IIN VANHAN HAMINAN KORJAUSOHJEISTO - Iin kunta

IIN VANHAN HAMINAN KORJAUSOHJEISTO 

Iin kunta 

Arkkitehtitoimisto Ajantaju 

2011 

1

IIN VANHAN HAMINAN KORJAUSOHJEISTO 

Sisältö 

IIN VANHAN HAMINAN KORJAUSOHJEISTO ................................................................................................ 1 

Iin kunta ..................................................................................................................................................... 1 

Arkkitehtitoimisto Ajantaju ......................................................................................................................... 1 

IIN VANHAN HAMINAN KORJAUSOHJEISTO ........................................................................................ 2 

1. OHJEISTON TAVOITTEET JA SOVELTAMINEN ............................................................................... 3 

2. TAUSTASELVITYS .............................................................................................................................. 3 

Lähtökohdat .............................................................................................................................................. 3 

Kaavoitustilanne ........................................................................................................................................ 4 

Rakennuskanta ......................................................................................................................................... 5 

3. KORJAAMISEN JA RESTAUROINNIN KÄSITTEITÄ ........................................................................ 16 

4. ALUEEN RAKENNUSKANNAN ARVOT JA TYYPILLISET KORJAUSONGELMAT ........................ 18 

Maisema .................................................................................................................................................. 18 

Rakennuskannan arvot ja tyypilliset korjaustarpeet ................................................................................ 18 

5. KORJAUSTAPAOHJEET ................................................................................................................... 21 

YLEISTÄ ................................................................................................................................................. 21 

Rakennuskannan hyvä korjaus ............................................................................................................... 21 

Korjausprosessi, suunnittelu ja luvat ...................................................................................................... 21 

Kuntoarvio ja inventointi .......................................................................................................................... 21 

TONTTI JA PIHAPIIRI ............................................................................................................................ 22 

OHJEITA RAKENNUSOSITTAIN ........................................................................................................... 26 

Rakenteet ja talotekniikka ....................................................................................................................... 26 

Lämmönerityksen, tiiviyden parantaminen ............................................................................................. 26 

Perustukset ja alapohjarakenteet............................................................................................................ 27 

Julkisivut, paneelaukset .......................................................................................................................... 28 

Katot ........................................................................................................................................................ 29 

Ulkomaalaus ja väritys ............................................................................................................................ 30 

Kuistit, portaat ja sisäänkäynnit .............................................................................................................. 32 

Ovet ......................................................................................................................................................... 33 

Ikkunat ..................................................................................................................................................... 34 

Märkätilat ................................................................................................................................................. 36 

Sisätilat ja kiinteä kalustus ...................................................................................................................... 36 

6. LAAJENTAMINEN .............................................................................................................................. 37 

7. YLLÄPITOKORJAUS JA HUOLTO .................................................................................................... 37 

Mielenkiintoista luettavaa, lähteitä .......................................................................................................... 38 

2

1. OHJEISTON TAVOITTEET JA SOVELTAMINEN 

Haminan korjausohjeet on tarkoitettu olevalle ja uudelle haminalaiselle asujalle, talonsa 

kunnossapitäjälle, pihapiirinsä ehommaksi tekijälle. Ohjeet on laadittu kannustamaan asujaa 

korjaamaan terveellä tavalla, ylläpitämään pihapiirinsä kaikki rakennukset kunnossa. 

Haminalaisille on tärkeää tehdä koko miljöö viihtyisäksi ja ylläpitää se sellaisena. Ohjeilla 

pyritään yleispätevyyteen, kunkin rakennuksen omaan ajalliseen tyypillisyyteen. Ne eivät ole 

laadittu mihinkään kiinteistöön suoraan kohdistettavaksi vaan suuntaa-antaviksi, perusasiat 

huomioiviksi korjausohjeiksi. Jokainen haminalainen talo on omanlaisensa, eri aikaan 

rakennettu, asuttu ja aikojen saatossa muutettu käyttäjänsä näköiseksi. Ohjeet on laadittu 

sovellettaviksi jokaiseen yhdessä ja erikseen yksilönä. 

Miksi tarvitaan korjausohjeet Haminaan: 

• Haminan ainutlaatuisen tiivis vanha miljöö tarvitsee säilyäkseen tutkittuja, terveitä 

korjaustapoja sen edelleen säilymisestä arvokkaana miljöönä 

• Kylän pitäminen asuttuna viihtyisänä asuinympäristönä, siten että rakennukset korjataan 

taidolla pitäen lähtökohtana oleva vanhaa rakennusta unohtamatta pienintäkään vajaa, 

joka on oleellinen osa sen miljöötä. 

• Jotta vältyttäisiin vanhojen rakennusten ylikorjaamiselta, tarpeettomilta muoti-ilmiöiltä ja 

uutuusmateriaalien kokeiluilta. 

Ja uuden asukkaan on hyvä ensin tutustua taloon ennen kuin ryhtyy muokkaamaan tiloja 

tarpeidensa mukaan oman näköiseksi - ’on hyvä ensin kuunnella sitä!’ 

2. TAUSTASELVITYS 

Lähtökohdat 

Historiaa lyhyesti 

Vanhan Haminan alue on rakentunut vanhasta markkinapaikasta 1500-lähtien. Vanhimpia 

historiamerkintöjä on tavattu aina 1300-luvulta. Haminan talot on rakennettu vieriviereen 

tarpeiden sanelemina. Alkuun pienimmät olivat huoneen ja porstuan kokoisia, mutta ajan 

kuluessa niitä on laajennettu, yhdistelty ja muutettu. Tiiviissä kylässä on tulipalo tuhonnut 

ajoittain ja paljon on purettu huonokuntoisina ja tarpeettomina pois. Väkeä on muuttanut sinne 

ja sieltä pois. Joki on tuonut kauppiaita, uitto puuta ja väkeä ylimaista. Haminan oli aikoinaan 

tärkeä Perämeren satamapaikka. Haettiinpa Haminalle aikoinaan jopa kaupunkioikeuksia. 

Tilanne nyt 

Nykyisinkin Hamina on edelleen varsin tiivis asuin tihentymä, jossa ei enää ole 

elinkeinotoimintaa, kauppoja eikä kahviloita. Suurin osa taloista on asuttuja joko vakituisena 

tai kesäasuntona. Hamina on ollut ja on edelleen ohikulkijoiden, matkailijoiden mielenkiinnon 

kohde. Iin kunta on kunnostanut Haminan kunnallistekniikkaa, katuja, viemäri- ja vesijohtoja 

on uusittu sekä ilmajohdot on vaihdettu maakaapeleiksi. Katumiljöötä on ennallistettu, uudet 

matalammat katuvalot ja katujen pinnoitus on uusittu. Haminan kunnallisteknisiä kunnostuksia 

edelsi museoviraston historiallisen alueen kaivaukset, joista löytyi rikasta kerrottavaa vanhalta 

ajalta. 1 Haminan kadut kuuluvat osana KulttuuriKauppilasta kirkolle kulkevaa ’Ruustinnan 

reittiä’, Iin kulttuurimaisemareittiä. Reitistä ja Haminan historiasta kertovat katujen varsille 

sijoitetut opastaulut. 

Alueen status 

Iin Hamina on valtakunnallisesti merkittävä asuinalue. Sen arvo on miljöössä, kokonaisena, 

sellaisenaan rakentuneena kahden joensuuntainen kadun varteen. Yksittäisiä 

1 T. Kallio-Seppä, J. Ikäheimo, K. Paavola (toim.): Iin Vanhan Haminan kirkko ja hautausmaat, Arkeologisia 

tutkimuksia, 2011. 

3

Kaavoitustilanne 

rakennustaiteellisia tai arkkitehtonisia merkittäviä rakennuksia ei alueella ole, mutta monella 

niistä on rikas henkilö- ja kulttuurihistoria. Voimassa olevassa asemakaavassa (v. 1989) 

suurin osa vanhoista päärakennuksista on merkitty sr- suojelumerkinnällä. Suojelumerkintä 

puuttuu kaikilta piharakennuksilta, muuta niillä on oleellinen merkitys pihapiirin rajaajana ja 

asukkaan yksityisyyden suojana. 

Ote kaavaselostuksesta: 

sr: ’Suojeltava rakennus. Rakennus on korjaus- ja muutostöiden yhteydessä 

korjattava sen rakennus- ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet palauttavalla 

tavalla.’ 

Voimassa oleva rakennuskaava on vuodelta 1989. Kaavasta on laadittu tarkistettu 

luonnossuunnitelma, jonka viranomaiskäsittelyt ovat kesken. Uuden asemakaavaprosessin 

eteneminen vahvistamiseen asti vanha kaava on lainvoimainen, sen mukaan toimenpiteet, 

rakennusoikeudet ja suojelustatus ovat voimassa. 

Edellä esitetyt rakennuskannan kaavakohtainen kortteli/tonttinumerointi on uuden 

kaavaluonnoksen mukainen, (suluissa olevat numerointi noudattavat v. 1989 kaavaa). 

4

Rakennuskanta 

Alueeseen kuuluvat talot esitelty korttelittain: 

kortteli tontti osoite suojelustatus 

’Nimi’ 

rv: rakennusvuosi tai suuntaa-antava ajoitus 

Kohteen kuvaus, säilyneisyys, kunto: Julkisivut, väritys, piha, ulkorakennukset, kasvillisuus 

Kortteli 1 tontti 1 osoite: Puistokatu 3 (ei suojelumerkintää) 

Seurakunta keskus rv.1971, 

myöhempi laajennus 

Valkoinen kalkkihiekkatiiliset julkisivut, musta 

huopakate. Piha on jäsentymätön avoin asfalttikenttä. 

Taustalla piha rajoittuu jokeen, nurmikenttä, aidattu 

joen puolelta valkoisella lankkuaidalla. 

Kunto hyvä, rakennus on juhla- ja virastokäytössä. 

Kortteli 2 tontti 1 

(vanha kaava: ko1, tontti7) 

osoite: Alakatu 26 

sr 

’Pikkupappila’, (om. Iin srk) rv: 1895 tulipalon 

jälkeen, perusteellisia korjauksia 1980-l, 

Punainen paneeliverhous, valkoisin tehostein, 

punainen profiilipeltikate, 

Alkuperäisyyttä vain vähäisessä määrin jäljellä, 

julkisivussa huomattavia muutoksia, ikkunaaukotus 

funkitonalinen, kohteen 

silmämääräinen ajoitus vaikeaa. 

Ongelmia on ollut sisäilmassa, kellarissa 

pintavesiongelmia. 




sr 

pr rv: 1895 

tulipalon jälkeen, perusteellisia korjauksia 

2000-l, 

Avokuisti muutettu lasikuistiksi, punainen 

lomalautaverhous, pelti-/huopakate. Sisätilat 

modernisoitu, alkuperäinen ilme romantisoitu. 




sr 

’Tohilan Emmin paikka’ rv: 1915 

Alkuperäisyys säilynyt, itseohjautuvuus 

toteutunut matalalla profiililla 

Punainen huopakate, punaiset julkisivut 

valkoisin tehostein, puittein, listoin. 

Kukkotuuliviiri! 




(ei suojelumerkintää) 

Uusi pr + at rv: n. 1990 

Punainen tiilikate, oljenkeltainen 

vaaka/pystypaneeliverhous. Runsas, hoidettu 

5

etupihan kasvillisuus, Punainen vähäilmeinen 

pystylauta-aita. 





Päärak+sauna rv: 1890-l, 

laajennettu/peruskorjattu 2004- 

Punainen huopakate, punainen vaakaponttilauta, 

muutoksessa huomattava laajennus 




sr 

ent.’Kaikkosen kauppa’ rv: 1899, laajennus joen 

puolelle, joen puolella terassi ja parveke 

Ruskea profiilipeltikate, oljenkeltainen vaakaponttilauta, 

ruskeat vuoratut leveät nurkat, ruskeat vuorilaudat. 




sr 

rv: 1895 tulipalon jälkeen 

ent, ’Näpän talo’ 

Musta huopakate, punainen vaakaponttilauta, 

korjaustarvetta runkorakenteissa. 

Nykyisin kesäasuntona. 





pr rv: n. 1980-l 

Musta huopakate, oljenkeltainen vaakaponttilaudat, 

ruskeat vuorit ja ikkunat, joen puolella korkea 

betonisokkeli: kellaritiloja josta käynti joen puolelle 

pihalle. Joen puolella kellarikerros verhottu keltaisella 

tiilellä. 

Kortteli 3 tontti 1a 


osoite: Yläkatu 16 

sr 

’Kaijan mökki’ rv: ennen 1899 

Punainen huopakate, punainen vaakaponttilauta. 

Toiminut mm. leivintupana, jonka suuri leivinuuni on 

purettu. Pieni pirtti (vanhin hirsiosa), eteinen ja wc-tila 

(uudempi rankorakenne). Nykyisin kesäasunto. 

Kortteli 3 tontti 1b 



(uudehko päärak.+piharak) rv: 1980-l 

Oljen keltainen lomalautaverhous, musta huopakate. 

(Paikalla on toiminut aikaisemmin Haminan 

rukoushuone.) 

6



osoite: Alakatu 5a 

sr 

’Nuotanperä’ 

rv: ennen1899 

Talo asumaton, ollut kylmillään pitkän aikaa: 

peruskuntoinen, osin kohtalainen, osin huono. 

Korjaustoimenpiteet ovat välttämättömiä 

rakennuskannassa säilymiseksi. 

