Asemakaavan päivittäminen Kajaani-Vuolijoen ... - Kunnat.net
Asemakaavan päivittäminen Kajaani-Vuolijoen ... - Kunnat.net
Asemakaavan päivittäminen Kajaani-Vuolijoen ... - Kunnat.net
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
OPINNÄYTETYÖ<br />
SANNA SEPPÄNEN 2010<br />
ASEMAKAAVAN PÄIVITTÄMINEN<br />
KAJAANI-VUOLIJOEN<br />
KUNTALIITOSALUEELLA<br />
MAANMITTAUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU<br />
TEKNIIKKA JA LIIKENNE<br />
Maanmittaustekniikan koulutusohjelma<br />
Opinnäytetyö<br />
ASEMAKAAVAN PÄIVITTÄMINEN KAJAANI-<br />
VUOLIJOEN KUNTALIITOSALUEELLA<br />
Sanna Seppänen<br />
2010<br />
Toimeksiantaja Timo Soininen, <strong>Kajaani</strong>n kaupunki<br />
Ohjaaja Veijo Lievonen<br />
Hyväksytty ______ 2010 _____________________
Tekniikka ja liikenne<br />
Maanmittaustekniikan<br />
koulutusohjelma<br />
Opinnäytetyön<br />
tiivistelmä<br />
Tekijä Sanna Seppänen Vuosi 2010<br />
Toimeksiantaja<br />
Työn nimi<br />
Sivu- ja liitemäärä<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupunki<br />
<strong>Asemakaavan</strong> päivittäminen <strong>Kajaani</strong>-<strong>Vuolijoen</strong> kuntaliitosalueella<br />
38 + 7<br />
Työn tavoitteena oli luoda Otanmäen pientaloalueelle asemakaava ja asemakaavan<br />
muutosehdotus. Otanmäki sijaitsee <strong>Kajaani</strong>-Vuolijoki kuntaliitosalueella.<br />
Asemakaavaluonnoksen laatimisen tueksi suoritettiin kyselytutkimus<br />
Otanmäen pientaloalueen kiinteistönomistajille, maanvuokraoikeuden haltijoille<br />
sekä isännöitsijöille. Kyselyssä tutkittiin asukkaiden tarpeita ja mielipiteitä<br />
asuinympäristöstä. Lisäksi työn tavoitteena oli tarkastella paikkatietoaineistojen<br />
yhdistämistä kuntaliitostilanteessa.<br />
Asukaskysely suoritettiin kvalitatiivisena ja kvantitatiivisena kirjekyselynä.<br />
Vastauksien tueksi on kerätty aineistoa lähteistä. Paikkatietoaineistojen yhdistämiseen<br />
liittyen suoritettiin asiatuntijahaastatteluja.<br />
Tässä työssä tehty Otanmäen pientaloalueen asemakaava ja asemakaavan<br />
muutosehdotus on osa virallista kaavahanketta, jonka <strong>Kajaani</strong>n kaupunki pani<br />
vireille 19.2.2010.<br />
Avainsanat<br />
Asemakaava, asemakaavan muutos, asukaskysely,<br />
kuntaliitos, paikkatieto
School of Technology<br />
Abstract of Thesis<br />
Land Surveying<br />
Programme<br />
_____________________________________________________________<br />
Author Sanna Seppänen Year 2010<br />
Commissioned by<br />
Subject of thesis<br />
Number of pages<br />
Town of <strong>Kajaani</strong><br />
Updating of Town Plan in <strong>Kajaani</strong>-Vuolijoki Municipal<br />
Union<br />
38 + 7<br />
In this thesis the aim was to create a proposed alteration of the town plan of<br />
the Otanmäki residential area. Otanmäki locates in <strong>Kajaani</strong>-Vuolijoki<br />
municipal union. To support the drawing of the proposal, wishes and opinions<br />
of the residents were studied based on a questionnaire. Combining<br />
geographic information data in municipal unions was also studied.<br />
The inquiry for the residents of Otanmäki residential area was made<br />
qualitatively and quantitatively and was posted to landowners, leaseholders<br />
of estates and managers of condominiums. Materials for the study were<br />
gathered from inquiry, sources and interviews of specialists.<br />
The proposed amendment of the town plan was made as a part of the official<br />
planning project which was commenced by the town of <strong>Kajaani</strong> on February<br />
19 th , 2010.<br />
Key words town planning, municipal union, geographic<br />
information
SISÄLTÖ<br />
1 JOHDANTO ................................................................................................................................ 1<br />
2 KAAVOITUSMENETTELY ....................................................................................................... 3<br />
2.1 KAAVOITUKSEN HISTORIA ........................................................................................................ 3<br />
2.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ............................................................... 4<br />
2.3 MAAKUNTAKAAVA ................................................................................................................... 4<br />
2.4 ASEMAKAAVA .......................................................................................................................... 5<br />
2.5 ASEMAKAAVAN LAADINTA ....................................................................................................... 6<br />
2.6 ASEMAKAAVAMUUTOS ............................................................................................................. 6<br />
2.7 TONTTIJAKO .............................................................................................................................. 7<br />
2.7.1 Yleistä ............................................................................................................................. 7<br />
2.7.2 Tonttijaon oikeusvaikutukset ........................................................................................... 8<br />
3 VUOLIJOEN LIITOSALUEEN PAIKKATIETOHANKE ..................................................... 10<br />
4 OTANMÄEN PIENTALOALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS .. 13<br />
4.1 OTANMÄKI .............................................................................................................................. 13<br />
4.2 KAINUUN MAAKUNTAKAAVA 2020 ......................................................................................... 14<br />
4.3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEN SUUNNITTELUVAIHEET ................ 14<br />
4.4 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS ............................................................. 16<br />
4.4.1 Lähtökohdat .................................................................................................................. 16<br />
4.4.2 Suunnittelutilanne ......................................................................................................... 16<br />
4.4.3 <strong>Asemakaavan</strong> ja asemakaavan muutoksen kuvaus ....................................................... 17<br />
4.4.4 Tonttijaon laadinta ....................................................................................................... 19<br />
4.4.5 <strong>Asemakaavan</strong> ja asemakaavan muutoksen vaikutukset ................................................. 19<br />
4.5 KAJAANIN KAUPUNGIN ASEMAKAAVAPROSESSI ..................................................................... 20<br />
5 KYSELYTUTKIMUKSEN TOTEUTUS ................................................................................. 22<br />
5.1 TUTKIMUSMENETELMÄ ........................................................................................................... 22<br />
5.2 TUTKIMUSAINEISTO JA SEN KÄSITTELY ................................................................................... 22<br />
6 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET ................................................................................. 23<br />
6.1 TAUSTATIETOJA ...................................................................................................................... 23<br />
6.2 KIINNOSTUNEISUUS KAAVAPROSESSIIN .................................................................................. 24<br />
6.3 MIELIPITEITÄ OTANMÄEN PIENTALOALUEESTA ...................................................................... 25<br />
6.4 TONTIN RAKENNETTAVUUDEN MUUTOSTARPEET .................................................................... 27<br />
7 TULOSTEN TARKASTELU ................................................................................................... 29<br />
7.1 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEN TARKASTELU ................................. 29<br />
7.2 KYSELYTUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU ............................................................................ 30<br />
7.2.1 Asuinympäristön viihtyisyys ja palvelut ........................................................................ 30<br />
7.2.2 Mielipiteet kaavoituksesta ............................................................................................. 32<br />
8 JOHTOPÄÄTÖKSET .............................................................................................................. 34<br />
LÄHTEET ............................................................................................................................................ 36<br />
LIITTEET ............................................................................................................................................. 38
1<br />
1 JOHDANTO<br />
Kunta- ja palvelurakenneuudistus on kannustanut viime vuosina monia kuntia<br />
yhdistymään toisen kunnan tai jopa useamman kunnan kanssa yhdeksi<br />
isommaksi yksiköksi. Pelkästään vuoden 2009 alussa toteutui 32 kuntaliitosta<br />
minkä seurauksena 67 kuntaa poistui Suomen kartalta (kunnat.<strong>net</strong> 2009).<br />
Kuntaliitoksella haetaan muun muassa taloudellista hyötyä ja etua, mutta se<br />
tuo eteen myös paljon pohdittavaa ja käytäntötapojen tarkastelua. Yksi tällaisista<br />
pohdinnan aiheista on kaavoituksen ajantasaistaminen kuntaliitosalueella.<br />
Sekä järjestelmät että myös työtavat vaativat yhtenäistämistä.<br />
Tässä työssä luodaan ajantasainen asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus<br />
Otanmäen pientaloalueelle, joka sijaitsee <strong>Kajaani</strong>-<strong>Vuolijoen</strong> kuntaliitosalueella.<br />
Kaavaluonnoksen laatimisen tueksi tutkitaan Otanmäen pientaloalueen<br />
asukkaiden tarpeita ja mielipiteitä asuinalueesta. Maankäyttö- ja<br />
rakennuslaki määrää kuntaa järjestämään osallisille paremmat osallistumisja<br />
vaikuttamismahdollisuudet kaavaprosessiin. Pientaloalueelle lähetettävällä<br />
kyselyllä saadaan jo kaavahankkeen alkuvaiheessa heräteltyä kiinteistönomistajia,<br />
maanvuokraoikeuden haltijoita sekä isännöitsijöitä vaikuttamaan<br />
asemakaavan muutokseen. Tutkimus tehdään sekä kvantitatiivisena että<br />
kvalitatiivisena kyselytutkimuksena.<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupunki ja <strong>Vuolijoen</strong> kunta yhdistyivät vuoden 2007 alusta. Siihen<br />
asti Otanmäki oli osa <strong>Vuolijoen</strong> kuntaa, mutta muuttui <strong>Kajaani</strong>n kaupunginosaksi<br />
kuntaliitoksen myötä. Alueella on voimassa ajantasaistamista vaativa<br />
asemakaava, jota <strong>Kajaani</strong>n kaupungin kaavoitusosasto työstää osissa. Tässä<br />
työssä tehtävä asemakaavaluonnos on osa virallista pientaloalueen kaavamuutoshanketta.<br />
<strong>Asemakaavan</strong> muutoksen tavoitteena on ehostaa taajamaraken<strong>net</strong>ta<br />
Otanmäen pientaloalueella kunnallistekniikan ja palveluiden<br />
piirissä sekä nykyaikaistaa vanhan rakennuslain aikana laaditun rakennuskaavan<br />
kaavamääräykset ja -merkinnät vastaamaan tätä päivää ja tulevaisuuden<br />
tarpeita. Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta laadittaessa on<br />
otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava<br />
sekä yleiskaava (MRL).<br />
<strong>Asemakaavan</strong> ja asemakaavan muutosehdotuksen sekä kyselytutkimuksen<br />
lisäksi tarkastellaan <strong>Vuolijoen</strong> liitosalueen paikkatietohanketta, jonka tavoit-
2<br />
teena oli muun muassa uuden paikkatietojärjestelmän luominen. <strong>Asemakaavan</strong><br />
ajantasaistaminen edellyttää ajantasaista asemakaavan pohjakarttaa,<br />
joka puuttui <strong>Vuolijoen</strong> kunnan alueelta. <strong>Kajaani</strong>n kaupunki päätti luoda kokonaan<br />
uudet paikkatietoaineistot entisen <strong>Vuolijoen</strong> kunnan alueelle. Hankkeen<br />
yhtenä osana syntyi ajantasainen pohjakartta. Uuden ajantasaisen paikkatietoaineiston<br />
ja asemakaavamuutosten laatiminen vie aikaa ja resursseja.
3<br />
2 KAAVOITUSMENETTELY<br />
2.1 Kaavoituksen historia<br />
Suomessa ensimmäinen kaavoitusta ja rakentamista koskeva lainsäädäntö<br />
asemakaavalaki (145/1931) astui voimaan 1.1.1932. Asemakaavalaki koski<br />
pääsääntöisesti vain kaupunkialueita. Siinä oli säännöksiä muun muassa<br />
asemakaavoituksesta, tonttijaosta, rakennusluvasta sekä rakennuksen kunnossapidosta.<br />
(HE 101/1998.)<br />
Ennen asemakaavalakia kaupunkien järjestelyä ja rakentamista ohjasivat<br />
hallinnolliset säädökset. Ainoana lainsäädäntönä oli voimassa vuodelta 1856<br />
oleva asetus kaupunkien järjestämisen ja rakentamisen perusteista, joka sisälsi<br />
lähinnä paloturvallisuutta koskevia säännöksiä. Maaseudulla rakentamista<br />
ohjasi rakentamisesta maaseudulla an<strong>net</strong>tu laki (683/1945).<br />
(HE 101/1998.)<br />
Rakennuslaki (370/1958) astui voimaan 1.7.1959 kumoten asemakaavalain<br />
sekä rakentamisesta maaseudulla an<strong>net</strong>un lain. Uutta rakennuslaissa olivat<br />
muun muassa seutukaavaa, yleiskaavaa ja rakennuskaavaa koskevat säännökset.<br />
Alkujaan asema-, rakennus- ja rantakaavat oli alistettava valtion viranomaisen<br />
vahvistettavaksi. Toimivallan siirtoa kunnille ryhdyttiin rakennuslain<br />
muutoksilla vähitellen tekemään vuonna 1967. Rakennuslakia muutettiin<br />
vuonna 1990 niin, että yleiskaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä<br />
voitiin kunnan pyynnöstä määrätä, ettei yleiskaava-alueella asema- tai rakennuskaavan<br />
hyväksymistä tai muuttamista koskevaa päätöstä ole alistettava<br />
vahvistettavaksi. (HE 101/1998.)<br />
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) astui voimaan vuoden 2000<br />
alusta samalla kumoten rakennuslain. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena<br />
on ohjata alueiden käyttöä ja rakentamista niin, että se luo kestävät edellytykset<br />
hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Lisäksi lailla halutaan turvata<br />
kansalaisten osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun<br />
laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin<br />
tiedottaminen. (MRL 1 §.)<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain tultua voimaan kaavoituksen termistö muuttui:<br />
rakennuslain aikainen seutukaava muuttui maakuntakaavaksi, rakennuskaa-
4<br />
va asemakaavaksi sekä rantakaava ranta-asemakaavaksi. Termi yleiskaava<br />
säilyi ennallaan. Yleiskaavan laatii kunta yksityiskohtaisemman kaavoituksen,<br />
rakentamisen sekä muun maankäytön perustaksi. Nykyisen lainsäädännön<br />
mukaan valtion viranomainen ei enää vahvista yleis- ja asemakaavaa<br />
vaan ne hyväksytään kunnassa. (MRL.)<br />
2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää,<br />
josta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Niiden tehtävänä<br />
on muun muassa varmistaa valtakunnallisesti tärkeiden seikkojen huomioon<br />
ottaminen maakunta- ja kuntatason kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten<br />
toiminnassa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valmisteluista<br />
huolehtii ympäristöministeriö yhdessä muiden viranomaisten sekä<br />
asianosaisten tahojen kanssa. Päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista<br />
tekee valtioneuvosto. (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu<br />
2010.)<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan marraskuussa<br />
2001, ja tarkistetut muutokset 1.3.2009. Yhtenä tavoitteena on ilmastonmuutoksen<br />
hillitseminen liikenteen ja asumisen järjestelyillä. Yhdyskuntaraken<strong>net</strong>ta<br />
on tiivistettävä ja energiasäästöä edistettävä.<br />
(Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2010.)<br />
2.3 Maakuntakaava<br />
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnan<br />
sisällä. Siinä tähdätään pitkään tai keskipitkään maakunnan yhdysrakenteen<br />
ja alueiden käytön suunnitteluun. Maakuntakaavan tulee olla valtakunnallisten<br />
alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy<br />
maakunnan liitto, Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä.<br />
(Ympäristöministeriön esite 2004.)<br />
Maakuntakaava esitetään kartalla, johon liitetään kaavamerkinnät ja -määräykset.<br />
Kaavamääräyksillä selitetään tarkemmin kaavakartan sisältöä sekä<br />
ohjataan muuta suunnittelua ja rakentamista. Lisäksi maakuntakaavaan kuuluu<br />
kaavaselostus, jolla selven<strong>net</strong>ään kaavakarttaa. Selostuksessa perustel-
5<br />
laan tehdyt ratkaisut, listataan suunnitteluvaiheet sekä arvioidaan kaavan<br />
toteutumisesta aiheutuvat vaikutukset. (Ympäristöministeriön esite 2004.)<br />
2.4 Asemakaava<br />
Alueiden käytön yksityiskohtaisempaa järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä<br />
varten kunta laatii asemakaavan, joka on maakuntakaavan ja oikeusvaikutteisen<br />
yleiskaavan mukainen. Vaikka asemakaavoitus kuuluu kunnan<br />
tehtäviin, voidaan kaavahankkeissa käyttää ulkopuolista konsulttia. Kaavan<br />
laatijalla tulee olla suunnitteluun soveltuva korkeakoulututkinto ja tarvittava<br />
määrä kokemusta alalta. Lopullisen asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.<br />
Kunnanhallitus tai lautakunta voi hyväksyä merkitykseltään vähäiset kaavat.<br />
<strong>Asemakaavan</strong> on oltava ajantasainen kunnan kehityksen tai maankäytön<br />
ohjaustarpeen mukaan. (MRL.)<br />
Asemakaavalla ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Siinä pyritään<br />
luomaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle,<br />
jossa palveluiden saatavuus ja liikennejärjestelyt ovat hyvät. <strong>Asemakaavan</strong><br />
on pohjauduttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, joita ovat muun muassa<br />
vaikutukset ihmisten elinympäristöön, maa- ja kallioperään, vesistöön sekä<br />
alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. (MRL.)<br />
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kuntaa huolehtimaan osallisten osallistumismahdollisuudesta<br />
sekä järjestämään yhteistyötä eri osapuolten kanssa.<br />
Vuorovaikutuksen tueksi muun muassa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
kaavaprosessin riittävän aikaisessa vaiheessa. Osallistumis- ja<br />
arviointisuunnitelmassa esitetään suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusme<strong>net</strong>telystä<br />
sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Asiakirjasta käy myös<br />
ilmi missä kaavahankkeen vaiheessa osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä<br />
kaavaluonnoksesta. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat<br />
sekä kaikki ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Myös<br />
viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa kaavoitus koskee, on oikeus<br />
saada tietää kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä<br />
osallistumis- ja arviointime<strong>net</strong>telystä. (MRL Luku 8.)<br />
Uudella maankäyttö- ja rakennuslailla on haluttu turvata kansalaisille paremmat<br />
osallistumismahdollisuudet kaavoitusprosessiin. Kunnan asemaa on
6<br />
lailla selkeytetty ja korostettu: muun muassa kuntatason kaavoja ei enää tarvitse<br />
vahvistuttaa valtion viranomaisella. (MRL.)<br />
2.5 <strong>Asemakaavan</strong> laadinta<br />
Asemakaavaprosessi lähtee liikkeelle kunnan tai muun tahon tarpeista kehittää<br />
maankäyttöä. Suunnitteluvaiheessa tehdään riittävät tutkimukset ja selvitykset<br />
koko siltä alueelta, johon kaavalla arvioidaan olevan vaikutuksia. Tällaisia<br />
tutkimuksia ja selvityksiä voivat olla muun muassa maanomistajaluettelo,<br />
selvitykset olemassa olevasta kunnallistekniikasta tai sen rakentamismahdollisuudesta<br />
sekä historiallisista ja kulttuuriperinnöllisistä kohteista. Lisäksi<br />
kaavasuunnitelmasta ja sen eri vaihtoehdoista tulee tehdä selvitys ympäristövaikutuksista.<br />
Kaavoittajat ovat vuorovaikutussuhteessa osallisten<br />
kanssa. Osallisille tulee antaa mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun,<br />
suunnitelman vaikutusten arviointiin sekä lausua suullisia tai kirjallisia mielipiteitä.<br />
(MRL; MRA; <strong>Kajaani</strong>n kaupungin asemakaavaprosessi.)<br />
<strong>Asemakaavan</strong> vireilletulosta ilmoitetaan kaavan merkityksen kannalta sopivalla<br />
tavalla. Yleensä kaavaprosessin aloittamisesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan<br />
lehti-ilmoituksella. Tiedotus voidaan myös tehdä osallisille lähetettävällä<br />
kirjeellä, jos kyseessä on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos.<br />
Myös vähintään kerran vuodessa julkaistavassa kaavoituskatsauksessa<br />
ilmoitetaan kunnan nykyisistä ja lähitulevaisuudessa vireille tulevista kaavahankkeista.<br />
(MRL Luku 8; <strong>Kajaani</strong>n kaupungin asemakaavaprosessi.)<br />
Asemakaavaan kuuluu kartta, kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus,<br />
jonka tehtävänä on kuvata valmisteltu asemakaava sekä asemakaavaprosessi.<br />
(MRL 55§.)<br />
2.6 Asemakaavamuutos<br />
Kunnan tehtäviin kuuluu asemakaavan laatiminen sekä sen pitäminen ajan<br />
tasalla. Kunnalla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden kaavojen<br />
uudistamiseksi. Asemakaavalle, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta,<br />
tulee tehdä ajanmukaisuuden arviointi. Erityisistä syistä määräaikaa voidaan<br />
muuttaa, mutta se ei saa ylittää 20:ta vuotta. (MRL 60 §.)<br />
Asemakaavamuutos tulee kyseeseen silloin, kun ajantasakaava ei vastaa<br />
kunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Kaavassa tulee ottaa huomioon sekä ra-
7<br />
ken<strong>net</strong>tu ympäristö että luonnonympäristö. Nykyisin alueiden käytön suunnittelulla<br />
halutaan parantaa raken<strong>net</strong>un ympäristön täydentämistä sekä tehokkuutta.<br />
(Ympäristöministeriö 2000.)<br />
Maanomistajalta tai -haltijalta voidaan periä kokonaisuudessaan tai osittain<br />
korvauksia asemakaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuvista kustannuksista,<br />
jos asemakaava tai kaavamuutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima<br />
ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta. (MRL 59 §.)<br />
2.7 Tonttijako<br />
2.7.1 Yleistä<br />
Asemakaavassa rakennuskortteliin voidaan muodostaa yksi tai useampi tontti,<br />
jotta maankäytön järjestämistä voitaisiin ohjata. Tonttijako voidaan laatia<br />
sitovana tai ohjeellisena. Tonttijako tehdään sitovana, mikäli alueen sijainti<br />
keskeisellä paikalla, korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjestelmän<br />
selkeys sitä edellyttävät. Käytännössä kaupungeissa tai kaupunkimaisissa<br />
kohteissa tehdään asemakaava-alueella sitova tonttijako. Tonttijako merkitään<br />
asemakaavakartalle ja sen sitovuudesta määrätään kaavamääräyksessä.<br />
Asemakaavamääräyksessä voidaan myös määrätä tehtäväksi erillinen<br />
tonttijako. (Ekroos – Majamaa 2005, 415–427.)<br />
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 37 §:n mukaan tonttijako on tehtävä niin,<br />
että jokainen tontti rajoittuu katualueeseen. Tontti voi rajoittua muuhun yleiseen<br />
alueeseen kuten puistoon, mikäli tontille järjestetään ajokelpoinen kulkuyhteys.<br />
Lisäksi tonttien on oltava muodoltaan ja kooltaan sopivia rakentamisen,<br />
tontin käytön ja teknisen huollon kannalta.<br />
(Ekroos – Majamaa 2005, 415–427.)<br />
Sitovan tonttijaon alueella tontti on rakentamisen yksikkö, jolloin rakennusoikeus<br />
lasketaan aina yhtä tonttia kohden. Rakennuslupa myön<strong>net</strong>ään koko<br />
tontille, ei koskaan tontin osalle. Esimerkiksi, jos tontti on jaettu hallinnanjakosopimuksella<br />
A:lle ja B:lle, tulee rakennusluvan hakijoina tontille olla molempien<br />
A:n ja B:n yhdessä. Sitova tonttijako pakottaa käyttämään koko rakennuskorttelin<br />
alueen ja estää joutomaiden syntymisen korttelialueelle.<br />
(Soininen 2010.)
