Ulkomaankaupan pankkipalvelut

OSUUSPANKIT- OKO 

Ulkomaankaupan pankkipalvelut

Ulkomaankaupan pankkipalvelut

Kirjoittajat: 

Lasse Aarto, Mirja Fonck, 

Anneli Junttila, Päivi Jääskeläinen, Soile Sillanpää, 

Juha-Pekka Laitinen, Helena Nissinen, 

Kyllikki Pankakoski, Ritva Takalo 

Graafinen suunnittelu ja painotyö: 

Oy Edita Ab, Helsinki 2002 

ISBN 951-863-026-7 

2

Sisällysluettelo 

ESIPUHE ............................................................................................... 7 

KAUPPASOPIMUS – SUHTEEN PERUSTA .................................. 9 

Kauppasopimuksen sisältö ................................................................ 9 

Toimituslausekkeet (INCOTERMS) ............................................ 9 

Maksuehdon määrittely .................................................................. 9 

Maksutavat ....................................................................................... 10 

ULKOMAANKAUPAN MAKSUTAVAT ........................................ 11 

Yleistä .................................................................................................... 11 

Toimeksiantojen välittäminen ........................................................ 11 

Arvopäiväkäytäntö .......................................................................... 11 

Kurssikäytäntö ................................................................................ 11 

Kulukäytäntö ................................................................................... 11 

MAKSUMÄÄRÄYKSET JA SHEKIT ............................................... 12 

Maksumääräys ..................................................................................... 12 

Maksumääräys tuontikaupassa ....................................................... 12 

OKOBANK-payment .................................................................... 12 

Maksumääräys vientikaupassa........................................................ 12 

IBAN – International Bank Account Number ............................ 12 

Ulkomainen shekki ............................................................................. 13 

SWIFT-shekki .................................................................................. 13 

Shekki ............................................................................................... 13 

Shekki tuontikaupassa..................................................................... 13 

Shekki vientikaupassa...................................................................... 14 

Shekin periminen ............................................................................. 14 

DOKUMENTTI- ELI ASIAKIRJAMAKSUT ................................... 15 

Perittävä ................................................................................................ 15 

3

Maksutapalausekkeet ...................................................................... 15 

Vientiperittävä.................................................................................. 15 

Tuontiperittävä ................................................................................ 17 

Perittävän kustannukset .................................................................. 17 

Remburssi ............................................................................................. 19 

Remburssin perusominaisuudet ..................................................... 19 

Remburssin erityislajit .................................................................... 20 

Vientiremburssi................................................................................ 20 

Remburssiasiakirjat ......................................................................... 22 

Tuontiremburssi .............................................................................. 24 

Katettu vai kattamaton .................................................................... 24 

Remburssin kustannukset............................................................... 24 

CASH MANAGEMENT –PALVELUT ULKOMAANKAUPPAA 

KÄYVILLE YRITYKSILLE ................................................................... 25 

Palvelut Suomessa............................................................................... 26 

Tilit ja maksujen kerääminen .......................................................... 26 

OP-yritystili ................................................................................ 26 

Konsernitili.................................................................................. 26 

OP-valuuttatili ........................................................................... 26 

Määräaikainen OP-valuuttasijoitustili .................................... 26 

Ennakkotiedot saapuvista valuuttamaksuista ......................... 26 

Maksaminen kotimaiselta tililtä................................................ 26 

Palvelut ulkomailla .............................................................................. 26 

OKOn palvelut Ruotsissa............................................................... 26 

UniCash -palvelut Euroopassa ...................................................... 27 

Muiden yhteistyöpankkien palvelut................................................. 28 

Maksutoimeksianto ulkomaiseen pankkiin................................... 28 

ULKOMAANKAUPAN RAHOITUS .............................................. 29 

Yleistä .................................................................................................... 29 

Lyhytaikainen valuuttamääräinen rahoitus .................................... 29 

Lyhytaikainen valuuttaluotto ......................................................... 29 

Rahoituslimiitti ................................................................................ 30 

Vientiremburssisaatavan diskonttaus............................................. 30 

Forfaiting .......................................................................................... 30 

Vientisaatavien rahoitus .................................................................... 32 

4

Käyttöpääomarahoitus .................................................................... 32 

Tunne ostajasi................................................................................... 32 

Hallitse riski ..................................................................................... 33 

Hyödy raportoinnista ..................................................................... 33 

Peri tehokkaasti ............................................................................... 33 

Palvelun hinnoittelu ........................................................................ 33 

Pitkäaikainen valuuttamääräinen rahoitus ..................................... 34 

Valuuttaluotto .................................................................................. 34 

Ostajaluotot ..................................................................................... 34 

Valuuttaluoton kustannukset ja riskit ............................................. 35 

PANKKITAKAUS / PANKKITAKUU ULKOMAANKAUPASSA 36 

Pankkitakaus......................................................................................... 36 

Pankkitakuu .......................................................................................... 36 

Suora pankkitakaus tai toimeksiantotakaus .................................. 36 

Vientikauppaan liittyviä takauksia ................................................. 38 

Tarjoustakaus – Bid Bond, Tender Guarantee ........................ 38 

Toimitustakaus – Performance Bond/Guarantee .................... 38 

Ennakkomaksutakaus – Advance/Repayment/Downpayment 

Guarantee/Bond ........................................................................ 38 

Vastuu/takuuajan takaus – Maintenance Guarantee, Warranty 

Period Guarantee, Retention Money Bond ............................. 38 

Tuontikauppaan liittyviä takauksia ................................................ 38 

Takaukset kauppahinnan maksamisen vakuudeksi ................ 38 

Vekselitakaus eli avaali .............................................................. 38 

Muita takauksia................................................................................ 39 

Tullitakaus ........................................................................................ 39 

Sovellettava laki ............................................................................... 39 

Takaushakemus ................................................................................ 39 

Takaukseen perustuvat maksuvaatimukset ................................... 40 

Takauksen kustannukset ................................................................. 40 

FINNVERAN VIENTITAKUUT ....................................................... 41 

Yleistä ............................................................................................... 41 

Rahoitustakuu .................................................................................. 41 

Ostajaluottotakuu ........................................................................... 41 

Luottoriskitakuu ............................................................................. 42 

Investointitakuu .............................................................................. 42 

Vastatakuu ........................................................................................ 42 

Remburssitakuu ............................................................................... 42 

5

RISKEILTÄ SUOJAUTUMINEN ULKOMAANKAUPASSA ....... 43 

Yleistä .................................................................................................... 43 

Valuuttakurssiin vaikuttavia tekijöitä .............................................. 43 

Riskit ...................................................................................................... 43 

Kurssiriski ........................................................................................ 43 

Taseriski ............................................................................................ 44 

Transaktioriski ................................................................................. 44 

Taloudellinen riski ........................................................................... 44 

Korkoriski ........................................................................................ 44 

Kurssiriskin hallinta ............................................................................ 44 

Valuuttapositiolaskelma .................................................................. 44 

Yrityksen sisäiset (operatiiviset) suojautumiskeinot ................... 45 

Matching eli valuuttamääräisten tulojen ja menojen 

yhteensovittaminen ......................................................................... 45 

Maksurytmin muuttaminen............................................................ 45 

Valuuttavirtojen hajauttaminen ...................................................... 45 

Valuuttaklausuulit ........................................................................... 45 

Sopimusvaluutan valinta ................................................................. 45 

Sopimus Euroina ............................................................................. 45 

Ulkoiset suojautumiskeinot eli finanssisuojaukset ....................... 45 

Valuuttatilit ...................................................................................... 45 

Valuuttamääräinen luotto ............................................................... 45 

Termiinikauppa ................................................................................ 45 

Valuuttafutuuri ................................................................................ 46 

Koron- ja valuutanvaihtosopimus (valuuttaswap) ....................... 46 

Valuuttaoptio ................................................................................... 46 

Korkoriskiltä suojautuminen ............................................................ 46 

Korkotermiini .................................................................................. 46 

Koronvaihtosopimus ...................................................................... 47 

Yrityksen valuuttahallinta .................................................................. 47 

UNICO-PANKKIRYHMÄ ................................................................. 49 

OKO BANK ULKOMAILLA ............................................................ 50 

LIITE: INCOTERMS 2000 –LAUSEKKEET .................................... 52 

6

Rahoituspalvelut jatkuvien haasteiden edessä 

Rahoituspalvelut 

jatkuvien haasteiden edessä 

Kansainvälisen kilpailun mahdollisuudet ja uhkatekijät 

koskettavat jatkuvasti laajemmin sekä 

yksittäisiä yrityksiä että kokonaisia kansantalouksia. 

Suomalaisten yritysten kannalta on tärkeää, 

kuinka EU:n talous- ja rahaliitto kehittyy. 

Entistä tiiviimpi taloudellinen yhteisö, jonka 

piirissä on käytössä yhteinen raha, merkitsee 

uusia mahdollisuuksia kehittää edelleen eurooppalaisia 

markkinoita ja taloudellisen kilpailun 

eri muotoja. Se muuttaa yritysten ja toimialojen 

rakenteita ja sen myötä muotoutuvat 

myös eurooppalaisten kuluttajien tottumukset 

ja vaatimukset. 

Suomen taloudellinen lähiympäristö kehittyy 

nopeasti myös idän ja etelän suunnilla. Suomalaiset 

yritykset ovat löytäneet uusia markkinoita 

näiltä alueilta, toisaalta myös yritysten 

tuonti on voimakkaassa kasvussa. 

EU:n rahaliiton myötä pankkipalveluiden 

tarjonta saa uusia, entistä kehittyneempiä 

muotoja mm. pääomamarkkinoilla. Sekä yritysten 

että yksityishenkilöiden kannalta riskit 

ja rajoitteet vähenevät niiden liiketoimien osalta, 

jotka tapahtuvat euro-alueen maissa. Toisaalta 

kehittyvien markkinoiden maa- ja poliittiset 

riskit ovat korostuneet. 

Ulkomaantoimintojen riskien hallinta ei rajoitu 

ainoastaan ulkomaankauppaan. Yrityksen 

perustaminen ulkomaille tai yrityksen ostaminen 

sekä sen rahoitus ja siihen liittyvät pääomansiirrot 

vaativat omaa erityistä ammattitaitoa 

ja osaamista. Korko-, valuutta- ym. taseriskien 

hallinta edellyttää kaikkien ajanmukaisten 

rahoituspalvelutuotteiden saatavuutta. 

Osuuspankkiryhmälle on tärkeää kehittää 

jatkuvasti ammattitaitoaan ja asiantuntemustaan 

sekä tehostaa palvelukykyään. Osuuspankit kilpailevat 

entistä enemmän samoilla markkinoilla 

Euroopan suurimpien pankkien kanssa. Tämän 

vuoksi tuotteidemme laadun ja toimintamme 

tehokkuuden on oltava kilpailukykyisiä. 

Tässä julkaisussa esitellään osuuspankkiryhmän 

tarjoamat keskeiset ulkomaankaupan palvelut. 

Tuotekuvaukset auttavat hahmottamaan 

eri palvelutuotteiden käyttötarkoitukset, niiden 

ominaisuudet riskien, kustannusten tai vastapuolen 

soveltaman käytännön mukaisesti. Julkaisun 

tavoitteena on kannustaa yrityksiä ulkomaankaupan 

rahavirtojen mahdollisimman 

rationaaliseen hoitoon sekä parempaan riskienhallintaan. 

Vastaukset näihin löytyvät joko paikallisesta 

osuuspankista tai OKOsta. 

Helena Walldén 

Johtokunnan jäsen 

OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj 

7

Kauppasopimus – suhteen perusta 


KAUPPASOPIMUKSEN SISÄLTÖ 

Hyvin neuvoteltu ja laadittu kauppasopimus 

on tärkein ulkomaankaupan tukipylväistä. Jo 

ennen tarjouksen tekemistä kannattaa olla yhteydessä 

asiantuntijoihin esimerkiksi Finprossa, 

kauppakamareissa ja pankeissa, jotta sopimuksen 

kaikkia yksityiskohtia tulisi tarkasteltua 

ajoissa. 

Kauppasopimuksissa käytettävä muoto 

vaihtelee sekä maittain että toimialoittain. On 

tärkeää, että sopimus sisältää kaikki oleelliset 

asiat riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti määriteltynä. 

Alla lueteltujen seikkojen lisäksi sopimuksessa 

on huomioitava kaikki esimerkiksi 

myytävästä tuotteesta, kohdemaasta ja erityisolosuhteista 

johtuvat erityiskysymykset. 

Muistilista kauppasopimuksen sisällöstä: 

– kaupan kohde; kohteen tarkempi määrittely 

ja rajaus sekä mm. pakkausta ja laatua 

koskevat seikat 

– kauppahinta 

– omistusoikeus ja sen siirtyminen 

– toimitusaika ja -lauseke (Incoterms 2000) 

– maksuehdot ja maksutapa 

– myyjän antama takuu 

– sopimusvelvoitteiden laiminlyönnin seuraukset 

– sopimuksesta vapautumisperusteet 

– sopimuksen voimaansaattaminen 

– riitaisuuksien ratkaiseminen; sovellettava 

laki ja riidat ratkaiseva tuomioistuin 

Toimituslausekkeet (Incoterms) 

Kansainvälisen kauppakamarin, ICC:n, toimituslausekkeita 

käytetään kaupan osapuolten 

tavara-, toimenpide- ja kustannusvastuun määrittämiseen 

kuljetettaessa tavaroita maasta toiseen. 

INCOTERMS 2000 -lausekkeet ovat liitteenä. 

ICC:n julkaisu no 560 sisältää INCO- 

TERMS-lausekkeet yksityiskohtaisine tulkintoineen. 

Maksuehdon määrittely 

Hyvin suunnitellusta kauppasopimuksesta 

käyvät ilmi tavaran ominaisuuksiin ja toimitustapaan 

liittyvien yksityiskohtien lisäksi myös 

maksuehtoihin liittyvät asiat. Mitä paremmat 

maksuehdot yritys pystyy tarjoamaan, sitä paremmassa 

asemassa se on sellaiseen kilpailijaan 

nähden, joka ei pysty niissä joustamaan. 

Ostajan luottokelpoisuus, aiempi maksukäyttäytyminen, 

kauppasuhteen kesto, eri maiden 

erilaiset valuutta- ja lisenssimääräykset sekä 

vakiintuneet kauppatavat vaikuttavat maksuehtoihin. 

Mikäli kyseessä on hankevienti tai arvokas 

tai tilauksesta valmistettava tavara, maksuehdon 

yksiselitteisyyteen ja maksutavan turvaavuuteen 

on kiinnitettävä erityistä huomiota. 

Ostajan luottokelpoisuustekijöiden lisäksi 

myös ostajan maahan kohdistuva maariski on 

syytä ottaa huomioon maksuehdoista sovittaessa. 

Maariski jaetaan poliittiseen ja taloudelliseen 

riskiin. Poliittisella riskillä tarkoitetaan 

maan halua kunnioittaa ja hoitaa sitoumuksiaan. 

Poliittisen riskin toteutumisen seurauksena 

9


maassa sijaitseva kauppakumppani ei vastaa 

sopimuksenmukaisista velvoitteistaan (esimerkiksi 

valuutansiirron rajoittaminen, omaisuuden 

kansallistaminen, sota tai muu levottomuus). 

Taloudellisella riskillä tarkoitetaan maan 

kykyä hoitaa sitoumuksiaan ja hankkia ulkomaista 

velkaa. Eri maihin kohdistuvista riskeistä 

saa tietoa mm. pankeista ja Finnverasta. 

Maksutavat 

Maksutavat voidaan jaotella seuraavasti: 

– maksumääräykset 

– shekit 

– perittävät 

– remburssit 

Maksuehdosta sovittaessa on ratkaistava seuraavat 

seikat: 

– maksuvaluutta ja maksettava määrä 

– maksun ajankohta; maksuaika esimerkiksi 

90 päivää laivauspäivästä 

– maksupaikka 

– mahdolliset alennukset 

– viivästysseuraamukset (mm. mahdollisen 

yliaikakoron laskutapa) 

– maksutapa; lisäksi esimerkiksi tarkat remburssiohjeet 

vaadittavine asiakirjoineen 

– pankkikuluista sopiminen; yleisin käytäntö 

on se, että kumpikin osapuoli maksaa 

oman maansa pankkikulut 

Toimialan kauppatapa, maksuajan järjestäminen, 

maksun saamisen varmuus, nopeus, kustannukset 

ja myyjän riskinottohalukkuus ratkaisevat 

käytettävän maksutavan. Maksutavoista 

lisää alkaen s. 11. 