Julkisivuissa on rapistunut oljenkeltainen öljymaali, 

vaakalautaverhous, punainen huopakate. 

Rakennuksessa paljon alkuperäisyyttä jäljellä. 



osoite: Alakatu 5b 

sr 

’Nuotanperän verstas’ rv: ennen1899 (Haminan 

yksi vanhimmista säilyneistä rakennuksista.) 

Kunto on huono, rakennuksen runkorakenne on 

tuhoutunut väliseinien poistojen yhteydessä. Rakennus 

on tuhoutunut käyttökelvottomaksi, vain uudelleen 

rakentaminen mahdollista. 




sr 

pr + sr rv: ennen 1952 

Punainen kattohuopa, punainen vaakaponttilautaverhous 




sr 

rv: 1800-l lopulla, 

laajennettu myöh. 

Kunto hyvä, Punainen tiili, punainen vaakaponttiverhous, 

valkoiset vuorit 




sr 

’Tolonen’ Pienempi ent. unilukkarin asunto) 

rv:1800-l, yhdistetty myöh. 

kaksi rakennusta 

Rakennettu Yli-Iistä tuoduista hirsistä, toinen pienempi 

rakennus yhdistetty edelliseen 1978/-79 korjauksen 

yhteydessä. Punainen huopakate, punainen 

vaakaponttilauta, uusittu ulkoverhous 2000-l. 




sr 

Kanttorila/lukkarila, rv: 1878 laajennettu pohj. 

päätyyn 

Taitettu vaaleavihreä vaakaverhouslauta, punainen 

tiilikate. 

Säilyneitä piirteitä julkisivuissa. Punainen piharakennus 

rajaa pihaa, maalattu vaalea aita. 

7

Kortteli 4 tontti 1 osoite: Alakatu 3/10B 


tyhjä tontti 




sr 

pr,s,tr ‘Säävälä’ rv: ennen 1930 

Useaan kertaan laajennettu, sisätiloja muutettu, 

nykyaikaistettu. Julkisivujen paneeliarkkitehtuuria 

muutettu, joiden mukana detaljointi muuttunut, 

yksinkertaistunut. Harmaa taitettu valkoinen vaaka- 

/suomulautaverhous, punainen profiilipeltikate, lakatut 

ikkunapuitteet ja pääovi. 




sr 

ent. ‘Helmivirran talo’ rv: 1830-l 

Talossa on toiminut leipomo ja kahvila. Oljenkeltainen 

vaakaponttilautaverhous, punainen peltikatto. 

Rakennuksen kunto hyvä. Rakennuksella värikäs 

kulttuurihistoria. 





rv. 1963 

Rakennuksessa sattui tulipalo v. 1974, jonka jälkeen 

korjattu. 

Peruskuntoinen. Musta palahuopakate, punainen 

vaakaponttilauta. 

Kortteli 5 tontti1a 



sr 

rv. 1890-l. peruskorj. 1980 

palauttava peruskorjaus 2010- 

Punainen kolmiorimahuopakate, punainen 

vaakaponttilauta 

Kortteli 5 tontti1b 



sr 

rv. 

Punainen profiilipeltikate, punainen vaakaponttilauta. 

Alkuperäisiä ikkunadetaljeja vuoreissa. Pohjoispuolelle 

rakennettu autotalli- ja –katosrakennus. 




sr 

rv. ? 

Kiinteistö sijaitsee vanhan hautausmaan paikalla. Talo 

tehty ainakin kahdessa osassa, vanhin osa kirkon 

puoleinen pääty. Uusittu pesuhuone ja sauna v.1997. 

Vaal.harmaa peltikate, keltainen lomalauta, pääty 

vaakaponttilautaa 

8




sr 

pr, sauna. at ent. ’Viinamäki’ rv. 1800-l. lop. korj. 1980-l 

Pieni ullakkokamari joen puolella, asuinhuoneita lisää 

rakennettu ullakolle. Nykyinen julkisivuväritys poikkeaa 

alkuperäisestä. pr: vaal. siniharmaa vaakaponttilauta, 

valkoiset vuorit, puitteet, nurkkakotelot, ruskea konesaumapeltikate. 

at: siniharmaapaneeli, vihreä huopakate. 

Nykyinen käyttö kesäasuntona. 




sr 

rv. 1850-l (pirtti) 

Kilpukoista rakennettu kamari lisätty myöhemmin vanhaan 

pirttiin. Talossa toiminut 1950-l parturi-kampaamo. 

Punainen kolmiorimahuopakate, punainen vaakaponttilauta. 

Piha aidattu, runsaasti istutuksia. 




sr 

rv. 1900-l. 

Rakennus on peruskorjattu, ulkopuolinen paksu lisäeristys, 

ikkunoiden suhde muuttunut (uusittu) Musta profiilipeltikate, 

punainen rimalautaverhous. Sisäänkäynti säilynyt 

alkuperäisesti nurkkaviisteessä. 




sr 

’Laitisen kauppakartano’ rv. 1836/laaj.1850-l 

Rakennus rakennettu vähintään neljässä osassa, ollut 

kylmillään 1980-l, korjattu 1980-l lopulla: rakenteellisia 

korjauksia, mm perustuksia tuettu betonilla (joenrinne, 

savinen maapohja). Musta profiilipeltikate, punainen 

vaakaponttilauta valkoiset koristeelliset vuorit, ruskeat 

puitteet. (uusitut T-karmi-ikkunat) 




sr 

rv. 1800-l lop. 

Rakennus on alun perin rakennettu varastoksi, 

peruskorjattu asunnoksi 1980-l. Pihassa vanhoja 

piharakennuksia, uusi sauna. Punainen 

kolmiorimahuopakate, punainen vaakaponttilauta, hirsi (tr). 

9




sr 

’Kilstupa’ (vankihuone) rv.1800-l lop 

Alun perin tehty varastoksi, muutettu asunnoksi 1930-luv. 

Uusi talousrakennus vanhan vajan paikalle 2005. 

Punainen palahuopakate, uusittu t. punainen 

rimalautaverhous. Perusteellinen korjaus 2000-luv.: 

Ikkunat on ennallistettu 6-ruutuisiksi, jatkettu pohj. päähän 




sr 

Matkustajakoti ’Koskipirtti’ rv.1912jälk/laaj 1923 

Tonttia kutsuttu parkkitörmäksi, jossa nahkuri Wiik säilytti 

parkkikasoja, matkustajakoti 1950-l. Punainen tiilikatto, 

vaal. keltainen vaakaponttilauta, valkoiset vuorit, ikkunat. 




sr 

’Ahmavaara/Tervo’ 

rv.1890-jälk/laaj.1920 

Useassa vaiheessa rakennettu talo. Kirkon puoleinen pää 

vanhinta osaa. Rakennusta korotettu (1920), huoneita 

ullakolla. Talossa on toiminut kauppakartano, leipomo, 

virvoitusjuomatehdas, lohenvälitysliike. Kiinteistössä 

värikäs henkilö- ja kulttuurihistoria. 

Ylläpidetty ja kunnostettu, asuinkäytössä. Ulkopuolinen 

kunnostus palauttava väritys: punainen konesaumapeltikate, 

vaal. keltainen vaakaponttilauta, punaiset puitteet, 

okrankeltaiset vuorit ja nurkkalaudoitus. Galvanoidut rännit 

ja syöksyt. Uusittu lauta-aita, noudattaa rakennuksen 

väritystä. 


osoite: Haminantie 32(vanha kaava: ko6, tontti1) 

Leirintäalue, rivitalo rv n.1970-l 

Seurakunta on vuokrannut alueen leirintäaluekäyttöön. 

Alueeseen liittyy vanha myllykanava, jossa on toiminnassa 

oleva vesivoimalaitos. 



osoite: Haminantie 30 

sr? 

rv. ennen 1901 

kunto hyvä. Pihan puolelle rak. uusi kuisti/parveke. Uudet 

T-karmi-ikkunat, Musta palahuopakate, punainen uusittu 

lomalautaverhous, valkoiset vuorit. Joen puol. päädyssä 

kellarin seinä rakennettu kilpukoista, lankunpätkistä. 



osoite: Haminantie 28 - 

pr, s, vanha aitta 

rv. 1990(pr) 

Musta palahuopakate, punainen lomalautaverhous, 

valkoiset vuorit. 

10




(kaavassa ei suojelumerk.) 

rv. 2010 

Vanhan Backmannin mökin paikalle tehty uusi rakennus. 

Väritys tumma punainen, harmaat puitteet. Musta kate. 


(vanha kaava:, ko7, tontti1) 

osoite: Haminantie 22,24 

sr 

ent. ’Jaara-Rajala’ rv. 1800-l lop/laaj 1920-30 

Peruskorjaus 1980-l: ikkunat 1960-l ilme. Ikkunoissa 

kerroksellisuutta, useassa vaiheessa muutettu. Uusi 

punainen profiilipeltikate, oliivin vihreä vaakaponttilauta. 

Pihassa vanha kivinavetta. 


(vanha kaava: Kirkonseudun kaava ko , tontti ) 


ei suojelumerkintää 

rv. ? 

kunto hyvä. Punainen kolmiorimahuopakate? oljenkeltainen 

vaakaponttilauta. 


(vanha kaava: : Kirkonseudun kaava ko, tontti) 



’Loukkolan teurastamo, lihakauppa’ rv. ? 

kunto hyvä. Vihertävän valkoinen vaakaponttilauta, 

punainen profiilipeltikate. Suuri 2-krs piharakennus. 


(vanha kaava: : Kirkonseudun kaava ko, tontti) 



ent. ’Tapion Oskarin talo’ rv. ennen 1901 

peruskorjattu, huomattava laajennus 2005. Oljenkeltainen 

vaakaponttilauta, huopakate vaihdettu konesaumapeltikatteeksi. 




sr 

pr + 2 vajaa 

rv. 1900-l alku 

Useassa vaiheessa tehtyjä kuistirakennelmia, kunto 

kohtalainen, osin kunnostettu. Myöhemmin rakennettu 

sauna ja pesutilat. Talossa ollut moninaista toimintaa: 

mm. Haminan apteekki, parturi, kangaskauppa, 

elokuvasali, pelastusarmeija. Nykyisin asuinkäytössä. 

Punainen huopakate, valkoinen vaakaponttilauta. 

11




sr (hirsiosalla) 

rv. 1800-l lop/laaj.1954 

Peruskorjattu v. 2003. Aluksi 1 huone, laajennettu 2 

kertaa, huoneet ullakolle, liitetty sivurakennus. Kunto hyvä. 

Musta kolmiorimahuopakate, vihreä vaakaponttilauta. 


(vanha kaava: Kirkonseudun kaava ko, tontti ko, tontti) 


aik. ’Kunnanpirtin paikka’ rv. 1950-l 

Kunto hyvä, jälleenrakennuskauden ilme säilynyt. Musta 

kolmiorimahuopakate, keltainen vaakaponttilauta 


(vanha kaava: Kirkonseudun kaava ko, tontti ko, tontti) 


rv. 1990-l 

Kunto hyvä. Musta huopakate, punainen 

lomalautaverhous. Hyväkuntoinen leikattu, suojaava 

kuusiaita. 


(vanha kaava: Kirkonseudun kaava ko, tontti) 


talousrak. asuinkäyttö rv. – 

Päärakennus palanut 1965. Tontilla sijannut aikaisemmin 

pajarakennus. Tal.rak: musta huopakate, punainen 

lomalauta, asuinkäytössä. Rehevöitynyt piha. 


(vanha kaava: Kirkonseudun kaava ko, tontti) 


sr(vanha)? 

vanha pr, uusi pr 

rv. 1800-l lop/1960-l 

Huonokuntoinen vanha rakennus, osin tuhoutunut, 

toiminut aik. kauppana. Uudempi ollut asuinkäytössä, nyt 

ei käyttöä: myynnissä. 



osoite: Yläkatu 1 - 

Yläk.2:n talousrakennuksia rv? 

Punaiset rimalautaverhous, mustat huopakatteet 

rakennuksia kunnostettu perinteisin tavoin. 

Varastokäytössä. 




rv. 1960-l 

Tontilla sij. aikaisemmin pappilan suuri kivikellari, täytetty. 

Musta palahuopa, keltainen vaakaponttilauta. 

Peruskuntoinen. 

12

Kortteli 12 tontti 3,4 

(vanha kaava: ko10, tontit3,4) 


sr 

ent. ’Räinän talo’ 

rv. 1800-l lop/2005 perusk. 

Rakennuksella värikäs henkilöhistoria. Perusteellinen 

korjaus 2005, ollut kylmillään sitä ennen. Kaikki pinnat 

on uusittu sisältä ja ulkoa, modernisoitu, huonejärjestystä 

muutettu, kuistit uusittu lämpimiksi tiloiksi. Iso 

puutarhatontti, joka rajoittuu Takakartanon peltoihin. Pihan 

puusto kaadettu, avoin aitaamaton sisääntulopiha. 




sr 

ent. ’Laitisen makasiini’ rv. 1800-l lop/1980 

Musta profiilipeltikate, punainen lomalautaverhous. 

Alun perin rakennus on toiminut makasiinina, 1980-lvulla 

muutettiin asuinkäyttöön. Kunto hyvä, aidattu puutarhapiha 

Tontilla on kaavassa merkitty kyläkuvan kannalta tärkeä 

puu, ei saa kaataa ilman pakottavaa syytä. 