8<br />
Jos maanomistajan kanssa ei päästä sopimukseen hänen osallistumisestaan<br />
yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi määrätä<br />
maanomistajalle maksettavaksi kehittämiskorvausta. Kehittämiskorvaus lasketaan<br />
asemakaavasta johtuvasta rakennusoikeuden, rakennusoikeuden<br />
lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamasta tontin arvonnoususta.<br />
Kehittämiskorvaus voidaan määrätä vain, jos sitova tonttijako on<br />
osoitettu asemakaavassa. (MRL 91 c §; 91 g §.)<br />
Erillinen tonttijako tehdään silloin, kun kaavassa ei ole määritelty sitovaa tonttijakoa<br />
ja sen laatiminen tai tonttijaon muuttaminen on tarpeellinen tai jos<br />
kaavamääräys sitä vaatii. Erillisen tonttijaon, joka on aina sitova, laatii ja hyväksyy<br />
kunta. (Ekroos – Majamaa 2005, 415–427.)<br />
2.7.2 Tonttijaon oikeusvaikutukset<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:ssä selostetaan tonttijaon oikeusvaikutukset.<br />
Lainkohdan 1 momentissa on lausuttu tonttijaon noudattamisvelvollisuudesta:<br />
rakennusta ei saa rakentaa vastoin sitovaa tonttijakoa. Lainkohdan 2<br />
momentin rakennuskielto on voimassa rakennuskorttelissa tai sen osassa,<br />
jos asemakaavassa edellytettyä sitovaa tonttijakoa ei ole hyväksytty, sitovan<br />
tonttijaon tonttia ei ole merkitty kiinteistörekisteriin tai korttelissa, jolla erillinen<br />
tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on tarpeen. Rakennuskielto alkaa heti<br />
asemakaavan tultua voimaan. Tätä ennen alueella on voinut olla voimassa<br />
MRL 53.3 §:n mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimisen tai muuttamisen<br />
ajan. Tonttijaon mukainen kaavatontti muodostuu itsenäiseksi rekisteritontiksi<br />
vasta kun se on merkitty kiinteistörekisteriin.<br />
(Ekroos – Majamaa 2005, 427–432.)<br />
MRL 81 § 3 momentin mukaan rakennuslupaa ei saa myöntää, jos rakennusluvan<br />
hakija ei hallitse koko rakennuspaikkaa. Tämä momentti koskee ohjeellisen<br />
tonttijaon alueita. Rakennuslupaa ei saa myöntää, jos rakentaminen<br />
vaikeuttaa korttelin muun osan käyttöä kaavan osoittamaan tarkoitukseen.<br />
Ennen kaavatontin lohkomista tontiksi ja merkitsemistä rekisteriin, sen tulee<br />
täyttää omistuksen ja rasitusten yhtenäisyyden vaatimukset.<br />
(Ekroos – Majamaa 2005, 427–432.)
9<br />
Omistuksen yhtenäisyysvaatimus sisältää sen, että ennen kuin kaavatontti<br />
voidaan lohkoa, tulee sen kuulua samalle omistajalle tai omistajille, jotka<br />
omistavat lohkottavat kiinteistöt samanlaisin oikeuksin. Tontin tai rakennuspaikan<br />
osan omistajalla on oikeus lunastaa toiselle kuuluva tontin tai rakennuspaikan<br />
osa. Jos useat haluavat lunastaa toiselle kuuluvaa tontin tai asemakaavassa<br />
merkityn rakennuspaikan aluetta, on etuoikeus sillä, jonka tontinosan<br />
arvo rakennuksineen on suurin. Arvojen ollessa samat, on lunastusoikeus<br />
ensimmäisenä lunastusta vaatineella. (KML 62 §.)<br />
Kunnalla on oikeus lunastaa tonttiin kuuluvat osat, mikäli tontinosan omistaja<br />
ei ole vuoden sisällä sitovan tonttijaon tultua voimaan vaatinut lunastusta<br />
tontin muille osille. (KML 62 a §.) Sitovan tonttijaon tontinosan omistaja voi<br />
vaatia kuntaa lunastamaan omistamansa osan, jos tonttijako ei sopeudu vallitseviin<br />
omistusoikeusolosuhteisiin eikä omistaja voi käyttää tontinosaa kohtuullista<br />
hyötyä tuottavalla tavalla. Tämä edellyttää sitä, että toinen tontinosan<br />
omistaja ei ole pannut vireille vaatimusta tontinosan lunastamisesta.<br />
(KML 62 b §.)<br />
Rasitusten yhtenäisyydellä tarkoitetaan sitä, että kiinteistöt, joista tontti muodostuu,<br />
ovat vapaita kiinnityksistä, niihin kohdistuu määrältään ja etusijaltaan<br />
samat yhteiskiinnitykset tai vain yhteen määräalaan kohdistuu yhteiskiinnityksiä<br />
huonommalla etusijalla olevia kiinnityksiä. Yhtenäisyyden saavuttamiseksi<br />
toimitusinsinöörillä on oikeus vapauttaa tontti muodostajakiinteistöön<br />
kohdistuvasta panttivastuusta ilman pantinhaltijan suostumusta. Tätä oikeutta<br />
voidaan käyttää, jos muodostajakiinteistöstä jäljelle jäävä osa selvästi riittää<br />
vastaamaan panttisaamisista. (Ekroos – Majamaa 2005, 427–432.)
10<br />
3 VUOLIJOEN LIITOSALUEEN PAIKKATIETOHANKE<br />
Kuntaliitostilanteessa, kun liitettävien kuntien paikkatietoaineistoja yhdistetään,<br />
tulee pohdittavaksi muun muassa paikkatieto- ja koordinaattijärjestelmien<br />
valinta. Olemassa olevan aineiston riittävä tarkkuus ja ajantasaisuus on<br />
hyvä selvittää, ennen kuin ryhdytään yhdistämään paikkatietoaineistoja. Varsinkin<br />
pienempien kuntien paikkatiedot saattavat olla vanhentuneita tai epätarkkoja.<br />
Paikkatietoaineistojen saattamiseksi ajantasaiseksi <strong>Kajaani</strong>n kaupunki päätti<br />
aloittaa <strong>Vuolijoen</strong> liitosalueen paikkatietohankkeen. Hankkeen aloittamispäätöstä<br />
tuki osaltaan sisäasiainministeriöltä saatu investointi- ja kehittämishankeavustus.<br />
(Soininen 2010.)<br />
Otanmäestä oli olemassa vuonna 1986 tehty rakennuskaavan pohjakartta<br />
mittakaavassa 1:2000. Pohjakarttaa ei ollut pidetty ajan tasalla ja verrattaessa<br />
sitä maastotietokantaan muun muassa rakennusten paikat eivät vastanneet<br />
toisiaan. Pohjakarttaa pyrittiin korjaamaan ”Pakanamaan paikkatietoaineiston”<br />
pohjalta. Teknisen johtajan Timo Soinisen nimittämä Pakanamaan<br />
paikkatietoaineisto sisälsi vääräväriortokuvan, rasteroidun ajantasakaavan,<br />
ortokuvan sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta saadun aineiston.<br />
Tällä 1:2000 olevalla aineistolla ei kuitenkaan pystytty luomaan riittävän<br />
tarkkoja karttatietoja, joten <strong>Kajaani</strong>n kaupunki päätti luoda kokonaan uuden<br />
paikkatietoaineiston. <strong>Kajaani</strong>n kaupunki oli päättänyt siirtyä käyttämään<br />
EUREF-FIN -koordinaatistoa vuoden 2009 aikana, joten <strong>Vuolijoen</strong> paikkatietoaineisto<br />
haluttiin suoraan kansainväliseen koordinaatistojärjestelmään pohjautuvaan<br />
ETRS-GK27 -koordinaatistoon ja N2000 -korkeusjärjestelmään.<br />
<strong>Vuolijoen</strong> paikkatietohanke saatettiin loppuun 23.1.2009 (liite 1).<br />
(Soininen 2010.)<br />
Uuden paikkatietoaineiston luominen <strong>Vuolijoen</strong> alueelle alkoi runkopisteverkon<br />
tihentämisellä sekä runkopisteiden koordinaattien ja korkeuksien määrittämisellä<br />
satelliittipaikantimilla. Ilmakuvaus teetettiin ulkopuolisella konsultilla<br />
kesällä 2007. Yhteensä ilmakuvattua aluetta oli 910 hehtaaria, josta teetettiin<br />
fotogrammetrinen stereokartoitus. Kiinteistörajoista ja rakennusten paikoista<br />
haluttiin saada tasalaatuista paikkatietoa, joten pyykit ja rakennukset kartoitettiin<br />
erikseen kesinä 2007 ja 2008. Mittaustyöt tehtiin <strong>Kajaani</strong>n omilla re-
11<br />
sursseilla takymetriä ja VRS-GPS -mittauskalustoa hyväksi käyttäen. Varsinkin<br />
kiinteistöjaotuksen mittaaminen oli hidasta, sillä pyykkien etsiminen<br />
maastosta oli työlästä. Pohjakartan lisäksi tehtiin opaskarttoja valtateiden<br />
levähdyspaikoille sekä yhtenäistettiin osoitejärjestelmät vanhojen aineistojen<br />
pohjalta. Päällekkäisiä osoitteita ja tien nimiä muutettiin, jotta vältyttäisiin sekaannuksilta.<br />
(Soininen 2010.)<br />
Paikkatietohankkeeseen kuului myös liitosalueen asemakaavojen tonttijakojen<br />
laatiminen sekä tonttien ja yleisten alueiden lohkominen. <strong>Kajaani</strong>n kaupungin<br />
käytännön mukaan sekä <strong>Vuolijoen</strong> että Otanmäen kaava-alueet haluttiin<br />
sitovan tonttijaon piiriin. Kiinteistöjen ja tonttien rajat haluttiin ensin saada<br />
vastaamaan toisiaan, ennen kuin kaavoittajat alkoivat työstää asemakaavamuutoksia<br />
alueille. Hankkeen lopuksi ajantasa-asemakaavat laadittiin vektorimuotoon.<br />
Helmikuussa 2010 kaavoittajat alkoivat ajantasaistaa entisen<br />
<strong>Vuolijoen</strong> kunnan alueen asemakaavoja. Ensimmäisenä vuorossa on Otanmäen<br />
pientaloalueen asemakaavamuutos, jonka jälkeen käydään läpi loput<br />
Otanmäen asemakaava-alueesta sekä <strong>Vuolijoen</strong> asemakaava.<br />
(Soininen 2010.)<br />
Pohjakartan, kiinteistörekisterikartan sekä kaavoituksen ajantasaistaminen<br />
on ollut hidas ja kallis prosessi, mutta Soinisen mukaan kannattava. Paikkaansa<br />
pitävän pohjakartan avulla on helppo hoitaa muun muassa maankäytön<br />
suunnittelu. Pohjakartta-aineistoa on myös helppo pitää ajan tasalla rakennustarkastuksien<br />
ja kiinteistöjaotuksien yhteydessä. Tarkka ja ajantasainen<br />
paikkatieto mahdollistaa kaupungin teknisten palveluiden hallinnollisen<br />
hoitamisen keskitetysti yhdestä paikasta. (Soininen 2010.)<br />
Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2006<br />
alussa. Tällöin ei entisen maalaiskunnan puolelle tehty uutta pohjakarttaa,<br />
koska vanhan maalaiskunnan asemakaava-alueelta oli jo olemassa digitaalinen<br />
kaavan pohjakartta-aineisto. Asemakaava-alueelle oli tehty aiemmin ilmakuvaus<br />
yhteistyössä kaupungin kanssa. Sekä Rovaniemen kaupungilla<br />
että maalaiskunnalla oli käytössä kartastokoordinaattijärjestelmä. Maalaiskunnan<br />
digitaalinen pohjakartta-aineisto siirrettiin kaupungin käyttämään Xcity-järjestelmään<br />
vuonna 2006. Pohjakartta-aineisto oli laadultaan riittävä,<br />
mutta käytön yhteydessä Rovaniemen kaupunki havaitsi, ettei Maanmittaus-
12<br />
laitoksen ylläpitämä kiinteistörekisterikartta vastaa tarkkuudeltaan kiinteistötoimituksissa<br />
ja asemakaavoituksessa tarvittavaa tietoa. Rajapyykkejä on<br />
jouduttu kartoittamaan maastossa, jotta tonttijaot voitaisiin tehdä todellisen<br />
rajatiedon mukaan. Maastotyöt jatkuvat edelleenkin lumettomien kausien<br />
aikana. (Lehtinen 2010.)<br />
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät vuoden<br />
2009 alusta. Jo hyvissä ajoin kevättalvella 2008 kolmen hengen ryhmä<br />
ryhtyi pohtimaan paikkatietoaineistojen yhdistämistä. Ensimmäisenä päätettiin<br />
siirtyä käyttämään kaupungin käyttämää Teklan paikkatietojärjestelmää.<br />
Myös koordinaatisto päätettiin vaihtaa EUREF-koordinaatistoon. Siirrettävien<br />
paikkatietoaineistojen sisältö ja ajantasaisuus tarkistettiin, ja aineistoja yhdistettiin<br />
testimielessä. Korpilahden osalta siirrettiin vain rakennusvalvonnan<br />
tiedot. Liitoksen myötä pohjakartan määrä kaksinkertaistui. Suurin työ pohjakartan<br />
siirron valmistelussa oli koodivastaavuustaulukoiden laatiminen. Tulevaisuudessa<br />
koko kaupungin alueelta ei pohjakarttaa tulla ylläpitämään vaan<br />
aineisto saadaan Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Kiinteistörekisterikartat<br />
uusilta alueilta saadaan valtakunnallisesta Kiinteistötietojärjestelmästä.<br />
Ainoastaan Korpilahden osalta jouduttiin kartoittamaan rajapyykkejä<br />
tasalaatuisen raja-aineiston saamiseksi koko asemakaava-alueelle. Ajantasa-asemakaavojen<br />
osalta tavoitteena oli yhtenäinen järjestelmä, jossa kartasta<br />
pääsee tarkastelemaan kaavatietoja. Uuteen järjestelmään siirtyminen<br />
vaati konkreettisen aineistojen yhdistämisen lisäksi myös laitteistojen ja ohjelmistojen<br />
asentamista sekä henkilöstön kouluttamista. (Mäkinen 2008, 6-9.)
