Oman hyvinvoinnin lähteillä - ohjaajan käsikirja ... - Kuntoutussäätiö

Tietoinen ja ei-tietoinen läsnäolo
Tietoinen läsnäolo on sitä, että ihminen tekee havaintoja nykyhetkestä,
omasta toiminnastaan ja kokemuksistaan hyväksyen ilman arvostelua.
Tietoinen läsnäolo on taito olla valppaana nykyhetkessä. Se auttaa ihmistä
ymmärtämään, mitä hän ajattelee, kokee ja miten toimii. Se auttaa myös
havaitsemaan, kuinka hän ottaa vastaan tietoa itsestään ja ympäristöstään,
miten hän tulkitsee sitä ja kuinka hän reagoi siihen. Tällöin ihminen huomaa,
miten hän kokee itsensä ja ympäristönsä ja miten ympäristö vaikuttaa
häneen.
Ei-tietoinen läsnäolo on tila, jossa ihminen toteuttaa automaattisesti
ennalta tietämäänsä ja jo osaamaansa tapaa toimia. Hän elää kuin automaattiohjauksessa.
Tällainen toimintatapa ei välttämättä toimi uusissa tilanteissa
yhtä hyvin kuin tutuissa tilanteissa. Tutuissa tilanteissa ihminen usein aivan
kuin huomaamattaan toteuttaa jo oppimiaan sekä hyviä että myös huonoja
tapoja. Hän saattaa juuttua epäedullisiin toimintatapoihin. Hän on tapaenergian
uhri eli tapojensa orja. Ei-tietoisesti toimiessaan ihminen on myös
ajatuksissaan muualla kuin nykyhetkessä ja sen toiminnassa. Hän ei huomaakaan,
mitä hän parhaillaan tekee. Tällä tavalla eläen moni hyvä hetki ja
moni tärkeä valinta, ehkä suuri osa elämästä, menee ohi huomaamatta.
64
Taito kulkea psyykkisen integraation ytimeen
Tietoisuustaidot auttavat kehittämään uuden suhteen itseensä ja ajattelutapaansa.
Tietoista tarkkaavaisuutta hyväksi käyttäen vaikutetaan omaan
automatisoituneeseen ajatteluun ja toimintaan ja sitä kautta tottumuksiin
ja elämäntapoihin. Harjoittelija siirtyy kontrolloituun tiedonprosessointiin.
Tätä voidaan kutsua tietoisen elämisen tieksi tai tietoisen elämän taidoksi.
Tietoisuustaidot rakentavat itsetietoisuutta ja vahvistavat minuutta.
Tietoisuustaitojen avulla ihminen seuraa oman mielen tapahtumia, kuten,
mitä mieleen on nyt juuri tulossa. Ihmisen mieli on koko ajan täyttymässä
ärsykkeistä ja asioista, joita tulee hänen ympäriltään ja sisältään. Tarkkaavainen
keskittyminen auttaa valitsemaan sen, mihin hän keskittyy. Ihminen
voi itse vaikuttaa siihen, millaisia ajatuksia hän ajattelee, mitä tunteita hän
kehittelee ja pitää yllä ja millaisia tekoja tekee itselleen ja lähimmilleen.
Ihminen voi oppia uuden reflektio- ja itsesäätelytaidon, joka parhaimmillaan
merkitsee rauhoittumista ja tehokkuuden lisääntymistä.
Oman hyvinvoinnin lähteillä