10

Ulkomaankaupan maksutavat 

Ulkomaankaupan maksutavat 

YLEISTÄ 

Toimeksiantojen välittäminen 

SWIFT (Society for Worldwide Interbank Financial 

Telecommunication) on pankkien sähköinen 

tiedonsiirtoverkko, joka on turvallinen 

ja nopea maksujen ja muiden sanomien välittäjä. 

Arvopäiväkäytäntö 

Ulkomaisella arvopäivällä tarkoitetaan päivää, 

jolloin lähettäjäpankin oikeus määrätä maksusta 

lakkaa ja vastaanottajapankin oikeus alkaa. 

Maksun lähettävä pankki määrittelee kullekin 

maksulle ulkomaisen arvopäivän. 

Ulkomaan maksuissa noudatetaan yleensä 

kansainvälistä käytäntöä, jolloin maksajan 

pankki hyvittää varat toimeksiannon vastaanottavalle 

pankille kahden pankkipäivän kuluttua 

toimeksiannon veloittamisesta maksajan tililtä. 

Yleensä saajan pankki hyvittää varat saajan 

tilille arvopäivää seuraavana pankkipäivänä. 

Maksun hyvittämiseen saajan tilille kuluva 

aika riippuu kuitenkin maa- ja pankkikohtaisista 

käytännöistä. 

14.8.1999 voimaantulleen tilisiirtolain mukaan 

maksajan pankki on velvollinen toimittamaan 

ns. ETA-maksun saajan pankille viiden 

pankkipäivän kuluessa toimeksiannon veloittamisesta 

maksajan tililtä. Saajan pankin on 

puolestaan hyvitettävä varat saajan tilille viimeistään 

seuraavana pankkipäivänä. ETAmaksuilla 

tarkoitetaan ETA-maiden (EU-maat, 

Islanti, Liechtenstein, Norja) välisiä näiden 

maiden kansallisen rahan tai euron määräisiä ja 

vasta-arvoltaan enintään 50.000 euron suuruisia 

maksuja. 

Kurssikäytäntö 

Muiden valuuttojen kuin euron osalta lasketaan 

tulevan maksun vasta-arvo valuutan ostokurssiin, 

lähtevän maksun vasta-arvo myyntikurssiin. 

Maksuissa joiden vasta-arvo on yli 33.000 

euroa, , käytetään kuitenkin aina maksuhetken 

markkinakursseja. Poikkeuksena ovat maksut, 

joissa veloitetaan tai hyvitetään saman valuutan 

määräistä valuuttatilejä; niissä käytetään laskennallisena 

kurssina keskikurssia. 

Kulukäytäntö 

Maksumääräyksessä voidaan valita 3 eri tapaa 

maksaa pankkikulut: OUR, BEN ja SHA. 

OUR – maksaja maksaa sekä lähettäjä- että 

vastaanottajapankin kulut 

SHA – maksun lähettäjä ja maksun vastaanottaja 

maksavat oman pankkinsa kulut 

BEN – maksun saaja maksaa sekä lähettäjä- 

että vastaanottajapankin kulut 

11

Maksumääräykset ja shekit 


Maksumääräys ja shekki sopivat ulkomaankaupan 

maksutavoiksi silloin, kun osapuolet tuntevat 

toisensa eikä maariskiä ole. Niitä voidaan 

käyttää ennakkomaksuihin sekä maksettaessa 

tavaran toimituksen jälkeen. Ne ovat myös 

edullisia vaihtoehtoja, koska pankki toimii vain 

maksun välittäjänä eikä ota valvontaansa tai 

haltuunsa tavaraan oikeuttavia asiakirjoja. 

MAKSUMÄÄRÄYS 

Maksumääräys on kotimaisen tilisiirron vastine. 

Se perustuu maksajan pankille antamaan 

toimeksiantoon välittää maksu saajalle peruuttamattomasti, 

ehdoitta ja rajoituksitta. Maksumääräyksiin 

sovelletaan lähtevien ja saapuvien 

ulkomaanmaksujen yleisiä ehtoja, joita on saatavissa 

Osuuspankkien konttoreista. 

Maksumääräys tuontikaupassa 

Täsmällinen tieto saajan pankkiyhteydestä on 

maksun nopeuden kannalta erittäin tärkeätä. 

Oikean vaihtoehdon valinta tuontilaskuun 

merkityistä monista pankkiyhteyksistä on viisasta 

tehdä yhdessä pankin kanssa. 

Maksumääräys vientikaupassa 

Maksumääräyksen nopea saapuminen viejän 

tilille edellyttää, että maksajalla on oikeat pankkiyhteystiedot. 

Osuuspankkien kansainvälinen 

maksuliikenne hoidetaan OKO Osuuspankkien 

Keskuspankki Oyj:n välityksellä. Tästä 

syystä ei paikallisen Osuuspankin nimeä kannata 

merkitä pankkiyhteydeksi laskutuksessa. 

Osuuspankkia ei ulkomailla osata yhdistää 

OKOon, ja maksu saattaa ohjautua toisen suomalaispankin 

kautta, jolloin maksu viivästyy ja 

arvokkaita pankkipäiviä tuhlaantuu. 

Pankkiyhteystiedot tulee ilmoittaa seuraavassa 

muodossa: 

IBAN : FI00 0000 0000 0000 00 

Account number: 5xxxxx-xxxxxxx 

with OKO Bank Helsinki, Finland, SWIFT: 

OKOYFIHH. 

Osuuspankista saa myös englannin- tai venäjänkielisiä 

tarroja, joihin yhteystiedot on merkitty. 

IBAN – International Bank Account 

Number 

IBAN on kansainvälinen tilinumero, jonka 

käyttöönotto alkoi ulkomaan maksuliikenteessä 

Euroopan Talousalueen maissa 1.1.2002. 

IBAN muodostetaan kotimaisesta tilinumerosta, 

jonka eteen lisätään tilinpitäjäpankin 

ISO-standardin mukainen maakoodi (Suomessa 

FI) sekä 2-merkkinen tarkiste. IBANin 

oikeellisuus tarkistetaan eri maissa aina samalla 

tavalla tarvitsematta tuntea eri maiden tilinumeroiden 

muodostamis- tai tarkistamissääntöjä. 

Rajojen yli kulkevan maksuliikenteen au- 

12


tomatisointi edellyttää IBANin lisäksi myös 

saajapankin SWIFT (BIC)-koodin käyttöä. 

Laskuttaja-asiakas ilmoittaa maksajalle 

IBAN:insa laskulla joko paperimuodossa jaoteltuna 

neljän merkin ryhmiin tai konekielisessä 

muodossa seuraavasti: 

Esimerkkitili: 500 015-281 

Paperimuoto: FI13 5000 1520 0000 81 

Konekielinen muoto: FI1350001520000081 

Jos myyjä on siirtänyt ulkomaisen saatavansa 

edelleen omalle Osuuspankilleen, on laskuun 

syytä tehdä seuraava merkintä: 

Esimerkiksi Mallilan Osuuspankille siirretyistä 

saatavista ilmoitetaan englanniksi: 

”The claim as per the enclosed invoice has 

been assigned to Mallilan Osuuspankki and is 

payable in the invoiced currency to OKO 

Bank, Helsinki, Finland, SWIFT: OKOYFIHH 

into the account no: 5xxxxx-xxxxx/IBAN no: 

FI00 0000 0000 0000 00. Payment is effected 

only when remitted to the above account. 

Please quote seller’s name and number of the 

invoice accordingly.” 

Ja ruotsiksi: 

Fordran som baserar sig på denna faktura har 

överförts på mallilan Osuuspankki och skall 

inbetalas i fakturerings valuta till OKO Bank, 

Helsinki, Finland, SWIFT: OKOYFIHH konto 

nr. 5xxxxx-xxxxx/IBAN nr FI00 0000 0000 

0000 00. Betalningen godkänns endast då den 

har erlagts på nämnda konto. Vid betalning 

skall säljerens namn och fakturans nummer 

anges.” 

ULKOMAINEN SHEKKI 

SWIFT-shekki 

Mikäli saajan pankkiyhteys ei ole tiedossa, on 

SWIFT-shekki turvallisempi vaihtoehto kuin 

tavallinen valuuttashekki. OKOlla on erityissopimukset 

SWIFT-shekeistä tärkeimpien shekkejä 

suosivien maiden valuutoille. Osuuspankki 

lähettää maksatustiedot SWIFT-järjestelmän 

kautta ulkomaiseen kirjeenvaihtajapankkiin, 

joka asettaa shekin ja lähettää sen postitse maksun 

saajalle. SWIFT-shekki on tavallista shekkiä 

helpommin lunastettavissa, koska siinä on 

huomioitu asetusmaan omat vaatimukset. 

SWIFT-shekkien käsittelyssä noudatetaan asettajamaan 

shekkilakia. 

Shekki 

Tavallisia shekkejä ei suositella käytettäviksi 

ulkomaan maksuliikenteessä. Ne ovat hitaita, 

riskialttiita ja kalliita. Koska shekit ovat riippuvaisia 

postinkulusta, on vaara, että ne joutuvat 

vääriin käsiin tai katoavat. Normaalien 

toimitus- ja lunastuskulujen lisäksi on myös 

posti- ja kirjaamiskulut laskettava kustannuksiin. 

Shekkiin liittyy aina kateriski. Yleensä 

pankit lunastavat shekkejä vain omilta asiakkailtaan. 

Shekki tuontikaupassa 

Mikäli SWIFT-shekki ei ole sopiva vaihtoehto, 

yritys ostaa pankistaan maksunsaajalle osoitetun 

shekin ja lähettää sen postissa. Väärinkäytöksen 

mahdollisuutta voi estää siten, että shekki 

viivataan kahdella yhdensuuntaisella vinoviivalla, 

jolloin pankki lunastaa sen ainoastaan 

hyvittämällä saajan tiliä. Poikkeuksena on 

USA, jossa viivauksella ei ole samanlaista merkitystä. 

13


Shekki vientikaupassa 

Jo kauppasopimusta solmiessaan suomalaisen 

viejän kannattaa pyrkiä sopimaan maksun lähettämisestä 

Suomeen maksumääräyksenä. 

Joissakin maissa, esimerkiksi Saksassa, 

USA:ssa, Iso-Britanniassa ja Rankassa shekin 

käyttö on huomattavasti tavallisempaa kuin 

maksumääräyksen. Ulkomainen maksaja pyrkii 

usein hankkimaan lisää maksuaikaa käyttämällä 

yksityisshekkiä (oman tilin velaksi asetettu 

shekki). Koska yksityisshekit otetaan pääsääntöisesti 

perittäviksi, tulee viejän aina shekkejä 

käytettäessä vaatia ostajalta pankkishekkiä. 

Shekkeihin sovelletaan ulkomaanshekin 

yleisiä lunastusehtoja, joita on saatavissa 

Osuuspankkien konttoreista. 

Shekin periminen 

Jos pankki ei lunasta sille esitettyä shekkiä muotovirheen, 

katteen epävarmuuden tms. vuoksi, 

se voidaan ottaa perittäväksi. Pankit noudattavat 

Kansainvälisen Kauppakamarin yhdenmukaisia 

perittäväsääntöjä shekkiperittäviä hoitaessaan. 

14

Dokumentti- eli asiakirjamaksut 


PERITTÄVÄ 

Perittävää (CAD = cash against documents) 

käyttämällä myyjä voi varmistaa, ettei ostaja saa 

tavaraan oikeuttavia asiakirjoja ennen kuin hän 

on maksanut perittävän tai hyväksynyt myyjän 

asettaman vekselin. Laivakuljetusten konossementit 

ovat sellaisinaan tavaraan oikeuttavia 

asiakirjoja, muita kuljetusasiakirjoja käytettäessä 

tavaran luovutus on järjestettävä jollakin 

muulla tavalla perittävän lunastamisesta riippuvaiseksi. 

Ostajan kannalta perittävän käyttö maksutapana 

on suositeltavaa siksi, että maksuhetkellä 

hän tietää tavaran saapuneen tai ainakin olevan 

matkalla. 

Kun maksutavaksi sovitaan perittävä, myyjä 

voi myös suostua myöntämään ostajalle maksuaikaa: 

asiakirjat luovutetaan ostajalle vekselin 

hyväksymistä vastaan. Mikäli myyjä myöntää 

ostajalle maksuaikaa ja haluaa samalla vakuuden 

maksusta eräpäivänä, hän voi lisäksi 

asettaa asiakirjojen lunastuksen ehdoksi ostajan 

pankin vekselitakauksen, avaaliin. Ostajan 

on syytä neuvotella tästä pankkinsa kanssa etukäteen, 

koska avaali on pankin sitoumus ja edellyttää 

vakuuksia. 

Pankki esittää asiakirjat lunastettaviksi 

myyjältä eli toimeksiantajalta saatujen ohjeiden 

mukaisesti. Perittävää käytettäessä on aina kuitenkin 

hyvä muistaa, että maksun saanti on aina 

riippuvainen ostajan maksukyvystä ja -halukkuudesta. 

Oikeudellisiin toimenpiteisiin saatavan 

perimiseksi pankit eivät ryhdy. 

Kansainvälisen kauppakamarin Yhdenmukaiset 

perittäväsäännöt määrittelevät pankkien 

velvoitteet ja menettelytavat toimeksiantojen 

käsittelyssä. 

Maksutapalausekkeet 

Perittävän kansainväliset maksutapalausekkeet 

ovat: 

– D/P, documents against payment; tarkoittaa 

sitä, että ostaja voi lunastaa asiakirjat ainoastaan 

käteissuoritusta vastaan. 

– D/A, documents against acceptance; tarkoittaa 

sitä, että myyjä myöntää ostajalle 

maksuaikaa hänen hyväksymäänsä vekseliä 

vastaan. Vekselin eräpäivä on merkittävä yksiselitteisesti. 

Vientiperittävä 

Vientiperittävän käynnistää suomalainen myyjä 

eli viejä antamalla pankilleen kirjallisen toimeksiannon 

ja tavaran toimitukseen liittyvät asiakirjat. 

Toimeksiannon tulee vastata sitä, mitä 

kauppasopimuksessa on asiasta sovittu. Viejän 

on syytä tarkistaa ostajan maan asiakirjavaatimukset 

ennen tavaran toimittamista. Tietoja saa 

esim. Finprosta, ostajamaan edustustosta, ostajalta 

itseltään, tämän agentilta ja pankista. 

Pankki ei tutki saamiensa asiakirjojen oikeellisuutta. 

Se tarkastaa ainoastaan, että se vastaanottaa 

kaikki toimeksiannossa luetellut asiakirjat. 

On erittäin tärkeää, että viejä antaa pankilleen 

riittävät ja yksiselitteiset ohjeet perittävän 

hoitamiseksi. 

15


PERITTÄVÄN KULKU 

MYYJÄ 

eli 

toimeksiantaja 

Kauppasopimus, maksuehto 

Tavara 

OSTAJA 

eli 

maksaja 

1. Toimeksianto, asiakirjat 

7. Maksu 

3. Ilmoitus perittävän saapumisesta 

4. Maksu/vekselin hyväksyminen 

5. Asiakirjat 

MYYJÄN PANKKI 

eli 

lähettäjäpankki 

2. Perittävätoimeksianto, asiakirjat 

6. Maksu 

OSTAJAN PANKKI 

eli 

perivä pankki 

– Myyjä eli toimeksiantaja, joka toimittaa 

pankilleen toimeksiannon ja tavarantoimitukseen 

liittyvät asiakirjat. 

– Myyjän pankki eli lähettäjäpankki, joka lähettää 

laatimansa perittävätoimeksiannon ja 

asiakirjat ulkomaiselle kirjeenvaihtajapankilleen 

(mieluiten suoraan ostajan pankkiin). 