13<br />
4 OTANMÄEN PIENTALOALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN<br />
MUUTOS<br />
4.1 Otanmäki<br />
<strong>Kajaani</strong>sta 37 km luoteeseen sijoittuva Otanmäki oli osa vuonna 1915 perustettua<br />
<strong>Vuolijoen</strong> kuntaa. <strong>Kajaani</strong>n kaupunki ja <strong>Vuolijoen</strong> kunta yhdistyivät <strong>Kajaani</strong>n<br />
kaupungiksi 1.1.2007. (<strong>Kajaani</strong>n yliopistokeskus 2005.) Kuntaliitoksen<br />
myötä Otanmäki muutettiin <strong>Kajaani</strong>n kaupunginosaksi.<br />
Vuonna 1938 Otanmäen syvyyksistä löytyi rikas malmisuoni, mutta sodan<br />
viivyttämänä tutkimuskuilu ja koerikastamo avattiin vasta 1940-luvun lopussa.<br />
Otanmäki alkoi nopeasti kehittyä Kainuun teollistuneimmaksi paikkakunnaksi.<br />
Kaivostyöntekijöille ja heidän perheilleen tarvittiin asuntoja sekä palveluita<br />
ripeästi. Niinpä Otanmäkeen keskelle korpea nousi nopeasti korkeita<br />
1950-luvulle tyypillisiä kerrostaloja. Kaivostoiminnan ympärille raken<strong>net</strong>tiin<br />
moderni lähiö palveluineen. Myöhemmin alueelle muodostui pienasuintalojen<br />
korttelialueita. Maantie Otanmäkeen valmistui vasta vuonna 1946, ja <strong>Kajaani</strong>in<br />
johtava valtatie vuonna 1961. Pistoraide valmistui vuonna 1952 kaivostoiminnan<br />
tueksi. Kaivostoiminta Otanmäessä päättyi vuonna 1985. Kolme<br />
vuotta aikaisemmin oli varauduttu tulevaan aloittamalla konepajatoiminta,<br />
jonka tuotteina oli erikoisjunavaunujen tuotanto. Junavaunutehdas jatkaa<br />
edelleen toimintaansa, mutta hyvin epävarmoissa merkeissä. Osa vanhalla<br />
kaivosalueella olevista kaivoksen käytössä olleista rakennuksista, kuten kaivostorni,<br />
ovat maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita.<br />
Otanmäen keskustaan raken<strong>net</strong>tiin 1950–1960-luvuilla kymmenen arkkitehti<br />
Iikka Martaksen suunnittelemaa kerrostaloa. Asuinrakennuksia seurasivat<br />
myös palvelurakennukset: Otanmäen kauppa, Pika-ostola, paloasema sekä<br />
Otanmäen asema raken<strong>net</strong>tiin Otanmäen keskustaan. Myös nämä kohteet<br />
ovat maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita, jotka ovat<br />
suunnitteilla suojeltaviksi asemakaavassa. (Tervonen 2003, 97–105.)<br />
Otanmäessä toimii ala- ja yläluokat. Lukio toimi vuoteen 2008 asti. Erikoisuutena<br />
Otanmäessä ovat maauimala sekä <strong>Kajaani</strong>n kirjaston toimipiste. Muita<br />
palveluita alueella ovat muun muassa elintarvikekauppa, seurakuntatalo,<br />
pankki, ravintola ja huoltoasema.
14<br />
Otanmäen 95:en hehtaarin kokoisella asemakaava-alueella on asuin-, palvelu-,<br />
teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita sekä virkistys- ja ulkoilualueita<br />
ja liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueita. Lisäksi voimassa<br />
olevalla asemakaava-alueella on palstaviljelyalue. <strong>Asemakaavan</strong> muutosehdotus<br />
rajattiin koskemaan asuinpientalojen korttelialuetta. Otanmäen pientaloalueen<br />
asemakaavan muutos tuli <strong>Kajaani</strong>n kaupungin puolesta vireille laajempana<br />
alueena 19.2.2010.<br />
4.2 Kainuun maakuntakaava 2020<br />
Kainuun maakuntakaava 2020 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 7.5.2007,<br />
jonka valtioneuvosto vahvisti 29.4.2009. Samalla valtioneuvosto kumosi<br />
vuonna 1991 vahvistetun Kainuun 3. seutukaavan. Kainuun maakuntakaava<br />
on saanut lainvoiman 5.5.2009. (Kainuun maakunta 2009.)<br />
Otanmäki on merkitty Kainuun maakuntakaavassa taajaman alakeskukseksi<br />
(a). Merkinnällä osoitetaan taajamien tärkeitä alakeskuksia, joille on muodostunut<br />
taajamien kaltaista asumista, teollisuutta, palveluita tai muita vastaavia<br />
yhdyskunnallisia tekijöitä. Suunnittelumääräyksessä on määritelty taajaman<br />
alakeskuksen aseman turvaaminen sovittamalla yhteen asumisen, pienyritystoiminnan<br />
tai muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Myös alueen viihtyisyyteen,<br />
uudisrakentamisen sopeuttamiseen raken<strong>net</strong>tuun ympäristöön, kevyen liikenteen<br />
toimintamahdollisuuksiin ja liiken<strong>net</strong>urvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota<br />
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Uudisrakentaminen on suunnittelumääräyksen<br />
mukaan sijoitettava palveluiden sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien<br />
läheisyyteen. (Kainuun maakuntakaava 2020.)<br />
Otanmäen kaivos ja kaivosyhdyskunta on merkitty Kainuun maakuntakaavassa<br />
maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi, jonka<br />
kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo on turvattava yksityiskohtaisemmassa<br />
suunnittelussa. (Kainuun maakuntakaava 2020.)<br />
4.3 <strong>Asemakaavan</strong> ja asemakaavan muutosehdotuksen suunnitteluvaiheet<br />
Tekninen johtaja Timo Soininen antoi toimeksiannon asemakaavan muutosehdotuksen<br />
laatimiselle Otanmäen pientaloalueelle. Tavoitteena on eheyttää<br />
taajamaraken<strong>net</strong>ta valmiin kunnallistekniikan ja palveluiden piirissä sekä ny-
15<br />
kyaikaistaa vanhan rakennuskaavan aikaiset määräykset ja -merkinnät<br />
Otanmäen pientaloalueella. Asemakaavamuutoksella pyritään ohjaamaan<br />
täydennysrakentamista alueen rakenne huomioon ottaen. Kaava laadittiin<br />
Baseboint Oy:n Fiksu -kaavoitusohjelmistolla. Kaavoitusarkkitehti Pirjo Honkanen<br />
ja kaavasuunnittelija Riitta Korhonen toimivat apuna ja ohjaajina ongelmatilanteissa.<br />
Ensimmäisenä vaiheena oli pohjakarttaan ja -aineistoon tutustuminen, sekä<br />
alueen rajaaminen. Kaavaprosessiin liittyen Otanmäkeen tehty maastokatselmus<br />
antoi yleiskuvan alueesta. Tarkemmin alueeseen tutustutti tarkennusmittausten<br />
teko kesällä 2008 <strong>Vuolijoen</strong> paikkatietohankkeeseen liittyen.<br />
Asemakaavaluonnoksen laatiminen oli helpompaa, kun alue oli tuttu. Kaavamuutosalueen<br />
rajaus muuttui hieman kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä.<br />
Suunnitelmasta jäi pois Lastaajantien länsipuoli.<br />
Kaavamuutosehdotukseen laadittiin siihen kuuluvat asiakirjat: osallistumis- ja<br />
arviointisuunnitelma (liite 2) sekä kaavakartta (liite 3) ja kaavaselostus<br />
(liite 4). Syksyllä 2009 pientaloalueen maanomistajille ja maanvuokraoikeuden<br />
haltijoille sekä asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille lähetettiin kyselykirjeet<br />
koskien asukkaiden kiinnostusta kaavoitusprosessiin, tonttien muutostarpeita<br />
sekä asukkaiden mielipiteitä omasta asuinalueestaan. Osallistumisja<br />
arviointisuunnitelma lähetettiin kyselylomakkeiden yhteydessä pientaloalueen<br />
asukkaille. Kyselyn vastauksia analysoidaan myöhemmin tässä opinnäytetyössä.<br />
Asukkaiden mielipiteitä pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisuuksien<br />
mukaan kaavaluonnosta laadittaessa.<br />
Pientaloalueen asukkaille esiteltiin asemakaavan muutosluonnosta sekä<br />
Otanmäen kaavahankkeita yhdessä kaavasuunnittelija Riitta Korhosen kanssa<br />
Otanmäen kirjastolla pidetyssä yleisötilaisuudessa 5.1.2010. Vuolijokilehdessä<br />
(14.1.2010) julkaistiin artikkeli yleisötilaisuudesta ja kaavahankkeesta.<br />
Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen luovutus <strong>Kajaani</strong>n<br />
kaupungille tapahtui tammikuussa 2010. Otanmäen pientaloalueen asemakaavan<br />
muutos tuli vireille 19.2.2010.
16<br />
4.4 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus<br />
4.4.1 Lähtökohdat<br />
Asemakaavamuutosalue rajoittuu Lastaajantiehen, Lastaajanpuistoon, Kotasuohon<br />
ja Kaivosmiehenpuistoon. Otanmäen pientaloalue muodostuu erillispientalojen<br />
(AO), asuinpientalon (AP) sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen<br />
asuinrakennusten (AR) korttelialueista. Se on pääasiassa raken<strong>net</strong>tua omakotitalojen<br />
ja rivitalojen aluetta. Ajantasa-asemakaavassa (liite 5) erillispientalojen<br />
korttelialueita on 104 133 m², rivitalojen korttelialueita 16 629 m² ja<br />
asuinpientalojen korttelialue on kooltaan 3358 m².<br />
Maasto viettää kaava-alueella itään ja maapohja on kivikkoista. Puusto on<br />
mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaista ja luo osaltaan viihtyisyyttä tuomalla yhtenäisyyttä<br />
alueelle. Alue on yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä.<br />
Myllärintien varressa sijaitsee puistomuuntamo, jonka suositeltava etäisyys<br />
muuhun rakentamiseen on 15 metriä. Voimassa olevassa asemakaavassa<br />
muuntamo sijaitsee tontin kohdalla. Muuntamolle kulkee 20kV avojohto Rikastajanpuiston<br />
ja Kotasuon läpi. Avojohdolle määritelty etäisyys muuhun<br />
rakentamiseen on vähintään seitsemän metriä linjan keskeltä.<br />
Maanomistus alueella jakaantuu niin, että suurin osa tonteista on yksityisen<br />
omistuksessa, joista kolme tonttia kuuluu osakeyhtiöille. <strong>Kajaani</strong>n kaupunki<br />
omistaa loput tonteista sekä viher- ja katualueet.<br />
4.4.2 Suunnittelutilanne<br />
Kaavoituksessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet,<br />
jotka koskevat muun muassa toimivaa alueraken<strong>net</strong>ta, eheytyvää yhdyskuntaraken<strong>net</strong>ta<br />
ja elinympäristön laatua sekä kulttuuri- ja luonnonperintöä<br />
ja virkistyskäyttöä.<br />
Kainuun maakuntakaavassa Otanmäki on määritelty taajaman alakeskukseksi,<br />
jonka asema on turvattava. Otanmäen taajamasta ei ole oikeusvaikutuksellista<br />
yleiskaavaa.<br />
Otanmäessä vahvistettiin rakennuskaava 11.12.1978 ja 14.7.1986. Vuodesta<br />
2000 lähtien rakennuskaavat ovat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia
17<br />
asemakaavoja. Otanmäessä hyväksyttiin asemakaavan muutos 18.4.2006<br />
sekä 2.5.2007, jolloin Otanmäki muuttui <strong>Kajaani</strong>n 22. kaupunginosaksi. Kaavamuutosalue<br />
koostuu voimassa olevassa asemakaavassa erillispientalojen,<br />
asuinpientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueista<br />
sekä virkistys- ja katualueista. (Honkanen 2010.)<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupungin maankäyttöpoliittisen ohjelman mukaan voidaan yhdyskuntaraken<strong>net</strong>ta<br />
tiivistää muuttamalla rakentamattomien tonttien asemakaava<br />
nykyisen kysynnän mukaisiksi asuintalotonttien asemakaavoiksi. <strong>Kajaani</strong>n<br />
maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa 2010–2013 todetaan, että <strong>Vuolijoen</strong> ja<br />
Otanmäen kaupunginosien asemakaavat muutetaan teknisesti vastaamaan<br />
muun <strong>Kajaani</strong>n asemakaavoja.<br />
Koko <strong>Kajaani</strong> 2020 -aluerakenne ja toimenpideohjelmassa Otanmäki on<br />
määritelty kylä 1:ksi, missä palvelut ja infrastruktuuri ovat kunnossa. Alueella<br />
tähdätään täydennys- ja uudisrakentamiseen. Kaavan tarkistuksilla pyritään<br />
lisäämään vakituista asumista sekä kakkosasumista.<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupungin rakennusjärjestys, joka sisältää asemakaavoitetun alueen<br />
yleismääräyksiä, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.9.2004. Kuntaliitossopimuksen<br />
mukaan <strong>Kajaani</strong>n kaupungin rakennusjärjestys on voimassa<br />
kuntaliitoksen jälkeen myös liitosalueella. Alue on kirjattu kiinteistörekisteriin.<br />
<strong>Vuolijoen</strong> liitosalueella käynnistettiin tammikuussa 2007 paikkatietohanke,<br />
jonka tarkoituksena oli uuden paikkatietojärjestelmän luominen alueelle.<br />
Paikkatietohanke valmistui tammikuussa 2009. Pohjakartta perustuu <strong>Kajaani</strong>n<br />
kaupungin paikkatietojärjestelmään, joka vastaa olosuhteita 28.12.2009,<br />
ja on kaavoitusmittausasetuksen (1284/1999) mukainen. Alueella ei ole rakennuskieltoa.<br />
4.4.3 <strong>Asemakaavan</strong> ja asemakaavan muutoksen kuvaus<br />
Asemakaavalla muodostuu Vaahdottajantien varrella olevien tonttien lisäalueet,<br />
esimerkiksi maalämpöputkistojen asentamista varten, sekä viheraluetta.<br />
<strong>Asemakaavan</strong> muutoksella muodostuu erillispientalojen (AO) sekä rivitalojen<br />
ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) korttelialuetta ja virkistys- ja
18<br />
katualuetta. Kortteli-, virkistys- ja katualueiden rajoja tarkistetaan vastaamaan<br />
raken<strong>net</strong>tua tilan<strong>net</strong>ta.<br />
Ajantasa-asemakaavassa merkitystä rakentamattomasta ja kulkuväylänä<br />
tarpeettomasta Suodattajantien katualueesta osa liitetään viereisiin tontteihin.<br />
Lopusta katualueesta ja viereisestä puistosta muodostetaan Myllärinpuisto.<br />
Korttelialueiden kerrosluku on I. Korttelissa 11 tonteille 7, 8, 9, 10 ja 13 kerrosluvuksi<br />
on määritelty I u ½. Jälkimmäisen merkinnän murtoluku osoittaa,<br />
kuinka suuren osan suurimmasta kerrosalasta saa käyttää ullakkona. Rakentamattomia<br />
tontteja alueelle muodostuu 12, jotka kaikki sijaitsevat erillispientalokortteleissa.<br />
Näille tonteille on merkitty asuinrakennusten harjansuunnat.<br />
Rakennusoikeuteen vaikuttaa tontin pinta-ala ja tehokkuusluku e. Tehokkuusluku<br />
erillispientalojen kortteleissa e=0.20 tarkoittaen, että 20 prosenttia<br />
tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen. Esimerkiksi, jos tontin pintaala<br />
on 1300 m², saa rakentamiseen käyttää 260 kerros-m² (k-m²). Erillispientalojen<br />
tonteille on varattava kaksi autopaikkaa asuntoa kohden (2 ap/as).<br />
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueilla (AR) tehokkuusluku<br />
e=0.25, ja autopaikkamääräys 1 ap/85 k-m² tarkoittaa sitä, että<br />
jokaista 85:tä kerrosneliötä kohden täytyy varata yksi autopaikka. Lisäksi tonteille<br />
on merkitty leikki- ja oleskelualueille varatut alueet sekä pysäköintialueet.<br />
Asemakaavaluonnoksessa sitovan tonttijaon piiriin kuuluu 31 tonttia. Tontit,<br />
joille on ennen asemakaavan muutosta tehty erillinen tonttijako, on merkitty<br />
kaavaluonnoksessa ohjeellisena. Ne tontit, joiden rajat muuttuivat, on merkitty<br />
sitovan tonttijaon rajalla ja numerolla.<br />
Asuinrakennuksille sekä autojen säilytyspaikoille rivitalotonteilla on osoitettu<br />
rakennusalat. Liittymiskielto on voimassa Kaivosmittaajantiellä lukuun ottamatta<br />
korttelin 8 tontin 1 liittymää. Leikkikenttää varten varattu alueen osa on<br />
merkitty kaavoitettavan alueen pohjoisosaan Murskaajantien varteen.<br />
Lastaajanpuistoon muodostetaan ajoyhteys kaava-alueen ulkopuolella sijaitseville<br />
autotalleille. Myllärintien varressa oleva puistomuuntamo sijaitsee ra-
19<br />
kentamattomalla tontilla, joten tontti on kaavaluonnoksessa merkitty osaksi<br />
Rikastajanpuistoa.<br />
Vanhoja rakennuskaavan aikaisia kaavamerkintöjä ja määräyksiä on tarkistettu<br />
ja tarpeen tullen muutettu vastaamaan tämän hetkistä tilan<strong>net</strong>ta.<br />
Asemakaavassa tulee määrätä katujen lisäksi myös yleisten alueiden nimet<br />
(MRL 55§). Ajantasa-asemakaavassa kaksi puistoa on ilman nimeä, joten<br />
nämä nimetään Myllärinpuistoksi ja Kaivosmittaajanpuistoksi.<br />
4.4.4 Tonttijaon laadinta<br />
Tonttijakoehdotus tehtiin kortteliin numero 38 osana asemakaavan muutosehdotusta.<br />
Voimassa olevassa asemakaavassa se on merkitty yhdeksi<br />
asuinpientalojen tontiksi (AP). <strong>Asemakaavan</strong> muutosehdotuksella korttelista<br />
muodostuu erillispientalojen korttelialue (AO), joka sisältää kaksi tonttia: tonttinumerot<br />
2 ja 3. Tonttijako on sitova.<br />
Tonttijakokartalla (liite 6) on osoitettu tonttien numerot, pinta-alat, rajojen pituudet,<br />
rajapisteet ja niiden koordinaatit, alueella olevat rakennukset sekä<br />
tonttien muodostajakiinteistöt osapinta-aloineen. Koska tonttijako sisältyy<br />
asemakaavaan, tonttien numerot ja rajat ovat osoitettu asemakaavakartalla.<br />
4.4.5 <strong>Asemakaavan</strong> ja asemakaavan muutoksen vaikutukset<br />
Asemakaavaehdotus toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja<br />
Kainuun maakuntakaavan 2020 linjauksia. Kaavamuutoksella paran<strong>net</strong>aan<br />
taajamaraken<strong>net</strong>ta sekä pyritään turvaamaan Otanmäen asema <strong>Kajaani</strong>n<br />
tärkeänä alakeskuksena. <strong>Asemakaavan</strong> muutoksella sovitetaan yhteen vanha<br />
rakennuskanta ja täydennysrakentaminen toimivaksi kokonaisuudeksi<br />
palveluiden sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyydessä.<br />
Rakentamattomat korttelialueet pyritään saamaan käyttöön, mutta katuverkkoa<br />
ei laajen<strong>net</strong>a. Korttelin 33 tonttien laajentaminen luo mahdollisuuden<br />
lämmitysjärjestelmän nykyaikaistamiseen, esimerkiksi maalämmön hyödyntämiseen.
