29.06.2015 Views

Etiketti 2/2011 - Alko

Etiketti 2/2011 - Alko

Etiketti 2/2011 - Alko

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Antoine Huray ja<br />

Béatrice Brossier<br />

Veuve Henriot’lta<br />

maistavat<br />

samppanjaa.<br />

Katedraalistaan tunnettu Reims,<br />

Champagnen suurin kaupunki,<br />

pursuaa vaurautta.<br />

Hurayn valitseman ravintolan nimi on ’miljonääri’, ja<br />

hänen tarkoituksenaan on esitellä samppanjaa ruokajuomana.<br />

Merenelävistä kootun aterian läpi tarjotaan<br />

talon blanc de blancs’ia eli yksinomaan chardonnaysta<br />

valmistettua samppanjaa, ja kirpeän tarkka-arominen<br />

juoma kantaa roolinsa vaivattomasti.<br />

Vaikka merenelävät, hummeri tai kylmäsavulohi ovat<br />

samppanjan luontevimpia kumppaneita, se on hyvää<br />

seuraa myös linnulle ja vaikkapa brie- tai comté-juustolle.<br />

Valkoviinilaseista tarjottuna mineraalinen ja hienokuplainen<br />

blanc de blancs -laatusamppanja ei<br />

juuri eroa ruokajuomana esimerkiksi tasokkaasta<br />

chablis’sta, mutta suutuntuma on parhaimmillaan<br />

eteerisen kevyt. Testaamme samppanjan viinillisyyttä<br />

myös kaatamalla juoman karahviin ennen nauttimista.<br />

Toimenpiteen vaikutus on yllättävän miellyttävä. Kuplat<br />

eivät häviä mutta pehmenevät, ja niiden suuta turruttava<br />

vaikutus vaimenee.<br />

Vieläkin pidempi perspektiivi alueen kehitykseen on<br />

1500-luvun lopulla perustetulla Gosset’lla. Talo tuottaa<br />

samppanjaa vain miljoona pulloa vuodessa ja markkinoi<br />

sekin tuotteitaan nimenomaan ruokajuomana.<br />

”Olemme pitkään tehneet yhteistyötä Ranskan johtavien<br />

keittiömestarien kanssa”, Gosset’n edustaja<br />

Natalie Dufour vahvistaa.<br />

Lukuisia samppanja-aiheisia keittokirjoja julkaisseen<br />

yhtiön tavaramerkkinä onkin kuiva, hapokas ja hedelmäinen<br />

samppanja. Sen tunnusomaiset aromit saavute-<br />

Ryysyistä<br />

rikkauksiin<br />

Keskiajalla samppanjan alueella tuotettiin<br />

tavallista punaviiniä. Käytännössä viini oli<br />

tavallista huonompaa, sillä alueen kylmän<br />

talven vuoksi viinin luonnollinen käyminen<br />

jäi usein kesken ja jatkui keväällä, kun viini<br />

oli jo pullotettu. Pullokäymisen seurauksena<br />

viiniin syntyi harmillisia kuplia.<br />

Ennen kuin kuplista onnistuttiin<br />

pääsemään täysin eroon, ne ehtivät kerätä<br />

joukon arvovaltaisia ystäviä, ja alueen<br />

tuotekehitys sai uuden suunnan. Yleensä<br />

nykysamppanjan isäksi mainitaankin Dom<br />

Pérignon -niminen benediktiiniläismunkki,<br />

joka 1600–1700-lukujen vaihteessa onnistui<br />

saamaan oikukkaan pullokäymisen salat<br />

pitkälti haltuunsa.<br />

Todellisen edistysaskeleen samppanjan<br />

tuotanto otti vasta, kun pullotetun viinin<br />

sokerimäärä opittiin mittaamaan tarkoin.<br />

Sitä ennen liiaksi käyneet pullot räjähtelivät<br />

oikukkaasti itsestään. Kellarityöntekijöillä<br />

olikin kasvoillaan vanhaa miekkailusilmikkoa<br />

muistuttavat suojat.<br />

2/<strong>2011</strong> ETIKETTI 11

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!