Kirjasto tervehdyttää - raportti - Pori
Kirjasto tervehdyttää - raportti - Pori
Kirjasto tervehdyttää - raportti - Pori
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
0<br />
2013<br />
<strong>Kirjasto</strong> <strong>tervehdyttää</strong><br />
Projekti erilaisten asiakasryhmien kohtaamisesta, hakeutuvasta kirjastotyöstä sekä<br />
toiminnan ja palveluiden kehittämisestä erityisryhmien ehdoilla<br />
Johanna Jyrkinen<br />
<strong>Pori</strong>n kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjasto<br />
Elokuu 2013
2<br />
Sisällys<br />
1 Johdanto…………………………………………………………………………………….3<br />
2 Sosiaalinen kirjastotyö ………………………………………………………………………4<br />
2.1. Toimitaan yhdessä …………………………………………………………….4<br />
2.2. Erityisryhmät………………………………………………………………….5<br />
3 Projektin toteutus……………………………………………………………………………6<br />
3.1. Yhteistyökumppanit……………………………………………………………6<br />
3.1.1. Klubitalo Sarastus……………………………………………...7<br />
3.1.2. <strong>Pori</strong>n kaupungin aikuissosiaalityö………………………………8<br />
3.2. Projektin aikataulu ……………………………………………………………..9<br />
4 Tulokset…………………………………………………………………………………….10<br />
4.1. <strong>Kirjasto</strong>vierailut……………………………………………………………….10<br />
4.2. <strong>Kirjasto</strong>henkilöstön koulutukset…… …………………………………………11<br />
4.2.1. Kirjallisuus- ja leffaterapia…………………………………….12<br />
4.2.2. Kuntoutujan kohtaaminen……………………………………12<br />
4.2.3. Selkokieliesite…………………………………………………13<br />
5 Lopuksi……………………………………………………………………………………...14<br />
Lähteet………………………………………………………………………………………...16<br />
Liitteet…………………………………………………………………………………………17
3<br />
1 Johdanto<br />
Jo pitkään on keskusteltu yleisten kirjaston roolista yhteiskunnasta. Minkälainen tulisi nykykirjaston<br />
olla, jotta käyttäjämäärät saataisiin kasvuun ja lukuharrastus uuteen nousuun? On ehdotettu, että<br />
kirjastojen pitäisi alkaa lainata myös muutakin kuin kirjoja, elokuvia ja musiikkia, eli esimerkiksi<br />
kävelysauvoja tai porakoneita. Tämä ei kuitenkaan vaadi kirjasto-osaamista, ja näin ajatellen<br />
kirjastotoiminta nähdään vain lainaamisena, ei sivistävänä kohtaamispaikkana, jossa on mahdollista<br />
kokea uusia elämyksiä ja tavata toisia ihmisiä. Jos kirjastotoimintaa kehitetään lisäämällä lainattavaksi<br />
urheiluvälineitä tai työkaluja, ollaan ehkä menossa väärään suuntaan.<br />
Nykyään puhutaan myös paljon syrjäytymisestä. Valtiovallan suunnalta syrjäytymisen ehkäisyyn on<br />
tullut selkeä viesti, ammattipiireissä ongelma on ollut tiedossa jo kauan. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy<br />
on toivottavaa, sillä syrjäytyneen saattaminen takaisin aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi on kallista.<br />
Syitä syrjäytymiselle on monia, mielenterveysongelmat näistä yhtenä. Miten kirjastotoiminnan sitten<br />
voisi valjastaa ennaltaehkäisytyöhön tai auttamaan jo esimerkiksi mielenterveysongelmien kanssa<br />
painivia?<br />
<strong>Kirjasto</strong>n palvelut kirjallisuuden tuntijana, tiedonhaun ammattilaisena ja kansan sivistäjänä ovat<br />
saatavilla kaikille, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla kirjastoon niitä käyttämään. Esimerkiksi<br />
liikuntarajoitteisille vanhuksille on kotipalvelua, mutta entäs ne muut. Mielenterveysongelmia on<br />
eritasoisia, mutta jo kotoa lähteminen saattaa mielenterveyspotilaalle olla vaikeaa. Hakeutuvan<br />
kirjastotyön tarkoituksena on tuoda kirjaston palvelut käyttäjien luo.<br />
<strong>Kirjasto</strong> <strong>tervehdyttää</strong> –projektin päämääränä on löytää <strong>Pori</strong>n kaupunginkirjastolle uusia<br />
toimintatapoja juuri mielenterveyskuntoutujia ajatellen. Kun löydämme tavan toimia yhden<br />
erityisryhmän kanssa, voimme soveltaa sitä myös muihin erityisryhmiin. Yhteistyökumppanit ovat<br />
tässä projektissa erittäin tärkeässä asemassa. <strong>Kirjasto</strong> tarjoaa projektiin oman ammatillisen<br />
osaamisensa, mutta koska kyseessä on niin selkeästi sosiaali- ja terveysaloihin liittyvä projekti,<br />
