Oman hyvinvoinnin lähteillä - ohjaajan käsikirja ... - Kuntoutussäätiö

62
tarkoittaa, että aivoissa tietojen vastaanotto ja prosessointi estyi ja myös kehon
rajat hämärtyivät. Myös Daniel Goleman on tutkinut rentoutumisen vaikutuksia
neurotieteellisesti ja hän päätynyt siihen, että meditoiminen kouluttaa aivoja ja
muotoilee niitä uudelleen.
Suomessa on tutkittu rentoutumisen vaikutuksia hyvinvointiin. Helli Toivanen
Kuopion yliopistossa seurasi, miten 15 minuutin päivittäinen rentoutuminen
puolen vuoden aikana lisäsi työhalua ja hyvinvointia. Kaikkien mittareiden mukaan
rentoutusryhmissä stressi väheni ja sairauspoissaolot vähenivät, kun taas
vertailuryhmässä stressi lisääntyi. Myös KuntoutusOrtonin vetämässä ”Työstressi,
uupumus ja koettu työkyky – mittaaminen ja rentoutuksen vaikutus” -tutkimus
osoitti, että stressitilassa tapahtuvia fysiologisia muutoksia on mahdollista mitata.
Tutkimuksessa käytettiin sovellettua rentoutusta itsehallintamenetelmänä autonomisen
hermoston välittämien emotionaalisten ja stressiongelmien hoitoon.
Tutkimuksessa todettiin selvä yhteys stressin ja autonomisen hermoston säätelyjärjestelmän
välillä. Rentoutuksella vahvistettiin parasympatikuksen aktiivisuutta.
Vuoden seurannassa tuloksena oli, että kiireen tunne, lihasjännitys, kivut ja
väsyneisyys väheni. Myös uhrautuvaisuus ja perfektionismi vähenivät.
Tietoisuustaitojen hyvinvointivaikutukset liittyvät aivokuoren etummaisilla
alueilla tapahtuvaan tunteiden säätelyn vahvistumiseen. Tietoisuustaitoharjoittelu
aktivoi aivoalueita, jotka ovat aikaisemman tutkimustiedon mukaan yhteydessä
empatiaan ja mentalisaatioon. Mentalisaatio tarkoittaa kykyä havainnoida toisen
ja omia psyykkisiä tiloja. Tietoisuustaitojen harjoittelun aikana aivojen aktivaation
painopistealue siirtyy erityisesti aivokuoren etuotsalohkoalueille, jonka tiedetään
säätelevän tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. Aivojen tunnekeskus säätelee ja
rauhoittaa aivojen toimintaa ja siksi myönteinen mieliala kasvaa. Ahdistuneisuus
ja jännittyneisyys vähenevät.
Tietoisuustaidot vaikuttavat samalla tapaa aivoihin kuin turvallinen kiintymyssuhde,
jossa emotionaalinen vaikutus on vastavuoroista ja jossa otetaan toistensa
tunnetilat huomioon. Empatia, tunteiden, toiminnan ja motoriikan säätely
vahvistuvat tietoisuustaitojen avulla. Syntyy mielen oma sisäistynyt tietoisuustoiminta
psykologisena ja neurokognitiivisena mekanismina. Tietoisuustaidot voivat
kouluttaa aivoja prosessoimaan informaatiota aikaisempaa paremmalla tavalla,
joka edistää psyykkistä hyvinvointia ja terveyttä.
Lazar et.al. tutkimuksen mukaan tietoisuustaitoja vuosia harjoittaneiden aivokuori
oli selvästi paksuuntunut niillä alueilla, jotka liittyvät huomion ylläpitämiseen.
Lisäksi tutkijat havaitsivat, että aivokuoren keskimääräinen tiheys prefrontaalikorteksilla,
joka on yhdistetty tunteiden ja kognition integraatioon liittyviin
toimintoihin, oli sama verrattaessa 40–50-ikäisiä tietoisuustaitojen harjoittajia ja
20–30-vuotiaita verrokkeja. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että säännöllinen
Oman hyvinvoinnin lähteillä