V. Viinamäen hirsimökki, vajoja: eri rakennusvuosia rv.n. 1960 

Nykyisin kesämökkinä. Punainen huopakate, punainen 

lomalauta 




sr 

Pirinen 

rv. ei tietoa 

Punainen huopakate, siniharmaa lomalauta, 

peruskuntoinen, julkisivuissa muutoksia alkuperäiseen 

paneloinneissa. 




sr 

ent. Viinamäen Simpan talo rv.1924/-26 

Useammassa vaiheessa rakennettu talo, osa 

päärakennuksesta toiminut on karjasuojana ja varastona. 

Sisätilojen huonejärjestystä on muutettu asuinkäytössä 

useampia kertoja. Rakennus on peruskorjattu 2000-luv., 

kunto on erinomainen. Asuinkäytössä, puutarhatontti. 

Piharakennus. 




sr 

rv.1800-l/1900-l 

Kirkon pääty vanhempi osa, muut osat laajennettu. 

Perusteellinen korjaus, Punainen lomalauta, musta 

profiilipeltikate. Tontti on vanhaa hautausmaata. 

Tontilla on kaavassa merkitty kyläkuvan kannalta tärkeä 

puu, ei saa kaataa ilman pakottavaa syytä. 

13



osoite: Yläkatu - 

korkea autotalli 

rv. n.1970-80-l 

Punainen rimalauta, galvanoitu matalaprofiilinen peltikate. 




uusi pr rv. 2006 

Musta profiilipelti, kirkaskeltainen vaaka-/pystypaneeli, 

valkoiset vuorit. 




autotalli, varasto rv. ? 




sr 

päärakennus, navetta rv.1890/laaj?/laaj2011 

Laajennettu eriaikoina, uusi laajennus meneillään 2011 

Punainen kolmiorimahuopakate, vihreä vaakapaneeli 




sr (vanhin osa) 

päärakennus, sauna rv.1900-l alku 

Lukuisia muutoksia ja korjauksia. Punainen huopakate, 

vihreä vaakapaneeli. Hirsistä löytynyt lukuisia vuosilukuja: 

1868,1902,1912: viittaa rakennuksen puutavaran kootun 

useasta hirsikehästä. 


(vanha kaava: ko11, tontit3) 


päärakennus, tr 

rv.1990-l 

Kunto hyvä, rakennettu Takakartanon laitaan. 

Musta huopakate, punainen lomalauta. 




päärakennus, tr 

rv.1800-l 

Kunto kohtalainen, poikkeava Minerit- verhous vaihdettu 

2009 vaakapaneeliin. Maalaamaton harmaa 

matalaprofiloitu peltikate, vaal, vihreä vaaka/pystypaneeli, 

valkoiset korosteet, vuorit. Piha aidattu valkoisella lautaaidalla. 

Mielenkiintoinen kulttuurihistoria, nyk. 

kesäasuntona. 

14




vajoja, kunnoltaan huonoja, 

harmaita maalamattomia, osin maalattuja lautapintoja, 

huopakate 




sr 

päärakennus, var rv. n.1899 

Alun perin keittiö ja kamari, laajennettu moneen kertaan, 

ullakolle rakennettu huoneita. 

Punainen huopakate , ulkoverhouspunainen vaakapontti, 

leveät valk. laudoitetut nurkkakotelot 




sr (vanhempi korkea osa) 

’Korvalan kauppa’ rv. n.1899 

Muutettu ja laajennettu useita kertoja tarpeen mukaan, 

sisätiloja muutettu. Punainen kolmiorimahuopakate, 

taitettu valkoinen vaakapaneeli leveät tummemmat 

nurkkakotelot ja vuorit. Kylkeisessä tasakatto, harmaat 

otsalaudat. Alkuperisyyttä on jäljellä vähäisesti. 


(vanha kaava: ko, tontti1) 


(suojelun arvoinen tr!) 

talousrakennuksia 

rv. ei tiedossa 

’Kilpukkatalli’ rakennettu pyöreistä haloista laastilla 

saumaten. Tallissa on toiminut aik. teurastamo. Kunto 

kohtalainen, nyk. varastokäytössä. Punainen huopakate, 

käsittelemätön harmaa puu / kauhtunut punamulta 

rimalauta. 


(vanha kaava: ko, tontti2) 


avoin niitty, aikaisemmat vajat purettu 





ent. osuuskaupan leipomo rv ei tiedossa 

Musta huopakate, punainen lomalauta, laajennettu. 

Pihassa on Haminan puhdasvetinen kaivo. Pihassa on 

talousrakennuksia, jotka rajaavat pihaa. 

. 


(vanha kaava: ko12, tontti 3) 



12/3-krs pr ja piharakennus rv. rv. 1960-l/2002 

Kunto hyvä, Musta profiilipeltikate, oliivinvihreä pysty- 

/vaakapaneeli, valkoiset vuorit 

15

Kortteli 14 tontti 3,4,5 

(vanha kaava: ko12, tontit 1,4+LP-alue) 


’Huilinki’ 

rv. eriaikaisia 

Huilingin näyttämö, katsomo, museot ja kahvilarakennus. 

Kahvilarakennus on siirretty Iijoen Niittysaaresta, uiton 

tukikohdasta. Museorakennus, näyttämö ja katsomo ovat 

uusia. Musta huopa (näyttämö, museot), punainen tiilikate 

(kahvila), punainen vaakaponttilauta/hirsi, pystyrimalauta 

valkoisin vuorin ja puittein. uittomuseo on pieni siirretty 

hirsirakennus. 

3. KORJAAMISEN JA RESTAUROINNIN KÄSITTEITÄ 

ARVO JA MERKITYS, ARVOTTAMINEN 

Rakennuksen rakennus-, kulttuuri- ja henkilöhistoria antavat kohteelle oman arvonsa, jolla on 

merkitystä alueen säilymiselle. 

ENERGIAKATSELMUS 

Energiankulutuksen ja –säästömahdollisuuksien keskittyvä selvitys. Energiakatselmus voi 

sisältää myös selvityksen veden- ja sähkönkulutuksen ja niiden säästömahdollisuuksien 

osalta. Katselmus tehdään usein kuntotutkimuksen yhteydessä. Vastaavia katselmuksia on 

putkistoille ja sähkölaitteille. 

HUOLTOKIRJA 

Kaikista tehdyistä töistä, käytetyistä materiaaleista kerätään aineisto talteen, joista on apua 

seuraavia korjauksia, huoltoa ja käyttöä koskevien muutosten hallinnassa. Käyttöohjeiden 

kokoaminen ja tiedot tekijöistä on hyvä pitää kirjaa. 

KONSERVOINTI 

Kunnostetaan huonokuntoinen rakennusosa tarkasti alkuperistä materiaalia, käsittelyä tukien. 

Käytetään alkuperäistä työtapaa, materiaalia, käsittelyä. Esineen, rakennusosan 

tuhoutuminen pysäytetään, suojataan tuhoutumiselta ja sen säilyminen turvataan. Niissä 

olevat viat korjataan konservoinnin asiantuntijan toimenpiteillä. Konservointi pyrkii 

säilyttämään olemassa olevaa rakennustekniikkaa. 

KORJAUS, KORJAAMINEN 

Tarkoittaa olemassa olevan rakennuksen tai muun rakennelman laajaa yhdellä kertaa 

tapahtuvaa korjaamista tai muuttamista. Korjausrakentamiseen liittyy usein rakenteiden ja 

laitteiden kunnossapitoa, jota tehdään myös kiinteistön ja rakenteiden hoitoon liittyvänä työnä. 

KORJAUSRAKENTAMINEN 

Yleisnimitys, joka kertoo vanhan ja käytetyn rakennuksen korjaamisesta. 

KUNNOSSAPITO, YLLÄPITOKORJAUS 

Kunnossapito sisältää laitteiden huoltoa ja osien vaihtoa, pintojen, saumojen uusimista, 

paikkamaalausta ennen ylimaalausta. Nykyinen rakennuksen kunto ylläpidetään entisellään. 

KUNNOSSAPITOSUUNNITELMA 

Laaditaan kiinteistölle puolipitkän ja pitkäntähtäimen suunnitelma (5/10v.) tehtävistä 

kunnossapidon toimista, jolloin voidaan varautua korjausten kustannusten hallintaan. 

KUNNOSTUS, KUNNOSTAMINEN 

Pienimuotoinen korjaustoimenpide, jolla ylläpidetään ehjä ja toimiva rakennus. Kun korjaus 

tehdään viipymättä, kustannukset pysyvät kohtuudessa ja hallinnassa. 

KUNTOARVIO, NYKYTILA-ARVIO 

Rakennusasiantuntijan laatima arvio: Kaikkien rakennusosien nykykunto ja niiden toimivuus 

tarkistetaan. Laaditaan aina kirjallinen selostus tehdyistä havainnoista. Arvio toimii 

korjaussuunnitelman pohjatietoina. 

KUNTOTUTKIMUS 

On kuntoarviota tarkempi vja laajempi tutkimus, jossa perehdytään pintaa syvemmälle. 

Rakenteita avataan, otetaan tarvittaessa laboratorionäytteet esim. homeesta ja tehdään 

kosteusmittauksia ja haitallisia pitoisuuksista, lämpökuvaus rakenteiden vuotokohtien 

määrittämiseksi. Määritellään kunnostus- ja korjaustarpeen laajuus ja sisältö. 

16

LISÄRAKENTAMINEN 

Laajentaa pinta-alaa rakennuksen tai rakennelma sisä- tai ulkopuolelle tehtäviin uusin 

rakentein. 

PERUSKORJAUS 

Huolto- ja ylläpitokorjausta laajempi perusteellinen korjaustoimi, jossa tavoitellaan olevaa 

korjausastetta, tervehdyttäminen. peruskorjaus on korjausrakentamista, jossa rakennelma 

korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena. 

PERUSPARANTAMINEN 

Parannetaan rakennuksen kuntoa nykyisestään, varustetaan esim. uudella tekniikalla, 

asuttavuutta ja tilojen toimivuutta parannetaan muutoksilla. Perusparannus pyrkii ylittämään 

rakennelman aiemman laatutason ja tekemään toiminnallisuuden entistä paremmaksi 

REKONSTRUOINTI 

On uuden kopion rakentamista hävinneestä rakennelmasta säilyneiden jäänteiden tai 

asiakirjojen perusteella. 

RESTAUROINTI 

Tehdään korjaukset rakennuksen ehdoilla, sille ominaisella perinteisellä tavalla, kuten se on 

alun perinkin tehty, materiaalit, työtavat. Entistäminen eli restaurointi pyrkii palauttamaan 

entisiä arvoja tai rakennustapoja eli säilyttämään tai palauttamaan esimerkiksi rakennuksen 

arkkitehtuuria. 

UUSIMINEN, KORVAAMINEN UUDELA MALLIN MUKAAN, UUDISTAMINEN 

Käytetään rakennukselle ominaista materiaalia, muotoa ja työstötapaa vanhan rikkoutuneen 

osan kappaleen korvaamiseksi. Unohda uudemmat kokeilut ja uutuusmateriaalit, niiden 

pitkäaikaiskestoa ja toimivuutta ei ole vielä todettu. Uudistaminen modernisoi esimerkiksi 

tilajakoa, rakennusosia tai laitteistoja. 

VUOSIKORJAUS 

Liittyy vuositarkastuksiin ja niissä havaittuihin puutteisiin, korjaustarpeeseen. 

YLIKORJAAMINEN 

Korjauksissa tavoitellaan uudisrakennuksen tasoa, myös kunnossa olevia rakennusosia 

vaihdetaan uudistamisen nimissä. Käytetään uusia vanhalle rakennukselle vieraita 

materiaaleja, rakennusosia ja pintoja alkuperäinen rakennustapa ja materiaali unohtaen. 

tehdään tasokkaampaa, komeampaa kuin, mitä rakennus on koskaan kokenut. 

17

4. ALUEEN RAKENNUSKANNAN ARVOT JA TYYPILLISET 

KORJAUSONGELMAT 

Maisema 

Haminan kartassa vuodelta 1648 näkyy kirkko, markkinapaikka ja hautausmaa. Vuonna 1831 

toimitettu isojako määritteli pappilan ja lukkarilan välisen alueen eteläiiläisten tilallisten maaalueeksi, 

jonne pari vuosikymmentä myöhemmin tuli pysyvää asutusta. 19-vuosisadan 

vaihteessa Hamina-alue käsitti Ala- ja Yläkadun varteen sijoittuvat kiinteistöt kirkolta pappilan 

pelloille asti sekä Takakartanon pelloille rakennetut navetat, vajat ja makki-rivit. Haminan 

170ha alue mitattiin v. 1938-55 , mutta lohkominen suoritettiin vasta 1960. Vuoden 1989 

kaavassa Hamina ulottuu seurakuntakeskuksesta leirintäalueelle ja kuusi Haminantien varren 

kiinteistöä. 

Nämä korjausohjeet koskevat nykyistä Vanhana Haminan aluetta Alakadun ja Yläkadun 

varteen sijoittuvat kiinteistöt Iijoen rannan ja Takakartanon pellon välissä 

seurakuntakeskukselta leirintäalueelle sekä Haminantien varren kiinteistöt Yläkadulta 

Peltokujan ja Riihitien risteykseen asti. 