– Perivä pankki, joka vastaanottaa toimeksiannon 

lähettäjäpankilta ja ilmoittaa sen saapumisesta 

ostajalle. 

Ostaja eli maksaja, joka maksettuaan tai hyväksyttyään 

mahdollisen asetteen saa pankiltaan 

perittävän asiakirjat 

16


Ohjeiden antamisen helpottamiseksi olemme 

painattaneet toimeksiantolomakkeita, joita saa 

osuuspankista tai OKOsta. Perimistehtävän 

nopeuttamiseksi viejän on syytä ilmoittaa 

kauppasopimuksessa mainittu ostajan pankkiyhteys 

tarkasti. Jos perittävän yhteydessä annetaan 

ostajalle maksuaikaa tämän hyväksymää 

vekseliä vastaan, on muistettava antaa mahdolliset 

protestointiohjeet. 

Myös tilitysohjeiden täsmällisyyteen tulee 

kiinnittää huomiota, jotta perittävän tuotto 

voidaan aikanaan maksaa viejälle viiveittä. 

Viejä toimittaa täyttämänsä ja allekirjoittamansa 

toimeksiantolomakkeen siihen liittyvine 

asiakirjoineen joko omaan osuuspankkiinsa 

tai OKOon. 

OKO lähettää viejän antamien ohjeiden 

mukaisen toimeksiannon ostajan pankkiin (= 

perivä pankki), joka puolestaan ilmoittaa 

ulkomaiselle ostajalle toimeksiannon saapumisesta. 

OKO lähettää viejälle kopion perivälle 

pankille lähettämästään toimeksiannosta. Mikäli 

viejä haluaa tehdä muutoksia antamiinsa 

perimisohjeisiin, ne on tehtävä pankin kautta. 

Kun ostaja on lunastanut asiakirjat, tilittää 

perivä pankki suorituksen OKOlle. OKO hyvittää 

tuoton mahdollisine vähennyksineen (esim. 

agentin tai pankin palkkio) viejän ilmoittamalle 

tilille. Jos maksu viipyy, OKO tiedustelee perivältä 

pankilta tilannetta ja ilmoittaa viejälle kaikki 

saamansa tiedot. Kun kyseessä on maksuajallinen 

perittävä, ilmoittaa OKO vekselin hyväksymisestä 

viejälle heti tiedon saatuaan. 

Tuontiperittävä 

Kun kauppaneuvotteluissa sovitaan perittävän 

käytöstä maksutapana, suomalaisen tuojan kannattaa 

ilmoittaa myyjälle tarkat pankkiyhteystietonsa. 

Näin perittävä ohjautuu viiveittä 

oikeaan paikkaan. 

OKOn kansainväliset yhteystiedot ovat: 


P.O. Box 308 

00101 HELSINKI Finland 

SWIFT OKOYFIHH 

TELEX 124 714 okohe fi 

Kun asiakirjojen luovutusehtona on D/P, tulisi 

asiakirjat yleensä lunastaa esitettäessä. Usein 

perittävä maksetaan vasta tavaran saavuttua 

maahan. Ongelmien välttämiseksi kauppasopimuksen 

D/P-ehtoa kannattaa täydentää maininnalla 

maksun ajankohdasta, esim. näytettäessä 

tai tavaran saavuttua. 

Kun toimeksianto on saapunut ulkomaisesta 

pankista, OKO ilmoittaa siitä ostajalle kirjeitse. 

Mikäli tuoja ilmoituskirjeen saatuaan havaitsee, 

ettei perittävä joltain osaltaan vastaa 

myyjän kanssa sovittuja periaatteita, on hänen 

otettava välittömästi yhteyttä myyjään, joka 

antaa mahdolliset muutosohjeet omalle pankilleen, 

joka välittää ne edelleen OKOon. 

Halutessaan maksaa perittävän tuoja toimittaa 

tuontiperittävän saapumisilmoituksen 

veloituslupineen osuuspankkiin. Veloitettuaan 

perittävän maksun tai saatuaan ostajan 

hyväksymisen vekseliin, pankki luovuttaa 

asiakirjat tuojalle toimeksiannon ohjeiden 

mukaisesti. 

Perittävän kustannukset 

Perittävästä syntyy kuluja molempien osapuolten 

pankeissa. Tasapuolinen ja yleistyvä käytäntö 

on, että myyjä ja ostaja maksavat kumpikin 

omien pankkiensa perimät palkkiot. Asia 

tulisi aina sopia jo kauppasopimuksen maksuehdoissa. 

17


18


Myyjä voi pankille antamassaan toimeksiannossa 

edellyttää, että asiakirjoja ei saa luovuttaa 

ostajalle, mikäli tämä ei maksa myös perittävän 

kuluja. Tällaisen ohjeen tulisi luonnollisesti 

vastata sitä, mitä kauppasopimuksessa on 

sovittu. Mikäli myyjä ei anna ehdotonta ohjetta, 

voi ostaja Yhdenmukaisten perittäväsääntöjen 

mukaan kieltäytyä maksamasta kuluja. Tällöin 

ne jäävät toimeksiantajan eli myyjän maksettaviksi. 

Pankit veloittavat perittävän käsittelystä 

prosentuaalisen palkkion. Lisätoimenpiteet ja 

muutokset aiheuttavat lisäkuluja. 

REMBURSSI 

Remburssi on maksutapa, jossa ostajan pankki 

sitoutuu suorittamaan maksun myyjälle edellyttäen, 

että myyjä esittää remburssin voimassaoloaikana 

pankille remburssiehtojen mukaiset 

asiakirjat. 

Remburssin käyttö maksutapana on suositeltavaa 

aina, kun kauppaan liittyy joitakin epävarmuustekijöitä; 

uusissa kauppasuhteissa, joissa 

osapuolet eivät tunne toisiaan tai kaupan 

kohde on erikoistilauksesta valmistettu tavara. 

Myös kaupan osapuolten maissa vallitseva taloudellinen 

tai poliittinen epävarmuus tai eri 

maiden valuutta- ja lisenssimääräykset puoltavat 

remburssin käyttöä. 

Remburssista on etua molemmille osapuolille. 

Myyjälle se on turvallisin maksutapa, koska 

maksu ei ole riippuvainen ostajan maksukyvystä 

maksuhetkellä. Ostajan etu kauppaneuvotteluissa 

voi olla se, että hän pystyy sen avulla 

osoittamaan myyjälle luotettavuutensa, millä 

saattaa olla ratkaiseva merkitys kaupan syntymiselle. 

Toisaalta ostaja tietää myyjän saavan 

maksun vasta ehtojen täytyttyä. 

Kansainvälinen kauppakamari on laatinut 

Yhdenmukaiset remburssisäännöt, joita eri 

maiden pankit noudattavat. 

Remburssin perusominaisuudet 

Vaikka remburssin ehdot voidaankin muotoilla 

tapauskohtaisesti, on rembursseilla eräitä 

yhteisiä piirteitä, jotka liittyvät pankkien 

vastuuseen ja maksun ajankohtaan. 

Peruuttamaton remburssi 

voidaan peruuttaa tai sen ehtoja muuttaa vain, 

jos avaajapankin lisäksi myyjä ja mahdollinen vahvistava 

pankki suostuvat. Remburssi sitoo avaajapankkia 

koko sen voimassaolon ajan. Myyjän 

kannattaa aina edellyttää peruuttamatonta remburssia, 

sillä vain se vastaa varmuutta maksusta. 

Peruutettavissa oleva remburssi 

Voidaan myyjää kuulematta peruuttaa tai 

muuttaa aina siihen asti, kunnes avaajapankin 

nimeämä pankki on lunastanut myyjän esittämät 

remburssiasiakirjat. Tämän epävarmuustekijän 

vuoksi peruutettavissa oleva remburssi 

on erittäin harvinainen. 

Vahvistamaton remburssi 

Ilmoittava pankki ei ole sitoutunut remburssin 

maksuun. Mikäli kuitenkin avaajapankki valtuuttaa 

ilmoittavan pankin lunastamaan myyjältä 

ehtojen mukaiset asiakirjat, sillä on mahdollisuus, 

mutta ei velvollisuutta näin tehdä. 

Vahvistettu remburssi 

On avaajapankin sitoumuksen lisäksi myös 

vahvistavan pankin sitoumus suorittaa maksu 

myyjälle hänen esittäessään ehtojen mukaiset 

asiakirjat. Oman pankin sitoutuminen 

remburssin maksuun on myyjälle erityisen 

tärkeätä silloin, kun ostajamaan poliittiset olot 

ovat epävakaat tai ostajan pankin maksukyvystä 

on epävarmuutta. Koska ilmoittavalla 

pankilla ei ole velvollisuutta vahvistaa remburssia, 

myyjän kannattaa etukäteen tiedustella 

pankkinsa vahvistushalukkuutta. 

→ 

19


Avista- eli käteisremburssi 

Myyjä saa suorituksen esitettyään ehtojen 

mukaiset asiakirjat. Myyjä saa maksun nopeammin, 

kun remburssin maksupaikka on hänen 

oma pankkinsa. 

Aikaremburssia 

käytetään silloin, kun myyjä on myöntänyt ostajalle 

maksuaikaa, jonka umpeuduttua myyjä 

saa maksun. Muuttaakseen ostajalle myöntämänsä 

maksuajan käteissuoritukseksi myyjä voi 

pyytää pankkia diskonttaamaan vahvistettuun 

aikaremburssiin perustuvan saatavansa. 

Remburssin erityislajit 

Siirrettävissä oleva remburssi 

on käyttökelpoinen silloin, kun viejä ei ole 

lopullinen tavarantoimittaja. Myyjä voi pyytää 

pankkia siirtämään sen kokonaan tai osittain 

esim. alihankkijan käytettäväksi. Siirrosta on 

syytä neuvotella etukäteen pankin kanssa. 

Standby-remburssi 

On remburssin muotoinen pankkitakaus, jossa 

avaajapankki takaa remburssinsaajalle maksun 

sitoumuksen tekstissä vaadittuja, esimerkiksi 

remburssin toimeksiantajan laiminlyöntiä 

osoittavia, asiakirjoja vastaan. 

Uudistuva remburssi 

On käytännöllinen kauppasuhteissa, joissa 

samaa tavaraa toimitetaan samalle ostajalle 

toistuvasti. Remburssi uudistuu ajan tai määrän 

suhteen sovittuun enimmäismäärään 

saakka, eikä jokaiselle toimitukselle tarvitse 

avata uutta remburssia. 

Vientiremburssi 

Viejä ilmoittaa ostajalle OKOn pankkiyhteytensä 

ilmoitettavaksi ostajan pankille remburssin 

avauksen yhteydessä. Näin tieto avauksesta 

tulee mahdollisimman nopeasti OKOon. 

OKOn kansainväliset yhteystiedot ovat: 


P.O.Box 308 

00101 HELSINKI Finland 

SWIFT OKOYFIHH 

TELEX 124714 okohe fi 

Kauppasopimuksessa tulee myös sopia remburssin 

maksupaikka, viejä saa aikanaan suorituksen 

nopeammin käyttöönsä, jos hän on edellyttänyt 

OKOssa maksettavissa olevaa remburssia. 

Kun OKO on saanut ostajan pankilta remburssinavauksen, 

sen aitous tarkistetaan ja siitä 

ilmoitetaan välittömästi viejälle. Ilmoituksen 

saatuaan viejän on syytä heti tarkistaa remburssiteksti 

huolellisesti varmistaakseen, että ehdot 

vastaavat tehtyä kauppasopimusta. Ellei näin 

ole, tai jos viejä ei voi täyttää ehtoja, siitä on 

heti annettava tieto ostajalle, jotta tämä voi antaa 

pankilleen ohjeet muutoksista. Remburssihan 

on myyjälle varma maksutapa vain silloin, 

kun hän pystyy täyttämään ehdot. 

Tekstiä tarkastettaessa on kiinnitettävä huomio 

ainakin seuraaviin asioihin: 

– Remburssin voimassaoloaika on riittävän pitkä. 

Ellei ehdoissa toisin määrätä, asiakirjat pitää 

esittää pankille 21 päivän kuluessa tavaran 

laivauspäivästä, kuitenkin viimeistään remburssin 

viimeisenä voimassaolopäivänä. 

– Kaikki asiakirjat voidaan hankkia vaaditussa 

muodossa. 

– Laivausehdot, esim. laivaus- ja määräpaikka 

sekä toimituksen ajankohta pystytään toteuttamaan 

remburssissa edellytetyllä tavalla. Mikäli 

tapahtuu osatoimituksia, ne eivät saa olla 

remburssitekstissä kiellettyjä. 

20


REMBURSSIN KULKU 

MYYJÄ 

eli 

remburssinsaaja 

Kauppasopimus, maksuehto 

Tavarantoimitus 

OSTAJA 

eli 

toimeksiantaja 

5. Maksu 

4. Asiakirjat pankkiin 

3. Ilmoitus remburssin avaamisesta 

1. Remburssihakemus 

7. Asiakirjat ostajalle 

7. Maksu 

ILMOITTAVA PANKKI 

eli 

myyjän pankki 

2. Remburssinavaus 

6. Asiakirjat 

6. Maksu 

AVAAJAPANKKI 

eli 

ostajan pankki 

– toimeksiantaja eli ostaja toimittaa pankilleen 

remburssihakemuksen. Hakemuksesta 

tulee ilmetä yksiselitteisesti ne ehdot, joiden 

perusteella maksu myyjälle aikanaan 

suoritetaan. 

– Avaajapankki eli ostajan pankki laatii ostajan 

hakemuksen perusteella remburssitekstin. 

Remburssin avatessaan pankki sitoutuu suorittamaan 

remburssin summan myyjälle remburssiehtojen 

mukaisia asiakirjoja vastaan. 

– Ilmoittava pankki eli myyjän pankki saa 

remburssinavauksen avaajapankilta ja ilmoittaa 

sen sisällön myyjälle avaajapankin ohjeiden 

mukaisesti joko ilman sitoumustaan tai 

vahvistaen remburssin eli sitoutuen peruuttamattomasti 

maksusuoritukseen. 

– Remburssinsaaja eli myyjä esittää toimituksen 

tapahduttua vaaditut asiakirjat pankille 

saadakseen suorituksen remburssin ehtojen 

mukaisesti. 

21


– Asiakirjojen arvo ei ylitä remburssin määrää. 

Jos remburssi on avattu noin-määräisenä, sallitaan 

10 %:n ylitys tai alitus. 

Kun tavara on toimitettu, viejä esittää asiakirjat 

OKOlle, joka tarkastaa asiakirjat todetakseen 

ovatko ne remburssiehtojen mukaiset. 

Mikäli ovat, viejä saa suorituksen avaajapankin 

ja mahdollisen vahvistavan pankin sitoumuksen 

mukaisesti. 

Remburssiasiakirjat 

Asiakirjoja koskevat säännökset sisältyvät 

Kansainvälisen kauppakamarin Yhdenmukaisiin 

remburssisääntöihin vuodelta 1993 julkaisu 

500. Koska pankki sitoutuu maksuun 

vain remburssiehtojen mukaisia asiakirjoja 

vastaan, on asiakirjoja laadittaessa oltava erityisen 

huolellinen. 

Asiakirjoja tarkastaessaan pankki kiinnittää 

erityistä huomiota seuraaviin perusseikkoihin: 

Lasku 

Laskuttaja on remburssinsaaja ja lasku on 

osoitettu remburssin toimeksiantajalle. Ostajan 

ja myyjän nimi- ja osoitetiedot ovat 

täsmälleen samat kuin remburssissa. Myös 

tavarankuvaus on yhtäpitävä remburssissa 

olevan kuvauksen kanssa. 

Kuljetusasiakirjat 

Remburssisääntöjen artiklat 23-30 määrittelevät 

kunkin kuljetusasiakirjatyypin hyväksyttävyyden 

edellytykset. 

Yleisesti on huomioitava seuraavat seikat: 

– Kuljetusasiakirjan ja laskun tavarankuvaukset 

eivät saa olla keskenään ristiriitaiset. 

– Kuljetusasiakirja on osoitettu remburssin 

määräämälle osapuolelle. 

– Laivaajan tulee siirtää ns. order-konossementti. 

– Notify-osoite, johon tavaran saapumisesta ilmoitetaan, 

on remburssin ehtojen mukainen. 