20<br />
Pientaloalueen rakenne paranee, kun kaavamuutos vastaa nykytilan<strong>net</strong>ta ja<br />
tarpeita sekä tehostaa alueen käyttöä. Valmis kunnallistekniikka ja liikenneverkko<br />
ovat täydennys- ja uudisrakentamisen tukena.<br />
Kaavamuutoksella ei ole suurta merkitystä alueen luonnonympäristöön, koska<br />
alueelle jää runsaasti puustoa puistoihin ja lähivirkistysalueille. Kaavaalueen<br />
rakennuskanta on vanhahkoa, ja puusto sekä maisemoituminen ovat<br />
luoneet alueelle viihtyisyyttä.<br />
4.5 <strong>Kajaani</strong>n kaupungin asemakaavaprosessi<br />
Otanmäen pientaloalueen asemakaavan muutos tuli vireille 19.2.2010 <strong>Kajaani</strong>n<br />
kaupungin ilmoituksesta. Tässä opinnäytetyössä tehty asemakaavan<br />
muutosehdotus on osa virallista kaavahanketta. <strong>Kajaani</strong>n kaupunki laajensi<br />
kaava-alueen kattamaan myös Lastaajantien länsipuolen sekä Hihnamiehentien<br />
rivitalojen korttelialueet. Myöhemmin laaditaan asemakaavan muutokset<br />
koko Otanmäen kaava-alueella sekä <strong>Vuolijoen</strong> taajama-alueella.<br />
Kaavahanke etenee <strong>Kajaani</strong>n kaupungin kaavoituskäytännön mukaan.<br />
Hankkeen suunnitteluvaiheen jälkeen kaava asetetaan vireille, josta ilmoitetaan<br />
osallisille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY). Vireilletuloilmoitus<br />
laitetaan nähtäville kaupungin ilmoitustaululle sekä<br />
Koti-<strong>Kajaani</strong>-lehteen. Tässä vaiheessa asemakaavahanketta valmistellaan ja<br />
arvioidaan vaikutuksia. Viranomaisneuvottelut järjestetään ennen osallisten<br />
ennakkokuulemista. Osallisten kanssa ollaan vuorovaikutuksessa muun muassa<br />
tekemällä maankäyttösopimuksia ja heiltä vastaanotetaan mielipiteitä<br />
kaavaluonnoksesta. Osallisten kanssa pyritään neuvottelemaan ja pääsemään<br />
yhteisymmärrykseen, jotta vältyttäisiin nähtävilläoloajan muistutuksilta<br />
ja kaavan hyväksymisen lykkääntymiseltä.<br />
(<strong>Kajaani</strong>n kaupungin asemakaavaprosessi.)<br />
Viimeistelty kaavakartta ja -selostus viedään Ympäristöteknisen lautakunnan<br />
käsiteltäväksi. Asemakaavaehdotuksen on oltava julkisesti nähtävillä vähintään<br />
30 päivää. Nähtävillepanosta kuulutetaan ja viranomaislausunnot pyydetään<br />
Kainuun maakunta -kuntayhtymältä, ELY-keskukselta sekä tarpeen<br />
mukaan muilta viranomaisilta. Osallisille kaavaehdotuksesta ja muistutuksen<br />
tekomahdollisuudesta tiedotetaan kirjeitse viimeistään viikkoa ennen nähtä-
21<br />
ville asettamista. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus<br />
kaavaehdotuksesta. (<strong>Kajaani</strong>n kaupungin asemakaavaprosessi.)<br />
Jos nähtävilläoloaikana ei ole tullut muistutuksia eikä lausuntoja ole pyydetty,<br />
asemakaava etenee kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi.<br />
(<strong>Kajaani</strong>n kaupungin asemakaavaprosessi.)<br />
Nähtävilläoloaikana tulleet muistutukset ja lausunnot liitetään kaavaselostukseen<br />
kaavanlaatijan tekemien vastineiden kanssa. Jos asemakaavaehdotusta<br />
ei muuteta muistutusten tai lausuntojen perusteella, se etenee hyväksyttäväksi<br />
kaupunginvaltuustoon. Jos kuitenkin kaavaa muutetaan, ympäristötekninen<br />
lautakunta käsittelee muutokset. Jos muutokset koskevat yksityistä<br />
etua, ei kaavaehdotusta tarvitse asettaa julkisesti nähtäville vaan muutosta<br />
koskevia osallisia kuullaan erikseen. Oleellisesti muutettu kaavaehdotus asetetaan<br />
uudelleen nähtäville. Kun muistutukset ja lausunnot eivät enää anna<br />
aihetta muuttaa asemakaavaehdotusta, kaupunginvaltuusto voi hyväksyä<br />
kaavan. Vaikutuksiltaan vähäisen asemakaavan hyväksyy ympäristötekninen<br />
lautakunta. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan ilmoitustaululla ja<br />
Koti-<strong>Kajaani</strong>-lehdessä. Hyväksymispäätöksestä lähetetään ilmoitus niille<br />
muistutuksen tekijöille, jotka ovat kaavan nähtävilläoloaikana sitä pyytäneet<br />
sekä jättäneet osoitteensa. (<strong>Kajaani</strong>n kaupungin asemakaavaprosessi.)<br />
Kaupunginvaltuuston hyväksymästä kaavasta voi valittaa hallinto-oikeuteen<br />
yhden kuukauden aikana hyväksymispäätöksen kuulutuksesta. Valitusajan<br />
jälkeen kunnanhallitus voi tehdä täytäntöönpanopäätöksen kaavan niille osille,<br />
joita valitus tai oikaisukehotus ei koske. Päätöksestä ilmoitetaan valittajan<br />
tai ELY-keskuksen lisäksi hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätöksestä<br />
voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kun asemakaava saa lainvoiman,<br />
kuulutetaan siitä julkisesti. (<strong>Kajaani</strong>n kaupungin asemakaavaprosessi.)
22<br />
5 KYSELYTUTKIMUKSEN TOTEUTUS<br />
5.1 Tutkimusme<strong>net</strong>elmä<br />
<strong>Asemakaavan</strong> ja asemakaavan muutosehdotuksen tueksi suoritettiin kysely<br />
kaavoitettavan alueen kiinteistönomistajille, maanvuokraoikeuden haltijoille<br />
sekä asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille (liite 7). Kysely koski asukkaiden<br />
kiinnostusta kaavoitusprosessiin, tonttien muutostarpeita sekä asukkaiden<br />
mielipiteitä omasta asuinalueestaan. Samalla haluttiin varmistaa osallisten<br />
lakisääteinen vuorovaikutus kaavaprosessiin. Kyselyiden mukana asukkaille<br />
lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kysely toteutettiin lokamarraskuussa<br />
2009 kirjekyselynä. Suurin osa kysymyksistä oli monivalintoja,<br />
lisäksi vastaajat saivat mahdollisuuden kertoa omia mielipiteitään kaavamuutoksesta<br />
ja asuinalueen viihtyisyydestä.<br />
Kysely postitettiin 55 henkilölle Otanmäen pientaloalueella. Jokaisen alueella<br />
olevan kiinteistönomistajan ja maanvuokraoikeuden haltijan talouteen lähetettiin<br />
yksi kyselylomake henkilökohtaisena kirjeenä ja asunto-osakeyhtiöissä<br />
kysely lähetettiin isännöitsijöille.<br />
Tässä opinnäytetyössä kiinteistönomistajista, maanvuokraoikeuden haltijoista<br />
ja isännöitsijöistä käytetään yleistä nimitystä asukkaat. Asuinalueella tarkoitetaan<br />
kaavamuutosaluetta.<br />
5.2 Tutkimusaineisto ja sen käsittely<br />
Tutkimusaineisto muodostuu saaduista vastauksista. Vastauskirjeitä saapui<br />
36, jolloin vastausprosentiksi tuli 65,5.<br />
Numeraalisten vastausten käsittely tehtiin MS Excel 2007 -ohjelmalla. Tuloksia<br />
vertaillaan kokonaisvaltaisesti. Myös kirjalliset mielipiteet pyrittiin huomioimaan<br />
kaavaehdotusta laadittaessa. Osa kirjallisista vastauksista on kuitenkin<br />
sen laatuisia, ettei niihin voida kaavoituksella vaikuttaa.
23<br />
6 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET<br />
6.1 Taustatietoja<br />
Kyselyyn vastasi 36 henkilöä, joista 20 on naisia ja 16 miehiä. Kyselystä kävi<br />
ilmi, että alueen ikärakenne on painottunut iäkkäisiin ihmisiin, 72 % vastanneista<br />
on yli 50-vuotiaita. Alle 34-vuotiaita vastaajien joukossa ei ole yhtään<br />
(kuvio 1). Vain kymmenessä taloudessa on alle 16-vuotiaita lapsia. Kyselyyn<br />
vastanneilla on yhteensä 23 lasta, joista alle kouluikäisiä on 26,1 %, alakouluikäisiä<br />
30,4 % ja yläkouluikäisiä 43,5 %.<br />
0 % 0 %<br />
28 %<br />
28 %<br />
>65<br />
50-64<br />
35-49<br />
25-34<br />
24<br />
yksi on itsenäinen yrittäjä. Opiskelijoita ei vastanneiden joukossa ollut yhtään.<br />
Yksi henkilö ei ollut vastannut ammattia koskevaan kysymykseen.<br />
Kotitalouksista 23 eli 64 % on kahden hengen talouksia. Näiden kotitalouksien<br />
vastaajista 22 on yli 50-vuotiaita. Yhden hengen talouksia on kolme. Kolmen<br />
ja viiden hengen perheitä molempia on kaksi ja neljän hengen viisi.<br />
6.2 Kiinnostuneisuus kaavaprosessiin<br />
Kyselyssä selvitettiin ihmisten tuntemusta ja kiinnostusta kaavoitukseen.<br />
Vastanneista 44 %:a ei ole tutustunut tai nähnyt kaavoitukseen liittyviä asiakirjoja<br />
kuten kaavoituskatsausta, ilmoitusta vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa<br />
eikä kaavakarttaa tai -selostusta. Vain 12 vastannutta on<br />
nähnyt kaavakartan tai -selostuksen ja vireilletuloilmoituksen 11. Yksikään<br />
vastanneista ei ollut nähnyt kaavoituskatsausta ja vain kaksi on tutustunut<br />
osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Osa vastanneista on tutustunut useampaan<br />
asiakirjaan.<br />
3 %<br />
19 %<br />
kyllä<br />
43 %<br />
ei<br />
ei osaa sanoa<br />
tyhjä<br />
35 %<br />
Kuvio 2: Asukkaiden kiinnostuneisuus kaavaprosessiin osallistumisesta.<br />
Kysyttäessä kiinnostusta osallistumisesta kaavaprosessiin vain kuusi vastasi<br />
myöntävästi. Lukema on alhainen, kun ottaa huomioon sen, että kaavoituksella<br />
on vaikutusta ihmisten arkielämään. Loput vastanneista eivät ole joko<br />
kiinnostuneita osallistumisesta, eivät osaa vastata tai jättivät kyselyssä kohdan<br />
tyhjäksi (kuvio 2). Kiinnostuneisuus kaavaprosessiin on kaikissa ikä-
25<br />
luokissa tasainen: jokaisesta ikäryhmästä kaksi vastaajaa ilmoitti olevansa<br />
kiinnostunut osallistumaan kaavaprosessiin.<br />
6.3 Mielipiteitä Otanmäen pientaloalueesta<br />
Otanmäkeläiset arvostavat rauhallista ja hiljaista asuinympäristöä, 69 % piti<br />
asuinalueen rauhallisuutta ja hiljaisuutta erittäin tärkeänä ja 31 % melko tärkeänä.<br />
Kysyttäessä asuinalueen viihtyisyyttä hieman yli puolet vastaajista<br />
pitää Otanmäkeä viihtyisänä (kuvio 3). Vaikka viidesosa vastaajista ei pidä<br />
asuinaluettaan viihtyisänä, ei heillä ole kovinkaan monta ehdotusta viihtyisyyden<br />
parantamiseksi. Muutama parannusehdotus vastauksien joukossa<br />
on, mutta suurin osa niistä ei liity kaavoitukseen.<br />
3 %<br />
19 %<br />
22 %<br />
56 %<br />
Kyllä<br />
Ei<br />
En osaa sanoa<br />
Tyhjä<br />
Kuvio 3: Otanmäen asuinalueen viihtyisyys<br />
Tarkasteltaessa mielipiteitä viihtyisyydestä ikäryhmittäin tyytyväisimpiä alueeseen<br />
ovat yli 65-vuotiaat (kuvio 4). Heistä kukaan ei vastannut kielteisesti,<br />
ja seitsemän kymmenestä on tyytyväinen alueeseen. 35–49-vuotiaiden ikäryhmästä<br />
puolestaan lähes puolet ei pidä asuinaluetta viihtyisänä.
26<br />
%<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
kyllä ei en osaa<br />
sanoa<br />
kyllä ei en osaa<br />
sanoa<br />
tyhjä kyllä ei en osaa<br />
sanoa<br />
35-49 50-64 >65<br />
Ikäryhmät<br />
Kuvio 4: Mielipiteet Otanmäen pientaloalueen viihtyisyydestä prosentuaalisesti ikäryhmittäin<br />
Asukkailta kysyttiin myös muutamien peruspalveluiden sekä virkistys- ja ulkoilukohteiden<br />
tavoitettavuuden tärkeyttä heidän elämässään (kuvio 5). Kyselyssä<br />
esitettyihin palveluiden ja kohteiden joukkoon pyrittiin valitsemaan<br />
mahdollisimman kattavasti Otanmäen palvelut. Lisäksi vastaajille an<strong>net</strong>tiin<br />
mahdollisuus lisätä jokin muu palvelu tai kohde.<br />
%<br />
100<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
Elintarvikekauppa Peruskoulu Kirjasto Puistoalueet<br />
Urheilupaikat Leikkikentät Ulkoilureitit<br />
Erittäin tärkeä Melko tärkeä<br />
Ei kovin<br />
tärkeä<br />
Ei lainkaan<br />
tärkeä<br />
En osaa sanoa<br />
Tyhjä<br />
Kuvio 5: Mielipiteet palveluiden ja kohteiden tavoitettavuudesta
27<br />
Tarkasteltaessa vastaajien erittäin tärkeinä pitämiä kohteita ja palveluita ykköseksi<br />
nousi elintarvikekauppa. Kirjasto ja ulkoilureitit nousivat toiselle ja<br />
kolmannelle sijalle. Peruskoulun sijoitus vasta neljännelle sijalle selittyy osittain<br />
sillä, että vastaajista suurin osa on yli 50-vuotiaita. Vain leikki- ja urheilupaikat<br />
eivät vaikuta olevan vastaajille kovin tärkeitä. Kaksi vastaajaa piti<br />
Otanmäessä olevaa maauimalaa tärkeänä palveluna. Myös apteekki ja koirapuisto<br />
ovat tärkeitä parille vastaajalle.<br />
Kyselyyn vastanneista 56 % pitää Otanmäen alueen liiken<strong>net</strong>urvallisuutta,<br />
kevyenliikenteenväyliä sekä liikenteen toimivuutta melko hyvinä (kuvio 6).<br />
Vain kuusi prosenttia pitää liikennejärjestelyjä Otanmäessä erittäin hyvinä,<br />
vähiten tyytyväisiä ollaan kevyenliikenteenväyliin. Kirjallisissa vastauksissa<br />
toivotaan katualueiden turvallisuuteen parannusta muun muassa kevyenliikenteenväylillä,<br />
katuvalojen palamisajan pidentämisellä, katujen korjauksella<br />
sekä risteysalueiden paremmalla turvallisuudella.<br />
70<br />
60<br />
50<br />
%<br />
40<br />
30<br />
20<br />
Liiken<strong>net</strong>urvallisuus<br />
Kevyenliikenteenväylät<br />
Liikenteen toimivuus<br />
10<br />
0<br />
Erittäin<br />
hyvä<br />
Melko<br />
hyvä<br />
Ei kovin<br />
hyvä<br />
Ei<br />
lainkaan<br />
hyvä<br />
En osaa<br />
sanoa<br />
tyhjä<br />
Kuvio 6: Mielipiteet Otanmäen liikennejärjestelystä<br />
6.4 Tontin raken<strong>net</strong>tavuuden muutostarpeet<br />
Otanmäen pientaloalueen asukkailta kysyttiin, haluavatko he muutosta rakennusoikeuteen,<br />
kerrosalaan tai tontin pinta-alaan. Suurin osa vastaajista ei<br />
toivonut muutosta yhteenkään vaihtoehtoon (kuvio 7). Seitsemän vastaajaa<br />
halusi muutosta ainakin yhteen vaihtoehtoon, osa useampaan. Tontin pinta-
28<br />
alaan haluttaisiin eniten muutosta. Vain kolme vastaajaa halusi heihin otettavan<br />
yhteyttä asian tiimoilta. Täten vain näiden kolmen osalta oli mahdollisuus<br />
huomioida tontin raken<strong>net</strong>tavuuden parantaminen kaavamuutosluonnosta<br />
laadittaessa.<br />
80<br />
70<br />
60<br />
%<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
Rakennusoikeuden<br />
muutostarve<br />
Kerrosluvun muutostarve<br />
Tontin pinta-alan muutostarve<br />
0<br />
Kyllä Ei En osaa<br />
sanoa<br />
Tyhjä<br />
Kuvio 7: Muutostarpeet tontin raken<strong>net</strong>tavuuteen
29<br />
7 TULOSTEN TARKASTELU<br />
7.1 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen tarkastelu<br />
<strong>Asemakaavan</strong> muutosalue on pitkälti valmiiksi raken<strong>net</strong>tua, joten suurien<br />
kaavamuutosten teko on tarpeetonta. Alueelle ei olla järjestämässä uutta<br />
kunnallistekniikkaa, mikä osaltaan rajoittaa kaavan muuttamista. Uudisrakentamista<br />
kuitenkin pyritään lisäämään olemassa olevan kunnallisverkoston<br />
piirissä. Näkyvimpänä muutoksena kaavaluonnoksessa ovat tonttien pintaalojen<br />
sekä rakennusalojen kasvattaminen. Kortteli-, virkistys- ja katualueiden<br />
rajat vastaavat kaavaluonnoksessa raken<strong>net</strong>tua tilan<strong>net</strong>ta.<br />
Tonteille korttelissa 33 on asemakaavaluonnoksessa merkitty lisäalueet, jotka<br />
mahdollistavat lämmitysjärjestelmien nykyaikaistamisen esimerkiksi maalämpöä<br />
hyödyntämällä. Maanomistajien kanssa on sovittava siitä, ovatko he<br />
halukkaita lunastamaan lisämaata. Jos tontin omistaja ei ole valmis lunastukseen,<br />
ei lisämaata merkitä asemakaavaan hänen tonttinsa osalta. Lisäalueelle<br />
ei voi sijoittaa muuta rakennusta.<br />
Kaavaehdotuksessa on lisätty viiden erillispientalotontin (AO) ja yhden rivitalotontin<br />
(AR) pinta-alaa. Viisi kyselyyn vastannutta henkilöä haluaisi lunastaa<br />
lisää maata, mutta vain kolme jätti yhteystietonsa. Täten ainoastaan näiden<br />
kolmen vastaajan toiveet oli mahdollista huomioida kaavaluonnosta laatiessa.<br />
Yhden vastaajan toivetta lisäalueesta ei kuitenkaan voitu toteuttaa, koska<br />
haluttu lisäalue ei ole kaavamuutosalueella. Kuten asukkaille pidetyssä yleisötilaisuudessa<br />
painotettiin, tässä opinnäytetyössä tehtävä asemakaavan<br />
muutos on ehdotus, joten lisäalueita ei ole pakko lunastaa. Jos tontin omistaja<br />
kuitenkin haluaa lunastaa lisämaata, tulee hänen olla yhteydessä sekä<br />
virallisen asemakaavan muutoksen laatijaan että tonttipalveluun.<br />
Uudisrakentamisen yhteydessä on huolehdittava tontin käyttötarkoitusta vastaavien<br />
autopaikkojen järjestämisestä. Autopaikkojen lukumääräksi Otanmäen<br />
pientalokorttelialueilla on kaavaluonnoksessa määrätty kaksi autopaikkaa<br />
asuntoa kohden (2 ap/as). Järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista<br />