Alakadun jokeen viettävillä rinnetonteille jokimaisema avautuu luoteeseen, ilta-aurinkoon päin 

koko pituudeltaan. Pohjoispäästä jokitörmä on varsin jyrkkä ja sen pengerrys kivillä ja 

maamassoilla on ollut tarpeen. Kahden kadun, Ala- ja Yläkadun varteen sijoittuvat 

rakennukset rajaavat tiukasti, paikoin ahtaasti katutilaa, jonne on pihojen tilan puutteen vuoksi 

tarve pysäköidä autoja. Haminan pihoilla on jonkin verran puita ja pensaita, jotka tarvitsevat 

ajoittain kurissapitämiseksi hoitoleikkauksia. 

Kunnostetut Takakartanon pellot tarjoavat haminalaisille kesäisen pihan laajennuksen 

istuskeluun, puuhasteluun tai mahdollisuuden rakentaa kiinteistöstään puuttuvaa kylmää 

varastotilaa, joka puuttuu varsinkin Ala- ja Yläkadun välisillä tonteilta osalta asukkaita 

kokonaan. Joen rantakaistalle pääsee kolmesta kohtaa talojen välistä, ranta on kaikille 

yhteistä ranta-aluetta, venepaikkaa. 

Rakennuskannan arvot ja tyypilliset korjaustarpeet 

Vanhimmat rakennukset: ennen 1900-luvun vaihdetta rakennetut rakennukset 

Haminassa on säilynyt runsaasti ennen 1900-luvun vaihdetta rakennettuja rakennuksia, joita 

on eriasteisesti muutettu ja paranneltu. Alkuperäisiä pintoja ja varustuksia niissä on jäljellä 

melko vähän, vanhemmat kerrostumat on purettu tai ne ovat jääneet uusien verhousten ja 

lisäeristysten alle. Eriaikaiset korjaukset ja asukkaiden vaihtuminen, uusien asumistarpeiden 

sijoittaminen vanhaan on tuonut myös näkyviä muutoksia etenkin päärakennusten ilmeeseen. 

Samalla on menetetty alkuperäinen ajallinen tuntu ja ulkoinen ilme on useimmiten sekoitus 

uutta ja vanhaa. Ne näyttävät aikaansa huomattavasti nuoremmilta kuin mitä ne 

todellisuudessa ovat. Historiallista arvoa on näkyvästi menetetty ja ilmeen ajanlasku on 

alkanut alusta. 

Iin Haminan rakennusten ongelmat ovat moninaisia. Alapohjan kosteusvauriot, jotka ovat 

aiheutuneet pinta- ja sulamisvesien kulkeutumisesta talojen kellari- ja alatiloihin. Lattioiden 

nähden korkealla olevien katujen ja tonttien sijoittuminen joen rinteeseen sekä kivijalan 

tuuletusaukkojen sulkeminen tai tukkiminen kokonaan on uhka alapohja- ja lattiarakenteen 

kunnossa pysymiselle. Eristettäessä ullakkotiloja kattorakenteisin tehty tietämättä 

virheratkaisuja: esim. tuuletusväli on unohtunut vesikaton ja yläpohjaeristeen välistä. 

Rakennuksiin on tehty WC- ja pesutiloja, jopa saunoja hirsikehän sisään. Vanhan 

hirsirakenteen päälle tehty kerros sulkee alleen aikaisempia muutoksia, joista uusi asukas tai 

18

tekijä ei ole tarpeeksi tietoinen. Silloin hän tekee tietämättään helposti virhearvion, jos 

rakenteen toimivuutta ei tutkita perinpohjaisesti. Myös 1980-luvun energiakorjausten ohjeiden 

mukaan toteutetut ratkaisut ovat oireilleet: ummehtunut kellarin haju, lahoa ja hometta 

rakenteen sisällä ja pinnassa. Usein on korjattu vaurio, mutta vaurion aiheuttaja on jäänyt 

poistamatta. Ongelmien korjaukset edellyttävät perusteellisempia tutkimuksia, koska 

eriaikaisia virityksiä on useita ja tieto eri vaiheista on kadonnut. 

Ennen toista maailman sotaa rakennetut rakennukset (1900-1940) 

Useat vanhemmat rakennukset näyttävät ulkoisesti ikäistään uudemmilta, koska niiden 

ikkunat on vaihdettu kertaalleen, osaan jopa kahteenkin kertaan. Ennen vuosisadan vaihdetta 

rakennettu taloa on usein laajennettu tai korotettu. Vuosisadan alkupuolelle ajoittuvat 

rakennukset ovat vanhempien rakennusten tapaan kokeneet lukuisia muutoksia. Ne ovat 

suurempia kuin ennen vuosisadan vaihteen rakennukset, mutta ongelmat ovat yhteneväisiä. 

Jälleenrakennuskausi, 1945 -1960 -1970 

Jälleenrakennuskauden päärakennuksissa on vanhempia rakennuksia korkeammat sokkelit. 

Alapohjarakenteet ovat yleensä toimineet hyvin, ellei niihin ole tehty oleellisia muutoksia, 

Myöhemmissä korjauksissa esim. täytepohjaa korvattu maanvaraisilla betonilattioilla, runsailla 

lisäeristyksillä tai käytetty rakennusajankohtaa uudempia mm. muoviaineisia 

rakennusmateriaaleja. Ongelmia on vanhentuvissa lämpö-, vesi- ja viemäriputkistoissa, 

rakennuksen tiiviydessä sekä alkuperäisten ikkunoiden toiminnallisuudessa. Alun perin sodan 

jälkeiset talot olivat rankorakenteisia, ne eristettiin sahanpurulla, kutterinlastulla tai niiden 

sekoituksella. Alkujaan talot maalattiin öljymaaleilla (harvemmin enää keittomaalilla eli 

punamullalla), myöhemmin tulivat alkydivahvisteiset ulkomaalit ja lateksiulkomaalit. Sodan 

jälkeisen tilanteen vuoksi, maalattiin sillä, mitä oli saatavilla. 

1960-luvulla elettiin lateksimaalien kulta-aikaa. ’Panu kestää isältä pojalle’ -brandi on 

muistissa yhä edelleen. Jos lateksijulkisivun huolto on viivästynyt tai laiminlyöty, oireet ovat 

silmiinpistävät. Lateksimaali edellyttää aikailematonta ylläpitokorjausta, maalipinnan pitää olla 

ehjä eikä vesi saa päästä maalin alle. Öljymaalipinnat sen sijaan muuttuvat vanhetessaan 

krokotiilikuvioisiksi, halkeilevat ja kastuvat mutta pinta pääsee kuivumaan ja puu säilyy 

kunnostuskelpoisena. 

Ikkunoissa käytettiin lasikitin sijaan pelkkää lasilistaa, jolloin usein esiintyy lahovaurioita 

ikkunan puitteissa. Puolitoistakerroksissa taloissa sisään-ulos-avautuvat ikkunat 

vinttihuoneissa koetaan hankaliksi pestä ja ikkunoiden uusimiskynnys niiden kohdalla on ollut 

matala. 

Jälleenrakennuskauden talot katettiin kolmiorimahuovalla. N yk yis i n niissä on ehkä uusi 

huopapinta tai katemateriaali on muutettu profiilipelliksi tai palahuovaksi. Vesikattojen ilme on 

ratkaisevasti muuttunut, kun katteen kuvio jäljittelee tiilikatetta, pärettä tai paanua. Pinnoitetun 

(muovi tai tehdasmaali) pellin korjaus on mahdotonta. Se pitää kunnostuksessa vaihtaa aina 

uuteen. Muovipintainen profiilipellin 10 vuoden takuun mennessä umpeen oireet ovat alkaneet 

näkyä, joten peltikatteen uusimisväli tässä tapauksessa on ollut varsin lyhyt. 

1970-luvulla tuli vallitsevaksi perustustavaksi maanvarainen betonilattia ja matala sokkeli, 

jolloin puuranko saattoi jäädä jopa betonin sisään tai sokkelipinnan. Puu betonin sisällä on 

aina riskirakenne (mm. lahoa, sienikasvustoa, niistä johtuvia sisäilmaongelmia), jonka 

korjaaminen tai muuttaminen edellyttää varsin huomattavia korjaustöitä. Saman ajan vesikatot 

olivat varsin loivia, jopa tasakattoja ja räystäät oli varustettu usein sisäpuolisilla syöksytorvilla. 

Jäätyvä vesi katolla tai sadevesijärjestelmissä rikkoo rakenteista ja lopulta vesi kulkeutuu 

näkymättömiin seinärakenteen sisään. 

19

Uudet rakennukset, 1980 jälkeen 

Iin Haminassa on rakennettu vanhojen purettujen rakennusten tonteille muutamia uusia. 

Niiden korjaustarve on vielä vähäinen ja painottuu vuosi- ja ylläpitokorjauksiin sekä huoltoon. 

Puuverhousten huoltomaalaukset tulevat ajankohtaisiksi ensimmäisinä. Jos uusissa 

rakennuksissa on käytetty ns. huoltovapaita rakennusosia, pintoja ja materiaaleja, niiden 

huolto on mahdotonta ja pitää koko rakennusosa tai pinta pitää korjaustyön yhteydessä 

vaihtaa uuteen. Myös uusien rakennusten osien valinnoissa pitkäaikaiskestävyyteen tulee 

kiinnittää enempi huomiota. 

Piharakennukset 

Kiinteistöjen pihoilla on erikuntoisia, vajaakäyttöisiä lautavajoja, joiden uudelleenarviointi 

miljöön viihtyisyyden kannalta olisi tarpeen. Huonokuntoisten vajojen käyttöasteen 

pienentyessä niiden huolto on laiminlyöty. Ne ovat jääneet paikoilleen toimien lähinnä nyt vain 

pihan rajaajina, aidan korvikkeina. Myös kunnostettuja piharakennuksia on otettu uuteen 

käyttöön. 

Ennen jokaiselle toiminnalle tehtiin oma rakennus, joista Haminan pienimuotoisuus on 

peräisin. Alun perin Haminan pienien tonttien piharakennukset, navetat, tallit ja puuceet 

sijaitsivat Takakartanon pelloilla ja Takakadun maapuolella. Suurin osa niistä on purettu. 

Piharakennusten käyttäminen lämpimän lisätilan laajennukseen korottaisi rakennusten 

käytettävyyttä ja parantaisi kunnostettuina pihanpiirin viihtyisyyttä. Pienempiä tontteja 

yhdistämällä ja muuttamalla varastotonteiksi saataisiin puuttuvia säilytystiloja niitä tarvitseville. 

Energiataloudelliset korjaukset 

Korjausavustuksilla tuettu ja ohjeilla toteutettu lisäeristysinnostus toteutettiin 1980-luvulla 

useassa Haminan vanhassa talossa. Lisäerityskerrokset olivat paksuja, jopa 15cm 

mineraalivillaa, jonka rakenteeseen liitettiin muovikalvoja. Ohjeilla pyrittiin yksinomaan 

energian säästöön ja unohdettiin miettiä, miten rakenne toimii. Liian paksut lisäerityskerrokset 

toteutettuna kiviaineisilla eristeillä sekä muovin lisäämisellä tehdään hengittävästä 

hirsiseinärakenteesta hengittämätön. Sisäilman kosteus pyrkii kulkeutumaan rakenteen läpi, 

mutta tiivistyy muovin pintaan rakenteen sisään. Alkuperäinen hengittävä rakenne on 

muuttunut, se ei enää läpäise kosteutta eikä ilmaa. 

Ikkunoita varustettiin kolmannella lasilla tai uusittiin. Ikkunoiden paikka jäi ulkopuolelle 

asennetun lisälämpöerityksen myötä syvennykseen ja ikkunan pielilaudat ovat paikoin jopa 

20cm leveät. Ikkunat ovat siis reilusti ulkoverhousta syvemmällä. Rakennusteknisesti ikkunan 

paikka tulisi olla lämpöeristeen kohdilla, ettei tuulenpaine kasaantuisi syvennykseen ja vetoa 

tuntuisi ikkunoiden sisäpuolella. Silloin myös eristyksen hyöty olisi parempi. Toisaalta 

sisäikkuna ei saisi olla liian ulkona, etteivät lasit pakkasella jäätyisi. Jos seinärakennetta 

paksunnetaan huomattavasti, pitäisi myös ikkunan karmirakenne mitoittaa toimivaksi 

muutoksen jälkeen ikkunan välitilan syvyyttä suurentamalla. Esteettisistä syistä syvällä 

seinässä olevat ikkunat muuttavat julkisivun ilmettä oleellisesti, ikkunasta ulos katsottava 

näkymä kapenee. 

Täytepohjarakenteen toimivuus on usein muuttunut, kun sokkeleita on mantteloitu betonilla, 

tuuletusaukot sokkelissa on unohdettu säilyttää. Muutos saa lattiat voimaan pahoin. Maasta 

nouseva kosteus tiivistyy alapintaan, puuosat pysyvät märkinä puutteellisesta tuuletuksesta 

johtuen. 

20

5. KORJAUSTAPAOHJEET 

YLEISTÄ 

Rakennuskannan hyvä korjaus 

Viisaan korjauksen lähtökohtana on rakennuksen ominaispiirteiden hyväksyminen ja turhien 

muutosten välttäminen. Hyvällä korjauksella turvataan rakennuksen sekä kulttuurihistoriallinen 

että rakennustaiteellinen arvo. Korjaustoimenpiteillä ei pidä tehdä kaikkea uudelleen. Vanhaa 

rakennusosaa ei pidä korvata uusilla osilla, jos vanha on ehjä ja käyttökelpoinen. Jokainen 

aikaa kestänyt rakennus on osoitus kelvollisesta rakentamisesta, mutta toiminnaltaan 

epäonnistuneet ratkaisut on syytä korjata. Ongelmia vanhoissa rakennuksissa aiheuttavat 

useimmiten myöhemmät muutokset ja lisäykset. 

