Opintosuoritusten arvioinnin perusteet - Vaasan ammattikorkeakoulu
Opintosuoritusten arvioinnin perusteet - Vaasan ammattikorkeakoulu
Opintosuoritusten arvioinnin perusteet - Vaasan ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINNIN PERUSTEET<br />
Versio 1<br />
07.02.2013<br />
Työryhmä:<br />
Isosaari Ulla<br />
Laakkonen Raijaliisa, pj<br />
Mäkinen Seppo<br />
Saikkonen Sanna<br />
Salmu Marita<br />
Skåtar Kim
SISÄLLYS<br />
1<br />
JOHDAN<br />
TO 3<br />
2 EUROOPPALAINEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYS ..................................3<br />
3 ARVIOINTIPROSESSI ....................................................................................5<br />
4 KORKEAKOULUJEN OSAAMISEN ARVIOINNIN PERIAATTEET ........5<br />
4..1. Arvioinnin suunnitteleminen ja kuvaaminen .....................................6<br />
4.2. Arviointitilanne .......................................................................................6<br />
4.3. Arviointimenetelmät ...................................................................................7<br />
4.4. Arviointipäätökset ......................................................................................7<br />
5 ESIMERKKI OXFORDIN YLIOPISTON ARVIOINTIMENETELMISTÄ: SELECTING<br />
METHODS OF ASSESSMENT-EXAMPLES (SEE OXFORD BROOKES WEBSITE -<br />
LEARNING AND TEACHING BRIEFING PAPER) ............................................7<br />
6 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 8<br />
LIITTEET
1 JOHDANTO<br />
<strong>Vaasan</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa tehdään ensimmäistä kertaa yleistä arviointiohjeistusta, joka<br />
pohjautuu eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen sekä kansalliseen tutkintojen viitekehykseen.<br />
Arviointi liittyy myös eurooppalaiseen laadunvarmistusjärjestelmään, mikä edellyttää että on<br />
olemassa mitattavat ja selkeät osaamistavoitteet ja normit niiden arvioimiseksi.<br />
Oppimisen ja osaamisen arviointi ovat tärkeitä osia oppimisprosessissa. Arvioinnin tulee<br />
sellaisenaan tarjota mahdollisuus oppimiseen. Arvioinnilla on suurempi merkitys kuin millään<br />
muilla tekijöillä siihen, kuinka ja mitä opiskelijat oppivat. Arviointi määrittää oppimisen ja<br />
opetuksen suunnittelua. Arviointiin osallistuvien tulee olla tietoisia arviointikriteereistä. Arvioinnin<br />
tulee tukea ja edistää kykyä itsearviointiin. (Keurulainen 2012.) Arviointi kertoo myös työnantajalle<br />
mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja osaa tehdä kunkin opintojakson, lukuvuoden ja koko tutkinnon<br />
suoritettuaan.<br />
Palaute on tehokas oppimisen edistäjä. Palaute auttaa opiskelijaa ymmärtämään, miten <strong>arvioinnin</strong><br />
kohteena olevaa osaamista voi kehittää. Arvosteleva ja kriittinen arviointi on ehkä tehokkain<br />
luovuuden tappaja (Uusikylä 2002).<br />
2 EUROOPPALAINEN JA KANSALLINEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYS<br />
Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (European Qualification Framework, EQF) muodostuu<br />
kahdeksasta tasosta, jotka kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon. EQF-tasojen<br />
määrittely perustuu oppimistulosten kuvailuun. EQF kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä<br />
riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. EQF sisältää<br />
yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen. Suomi on ottanut EQF:n käyttöön<br />
vuonna 2008. (OKM 2012.)<br />
EQF tarjoaa tutkintojen kuvailemiseen yhteisen kielen, joka auttaa jäsenvaltioita, työntekijöitä ja<br />
yksittäisiä ihmisiä vertailemaan EU:n erilaisissa koulutusjärjestelmissä suoritettuja tutkintoja tai<br />
muutoin hankittua osaamista. Se auttaa selkiyttämään tutkintojen ja eri koulutusjärjestelmien<br />
vastaavuuksia. EQF:n avulla helpotetaan tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista, siirtoa ja<br />
käyttöä eri koulutusjärjestelmissä sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista<br />
ja edistetään elinikäistä oppimista. (OKM 2012.)