tarvitaan myös tämän alan osaamista. Projektiryhmä kootaan sillä periaatteella, että siihen kuuluu<br />
kirjastoammattilaisten lisäksi mielenterveyskuntoutujien kanssa päivittäin työskenteleviä. He tietävät<br />
parhaiten, miten mielenterveyskuntoutujia tulisi lähestyä, minkälaista palvelua heille kannattaisi<br />
tarjota. <strong>Kirjasto</strong> voi kehittää mielestään hyvän palvelun, mutta jos se ei kohtaa<br />
mielenterveyskuntoutujan palveluntarvetta, ei palvelu ole toimivaa. Projektin mielenkiintoisimpia<br />
puolia tuleekin varmasti olemaan palveluiden ideointi ja suunnittelu niin, että palveluntarve ja –<br />
tarjoaja saadaan kohtaamaan. Sen lisäksi, että <strong>Pori</strong>n kaupunginkirjastoon saataisiin toimiva
4<br />
palvelumalli mielenterveyskuntoutujille, olisi hienoa, jos projekti poikisi vastaavaa toimintaa myös<br />
muihin kirjastoihin.<br />
2 Sosiaalinen kirjastotyö<br />
2.1. Toimitaan yhdessä<br />
<strong>Kirjasto</strong>laissa sanotaan, että yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä<br />
mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja<br />
kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. (<strong>Kirjasto</strong>L<br />
nro 904/1998) Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia<br />
kulttuuriin ja sivistykseen mm. näin:<br />
Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, tausta ja<br />
varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen<br />
maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Kaikessa koulutuksessa,<br />
tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä on toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta.<br />
Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. (Hallitusohjelma 2011,<br />
31).<br />
On kuitenkin monia sellaisia ihmisryhmiä, joita kirjasto ei tavoita. Tietenkään kaikki eivät haluakaan<br />
käyttää kirjastopalveluita, mutta niille, jotka haluaisivat, se pitää tehdä mahdolliseksi. Yksi sosiaalisen<br />
kirjastotyön tehtävistä onkin juuri tavoittaa uusia asiakasryhmiä ja aktivoida ja kannustaa heitä<br />
käyttämään kirjastoa. Asiakkaiden ottaminen osaksi kirjastotyön kehittämistä, heidän ajatustensa ja<br />
ideoidensa kuuntelu tulisi jo olla kirjastojen arkipäivää.<br />
”Sosiaalinen kirjasto antaa tilaa vuorovaikutukselle, tapahtumille ja esityksille. Ihmiset löytävät<br />
kaltaisiansa. Ryhmässä tieto jalostuu ja sitä on helpompi jäsentää. Tällainen kirjasto siis herättää<br />
oppimishalut sekä uteliaisuuden ja siinä sivussa kuin vahingossa kirjasto tulee tehneeksi näkyväksi<br />
moninaisuutta, ehkäisseeksi syrjäytymistä ja synnyttäneeksi uudenlaista yhteisöllisyyttä.” (Verho,<br />
2009) <strong>Kirjasto</strong>sta tulee paikka, johon tullaan viihtymään ja innostumaan. Se on yhteisöllinen tila, ihan<br />
oikeasti se koko kansan olohuone, jossa kirjastotäti ei heti tule heristämään sormea ja käske olemaan<br />
hiljaa. Siellä voidaan esittää elokuvia ja musiikkiesityksiä, osallistua ja osallistaa erilaiseen toimintaan<br />
sekä verkostoitua ja yhteisöllistyä.
5<br />
Uusien käyttäjäryhmien tavoittamisessa ja aktivoinnissa suuressa roolissa ovat uudet<br />
yhteistyökumppanit, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimijat tai erilaiset järjestöt. Näin<br />
kirjastot saavat tärkeää, ensikäden tietoa siitä, minkälaisia palveluita heidän tulisi yrittää tarjota<br />
erityisryhmille, minkälaista palvelua toivotaan, mistä olisi hyötyä. <strong>Kirjasto</strong>n ja sosiaalialojen voimien<br />
yhdistäminen mahdollistaa uudenlaisen palvelukulttuurin, joka täydentää kirjaston päivittäistä<br />
palvelua, mutta ennen kaikkea on suoraan suunnattu ja suunniteltu tietylle ryhmälle. Kehittämisessä<br />
käytetään hyväksi yhteistyökumppanien ammattitaitoa ja –osaamista varmistamaan, että palvelu on<br />
toivotunlaista ja tarpeiden mukaan mietittyä.<br />
2.3. Erityisryhmät<br />