– Kuljetusasiakirja on “puhdas“, siinä ei ole 

merkintöjä tavaran tai pakkauksen puutteellisesta 

kunnosta. 

– Tavaraa ei ole laivattu kannelle, elleivät 

remburssin ehdot sitä nimenomaan salli. 

– Kuljetusasiakirjan merkintä rahdin maksamisesta 

vastaa remburssin ehtoja ja toimituslauseketta. 

Vakuutuskirja/vakuutustodistus 

– Jos vakuutuskirja on annettu useampana 

alkuperäiskappaleena, tulee ne kaikki esittää. 

– Jos remburssissa vaaditaan vakuutustodistus 

tai selvitys vakuutuksen olemassa olosta, 

hyväksytään vakuutuskirja sen sijaan. 

– Vakuutusasiakirjan antopäivä on viimeistään 

kuljetusasiakirjan osoittama lastaus-, 

lähetys- tai haltuunottopäivä. 

– Vakuutusasiakirja on samassa valuutassa 

kuin remburssi. 

– Vakuutuksen vähimmäismäärä on CIF- tai 

CIP-arvo plus 10 %, tai 110 % remburssista 

vaadittavasta määrästä tai laskun bruttosummasta, 

ellei muuta ole määrätty. 

– Vakuutus kattaa kaikki remburssissa mainitut 

vahingonvaarat. 

– Jos vakuutus on asetettu viejälle, siinä pitää 

olla siirto, ellei remburssin ehdoissa toisin 

määrätä. 

Asete 

– Asettaja ja siirtäjä on remburssinsaaja. 

– Asetteen muoto on ohjeiden mukainen. 

– Määrä ja valuutta ovat yhdenmukaiset laskun 

kanssa. 

– Asetteessa on viittaus remburssiin. 

– Asete on asetettu remburssin määräämälle 

osapuolelle. 

Mikäli vaaditaan muita asiakirjoja kuin laskuja, 

kuljetus. ja vakuutusasiakirjoja, niiden antaja, 

sanamuoto ja sisältö tulee määritellä remburssissa. 

Asiakirjat eivät saa olla keskenään 

ristiriitaisia. 

22


23


Tuontiremburssi 

Suomalainen tuoja käynnistää tuontiremburssin 

antamalla pankilleen remburssihakemuksen, 

jossa määritellään tarkoin remburssin muoto 

ja ehdot, esimerkiksi voimassaoloaika, mahdollinen 

maksuaika, asiakirjat sekä toimituslauseke. 

Vaikka remburssi on kauppasopimuksesta 

erillinen, tulee ohjeiden vastata sitä, mitä siinä 

on sovittu. 

Osuuspankista saa remburssin hakemuslomakkeita, 

jotka helpottavat ohjeiden antamista. 

Ostaja toimittaa pankkiin täytetyn hakemuksen, 

jonka liitteenä on tilausvahvistus, 

proformalasku tai muu selvitys kaupan ehdoista. 

Katettu vai kattamaton 

Ennen remburssin avaamista sovitaan myös, 

milloin ostaja suorittaa sen katteen pankille. 

Katetun remburssin arvon ostaja maksaa 

pankille jo avausvaiheessa - tällöin ostaja vapautuu 

kurssiriskistä. 

Mikäli ostaja ei halua sitoa varojaan vielä 

avausvaiheessa, hän voi neuvotella kattamattomasta 

remburssista. Koska remburssi on ostajan 

pankin sitoumus, sen avaaminen vaatii pankissa 

normaalin luottokäsittelyn ja ostajalta 

asianmukaiset vakuudet. Pankki perii katteen 

siinä vaiheessa, kun myyjä esittää remburssin 

ehtojen mukaiset asiakirjat tai maksuajallisessa 

remburssissa kaksi pankkipäivää ennen maksun 

eräpäivää. Kattamattoman remburssin kurssiriski 

on ostajalla. 

OKO lähettää remburssinavauksen myyjän 

pankkiin, joka ilmoittaa siitä myyjälle. Toimitettuaan 

tavaran myyjä esittää asiakirjat pankilleen, 

joka tarkastaa ne ja lähettää ne OKOon. 

OKO tarkastaa, että ne vastaavat remburssin 

ehtoja, toimittaa ne asiakkaalleen ja veloittaa 

asiakkaalta asiakirjojen summan. 

Kansainvälisen kauppakamarin remburssisääntöjen 

mukaan pankkien toimenpiteet koskevat 

ainoastaan asiakirjoja. Mikäli ne ovat 

remburssin ehtojen mukaiset, pankki ei voi 

kieltäytyä maksusta vetoamalla esimerkiksi 

tavaralähetyksen virheellisyyksiin. 

Remburssin kustannukset 

Remburssista syntyy kustannuksia sekä ostajan 

että myyjän pankissa. Kansainvälisen kauppakamarin 

säännösten mukaan kustannuksista 

vastaa toimeksiantaja, ostaja. Remburssia käytettäessä 

myyjä usein myöntyy käteisalennukseen, 

jota hyödyntämällä ostaja voi kattaa remburssin 

kustannuksia. Yleistymässä on tasapuolinen 

käytäntö, jossa kumpikin osapuoli maksaa 

oman pankkinsa palkkiot. Kustannusten 

jaosta tulisi ehdottomasti sopia jo kauppasopimuksessa. 

OKO veloittaa suomalaisen ostajan puolesta 

avattavasta tuontiremburssista prosentuaaliset 

palkkiot avauksesta sekä vastuusta sen voimassaolo- 

ja maksuajalta. Lisäksi veloitetaan telesanoma- 

ja postikulut. Tämän lisäksi tulevat 

mahdolliset myyjän pankin kulut. 

Mikäli ulkomailta tulevan vientiremburssin 

ehdot edellyttävät, että suomalainen viejä maksaa 

OKOn kulut OKO veloittaa kertaluonteisen 

ilmoituspalkkion sekä prosentuaalisen käsittelypalkkion 

esitettyjen asiakirjojen määrästä. Mikäli 

OKO vahvistaa remburssin, peritään sen voimassaoloajalta 

etukäteen prosentuaalinen vahvistuspalkkio, 

jonka suuruus vaihtelee vientimaasta riippuen. 

Aikaremburssin maksuajalta veloitetaan 

prosentuaalinen palkkio. Ehtojen muutokset ja 

muut erillistoimet aiheuttavat lisäkuluja. 

24

Cash management -palvelut ulkomaankauppaa käyville yrityksille 

Cash Management -palvelut 

ulkomaankauppaa käyville yrityksille 

Cash Managementin tehokas hoitaminen 

edellyttää ajantasaista tietoa yrityksen likviditeetistä 

sekä maksuliikkeen joustavaa ja tehokasta 

hoitamista. 

Osuuspankin Cash Management -palvelukokonaisuus 

tarjoaa välineet päivittäisen likviditeetin 

hoitoon, välittää tiedot likviditeetistä 

kassasuunnittelua varten sekä mahdollistaa 

maksatukset ja tietojen siirrot suoraan yrityk- 

sen reskontrien ja pankin välillä. 

Osuuspankin Cash Management –palvelut 

ovat käytettävissä elektronisesti yleisimmillä 

pankkiyhteysohjelmilla. Osuuspankin Kultalinkki 

for Windows- pankkiyhteysohjelman 

yritys saa veloituksetta käyttöönsä osuuspankin 

ja OKOn Internet-sivuilta osoitteista 

www.osuuspankki.fi/yritysratkaisut tai 

www.oko.fi/yritysratkaisut 

CASH MANAGEMENT -PALVELUT 

KOTIMAISET OKOBANKEN UNICASH MUUT PANKIT 

MAKSUJEN 

KERÄÄMINEN 

KOTIUTUKSET 

SAMALLA ARVOLLA 

AUTOMAATTISET 

KOTIUTUKSET 

SAMALLA ARVOLLA 

TILIRAPORTOINTI 

PALVELUT 

MAKSUPÄÄTE, 

KTL, SV, jne. 

AJANTASASIIRROT 

SUOMEEN 

PAIKALLISET MAKSUT 

PAIKALLISET MAKSUT 

MAKSAMINEN 


TITO-STANDARDILLA 


PALVELUT 

KOTIUTUKSET 

LMP, TILISIIRROT, 

LUM2, jne. 

LINJAYHTEYDET 

BGC:HEN 

AUTOMAATTINEN 

SALDONTASAUS 

KONSERNITILIT, 

VALUUTTATILIT 

OCR-VIITELASKUTUS 

YHTENÄINEN 

PALVELUN SISÄLTÖ 

25


PALVELUT SUOMESSA 

Tilit ja maksujen kerääminen 

Ulkomaiset saatavat voi ohjata joko euromääräiselle 

OP- Yritystilille tai valuuttatilille. 

OP-yritystili 

Tili on yrityksen maksuliiketili, jonka tili- ja 

korkoehdoista sovitaan tilipankin kanssa. 

Konsernitili 

Konsernitili on kassanhallinta -ja maksuvalmiusratkaisu, 

jonka avulla konserni voi hallita 

tytäryhtiöiden ja yksiköiden maksuliiketilien – 

yksikkötilien –likviditeettiä yhden pankkitilin 

avulla. 

Konsernin varojen keskittäminen yhdelle 

tilille mahdollistaa paremmat korko- ja sijoitustuotot. 

Konserni säästää ulkoisissa rahoituskustannuksissa, 

koska konsernitilin avulla yksiköiden 

tileillä olevia varoja voidaan tasata. 

OP-valuuttatili 

OP- Valuuttatili on shekkitililuonteinen maksuliiketili 

, jonka voi avata missä tahansa vaihdettavassa 

valuutassa. Vaihdettava valuutta on 

valuutta, joka on esteettä vaihdettavissa Yhdysvaltain 

dollareiksi. 

OP- Valuuttatilin avulla voi suojautua kurssiriskeiltä 

ja säästää valuutanvaihtokustannuksissa 

esimerkiksi ohjaamalla samaa valuuttaa 

olevat valuuttamääräiset tulot ja menot saman 

tilin kautta. 

Määräaikainen OP-valuuttasijoitustili 

Suomalaisella yrityksellä tai yhteisöllä on mahdollisuus 

avata Osuuspankissa valuuttasijoitustili 

kaikissa OKOn noteeraamissa valuutoissa. 

Korko on eurokorkopohjainen talletuskorko, 

joka määräytyy sijoitettavan summan ja sijoitusajan 

mukaan. Korko on kiinteä koko sijoitusajan. 

Ennakkotiedot saapuvista valuuttamaksuista 

Saapuvien ulkomaanmaksujen ennakkotiedot 

voi noutaa OP -eräsiirtopalvelusta samana päivänä 

kun maksu saapuu pankkiin. Näin yritys 

voi hyödyntää saamiansa tietoja kassanhallinnan 

suunnittelussa, esimerkiksi valuutta- ja varainhallinnassa, 

ostajariskien hallinnassa ja toimitusaikataulujen 

optimoinnissa. 

Maksaminen kotimaiselta tililtä 

Konekielinen maksaminen on yritykselle edullisin 

tapa maksaa ulkomaan maksuja, 

Yritys voi tallentaa maksut omalla pankkiyhteysohjelmallaan 

tai siirtää maksut suoraan 

ostoreskontrasta pankkiin maksettavaksi. 

Maksetuista laskuista tulostetaan elektroninen 

maksupalaute, jonka avulla yritys voi 

päivittää maksut automaattisesti ostoreskontraansa. 

PALVELUT ULKOMAILLA 

OKOn palvelut Ruotsissa 

OKOn Tukholman sivukonttori, tarjoaa Ruotsissa 

monipuolisia maksuliikepalveluita kilpailukykyiseen 

hintaan. Konttori on keskittynyt 

palvelemaan yritysasiakkaita , joiden emo- tai 

tytäryhtiö on Suomessa. 

Yritys voi avata tilin Tukholmaan omassa 

osuuspankissaan ja käyttää palveluita omalla 

pankkiyhteysohjelmallaan. 

Konttorin palveluita käyttämällä yrityksen 

asema Ruotsin markkinoilla on tasavertainen 

paikallisten yritysten kanssa. Asiakkaat voivat 

maksaa suoritukset tilille paikallisina maksuina. 

26


Varat Ruotsista Suomeen voi kotiuttaa ilman 

arvopäivämenetyksiä. 

Tukholman Cash Management –palvelut: 

– maksuliiketili 

– maksut tilille paikallisina maksuina 

– suomalaisen standardin mukainen tositetiliote 

– automaattinen kotiutuspalvelu 

– automaattinen saldontasauspalvelu 

– maksaminen tililtä paikallisina maksuina 

– konekieliset viitesiirtojen (OCR) nouto 

BGCsta Suomeen 

UniCash –palvelut Euroopassa 

Osuuspankkiryhmä tarjoaa UniCash- palvelua 

yhteistyössä kansainvälisten UniCash –pankkien 

kanssa: UniCash –verkosto tarjoaa yli 

40 000 toimipaikan Euroopan laajuisen verkoston 

ja paikallisen asiantuntemuksen yhdessätoista 

eri maassa. 

Palvelua tarjoavat seuraavat yhteistyöpankkimme 

Euroopassa: 

KBC Bank, Belgia 

RZB-Austria, Itävalta 

Rabobank, Alankomaat 

Credit Agricole , Ranska 

DZ Bank, Saksa 

Lloyds Bank TSB, Iso-Britannia 

ICCREA Banca, Italia 

”la Caixa”, Espanja 

IntesaBci., Italia 

Union Bank of Norway, Norja 

Banco Espirito Santo, Portugali 

Yritys pystyy avaamaan UniCash -tilin ulkomaille 

omassa osuuspankissaan ja käyttämään 

palvelua nykyisellä pankkiyhteysohjelmallaan 

Suomesta käsin. 

UniCash- tilille kertyneet varat yritys voi 

kotiuttaa osuuspankissa tai OKOssa olevalle 

tililleen ilman arvopäivämenetyksiä. 

UniCash-palvelut: 

– tili UniCash –pankissa 

– konekielinen tiliote 

– maksut tilille paikallisina maksuina 

– kotiuttaminen Suomeen ilman arvopäivämenetyksiä 

automaattisesti tai itsepalveluna 

omalla pankkiyhteysohjelmalla 

– tilin saldontasauspalvelu automaattisesti tai 

itsepalveluna omalla pankkiyhteysohjelmalla 

– maksujen maksamisesta ulkomaiselta tililtä 

paikallisina maksuina 

Lisätietoa UniCash- palvelusta tilikonttorista 

tai Internet-sivuilta osoitteista 

www.osuuspankki.fi/yritysratkaisut tai 

www.oko.fi/yritysratkaisut sekä suoraan 

UniCash –pankkien yhteisiltä Internet-sivuilta 

www.unicash-icm.com. 

27


NÄIN UNICASH -PALVELU TOIMII 

Taloushallinto 

Asiakas 

WGZ BANK 

Tili:EUR 

IMPORT GmbH 

Maksut 

Pankkiyhteysohjelma 

(Analyste, OpusCapita, 

OP-Kultalinkki) 

OKO 

Eurotili 

IMPORT S.P.A. 

Kassasuunnittelu 

TIEDONSIIRTO- 

VERKKO 

Siirrot 

ICCREA 

Tili: EUR 

• Raportointipalvelut 

• Maksujen 

kerääminen 

• Kotiutukset 

• Funding 

• Paikalliset maksut 

Crédit Agricole 

Tili: EUR 

Maksut 

L’IMPORTATION S.A. 

MUIDEN YHTEISTYÖPANKKIEN 

PALVELUT 

Yritys voi avata tilejä myös muihin osuuspankkien 

ja OKOn ulkomaisiin yhteistyöpankkeihin 

oman tilipankkinsa välityksellä. 

Tilejä voi käyttää vientisaatavien keräämiseen 

ja laskujen maksamiseen. 

Tiliotteen ulkomailla olevista tileistä (Transaction 

Reporting) yritys voi noutaa samalla 

kuin kotimaistenkin tilin tiliotteen. 

Maksutoimeksianto ulkomaiseen pankkiin 

Payment request –palvelun avulla yritys voi lähettää 

maksutoimeksiantoja ulkomaiseen tilipankkiinsa. 