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot (Bachelor) sijoittuvat EQF:n tasolle 6 ja ylemmät<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>tutkinnot (Master) EQF:n tasolle 7. Olennaiset oppimistulokset EQF:n tasolla 6<br />
ovat edistyneet työ- tai opintoalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen<br />
ymmärtäminen.<br />
Eurooppalaisen viitekehyksen laatujärjestelmän mukaan opintojaksokuvauksiin tulee sisältyä<br />
seuraavat tekijät:<br />
– selkeät ja mitattavat tavoitteet ja normit<br />
– täytäntöönpanon suuntaviivat, joissa otetaan huomioon sidosryhmien osallistuminen<br />
– asianmukaiset resurssit<br />
– johdonmukaiset arviointimenetelmät, joissa yhdistyvät itsearviointi ja ulkoinen<br />
arviointi<br />
– menettelyt palautteen antamiseksi ja parannusten tekemiseksi<br />
– laajalti saatavilla olevat <strong>arvioinnin</strong> tulokset. (OKM 2012.)<br />
Euroopan jäsenvaltiot laativat EQF:n pohjalta omat kansalliset viitekehyksensä (National Qualification<br />
Framework, NQF), joiden tarkoituksena on<br />
- lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta<br />
- parantaa tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä<br />
- helpottaa koulutusjärjestelmässä liikkumista<br />
- yhtenäistää ja lisätä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista<br />
- konkretisoida elinikäisen oppimisen periaatetta ja korostaa oppimislähtöisyyttä ja oppimistuloksia<br />
korostavaa näkökulmaa koulutuksessa. (Arene 2010.)<br />
Taulukko 1. NQF, Taso 6: Ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto<br />
(Arene 2010.)<br />
Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten<br />
käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää<br />
ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat.( http://www.haagahelia.fi/fi/aokk/taeydennyskoulutus/lindex_html/ARENEn_suositus.pdf)
Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin<br />
ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai<br />
ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi.<br />
Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään<br />
itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa<br />
toimintaympäristöissä.<br />
Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa<br />
<strong>arvioinnin</strong> ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä.<br />
Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan<br />
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen<br />
toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.<br />
3 ARVIOINTIPROSESSI<br />
Tutkinnon tuottama osaaminen -> Opintojakson mitattavissa olevat osaamistavoitteet-><br />
Arviointikriteerit-> Osaamisen arviointimenetelmien valinta->Itsearviointi->Ohjaava arviointi-><br />
Osaamisen arviointi-> Arviointipäätös->Palaute opiskelijoille -> Opiskelijoiden palaute -<br />
>opintojakson kehittäminen<br />
4 KORKEAKOULUJEN OSAAMISEN ARVIOINNIN PERIAATTEET<br />
Tässä luvussa on poimintoja AHOT-hankkeen työryhmän laatimasta osaamisen<br />