Miten sitten määritellään ne erityisryhmät, joiden huomioon ottamisesta niin kovasti puhutaan?<br />
Erityisryhmiä yhdistää ainakin yksi tekijä – kaikilla on toimintarajoite, joka vaikeuttaa palveluiden<br />
käyttöä. Toimintarajoite voi olla esimerkiksi kuulossa, näössä, liikkumisessa, ymmärtämisessä,<br />
keskittymisessä, oppimisessa tai käytöksessä (Kilpelänaho & Petäjäjärvi). Erityisryhmien huomioon<br />
ottamisessa puhutaan saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Vasta vuosituhannen vaihteessa ovat<br />
nämä asiat nousseet tärkeiksi suomalaisissa kirjastoissa. Tämän lisäksi esteettömyyden katsotaan<br />
usein tarkoittavan vain fyysistä esteettömyyttä eli, että pyörätuolilla pääsee helposti sisälle, mutta kun<br />
mietitään kulttuuripalveluja, pitäisi esteettömyyden käsite laajentaa myös erilaisten sisältöjen ja<br />
toimintojen toteutustapoihin ja niiden saavutettavuuteen (Kulttuuria kaikille –työryhmä 2001, 14-15).<br />
Juuri tiedollisella saavutettavuudella tarkoitetaan sisältöjen esittämistä selkeästi, selkokielellä.<br />
Esimerkiksi esitteiden ja opasteiden laatiminen selkokielellä hyödyttää kaikkia kirjastonkäyttäjiä, ei<br />
ainoastaan erityisryhmiä. Opasteita voi selkeyttää myös esimerkiksi käyttämällä niissä eri värejä ja<br />
merkitsemällä tietyt aihepiirit eri värein. Tämä voi auttaa asiakasta kirjastonkäytössä, sillä esimerkiksi<br />
lukihäiriöisten tai muista hahmotushäiriöistä kärsivien on helpompi hahmottaa värejä.<br />
Kaikenlainen kirjastonavigoinnin helpottaminen on erityisryhmien kannalta edullista, sillä erityinen<br />
käyttäjä saattaa olla arka omasta erityisyydestään. Omia rajoituksiaan ei halua paljastaa muille, vaan<br />
haluaa vain käyttää kirjastoa ilman sen suurempaa kategorisointia. Erityisryhmät pitää ottaa<br />
huomioon, mutta myös muistaa, että jollekin saattaa olla tärkeää, että ei tulisi luokitelluksi<br />
erityisryhmään kuuluvaksi. Esimerkiksi toimivilla opasteilla autetaan asiakasta käyttämään kirjastoa<br />
itsenäisesti tavalla, joka voimaannuttaa käyttäjää ja antaa hänelle onnistumisen tunteen. Monilta<br />
puuttuu itseluottamusta tai he jännittävät sosiaalisia tilanteita, joten omatoimisuus kirjastossa voi olla<br />
heille tärkeää, koska he eivät halua paljastaa rajoituksiaan toisille.
6<br />
Erityisen tärkeää esteettömyydessä on henkilökunnan asenne. Jos erityisasiakkaaseen reagoidaan<br />
kielteisesti, hänen kirjastonkäyttönsä saattaa loppua siihen eikä hän tule enää takaisin.<br />
Asiakaspalvelussa kannattaa myös huomioida se, että kaikki asiakkaat eivät välttämättä pysty<br />
suullisesti tai kirjallisesti kommunikoimaan. Tällöin asiakas saattaa käyttää esimerkiksi<br />
kommunikointitauluja, joista hän osoittaa viestiruutua ja asiakaspalvelija tulkitsee viestit ääneen.<br />
Kuten Kilpelänaho ja Petäjäjärvi toteavatkin, asiakaspalvelijan on hyvä olla tietoinen näistä<br />
korvaavista kommunikointikeinoista, jotta hän uskaltaa kommunikoida näitä käyttävän asiakkaan<br />
kanssa (2010).<br />
<strong>Kirjasto</strong>jen resurssit tarjota erilaisia palveluita ovat rajalliset, mutta niiden jakaminen liittyy kiinteästi<br />
arvostuksiin. Asenteesta riippuu sekin halutaanko erityispalveluita tarjota. Ennen kaikkea kysymys on<br />
ennakkoluulottomuudesta ja oivaltamisesta (Taneli 2006). Esteettömyyttä voi parantaa pienelläkin<br />
rahalla. Ja kuten sanottu, erityisryhmien kannalta hyvät ratkaisut palvelevat tavallisesti myös muita<br />
kirjastonkäyttäjiä (Taneli 2006).<br />
3 Projektin toteutus<br />
<strong>Kirjasto</strong> <strong>tervehdyttää</strong> –projekti on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama projekti ajalle 1.1.-<br />
31.8.2013. Projektia ohjaamaan perustetaan projektiryhmä, johon tulee sekä kirjaston että sosiaali- ja<br />
terveysalojen henkilökuntaa. <strong>Kirjasto</strong>n edustajat projektiryhmässä ovat kirjastotoimenjohtaja Asko<br />
Hursti, kirjastotoimen apulaisjohtaja Paula Kauppila, <strong>Pori</strong>n pääkirjaston aikuisten osaston<br />