Yritys voi antaa ulkomaiselle pankille toimeksiannon 

maksaa laskuja ulkomaiselta tililtään 

tai kotiuttaa tilinsä varoja Suomeen. 

28

Ulkomaankaupan rahoitus 


Ulkomaankauppaa käyvän yrityksen rahoitusvaihtoehdot 

ovat nykyään monipuoliset. Oikean 

rahoitusmuodon valinta auttaa hallitsemaan 

ulkomaankauppaan liittyviä kurssi- ja valuuttariskejä 

sekä nopeuttaa myyntisaamisten 

tulouttamista. Eri rahoitusvaihtoehdot tarjoavat 

mahdollisuuksia sekä viennin valmistusaikaisiin 

rahoitustarpeisiin että toimituksen jälkeiseen rahoitukseen. 

Viejä voi rahoittaa viennistä aiheutuvia 

lyhytaikaisia saatavia tai koko viennin saatavakantaa 

sekä esimerkiksi investoinneista aiheutuvia 

pitkäaikaisia rahoitustarpeita. Myös 

tuonnissa tuojalla on myyjän myöntämän maksuajan 

lisäksi erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. 

Tuontikaupassa maksuajan saaminen on 

yksi keino rahoittaa toimintaa, mikäli myönnetyt 

käteisalennukset tai arvio laskutusvaluutan 

kurssikehityksestä eivät muuta tilannetta. 

Erityisesti suurissa maksuissa kurssimuutosten 

vaikutus voi olla tuntuva ja silloin kurssimuutosten 

vaikutus voidaan eliminoida tallettamalla 

maksuun tarvittavat varat valuuttatilille. Jos 

ulkomainen myyjä vaatii ennakkomaksun, sille 

kannattaa vaatia pankkitakaus. 

Vientikaupassa maksuajan myöntäminen 

ostajalle on suomalaiselle viejälle kilpailukeino 

tilanteissa, joissa eri kilpailijoiden laatu- ja hintataso 

on tasainen. Sitä voivat yleensä tarjota 

yritykset, joiden taloudellinen asema on hyvä 

tai jotka pystyvät rahoittamaan toimituksensa 

ulkopuolisista rahoituslähteistä. Jos osa kauppahinnasta 

on maksettu ennakkona, ostaja 

yleensä vaatii ennakkomaksun vakuudeksi 

pankkitakauksen. 

Yrityksillä on käytettävissä sekä euro-, että 

valuuttamääräistä rahoitusta tarpeidensa mukaan. 

Valuuttamääräinen rahoitus sopii hyvin 

muihin kuin euroalueen maihin ulkomaankauppaa 

käyvälle yritykselle sekä lyhyt- että 

pitkäaikaiseen rahoitustarpeeseen. Valuuttamääräisellä 

rahoituksella voidaan poistaa kurssiriski, 

esimerkiksi käyttämällä viennin rahoituksessa 

valuuttaluottoa, joka on samassa valuutassa, 

samalle ajalle ja samalle valuuttamäärälle 

kuin vientisaatava. Eroalueen maiden 

välisessä kaupassa ei valuuttakurssiriskiä ole, jos 

laskutusvaluuttana käytetään euroa. Kaikki valuutat 

noteerataan euroa vastaan. 

Luotonottajan kannattaa jo tarjouksen tekovaiheessa 

keskustella rahoitukseen liittyvistä 

asioista Osuuspankissa, jossa on asiantuntemusta 

sopimusehtoihin liittyvissä asioissa ja lisäksi 

tietoa käytettävissä olevista rahoituslähteistä. 

Pankin sitoutuminen hankkeeseen alusta 

asti myös nopeuttaa jatkossa päätösten toimeenpanoa. 

LYHYTAIKAINEN 

VALUUTTAMÄÄRÄINEN RAHOITUS 

Lyhytaikainen valuuttaluotto 

Lyhytaikaisen valuuttaluoton luottovaluuttana 

voidaan käyttää kaikkia kansainvälisiltä 

valuutta- ja pääomamarkkinoilta saatavia valuuttoja. 

Luotonottaja voi itse valita luottovaluutan 

omien tarpeidensa mukaisesti esi- 

29


merkiksi vientisaatavien laskutusvaluutan 

mukaan. Lyhytaikaisen valuuttaluoton lainaaika 

on enintään yksi vuosi. Tavallisesti luotto 

on 3, 6 tai 12 kuukauden pituinen. Luotto 

on kertalyhenteinen. Korko muodostuu luottovaluutan 

korosta kansainvälisillä raha- ja 

valuuttamarkkinoilla lisättynä asiakaskohtaisella 

marginaalilla. Korko pysyy samana 

koko sovitun laina-ajan. 

Lyhytaikaista valuuttaluottoa voidaan 

käyttää käyttöpääoma-, kausi- tai muuhun 

yrityksen tarvitsemaan lyhytaikaiseen rahoitukseen 

sekä vientitoimitusten tai tuontiostojen 

rahoittamiseen. Viennin rahoitukseen 

käytettävän luoton vakuutena voidaan 

käyttää tavanomaisten vakuuksien lisäksi 

esimerkiksi ulkomaisen ostajan hyväksymää 

ulkomaisen pankin takaamaa (ns. avalisoitua) 

vekseliä tai Finnveran takauksia tai takuita 

kuten esim. riskinjakotakausta tai ostajaluottotakuuta. 

Finnveran tuotteista on 

kerrottu enemmän kohdassa Finnveran 

vientitakuut. 

Rahoituslimiitti 

Jos ulkomaankauppaa käyvällä yrityksellä on 

jatkuva tai usein toistuva lyhytaikaisen rahoituksen 

tarve, voi yritys sopia pankin kanssa 

limiitistä. Rahoituslimiitti on yritykselle 

joustava ratkaisu rahoituksen hankkimiseksi. 

Limiitti on voimassa enintään yhden vuoden 

kerrallaan ja pankki perii siitä provision. 

Limiitistä voidaan nostaa eri pituisia ja eri 

suuruisia luottoja tarpeen mukaan. Limiitistä 

tehdään sopimus ja vakuus pantataan aina 

koko limiitille, jolloin yksittäisten luottojen 

nostaminen ja uudistaminen limiitin puitteissa 

on helppoa. Tavanomaisten vakuuksien lisäksi 

limiitin vakuutena voidaan käyttää 

myös Finnveran takauksia tai takuita. 

Vientiremburssisaatavan diskonttaus 

Muuttaakseen ostajalle myöntämänsä maksuajan 

käteissuoritukseksi viejä voi diskontata 

vahvistettuun aikaremburssiin perustuvan saatavansa. 

Diskonttaus voi tapahtua vasta sitten, 

kun viejä on esittänyt pankille toimituksen jälkeen 

remburssiehtojen mukaiset asiakirjat. 

Remburssipalkkioiden lisäksi peritään diskonttauskulut, 

jotka muodostuvat luottovaluutan 

hankintakorosta euromarkkinoilla ja käsittelymaksusta. 

Forfaiting 

Forfaiting-rahoitus sopii silloin, kun viejä on 

antanut ostajalle maksuaikaa, mutta haluaa itse 

käteissuorituksen. Tällöin viejä edellyttää ostajalta 

saamisasiakirjaksi vekselin tai promissory 

noten, jossa on ostajan pankin takaus eli 

avaali. Vakuudeksi käy myös Finnveran lyhyen 

maksuajan ostajaluottotakuu. Viejä myy 

asettamansa ja ostajan hyväksymät vekselit pankille, 

joka ostaa ne ilman takautumisoikeutta 

viejään nähden. Pankki ostaa vekselit diskonttaamalla 

sen nimellisarvot nykyhetkeen. 

Diskonttokoron ja siten forfaitingrahoituksen 

kustannuksiin vaikuttavat: 

– luottovaluutan hankintakorko euromarkkinoilla 

– pankin marginaali, jonka suuruus riippuu 

mm. vekselin takaajaan ja sen maahan liittyvistä 

poliittisista ja kaupallisista riskeistä 

– lisäpäivien määrä, joka riippuu siitä, millaisia 

kokemuksia pankilla on ostajan maan 

maksuliikkeen sujuvuudesta 

– vekselikohtainen käsittelymaksu 

30


FORFAITING-RAHOITUS 

VIEJÄ 

2) kauppasopimus 

3) tavarantoimitus 

5) velkasitoumus 

OSTAJA 

1) ostositoumus 

6) asiakirjat 

7) maksu 

4) takaus 

9) maksueräpäivänä 

VIEJÄN PANKKI 

8) asiakirjat maksua vastaan 

OSTAJAN PANKKI 

Forfaiting-rahoituksen edut viejälle: 

– viejä saa maksuajallisesta vientikaupastaan 

suorituksen heti kun on toimittanut 

tavaran 

– viejän maksuvalmius paranee 

– forfaiting-rahoitus ei sido viejän vakuuksia 

– viejä vapautuu kauppaan liittyvistä ostajasta 

ja/tai ostajan maahan liittyvistä poliittisista 

ja kaupallisista riskeistä 

– forfaiting-rahoituksen avulla viejä voi vähentää 

vientikauppaan liittyvää valuuttakurssiriskiä 

– viejä voi sisällyttää diskonttauskulut kauppahintaan 

– viejä voi käyttää forfaiting-rahoitusta myynninedistämisessä 

– Viejän on hyvä varmistua jo ennen kauppasopimuksen 

allekirjoittamista oman pankkinsa 

valmiudesta ja halukkuudesta ostaa kauppahinnan 

maksuun liittyvät vekselit. 

– Kauppasopimukseen yksilöidään maksuehdot 

tarkasti ja sovitaan tarvittavista asiakirjoista 

– Ennen tavarantoimitusta ostaja toimittaa hyväksymänsä 

ja pankkinsa takaaman vekselin 

viejälle 

– Tavarantoimituksen jälkeen viejä toimittaa toimitukseen 

liittyvät asiakirjat ja vekselin pankkiinsa 

– Viejän pankki maksaa viejälle vekselin määrän 

diskonttauskuluilla vähennettyinä ilman 

takautumisoikeutta viejään nähden 

– Viejän pankki perii maksun ostajalta tai takaajalta 

vekselin eräpäivänä 

31


VIENTISAATAVIEN RAHOITUS 

Vientisaatavarahoitus soveltuu käyttöpääoman 

rahoitukseen vientiyritykselle, jonka ostaja-asiakkaat 

ovat pääasiassa Länsi-Euroopassa. Vientirahoitus 

tarjoaa yritykselle sekä palvelua että 

rahoitusta. 

Käyttöpääomarahoitus 

Vientisaatavienrahoituksessa rahoitetaan yrityksen 

vientilaskut. Näin eurooppalaisille ostajille 

annettavat pitkät maksuehdot eivät 

pääse vaikuttamaan yrityksen maksuvalmiuteen. 

Rahoitus toimii siten, että myyjä avaa vientilaskulimiitin. 

Tavaran toimituksen jälkeen laskuista 

luototetaa 60-80 prosenttia. Myyjä käyttää 

luottoa tarpeensa mukaan. 

Siirretyt laskut ovat luoton pääasiallinen vakuus. 

Myyjä voi laskuttaa valitsemassaan valuutassa. 

Vientilaskujen lisäksi samassa limiitissä voidaan 

rahoittaa myös kotimaan laskutus. 

Koska luottovakuutuskorvauksen saaminen 

edellyttää ostajan maksukyvyttömyyden toteamista, 

tarvitaan erityisesti siihen jatkoperintätoimenpiteitä. 

Tunne ostajasi 

Ostajien limiittien määrityksessä käytetään 

Dun & Bradstreetin luottolausuntoja. Lisäpalveluna 

voidaan välittää myyjälle ajantasaiset D 

& B:n luottolausunnot ostajista. 

VIENTISAATAVARAHOITUS 

Rahoitus 

Käyttöpääomarahoitus 

Perintä 

Tietoa ostajasta 

Palvelu 

Vientiyritys 

Raportit 

Riskienhallinta 

32


Hallitse riski 

Halutessaan myyjä voi kattaa ostajariskinsä 

luottovakuutuksella. Pankki hakee vakuutuksen 

myyjän puolesta ja hoitaa sen edellyttämän 

raportoinnin vakuutusyhtiölle. 

Luottovakuutuksen käyttäminen on vapaaehtoista. 

Ilman luottovakuutusta myyjä vastaa 

itse ostajan luottotappioriskistä. 

Hyödy raportoinnista 

Vientisaatavien rahoitukseen sisältyy siirrettyjen 

laskujen myyntireskontran ja ostajien maksukäyttäytymisen 

raportoiminen myyjälle, 

joka saa käyttöönsä valmiit raportit kirjanpitoaan 

ja seurantaa varten. 

Ruotsissa ostajat suorittavat maksunsa 

Okobankeniin. Muualla Euroopassa hyödynnetään 

Unico-pankkien välistä yhteistyötä. Ostaja 

maksaa laskut nopeasti ja edullisesti maansa 

Unico-pankissa. 

Tiedot on mahdollista saada ajantasaisesti 

Online-palveluna. Sähköiset tiedonsiirtopalvelut 

ovat myyjän kannalta kustannustehokkaita 

ja säästävät aikaa. 

Edut myyjälle 

– Yrityksen maksuvalmius paranee 

– Yritys pystyy hyödyntämään eurooppalaiset 

pitkät maksuajat vientikaupassaan (60- 

90 päivää) 

– Samassa limiitissä voidaan rahoittaa myös 

kotimaan laskutus 

– Siirretyt laskut ovat luoton pääasiallinen 

vakuus 

– Palvelupaketin hinta on kilpailukykyinen 

– Rahoituksen lisäksi yritys saa käyttöönsä 

monipuolisen palvelukokonaisuuden 

– Palvelupaketin kokonaiskustannukset säästävät 

usein rahaa verrattuna siihen, että 

myyjä tuottaa palvelut itse. 

Vientiyritys 

Laskujäljennös 

Luotto 60-80% 

Loput 20-40% 

Lasku 

Tavara 

Suoritus 

Ulkomainen 

ostaja 

Peri tehokkaasti 

Vientilaskujen siirto nopeuttaa myyntisaatavien 

kiertoa. Rahoituspalveluun sisältyy laskujen 

perintä 60 päivää eräpäivästä. Myyjä voi 

halutessaan käyttää jatkoperinnässä kohdemaassa 

toimivaa perintäyhteistyökumppania. 

Palvelun hinnoittelu 

Käytetystä luotosta veloitetaan korko kuukausittain 

jälkikäteen. Laskupalkkio määräytyy 

laskujen määrän, koon ja kierron perusteella. 

Myyjälle välitetään päivitetyt luottotiedot, 

perintäpalvelut ja luottovakuutuksen normaalihintoja 

edullisemmin. 

Tarvittavat tiedot 

vientisaatavarahoitusta haettaessa 

Myyjästä 

– tilinpäätöstiedot 

– tiedot vientilaskutuksesta 

Ostajista 

– ostan virallinen nimi ja osoite 

– arvio vuosittaisesta myyntivolyymista ostajittain 

– tarvittava ostajalimiitin määrä 

– käytettävä laskutusvaluutta 

33


PITKÄAIKAINEN 

VALUUTTAMÄÄRÄINEN RAHOITUS 

Valuuttaluotto 

Pitkäaikaisen valuuttaluoton luottovaluuttana 

voidaan käyttää kaikkia kansainvälisiltä valuutta- 

ja pääomamarkkinoilta saatavia valuuttoja. 

Luotonottaja voi itse valita luottovaluutan esimerkiksi 

vientisaatavien laskutusvaluutan mukaan. 

Pitkäaikaista valuuttaluottoa käytetään 

yleensä investointien rahoitukseen tai pitkäaikaiseen 

käyttöpääomatarpeeseen. Laina-aika 

on yli vuosi ja yleensä enintään viisi vuotta. 

Korko voi olla joko vaihtuva tai kiinteä. 

Vaihtuvakorkoisessa luotossa korko määritellään 

jokaiselle korkokaudelle koronmääräytymisjakson 

vaihteessa erikseen. Luotosta perittävä 

korko säilyy samana koko korkokauden 

ajan. Korkokauden pituus on yleensä 1-6 kuukautta, 

mutta korkokauden pituutta voidaan 

muuttaa korkokausien vaihteessa sopimalla tästä 

etukäteen pankin kanssa. Korkokauden vaihteessa 

luotto voidaan myös muuttaa kiinteäkorkoiseksi. 