eikä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä. Jos asemakaavassa<br />
niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat<br />
autopaikat korvausta vastaan. Rivitalotontilla 1 korttelissa 8 ei ole riittävästi
30<br />
tilaa tarvittavien autopaikkojen järjestämiseen. Täten <strong>Kajaani</strong>n kaupunki voisi<br />
osoittaa autopaikkoja Kaivosmittaajantien vastakkaiselta puolelta. Tämä alue<br />
ei kuulu asemakaavan muutosalueeseen, joten ongelmaa ei voitu ratkaista<br />
tällä kaavaehdotuksella.<br />
Yli puolet kyselyyn vastanneista pitää puistoalueita tärkeinä. Tämä on otettu<br />
huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Alueen kolmea sivua reunustavat<br />
lähivirkistysalueet (VL), ja alueelta löytyy myös neljä puisto (VP) merkinnällä<br />
olevaa korttelialuetta. Lähivirkistysalueita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi<br />
puistoiksi toisin kuin puisto merkinnällä olevat alueet.<br />
7.2 Kyselytutkimustulosten tarkastelu<br />
7.2.1 Asuinympäristön viihtyisyys ja palvelut<br />
Otanmäkeläiset arvostavat rauhallista ja hiljaista ympäristöä, lähellä sijaitsevia<br />
peruspalveluita ja ulkoilumahdollisuuksia. Viihtyisyys on yksi tärkeimmistä<br />
seikoista asukkaan tyytyväisyydessä asuinympäristöönsä. Strandellin tekemässä<br />
tutkimuksessa todetaan, että muuttoa suunnittelevat asukkaat ovat<br />
tyytymättömämpiä alueen viihtyisyyteen kuin ne, jotka eivät aio muuttaa. Erityisen<br />
tyytymättömiä viihtyisyyteen olivat ne vastaajat, jotka ilmoittivat muuton<br />
syyksi halun vaihtaa asuinaluetta. Valtakunnallisessa tutkimuksessa<br />
95 % vastanneista ilmoitti olevansa joko hyvin tyytyväinen tai melko tyytyväinen<br />
asuinalueeseensa. (Strandell 2005.) Otanmäen pientaloalueella tyytyväisyys<br />
asuinympäristöön ei ole yhtä korkea, kyselyyn vastanneista vain<br />
56 % pitää aluetta viihtyisänä.<br />
Strandellin tutkimuksesta käy ilmi, että vanhukset ovat yleensä tyytyväisempiä<br />
asuinalueen viihtyisyyteen kuin heitä nuoremmat. Otanmäessä yli<br />
65-vuotiaat ovat tyytyväisimpiä pientaloalueen viihtyisyyteen, heistä 70 %<br />
pitää asuinaluetta viihtyisänä. Strandellin mukaan asuinvuosien määrä vaikuttaa<br />
tyytyväisyyteen: mitä kauemmin alueella on asuttu, sitä viihtyisämpänä<br />
se koetaan. Ajan myötä viihtyisyyden kokeminen usein kasvaa samallakin<br />
alueella. Toisaalta viihtyisillä alueilla asutaan kauemmin. (Strandell 2005.)<br />
Kysyttäessä asukkailta, mitä heidän mielestään voitaisiin tehdä asuinalueen<br />
viihtyisyyden parantamiseksi, vain kymmeneltä vastaajalta löytyy ehdotuksia.<br />
Suurin osa näistä ehdotuksista koskee puistoalueiden siistimistä ja kunnos-
31<br />
sapitoa. Asuinympäristön viihtyisyyteen voidaan vaikuttaa erilaisilla kaavamääräyksillä<br />
ja hyvällä alueen suunnittelulla. Esimerkiksi puistoalueiden siisteyteen<br />
vaikutetaan käyttämällä puisto (VP) merkintää. Tällä merkinnällä<br />
osoitetaan alueet, jotka on raken<strong>net</strong>tu tai on tarkoitus rakentaa puistoksi. Täten<br />
kunnan tulisi hoitaa ja kunnossapitää puistoksi (VP) merkityt alueet. Viihtyisyyttä<br />
paran<strong>net</strong>aan myös istutuksilla ja puustolla. Kaavassa voidaan antaa<br />
määräyksiä istutuksista. Määräykset voivat olla yleispiirteisiä alueita koskevia<br />
tai tarkempia istutusten määrää ja laatua koskevia.<br />
(Ympäristöministeriö. 2003)<br />
Asuinalueen ja lähiympäristön palvelut ovat tärkeässä roolissa ihmisten arkipäivän<br />
sujumisessa. Lähipalvelut vähentävät auton käyttöä, mikä on tärkeää<br />
eteenkin Otanmäen kaltaisilla pienillä taajama-alueilla, jotka sijaitsevat kaukana<br />
keskustan palveluista. Tällaisilla alueilla on tärkeää turvata palveluiden<br />
asema kaavassa. Kävelymatkan päässä olevat palvelut mahdollistavat myös<br />
esimerkiksi vanhusten asumisen pidempään omissa kodeissaan.<br />
Kyselyssä tutkittiin kolmen eri Otanmäestä löytyvän palvelun sekä neljän virkistys-<br />
ja ulkoilukohteen tärkeyttä asukkaille. Suurin osa kysytyistä palveluista<br />
tai kohteista ei kuitenkaan sijaitse pientaloalueen asemakaavan muutosalueella.<br />
Tämän kohdan tulokset palvelevatkin enemmän <strong>Kajaani</strong>n kaupungin<br />
kaavoittajia, kun he tekevät Otanmäen keskustan asemakaavan muutosta.<br />
Tulevalla asemakaavalla tulisi turvata peruspalveluiden, kuten peruskoulun,<br />
kirjaston ja yritysten, asema. Tärkeimmäksi palveluksi kyselyssä nousi<br />
elintarvikekauppa.<br />
Virkistys- ja ulkoilualueet mahdollistavat ulkoilun, urheilun, rentoutumisen<br />
sekä leikkimisen, ja ovat tärkeitä kohteita terveyden ylläpitämiseksi. Tärkeimpänä<br />
virkistys- ja ulkoilukohteena vastaajat pitävät ulkoilureittejä. Leikkikentät<br />
ja urheilupaikat eivät nouse yhtä tärkeälle sijalle kuin Otanmäen muut<br />
palvelut ja kohteet. Syynä leikkikenttien osalta saattaa olla se, että vain kahdella<br />
prosentilla talouksista on alle yläkouluikäisiä lapsia. Kaavamuutosluonnoksella<br />
Otanmäen pientaloalueelta poistuu kaksi toteutumatonta ohjeellista<br />
leikkikenttää varten varattua osaa. Ennen kuin ryhdytään rakentamaan uutta<br />
leikkikenttää, tulisi pientaloalueella olevaa leikkialuetta kehittää monimuotoisemmaksi.<br />
Koska alueen ikärakenne on painottunut iäkkäisiin ihmisiin, olisi
32<br />
hyvä kehittää leikkikenttä sopivammaksi myös vanhemmille ikäryhmille. Näin<br />
se palvelisi kaiken ikäisiä. Vaikka urheilupaikat eivät vastaajien mielestä ole<br />
tärkeimpiä palveluita, ovat ne kansanterveyden kannalta oleellisia.<br />
Asuinalueen liikennejärjestelyt vaikuttavat muun muassa asukkaiden arkipäivän<br />
sujumiseen, viihtyisyyteen ja liiken<strong>net</strong>urvallisuuteen. Otanmäen pientaloalueen<br />
liikenne on järjestelty melko hyvin ja turvallisesti. Näin ajattelee kaksi<br />
kolmasosaa kyselyyn vastaajista. Kevyenliikenteenväyliin ei olla yhtä tyytyväisiä.<br />
Pientaloalueella vain Kaivosmittaajantiellä kulkee kevyenliikenteenväylä.<br />
Kirjallisissa vastauksissa toivottiin kevyenliikenteenväylä Lastaajantielle<br />
sekä Kaivosmittaajantien väylän jatkamista raskaanliikenteen vuoksi. Näistä<br />
jälkimmäinen kohde ei kuitenkaan kuulu kaavamuutosalueelle, joten siihen<br />
ei voitu ottaa kantaa.<br />
7.2.2 Mielipiteet kaavoituksesta<br />
Yllättävää on, etteivät asukkaat kyselyn mukaan ole kovinkaan kiinnostuneita<br />
osallistumaan kaavaprosessiin, kun ottaa huomioon, että kaavalla on vaikutusta<br />
arkielämän sujumiseen. Vajaa puolet vastanneista ei osaa sanoa, ovatko<br />
he kiinnostuneita osallistumaan kaavaprosessiin, esimerkiksi osallistumalla<br />
yleisötilaisuuteen. Tämä saattaa selittyä sillä, etteivät osalliset tiedä, miten<br />
he voisivat vaikuttaa kaavan laadintaan. Innokkuutta osallistua kaavoitukseen<br />
saattaa laimentaa kaava-asiakirjojen vaikeaselkoisuus. Kuten Roinisen<br />
ja Wallinin tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
on kuntien kaavoittajien mielestä vielä nykymuodossaan liian vaativa<br />
asukkaille. Heidän tutkimuksensa haastatteluissa useat kansalaisjärjestöjen<br />
edustajat totesivat virkamiesten tekstien olevan vaikeaselkoisia ja toivoivatkin<br />
tietojen esittämistä kansantajuisemmin. (Roininen–Wallin 2002.) Osallistumis-<br />
ja arviointisuunnitelma lähetettiin myös Otanmäen pientaloalueen asukkaille<br />
kyselykirjeiden mukana.<br />
Asukkaiden vähäisestä kiinnostuksesta kaavoitusta kohtaan kertoo myös se,<br />
että vain hieman yli puolet vastanneista oli nähnyt tai tutustunut kaavaasiakirjoihin.<br />
Maanomistajan tulisi viimeistään siinä vaiheessa tutustua kaavakarttaan,<br />
kun hän on suunnittelemassa rakentamista tontilleen. Vaikka<br />
Otanmäen pientaloalueen asukkaille tehdyssä kyselyssä vain kuusi vastasi<br />
olevansa kiinnostunut osallistumaan kaavaprosessiin, tuli Otanmäen kirjas-
33<br />
tossa tammikuussa pidettyyn kaavaehdotuksen esittelytilaisuuteen 11 osallistujaa.<br />
Paikallaolijat olivat kiinnostuneita kuulemaan kaava-alueelle tehdyistä<br />
muutoksista ja vaikuttivat olevan tyytyväisiä kaavaluonnokseen.<br />
Vain seitsemän kyselyyn vastaajaa halusi muutosta tonttinsa raken<strong>net</strong>tavuuteen,<br />
kuten tontin pinta-alaan, rakennusalaan tai rakennusoikeuteen. Kuitenkin<br />
asemakaavaluonnoksen esittelytilaisuudessa niiden kiinteistöjen omistajat,<br />
jotka olivat paikalla, olivat tyytyväisiä ehdotukseen tontin pinta-alan kasvattamisesta,<br />
vaikka eivät olleet kyselyssä ilmoittaneet halukkuudesta muutokseen.<br />
Suurin osa kyselyyn vastanneista ei halunnut kyselyn perusteella<br />
muutosta yhteenkään vaihtoehtoon. Tämä saattaisi osittain selittyä sillä, että<br />
kaikki eivät tiedä, mitä merkitystä esimerkiksi tontin pinta-alan kasvulla on<br />
kerrosneliöiden määrään, tai että rakentamisen tulee tapahtua kaavaan merkityn<br />
rakennusalan sisäpuolella. Kun vertaa voimassa olevaa asemakaavaa<br />
ja raken<strong>net</strong>tua tilan<strong>net</strong>ta, eivät rakennukset suurimmassa osassa tapauksista<br />
ole rakennusalan rajojen sisällä. Tosin rakennusalat ovat voimassa olevassa<br />
asemakaavassa merkitty melko pieniksi.
34<br />
8 JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Kuntaliitostilanteessa tulee pohdittavaksi muun muassa paikkatietoaineistojen<br />
sovittaminen yhteiseen järjestelmään. Aineistojen yhteensovittaminen<br />
kannattaa aloittaa mahdollisimman pian kuntaliitoksen tultua tiedoksi, koska<br />
aineistojen järjestäminen yhteiseen järjestelmään vie aikaa ja resursseja.<br />
Jyväskylässä aineistojen yhdistämistä ryhdyttiin suunnittelemaan ajoissa,<br />
jolloin prosessi oli hyvässä vauhdissa kuntaliitoksen tultua voimaan.<br />
Aineistojen sisällön ja ajantasaisuuden tarkistaminen on tärkeä vaihe yhdistämisprosessissa.<br />
Esimerkiksi tarkka ja ajantasainen pohjakartta on oleellinen<br />
asia kaavoitusta tehtäessä. Myös kunnallistekniikkaa suunniteltaessa on<br />
pohjakartan oltava ajantasainen. Uusien paikkatietoaineistojen luominen kuntaliitosalueella<br />
on kannattavaa silloin, kun olemassa olevien aineistojen todetaan<br />
olevan vanhentuneita ja epätarkkoja. Vaikka työ on hidasta ja kallista,<br />
säästää se tulevien vuosien ongelmilta. <strong>Kajaani</strong>n tapauksessa uuden paikkatietoaineiston<br />
luominen oli hyvä ja suositeltava ratkaisu vanhentuneiden aineistojen<br />
korvaamiseksi. Nyt entisen <strong>Vuolijoen</strong> kunnan alueelta on olemassa<br />
muun muassa tarkat pohjakartat ja kiinteistörekisterikartat kaavoituksen tueksi.<br />
Rovaniemellä paikkatietoaineistoja ei ollut inventoitu riittävän tarkasti<br />
kuntaliitoksen yhteydessä. Vasta käytön yhteydessä tuli esille kiinteistörajojen<br />
epätarkkuus, jolloin jouduttiin aloittamaan rajapyykkien kartoittaminen.<br />
<strong>Asemakaavan</strong> ajanmukaisuuden arviointi tulee tehdä yli 13 vuotta vanhoille<br />
kaavoille. Jos kaavaa joudutaan muuttamaan ja ajantasaistamaan, muutos<br />
on helpompi tehdä tarkalle pohjakartalle. <strong>Asemakaavan</strong> muutoksella voidaan<br />
lisätä uudisrakentamista olemassa olevan infrastruktuurin piirissä. <strong>Asemakaavan</strong><br />
yhteydessä voidaan rakennustonteille tehdä tai määrätä erikseen<br />
tehtäviksi sitovat tonttijaot. Tonttijako on suositeltavaa tehdä sitovana, koska<br />
se pakottaa käyttämään koko rakennuskorttelin alueen, ja estää joutomaiden<br />
syntymisen korttelialueelle.<br />
Asuinympäristön viihtyisyys ja palveluiden saatavuus lisäävät asukkaiden<br />
asuinvuosia. Varsinkin vanhuksille kävelymatkan päässä olevat päivittäispalvelut<br />
lisäävät mahdollisuuksia asua kotona. Kaavalla tulisi varmistaa peruspalveluiden<br />
saatavuus ja asuinalueen viihtyisyys. Otanmäen kaltaisille pienille<br />
taajama-alueille tarvitaan lisää asukkaita, joita voidaan houkutella viih-
35<br />
tyisällä elinympäristöllä ja peruspalveluilla. Virkistys- ja urheilumahdollisuudet<br />
ovat tärkeitä sekä terveyden että viihtyisyyden kannalta, joten eri virkistys- ja<br />
urheilupaikkojen saatavuus tulisi myös turvata kaavassa.<br />
Lisäämällä Otanmäen viihtyisyyttä ja säilyttämällä peruspalvelut, saadaan<br />
asukkaat viihtymään alueella pidempään sekä saadaan uusia asukkaita ja<br />
uutta rakentamista alueelle. Otanmäessä asuu paljon ikääntyviä ihmisiä, joille<br />
peruspalveluiden saatavuus on tärkeää. Lähellä olevat palvelut myös vähentävät<br />
autoilua.<br />
Otanmäkeläiset eivät ole kyselyn perusteella kovinkaan kiinnostuneita osallistumaan<br />
kaavaprosessiin. Kuitenkin asemakaavaluonnoksen esittelytilaisuuden<br />
perusteella näyttäisi siltä, että osalliset ovat melko aktiivisia osallistumaan<br />
yleisötilaisuuksiin. Valtakunnallisesta tutkimuksesta käy ilmi, että virkamiesten<br />
asiakirjat ovat liian vaikeaselkoisia kansalaisille. Osallistumis- ja<br />
arviointisuunnitelmaa sekä muita kaava-asiakirjoja tulisi tehdä kansantajuisemmiksi,<br />
jotta osallisilla olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kaavahankkeisiin.<br />
Myös tietämättömyys vaikutusmahdollisuuksista voi taannuttaa<br />
kiinnostusta kaavaprosessiin. Tämä vaatii osallisen omaa kiinnostusta selvittää<br />
vaikutusmahdollisuuksia. Kunta voi osaltaan helpottaa selvitystyötä esittelemällä<br />
vaikutusmahdollisuuksia erimerkiksi omilla Inter<strong>net</strong>-sivuillaan.
LÄHTEET<br />
Ekroos, A. – Majamaa, V. 2005. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Helsinki: Edita<br />
Prima Oy.<br />
HE 101/1998. Hallituksen esitys Eduskunnalle rakennuslainsäädännön uudistamiseksi.<br />
Osoitteessa<br />
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980101. 13.1.2010.<br />
Honkanen, P. 2010. <strong>Kajaani</strong>n kaupungin kaavoitusarkkitehdin haastattelu.<br />
18.2.2010.<br />
Kainuun maakunta 2009. Kainuun maakuntakaava 2020. Osoitteessa<br />
http://maakunta.kainuu.fi/alltypes.asp?menu_id=507.<br />
11.11.2009.<br />
Kainuun maakuntakaava 2020.<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupungin asemakaavaprosessi.<br />
<strong>Kajaani</strong>n yliopistokeskus 2005. Vuolijoki. Osoitteessa<br />
http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/120.htm.<br />
16.1.2007.<br />
<strong>Kunnat</strong>.<strong>net</strong> 2010. Kuntaliitokset. Osoitteessa<br />
http://www.kunnat.<strong>net</strong>/k_perussivu.asp?path=1;29;348;4827.<br />
28.12.2009.<br />
Lehtinen, T. 2010. Rovaniemen kaupungin kaupungingeodeetin haastattelu.<br />
9.2.2010.<br />
MRA 895/1999. Maankäyttö- ja rakennusasetus 19.2.2010.<br />
MRL 132/1999. Maankäyttö- ja rakennuslaki 19.2.2010.<br />
Mäkinen, K. 2008. Kuntaliitos näkyy Jyväskylän seudulla: Paikkatiedot matkalla<br />
uuteen kotiin. Positio 4/2008, 6-9.<br />
Roininen, J – Wallin, S. 2002. Kokemuksia osallistumisesta kaavoitukseen.<br />
Osallistumisen seuranta- ja arviointihankkeen (OSSE) väliraportti.<br />
Helsinki: Edita Prima Oy.<br />
Soininen, T. 2010. <strong>Kajaani</strong>n kaupungin kaupungingeodeetin haastattelu.<br />
3.3.2010.<br />
Strandell, A. 2005. Asukasbarometri 2004. Asukaskysely suomalaisista<br />
asuinympäristöistä. Helsinki: Sinari Oy.<br />
Tervonen, P. 2003. <strong>Vuolijoen</strong> kulttuurimaiseman kerroksia. <strong>Kajaani</strong>: Kainuun<br />
Sanomat Arkkipaino. s. 97–105.<br />
36
37<br />
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2010. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.<br />
Osoitteessa<br />
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1112&lan=fi.<br />
19.2.2010.<br />
Ympäristöministeriö. 2000. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. <strong>Asemakaavan</strong><br />
selostus. Helsinki: Oy Edita Ab.<br />
Ympäristöministeriö. 2003. Maankäyttö - ja rakennuslaki 2000. Asemakaavamerkinnät<br />
ja -määräykset. Helsinki: Oy Edita Ab.<br />
Ympäristöministeriön esite. 2004. Maakuntakaava. Soprano Communications<br />
Oy.