<strong>arvioinnin</strong> työkalusta. (http://ahot.utu.fi/index/Osaamisen_arviointi_valmis_screen.pdf<br />
2013)<br />
Käsitteet<br />
Osaaminen eli pätevyys = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset, kyky käyttää<br />
tietoja ja taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia autenttisessa toiminnassa.<br />
Osaamista kuvataan seuraavista näkökulmista:<br />
Tiedot = työ- tai opintoalaan liittyvien faktojen, periaatteiden, teorioiden ja<br />
käytäntöjen kokonaisuus, osaamisen käsitteellinen taso, ilmenevät keskustelun,
puhumisen, kirjoittamisen sekä muina tietojen ulkoistamisen kykyinä.<br />
Taidot = soveltamisen kyky tehtävien suorittamisessa ja ongelmien ratkaisussa.<br />
Taitoja voi tarkastella sekä kognitiivisina ilmiöinä (ajattelun taidot, loogisuus,<br />
intuitiivisuus, luovuus) että muina toiminnallisina ilmiöinä (menetelmien,<br />
materiaalien, työkalujen ja -välineiden käyttö, työn prosessien hallinta).<br />
Asenteet = toiminnan ilmentämän itsenäisyyden ja vastuun ulottuvuus. ltsenäisyys<br />
ilmenee myös toimittaessa suhteessa toisiin (asiantuntijatyö yhteisöllisenä<br />
osaamisena). Vastuu on vastuuta sekä omasta että työryhmän ja organisaation<br />
kehittymisestä, johtamisosaamista.<br />
4..1. Arvioinnin suunnitteleminen ja kuvaaminen<br />
Koulutusohjelman opintojaksojen osaamisen <strong>arvioinnin</strong> prosessit, osaamistavoitteet ja<br />
osaamisen <strong>arvioinnin</strong> kriteerit on kuvattu opintojaksokuvauksessa. Osaamisen arviointi<br />
on olennainen osa opintojakson suunnittelua, ei jälkeenpäin lisätty irrallinen osa.<br />
Opintojaksot suunnitellaan siten, että kaikki osaamistavoitteet voidaan arvioida. Ne<br />
voidaan arvioida riippumatta silta, miten osaaminen on hankittu.<br />
Arviointikriteerit kirjoitetaan osaamistasolle, jonka saavuttaminen opinnoissa on<br />
mahdollista. Asiantuntijuuden kehittyminen jatkuu opintojen jälkeen. Arvioitavat kohteet<br />
ovat merkityksellisiä ja oikean tasoisia autenttisen työn kannalta. Arviointi kohdistuu<br />
vaativimpiin kognitiivisiin taitoihin, esimerkiksi analyyttisyyteen, ongelmanratkaisuun,<br />
teorian ja käytännön yhdistämiseen, teorian soveltamiseen ja vaihtoehtoisten<br />
toimintamallien pohtimiseen. Luonnollisesti arviointi kohdistuu toisinaan myös asioiden<br />
toistamiseen (käsitteiden, tekojen), muistamiseen, avaintehtävien hoitamiseen,<br />
työprosessin toteuttamiseen ja työn toimintaroolien kehittämiseen.<br />
4.2. Arviointitilanne<br />
Osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien avulla opiskelijoille selvitetään, millaista<br />
osaamista heiltä odotetaan arviointitilanteessa. Arviointitilanne (osaamisen osoittamistavat,<br />
arviointimenetelmät, arviointiympäristö) perustuu osaamistavoitteille ja kriteereille.<br />
Osaamisen arviointitilanteet mahdollistavat opiskelijalle palautteen saamisen osaamisestaan<br />
ja ammatillisesta kehittymisestään. Arviointi on opiskelijan kehitystä aktiivisesti tukevaa.