Korjaus tulee perustua rakennuksen omalla aikakaudella hyväksi koettuihin tyypillisiin 

ratkaisuihin. Säilytä ajallinen materiaali alkuperäisenkaltaisena, -muotoisena ja -rakenteisena. 

Hyvä korjaus parantaa elämänlaatua ehjässä miljöössä ja edistää sosiaalisesti sekä 

kulttuurisesti kestävää kehitystä. Se opettaa myös näkemään Iin Haminan arvoja. 

KATSO: Museoviraston korjauskortti 1. YLEISKORTTI. 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit 

Korjausprosessi, suunnittelu ja luvat 

MRL §13 (Maankäyttö- ja rakennuslaki), määräykset koskevat uuden rakennuksen 

rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan 

tapauskohtaisesti riippuen hankeen laajuudesta ja laadusta, tilan tai rakennuksen 

käyttötarkoituksesta, joka muuttuu toiseksi. Ennen muutostyöhön ryhtymistä ensimmäiseksi 

on hyvä kysyä kunnan rakennustarkastajalta, edellyttääkö toimi rakennuslupamenettelyä. 

Onko rakennuksesta piirustuksia, alkuperäisiä tai muutosten aikaisia suunnitelmia? Jos niitä 

ei itsellä ole, kysy kunnan arkistosta. Välttämättä niitä ei ole koskaan tehty, etenkään jos 

rakennus on ennen vuotta 1955 rakennettu. Ennen rakentaminen tapahtui osaavan tekijän 

johdolla ’vanhaan mallin mukaan’ timpurin kokemuksen perustuen. Jälleenrakennuskaudella 

on ollut tyyppi- ja mallipiiruksia, joilla on toteutettu monta rintamamiestaloa ja sen jälkeistä 

1950-luvun rakennuskantaa. 

Ensiksi kohteesta tulee laatia hyvät mittauspiirustukset, jotka toimivat suunnittelutyön ja 

lupamenettelyn pohjana. Myös löytyneistä piirustuksista on hyvä tarkistaa niiden paikkaansa 

pitävyys. Varaa riittävästi aikaa suunnittelulle, asioiden kypsyttelylle. Jos mahdollista, uuden 

asukkaan on hyvä tutustua ja asua kohteessa ensimmäinen vuosi, vasta sitten ryhdytään 

muutoksiin. Kalliit ja tarpeettomat muutokset ovat siinä ajassa ehtineet karsiutua. 

Kuntoarvio ja inventointi 

Osaava tekijä, kohteen rakennusajan rakennusperinteen tunteva tekijä laatii kuntoarvion 

(arvion tulee olla aina kirjallinen, varustettu kuvilla). Toisin sanoen mittarit eivät aina riitä 

tekemään arviota, etenkin jos perinteinen rakennustapa on arvioijalle tuntematon. Arviossa 

dokumentointi suoritetaan kuvin ja sanoin ja laaditaan korjausehdotus. 

Inventointi sisältää rakennuksen mittauspiirustukset, ne toimivat jatkotyön pohjana. Piirrokset 

on hyvä laadituttaa sähköisessä muodossa, koska muille suunnittelijoille (LVIS) ne ovat ainut 

käytössä oleva muoto. Riittävän tarkka inventointi havainnollistaa korjauksen ja muutosten 

laajuuden ja helpottaa määrien sekä kustannusarvion laadintaa ennen työn aloittamista. 

21

TONTTI JA PIHAPIIRI 

Katukilvet, talonumerot 

Alakadun ja Ylikadun tiekylttien n yk yi ne n 

kirjasintyyppi on modernia, jonka 

muuttaminen Wanhan Haminan tyyliin 

vanhahtavaksi sopisi kadun varsille ja toimisi 

yhdessä esim. uusien valaisimien kanssa 

paremmin. 

Nykyinen katukyltin tyyli voisi olla vanhahtavampi. 

Vaihtoehtoinen tekstityyli voisi näyttää tältä. 

16-001 

Talonumeroissa on paljon kirjavuutta sekä 

tyyleissä että materiaaleissa. Valkoinen 

emalipohja mustin kirjaimin ja reunuksin antaa 

alueelle sopivan ilmeen yhtenäisestä 

käytännöstä. 2 Kirjasin koko on hyvä olla 

riittävän suuri, jotta ne ovat helposti 

havaittavissa myös hämärässä. Yksittäisten 

metallinumeroiden asennus on yleistynyt 

viimeaikoina, niiden sijoitus suoraan seinään 

saattaa jäädä havaitsematta ilman yhtenäistä 

pohjaväritystä. Tyylillisesti metallinumerot 

tuova mieleen helposti isot kaupunkitalot, ne 

ovat ilmeeltään moderneja. Hyvin havaittava 

numerointi on turvallisuusasia, palokunnan tai 

ambulanssin on osattava kiireessäkin 

kohteeseen. Talonumerot tulee kiinnittää 

näkyvälle paikalle, portin puoleiseen nurkkaan 

ja riittävän korkealle. 

Aidat ja portit 

Pihapiiriä rajaavat päärakennus, 

piharakennukset sekä aidat, jotka 

tiiveimmillään yhdistävät pihan rakennusten 

väliset aukkopaikat, muodostavat rajan 

julkisen ja yksityisen pihan välille. Aitoina 

toimivat hyvin sekä leikatut pensaat että lautaaidat 

pylväineen ja portteineen yhdessä tai 

erikseen. Eräänä aidan korkeusmitoituksen 

periaatteena voisi pitää ’juttukorkeutta’ ja 

hieman peittävää aitaan, mikä antaa riittävän 

suojan ohikulkijoilta mutta jutustelu naapurin 

kanssa aitaan nojaten tekee 

molemminpuoliseen kanssakäymiseen 

mahdolliseksi. 

Lauta-aidan ja yhdistelmä luo ympäri vuoden 

suojan pihan ja kujan välille. Aitapensaan 

korkeus pysyy rajoissa leikkaamalla tai 

valitsemalla matalakasvuinen lajike. Pensaan 

kirkas syysväritys joko lehdissä tai varsissa 

luo ylimääräisen efektin kujalle eri vuoden 

aikoina. 

2 http://www.rakennusapteekki.fi/ 

22

Aidan väritys päärakennukseen nähden tulisi 

olla rakennusta tukeva eikä sen kanssa 

kilpaileva ja huomiota varastava. (ks. 

Ulkomaalaus ja väritys). Aidan kaksivärisyys 

voi joskus muodostua kompastukseksi, ilme 

tulee levottomaksi ja vie tahattomasti 

huomiota muulta sisäänkäynniltä. 

Sisäänkäyntiä korostava portti voi olla 

väritykseltään hieman muuta aitaa 

koristeellisempi tai väritykseltään hieman 

korostettu. Porin pylväät myös voivat erottua 

muusta aidasta mitoitukseltaan paksumpia ja 

korkeampia, ne antavat rytmiä tontin rajalle. 

Aidan polveileva tai aaltoileva ylälinja näyttää 

helposti levottomalta ja vie huomiota muulta 

rakennukselta. 

Ahtailla Haminan pihoilla ajoportit asettavat 

haasteita niiden käytölle: pidetäänkö ne 

avoimena vai suljetaanko ne iltaisin? Jos 

ajoportti on leveä, on jalankululle hyvä tehdä 

oma kapeampi käyntiportti tai kaksi lehtinen 

ajoportti. 

Roskasäiliö, -aitaus, -katos 

Roskasäiliön sijoituksessa on hyvä miettiä 

saavutettavuutta, mutta myös kekseliäs 

sijoitus etäämmälle portista ja 

sisäänkäynnistä luo viihtyisyyttä miljööseen. 

Katokselliset roska-astialle tehdyt koristellut 

aitaukset useimmiten korostuvat liikaa 

katukuvassa. Aidan mutka ja huomaamaton 

ovi toimivat yhtä hyvin, itse astiat on tehty 

kestämään sadetta ja pakkasta. 

Roska-astiaa ei pidä sijoittaa portinvartijaksi. 

23

Postilaatikkoryhmät 

Postilaatikot on kerätty ryhmiin Yläkadun 

varteen. Laatikkorivissä on parista 

laatikosta neljään, jopa kahdeksaan 

laatikkoon. Ryhmätelineet kaipaavat 

kunnostusta ja ojennusta Haminan 

katutöiden jälkeen. 

Yksinkertainen malli telineestä on pari 

tukevaa pylvästä ja vaakasoirot, johon 

laatikot on kiinnitetty suoraan riviin. Pieni 

katos suojaa laatikoita ja postia 

kastumiselta. Laatikkoon kiinnitetään nimi 

ja talonumero. Katoksen väritys on hyvä 

sopeuttaa ympäristöön, ei liian huomiota 

herättäväksi. Laatikot sen sijaan voivat olla 

’omistajiensa näköisiä’, persoonallisia: 

puuta, metallia, muovia: itse tehtyjä tai 

ostettuja. 

Talovarusteet 

Talo- ja lapetikkaat sekä kattosillat 

liittyvät kattovarusteisiin ja ovat nuohoojan 

turvallisuuden kannalta pidettävä kunnossa 

ja turvallisena käyttää. Vanhoissa taloissa 

on perinteisesti ollut massiiviset lankuista 

rakennetut talotikkaat. Uudemmissa 

kiinteistöissä tikkaat voivat olla myös 

metallirakenteiset. 

Rakennuksissa missä on huoneita 

ullakolla, tulee olla esteetön 

hätäpoistumistie parvekkeelta tai ikkunasta 

seinätikkaille. 

24

Räystäille on kiinnitettävä lumiesteet 

sinne, missä katutilaan, sisäänkäyntien ja 

polkujen kohdille putoava lumi on 

vaarallista. Etenkin peltikatoilta lauhtuva 

sää pudottaa lumet hallitsemattomasti. 

Olipa räystään alla ohikulkija tai terassin 

muovikatos, ei putoavan lumen ja jään 

aiheuttama harmi ole vähäpätöinen. 

Kattorakenteiden vahvistaminen on 

tarpeen silloin, jos katto ei kanna lumen 

painoa keväisin märän lumen aikaan. 

Kiinteistöjen sadevesirännit ja syöksyt 

ovat vanhoissa rakennuksissa olleet 

perinteisesti pyöreitä ja kourut 

puolipyöreitä, joko galvanoiduista pelleistä 

harmaina tai maalattuina. Uudemmissa 

rakennuksissa saumattomat prässätyt 

peltikourut ja syöksytorvet ovat tavallinen 

näky, mutta niitä ei suositella vanhaan 

rakennukseen. Kourujen valmiin 

pinnoituksen suhteen pätee sama kuin 

pinnoitettuun profiilipeltikatteeseen, ei 

niiden korjaaminen ja huoltaminen onnistu 

kotikonstein. 

Kourujen ja syöksyjen väri on yleensä hyvä 

maastouttaa alla olevaan pintaa, ellei 

poikkeamille ole historiallista syytä. 

Tummat ja alustastaan poikkeava 

metallien väritystä nähdään uudemmassa 

rakentamisessa. 

Savuhormien muuraus ja koristeelliset 

tiilidetaljit on tuttuja vanhemmassa 

rakennuksessa. Muurarin taidonnäyte ja 

esteettinen kädenjälki tuo esille mukavia 

yksityiskohtia. Savuhormien suojaksi on 

hyvä asentaa peltinen kate. Se antaa 

hormeille ikälisää sekä parantaa syksyisin 

tulisijan vetoa, koska se on säilynyt 

kuivana. 

Tuuliviiri talon katolla antaa ilmettä 

miljööseen. Asukas voi ilmentää sillä omia 

ihanteita ja persoonallisuutta. 

25

OHJEITA RAKENNUSOSITTAIN 

Rakenteet ja talotekniikka 

Talon rungon, katon ja perustusten vaurioiden tarkastelu ja niiden korjaaminen edellyttää 

useimmiten perusteellisempaa tutkimista ja rakenteiden avaamista. Esim. vuotokohdissa 

rakenteiden vaurioitumien on saattanut olla tuhoisaa, jolloin niiden korjaamiseen tarvitaan 

rakennesuunnittelijan tarkastusta kantavuudesta katoilta maapohjaan asti 

Lämpö-, vesi- ja viemärijohdotukset tulee olla näkyvissä, jotta mahdollisten vuotokohtien 

havainnoiminen olisi helppoa. Vesiputkien asentaminen pintaan poistaa huolen niiden 

jäätymisestä. Tulisi muistaa, että em. LVI- sekä sähkötyöt pitää aina teettää ammattimiehellä, 

jolloin myös kotivakuutus on voimassa niiden särkymisen ja aiheuttamien vaurioiden varalle. 

Tekniikan piilottaminen rakenteisiin tulee kysymykseen esim. lattialämmityksen asentamisella 

Etenkin kosteisiin tiloihin asennettu lattialämmitys kuivaa lattian ja huonetilan suihkun jälkeen 

ja poistaa rakenteisiin kohdistuvaa rasitusta ja parantaa samalla asuttavuutta. Kosteissa 

tiloissa ei kuitenkaan ole ainut mahdollisuus tehdä sitä maanvaraiseen betonilaattaan. Se 

voidaan tehdä myös puurakenteiseen lattiaan jopa pienemmin muutostoimin. 

Lämmön talteenotto (LTO) on tullut suosituksi energian ja sähkön hinnan kohotessa vuosi 

toisensa jälkeen. Lämmön talteenottolaitteiden sijoittaminen kovin näkyville, sisäänkäyntien 

viereen tai parhaalle paikalle eteläseinälle ei sovi hyvin vanhan rakennuksen julkisivuun. 

