Oman hyvinvoinnin lähteillä - ohjaajan käsikirja ... - Kuntoutussäätiö

hitaasti niin yksilöillä kuin yhteisöilläkin, mutta kriisit ja suuret elämän
muutokset, kuten sairastuminen tai jonkun läheisen kuolema tai lapsen
syntymä, voivat muuttaa arvoja varsin nopeasti.
Arvot syntyvät ja kehittyvät, kun elämme ihmisyhteisöissä ja olemme
tekemisissä toistemme kanssa. Paitsi että arvot ovat yksilön käyttäytymistä ja
toimintaa ohjaavia, ne sisältävät aina kulttuurisia ja yhteisöllisiä puolia ja liittävät
yksilön, hänen kasvunsa ja kehityksensä toisiin ihmisiin ja yhteisöihin.
Oman ja toisten hyvinvoinnin arvostaminen
70
Hyvinvoinnin arvostaminen on arvo. Se on sekä itsensä ja oman hyvinvoinnin
arvostamista että toisten ihmisten ja heidän hyvinvointinsa tärkeänä
pitämistä. Itsensä arvostaminen on arvostavaa suhtautumista omiin tuntemuksiin,
kokemuksiin, saavutuksiin ja edistymiseen. Itsensä arvostaminen
on perusedellytys sille, että oma hyvinvointi voi lisääntyä.
Ihmisellä on luontainen tai luonnostaan taipumus voida hyvin, pitää yllä
tasapainoa ja sosiaalisia suhteita sekä pyrkiä parempaan olotilaan ja kehittyä
eteenpäin. Tänä päivänä se on ehkä muuttunut entistä vaikeammaksi. Oman
hyvinvoinnin lähteillä -kurssilla ei ole kysymys siitä, että ihminen ajattelisi
itsekkäästi yksinomaan itseään, vaikka arvostaakin omaa hyvinvointiaan ja
oman elämäntiensä etsimistä. Ennemminkin on kysymys siitä, että kurssilaiset
oppisivat huolehtimaan itsestään niin paljon, että kohtuullinen terveys
ja energiatasapaino säilyvät. Tällöin jokainen myös jaksaa hoitaa velvollisuutensa
ja toteuttaa niitä elämänsuunnitelmia, joita hänellä on. Luonnollista
on pyrkiä siihen, että elämässä olisi tilaa myös yhteisöllisyydelle. Yhteisöllisyyshän
toteutuu parhaiten jakamalla rakkautta ympärilleen niin, että
ihmiset olisivat iloksi ja hyödyksi toinen toisilleen. Siihen liittyy vastuun
ottaminen ja kantaminen.
Omien kokemusten, saavutusten ja edistymisen arvostaminen on perusedellytys
kaiken oppimisen onnistumiselle. Kokemus on oppimisen edellytys,
resurssi. Aina ei kuitenkaan opita kokemuksesta. Niin tapahtuu esimerkiksi
silloin, kun ihminen uupuu toistuvasti tai pitkäaikaisesti. Ihmisellä
saattaa olla ajattelussa vääristymiä, jotka voivat olla kulttuurisia, tiedollisia
tai kasvatuksellisia ja jotka edesauttavat uupumista. Ihminen ei tällöin pysty
ajatteleman toisin, vaan toistaa samoja vanhoja toimintamalleja.
Jotkut ihmiset omaksuvat omaa henkilökohtaista maailmaa laajempia arvoja.
Tällainen ihminen kantaa vastuuta jonkun itseään suuremman hyväksi,
kuten maapallon, luonnon tai koko ihmiskunnan hyväksi. Ihminen kykenee
tällaisten transsendenttisten arvojen toteuttamiseen vasta, kun hän on riip-
Oman hyvinvoinnin lähteillä