38<br />
LIITTEET<br />
<strong>Vuolijoen</strong> liitosalueen paikkatietohankkeen loppuraportti Liite 1<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2<br />
Kaavakartta Liite 3<br />
Kaavaselostus Liite 4<br />
Poistokartta/ Voimassaoleva asemakaava Liite 5<br />
Tonttijakokartta Liite 6<br />
Kyselylomake Liite 7
Liite 1<br />
KAJAANIN KAUPUNKI 23.11.2009<br />
Ympäristötekninen palvelukeskus<br />
PL 132<br />
87101 KAJAANI<br />
Asia: VUOLIJOEN LIITOSALUEEN PAIKKATIETOHANKKEEN LOPPURAPORTTI<br />
Sisäasiainministeriö on liitteenä 1 olevalla päätöksellään SM-2006-1161/Ha-42/<br />
21.12.2006 sitoutunut maksamaan laajentuneelle <strong>Kajaani</strong>n kaupungille mm paikkatietojärjestelmän<br />
luomisesta 156 800 € investointi- ja kehittämishankkeiden tukena.<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupunginhallitus on 30.1.2007, § 36 hyväksynyt <strong>Vuolijoen</strong> liitosalueen paikkatietojärjestelmän<br />
luomisen kustannusarvion ja rahoitussuunnitelma siten, että hankkeen<br />
oman työn osuus on 196 400 €, ostopalvelujen osuus 156 800 € sekä koko hankkeen kustannukset<br />
353 200 €. Kaupunginhallituksen päätös on liitteenä 2.<br />
Liitteenä 3 on listattu projektin eri vaiheiden toteutuminen ja syntyneet lopulliset kustannukset.<br />
Liitteestä 3 voi todeta, että <strong>Vuolijoen</strong> liitosalueen paikkatietohanke on viety loppuun<br />
23.1.2009. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 362 150 €, joista oman työn osuus<br />
on 187 600 € ja ostopalvelujen osuus 174 550 €.<br />
KAJAANIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA<br />
Tekninen johtaja<br />
Timo Soininen
<strong>Vuolijoen</strong> liitosalueen paikkatietohanke:<br />
Kustannukset v.2007 - 2009<br />
2007 2007 2008 2008 2009 2009<br />
Toimenpide: oma työ € osto € oma työ € osto € oma työ € osto €<br />
1 Pai<strong>net</strong>tu seinäkartta liitosalueesta (Mk 1:50000) 7300<br />
2 Vääräväri ortokuvaus koko liitosalueesta (korkeakuvaus) 1000<br />
Maanmittauslaitoksen numeeriset maastotiedot liitosalueesta<br />
3 <strong>Kajaani</strong>n kaupungin paikkatietokantaan. 900 3800<br />
4 <strong>Vuolijoen</strong> kunnan rakenusvalvonta- ja RH tietojen konvertointi 5500<br />
<strong>Kajaani</strong>n alueiden käytön strategian tilastoaineisto sekä tilasto-<br />
5 aluejakojen yhdistäminen ja tallennus 800 3600<br />
Liitosalueen ajantasaosayleiskaavan ja ranta-asemakaavojen<br />
6 vektorointi ja kaavamääräysten skannaus paikkatietokantaan 10000<br />
7 <strong>Kajaani</strong>n neljän opaskartan uusiminen valtateiden levähdyspaikoille 12200 4000<br />
8 Liitosalueen osoitejärjestelmän integrointi <strong>Kajaani</strong>n osoitejärjestelmään 13400 30700<br />
9 Inter<strong>net</strong> karttapalvelujen päivittäminen 2000 2000<br />
10 Vanhojen karttojen skannaukset (pohjakartat+kaavat) 2000<br />
11 Runkomittaukset 7000 1300<br />
12 Otanmäki - Vuolijoki alueiden (910 ha) Ilmakuvaus ja pistetihennys 400 20000<br />
13 Kiinteistöjaotuksen mittaaminen 12000 12000<br />
14 Rakennusten kartoitus 12000 12000<br />
15 Fotogrammetrinen stereokartoitus 910 ha 40800 45000<br />
16 Otanmäen ja <strong>Vuolijoen</strong> kartoitusalueiden ortokuvat 910 ha 7950<br />
17 Kartoitusalueiden täydennys- ja kontrollimittaukset 8000 8000 8000<br />
18 Liitosalueen asemakaavojen tonttijakokarttojen sekä yleistenalueiden<br />
lohkomiskarttojen laatiminen 6000 6000<br />
19 Mittauskaluston vuokrat 3600<br />
20 Liitosalueen kiinteistonmuodostustehtävät 2000 2000<br />
21 Liitosalueen vesihuoltoverkoston numeeristamisen maastomittaukset 24400 20800<br />
22 Vektorimuotoisen ajantasa-asemakaavan laadinta (liitosalue) 3700<br />
Yhteensä 80700 80800 54400 48750 52500 45000<br />
Oma työ yhteensä 187 600 €<br />
Ostopalvelut yhteensä 174 550 €<br />
Paikkatietohanke yhteensä 362 150 €<br />
<strong>Kajaani</strong>ssa 23.11.2009 Timo Soininen<br />
toimialajohtaja
<strong>Asemakaavan</strong> muutos<br />
OTANMÄEN PIENTALOALUE<br />
Liite 2<br />
Osa tilasta 18:127 Vuottolahden kylässä, kaupunginosa 22 Otanmäki korttelit: 8-11 ja<br />
31-39 sekä virkistys- ja katualuetta<br />
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 §)<br />
<strong>Asemakaavan</strong> laadinta ja muuttaminen on osa Rovaniemen ammattikorkeakoulun<br />
opinnäytetyötä.<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
Kaava-alue sijaitsee Otanmäen kylässä noin 37 km keskustasta lounaaseen<br />
Kokkolantien eteläpuolella karttaan merkityllä alueella.<br />
ALUSTAVAT TAVOITTEET<br />
Tavoitteena on nykyaikaistaa vanhat rakennuskaavamääräykset ja -merkinnät<br />
Otanmäen asuinrakennusten korttelialueella. Lisäksi tavoitteena on ohjata täydennysrakentamista<br />
paremmin alueen rakenne huomioon ottaen.<br />
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
<strong>Kajaani</strong>n kaupungin ja <strong>Vuolijoen</strong> kunnan kuntaliitos tuli voimaan 1.1.2007. Entisen<br />
<strong>Vuolijoen</strong> kunnan alueella sijaitsevassa Otanmäessä on 14.7.1986 vahvistettu<br />
rakennuskaava. Rakennuskaavat ovat 1.1.2000 lähtien Maankäyttö- ja rakennuslain<br />
mukaisia asemakaavoja. 7.5.2007 hyväksytyssä Kainuun maakuntakaavassa<br />
Otanmäki on luokiteltu taajaman alakeskukseksi.<br />
<strong>Asemakaavan</strong> muutoksen yhteydessä voidaan neuvotella kaavan toteuttamista<br />
koskevista sopimuksista yksityisten maanomistajien kanssa.<br />
ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9 §), OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUK-<br />
SEN JÄRJESTÄMINEN<br />
<strong>Asemakaavan</strong> muutoksen vaikutuksia arvioitaessa vaihtoehdot ovat:<br />
0 Asemakaava/ asemakaavan muutos ei toteudu<br />
1 Asemakaava/ asemakaavan muutos laaditaan em. tavoitteiden mukaisesti.<br />
<strong>Asemakaavan</strong> muutoksen vaikutukset ovat merkittävimmät kaava-alueella.<br />
<strong>Asemakaavan</strong> muutoksen vaikutusten arviointi, osallistuminen ja vuorovaikutuksen<br />
järjestäminen toteutetaan kaavoituskatsauksen mukaisesti<br />
(www.kajaani.fi > palvelut > ympäristötekniset palvelut > kaavoituspalvelut ><br />
kaavoituskatsaus).<br />
Vaikutusten arviointia varten suoritetaan opinnäytetyöhön liittyvä kysely.<br />
Kaavaprosessin aikana tarkistetaan onko tarpeen tehdä tarkempia selvityksiä<br />
asemakaavan muutoksen pohjaksi.<br />
OSALLISET (MRL 6 §)<br />
Maanomistajat ja asukkaat<br />
Tekninen verkosto: <strong>Kajaani</strong>n kaupunki, <strong>Kajaani</strong>n Vesi, E.ON Kainuun Sähköverkko<br />
Oy, Kainuun Puhelinosuuskunta, TeliaSonera Finland<br />
Oyj<br />
Muut joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa<br />
huomattavasti vaikuttaa<br />
Suunnitteluryhmä: Ympäristötekninen toimiala, maankäyttö- ja kunnallistekniikka-tulosalueet,<br />
<strong>Kajaani</strong>n Vesi,<br />
Kaupungin luottamuselimet:<br />
päätöksenteko: Ympäristötekninen lautakunta, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto<br />
Viranomaiset: ELY-keskus
ASEMAKAAVA ETENEE SEURAAVAN AIKATAULUN MUKAAN<br />
Osallistumismahdollisuudet on vahven<strong>net</strong>tu.<br />
Kirjeet<br />
Kirjeellä opinnäytetyöhön liittyvä kysely sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
osallisille.<br />
Laatimisvaiheen kuuleminen alkaa. Kaavaluonnosta valmistellaan ja<br />
mielipiteitä vastaanotetaan. Mahdolliset lisäselvitykset, maastokäynnit<br />
Osallistumismahdollisuus<br />
Suulliset tai kirjalliset mielipiteet.<br />
Tilaisuus<br />
maanomistajille<br />
ja asukkaille<br />
Luottamuselin-<br />
Käsittely<br />
lehti-ilmoitus<br />
Osallistumismahdollisuus<br />
Kuulutus nähtävilläolosta Vuolijoki -lehdessä.<br />
Nähtävillä Neuvokissa 30 vrk. Kaavaehdotus on esillä myös Otanmäen<br />
kirjastossa ja inter<strong>net</strong>issä. Lausuntopyynnöt.<br />
Lausunnot ja kirjalliset muistutukset on jätettävä nähtävilläoloaikana.<br />
Muistutukset saattavat muuttaa seuraavia käsittelyaikoja.<br />
Kaupunginhallitus kevät 2010 ellei muistutuksia.<br />
Luottamuselin-<br />
Käsittely<br />
Luottamuselin-<br />
Käsittely<br />
lehti-ilmoitus<br />
Osallistumismahdollisuus<br />
lehti-ilmoitus<br />
Kuulemistilaisuus Otanmäen kirjastossa tammikuussa 2010. Ajankohdasta<br />
ilmoitetaan kirjeellä. osallistumis- ja arviointisuunnitelman,<br />
kaavahankkeen lähtökohtien, muutostarpeen ja kaavaluonnoksen<br />
esittely ja osallisten keskustelu<br />
Kaavaehdotus viimeistellään<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupunki kuuluttaa kaavahankkeen vireilletulosta ja hoitaa sen<br />
käsittelyn. Viedään ympäristöteknisen lautakunnan esityslistalle. Ennakkokuuleminen<br />
päättyy.<br />
Ympäristötekninen lautakunta kevät 2010: nähtävillepanopäätös.<br />
Kaupunginvaltuusto kevät 2010. Hyväksymispäätös.<br />
Hyväksymispäätöksestä kuulutus Koti-<strong>Kajaani</strong>ssa.<br />
Valitusaika 30 vrk<br />
Rakennus- ja toimenpidekielto.<br />
Valitukset käsitellään Oulun hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä<br />
riippuu kaavan lainvoimaiseksi tulo ja sen ajankohta.<br />
Lainvoimaisuuskuulutus Koti-<strong>Kajaani</strong>ssa.<br />
Asemakaava on lainvoimainen. Rakennus- ja toimenpidekiellot päättyvät.
OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄ:<br />
Sanna Seppänen<br />
Rovaniemen ammattikorkeakoulu<br />
Maanmittaustekniikan ko.<br />
sanna.seppanen@edu.ramk.fi<br />
YHTEYSHENKILÖT:<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupunki, Ympäristötekninen toimiala, PL 132, 87101 <strong>Kajaani</strong>, käyntiosoite:<br />
kaupungintalo, Pohjolankatu 13, 3. kerros<br />
Fax 08-6155 2666<br />
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kajaani.fi<br />
Maankäyttö-tulosalue:<br />
Kunnallistekniikka-tulosalue:<br />
kaavoitusarkkitehti Pirjo Honkanen<br />
p. 044-7100 640<br />
suunnittelupäällikkö Jari Kauppinen<br />
p. 08-6155 2534, 044-7100 034<br />
Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä asemakaavan ja asemakaavan<br />
muutoksen vireille tulosta lähtien kaupungintalon Neuvokissa, pääkirjaston<br />
lukusalissa ja <strong>Kajaani</strong>n kaupungin Inter<strong>net</strong>-sivuilla (www.kajaani.fi > ajankohtaista<br />
> kaavahankkeet).<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää kaavan laadintavaiheessa.<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on lisätietoa kaavoituskatsauksessa,<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupungin inter<strong>net</strong>-sivuilla (www.kajaani.fi > palvelut > ympäristötekniset<br />
palvelut > kaavoituspalvelut > kaavoituskatsaus).<br />
<strong>Kajaani</strong>ssa 22.10.09<br />
Sanna Seppänen, Rovaniemen AMK
67<br />
69<br />
22<br />
71<br />
73<br />
178<br />
83<br />
167.0<br />
27<br />
505200<br />
7111400<br />
74<br />
1<br />
56<br />
Kaivosmittaajantie<br />
180.2<br />
71<br />
1<br />
177<br />
71<br />
177<br />
13 89<br />
30<br />
19<br />
25<br />
1<br />
179<br />
22<br />
180<br />
182<br />
2<br />
66<br />
16<br />
23<br />
24<br />
1<br />
14<br />
31<br />
73<br />
24<br />
182.5<br />
20<br />
29<br />
181.5<br />
171.5<br />
177.7<br />
20<br />
180.3<br />
30<br />
179.9<br />
67<br />
8<br />
181.5<br />
1<br />
180.4<br />
176.6<br />
1<br />
175.1<br />
8<br />
1<br />
29<br />
178<br />
174.5<br />
I<br />
178.7<br />
e =0.25<br />
1 ap/85 m2<br />
104<br />
4<br />
181.4<br />
178.1<br />
AR<br />
109<br />
18:85<br />
179<br />
68<br />
0 10 20 30 40 50<br />
le<br />
p<br />
5<br />
a<br />
1<br />
181.1<br />
182.1<br />
182.2<br />
1<br />
183<br />
178.5<br />
177<br />
2<br />
180.5<br />
178.6<br />
179<br />
59<br />
175<br />
71<br />
178.1<br />
178.9<br />
181.6<br />
2<br />
1<br />
3<br />
18:103<br />
69<br />
168<br />
2<br />
18:95<br />
1<br />
9<br />
8<br />
181.8<br />
4<br />
a<br />
180.4<br />
177<br />
181.6<br />
Ryynäsentie<br />
176<br />
I<br />
4 e =0.2<br />
2 ap/as<br />
3<br />
vk<br />
182.3<br />
180.1<br />
85<br />
178.8<br />
181<br />
AO<br />
179.8<br />
2<br />
181<br />
55<br />
171.8<br />
179.3<br />
178.5<br />
175.4<br />
5<br />
180.1<br />
181.9<br />
177.6<br />
182.0<br />
180.7<br />
22<br />
100<br />
102<br />
3<br />
179.1<br />
93<br />
72<br />
3<br />
179.5<br />
104<br />
5<br />
1<br />
181.0<br />
136<br />
6<br />
172<br />
181.7<br />
181.4<br />
174.5<br />
69<br />
Murskaajantie<br />
178.2<br />
182<br />
1<br />
65<br />
175.8<br />
2<br />
181.3<br />
180.6<br />
70<br />
vj<br />
32 6<br />
90<br />
30<br />
1 22<br />
1<br />
75<br />
51<br />
32<br />
33<br />
26<br />
11<br />
34<br />
106<br />
p<br />
175.1<br />
I<br />
e =0.2<br />
62 ap/as<br />
181.1<br />
Lastaajantie<br />
178<br />
176.3<br />
73<br />
12<br />
177.7<br />
181.4<br />
13<br />
181.5<br />
21<br />
63<br />
35<br />
181.1<br />
1<br />
180.5<br />
2<br />
39<br />
3<br />
174<br />
I<br />
e =0.2<br />
5 2 ap/as<br />
I<br />
4<br />
ar e =0.2<br />
2 ap/as<br />
3<br />
2<br />
3<br />
172.8<br />
1<br />
7<br />
4<br />
9<br />
9<br />
2<br />
5<br />
AO<br />
I<br />
62<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
1<br />
180<br />
181<br />
11<br />
6<br />
8<br />
18:106 I<br />
e =0.25<br />
1 ap/85 m2<br />
180.7<br />
1<br />
180.5<br />
180.5<br />
31<br />
18:105le<br />
177<br />
179<br />
170.3<br />
172<br />
173<br />
174.9<br />
178<br />
180.5<br />
171.7<br />
172.5<br />
174.5<br />
41<br />
37<br />
22 OTANMÄKI<br />
181.3<br />
182.1<br />
rjp102<br />
180.8<br />
180.2<br />
71<br />
25<br />
4<br />
82<br />
14<br />
rjp1<br />
5<br />
66<br />
4<br />
80<br />
36<br />
39<br />
AO<br />
I<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
MURSKAAJANTIE<br />
43<br />
28<br />
181.4<br />
79<br />
77<br />
rjp103<br />
181.1<br />
p<br />
72<br />
l<br />
12<br />
33<br />
6<br />
181.7<br />
180.5<br />
180.7<br />
178.3<br />
172.0<br />
5<br />
42<br />
35<br />
1<br />
175<br />
177.6<br />
I u1/2<br />
I u1/2<br />
e =0.2<br />
18:14<br />
2 ap/as<br />
18:15<br />
I u1/2<br />
9e =0.2<br />
2 ap/as<br />
10<br />
180<br />
170<br />
63<br />
172.6<br />
171.9<br />
172.5<br />
174.1<br />
13<br />
178.9<br />
11<br />
MYLLÄRINPUISTO<br />
Otanmäki<br />
180.2<br />
KAIVOSMIEHENPUISTO<br />
41<br />
1<br />
34<br />
179.7<br />
40<br />
39<br />
35<br />
KAIVOSMITTAAJANPUISTO<br />
I<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
8<br />
I<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
AO<br />
7<br />
6<br />
181.6<br />
I<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
AR<br />
VP<br />
1<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
11<br />
VL<br />
5<br />
180.5<br />
180.2<br />
8<br />
6<br />
81<br />
2<br />
13<br />
150<br />
68<br />
31<br />
66<br />
98<br />
49<br />
177<br />
1<br />
II<br />
38<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
94<br />
rjp100<br />
73<br />
3<br />
71<br />
172.5<br />
7 00<br />
4<br />
173.7<br />
2<br />
3<br />
1<br />
18:3<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
4<br />
5<br />
40<br />
72<br />
174.9<br />
175.3<br />
39<br />
KAIVOSMITTAAJANTIE<br />
1<br />
38<br />
AO<br />
2<br />
74<br />
MYLLÄRINTIE<br />
I u1/2<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
10<br />
76<br />
176.2<br />
8<br />
108<br />
9<br />
21<br />
Myllärintie<br />
179.4<br />
I<br />
179<br />
178.5<br />
171.3<br />
42<br />
4<br />
20<br />
I u1/2<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
VP<br />
3<br />
AO<br />
23<br />
2<br />
2<br />
10<br />
35<br />
172.4<br />
176<br />
179.0<br />
179.3<br />
43<br />
46<br />
167.5<br />
I u1/2<br />
e =0.2<br />
3 2 ap/as<br />
175.6<br />
30<br />
177.4<br />
19<br />
13<br />
86<br />
4<br />
18:22<br />
107<br />
7<br />
48<br />
7<br />
167.3<br />
172.3<br />
178.5<br />
179.5<br />
178.9<br />
171.7<br />
11<br />
179.4<br />
69<br />
6<br />
179.5<br />
6<br />
178.6<br />
178.3<br />
178.4<br />
178.5<br />
31<br />
178.5<br />
21<br />
1<br />
172<br />
178<br />
177.8<br />
5<br />
22<br />
175<br />
178.3<br />
170.5<br />
4<br />
5<br />
2<br />
37<br />
171.6<br />
5<br />
138 178.2<br />
78<br />
178.3<br />
167.6<br />
176<br />
4<br />
166.6<br />
167.0<br />
25<br />
30 31<br />
36<br />
105 12<br />
151<br />
67<br />
198<br />
10<br />
AO<br />
rp<br />
106<br />
77<br />
62<br />
124<br />
82<br />
132<br />
6<br />
131<br />
132<br />
86<br />
rjp1<br />
123<br />
133<br />
LASTAAJANPUISTO<br />
90<br />
28<br />
75<br />
76<br />
RIKASTAJANPUISTO<br />
ajo<br />
8<br />
VP<br />
10<br />
35<br />
VAAHDOTTAJANTIE<br />
45<br />
9<br />
VL<br />
15 5<br />
3<br />
34<br />
171.7<br />
75z<br />
173.0<br />
74<br />
167.1<br />
48<br />
35<br />
67<br />
1<br />
4<br />
34 AO<br />
5 I<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
3<br />
I<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
2<br />
3<br />
2<br />
2<br />
3<br />
1<br />
4<br />
Suodattajantie<br />
Jauhajantie<br />
81<br />
7<br />
32<br />
171.4<br />