osastonjohtaja Merja Kalliomäki ja projektityöntekijä Johanna Jyrkinen. Puolet projektiryhmästä on<br />
kirjaston edustajia, puolet sosiaali- ja terveysalojen edustajia.<br />
3.1. Yhteistyökumppanit<br />
Projektiin tarvittiin luonnollisesti myös asiantuntevat yhteistyökumppanit, koska kirjastolla ei ole<br />
sosiaalipuolen osaamista. Yhteistyökumppaneiksi päätettiin kutsua klubitalo Sarastus, asumisyksikkö<br />
Taiteilijankoti, <strong>Pori</strong>n kaupungin aikuissosiaalityö ja Kankaanpään kuntoutuskeskuksen KK-Kunnon<br />
<strong>Pori</strong>n yksikkö. <strong>Kirjasto</strong> ja yhteistyökumppanien edustajat muodostivat projektiryhmän, joka<br />
suunnitteli projektin toimenpiteitä. Kankaanpään kuntoutuskeskus ei osallistunut projektiin.<br />
Myöskään Taiteilijankodista ei ollut edustajaa projektiryhmässä. Tosin se oli välillisesti edustettuna,<br />
sillä Klubitalo Sarastuksen edustajat työskentelevät myös Taiteilijankodissa. Näiden<br />
yhteistyökumppaneiden lisäksi projekti tekee yhteistyötä toisen <strong>Pori</strong>n kaupunginkirjaston projektin,
7<br />
<strong>Kirjasto</strong> lähestyy lähiötä –projektin kanssa. Projektityöntekijät laativat yhdessä selkokieliset<br />
kirjastonkäytön ohjeet. Seuraavassa on yhteistyökumppaneiden esittelyt.<br />
3.1.1. Klubitalo Sarastus<br />
Klubitalo Sarastus on Tukiranka ry:n ylläpitämä työpainotteinen ja vapaaehtoinen<br />
kuntoutumispaikka psyykkisesti sairastuneille, jotka haluavat kuntoutua työn avulla; klubitalon<br />
jäsenet suunnittelevat ja kehittävät toimintaa yhdessä henkilökunnan kanssa. Toiminta on tarkoitettu<br />
pääasiassa työikäisille, eli 18-65-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Klubitalo on työpaja, ei<br />
hoitopaikka. Jäsenyys sinne on vapaaehtoinen, maksuton ja aikarajoitteeton (<strong>Pori</strong>n klubitalo<br />
Sarastuksen internetsivut).<br />
Tukiranka ry toimii klubitalon taustaorganisaationa ja huolehtii toiminnan rahoituksesta ja toiminnan<br />
tukemisesta. Yhteistyökumppaneina klubitalolle toimivat eri yhdistykset, viranomaiset, kunnat ja<br />
omaiset (<strong>Pori</strong>n klubitalo Sarastuksen internetsivut).<br />
Klubitalo Sarastuksen toiminta perustuu kansainväliseen Fountain House –toimintamalliin. 1940-<br />
luvulla Yhdysvalloissa perustettu klubitaloliike sai alkunsa pienestä ryhmästä mielisairaalasta<br />
kotiutuneita avohoitopotilaita, jotka halusivat kotiutumisensa jälkeen pitää yhteyttä. 1950-luvulla<br />
mukaan tuli innokas sosiaalityöntekijä John Beard, joka ymmärsi, ettei sairaaloista ja terapiasta ole<br />
apua psyykkisten sairauksien sivuvaikutuksiin, kuten eristäytymiseen ja köyhyyteen. Tarvittiin jotain<br />
muuta. Juuri Beard synnytti idean paikasta, jossa mielenterveyskuntoutujat ovat klubitalon jäseniä,<br />
eivät potilaita tai asiakkaita, ja toiminta kokonaisuudessaan tapahtuu jäsenten ja henkilökunnan<br />
yhteistyönä (Suomen Fountain House –klubitalojen verkosto ry:n internetsivut).<br />
Suomessa Klubitaloja on tällä hetkellä 22 kappaletta. Ensimmäinen perustettiin Tampereelle vuonna<br />
1995, <strong>Pori</strong>n klubitalo Sarastus puolestaan on perustettu vuonna 2002. Klubitalon keskeisimpiä<br />
toimintoja on siirtymätyöohjelma, jossa työskennellään osa-aikaisessa työssä noin puolenvuoden<br />
ajan. Työstä tehdään työsopimus työnantajan kanssa ja maksetaan työehtosopimuksen mukainen<br />
palkka. Klubitalon henkilökunta toimii työssä työvalmentajana (<strong>Pori</strong>n Klubitalo Sarastuksen<br />
internetsivut).<br />
Klubitalolla jäsenelle tehdään kuntoutussuunnitelma kuntoutumisvalmentajan kanssa, missä<br />
tavoitteena on työelämään siirtyminen, opiskelu tai muu. Ulkopuolisen työnantajan lisäksi<br />
Klubitalolla työskennellään omissa toimisto- ja viestintäyksiköissä sekä lounaskahvilassa. Klubitalo<br />
toimittaa Klubilehti Sarastuksen Sanomia, lounaskahvilassa on tarjolla lounasta joka arkipäivä.