Laitteiden jatkuva käyntiääni saattaa häiritä itseä, mutta myös naapuria tiiviissä kylässä 

asuttaessa. Laitteiden sijoitus suojakoteloon pehmentää estetiikkaa ja parantaa hieman 

miljöön viihtyisyyttä. 

Lämmönerityksen, tiiviyden parantaminen 

Uudet energiamääräykset koskevat uusia rakennuksia. Vanhan ja etenkin suojellun 

rakennuksen korjaukseen ja vähäiseen laajennukseen määräyksiä sovelletaan. 

Korjausrakentamiseen ollaan myös laatimassa ohjeistusta, jolla pyritään energian säästöön. 

Vanhoissa rakennuksissa lämmöneristämisen sijaan on hyvä kiinnittää huomiota rakenteiden 

tiiveyteen, huolelliseen työhön ja käytettävien materiaalien toimivuuteen pitkällä tähtäimellä. 

Jatkossa tulee entistä tärkeämmäksi osaavan suunnittelijan käyttö rakenteita muutettaessa, 

että jatkossakin rakenteet toimisivat terveellä tavalla. 

Rakenteiden tiivistäminen on tärkeää tehdä hyvin etenkin seinän ja lattian liittymäkohdissa, 

josta korvausilma pyrkii sisään. Ilmanliike lattianrajassa ilmenee vedontunteena. Jos ullakolla 

on tilaa lämmöneristeen lisäämiseen, siellä lämpötaloudellinen parantaminen on kannattavaa. 

Lappeenmyötäisiä kattoja eristettäessä on kuitenkin muistettava jättää riittävä (75…100mmm) 

tuuletusrako vesikaton ja eristeen väliin. Päädyistä ja/tai harjalta pitää myös muistaa päästää 

ilma ulos ritilän tai esim. tuuliharjan alta. Silloin ei räystäille tule lämpövuodoista kertovia 

jääpuikkoja. 

Edellisen 1980-luvun korjausinnostuksen ja lisäeritysvimman ajoilta monet Haminan talot ovat 

oireilleet. Aikaisemmat ohjeet lisäeristyksen vahvuuksista ja käytetyistä eristysmateriaaleista 

ja liian tiiviistä muovikalvon käytöstä vanhoissa rakenteissa olivat virheellisiä. Liiallisen 

ulkopuolisen lisäerityksen asentaminen ei hirsirakennuksen säilymisen kannalta ole 

rakennusteknisesti hyvä. Kosteuden tiivistymien rakenteen sisään (jos rakenteen sisällä on 

tiiviitä pintoja) luo edellytykset kosteusvaurioille ja lahoamiselle. 

Hirsirakennuksen lisäeristysmateriaaleista varmimpia materiaaleja ovat puu- ja kasviperäiset 

eristeet. Tällaisia ovat Sellu-/Ekovilla sekä puhallettuna eristeenä tai mattona, kuusikuitueriste 

(Vital) eristelevynä /nauhana sekä pellavaeriste mattona, tilkkeenä, nauhana tai riveenä. Myös 

huokoiset kuitulevyt toimivat eristeenä osana rakennetta. Myös purueriste on toimiva vaikka 

26

sen eristysteho ei kovin hyvä ole, mutta sen päälle voidaan lisätä esim. selluvillaa, jos tilaa 

esim. ullakolla on. Näillä voidaan tehdä ns. hengittävä rakenne, jossa ei ole liian tiiviitä pintoja, 

mihin esim. kosteus tiivistyy ja kastelee eristeen. Kiviaineisten eristeiden kanssa rakenne on 

tehtävä muovikalvolla varustettuna. Silloin rakenne ei salli pienintäkään reikää kosteuden 

kululle rakenteeseen eristyksen siitä oleellisesti kärsimättä. Mineraalivillojen kanssa 

ajaudutaan helposti kierteeseen, jolloin tarvitaan koneellinen ilmanvaihto ja koneet hoitamaan 

talon ja ihmisten hyvinvointi. 

Eristysteholtaan parhaita ovat muoviperäiset Styroxit ja uretaanilevyt, mutta niitä suositellaan 

vain maarakentamiseen, en hirsitalon eristeeksi. Umpisoluiset levyt ovat liian tiiviitä, jolloin 

kosteus tiivistyy niiden pintaan ja kastelee viereisen materiaalin, puun tai betonin ja rakenne 

kätkee helposti kosteusvaurion aiheuttajan sisälleen. Uretaanivaahdon käyttö tilkkeenä liittyy 

uudempaa rakentamiseen eikä myöskään sitä suositella ilma- ja vesitiiviinä materiaalina 

kosteuden tiivistymisen vuoksi etenkään hirsirakentamisessa. Vanhemmat 

polyuretaanivaahdot ovat usein myös haihtuneet ilmaan jättäen ’rotankoloja’ alun perin 

tiivistettyihin kohtiin. 

Perinteisesti hirsirakennus on tilkitty tiiviiksi pellava tai hamppuriveellä. Paikallisena 

eristysmateriaalina on ollut myös sammal. 

KATSO: Museoviraston korjauskortti 2. 

LÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINEN 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/0f3ed705.pdf 

Perustukset ja alapohjarakenteet 

Hirsikehikon perustusten tärkeät kohdat ovat salvosten kohdat. Perinteisesti 

lamasalvoshirsikehikko lepää nurkkiin asetettujen tyynykivien päällä. Niiden välillä kehä 

kantaa itsensä ja kantavien kivien väleihin on ladottu pienempiä kiviä. Saumoja ei alun perin 

ole täytetty laastilla. Myöhemmillä laastisaumauksilla on pyritty vähentämään lattioiden vetoa, 

mutta samalla on estetty täytepohjarakenteen tuulettuminen. Umpeen betonoiduissa 

sokkeleissa, joissa on unohdettu myös tuuletusluukut, ovat lattiarakenteet alkaneet ajan 

kuluessa oireilla maakosteuden ja sulamisvesien kulkeutuessa alatilaan. Yleisimpiä 

tuulettamattoman alatilan oireita ovat mm. puuta lahottavat sienikasvustot maan pinnalla ja 

puuosissa, hyönteisvauriot ja tiiviiden pinnoitteiden myötä m yös home. Kasvustosta johtuu 

usein sisäilman laadun heikkeneminen, koska ilma pyrkii kulkeutumaan yläpuolisen 

huonetilaan muun tuuletuksen puuttuessa. 

KATSO: Museoviraston korjauskortti 24: 

PIENTALON PERUSTUSTEN KORJAUS 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/9765c60a.pdf 

Täytepohjarakenne ns. ’rossipohja’ on hyvä perinteinen alapohjarakenne, kun se on 

riittävän lämpöeristävä, tiivis ja alapuolelta hyvin tuuletettu. Etenkin seinän ja lattian 

liittymäkohdassa sekä nurkissa tiiviyteen tulee kiinnittää huomiota. Umpisokkelin kissanluukut’ 

pitävät usein takanaan yllätyksiä, jos ne on kiinni kesät talvet. Tuulettuvan lattiarakenteen 

alaisen tilan tulee voida tuulettua kesäisin. Sääntö: ’ Kun joki jäätyy, luukut kiinni ja kun jäät 

sulavat luukut auki’ on hyvä muistisääntö alapohjan tuulettamiselle ja talvenaikana kertyneen 

maakosteuden poistamiselle alapohjarakenteista. 

Tuuletusluukkujen koko ja määrä lasketaan n. 1 % pohjan alasta. Luukkujen paikka olisi hyvä 

olla kaikilla seinillä, niin ettei kovin suuria alueita nurkista jää katveeseen. 3 

3 http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/rossipohja.pdf 

27

KATSO: Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskus: 

TUULETTUVA KANTAVA ALAPOHJA ELI ROSSIPOHJA 

http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/rossipohja.pdf 

’Multimus’, multapenkki, maanvarainen eristämätön puulattia: havaittuja tapoja tehdä on 

monta sekä niiden välimuotoja. Multapenkissä on kysymys kuitenkin suoraan 

maakosketuksessa olevasta alapohjasta, jossa maa-aines on suoraan lattialankkujen alla ja 

kannakkeet ovat hiekan sisällä. Vanhimmissa rakennuksissa niitä on esiintynyt alun perin, 

mutta ne ovat pääosin korvattu uudelle lämpöeristetyllä rakenteella, yleensä maanvaraisella 

betonilattialla. Uudempiin rakennuksiin maanvarainen lattia on ollut useimmiten sääntö kuin 

poikkeus. Multapenkkirakenteen muuttamiseen lämpöeristetyksi rakenteeksi täytepohjainen 

alapohja on betonilattiaa perinteisempi vaihtoehto. 


MULTAPENKKI 

http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/multapenkki.pdf 

Umpisokkelit on tehty joko luonnonkivistä muuraamalla, valamalla betonista tai muuraamalla 

kevytsoraharkoista. Harkkojen ilme on uudempi ja se poikkeaa perinteisempien materiaalien 

ilmeestä, minkä vuoksi ne kaipaavat rappaus- tai slammaus- l. lieterappauspinnan luomaan 

talolle rauhallisemman lopputuloksen. Näin ei laajennus tai korjaus poikkea kovin paljon 

vanhasta. 

Maanvarainen betonilaatta on yleisin ratkaisu uudessa rakennuksessa, mutta sitä on tehty 

myös muutoksissa, etenkin kosteiden tilojen sijoittamisen yhteydessä vanhaan rakennukseen. 

Usein suihkutilan lattiasta on unohtunut vesieristys, jolloin vesi pääsee rakenteen läpi 

maapohjaan keräten sinne kosteutta. Jos rakenne on kostunut alta, sen kuivattaminen ilman 

betonilattian purkua on useimmiten mahdotonta. Kosteuden kapseloinnilla tiiviiden pintojen 

alle tai sisään vain pitkitetään korjauksen ajoitusta. Tilanteen toteamiseen tarvitaan tarkempia 

tutkimuksia ennen toimia. 4 

Julkisivut, paneelaukset 

Alkuperäinen julkisivuverhous tulee perustua rakennuksen ajallisen ilmeeseen. 

Ulkoverhouksen suunta, mitoitus, muoto ja pinnan karkeus (saha-/höyläpinta) ovat näkyviä 

merkkejä talon ajallisuuden oikeudesta, joilla kerrotaan kunniakkaasti talon 

rakennushistoriasta. Ulkoverhouksen käsittelyt ja maalivalinnat vaikuttavat perinteiseen 

ilmeeseen. Katso malli olevasta vanhasta verhouksesta, korjaa sen antaman mallin mukaan. 

Jos rakennuksessa on alun perin ollut joko pysty tai vaakaverhous on se malli suotavinta 

säilyttää tai palauttaa alkuperäisen mallin mukaiseksi. Ulkopaneelauksen romantisoiminen, 

jolla luodaan vanhempi siihen kuulumaton ilme (lautojen erisuuntaiset paneelaukset, vinot 

paneelaukset) ovat vieraita ja levottomia. Lomalaudoitus ja vuorilaudattomuus viestivät 

uudemmasta verhoustavasta. Pystyrimalaudoitus on sopivaa vanhaan taloon. Erot ovat 

pieniä, mutta silmiinpistäviä viestejä. 

Punamullattuun seinään tulee aina olla sahapintainen lauta ja rima. Öljymaalin alustan kuuluu 

olla höyläpintainen tai vähintään hienosahattu. Vaaleat karkeasti sahatut lautapinnat 

likaantuvat helposti ympäristön pölyistä ja ovat nopeasti likaisen näköisiä. 

Vanhan talon viestejä ovat myös ulkoverhouksen yksityiskohdat kuten helma- eli mätälaudat, 

pitkänurkkaisen hirsirakennuksen nurkkakotelot, räystäskotelot ja rintapaneelauksen rimat ja 

listat. Ikkunavuorilaudoissa pienet yksityiskohdat, lisäkannakkeet ja listat, vesipellit antavat 

rikkauden miljööseen. Kun kunnosta elä riisu niitä vaan korjaa olevan mallin mukaan jos 

sellainen on vielä säilynyt. Palauttavassa korjauksessa on mahdollista palauttaa jonkin 

vanhan valokuva mukaan aikaisempi ilme jos se matkana varrella on poistettu muutoksissa. 

4 http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/betonine 

n_alapohja_/ 

28

KATSO: Museoviraston korjauskortti 3: ULKOLAUDOITUKSEN KORJAUS. 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/a525a536.pdf 

1 

. 

2 

. 

3 

. 

4 

. 

5 

. 

Talon eri rakennuskauteen kuuluvia paneeli/verhouslautoja 

1. rintapaneeli alhaalla, keilapontti ylhäällä: 1800-1900-luvun alkupuoli 

2. keilapontti: leveä 1800-l->, kapea uudempi 

3. suomulauta, vino puoliponttilauta: 1970-l uudemmat talot 

4. rimalauta muotoiltu rima vanhempi, sahapinta: 1940-l 

5. lomalauta 1980-l uudemmat talot 

Katot 

Haminan katot ovat pääosin satula- eli harjakattoja. Mansardi- eli taitekattoa siellä ei ole 

jäljellä yhdessäkään rakennuksessa. Kattokaltevuus noudattaa myös ajallisesti ominaista 

jyrkkyyttä sekä päärakennuksen että piharakennusten osalta. 