173<br />
83<br />
JAUHAJANTIE<br />
177.7<br />
76<br />
79<br />
178.3<br />
80<br />
52<br />
32<br />
63<br />
70<br />
90<br />
37<br />
168<br />
74<br />
I<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
SUODATTAJANTIE<br />
KOTASUO<br />
I<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
6<br />
34<br />
32<br />
AO<br />
37<br />
AO<br />
vj<br />
35<br />
AO<br />
44<br />
130<br />
VL<br />
177.5<br />
26<br />
177<br />
171.1<br />
174.4<br />
170.9<br />
33<br />
23<br />
2<br />
3<br />
174<br />
171<br />
176.2<br />
6<br />
167.5<br />
166.7<br />
5<br />
170<br />
171.5<br />
Vaahdottajantie<br />
172.9<br />
VP<br />
40<br />
1<br />
41<br />
176.9<br />
4<br />
102<br />
2<br />
176.6<br />
27<br />
1<br />
1<br />
72<br />
SUODATTAJANPUISTO<br />
29<br />
171.1<br />
171.9<br />
26<br />
73<br />
173.2<br />
39<br />
176.1<br />
56<br />
38<br />
110<br />
171.5<br />
rjp1<br />
171.7<br />
61<br />
172.6<br />
173.7<br />
169.2<br />
1<br />
175.4 174.0<br />
135<br />
139<br />
78<br />
140<br />
141<br />
176.2<br />
52<br />
51<br />
98<br />
136<br />
53<br />
84<br />
175.5<br />
176.1<br />
166.5<br />
166.6<br />
I<br />
2<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
36<br />
172.2<br />
29<br />
49<br />
7<br />
27<br />
8<br />
10<br />
rjp2<br />
82 11<br />
36<br />
AO<br />
142<br />
3<br />
171<br />
29<br />
169.1<br />
kh<br />
92<br />
4<br />
33<br />
1<br />
4 I<br />
e =0.2<br />
2 ap/as<br />
5<br />
28<br />
6<br />
167.5<br />
175<br />
27<br />
2<br />
3<br />
166.5<br />
85<br />
90<br />
172<br />
91<br />
25<br />
174.7<br />
166.2<br />
24<br />
52 53<br />
9<br />
100<br />
12<br />
76<br />
78<br />
KOTASUO<br />
VL<br />
33<br />
AO<br />
rjp1<br />
83<br />
93<br />
80<br />
505700<br />
7111900<br />
80<br />
169<br />
28<br />
166.1<br />
173<br />
51<br />
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET SEKÄ SITOVA TONTTIJAKO<br />
AR<br />
AO<br />
VP<br />
VL<br />
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.<br />
Kaupungin- tai kunnanosan raja.<br />
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.<br />
Osa-alueen raja.<br />
Ohjeellinen osa-alueen raja.<br />
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.<br />
3<br />
Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja.<br />
22<br />
OTA<br />
37<br />
KAIVOSMIEHE<br />
I<br />
I u1/2<br />
e =0.2<br />
a<br />
le<br />
vk<br />
ajo<br />
p<br />
z<br />
vj<br />
1 ap/85 m2<br />
2 ap/as<br />
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.<br />
Erillispientalojen korttelialue.<br />
Puisto.<br />
Lähivirkistysalue.<br />
Kaupungin- tai kunnanosan numero.<br />
Kaupungin- tai kunnanosan nimi.<br />
Korttelin numero.<br />
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.<br />
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan<br />
suurimman sallitun kerrosluvun.<br />
Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan<br />
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää<br />
kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.<br />
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.<br />
Rakennusala.<br />
Auton säilytyspaikan rakennusala.<br />
Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva.<br />
Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.<br />
Leikkikenttää varten varattu alueen osa.<br />
Katu.<br />
Ajoyhteys.<br />
Pysäköimispaikka.<br />
Johtoa varten varattu alueen osa.<br />
Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. (j= jätevesi, l= kaukolämpö,<br />
p= puhelin, s= sadevesi, v= vesi, z=sähkö)<br />
Muuntajaa varten varattu alueen osa.<br />
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.<br />
Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on raken<strong>net</strong>tava<br />
yksi autopaikka.<br />
Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on raken<strong>net</strong>tava.<br />
PVM<br />
PIIR.N:o<br />
MK<br />
SUUNN.<br />
PIIRT.<br />
ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS<br />
JA SITOVA TONTTIJAKO<br />
KAJAANI<br />
OSA TILASTA 18:127 VUOTTOLAHDEN KYLÄSSÄ<br />
KAUPUNGINOSA 22 OTANMÄKI<br />
KORTTELIT 8-11 JA 31-39 SEKÄ VIRKISTYS- JA KATUALUETTA<br />
MUODOSTUU:<br />
KAJAANI<br />
KAUPUNGINOSA 22 OTANMÄKI<br />
KORTTELIT 8-11 JA 31-39 SEKÄ VIRKISTYS- JA KATUALUETTA<br />
KAJAANIN KAUPUNKI<br />
YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA<br />
3.3.2010<br />
1:1000<br />
SS<br />
SS<br />
SANNA SEPPÄNEN<br />
MAANMITTAUSTEKNIIKAN KO.<br />
POHJAKARTTA ON ASETUKSEN N:o 1284/1999 MUKAINEN.<br />
POHJAKARTAN KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ ETRS_GK27_N2000<br />
KAUPUNGINGEODEETTI<br />
TIMO SOININEN<br />
SÄILYTYS:<br />
TÄMÄ ASEMAKAAVAKARTTA ON KAJAANIN<br />
KAUPUNGIN VALTUUSTON<br />
TEKEMÄN PÄÄTÖKSEN MUKAINEN.<br />
TODISTAA KAJAANISSA<br />
VIRAN PUOLESTA:<br />
LAINVOIMAINEN:<br />
PÖYTÄKIRJAN<br />
KOKOUKSESSAAN<br />
§:n KOHDALLA<br />
TUIJA AARNIO, KAUPUNGINLAKIMIES
Liite 4<br />
ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN MUUTOS<br />
JA SITOVA TONTTIJAKO<br />
KAJAANI<br />
OSA TILASTA 18: 127 VUOTTOLAHDEN KYLÄSSÄ<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupunki<br />
Tekninen palvelukeskus<br />
PL 132, 87101 <strong>Kajaani</strong><br />
KAUPUNGINOSA 22 OTANMÄKI VIREILLETULO 19.2.2010<br />
KORTTELIT 8-11 ja 31-39 SELOSTUS 3.3.2010<br />
SEKÄ VIRKISTYS- JA KATUALUETTA<br />
YMTK<br />
muodostuu:<br />
KAJAANI<br />
KAUPUNGINOSA 22 OTANMÄKI<br />
KORTTELIT 8-11 ja 31-39 SEKÄ VIRKISTYS- JA KATUALUETTA
SISÄLTÖ<br />
TIIVISTELMÄ<br />
LÄHTÖKOHDAT<br />
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN<br />
SUUNNITTELUVAIHEET<br />
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS<br />
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS<br />
LIITTEET<br />
1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
2. Valmisteluvaiheen kuuleminen<br />
3. Otanmäen pientaloalueen asemakaava ja asemakaavamuutoksen<br />
vireilletulo<br />
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja<br />
lähdemateriaalista<br />
• <strong>Kajaani</strong>n kaupungin ja <strong>Vuolijoen</strong> kunnan kuntaliitos (KV 21.3.2006 §<br />
18), Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus<br />
• <strong>Kajaani</strong>n kaupungin rakennusjärjestys, kv 13.9.2004<br />
• Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2004-2010<br />
• Koko <strong>Kajaani</strong> 2020, aluerakenne ja toimenpideohjelma, kv 9.12.2008<br />
• <strong>Kajaani</strong>n kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma, kv 3.11.2009<br />
LIITTEKARTAT<br />
1. Luonnonympäristö, viistoilmakuva<br />
2. Raken<strong>net</strong>tu ympäristö<br />
a. Rakennuskanta<br />
b. Johtokartta<br />
3. Maanomistus<br />
4. Ote maakuntakaavasta<br />
5. Poistokartta/ voimassa oleva asemakaava<br />
6. Asemakaavakartan pienennös määräyksineen<br />
7. Tonttijakokartta
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS<br />
TIIVISTELMÄ<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupungin ja <strong>Vuolijoen</strong> kunnan kuntaliitos tuli voimaan 1.1.2007.<br />
<strong>Vuolijoen</strong> kunnassa oli kaksi asemakaavoitettua taajamaa: <strong>Vuolijoen</strong><br />
kirkonkylä ja myöhemmin syntynyt Otanmäki.<br />
Tavoitteena on muuttaa Otanmäen asuinalueen asemakaava vastaamaan<br />
nykypäivän tarpeita. Lisäksi tavoitteena on ohjata täydennysrakentamista<br />
alueen rakenne huomioon ottaen.<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupungin maankäyttöpoliittisen ohjelman mukaan voidaan<br />
yhdyskuntaraken<strong>net</strong>ta tiivistää muuttamalla rakentamattomien tonttien<br />
asemakaava nykyisen kysynnän mukaisiksi asuintalotonttien asemakaavoiksi.<br />
Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa 2010–2013 todetaan mm., että <strong>Vuolijoen</strong><br />
ja Otanmäen kaupunginosissa asemakaava muutetaan teknisesti<br />
samantasoiseksi muun <strong>Kajaani</strong>n asemakaavan kanssa.<br />
Asemakaavaluonnos laadittiin osana Rovaniemen ammattikorkeakoulun<br />
opinnäytetyötä osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa yhteistyössä<br />
ja vuorovaikutuksessa. <strong>Asemakaavan</strong> muutosluonnosta esiteltiin<br />
yleisötilaisuudessa 5.1.2010 Otanmäen kirjastossa. <strong>Kajaani</strong>n kaupunki pani<br />
vireille asemakaavan ja asemakaavan muutoksen helmikuussa 2010. Tämä<br />
kaavaluonnos on osa virallista kaavahanketta.<br />
Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu erillispientalojen<br />
(AO) sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR)<br />
korttelialueita. Erillispientalojen korttelien kerrosluku on I - I u ½ ja tehokkuus<br />
e=0,20. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiden<br />
kerrosluku on I ja tehokkuus e=0,25. Rakennusten sijoittumista tonteille ja<br />
pihojen käyttöä ohjataan kaavamääräyksin. Alueelle muodostuu 12<br />
rakentamatonta erillispientalotonttia.<br />
<strong>Asemakaavan</strong>, asemakaavan muutoksen ja sitovan tonttijaon hyväksyy<br />
kaupunginvaltuusto.<br />
LÄHTÖKOHDAT<br />
Kaava-alue (liitekartta 1) sijaitsee Otanmäessä 37 kilometrin päässä <strong>Kajaani</strong>n<br />
keskustasta lounaaseen. Otanmäki kehittyi 1950–60-luvuilla Otanmäen<br />
kaivostoiminnan vaikutuksesta. Vuoteen 2007 asti Otanmäki kuului <strong>Vuolijoen</strong><br />
kuntaan, kunnes <strong>Kajaani</strong>n kaupungin ja <strong>Vuolijoen</strong> kunnan kuntaliitos tuli<br />
voimaan 1.1.2007. <strong>Vuolijoen</strong> kirkonkylä ja Otanmäki ovat <strong>Kajaani</strong>n<br />
kaupunginosia.<br />
Asemakaavamuutosalue rajoittuu Lastaajantiehen, Lastaajanpuistoon,<br />
Kotasuohon ja Kaivosmiehenpuistoon. Kaava-alue on pääasiassa jo<br />
raken<strong>net</strong>tua asuinrakennusten korttelialuetta. Alueen maasto viettää itään, ja<br />
maapohja on kivikkoista ja osittain vaikeasti raken<strong>net</strong>tavaa. Myllärintien<br />
varressa sijaitsee puistomuuntamo, jonka suositeltava etäisyys muuhun<br />
rakentamiseen on 15 metriä, mutta vähintään viisi metriä. Ajantasakaavassa<br />
muuntamo sijaitsee tontin kohdalla. Muuntamolle kulkee 20 kV avojohto
Rikastajanpuiston ja Kotasuon läpi. Avojohdon etäisyys rakennukseen on<br />
oltava vähintään seitsemän metriä linjan keskeltä. (liitekartat 2a ja 2b)<br />
Alue on yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä. Kaavamuutosalueen<br />
ympäristö on 1950 ja -60 -luvuilla raken<strong>net</strong>tua taajama-aluetta. Otanmäen<br />
taajamassa toimii muun muassa peruskoulu, kirjasto, maauimala ja<br />
elintarvikekauppa.<br />
Maanomistus<br />
Maanomistus jakautuu niin, että suurin osa tonteista on yksityisten<br />
omistuksessa, joista kolme osakeyhtiöitten. <strong>Kajaani</strong>n kaupunki omistaa loput<br />
tonteista sekä viher- ja katualueet. (liitekartta 3).<br />
Suunnittelutilanne<br />
Valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat<br />
voimaan marraskuussa 2001 ja tarkistetut muutokset 1.3.2009.<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäytön<br />
suunnittelujärjestelmää, josta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.<br />
Tavoitteilla määritetään valtakunnallisesti merkittävät alueidenkäytön<br />
linjaukset, jotka on otettava huomioon sekä kaavoituksessa että valtion<br />
viranomaisten toiminnassa kaikkialla Suomessa.<br />
Tavoitteet koskevat toimivaa alueraken<strong>net</strong>ta, eheytyvää yhdyskuntaraken<strong>net</strong>ta<br />
ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja<br />
luonnonvaroja, toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa, Helsingin seudun<br />
erityiskysymyksiä ja luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiä<br />
aluekokonaisuuksia.<br />
Voimaan tulleen uudistuksen mukaan nykyistä vahvemmin on hillittävä<br />
ilmastonmuutosta ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin ja muihin<br />
ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Keskeinen rooli on liikenteen ja asumisen<br />
järjestelyillä. Yhdyskuntaraken<strong>net</strong>ta tulee tiivistää ja liikenteen päästöjä<br />
vähentää. Uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä<br />
sekä energiansäästöä tulee edistää.<br />
Kainuun maakuntakaava on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa<br />
7.5.2007. Valioneuvosto on vahvistanut Kainuun maakuntakaavan 29.4.2009<br />
samalla kumoten Kainuun 3. seutukaavan. Maakuntakaava on saanut<br />
lainvoiman 5.5.2009.<br />
Otanmäki on merkitty Kainuun maakuntakaavassa taajaman alakeskukseksi<br />
(a). Merkinnällä osoitetaan taajamien tärkeitä alakeskuksia, joille on<br />
muodostunut muun muassa taajamien kaltaista asumista, teollisuutta sekä<br />
palveluita (liitekartta 4).<br />
Taajaman alakeskus on suunnittelumääräyksessä määritelty turvattavaksi<br />
sovittamalla yhteen asumisen, pienyritystoiminnan sekä muun<br />
elinkeinotoiminnan tarpeet. Myös alueen viihtyisyyteen, uudisrakentamisen<br />
sopeuttamiseen raken<strong>net</strong>tuun ympäristöön, kevyen liikenteen<br />
toimintamahdollisuuksiin ja liiken<strong>net</strong>urvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota<br />
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Uudisrakentaminen on
suunnittelumääräyksen mukaan sijoitettava palveluiden sekä tie- ja<br />
tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen.<br />
Otanmäen taajamassa ei ole oikeusvaikutuksellista yleiskaavaa. Otanmäen<br />
kunnanvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan 20.9.1983.<br />
Otanmäessä vahvistettiin rakennuskaava 11.12.1978 ja 14.7.1986.<br />
Rakennuskaavat ovat 1.1.2000 lähtien Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia<br />
asemakaavoja. Otanmäessä on 18.4.2006 hyväksytty asemakaavan muutos.<br />
Toinen asemakaavan muutos on hyväksytty 2.5.2007, jolloin tavoitteena oli<br />
muuttaa liitosalueen asemakaava-alueet <strong>Kajaani</strong>n kaupunginosiksi.<br />
Asemakaavoitettuja alueita Otanmäessä on noin 95 ha (liitekartta 5).<br />
Otanmäen asemakaava-alueella on asuin-, palvelu-, teollisuus- ja<br />
varastorakennusten korttelialueita sekä virkistys- ja ulkoilu-, liikenne- ja<br />
yhdyskuntateknisen huollon alueita. Lisäksi asemakaava-alueella on<br />
palstaviljelyalue. Kaavamuutosalue on voimassa olevassa asemakaavassa<br />
erillispientalojen, asuinpientalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen<br />
asuinrakennusten korttelialuetta sekä virkistys- ja katualuetta.<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupungin rakennusjärjestyksen, joka sisältää asemakaavoitetun<br />
alueen yleismääräyksiä, on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 13.9.2004.<br />
Kuntaliitossopimuksen mukaan <strong>Kajaani</strong>n kaupungin rakennusjärjestys koskee<br />
kuntaliitoksen jälkeen myös liitosaluetta. Alue on kiinteistörekisterissä.<br />
<strong>Vuolijoen</strong> liitosalueella käynnistettiin tammikuussa 2007 paikkatietohanke,<br />
jonka tehtävänä oli paikkatietojärjestelmän luominen alueelle.<br />
Paikkatietohanke valmistui 23.1.2009. Pohjakartta on<br />
kaavoitusmittausasetuksen n:o 1284/1999 mukainen, se perustuu <strong>Kajaani</strong>n<br />
kaupungin paikkatietojärjestelmään ja vastaa olosuhteita 28.12.2009. Alueella<br />
ei ole rakennuskieltoa.<br />
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN<br />
SUUNNITTELUVAIHEET<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupungin maankäyttöpoliittisen ohjelman mukaan voidaan<br />
yhdyskuntaraken<strong>net</strong>ta tiivistää muuttamalla rakentamattomien tonttien<br />
asemakaava nykyisen kysynnän mukaisiksi asuintalotonttien asemakaavoiksi.<br />
Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa 2010–2013 todetaan mm., että <strong>Vuolijoen</strong><br />
ja Otanmäen kaupunginosissa asemakaava muutetaan teknisesti<br />
samantasoiseksi muun <strong>Kajaani</strong>n asemakaavan kanssa.<br />
Tämä asemakaavaluonnos on laadittu Rovaniemen ammattikorkeakoulun<br />
opinnäytetyönä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (liite 1) mukaisessa<br />
yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kaavoitettavan alueen asukkaille sekä<br />
asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille suoritettiin kyselytutkimus kirjeitse<br />
koskien asukkaiden kiinnostusta kaavoitusprosessiin, tonttien muutostarpeita<br />
sekä asukkaiden mielipiteitä omasta asuinalueestaan. Vastauksia<br />
analysoidaan <strong>Asemakaavan</strong> päivittäminen kuntaliitosalueella -opinnäytetyössä<br />
ja niitä hyödyn<strong>net</strong>ään <strong>Kajaani</strong>n kaupungin asemakaavahankkeessa.<br />
Asukkaille lähetettiin kutsukirjeet kaavaluonnoksen esittelytilaisuuteen<br />
Otanmäen kirjastoon, joka pidettiin 5.1.2010. Otanmäen pientaloalueen<br />
asemakaavan muutos tuli vireille 19.2.2010 ja siitä kuulutettiin Koti-<strong>Kajaani</strong> -<br />
lehdessä.