8<br />
3.1.2. <strong>Pori</strong>n kaupungin aikuissosiaalityö<br />
<strong>Pori</strong>n kaupungin aikuissosiaalityön osalta projektiryhmäämme kuului kuntouttavan työtoiminnan<br />
ohjaaja Johanna Heilä sekä kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija Marjut Kulmala Kuntakokeiluhankkeesta.<br />
<strong>Pori</strong>n kaupunginkirjasto on jo monen vuoden ajan tehnyt yhteistyötä kuntouttavan<br />
työtoiminnan ohjaajien kanssa ja onkin erittäin suosittu kuntoutujien sijoituspaikka.<br />
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva henkilö on yleensä pitkäaikaistyötön. Henkilölle etsitään<br />
työpaikka kaupungilta tai ns. kolmannelta sektorilta, seurakunnalta tai valtiolta, jossa hän tuetusti ja<br />
ohjatusti työskentelee. Yritys ei voi olla sijoituspaikkana. Työtehtävät räätälöidään asiakkaan<br />
tavoitteiden, työkyvyn ja osaamisen mukaan. Kerrallaan työtoiminta kestää kolme kuukautta.<br />
Työpäiviä voi olla 1-5 päivää viikossa, vähintään 4 tuntia kerrallaan. (Kuntouttavan työtoiminnan<br />
internetsivut)<br />
Asiakas tekee yhdessä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan ja työvoimaohjaajan kanssa<br />
aktivointisuunnitelman, joka toimii lähetteenä kuntouttavaan työtoimintaan. Työpaikan lähiesimies<br />
toimii asiakkaan tukena yhdessä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa. (Kuntouttavan<br />
työtoiminnan internetsivut)<br />
<strong>Pori</strong>n kaupunginkirjastossa on yleensä yksi tai useampiakin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita<br />
sijoitettuina. Useimmiten heidät sijoitetaan pääkirjastolle, mutta lähikirjastoissakin heitä on ollut.<br />
<strong>Kirjasto</strong> on myös erittäin suosittu sijoituspaikka, johon asiakkaat itse toivovat pääsevänsä. Myös<br />
tältäkin osin kirjasto on ns. matalan kynnyksen paikka, jossa työtoimintaan tuleva saa rauhassa<br />
tutustua työelämään ilman sen suurempia paineita.<br />
Aikuissosiaalityön osalta projektissa oli mukana myös valtakunnallisen Kuntakokeilu-hankkeen<br />
kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija Marjut Kulmala. Kuntakokeilu-hankkeen tarkoituksena on<br />
löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja<br />
rakennetyöttömyyden alentamiseksi (Kuntakokeilu-hankkeen internetsivut). Hankkeeseen kuuluu<br />
Satakunnan alueella neljä kuntaa, Merikarvia, Pomarkku, <strong>Pori</strong> ja Ulvila, ja se kestää 1.9.2012-<br />
31.12.2015 välisen ajan. Myös Kuntakokeilu-hankkeessa on tehty yhteistyötä Klubitalo Sarastuksen<br />
kanssa, joten Kuntakokeilun ottaminen yhteistyökumppaniksi tuntui luonnolliselta.
9<br />
3.2. Projektin aikataulu<br />
Projekti aloitettiin tammikuussa ja ensimmäiset kuukaudet käytettiin aiheeseen tutustumiseen,<br />
materiaalin keruuseen ja toimenpiteiden suunnitteluun. Lisäksi mietittiin ketä kutsutaan<br />
projektiryhmään. Maaliskuussa oli projektiryhmän ensimmäinen kokous ja se onnistui erittäin hyvin.<br />
Juuri oikeat yhteistyökumppanit oli valittu. Ryhmältä tuli erittäin käyttökelpoisia ideoita<br />
konkreettisiksi toimenpiteiksi, sellaisiakin, mitä suunnitteluvaiheessa ei ollut ajateltu.<br />
Projektisuunnitelmassa esitelty alustava aikataulu muuttui hieman, mutta se ei kuitenkaan venynyt.<br />
Hyvin nopealla aikataululla suunniteltiin esimerkiksi ”Kirjallisuus- ja leffaterapia” –koulutus, joka<br />
osoittautuikin erittäin suosituksi. Koulutus esitellään paremmin luvussa 4.2.1.<br />
Seuraavassa on projektin lopullinen aikataulu.<br />
Aikataulu<br />
Tehtävä<br />
1.1.-31.1.2013 Tutustuminen aiheeseen, selvitys ja valmistelu<br />
Hankesuunnitelma<br />
Projektiryhmän kokoaminen<br />
1.2.-28.2.2013 Toimenpiteiden suunnittelu<br />
1.3.-31.3.2013 Projektiryhmän kokous 1/2013<br />
Koulutuksen suunnittelu<br />
1.4.-30.4.2013 Projektiryhmän kokous 2/ 2013<br />
Henkilökunnan koulutus ”Kirjallisuus- ja elokuvaterapia”<br />
1.5.-31.5.2013 Raportin kirjoittaminen<br />
<strong>Kirjasto</strong>vierailujen ennakkotietokyselyt Sarastukseen<br />
1.6.-30.6.2013 Raportin kirjoittaminen<br />
Projektiryhmänkokous 3 / 2013<br />
<strong>Kirjasto</strong>vierailut Sarastuksen ryhmille<br />
Selkokieliesite<br />
1.7.-31.7.2013 Raportin kirjoittaminen<br />
Selkokieliesite<br />
1.8.-31.8.2013 Loppu<strong>raportti</strong><br />
Artikkeli Satakirjastot-lehteen<br />
Projektiryhmän kokous 4 / 2013<br />
syksy 2013<br />
Henkilökunnan koulutus ”Kuntoutujan kohtaaminen”<br />
Alun perin ajateltiin, että projektikokouksia olisi enemmän, mutta loppujen lopuksi se ei ollut<br />
tarpeen. Kuntoutujan kohtaaminen –koulutus siirtyi kesälomien vuoksi syksyyn 2013.