Rakennuksen katto on sen yksi julkisivu. Materiaaleissa perinteinen on ollut punainen tai 

musta bitumihuopa, kolmiorima-asennuksena tai pienissä katoissa liimattuna. 

Piparkakkureunaiset palahuopakatteet jäljittelevät päreitä tai paanuja, asennuksen 

helppoudesta huolimatta niitä ei pidä suosia etenkään vanhoilla asuinalueilla. Ne ovat 

epäaitoja, uusia ja aikaa kestämättömiä pinnoitteita. Suuremmissa päärakennuksissa on 

mahdollista tehdä kate pellistä, vähäilmeisenä konesaumakatteena. Peltien voimakaskuvioiset 

profiloinnit jäljittelevät tiilikuviota, mikä myös on epäaito ja muovipinnoitteisena varsin 

lyhytikäinen ratkaisu. Kattojen pitkäaikaiskestävyyden avainsanoja ovat korjattavuus, 

kunnostuskelpoisuus. Tiilikatteita on Haminassa etenkin parissa uudemmassa 

rakennuksessa. Tiili on useimmiten betonitiiltä, savitiilet ovat tuontitavaraa ja harvinaisempia. 

Katon lappeilta putoava lumi aiheuttaa vaaratilanteita keväisin katujen puolelle. Varsinkin 

peltikatot luovat lumensa ellei katoille ole asennettu lumiesteitä. Kattojen kantavuus tulee 

vahvistaa niin, että ne kantavat sataneen lumen, ettei tarvitse pudottaa lumia kevättalvella 

alas. Huopakatoilla lumi pysyy peltikattoja paremmin, mutta turvallista on myös ne katot 

varustaa kadun puolella sekä sisäänkäyntien polkujen kohdilla lumiesteillä. 

KATSO: Museoviraston korjauskortti 4: HUOPAKATON KORJAUS 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/94308c85.pdf 

Museoviraston korjauskortti 5: PELTIKATON KORJAUS 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/20e9d7b6.pdf 

Museoviraston korjauskortti 6: TIILIKATON KORJAUS 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/e478c44e.pdf 

29

Ulkomaalaus ja väritys 

Alun perin Haminan talot ovat olleet punaisia valkoisin vuorilaudoin, vaaleita öljymaalattuja 

asuinrakennuksia tai maalamattomia piharakennuksia. Myöhemmin lateksimaalien tullessa 

markkinoille, alkoi myös muita värejä ja sävyjä ilmestyä katukuvaan. Rakentamisajankohteen 

nähden noudatettiin kulloisellekin ajankohdalle ominaisia väri-ihanteita. Punamullan ja 

öljymaalien rinnalle tai ne korvattiin uudenajan muovimaaleilla, latekseilla sekä ohuilla 

tummilla kuultoväreillä. Enää ei ollut tunnistettavissa rakennusten ikää ulkovärityksen 

perusteella. 

Julkisivuvärityksen ja etenkin sen muuttamiseen tulee suhtautua varauksella. K ys ym yk s een 

julkisivujen alkuperäisestä väristä voi löytyä vastaus valokuvista, ullakon laudoituksesta, 

kuistin rakenteiden alla peitossa olleista puuosista. Jos löytyy tietoa aikaisemmasta 

värityksestä, joka poikkeaa nykyisestä, voidaan valita palauttavan korjauksen tie. 

Haminan taloissa on ollut ajallisia ja talon asujien ihanneväreihin perustuvia valintoja. On 

punaisia, vihreitä, oljenkeltaisia, siniharmaita ja muutama uudempi sävy. Värein kirjo on rikas. 

Suositeltavia ja varmoja julkisivujen väriyhdistelmiä päävärien mukaan ovat: 5 

Punamulta (italianpunaisesta Falunin punaiseen) 

punamulta, öljymaali 

• listat, vuorit maalarin valkoiset, vaaleana helmenharmaa 

• ovet, portaat: tumma ruskea, keltamulta, musta, helmenharmaa 

Keltainen (keltamullan taitettu sävy) 

• räystäät, listat, yms.: maalarin valkoinen 

• ovet, portaat: ruskea 

keittomaali, öljymaali 

Oljen keltainen 

öljymaali 

• listat, puitteet: valkoinen, helmenharmaa, (tummapunainen) 

• r ä ys täät: valkoiset 

• portaat, ovet: ruskea, tumma punainen, grafiitin harmaa 

Vihreä (tumma, taitettu vaalean vihreä) 

• vuorit, listat: valkoinen (vaaleaan tummat taitetut värit) 

• ovi, portaat: ruskea 

Harmaa, siniharmaa 

• listat. valkoinen, helmenharmaa, tumma punainen 

• portaat, ovi: grafiitin harmaa, tumma punainen, ’talonpojansininen’ 

Taitettu valkoinen (harmaataitto) 

• listat, puitteet: pääväriä puhtaampi valkoinen 

• portaat, ovi: ruskea, grafiitin harmaa, tumma punainen, taitettu pääväri 

Edellä mainitut väriyhdistelmäsuositukset pätevät sekä päärakennukseen että talous- ja 

sivurakennukseen. Kuitenkin sivurakennuksen väritys on suositeltavaa olla ns. syrjäytyvä tai 

päärakennuksen väritykseen tukeutuva, ei huomiota herättävämpi vaan väistyvä. 

5 K. Fridell Anter - Å. Svedmyr: Mikä talolle väriksi, 2004. Teos kertoo talon ulkomaalauksen valinnasta siihen 

vaikuttavista asioista, kun valintaa tehdään värikartasta ja miten sävyt muuttuvat kun ne tulevat todelliseen 

paikkaan. 

30

Aidat, roska-aitaukset/-katokset, portit: väritys 

Aita siihen liittyvine pylväineen ja portteineen sekä katokset maalataan mielellään maltillisilla 

sävyillä etteivät ne vie huomiota talolta. Olisi hyvä muistaa, että vaalean tai valkoisen aidan 

ilme on helposti harmaa ja likainen ympäristön pölyn laskeutuessa vaakapinnoille. Vaalea 

pinta edellyttää tummaa maalia tiheämpää huoltoväliä. Olisi hyvä suosia muiden rakennusten 

väristystä tummempia sävyjä ja kiinnittää huomiota maalilaatuun, jonka ylläpito ei ole 

ylivoimaista. 

Huom! Jos maalaa aidan keittomaalilla, saa siihen sävyn helposti halvalla ja uudelleen 

maalauksen esityöt eivät rasita. Keittomaali vanhenee kauniisti. Keittomaalien ja tervamaalien 

väriskaalat ovat runsaat, valkoisesta, punaiseen keltaisesta siniseen ja ruskeasta 

harmaaseen. Keittomaalit ovat ympäristöön sopivia, koska niissä käytetään 

luonnonpigmenttejä. 

Maalityypit 

Maalityypin valinnassa on merkitystä aikaisemmilla käsittelyillä. Punamullattu pinta on 

varminta käsitellä punamullalla, materiaalin edullisuuden ja työn helppouden vuoksi. Lisäksi 

keittomaalin voi valmistaa myös itse, ja maalinkeitosta voi tehdä pihatapahtuman kylälle. 

Öljymaalilla maalatun pinnalle paras ja sopivin huolto tehdään pellavaöljymaalilla, joka 

vanhenee kauniisti. Markkinoille on tullut myös vanha tuttu erikoisöljymaali, petroliöljymaali, 

joka peittää hyvin mutta sen uudelleen maalauksen voi tehdä vain petrolimaalilla. Sen 

valinnalla suljetaan kaikki muut vaihtoehdot pois. Lateksimaalin huolto tehdään edelleen 

lateksilla. Jos lateksimaalista on aiheutunut ongelmia, rapataan vanha lateksi mekaanisesti irti 

ja uusintamaalaus suoritetaan pellavaöljy- tai petroliöljymaalilla. 

Kaikissa maalaustöissä on tärkeää tehdä pohjatyöt kunnolla. Kaikki irtonainen maali 

poistetaan mekaanisesti skrapalla ja harmaantunut nukkainen puun pinta hiotaan ennen 

puhtaaksi maalausta. Julkisivuverhouksen maalin poistoon ei pidä käyttää hiekkapuhallusta, 

Hiekanjyväsen rikkovat puun pintakerroksen ja tunkeutuvat puun sisään. Puun pinta näyttää 

hiekkapuhalluksen jälkeen ”kissankarvaiselta” ja maali pysyy vaihtelevasti. Lopputulos on 

useimmiten varsin kehno. Myöskään soodapuhdistusta ei suositella, koska puunpinta pitää 

pestä hyvin soodan jälkeen ja sen kuivuminen vie kallista aikaa. 

Paras aika maalaustyölle on kevät kesä, silloin alusta on varmimmin kuiva ja 

maalausolosuhteet ihanteelliset. Punamulta ei vaadi erityisiä olosuhteita maalaamiseen. 

Öljymaali ei kuivu vaan se hapettuu ja siihen se tarvitsee valoa. Suorassa auringon 

paisteessa ei myöskään tule maalaustyötä tehdä. 


KEITTOMAALI 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/39146393.pdf 


ÖLJYMAALI 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/bd127e2c.pdf 


KEITTOMAALIN VALMISTAMINEN 

http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/keittomaali.pdf 

31

Kuistit, portaat ja sisäänkäynnit 

’Kutsuva kuisti ohjaa oikealle ovelle, se on tervetulotoivotus vieraalle.’ 

Haminalaisissa talloissa on perinteisesti ollut ulko-oven 

suojana pieni katos, avo- tai lasikuisti, joka johdattaa 

kulkijan taloon. Pieni syvennys nurkassa toimittaa samaa 

asiaa. 

Lasikuistit ovat vanhoissa taloissa useimmiten 

myöhempiä rakennelmia, joilla on parannettu 

asuttavuutta. Kesällä ne toimivat sisätilan laajennuksena, 

julkisen kadun ja yksityisen tilan rajalla. Kuistilta näkee 

ohikulkijan ja sinne voi riisua saappaat ja sadetakin. 

32

Ovet 

Oven materiaali on perinteisesti 

vanhassa talossa ollut puuta. 

Vanhimmat ovet ovat kaksilehtisiä 

peilipaneeliovia. Paneelipeilien 

määrä ja suunta vaihtelevat. 

Vanhat peiliovat on usein 

paneeloitu umpeen tai korvattu 

yksilehtisellä leveämmällä ovella 

sekä vasikalla varustettuna 

saranoidulla tai kiinteällä 

pielirakenteella. Epäsymmetriset 

parioven ovilehdet kertovat 

useimiten uudemmasta ovesta. 

Vanhimmissa ovissa ovat peilit 

olleet aina puuta, myöhemmin 

yläpeilejä on avattu ikkunoilla, 

uudemman mallin mukaan 

(jälleenrakenuskauden jälkeen). 

Oven peilirakenne saattaa löytyä 

ulomman verhouksen alta. 

Uudemmat ovet ovat useimmiten 

lasiaukollisia. Uusissa ovissa niiden 

takana oleva lämmintila asettaa oville 

lämmöneritys- ja tiiviysvaatimuksia. 

Uudet ovirakenteet on tehty 

lämmöneristeen varaan ja niiden 

pinnassa kovalevy joko pinnoitettuna 

viilulla tai tehdamaalattuna. Maalatun 

kovalevyoven uudelleenmaalaus on 

hankalaa, koska pulverimaalauksen pinta 

on niin kova että siinä ei uusi maali pysy. 


OVIEN KORJAUS 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/d3729398.pdf 

33

Ikkunat 

’ Ne ovat rakennuksen sielun peilit!’ 

Säilytä tai palauta rakennuksen ikkunoiden alkuperäinen ilme, puitejako ja ikkunatyyppi. 

Uusittavissa ikkunoissa säilytä niiden koko alkuperäisenä. Valeristikoilla ei voi korvata 

alkuperäistä pieniruutuista ikkunaa eikä tuuletusritilällä pientä sivuikkunaa. Alkuperäistä 

ilmettä tavoiteltaessa vanhat valokuvat kertovat sekä ilmeestä että niiden värityksestä ovatko 

ikkunat olleet tummia vai vaaleita. Jos huonejaon kannalta on ikkuna ummistettava, voidaan 

julkisivujen tasapainon vuoksi tehdä tilalle valeikkuna. 

Vanhoissa ikkunoissa myös vuorilaudat ja –listat koristeineen edustavat omaa aikaansa. 

Niiden yksinkertaistamista tulee välttää, siinä menetetään osa talon omaleimaisuutta, sitä 

itseään. Kiinnitä huomiota myös niiden uusimisessa ja korjaamisessa mallin lisäksi 

sahatavaran laatuun, siihen onko se hienosahattua vai höylättyä. Mieti onko kaikkea syytä 

uusia. Jos vain yksi tarvitsee korjausta, kaikkien uusiminen on rakennushistorian tuhlausta. 

Puuikkunoiden kunnostus on varteenotettava vaihtoehto uusimisen sijaan. 6 

Vanhoissa ikkunoissa olevat lasit ovat hieman virheellisiä, niissä on kuplia, viiruja tai juomuja, 

jotka elävöittävät pieniruutuista ikkunaa. Samalla epätasainen virheellinen pinta antaa lisää 

näkösuojaa koska se vääristää näkemistä. Uudet vedetyt konelasit ovat ilman virheitä ja 

näkeminen ulkoa sisälle on kiusallisen helppoa. Vanhat lasit ovat ohuita ja varovasti 

käsiteltävä mutta niissä on oikea henki vanhaan ikkunaan. 