<strong>Asemakaavan</strong> ja asemakaavamuutoksen tavoitteet<br />
Tavoite on eheyttää taajamaraken<strong>net</strong>ta Otanmäen asuinalueella valmiin<br />
kunnallistekniikan ja palvelujen piirissä. Lisäksi tavoitteena on nykyaikaistaa<br />
vanhat rakennuskaavamääräykset ja -merkinnät Otanmäen asuinrakennusten<br />
korttelialueilla. Samalla ohjataan täydennysrakentamista alueen rakenne<br />
huomioon ottaen. Asemakaavamerkinnät muutetaan vastaamaan nykytarpeita<br />
sekä paran<strong>net</strong>aan rakentamattomien tonttien raken<strong>net</strong>tavuutta.<br />
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS (liitekartta 6)<br />
Asemakaavalla muodostuu Vaahdottajantien varrella olevien tonttien<br />
lisäalueet esim. maalämpöputkistojen asentamista varten sekä viheraluetta.<br />
<strong>Asemakaavan</strong> muutoksella muodostuu erillispientalojen (AO) sekä rivitalojen<br />
ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) korttelialuetta ja virkistys- ja<br />
katualuetta. Kortteli-, virkistys- ja katualueitten rajoja tarkistetaan vastaamaan<br />
raken<strong>net</strong>tua tilan<strong>net</strong>ta.<br />
Rakentamattomasta ja kulkuväylänä tarpeettomasta Suodattajantien<br />
katualueesta ja sen viereisestä puistosta osa liitetään viereisiin tontteihin, ja<br />
jäljelle jäävästä alueesta muodostetaan Myllärinpuisto (VP). Rakentamattomia<br />
tontteja alueella on 12, jotka kaikki sijaitsevat erillispientalokortteleissa.<br />
Erillispientalojen korttelien kerrosluku on I - I u ½. Murtoluku roomalaisen<br />
numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan suurimmasta kerrosalasta saa<br />
käyttää ullakkona. Tehokkuus e=0.2 tarkoittaa, että 20 prosenttia tontin pintaalasta<br />
saa käyttää rakentamiseen. Merkinnällä 2ap/as osoitetaan kuinka<br />
monta autopaikkaa tontille on varattava<br />
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiden (AR)<br />
kerrosluku on I ja tehokkuus e=0.25. Autopaikkamääräys on 1ap/85 k-m².<br />
Kortteli n:o 38 muutetaan asuinpientalojen (AP) korttelista erillispientalojen<br />
kortteliksi (AO), ja muodostetaan kaksi tonttia.<br />
Kortteliin n:o 34 muodostetaan tontti numero 6 osasta Suodattajanpuistoa.<br />
Kortteli n:o 37 neljää rakentamatonta tonttia laajen<strong>net</strong>aan niin että muodostuu<br />
kolme uutta erillispientalotonttia (AO). Korttelissa on yksi raken<strong>net</strong>tu tontti.<br />
Kaavaluonnoksessa sitovan tonttijaon piiriin kuuluu 31 tonttia. Tontit, joille on<br />
ennen kaavahanketta tehty erillinen tonttijako, on merkitty ohjeellisena<br />
tonttijakona. Asuinrakennuksille ja autojen säilytyspaikoille on osoitettu<br />
rakennusalat ja asuinrakennusten harjansuunta on määrätty.<br />
Leikki- ja oleskelualueeksi varatut alueet ja pysäköintialueet on merkitty<br />
rivitalotonttien pihoille. Kaivosmiehenpuistoon on merkitty leikkikenttään varten<br />
varattu alueen osa. Liittymiskielto on voimassa Kaivosmittaajantiellä lukuun<br />
ottamatta AR-tontin liittymää.<br />
Lastaajanpuistoon muodostetaan ajoyhteys asemakaava-alueen ulkopuolella<br />
oleville autotalleille. Myllärintien varressa sijaitseva puistomuuntamo sijaitsee<br />
rakentamattomalla tontilla, joten tontti muuttuu osaksi Rikastajanpuistoa.
Muutoin vanhoja, rakennuskaavan aikaisia, kaavamääräyksiä on<br />
nykyaikaistettu ja muutettu raken<strong>net</strong>tua tilan<strong>net</strong>ta vastaavaksi.<br />
Vaikutukset<br />
Asemakaavaehdotus toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja<br />
Kainuun maakuntakaavan linjauksia siten, että kaavamuutoksella paran<strong>net</strong>aan<br />
taajamaraken<strong>net</strong>ta. Vanha rakennuskanta ja täydennysrakentaminen on<br />
kytketty toimivaksi kokonaisuudeksi.<br />
Rakentamattomat korttelialueet pyritään saamaan käyttöön, mutta<br />
katuverkkoa ei laajen<strong>net</strong>a. Tonttien laajentaminen korttelissa 33 antaa<br />
mahdollisuuden nykyaikaistaa lämmitysjärjestelmiä esim. maalämpöä<br />
hyödyntäväksi.<br />
Kaavamuutos parantaa alueen raken<strong>net</strong>ta vastaamaan nykytilan<strong>net</strong>ta ja -<br />
tarpeita sekä tehostaa alueen käyttöä. Täydennys- ja uudisrakentaminen<br />
tukeutuu valmiina olevaan kunnallistekniikkaan ja liikenneverkkoon.<br />
Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön, koska<br />
alueelle jää runsaasti puustoa sisältäviä puistoja ja lähivirkistysalueita. Kaavaalueen<br />
rakennuskanta on vanhahkoa, joten maisemoituminen on luonut<br />
viihtyisyyttä.<br />
Nimistö<br />
Asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi. Aikaisemmin<br />
nimeämättömät puistot nimettiin Myllärinpuistoksi ja Kaivosmittaajanpuistoksi.<br />
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS<br />
<strong>Kajaani</strong>n kaupunki pani asemakaavan muutoksen vireille 19.2.2010 (liite 3).<br />
<strong>Asemakaavan</strong>, asemakaavan muutoksen ja sitovien tonttijakojen (liitekartta 7)<br />
hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.<br />
<strong>Kajaani</strong>ssa 3. päivänä maaliskuuta 2010<br />
Maanmittaustekniikan opiskelija Sanna Seppänen
p<br />
p<br />
LPA<br />
(1,2/13 55AP)<br />
p<br />
3<br />
AL<br />
II<br />
e=0.6<br />
p<br />
p<br />
p<br />
LPA<br />
(1,3/12 45AP)<br />
p<br />
7<br />
AL<br />
p<br />
II<br />
e=0.6<br />
p<br />
107<br />
AL<br />
II<br />
e=0.6<br />
108<br />
AL<br />
24<br />
II<br />
AL<br />
e=0.6<br />
II<br />
p<br />
e=0.6 p<br />
pp<br />
LP<br />
26<br />
YK<br />
II<br />
e=0.6<br />
VK<br />
KTY-1<br />
VL<br />
II<br />
e=0.35<br />
4<br />
AR<br />
I<br />
e=0.3<br />
VL<br />
a<br />
HIHNAMIEHENTIE<br />
KAIVOSMITTAAJANTIE<br />
a<br />
8<br />
AR<br />
I<br />
e=0.3<br />
a<br />
6<br />
AR<br />
I<br />
e=0.3<br />
p<br />
p<br />
109<br />
AR<br />
I<br />
e=0.3<br />
p<br />
TY<br />
II<br />
e=0.40<br />
VK<br />
AO<br />
I<br />
e=0.2<br />
LASTAAJANTIE<br />
VL<br />
KAIVOSMIEHENPUISTO<br />
39<br />
AO<br />
I<br />
e=0.2<br />
MURSKAAJANTIE<br />
9<br />
AO<br />
I<br />
e=0.2<br />
VL<br />
RP<br />
38<br />
AP<br />
II<br />
e=0.25<br />
10<br />
AO<br />
I1/2<br />
e=0.2<br />
VL<br />
KOTASUO<br />
37<br />
AO<br />
e=0.2<br />
VP<br />
RIKASTAJANPUISTO<br />
I<br />
VL<br />
KAIVOSMIEHENPUISTO<br />
p<br />
110<br />
TV-1<br />
e=0.25<br />
PL<br />
KOTASUO<br />
VP<br />
VK<br />
M<br />
505700<br />
7112100<br />
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET<br />
AK<br />
AP<br />
AR<br />
AO<br />
AL<br />
Y<br />
YO<br />
YK<br />
YU<br />
KTY-1<br />
TV-1<br />
TY<br />
VP<br />
VL<br />
VU<br />
RP<br />
LR<br />
LP<br />
Asuinkerrostalojen korttelialue.<br />
Asuinpientalojen korttelialue.<br />
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.<br />
Erillispientalojen korttelialue.<br />
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.<br />
Yleisten rakennusten korttelialue.<br />
Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.<br />
Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue.<br />
Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.<br />
Toimitilarakennusten korttelialue.<br />
Varastorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa auto- ja varastovajoja.<br />
Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle<br />
erityisiä vaatimuksia.<br />
Puisto.<br />
Lähivirkistysalue.<br />
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue.<br />
Ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalue, jolle ei sallita rakentamista.<br />
Rautatiealue.<br />
Yleinen pysäköintialue.<br />
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA<br />
ASEMAKAAVAN MUUTOS<br />
KAJAANI<br />
osa tilasta 18:127 Vuottolahden kylässä ja<br />
22 OTANMÄKI, korttelit 8-11 ja 31-39<br />
sekä virkistys- ja katualuetta<br />
VP<br />
URHEILUPUISTO<br />
VU<br />
29<br />
AR<br />
I<br />
e=0.3<br />
p<br />
a<br />
AO<br />
I<br />
e=0.2<br />
11<br />
AO<br />
I1/2<br />
e=0.2<br />
MYLLÄRINTIE<br />
35<br />
AO<br />
I<br />
e=0.2<br />
VAAHDOTTAJANTIE<br />
36<br />
AO<br />
I<br />
e=0.2<br />
LPA<br />
EN<br />
M<br />
Autopaikkojen korttelialue.<br />
Energiahuollon korttelialue.<br />
Maa- ja metsätalousalue.<br />
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva, jonka merkinnät poistetaan.<br />
30<br />
AP<br />
I<br />
e=0.25<br />
p<br />
p<br />
31<br />
AR<br />
I<br />
e=0.3<br />
SUODATTAJANTIE<br />
VP<br />
VP<br />
SUODATTAJANPUISTO<br />
34<br />
AO<br />
I<br />
e=0.2<br />
VP<br />
33<br />
AO<br />
I<br />
e=0.2<br />
22<br />
OTANM<br />
pp<br />
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.<br />
Kaupungin- tai kunnanosan numero.<br />
Kaupungin- tai kunnanosan nimi.<br />
Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa.<br />
Otteen voimassa olevasta asemakaavasta<br />
oikeaksi todistaa <strong>Kajaani</strong>ssa 11.2.2010<br />
Riitta Korhonen<br />
505200<br />
7111500<br />
AO<br />
I<br />
e=0.2<br />
JAUHAJANTIE<br />
32<br />
AO<br />
I<br />
e=0.2<br />
KAJAANIN KAUPUNKI<br />
YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA<br />
0 10 20 30 40 50<br />
100<br />
VP<br />
LASTAAJANPUISTO<br />
VK<br />
PVM<br />
PIIR.N:o<br />
MK<br />
SUUNN.<br />
PIIRT.<br />
3.3.2010<br />
1/10<br />
1:3000<br />
SS<br />
PIRJO HONKANEN<br />
KAAVOITUSARKKITEHTI
39<br />
9<br />
3<br />
5<br />
2<br />
62<br />
34<br />
1<br />
4<br />
40<br />
39<br />
35<br />
1<br />
6<br />
12.52<br />
33.63<br />
30.41<br />
2<br />
Murskaajantie<br />
1636m2<br />
1<br />
63<br />
43<br />
41<br />
38<br />
34.66<br />
39.94 40.24<br />
41.99<br />
1722m2 3<br />
1<br />
39<br />
7.99<br />
18:127<br />
AO<br />
e =0.2<br />
23<br />
42<br />
71<br />
40<br />
94<br />
11<br />
Kaivosmittaajanpuisto<br />
38.80<br />
Kaivosmittaajankatu<br />
18:127<br />
8<br />
21<br />
22<br />
37<br />
Kotasuo<br />
505600<br />
7112000<br />
KOORDINAATTILUETTELO<br />
N:o Y X<br />
21 505531.461 7111963.845<br />
23 505502.741 7111937.752<br />
39 505452.245 7111989.132<br />
39 505495.132 7111940.186<br />
40 505451.209 7112001.613<br />
41 505477.237 7112022.909<br />
42 505504.246 7111993.489<br />
43 505472.287 7111966.258<br />
TONTTIEN MUODOSTUMINEN<br />
N:o Yht.m2 Osat m2 Kiinteistö<br />
2 1636 1636 205-22-38-1<br />
3 1722 1722 205-22-38-1<br />
1<br />
42<br />
1<br />
6<br />
10<br />
505499<br />
7111901<br />
Vaahdottajantie<br />
7<br />
TONTTIJAON MUUTOS 1:1000 KAJAANI<br />
Asemakaava hyväksytty nro ja pvm.<br />
Edellinen asemakaava vahvist.nro ja pvm.<br />
940-2721986 14.7.1986<br />
Koordinaattijärjestelmä<br />
ETRS-GK27/N2000<br />
Edellinen tonttijako vahvist.nro ja pvm.<br />
22/38/1 29.6.2009<br />
Karttalehti<br />
Pohjakartan hyväksyi ja<br />
Lask.<br />
tonttijaon laati<br />
Piirt. SS<br />
Tark.<br />
MV Kiinteistöinsinööri<br />
Kaupungin valtuusto hyväksynyt<br />
2010<br />
Timo Soininen<br />
Kiinteistötunnus<br />
205-22-38-(2-3)<br />
Tj-kartta 22/38/2<br />
T:\TVMAA2\TJAKO\Tonttijaot\OTANMÄKI\tj22-38-2_SS
Liite 7<br />
SAATE<br />
21.4.10<br />
ARVOISA VASTAANOTTAJA<br />
Olette tulleet valituksi niiden otanmäkeläisten joukkoon, joille tämä kyselylomake on<br />
lähetetty. Jokaisesta taloudesta on valittu yksi vastaaja, ja asunto-osakeyhtiöissä<br />
lomake on lähetetty isännöitsijälle. Yhteystietonne on saatu <strong>Kajaani</strong>n kaupungilta, eikä<br />
niitä säilytetä tutkimuksen jälkeen.<br />
Tutkimuksen tarkoitus on mitata asukkaiden tyytyväisyyttä ja muutostarpeita<br />
Otanmäen asuinalueella sekä yleistä kiinnostusta kaavoitusprosessiin ja siihen<br />
vaikuttamiseen. Tutkimusalueeseen kuuluvat seuraavat tiet: Murskaajantie,<br />
Vaahdottajantie, Myllärintie, Suodattajantie, Jauhajantie sekä Lastaajantien itäpuoli.<br />
Kysely toteutetaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä ja<br />
toimeksiantajana toimii <strong>Kajaani</strong>n kaupunki.<br />
Vastaamalla edessänne olevaan kyselyyn autatte osaltanne suunnittelemaan<br />
Otanmäkeen uutta asemakaavaa. Antamanne vastaukset käsitellään luottamuksellisesti<br />
eikä niitä luovuteta ulkopuolisten käyttöön.<br />
Toivon, että suhtaudutte kyselyyn myönteisesti ja palautatte lomakkeen täytettynä<br />
mahdollisimman pian oheisessa vastauskuoressa, kuitenkin 9.11.2009 mennessä.<br />
Jokainen vastaus on erittäin tärkeä tutkimuksen onnistumisen kannalta.<br />
Yhteistyöstä etukäteen kiittäen ja aurinkoista talvea toivottaen<br />
_________________________________<br />
Sanna Seppänen<br />
Rovaniemen AMK
1. Taustatietoja<br />
1.1 Sukupuoli<br />
1) nainen<br />
2) mies<br />
1.2 Ikä<br />
1) 65<br />
1.3 Koulutus<br />
1) peruskoulu tai vastaava<br />
2) ammattikoulu<br />
3) lukio<br />
4) ammattikorkeakoulu tai opisto<br />
5) yliopisto<br />
1.4 Ammatti<br />
1) työväestö<br />
2) toimihenkilö<br />
3) itsenäinen yrittäjä<br />
4) opiskelija<br />
5) eläkeläinen<br />
1.5 Kuinka monta henkeä kotitalouteenne kuuluu?....... _____ henkilöä<br />
1.6 Kuinka monta lasta kotitalouteenne kuuluu?........... _____ alle kouluikäistä lasta<br />
_____ alakouluikäistä lasta<br />
_____ yläkouluikäistä lasta<br />
2. Oletko tutustunut tai nähnyt seuraavia asiakirjoja? ympyröi tutut vaihtoehdot<br />
1) kunnan vuotuinen kaavoituskatsaus<br />
2) kunnan ilmoitus uuden tai muutettavan kaavan vireilletulosta<br />
3) kaavaa alettaessa tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
4) kaavakartta tai kaavaselostus<br />
3. Oletko kiinnostunut osallistumaan kaavaprosessiin, esim. yleisötilaisuuteen?<br />
1) kyllä 2) ei 3) en osaa sanoa<br />
4. Kuinka hyvin mielestänne seuraavat väittämät toteutuvat asuinalueellanne?<br />
Ei<br />
Erittäin<br />
hyvä<br />
Melko<br />
hyvä<br />
Ei kovin<br />
hyvä<br />
lainkaan<br />
hyvä<br />
En osaa<br />
sanoa<br />
1) liiken<strong>net</strong>urvallisuus 1 2 3 4 5<br />
2) kevyenliikenteenväylät 1 2 3 4 5<br />
3) liikenteen toimivuus 1 2 3 4 5
5. Miten tärkeitä Teille ovat seuraavien kohteiden ja palveluiden tavoitettavuus?<br />
Ei<br />
Erittäin<br />
tärkeä<br />
Melko<br />
tärkeä<br />
Ei kovin<br />
tärkeä<br />
lainkaan<br />
tärkeä<br />
En osaa<br />
sanoa<br />
1) rauhallinen ja hiljainen<br />
ympäristö 1 2 3 4 5<br />
2) elintarvikekauppa 1 2 3 4 5<br />
3) peruskoulu 1 2 3 4 5<br />
4) kirjasto 1 2 3 4 5<br />
5) puistoalueet 1 2 3 4 5<br />
6) urheilupaikat (esim.<br />
urheilukentät) 1 2 3 4 5<br />
7) leikkikentät 1 2 3 4 5<br />
8) ulkoilureitit 1 2 3 4 5<br />
9) jokin muu, mikä? ______ 1 2 3 4 5<br />
6. Haluatteko muutosta tonttinne raken<strong>net</strong>tavuuteen?<br />
kyllä ei<br />
en osaa<br />
sanoa<br />
1) rakennusoikeus 1 2 3<br />
2) kerrosluku 1 2 3<br />
3) tontin pinta-ala 1 2 3<br />
7. Onko asuinalueenne viihtyisä?<br />
1) kyllä 2) ei 3) en osaa sanoa<br />
7.1 jos vastasit ei, mitä mielestänne voitaisiin tehdä alueen viihtyisyyden parantamiseksi?<br />
_________________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________________<br />
8. Onko Teillä muuta lisättävää kaavamuutokseen liittyen?<br />
_______________________________________________________________________________________<br />
_______________________________________________________________________________________<br />
_______________________________________________________________________________________<br />
_______________________________________________________________________________________<br />
9. Haluatteko, että Teihin otetaan yhteyttä kohdan 6 liittyvissä asioissa?<br />
1) ei 2) kyllä ------> Nimi:______________________<br />
Puh:______________________<br />
Asia, josta haluatte Teihin otettavan yhteyttä:<br />
___________________________________________________
Change language