Vaihtuvakorkoisen luoton luottovaluutan 

muuttaminen on mahdollista korkokauden 

vaihteessa sopimalla tästä pankin kanssa etukäteen. 

Vaihtuvakorkoisessa luotossa luotto voidaan 

luottoehtojen mukaisesti maksaa ennenaikaisesti 

takaisin korkokauden vaihteessa. 

Kiinteäkorkoisessa luotossa luoton nostoajankohtana 

määräytynyt korko pysyy samana 

koko luottoajan riippumatta luottovaluutan 

kansainvälisen korkotason heilahteluista. Myös 

muut kiinteäkorkoisen valuuttaluoton luottoehdot 

pysyvät samoina koko luottoajan. 

Ostajaluotot 

Kone- ja laitetoimitukset sekä muut suuret toimitukset 

edellyttävät usein viejältä valmiutta järjestää 

ulkomaiselle ostajalle pitkäaikaista rahoitusta. 

Luottomuotona käytetään usein ostajaluottojärjestelyä. 

Tällöin viejä ja ostaja solmivat 

keskenään toimitussopimuksen ja rahoitussopimus 

tehdään ostajan tai tämän pankin välillä. 

Pitkän maksuajan viennissä Finnvera noudattaa 

vientiluottokonsensuksen säännöksiä harkitessaan 

takuun myöntämistä. OECD-maat ovat 

sopineet julkisin varoin tuettujen, kaksi vuotta 

ja tätä pidempien vientiluottojen ehdoista ns. 

vientiluottokonsensuksessa. Siinä määritellään 

luottojen korot, luottoajat ja luotto-osuudet sekä 

lyhennysten alkamisajankohta. 

Takuun myöntämisen edellytyksiä: 

– vientituotteiden on oltava pääasiassa suomalaista 

alkuperää 

– ostaja on luottokelpoinen. Luottokelpoisuuden 

toteamiseksi tarvitaan ostajan luottotiedot 

ja tilinpäätöstiedot kolmelta viimeiseltä 

vuodelta. Myös luotonsaajan maan 

on oltava luottokelpoinen 

– käteisosuuden on oltava vähintään 15 % 

kauppahinnasta, luotto-osuus voi olla enintään 

85 % 

– luoton takaisinmaksun on tapahduttava 

puolivuosittain yhtä suurina erinä ilman vapaavuosia 

– luottoajan enimmäispituuteen vaikuttavat 

kaupan kohde, kauppahinta ja ostajan maan 

luokitus 

OECD-ehtoinen luotto ja siihen liitetty korontasaus 

sopivat silloin, kun on kyse suurien vientitoimitusten 

rahoituksesta ja siihen halutaan 

turvallista, pitkäaikaista ja kiinteäkorkoista rahoitusta. 

Rahoituksessa käytettävän viitekoron 

vahvistaa OECD:n sihteeristö kuukausittain 

(CIRR eli Commercial Interest Reference 

Rate). Suomessa korontasausjärjestelmää hallinnoi 

valtion omistama FIDE Oy. 

34


VALUUTTALUOTON 

KUSTANNUKSET JA RISKIT 

Valuuttaluoton kustannukset muodostuvat korosta, 

johon lisätään asiakaskohtainen marginaali, 

järjestelypalkkiosta, toimitusmaksusta 

sekä rahoituslimiitistä perittävästä limiittiprovisiosta. 

Valuuttaluoton kustannuksiin vaikuttaa 

kyseisen luottovaluutan hankintakorko 

markkinoilla sekä luottovaluutan kurssimuutosten 

aiheuttama eurovasta-arvon muuttuminen. 

Valuuttaluottoon sisältyy aina kurssiriski. 

Kurssiriski johtuu siitä, että eri valuuttojen arvo 

euron suhteen muuttuu koko ajan. Kurssiriskiä 

voidaan kuitenkin pienentää käyttämällä 

oikein valittua luottovaluuttaa. 

Mikäli luotto on vaihtuvakorkoinen, valuuttojen 

korkomuutokset luoton voimassaoloaikana 

vaikuttavat luoton kokonaiskorkoon. 

Kunkin valuutan korkoon vaikuttavat mm. valuutan 

kotimaan taloudellinen ja poliittinen tilanne 

sekä kansainvälisten rahamarkkinoiden 

tilanne. Mikäli luotto on kiinteäkorkoinen korkomuutokset 

eivät vaikuta luotosta perittävään 

korkoon. 

Pitkäaikaisten valuuttaluottojen korkoriskiä 

voi hajauttaa ottamalla sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia 

luottoja. Luottoajalta maksettavien 

korkojen eurovasta-arvo riippuu paitsi 

luottovaluutan korosta myös kunkin koronmaksuhetken 

kurssitasosta. 

Edellä mainittujen luottovaluutan valinnan 

ja korkojen hajauttamisen lisäksi ja niitä täydentämään 

yritys voi suojautua riskeiltä erityisillä 

suojausinstrumenteilla. Näitä ovat esimerkiksi 

valuuttatermiinit, vastatalletukset sekä 

korkotermiinit. Näistä ja muista suojautumisvaihtoehdoista 

on kerrottu tarkemmin kohdassa 

Riskeiltä suojautuminen ulkomaankaupassa. 

35

Pankkitakaus / Pankkitakuu ulkomaankaupassa 

Pankkitakaus / Pankkitakuu 

ulkomaankaupassa 

Pankkitakaus on pankin asiakkaansa (taattava) 

puolesta kotimaisen tai ulkomaisen edunsaajan 

hyväksi antama takaus tai takuu, jossa 

pankki takaajana sitoutuu rahamääräiseen vastuuseen. 

Pankkitakaus ulkomaille annetaan viejän tai 

tuojan puolesta tämän ulkomaisen sopimuskumppanin 

hyväksi. Viejä tai tuoja voi pyytää 

pankkitakauksia myös ulkomaiselta sopimuskumppaniltaan 

tämän sopimusvelvoitteiden 

täyttämisen vakuudeksi. Viejän ja tuojan on 

hyvä varmistua oman pankkinsa avustuksella 

takauksen oikeellisuudesta ja sitovuudesta. 

PANKKITAKAUS 

Pankkitakaus, jonka pankki antaa taattavansa 

puolesta, on yleensä muodoltaan omavelkainen 

ja pääsitoumukseen nähden liitännäinen. 

Tämä tarkoittaa sitä, että takauksen 

edunsaajalla on tällaisen sitoumuksen nojalla 

oikeus hakea erääntynyttä saatavaansa joko 

taattavalta tai suoraan takaajapankilta. Omavelkainen 

takaus suojaa siten edunsaajaa sekä 

taattavan maksukyvyttömyydeltä että -haluttomuudelta. 

PANKKITAKUU 

Kansainvälisessä kaupankäynnissä käytetään 

yleisesti ‘first demand’ eli heti vaadittaessa maksettavia 

takuusitoumuksia, joiden perusteella 

pankki ei voi kieltäytyä maksusta saatuaan 

muodollisesti oikein laaditun vaatimuksen. 

Pankki joutuu tällaisen pankkitakuun mukaan 

maksamaan sitoumuksensa perusteella edunsaajan 

vaatimuksesta selvittämättä, onko taattava 

syyllistynyt sopimuksen rikkomiseen tai 

laiminlyöntiin. 

Suora pankkitakaus tai toimeksiantotakaus 

Yleensä sopimuskumppanien välillä käytetään 

ns. suoraa pankkitakausta, jolloin pankki antaa 

asiakkaansa puolesta takauksen suoraan ulkomaisen 

sopimuskumppanin hyväksi. 

suomalainen 

asiakas 

pankki 

toimeksianto 

sopimussuhde 

takaus 

ulkomainen 

kauppakumppani 

36


Joissakin maissa lainsäädäntö, valuuttasäännökset 

tai yleinen kauppatapa estävät vastaanottamasta 

suoraan ulkomaista vakuutta. Tämä 

koskee useimmiten sopimuskumppania, joka 

on valtion omistama yritys, liikelaitos tai julkisyhteisö. 

Tällöin takaus voidaan järjestää pankin 

kirjeenvaihtopankin välityksellä ns. toimeksiantotakauksena. 

Pankki antaa ulkomaiselle 

pankille ohjeet antaa pankkitakaus vastatakuutaan 

vastaan. Pankki toimeksiantajapankkina 

sitoutuu korvaamaan ulkomaiselle takaajapankille 

sen, mitä tämä antamansa takauksen 

perusteella on joutunut maksamaan. Toimeksiantotakaukset 

ovat yleensä muodoltaan ‘first 

demand’ -takuita ja niihin sovelletaan varsinaisen 

takuun antajan maan lakia. 

suomalainen 

asiakas 

pankki 

toimeksianto 

sopimussuhde 

toimeksiantotakaus 

Vientikauppaan liittyviä takauksia 

Tarjoustakaus - Bid Bond, Tender Guarantee 

takaus 

ulkomainen 

kauppakumppani 

kirjeenvaihtajapankki 

Takaus korvaa vahingon, jos viejä peruuttaa tarjouksensa, 

ei allekirjoita sopimusta tarjouksen 

hyväksymisen jälkeen tai hanki sopimuksen 

edellyttämää toimitustakausta. Tarjoustakaus 

on yleensä 2-5 % tarjouksen arvosta. Takaus 

on voimassa tarjouksen antamisesta tarjouksen 

hyväksymiseen asti. 

Toimitustakaus - Performance Bond/Guarantee 

Toimitustakaus korvaa tilaajalle aiheutuvan vahingon, 

jos toimitus ei ole sopimusehtojen 

mukainen. Toimitustakauksen määrä on yleensä 

5-10 % sopimuksen arvosta. Takaus on voimassa 

sopimuksen allekirjoittamisesta toimitukseen 

asti. 

Ennakkomaksutakaus - Advance/Repayment/ 

Downpayment Guarantee/Bond 

Sopimusosapuolet voivat sopia, että osa kauppahinnasta 

maksetaan ennakkoon. Ennakkomaksu 

mahdollistaa valmistusaikaisen rahoituksen. 

Takaus turvaa tilaajalle ennakkomaksun 

takaisinsaannin, jos toimitus ei ole sopimusehtojen 

mukainen tai toimitusta ei tapahdu. 

Takaus on ennakkomaksun suuruinen, 

yleensä 10-30 % toimituksen määrästä. Takaus 

on voimassa sopimuksen allekirjoittamisesta 

toimitukseen asti. 

Vastuu / takuuajan takaus - Maintenance 

Guarantee, Warranty Period Guarantee Retention 

Money Bond 

Viejä antaa takuuajan takauksen siinä vaiheessa 

kun työ / toimitus on suoritettu. Takaus korvaa 

tilaajalle aiheutuvan vahingon, jos viejä ei 

takuuajan kuluessa korjaa mahdollisia puutteita 

tai vikoja. Takuuajan takaus on yleensä 5 % 

toimituksen arvosta. 

Tuontikauppaan liittyviä takauksia 

Takaukset kauppahinnan maksamisen vakuudeksi 

Ulkomaisen myyjän myöntäessä suomalaiselle 

tuojalle toimituksen jälkeistä maksuaikaa, järjestetään 

siihen liittyvä vakuus yleensä joko 

erillisenä takauksena yksittäiseen kauppaan, 

avaalina tuojan hyväksymään vekseliin tai tililuottotakauksena. 

Vekselitakaus eli avaali 

Avaali on kansainvälinen takaustermi. Suomessa 

se tarkoittaa yleensä itse vekseliin merkittyä 

38


takausta. Valittaessa, annetaanko takaus avaalina 

vai erillisenä sitoumuksena, myyjä ja tuoja 

selvittävät, tarvitaanko turvaa vekselin maksamisesta 

vai kauppaan liittyvien laskujen maksamisesta. 

Vekselin maksamattomuutta käsitellään 

eri maissa eri tavalla paikallisen lainsäädännön 

mukaan, esimerkiksi vekselin protestointia 

ei julkaista välttämättä samalla tavalla kuin 

Suomessa. 

Muita takauksia 

Edellä mainittujen takausten lisäksi voidaan 

antaa takauksia erilaisten sopimusvelvoitteiden 

täyttämisen vakuudeksi (esim. yksinmyynti-, 

leasing- ja vuokrasopimus), puutavarakaupassa 

overlying- eli likimääräistakauksia 

sekä erilaisia rahoitukseen liittyviä takauksia. 

Tuontikaupassa tarvitaan joskus myös konossementtitakausta, 

johon syynä saattaa olla 

nopeasti pilaantuva tavara tai tavaran korkeat 

varastointikustannukset tullissa. Mikäli alkuperäiset 

konossementit eivät vielä ole tuojan käytössä, 

tuoja voi lunastaa tavaran käyttöönsä takausta 

vastaan. 

Yhdysvalloissa kauppaa turvaa vaihtoehtoisesti 

pankkitakaus tai pankin Standby-remburssi. 

Standby-remburssi on remburssin muotoinen 

pankkitakuu. Se on pääsopimukseen nähden 

itsenäinen sitoumus, johon sovelletaan 

Kansainvälisen Kauppakamarin (ICC) yhdenmukaisia 

remburssisääntöjä tai Standby-rembursseille 

laadittuja omia yhdenmukaisia sääntöjä 

(ISP98). 

Tullitakaus 

Tullitakausta tarvitaan esimerkiksi silloin kun 

tuoja anoo tulliviranomaisilta väliaikaista tullivapautta 

tai luottoasiakkaan asemaa. Tullitakaukseen 

verrattavissa on myös yhteisön 

passitusmenettelyä varten annettava takaus, 

joka annetaan suomalaiselle tulliviranomaiselle, 

mutta se kattaa taattavan maksettavaksi 

tulevia tulleja ym. muita maksuja koko 

EU:n alueella. 

Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on 

julkaissut demand -takuista ja sopimustakauksista 

yhdenmukaiset säännöt (Uniform Rules 

for Demand Guarantees, No 458, Uniform 

Rules for Contract Bonds, No 524 ja Uniform 

Rules for Contract Guarantees, No 325). 

Sopimuskumppanien on hyvä sopia kauppasopimuksen 

solmimisen yhteydessä, mitä 

sääntöjä annettaviin takaussitoumuksiin sovelletaan. 

Sääntöjen soveltaminen edellyttää, 

että niihin on erikseen viitattu takaussitoumuksessa. 

Sovellettava laki 

Pankkitakaukseen sovelletaan takaajapankin 

maan lakia ellei muuta ole sovittu. Kun takaukseen 

sovelletaan jonkun muun maan lakia 

mainitaan sovellettava laki takaustekstissä. 

Samassa yhteydessä voidaan yksilöidä myös 

oikeustoimipaikka. 

Takaushakemus 

Myöntäessään pankkitakauksen pankki ottaa 

asiakkaansa puolesta taloudellista riskiä. Tämän 

riskin pankki kattaa asiakkaan antamalla vakuudella 

sekä vastasitoumuksella, jossa asiakas 

sitoutuu maksamaan takaajapankille takausprovision 

sekä korvaamaan pankille sen, mitä 

pankki antamansa sitoumuksen perusteella on 

joutunut maksamaan. Tällä tavalla pankki varmistaa 

ja täsmentää takautumis- eli regressioikeutensa. 