10<br />
4 Tulokset<br />
4.1. <strong>Kirjasto</strong>vierailut<br />
Kesäkuussa 3.-4. päivä järjestettiin ensimmäiset kirjastovierailut Klubitalo Sarastuksen kahdelle<br />
ryhmälle. Ensimmäisessä ryhmässä olivat pitkäaikaiskävijä, vähän vanhemmat henkilöt ja toisessa<br />
ryhmässä nuoret, vielä työelämään suuntaavat kävijät. Ensimmäisen vierailukerran sisällöksi<br />
suunniteltiin <strong>Pori</strong>n kaupunginkirjaston aikuisten osaston kanssa kirjaston yleisesittely. Projektin<br />
tarkoituksena on luoda vierailuista pysyvä käytäntö, joten suunnittelimme seuraavien vierailujen<br />
aiheiksi esimerkiksi tiedonhakua ja musiikki- ja elokuvaesittelyä. Ideana oli, että eri aiheista<br />
kiinnostuneet osallistuisivat jatkossa eri vierailuille. Esimerkiksi tiedonhaun ajateltiin kiinnostavat<br />
erityisesti koulu- ja työelämään suuntaavia kävijöitä.<br />
Ennen vierailuja lähetettiin Klubitalo Sarastukseen ennakkokysymyslomakkeet (liite 1), joissa<br />
kartoitettiin Sarastuksen ryhmäläisten kirjastonkäyttö- ja lukutottumuksia sekä<br />
kiinnostuksenkohteita. Näiden perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa ensimmäinen vierailukerta on<br />
kirjaston yleisesittely ja muilla kerroilla keskitytään johonkin tiettyyn aihepiiriin. Erityisesti musiikki ja<br />
elokuvat tuntuivat kiinnostavan monia ennakkokyselyn perusteella, joten nämä ovat varmasti yhden<br />
vierailun aiheena.<br />
Ensimmäiset vierailut pidettiin perättäisinä päivinä. Molemmilla kerroilla ryhmiä vastassa oli kaksi<br />
aikuisten osaston edustajaa sekä projektityöntekijä. <strong>Kirjasto</strong>on tutustuminen aloitettiin heti eteisestä,<br />
jossa ovat muun muassa poistokirjapiste Kirjakirppu, kirjaston kahvilan sisäänkäynti sekä<br />
koulutustilan sisäänkäynti. Eteisessä on myös asiakkaiden kirjanvaihtohylly, joka toimii ”tuo tullessas<br />
– vie mennessäs” -periaatteella. Hylly ei ole kirjaston hallinnoima eli ottamiaan ja tuomiaan kirjoja ei<br />
tarvitse merkitä mihinkään. Tämä herättikin kysymyksiä vierailijoiden keskuudessa.<br />
Eteisestä siirryttiin kirjaston lainauspalvelujen puolelle ja tutustuttiin myös palautusautomaattiin.<br />
Jälkimmäisellä vierailulla palautusautomaatin toiminta demonstroitiin käytännössä, koska kaikki<br />
ryhmäläiset eivät olleet sitä vielä koskaan käyttäneet. Seuraavaksi käytiin katsomassa myös lasten- ja<br />
nuorten osasto.<br />
Seuraavaksi kierrettiin 2. kerroksen lehti- ja musiikkiosasto. Viimeiseksi palattiin 1. kerrokseen ja<br />
aikuisten osastolle, jossa ryhmä jakautui kahtia ja kirjastonhoitajien johdolla lähdettiin kiertämään<br />
kirjastosalia eri puolilta. <strong>Kirjasto</strong>salin jako tieto- ja kaunokirjallisuuteen tuli tutuksi, kuin myös se, että<br />
osa kaunokirjoista on jaettu aihepiirin mukaan omiin hyllyihinsä. Lopuksi kokoonnuttiin vielä<br />
runonurkkaukseen, jossa sai vielä esittää kysymyksiä, jos ei jo kierroksen aikana ollut niitä esittänyt.
