Oman hyvinvoinnin lähteillä - ohjaajan käsikirja ... - Kuntoutussäätiö

Voimauttava itsensä etsiminen
Tarinat oppimisen ja muutoksen tukena
Reflektointi voidaan ymmärtää myös tarinan kertomisprosessina. Kokemuksen
kertominen tai kirjoittaminen tai puheena olevan tarinan kertominen
auttaa kurssilaista tarkastelemaan itseään oman toimintansa subjektina ja
oman elämänsä päähenkilönä. Tarinat voivat koskea menneisyyttä, miten
tähän on tultu tai tulevaisuutta, miten tästä eteenpäin, kuten tapahtuu
hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa. Tarina on itsereflektion apuväline.
Keskittyessään hetken kuvaamiseen tarinan välityksellä kertoja luo minäkuvaa.
Tarina tuo muutostarpeita näkyviin ja siten vauhdittaa muutosta. Tarinaa
kertomalla siirrytään kokijan asemasta tarkkailijan asemaan ja saadaan
etäisyyttä itse kokemiseen.
Tiedostamaton voimavaraksi
Itsereflektiossa on kysymys paljolti tiedostamattoman tekemisestä tietoiseksi.
Psykosomaattisen suuntauksen mukaan ajatellaan, että sairaudella
on viesti ja henkilökohtainen merkitys. Oireet voivat toimia varoituksena
siitä, että on selvitettävä tai muutettava jotain elämässä. Omaa itseä ja omaa
terveydenhoitoa on jollain tapaa lyöty laimin. Puhutaan kehon viisaudesta.
Elimistö ottaa vastuun tilanteessa, jossa järki, tietoinen mieli, ei ymmärrä
eikä osaa toimia. Sairastuminen on viesti omalta itseltä, alitajunnalta. Esimerkiksi
voimakas uupuminen pysäyttää tekemisen ja kiireen. Sairaudella on
oma tehtävänsä elämän kokonaisuudessa. Itsereflektioon hiljentyminen sekä
oman itsen kuunteleminen ja huomioon ottaminen aloittavat paranemisen
ja ovat osa hyvinvointiprosessia.
Psykosomaattinen suuntaus on jo pitkään puhunut kehon viisaudesta.
Uusi neurotiede korostaa tunteiden merkitystä hyvinvoinnissa. Tunteet ovat
ikkuna tiedostamattomaan. Ne edustavat kaikkea sitä tietoa, jota ihminen
prosessoi, mutta jota hän ei havaitse. Keholla on suora yhteys tunteisiin ja
se reagoi niihin salamannopeasti. Emotionaaliset aivot ovat erityisen käyttökelpoinen
esimerkiksi silloin, kun täytyy tehdä vaikeita ratkaisuja vaikkapa
omaa hyvinvointisuunnitelmaa rakennettaessa. Tietoisen mielen toimintaa
on verrattu vanhan ajan laskukoneeseen, kun taas tiedostamattomalla on
käytössään huipputietokone mikroprosessoreineen. Aivot oppivat koko ajan.
Aivot toimivat aina samalla tavalla, olipa kysymyksessä golfin peluu, Lähiidän
kysymykset tai tietokoneen ohjelmointi; ne oppivat virheistään. Tunteet
ovat älykkäitä siksi, että ne pystyvät kääntämään virheet oppimistapahtu-
55
Oman hyvinvoinnin lähteillä