39


Takauspäätöstä varten tarvitaan: 

– taattavan yrityksen yhteystiedot: virallinen 

toiminimi, y-tunnus ja osoite 

– takauksen edunsaajan nimi ja osoite, telefaxnumero, 

mahdollinen yhteyshenkilö 

– jäljennös pääsitoumuksesta: esim. sopimus, 

tilaus, tilausvahvistus, proformalasku, lasku 

tai velkakirja (sopimus) 

– tiedot takauksen kattavuudesta eli mitä 

taataan 

– takauksenvaluutta, määrä ja voimassaoloaika 

– takauksen muoto: omavelkainen takaus/ehdoton 

takuu 

– malliteksti, mikäli taattavassa sopimuksessa/sitoumuksessa 

on edellytetty tietyn 

muotoista takausta 

– takauksen edunsaajan pankkiyhteys, mikäli 

takaus lähetetään ulkomaisen pankin 

kautta (esim. swift-osoite) 

Takaushakemuksensa asiakas voi antaa vapaamuotoisena 

tai hän voi antaa hakemuksensa 

myös verkon kautta. Verkkopalvelu edellyttää 

sopimusta asiakkaan ja pankin välillä. Kaikkien 

takaukseen liittyvien yksityiskohtien selvittämiseksi 

on hyvä ottaa yhteyttä osuuspankkiin 

tai OKOon mahdollisimman aikaisessa 

vaiheessa. Saamiensa tietojen perusteella OKO 

laatii takaussitoumuksensa ja takaukseen liittyvän 

taattavan vastasitoumuksen asiakkaan allekirjoitettavaksi. 

Takaukseen perustuvat maksuvaatimukset 

Takauksen edunsaajan tulee esittää pankkitakaukseen 

perustuvat vaatimuksensa viimeistään 

eräpäivänä. Omavelkaisten pankkitakausten 

osalta pankki tutkii maksuvaatimuksen vertaamalla 

sitä pääsopimukseen ja ottaa yhteyden 

asiakkaaseen. Viime kädessä oikeuden päätös 

ratkaisee pankin maksuvelvollisuuden. Kun on 

kyseessä ‘first demand’ –takuu pankki ei voi 

kieltäytyä maksusta saatuaan takauksen ehtojen 

mukaisen maksuvaatimuksen. 

Takauksen kustannukset 

Prosentuaalinen takausprovisio peritään vastuun 

enimmäismäärästä kolmen kuukauden 

jaksoissa etukäteen. Lisäksi peritään toimitusmaksu 

sekä posti- ja telesanomakulut. Jos takaus 

toimitetaan kuriirilla, nämä kulut veloitetaan 

asiakkaalta. Jos takauksen antamiseen tai 

välittämiseen joudutaan käyttämään ulkomaista 

pankkia, veloitetaan myös sen kulut. Yleisen 

käytännön mukaan taattava maksaa kaikki takauksen 

kulut, mutta sopimuskumppanit voivat 

sopia keskenään kulujen jakamisesta. 

40

Finnveran vientitakuu 

Finnveran vientitakuut 

Finnvera Oyj on kokonaan Suomen valtion 

omistama erityisrahoitusyhtiö, joka riskirahoituspalveluja 

tarjoamalla kehittää suomalaisten 

yritysten kotimaan toimintoja sekä vientiä 

ja kansainvälistymistä. Finnvera tarjoaa suomalaisille 

viejille ja investoijille sekä suomalaisen 

viennin rahoittajille kattavan vientitakuuvalikoiman. 

Vientitakuulla voidaan suojautua vientikauppaan 

liittyviltä poliittisilta ja kaupallisilta 

riskeiltä sekä parantaa viennin rahoitusmahdollisuuksia. 

Vientikaupan rahoitusratkaisut 

perustuvat vientihankkeen riskien arvioimiseen. 

Hankkeen rahoituksen ja takuiden saannin 

varmistamiseksi asiakkaan kannattaa olla 

yhteydessä Finnveraan ja pankkiin mahdollisimman 

varhaisessa vaiheessa. 

Rahoitustakuu 

Rahoitustakuu on vakuus viejän saamalle viennin 

rahoitusluotolle. Se turvaa luotonantajaa 

luoton takaisinmaksuun liittyviltä riskeiltä. Viejää 

takuu auttaa viennin rahoituksen vakuusjärjestelyissä. 

Takuu myönnetään pankille tai 

muulle luotonantajalle. Takuu soveltuu viennin 

valmistusaikaisen ja toimituksen jälkeisen rahoituksen 

vakuudeksi ja se on tarkoitettu sekä 

lyhyen että pitkän maksuajan kauppoihin. Rahoitustakuu 

ei kata ulkomaiseen ostajaan tai 

ostajan maahan liittyviä luottoriskejä. Takuun 

myöntämisen edellytyksenä on viejän takuukelpoisuus. 

Tärkeimmät takuukelpoisuuteen 

liittyvät tekijät ovat viejän toiminnan tulokset, 

taloudellinen asema, viejän kyky suoriutua 

vientikaupasta sekä kauppaan liittyvät riskit. 

Takuukate luotonantajalle on yleensä 100 % ja 

Finnveralla on täysimääräinen takautumisoikeus 

viejään nähden siitä korvauksesta, jonka 

se on suorittanut luotonantajalle. Viejältä edellytetään 

vastavakuuksia. 

Ostajaluottotakuu 

Ostajaluottotakuu on vakuus luotonantajalle 

ulkomaisesta ostajasta, ostajan pankista tai ostajan 

maasta aiheutuvien luottoriskien varalta. 

Viejälle takuujärjestely merkitsee viennin vakuusongelmien 

ja rahoituksen helpottumista; 

luottokaupassa kauppahinta saadaan käteisehdoin 

ja ostajiin liittyvät luottoriskit siirtyvät 

viejältä luotonantajalle ja edelleen Finnveralle. 

Takuu soveltuu käytettäväksi erilaisissa keskipitkän 

ja pitkän maksuajan ostajaluottojärjestelyissä 

kuten kauppakohtaisissa ostajaluotoissa, 

pankki- ja projektikohtaisissa puiteluotoissa 

sekä forfaiting- ja leasingrahoituksessa. Takuu 

soveltuu myös lyhyellä maksuajalla tapahtuvaan 

vientiin silloin, kun viejä saa ostajalta 

kauppahinnan maksuksi siirtokelpoiset velkasitoumukset 

kuten hyväksytyn vekselin tai promissory 

noten. Takuun voi saada koti- tai ulkomainen 

rahoituslaitos. Vientituotteiden on 

oltava pääasiassa suomalaista alkuperää. Luotonsaajan 

voi olla ostaja tai ostajan pankki, joiden 

luottokelpoisuuden Finnvera tutkii takuupäätöstä 

tehdessään. Ostajien luottokelpoisuus 

tutkitaan yleensä luottotietojen ja tilinpäätösanalyysien 

perusteella. 

41

Finnveran vientitakuu 

Luottoriskitakuu 

Luottoriskitakuulla viejä voi vakuuttaa vientikauppansa 

luottotappioiden varalta. Takuun 

kohteena voivat olla riskit, jotka liittyvät ulkomaiselta 

ostajalta olevaan saatavaan sekä valmistusaikana 

tapahtuvaan kaupan keskeytymiseen. 

Takuulla katetaan poliittiset ja kaupalliset riskit 

tai pelkästään poliittiset riskit. Kaupallisia 

riskejä ovat ostajan maksukyvyttömyys ja maksuhaluttomuus. 

Kaupallisten riskien takuukate 

on yleensä 85 %. OECD:n läntisiin teollisuusmaihin 

suuntautuvassa viennissä ei kaupallisia 

riskejä yleensä voida kattaa, ellei maksuaika 

ole kaksi vuotta tai sitä pidempi. Mikäli maksuaika 

on lyhyempi kuin kaksi vuotta, kaupalliset 

riskit voida kattaa joko Suomen Luottovakuutus 

Oy:n tai vakuutusyhtiöiden luottovakuutuksella. 

Poliittiset riskit ovat ostajan 

maasta johtuvia riskejä, joihin ostaja ja viejä eivät 

voi vaikuttaa. Poliittisia riskejä ovat esimerkiksi 

maksuvaluutan siirron rajoittaminen, velkojen 

vakauttaminen tai sota ja kapina. Poliittisten 

riskien kate on yleensä 95 %. Takuu 

myönnetään suomalaiselle viejälle. Vientituotteen 

on yleensä oltava suomalaista alkuperää ja 

kaupan maksuehtojen on oltava kansainvälisen 

käytännön mukaiset. 

Investointitakuu 

Investointitakuulla suomalainen sijoittaja voi 

vakuuttaa ulkomaisen investoinnin poliittisten 

riskien varalta. Takuun kattamia investointimuotoja 

voivat olla mm. osakepääoman merkintä, 

osakaslainat ja takaukset, jotka sijoittaja 

antaa osakasyrityksen ottamien luottojen vakuudeksi. 

Investointitakuulla voidaan kattaa 

mm. seuraavat poliittiset riskit: sijoitusmaan 

viranomaisten valuutan vaihtamista ja siirtämistä 

koskevat rajoitukset; investoinnin kansallistaminen, 

takavarikointi, pakkolunastus tai 

muut vastaavat sijoitusmaan viranomaisten toimenpiteet 

sekä sodan, kapinan, vallankumouksen 

tai muun vastaavan poikkeustilan aiheuttama 

omaisuuden tuhoutuminen tai toimintojen 

keskeytyminen. Takuu voidaan myöntää vähintään 

kolmeksi ja enintään kahdeksikymmeneksi 

vuodeksi. Takuukate on yleensä 90-95 %. 

Vastatakuu 

Vastatakuulla viejä voi vakuuttaa ulkomaisen 

ostajan hyväksi annettavia vakuuksia, kuten 

tarjous-, ennakon-, toimitus- ja vastuuajan takauksia. 

Viejä voi takuulla kattaa vakuuden 

käyttöönottoriskin. Vastatakuu voi olla myös 

vakuutena pankille, joka antaa viejän puolesta 

takauksen ulkomaiselle ostajalle. Vastatakuun 

kattaman takauksen on oltava määrältään ja 

voimassaoloajaltaan rajattu. Takauksen antaja 

voi olla suomalainen tai ulkomainen pankki tai 

vakuutusyhtiö. Viejä voi olla suomalainen yritys, 

tämän ulkomainen tytäryhtiö tai työyhtymä, 

jossa suomalainen on osapuolena. Takauksista 

lisää s. 36. 

Remburssitakuu 

Remburssitakuun avulla pankki voi suojautua 

vientiremburssin vahvistukseen liittyviltä kaupallisilta 

ja poliittisilta riskeiltä. Vahvistettavan 

remburssin tulee olla peruuttamaton ja siihen 

on sovellettava Kansainvälisen Kauppakamarin 

kulloinkin voimassaolevia remburssisääntöjä. 

Rembursseista lisää s. 19. 

42

Riskeiltä suojautuminen ulkomaankaupassa 

Riskeiltä suojautuminen 

ulkomaankaupassa 

Valuuttakurssit määräytyvät kansainvälisillä 

valuuttamarkkinoilla vallitsevan kysynnän ja 

tarjonnan mukaan. Valuutat ovat toisiinsa nähden 

vapaasti kelluvia muutamia poikkeuksia 

lukuun ottamatta, joissa valuutan kurssi on sidottu 

toiseen valuuttaan (esim. EUR/EEK). 

Euroopan Keskuspankki noteeraa päivittäin 

kello 15.15 (Suomen aikaa) keskikurssit tärkeimmille 

valuutoille euroa vastaan. Pankki laskee 

omat listakurssinsa keskikurssien perusteella. 

Näitä kursseja käytetään alle 33.000 euron 

tapahtumissa. Pankin noteeraamat kurssit 

muuttuvat markkinatilanteen mukaan myös 

päivän aikana. Suurempiin kuin 33.000 euron 

maksuihin sovelletaan kansainvälisten valuuttamarkkinoiden 

mukaisia markkinakursseja, 

jotka vaihtuvat jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan 

mukaan. 

VALUUTTAKURSSEIHIN 

VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 

Pitkällä aikavälillä valuuttakurssien kehitykseen 

vaikuttavat maan inflaatio, inflaatioerot 

muihin maihin, raha- ja korkopolitiikka, talouden 

kehitys, vaihtotase ja taloudellisten ja poliittisten 

olojen vakaus. 

Lyhyen aikavälin vaikuttajia ovat lisäksi 

poliittiset muutokset, keskuspankkien toimenpiteet, 

psykologiset tekijät, odotukset, speku- 

laatio ja sijoittajien toimenpiteet. Poliittisia tekijöitä 

ovat esimerkiksi vallankumoukset, lakot, 

sodat ja hallituksen vaihdokset. 

Inflaatio vaikuttaa maan kilpailukykyyn ja 

sitä kautta maksutaseeseen. Korkopolitiikalla 

voidaan vaikuttaa valuutan kysyntään, esimerkiksi 

kireällä rahapolitiikalla voidaan lisätä valuutan 

kysyntää ja vähentää tuontia. Keskuspankit 

pyrkivät säilyttämään valuuttansa kurssin 

haluamallaan tasolla, ja ne voivat vaikuttaa 

kursseihin ostamalla ja myymällä. 

RISKIT 

Kurssiriski 

Valuuttakurssien ennustamiseen on kehitetty 

useita menetelmiä ja jotkut laitokset ja pankit 

laativat säännöllisesti ennusteita. Kehityksen 

ennustaminen on kuitenkin erittäin vaikeata, 

koska niin monet arvaamattomat tekijät voivat 

vaikuttaa kursseihin. 

Lähtökohtana on syytä pitää sitä, että yrityksellä 

on kurssiriski aina, kun sillä on velkoja 

tai saatavia muussa valuutassa kuin eurossa. 

Riski alkaa tarjouksen teosta ja realisoituu, jos 

kurssit muuttuvat ennen maksua. Yrityksen on 

pyrittävä eliminoimaan koko liiketoimintaan 

sisältyvät todelliset kurssiriskit, eikä ainoastaan 

minimoimaan kirjanpidollisia kurssieroja. Esimerkiksi 

laskun lähettämisen ja maksuhetken 

43


välisen valuuttariskin suojaaminen ei ole koko 

liiketoiminnan kannalta riittävää. 

Taseriski 

Yrityksen taseessa valuuttamääräisten erien, 

kuten myyntisaamisten ja lainojen arvostamisesta 

tilinpäätöspäivän kurssiin voi syntyä tulosvaikutuksia. 

Taseriskin hallintatarve lähtee 

käytetyistä kirjanpitoperiaatteista. 

Transaktioriski 

Transaktio- eli tapahtumariskillä tarkoitetaan 

suunnitelluista tai sovituista valuutansiirroista 

aiheutuvia riskejä, joita ei vielä ole kirjattu yrityksen 

kirjanpitoon. Riskin aiheuttaa epävarmuus 

kurssitasosta silloin, kun yritys kotiuttaa 

valuuttasaataviaan tai maksaa valuuttavelkojaan. 

Transaktioriski voi realisoitua tarkastelu- 

ja maksuhetken välillä tapahtuvien kurssimuutosten 

vuoksi. 

Taloudellinen riski 

Taloudellinen riski kohdistuu tulevaisuudessa 

saavutettavaan taloudelliseen tulokseen, joka 

saattaa heikentyä kurssivaihteluiden aiheuttaman 

kilpailuaseman muutoksen takia. Kilpailukyvyn 

herkkyys on riippuvainen yrityksen 

valuuttajakaumasta verrattuna kilpailijoihin. 

Korkoriski 

Yritykselle aiheutuu korkoriskiä, mikäli sen 

saatavien ja velkojen korkoperusteet ja/tai korkosidonnaisuusajat 

poikkeavat toisistaan. Korkoperusteella 

tarkoitetaan viitekorkoa (esim. 3 

kuukauden euribor-korko). Korkosidonnaisuusaika 

on vastaavasti se aika, jonka kuluttua 

korontarkistus aina tehdään. 

KURSSIRISKIN HALLINTA 

Valuuttapositiolaskelma 

Valuuttapositiolaskelma on keino analysoida 

valuuttakurssiriskiä, jotta siltä voitaisiin suojautua. 

Jokaiselle valuutalle lasketaan erikseen ajan 

suhteen jaksotettu nettosaatava tai nettovelka. 

Mukaan otetaan myös sellaiset tulot ja menot, 

joita ei vielä ole kirjattu, mutta jotka ovat jo tiedossa. 

Todelliset valuuttavirrat muodostavat nettopositio 

I:n. Kun otetaan huomioon myös budjetoidut 

valuuttavirrat, saadaan nettopositio II. 

Esimerkki valuuttapositiolaskelmasta ohessa. 