11<br />
Vierailuihin oli varattu aikaa puoli tuntia. Koska aika oli näin lyhyt, päätimme järjestää useamman<br />
vierailun ja pitää vierailujen sisällön mahdollisimman selkeänä, jotta tietoa ei tulisi liikaa ja sen<br />
pystyisi omaksumaan helpommin. Molemmat vierailut veivät kuitenkin enemmän aikaa kuin puoli<br />
tuntia. Varsinkin jälkimmäinen nuorten ryhmä oli hyvin innokas esittämään kysymyksiä, ja heidän<br />
vierailuunsa kuluikin melkein kaksinkertainen aika.<br />
Kaiken kaikkiaan vierailut olivat erittäin onnistuneet. Monet ryhmäläisistä olivat aktiivisia<br />
kirjastonkäyttäjiä, mutta hekin sanoivat, että vierailulla tuli uuttakin tietoa. Vierailuja aiotaan<br />
ehdottomasti jatkaa, koska ne saivat niin hyvää palautetta. Yhteishenkilöiksi kirjaston ja Sarastuksen<br />
välille <strong>Kirjasto</strong> <strong>tervehdyttää</strong> -projektin päättymisen jälkeen valittiin Merja Kalliomäki. Sarastuksen<br />
puolelta yhteyttä hoitaa virkaatekevä johtaja Jaana Salonoja ja hänen sijaisuutensa loputtua johtaja<br />
Mirva Heino-Laikku.<br />
Tulevien kirjastovierailujen aiheiksi on suunniteltu ainakin kirjastokäytäntöjä, joissa opeteltaisiin<br />
lainaus- ja palautusautomaattien käyttöä muun muassa, sekä tiedonhakuun keskittyvää vierailua, jota<br />
varten varattaisiin kirjaston tietotori, jolloin osallistujat pääsisivät itse tietokoneella tekemään ja<br />
opettelemaan. Alustavan kyselyn perusteella musiikki ja elokuvat kiinnostavat monia sarastuslaisia,<br />
joten nämäkin voisivat olla yhden vierailun aihe.<br />
<strong>Kirjasto</strong>vierailujen lisäksi syksyllä 2013 aloitetaan klubitalo Sarastuksen kanssa lukipiiripilotti.<br />
Tarkoituksena olisi pitää kiinnostuneille sarastuslaisille lukupiiri, jossa olisi paikalla sekä kirjaston<br />
edustaja että joku sarastuksen ohjaajista. Piirissä käsiteltäisiin yhdessä erilaisia tekstejä, esimerkiksi<br />
runoja, mietelauseita ja novelleja, ja niistä kumpuavia tunnetiloja. Lukupiirin konsepti voisi olla<br />
sellainen, että luettavan tekstin lisäksi siellä olisi myös muiden, aiheeseen liittyvien tekstien<br />
vinkkausta.<br />
4.2. <strong>Kirjasto</strong>henkilökunnan koulutukset<br />
Projektin puitteissa haluttiin myös järjestää kirjastohenkilökunnalle koulutusta, koska yhtenä<br />
projektin tavoitteena oli kehittää henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa. Aluksi mahdollisiksi<br />
koulutusaiheiksi suunniteltiin kirjallisuusterapiaa ja mielenterveyskuntoutujan kohtaamista.<br />
Projektiryhmän kokouksessa virisi idea myös leffaterapian mukaan ottamisesta. Näin päätettiin<br />
järjestää koulutukset aiheilla ”Kirjallisuus- ja leffaterapia” ja ”Kuntoutujan kohtaaminen”.
12<br />
4.2.1. Kirjallisuus- ja leffaterapia<br />
Ensimmäisessä projektiryhmän kokouksessa päätimme yhteisestä koulutuspäivästä kirjallisuus- ja<br />
leffaterapialla. Oli selvää, että koulutusta tarjotaan kaikille Satakirjastoille, mutta sitä päätettiin tarjota<br />
myös sosiaali- ja terveydenhuollolle, koska he ovat niin tärkeä yhteistyökumppani <strong>Kirjasto</strong> <strong>tervehdyttää</strong><br />
–projektissa. Koulutus suunniteltiin nopealla aikataululla: ensimmäinen projektiryhmän kokous oli<br />
maaliskuussa ja koulutus saatiin järjestymään jo huhtikuun lopuksi.<br />
Koulutusta mainostettiin <strong>Pori</strong>n kaupunginkirjaston henkilökunnalle intranetissä. Tämän lisäksi<br />
tiedotettiin kaikkia Satakirjastoja. Tieto lähetettiin myös kirjasto.fi –sivuston ammattikalenteriin.<br />
Jaana Salonoja ja Sari Hellman hoitivat tiedottamisen sosiaali- ja terveysaloille. Heillä kuitenkin oli<br />
varmin tieto siitä, missä kaikissa yksiköissä työskentelee henkilöitä, joita koulutus voisi kiinnostaa.<br />
Kirjallisuus- ja leffaterapiakoulutukseen ilmoittautui 19.4.2013 mennessä 54 henkilöä, joista<br />
kirjastohenkilökuntaa oli 21 henkilöä ja 33 sosiaali- ja terveysaloilta. Ilmoittautumisaikaa oli neljä<br />
viikkoa. Lopulta koulutukseen osallistui 52 henkilöä. Kaikki ilmoittautuneet eivät osallistuneet, mutta<br />
paikalle saapui kolme henkilöä ilman ilmoittautumista. <strong>Pori</strong>n kaupunginkirjastosta koulutukseen<br />
osallistui 16 henkeä, muista Satakirjastoista 4.<br />
Koulutus järjestettiin perjantaina 26.4.2013 (ohjelma liitteessä 2). Koulutuspäivä oli erittäin<br />
onnistunut, ja osallistuminen oli aktiivista. Koulutuspäivän antiin kuuluivat mm.<br />
kirjallisuusterapiaharjoitukset ja leffaklipit. Aiheet herättivät keskustelua ja erityisesti sosiaali- ja<br />