Se antaa informaatiota, joka auttaa opiskelijoita tunnistamaan osaamisensa vahvuudet ja<br />
heikkoudet.<br />
4.3. Arviointimenetelmät<br />
Opintojaksojen arviointimenetelmät suunnitellaan siten, että ne sopivat arvioitaviin<br />
osaamistavoitteisiin ja siihen ympäristöön, jossa arvioitava osaaminen voidaan tunnistaa.<br />
Arviointimenetelmät on valittu siten, että niillä arvioidaan sitä mitä on tarkoituskin<br />
arvioida.<br />
Arviointimenetelmät ja -prosessit ovat luotettavia ja johdonmukaisia. Ne takaavat<br />
olosuhteiden ja kriteeri- en mahdollisimman suuren samankaltaisuuden kaikille<br />
arvioitaville ja arviointipäätösten riippumattomuuden ajasta ja arvioijista.<br />
4.4. Arviointipäätökset<br />
Arviointipäätökset perustuvat opintokokonaisuuden tai -jakson tavoitteisiin ja kriteereihin.<br />
Osaamisen arviointi ei sisällä piilotettuja olettamuksia tai tavoitteita, joita ei ole<br />
osaamiskuvauksissa määritelty. Arviointipäätökset kirjataan ja dokumentoidaan. Päätöksiin<br />
tyytymättömälle on valitusprosessi.<br />
5 ESIMERKKI OXFORDIN YLIOPISTON ARVIOINTIMENETELMISTÄ:<br />
SELECTING METHODS OF ASSESSMENT-EXAMPLES (SEE OXFORD<br />
BROOKES WEBSITE - LEARNING AND TEACHING BRIEFING PAPER)<br />
1. Thinking critically and making judgments (Developing arguments, reflecting,<br />
evaluating, assessing, judging)<br />
2. Solving problems and developing plans (Identifying problems, posing problems,<br />
defining problems, analyzing data, reviewing, designing experiments, planning,<br />
applying information)<br />
3. Performing procedures and demonstrating techniques<br />
(Computation, taking readings, using equipment, following laboratory procedures,<br />
following protocols, carrying out instructions)
Kompetenssitaso<br />
4.'<br />
Managing and developing oneself (Working co-operatively, working Independently,<br />
learning independently, being self-directed, managing time, managing tasks,<br />
organizing)<br />
6 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISEN<br />
ARVIOINTIKRITEERIT<br />
Työryhmä on laatinut osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen, keskivaiheen ja<br />
loppuvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin. Arvioinnin luokituksessa on käytetty EQF:n<br />
tason 6 kansallisia osaamistavoitteita. Tarkoitus on, että opettaja löytää näistä<br />
arviointikriteereistä omalle opintojaksolleen sovellettavan kriteerin ja tason. Osaamisen ja<br />
<strong>arvioinnin</strong> kehittymistä kuvaa seuraava kuvio.<br />
Opiskeluaika
Kuvio 2. Arvosanavaatimukset opiskeluajan funktiona
LÄHTEET<br />
Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) 2012.<br />
Arene 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten<br />
kompetenssien soveltamisesta <strong>ammattikorkeakoulu</strong>issa Viitattu 7.2.2013. http://www.haagahelia.fi/fi/aokk/taeydennyskoulutus/lindex_html/ARENEn_suositus.pdf<br />
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhaminaprosessi/Eurooppalainen_tutkintojen_ja_osaamisen_viitekehys_xEQFx.html?lang=fi<br />
Viitattu<br />
7.2.2013<br />
Keurulainen, Harri 16.1.2013. Arviointi. Esitys ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
opettajaopiskelijoille.<br />
Korkeakoulujen osaamisen <strong>arvioinnin</strong> periaatteet 2011.<br />
http://ahot.utu.fi/index/Osaamisen_arviointi_valmis_screen.pdf<br />
Oxford Brookes website - Learning and teaching briefing paper 1992. Viitattu<br />
7.2.2013.http://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=Ek_l0MOsZHoC&oi=fnd&pg=PA1&dq=+SE<br />
LECTING+METHODS+OF+ASSESSMENT-<br />
EXAMPLES+&ots=0VQ72Raemp&sig=TVc9sBH6IvXynOrf7whORmnlSLA&redir_esc=y#v=on<br />
epage&q=SELECTING%20METHODS%20OF%20ASSESSMENT-EXAMPLES&f=false<br />
Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (NQF) 2010.<br />
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Tutkintojen_kansallinen_viitekehys.html?lang=fi<br />
Viitattu 7.2.2013<br />
Uusikylä, Kari 2002. Esitys Jyväskylän yliopiston kasvatuksen ja opetuksen kesäkongresissa 30.7. –<br />
1.8.2002. Viisaus on elämän tärkeyssjärjestyksen ymmärtämistä.
Change language