Esimerkiksi: 

Todelliset valuuttavirrat: 

+ myyntisaatavat 

+ sitovat tilaukset 

+ valuuttatilit 

+ valuuttatalletukset 

+ lainojen nostot 

+ korkotulot 

+ muut tulot 

– ostolaskut 

– – sitovat ostotilaukset 

– – muut valuuttavelat 

– – luottojen lyhennykset ja korot 

= nettopositio I 

– suojaukset (esimerkiksi terminoinnit) 

= avoin positio 

Budjetoidut valuuttavirrat: 

+ budjetoitu myynti 

+ muut arvioidut tulot 

– budjetoidut ostot 

= nettopositio II 

44


YRITYKSEN SISÄISET 

(OPERATIIVISET) 

SUOJAUTUMISKEINOT 

Sisäisillä keinoilla yritys pyrkii jo ennakkoon 

estämään epäedullisten valuuttapositioiden 

syntymisen. 

Matching eli valuuttamääräisten tulojen ja 

menojen yhteensovittaminen 

Matching on luonnollinen ja edullinen keino 

suojautua. Esimerkiksi dollarimääräisiä vientituloja 

vastaan yrityksen kannattaa pyrkiä sopimaan 

ostovaluutaksi dollari. Viennin rahoitus 

on järkevää hoitaa vientivaluutoilla. 

Maksurytmin muuttaminen 

Valuuttamaksujen ja -saamisten aikaistaminen 

tai viivästyttäminen ovat myös yrityksen käytettävissä 

olevia keinoja kurssiriskeiltä suojautumisessa. 

Rytmin muutosten käyttö edellyttää 

kuitenkin hyvää maksuvalmiutta ja riittäviä 

rahoitusmahdollisuuksia. 

Valuuttavirtojen hajauttaminen 

Yrityksen valuuttariskiä voi hajauttaa sopivalla 

valuuttajakaumalla. Mitä useammassa valuutassa 

avoin positio on, sitä pienempi on todennäköisyys, 

että kaikki valuutat muuttuvat yhtäaikaa 

yrityksen kannalta epäedulliseen suuntaan. 

Ihannetapauksessa valuuttojen kurssit liikkuvat 

vastakkaissuuntiin, jolloin yhden vahvistuva 

kurssi kompensoi toisen heikentymisen. 

Valuuttaklausuulit 

Valuuttaklausuulin käyttäminen, jolla siirretään 

kurssiriskiä asiakkaalle tai toimittajalle, on suosittu 

suojautumiskeino tarjousvaiheessa. Kurssin 

annetaan yleensä liikkua sovitun vaihtelualueen 

rajoissa, jolloin pienille kurssimuutoksille 

ei ole suojaa. 

Sopimusvaluutan valinta 

Oikealla sopimusvaluutan valinnalla voi pienentää 

valuuttariskin syntymistä. Esimerkiksi 

viejän kannattaa valita vahvistuva halpakorkoinen 

valuutta. Neuvottelutilanteessa lähtökohtana 

ovat osapuolten kurssimuutosodotukset, 

riskiarvot ja kustannusnäkökohdat. Sopimusvaluutan 

muuttaminen johtaa käytännössä 

usein kauppahinnan tarkistamiseen. 

Sopimus Euroina 

Euron käyttäminen laskutusvaluuttana poistaa 

kurssiriskin. 

ULKOISET SUOJAUTUMISKEINOT 

ELI FINANSSISUOJAUKSET 

Valuuttatilit 

Yritys voi tallettaa valuuttatilille ulkomailta tulevia 

varoja valuuttamääräisinä tai ostaa valuuttaa 

etukäteen tulevia maksuja varten. Kun saatavat 

ja velat ovat samassa valuutassa, eliminoituu 

kurssiriski. 

Valuuttamääräinen luotto 

Kurssiriskiltä voi myös suojautua ottamalla kutakin 

yksittäistä saatavaa vastaavan valuuttaluoton. 

Tämä suojaustapa on yksinkertainen eikä aiheuta 

ylimääräisiä kustannuksia Eurolainaan verrattuna. 

Termiinikauppa 

Valuuttatermiini on yleisimmin käytetty instrumentti 

valuuttariskiltä suojautumiseen. Yri- 

45


tys sitoutuu ostamaan tai myymään tietyn määrän 

valuuttaa tiettynä päivänä ennalta sovittuun 

kurssiin. Sopimuksia tehdään 1 viikosta 12 kuukauden 

ajalle, tärkeimpien valuuttojen kohdalla 

myös pidemmät sopimukset ovat mahdollisia. 

Termiinikauppoja on mahdollista tehdä 

myös kahden vieraan valuutan kesken. 

Termiinikurssi lasketaan valuutan markkinakurssin 

ja valuuttojen korkoeron perusteella, 

joten pankin ilmoittama kurssi on voimassa 

vain tarjoushetkellä. Mikäli euron korko on 

korkeampi kuin vieraan valuutan korko, 

valuuttatermiinikurssi on alhaisempi, eli vieraan 

valuutan arvo on korkeampi kuin markkinakurssi 

( spot-kurssi ) ja päinvastoin. 

Termiinikauppa on molempia osapuolia sitova 

sopimus, joka voidaan purkaa vain tekemällä 

vastakauppa, eli myyntitermiiniä vastaan 

tehdään samalle eräpäivälle ja samalle summalle 

ostotermiini, jolloin eräpäivänä asiakkaalle 

tulee kurssihyvitys tai -veloitus kurssierosta. 

Valuuttafutuuri 

Valuuttafutuuri on vakioitu eli standardisoitu 

sopimus valuutan ostosta tai myynnistä tiettynä 

tulevana päivänä. Futuurisopimusten päättymiskuukaudet 

ovat maalis-, kesä-, syys- ja 

joulukuu. 

Koron- ja valuutanvaihtosopimus 

(valuuttaswap) 

Valuuttatermiini- ja futuurimarkkinat toimivat 

aktiivisesti vain vuoden pituisiin maturiteetteihin. 

Pitempien maturiteettien suojaustarpeet 

voidaan kattaa valuuttaswap-markkinoilla. 

Valuuttaswapilla voidaan vaihtaa yhden valuutan 

määräinen velka toisen valuutan määräiseen 

velkaan. Valuuttaswapin osapuolet sitoutuvat 

sovitun periodin ajan vaihtamaan keskenään 

kahden eri valuutan määräiset korkovirrat 

ja vastaavat pääomat sopimuksen tekohetkellä 

sovittuun kurssiin periodin lopussa. 

Valuuttaoptio 

Valuuttaoptio on sopimus, jossa sen ostajalla on 

oikeus, mutta ei velvollisuus, tehdä optiosopimuksessa 

määritelty valuuttakauppa. Option 

ostaja saa valita, käyttääkö tätä oikeutta vai ei. 

Valuuttaoption ostaja maksaa tästä oikeudesta 

option hinnan eli preemion. Optioita voidaan 

käyttää kaikenluonteisten valuuttakurssiriskien 

suojaamiseen. 

KORKORISKILTÄ SUOJAUTUMINEN 

Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten aiheuttamaa 

epävarmuutta yrityksen tuloksessa 

ja arvossa. Mikäli saatavan ja velan korkosidonnaisuus 

ja/tai korkosidonnaisuusaika poikkeavat 

toisistaan, aiheutuu yritykselle korkoriskiä. 

Korkoriskiä voidaan siis pienentää asettamalla 

saatavien ja velkojen korkoperuste ja korkosidonnaisuusaika 

toisiaan vastaavaksi. Käytännössä 

yrityksen rahoitusasemaan liittyy lähes 

aina korkoriskiä. Esimerkiksi teollisuusyrityksen 

korkoriskiaseman tasopainottaminen on 

käytännössä vaikeaa, koska valtaosa yrityksen 

omaisuudesta on reaaliomaisuutta. Korkoriskiltä 

suojautumiseen voidaan käyttää myös taseen 

ulkopuolisia sitoumuksia, kuten korkotermiinejä 

ja koronvaihtosopimuksia. 

Korkotermiini 

Korkotermiini on sopimus, jonka avulla voidaan 

etukäteen määritellä korko (Euribor) tulevaisuudessa 

tiettynä päivänä tapahtuvalle luotonnostolle 

tai talletukselle. Sopimuksen arvo- 

46


päivänä suoritetaan yrityksen ja pankin välillä 

korkoero korkotermiinin sopimuskoron ja 

Euriborin välillä. 

Korkotermiineillä käydään kauppaa yleisimmin 

3, 6, 9 ja 12 kuukauden mittaisilla periodeilla 

ja hinnoittelu perustuu luottoja talletusmarkkinoiden 

pohjalta laskettuihin niin sanottuihin 

Forward-Forward-hintoihin. 

Koronvaihtosopimus 

Koronvaihtosopimuksella voidaan vaihtaa yrityksen 

luottosalkun korkoperustetta saatavakannan 

korkoperusteen muutoksen tai muuttuneen 

markkinanäkemyksen mukaiseksi. Esim. jos oletetaan 

korkotason nousevan lähiaikoina ja yrityksellä 

on vaihtuvakorkoinen lainasalkku, niin silloin 

on järkevää lukita nykyinen matala korkotaso. 

Tämä on helpoin tehdä koronvaihtosopimuksella, 

jossa yritys maksaa kiinteää korkoa ja 

saa vaihtuvaa korkoa (Euribor). Jos korot nousevat 

odotusten mukaisesti kompensoi koronvaihtosopimus 

vaihtuvakorkoisen lainasalkun aiheuttamat 

kohonneet korkokustannukset. 

Koronvaihtosopimuksilla käydään kauppaa 

pääsääntöisesti 1-5 vuoden periodeilla ja hinnoittelu 

perustuu kyseessä olevien valuuttojen 

valtion jvk-lainojen korkoihin. 

YRITYKSEN VALUUTTAHALLINTA 

Yritysten valuuttariskiasemat ja riskienhallintatavat 

poikkeavat toisistaan riippuen yrityksen 

koosta, toimialasta, rakenteesta ja suhtautumisesta 

riskiin. Riskienhallinnan onnistuminen 

edellyttää kuitenkin aina riskien selkeää 

ymmärtämistä ja niiden tunnistamista. 

Mikäli yritys jättää tietoisesti osan nettopositioistaan 

suojaamatta, pyrkii se tällä avoimella 

riskillä tekemään valuuttakurssinäkemykseen 

ja -ennusteisiin perustuen voittoa. Odotettavissa 

olevan tuoton pitää olla riittävän suuri suhteessa 

otettuun riskiin. 

Yrityksen olisi luotava järkevä riskinottostrategia, 

johdonmukainen kurssikehityksen ja 

valuuttapositioiden seurantajärjestelmä ja selkeät 

toiminta-ohjeet. Avoimien positioiden 

osalta on syytä määritellä raja-arvot, jolloin niiden 

suojaamiseen on ryhdyttävä. Riskienhallinnan 

perustavoitteena tulisi kuitenkin olla 

ennen kaikkea varsinaisen liiketoiminnan tuloksen 

turvaaminen. 

Valuutta-asioita hoitavien henkilöiden on 

oltava jatkuvassa vuorovaikutuksessa yrityksen 

vienti- ja tuontitoiminnasta vastaavien henkilöiden 

kanssa. 

47

UNICO-pankkiryhmä 



(OKO) on ollut mukana Unico Banking Groupissa 

sen perustamisesta vuodesta 1976 alkaen. 

Unico Banking Group perustettiin edistämään 

yhteistyötä jäsentensä välillä. Käytännössä tämä 

aluksi tarkoitti informaation vaihtoa, koulutusta, 

asiakkaiden ohjausta toisen Unico-pankin 

palvelujen käyttäjäksi, erilaisia kansainvälisiä 

rahoitusjärjestelyjä, varainhankintaa, ulkomaisen 

maksuliikkeen ohjaamisesta toiseen Unicopankkiin, 

silloin kuin se on mahdollista jne. Perustamisen 

tarkoituksena ei ollut rajoittaa yhteistyötä 

muiden pankkien kanssa tai vähentää 

kilpailua. 

Unico- pankin määritelmä on: osuustoiminnallinen 

tausta, eurooppalainen, johtavien 

pankkien joukossa omassa maassaan sekä yksityis- 

että yritysasiakkaiden keskuudessa ja 

riittävästi kansainvälistä toimintaa. Mukaan on 

tullut uusia jäseniä ja syksyllä 2001 Unico muodostuu 

seuraavista täysjäsenistä: Crédit Agricole 

(Ranska), DZ Bank Deutsche Zentral- 

Genossenschaftsbank (Saksa), ICCREA Banca 

(Italia) OKO Osuuspankkien Keskuspankki 

Oyj (Suomi), Rabobank Nederland (Hollanti) 

ja RZB, Raiffeisen Zentralbank Österreich 

AG (Itävalta) sekä liitännäisjäsenistä: Banco 

Cooperativo Español S.A. (Espanja) ja Union 

of Swiss Raiffeisen Banks (Sveitsi). 

Unico International Platform kautta yhteys 

on luotu myös Caisse Centrale Desjardins 

du Quebec (Kanada), Norinchukin Bank (Japani) 

ja Banco del Desarrollo (Chile) kanssa. 

Unico Banking Groupilla on pysyvä sihteeristö 

Amsterdamissa, jossa työskentelee pääsihteerin 

lisäksi kymmenisen henkilöä. Unico - 

yhteistyö on pääasiassa yhteisten tuotteiden 

kehittämistä asiakkaille. Oivallinen esimerkki 

tästä on tuote nimeltään UniCash, joka on v. 

1998 esitelty useimpien Unico-pankkien kotimaissa 

heidän omille asiakkailleen. Tähän yhteistyöhön 

osallistuu myös Unicon ulkopuolisia 

pankkeja. Unicash -palvelusta enemmän sivulla 

27. Neuvotteluja uusien yhteistyöpankkien 

saamiseksi mukaan UniCashiin käydään 

kaiken aikaa. Toinen tuote-esimerkki on Internet-pohjainen 

Unico Car Lease, mitä myös laajennetaan 

Unico-pankkien ulkopuolelle. 

Perinteistä yhteistyötä tehdään koko ajan 

osake-, velka-, valuutta- ja muilla markkinoilla, 

kuten myös maksuliikkeessä, kaupan rahoituksessa, 

lainopillisissa kysymyksissä, vähittäispankkipalveluissa, 

jne. 

49


OKO Bank ulkomailla 

Tukholman sivukonttori 

OKOn Tukholman sivukonttori, OKO Bank, 

Finland, Filial 

Brunkebergstorg 5, 6tr 

P.O. Box 16 140 

S-103 27 Stockholm 

puh. +46-8-412 8900 

fax +46-8-412 8919 

telex 11236 okoss s 

S.W.I.F.T osoite: 

OKOY SE SX 

VD Esa Paldanius 

e-mail: firstname.surname@okobanken.se 

Edustustot 

OKO Bank St. Petersburg Representative Office 

36, nab.r.Moiki 3rd Floor, Office 333 

191186 St. Petersburg 

puh. +7-812-326 1891 

fax +7-812-326 1890 

sähköpostiosoite: 

kari.tolvanen@okobank.spb.ru 

olga.nadirova@okobank.spb.ru 

Representative Kari Tolvanen 

Jäsenyys 

OKO on eurooppalaisten osuustoiminnallisten 

keskuspankkien muodostaman UNICO-pankkiryhmän 

jäsen. 

Ryhmän jäsenet: 

Banco Cooperativo Español S.A. (Espanja, liitännäisjäsen) 

Crédit Agricole (Ranska) 

DZ Bank Deutsche Zentral-Genossenschaftsbank 

(Saksa) 

ICCREA Banca (Italia) 


(Suomi) 

Rabobank Nederland (Hollanti) 

Raiffeisen Zentralbank Österreich AG (Itävalta) 

Union of Swiss Raiffeisen Banks (Sveitsi, liitännäisjäsen) 

Yhteydet OKOssa: 

Kyllikki Pankakoski, Vice President 

OKO F4 

Puh. (09) 404 2960 

Fax (09) 404 2002 

OKO Bank Tallinn Representative Office 

21 Pärnu Maantee 

EE-0001 Tallinn 

puh. +372-6-266 491 

fax +372-6-266 494 

sähköpostiosoite: 

etunimi.sukunimi@okobank.com 

Representative Arja Jurmu 

50

OKOBANK Ulkomailla 

51

346295 5/2002

Ulkomaankaupan pankkipalvelut

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?