IKKUNOIDEN KORJAUS 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/31d0b58e.pdf 

IKKUNATYYPIT 

• Pieni 4- tai 6- ruutuinen ikkuna kuuluu 

vanhimpiin rakennuksiin, joita Haminassa on 

vain vähän jäljellä. Nämä ikkunat ovat 2- 

kertaiset ja sisään-ulos avautuvat. 

Kuvassa näkyy palauttavaa korjausta, jossa 

1960-luvun ikkuna on muutettu takaisin 6- 

ruutuiseksi. Muutos perustuu rakennuksen 

vanhempaan aiheeseen, historialliseen 

taustaan. Huom. vasen ylälasi on vanhaa 

virheellistä lasia, lasit kiinnitetty kitillä. 

6 Mikkola, J.– Böök. N.: ’Ikkunakirja, perinteisen puuikkunan kunnostus, Moreeni 2011. 

34

• Monista Haminan vanhimmista 

rakennuksesta löytyy vielä nykyisinkin 

joko jakopuitteellinen tai jakopuitteeton 

T-karmi-ikkuna. 

Kuvassa on kunnostusta odottava 

vanha ikkuna, jossa näkyy sekä uutta 

konelasia (vasen alaruutu) että 

vanhempaa lasia (ylälasi ja oikeaan 

puoleinen ruutu), jossa räystäslinjan ja 

paneelin kuvajaisessa näkyy sahalaitaa 

ja kiharuutta. 

• Haukkaikkunat, muotoikkunat sekä 

pyöreät, puolipyöreät ja monikulmaiset 

ullakon ikkunat antavat julkisivuun 

persoonallisen ilmeen. Haminassa on 

säilyneitä alkuperäisinä kylmillään 

olevien ullakoiden ikkunoita, joissa 

myös vuorilaudat ovat vanhoja. 

• Jälleenrakennuskauden (1950-luvulla: 

jaoton, sivu- ja keskijakoinen sekä 

kolmijakoinen) sekä modernismin 

(1960-luvun jälkeen: moduulijakoinen, 

isoruutuinen ja korkea, jaoton) ikkunat 

olivat standardikokoisia teollisesti 

valmistettuja puuikkunoita, Sisään 

avautuvat ikkunat tulivat 1970-luvulla. 

Niiden puitteet ovat sisään-ulosavautuvia 

leveämmät ja kömpelömmät. 

Ikkunalasin osuus pieneni. 1970-luvulla 

tulivat myös tuuletusritilät sivuikkunan 

paikalla. Ritilät olivat puurimaa tai 

maalattua teräs tai alumiinipeltiä. 

• Uusien talojen ikkunat ovat joko puualumiini 

tai kokonaan alumiini ikkunoita 

tai kiinteitä eristyslasi-ikkunoita. Myös 

muovi-ikkunoita on tarjolla. Usein 

ikkunamateriaalien huoltokelpoisuus on 

ongelma. Teolliset maalipinnat ovat 

liian kovia, että huoltomaalit niissä 

pysyisivät. Alumiini ja muovi-ikkuna 

pitää aina vaihtaa, jos se kolhiintuu tai 

rikkoutuu. Niiden tavoiteikä on 20-40 

vuotta, mikä on lyhyt aika. Talon pitäisi 

kestää yli 100 vuotta, miksi ei myös 

ikkuna kestäisi. 

35

Märkätilat 

Vanhaan taloon olisi rakennuksen kannalta ihanteellisinta sijoittaa WC- ja suihkutilat kuistille, 

hirsikehän ulkopuolelle. Tilajärjestelyjen vuoksi se ei aina ole mahdollista ilman suuria 

muutoksia huonejärjestykseen. Pesutilan sijoitus voi olla myös tavallisuudesta poikkeava, se 

voidaan sijoittaa normaaliin huonetilaan ja säilytää julkisivuissa perinteinen ikkuna-aukotus. 

Kirkkaan lasin voi aina vaihtaa läpinäkymättömäksi vain valoa läpipäästäväksi lasiksi tai 

varustaa ikkunaverhoilla. Silloin vältytään vanhaan taloon kuulumattomilta pieniltä, julkisivua 

häiritseviltä uusilta ikkunoilta. 

Hirsikehän sisään rakennettavat WC- ja suihkutilat tulee suunnitella huolella. Saunatiloja 

rakennettaessa ulkoseinälle tehtävät rakenteet tulee tehdä erityisellä tarkkuudella ja 

varovaisuudella, jotta ne eivät aiheuttaisi uhkaa rakennuksen säilymiselle. Hyvä tapa on tehdä 

pesutilat irti ulkoseinästä, tuulettuvalla välillä varustettuna. Märkätilan rakenteiden 

suunnittelun käyttäisin osaavaa suunnittelijaa. 

Märkätilan lattia on mahdollista tehdä täytepohjarakenteeseen ja se voidaan varustaa 

lattialämmityksellä ja seiniin kiinnitettävillä lämpöpatterilla. Betonilaatan valu puurakenteisen 

lattian päälle on aina kosteusuhka ja raskas puurakenteelle. Betonin sisään ja alle jää 

puuainesta, joka on kosteutta tasapainottava materiaali, mutta sen kuivuminen rakenteen 

sisällä on mahdotonta vesieristysten ja tiiviiden pintojen vuoksi. Tärkein kerros märkätilan 

lattiarakenteessa on vesieritys, olipa pohja levy- tai betonirakenteinen. 


MÄRKÄTILA VANHAAN TALOON 

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit , http://www.nba.fi/tiedostot/7085089c.pdf 

Sisätilat ja kiinteä kalustus 

Vanhassa talossa pitäisi sietää pientä epämukavuutta ja asua talon ehdoilla eikä muuttaa 

esimerkiksi vanhaa huonejärjestystä aiheettomasti n yk yhuonejärjestyksen mukaiseksi. 

Rakennukset ovat suhteellisen pieniä ja kalustukseltaan alun perin olla varsin rikkaita. 

Kuisteilla on usein kiinteät, pienet eri tarkoitukseen rakennetut komerot ja penkkiakut, jotka 

säilyttävät rakennuksen omassa ajassaan. Kuistiin ja sisäänkäyntiin liittyvät ullakon portaat ja 

ovat rakennuksen ominta ilmettä. Kun sisäänkäynnin portaat ovat kuistin sisällä, on lumisen 

aamun portaiden puhdistus huomattavasti helpompaa, kun on viiden portaan sijasta vain 

kaksi lumista porrasta. 

Lattiat ovat perinteisesti olleet maalattuja lautalattioita. Varhaisemmat leveät lankut löytyvät 

usein uudempien muovimattojen alta. Vanhat lattialankut saattavat olla hyväkuntoisia tai 

uudet muovipintaiset riskirakenteet ovat vaurioittaneet vanhemman rakenteen. Korjaustyön 

yhteydessä olisi syytä katsoa kerrostumien alle, mikä on tilanne. 

Seinäpinnat on vanhassa rakennuksessa perinteisesti tehty pinkopahvilla ja tapetoinneilla. 

Maalatut kipsi- ja lastulevyseinät ovat uuden talon pintoja. Paljaita hirsipintoja ei alun perin 

Haminassakaan ole ollut. Ne on lämpimyyttä tavoitellen tiivistetty pahvi ja lukuisilla 

tapettikerroksilla. Kuistien ja eteisten seinä- ja kattopaneelaukset ovat ajallisesti usein 

lakattuja tai maalattuja. 

Huonetilojen laipioissa on useita kerroksia. Raakalaudan päällä on pahvituksia tai maalipintoja 

sekä myöhempiä alaslaskuja paneelipintoina sekä kuitulevytyksinä. Paneelipinnat olivat 

aikaisemmin puulämmitystaloissa usein tummia, jolloin ne sietivät paremmin lämmitystä ja 

savuavia tulisijoja. Vaaleiksi maalatut katot kuuluvat saleihin ja kamareihin. 

Paneelien höyläysmuotoja ja leveyksiä on useita. Linnunsiipi-, sormipaneeli sekä 

profiloimaton paneeli ovat kuistien henkeen sopivia. Leveät viistoreunaiset STV- paneelit ovat 

36

selvästi uudempaa ja vierasta herkkään kuistimiljööseen. Jos paneelaukset ovat kunnossa, ei 

pidä niitä purkaa tai levyttää piiloon, useimmiten maalikunnostus riittää. 

Kosteiden tilojen pinnat: keraamisia laattoja ei tarvitse välttämättä ulottaa lattiasta kattoon. 

Kovat pinnat eivät ole pieneen vanhan talon hengen mukaisia. 

Uunit: 

Alun perin Haminan taloissa on ollut puulämmitteiset tulisijat ainoina lämmönlähteenä. 

Alkuperäisiä kaakeliuunia tai kakluuneja ns. peltikuorisia ’pönttöuuneja’ löytyy vielä jonkin 

verran varalämmönlähteenä, Varsinaisen lämmityksen hoitaa yleensä sähkö. Vanhat 

kookkaat leivinuunit veivät ennen ison osan pirtin pinta-alasta ja ne on suurelta osin purettu 

huonokuntoisuudesta johtuen. 

6. LAAJENTAMINEN 

Hamina on tiivis kylä, jossa rakennusten näkyvä laajentaminen ei useinkaan ole mahdollista, 

mutta keinot keksitään pienimittakaavaisina tontin sisällä. 

HYVÄ TAPA TEHDÄ LAAJENNUS: 

• Olemassa olevien tilojen uudelleen järjestely sekä ullakon (kellarin) käyttöönotto 

• Kylmä kuisti lämpimäksi tekemällä WC- ja pesutilat kuistille, hirsirungon ulkopuolelle 

• Erillinen lisärakennus, joka voidaan tehdä vajaakäyttöiseen piharakennukseen tai sen 

paikalle samankokoisena. 

• Rakennusta pidennetään nykyisen korkuisella jatkeella. 

• Kaksi vierekkäistä/peräkkäistä rakennusta yhdistetään. Tapa, jota on toteutettu 

Haminassa aikaisemmin ja samalla säilytetty alueen pienimuotoisuus, rakeisuus. 

• Myös rakennuksen vähäinen korotus ullakkotilojen kohdalla tekee mahdolliseksi 

niiden muuttamisen asuinhuoneeksi. 

Haminaan Takakartanon pelloille on varattu tila vuokrattaville varastokopeille. Sinne 

omatoimirakentajalla on mahdollisuus rakentaa varastotilaa. Ohjeet varastojen ilmeestä, 

värityksestä, käytettävistä materiaalista ja koosta tehdään mallipiirustusten mukaan 

yhteneväiseksi. Kylmät varastot voi rakentaa omatoimisesti osoitettuun paikkaan ja annettujen 

tyyppipiirustuksen mukaan. Yksittäisen varaston rakennusala on enimmillään 24 neliötä, 

harjakattoinen lautaverhottu rakennus. Varastot maalataan yhtenäisesti punamullalla ja 

katetaan bitumihuovalla, kolmiorima-asennuksella. 

Linkki: 

7. YLLÄPITOKORJAUS JA HUOLTO 

• http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/Huolto_ja_tarkastusohjeita_ve 

sikatolle/ 

37

Mielenkiintoista luettavaa, lähteitä 

• Kaila, P.: Talotohtori, WSOY, Porvoo 1997 

• Kaila, P.: Kesällä töitä teki maalari, Multikustannus, 2008 

• Kallio-Seppä, T.- Ikäheimo, J.- Paavola, K. (toim.): Iin Vanhan Haminan kirkko ja hautausmaat, 

Arkeologisia tutkimuksia, 2011. 

• Mikkola, J.– Böök. N.: ’Ikkunakirja, perinteisen puuikkunan kunnostus, Moreeni 2011. 

• Fridell Anter, K. – Svedmyr, Å.: Mikä talolle väriksi, Moreeni, Helsinki 2004 

• Tuuma-lehti ja julkaisut, Rakennusperinteen ystävät ry, Turku (ilm.3 kert/v +teemajulkaisu) 

Nettilinkit: 

• Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskus 

o http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/rossipohja.pdf 

o http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/keittomaali.pdf: KEITTOMAALIN VALMISTAMINEN 

o http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/multapenkki.pdf: MULTAPENKKI 

o http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/rossipohja.pdf: TUULETTUVA KANTAVA ALAPOHJA ELI 

ROSSIPOHJA 

• http://www.nba.fi/fi/korjauskortit. Museoviraston korjauskortisto, 

o Museoviraston korjauskortti 1.YLEISKORTTI. 

o Museoviraston korjauskortti 2.LÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINEN 

o Museoviraston korjauskortti 3:ULKOLAUDOITUKSEN KORJAUS. 

o Museoviraston korjauskortti 4: HUOPAKATON KORJAUS 

o Museoviraston korjauskortti 5: PELTIKATON KORJAUS 

o Museoviraston korjauskortti 6: TIILIKATON KORJAUS 

o Museoviraston korjauskortti 8: IKKUNOIDEN KORJAUS 

o Museoviraston korjauskortti 9: OVIEN KORJAUS 

o Museoviraston korjauskortti 12: KEITTOMAALI 

o Museoviraston korjauskortti 13: ÖLJYMAALI 

o Museoviraston korjauskortti 24: PIENTALON PERUSTUSTEN KORJAUS 

o Museoviraston korjauskortti 25: MÄRKÄTILA VANHAAN TALOON 

• http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen 

• http://www.rakennusapteekki.fi/ 

38

IIN VANHAN HAMINAN KORJAUSOHJEISTO - Iin kunta

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?