terveysalojen edustajat osallistuivat aktiivisesti. Koulutuspäivän jälkeen seuraavassa projektiryhmän<br />
kokouksessa saimme vielä lisää hyvää palautetta koulutuksesta. Se oli herättänyt kiinnostusta<br />
muuallakin Satakunnan alueella. Mietittiin jopa sellaista mahdollisuutta, että hankittaisi useampi<br />
yhteistyökumppani jakamaan kustannukset ja järjestettäisi koulutus uudelleen Satakunnan laajuisesti<br />
sosiaali- ja terveysaloille.<br />
4.2.2. Kuntoutujan kohtaaminen<br />
Henkilökunnalle haluttiin tarjota myös koulutusta tueksi mahdollisiin ongelmatilanteisiin, joita<br />
perusasiakaspalvelutyössä saatetaan kohdata. Koulutusnäkökulmaa miettiessä tärkeäksi nousi<br />
erityisesti erilaisten psyykkisten tai neurologisten sairauksien tunnistaminen. Monesti ajatellaan, että<br />
aggressiivisesti käyttäytyvä asiakas on humalassa tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena.<br />
Käytöksen taustalla saattaa kuitenkin olla muutakin, ja olisi hyvä edes vähän pystyä tunnistamaan<br />
mistä voisi olla kyse. Tärkeintä olisi saada tilanne hoidettua turvallisesti kaikkien kannalta. Vartijan
13<br />
kutsuminen on äärimmäinen keino, joka saattaa karkottaa asiakaan lopullisesti kirjaston käyttäjistä.<br />
Uhkaavasti käyttäytyvä asiakas ei välttämättä ole vihainen häntä palvelevalle henkilökunnalle, vaan<br />
turhautunut esimerkiksi omaan itseensä, jos ei osaa, löydä tai ymmärrä jotain. Tämä huomioon<br />
ottaen, olisi kaikkien kannalta paras, että tilanne rauhoittuisi ilman vartijan apua, koska vartijan<br />
kutsuminen voi asiakkaan suuntaan tuntua erittäin uhkaavalta.<br />
Jaana Salonoja ja Sari Hellman lupautuivat puhujiksi Kuntoutujan kohtaaminen –koulutuspäivään.<br />
He ehdottivat myös kokemusasiantuntijoiden käyttöä puhujina, mitä pidettiinkin erittäin hyvänä<br />
ideana. Perusideana koulutuspäivässä oli se, että aamupäivä olisi teoriapainotteisempi ja iltapäivä<br />
keskittyisi enemmän käytäntöön. Jaanan ja Sarin ehdottama Satakunnan ammattikorkeakoulun<br />
lehtori ja kouluttaja Marja Flinck lupautui myös puhujaksi koulutuksen aamupäivän osuuteen.<br />
Toiseksi puhujaksi saimme lopulta Satakunnan sairaanhoitopiirin johtavan psykologin Sirkku Tynin.<br />
Alun perin tarkoituksena olikin, että puhujat olisivat selvillä ennen kesälomien alkua, koska koulutus<br />
olisi jo elokuun viimeisellä viikolla ennen projektin loppua. Kesäkuun projektiryhmänkokouksessa<br />
päätimme kuitenkin vielä tarkentaa koulutuspäivän tehtävänjakoa eli sitä, mikä on kukin puhujan<br />
painotus omassa osuudessaan. Tätä mietitään vielä elokuun kokouksessa, joten koulutus järjestetään<br />
syksyn 2013 aikana.<br />
4.2.3. Selkokieliesite<br />
Projektiin kuului myös yhteistyö toisen kirjaston projektin, <strong>Kirjasto</strong> lähestyy lähiötä –projektin kanssa.<br />
Tässä projektissa ovat kohderyhmänä olleet maahanmuuttajat, mutta myös ikäihmiset. Molemmat<br />
näistä ryhmistä hyötyvät selkokielisestä kirjastoesitteestä, samoin kuin mielenterveyskuntoutujatkin,<br />
joten yhteistyö tämän osalta oli luonnollista ja hyvin perusteltua.<br />
Yhteistyö aloitettiin tarkastelemalla selkokielioppaita, jotta saatiin perustiedot siitä, mitä selkokieli on,<br />
miten sitä käytetään ja mihin selkokielelle kääntämisessä pitää kiinnittää huomiota. Tämän jälkeen<br />
tarkasteluun pääsi <strong>Pori</strong>n kaupunginkirjaston tämän hetkinen kirjastonkäyttäjän opas. Mallia uuden<br />
esitteen suunnitteluun otettiin muun muassa Kuopion kaupunginkirjaston selkokieliesitteestä sekä<br />
erilaisista sosiaali- ja terveysalojen esitteistä.<br />
Käännettäessä tekstiä selkokielelle on mietittävä sitä, miten asia ilmaistaan, jotta se ymmärretään<br />
mahdollisimman oikein. Mikä on tekstissä olennaista, onko uusia käsitteitä, pitääkö esimerkiksi<br />
asioiden esittämisjärjestystä muuttaa. Perussääntö on, että lauseet pidetään lyhyinä ja yksinkertaisina.<br />
Ei käytetä vaikeita sanoja tai vaikeita lauserakenteita. Lauseet ovat aktiivissa, ja sanajärjestys on
14<br />
mieluummin suora. Näkyvin ero yleiskieleen on tekstin rivitys. Selkokielessä pyritään siihen, että yksi<br />
rivi on yksi ajatuskokonaisuus, ja uusi lause alkaa aina omalta riviltään. Myös tekstikoko on tavallista<br />
suurempi.<br />
Nykyisessä kirjastonkäyttäjän oppaassa on paljon tietoa. Jos tämä kaikki olisi käännetty selkokielelle,<br />
olisi esitteestä tullut liian pitkä. Emme voineet siis lähteä pelkästään kääntämään, vaan informaatiota<br />
piti myös karsia. Päätimme muutenkin pitäytyä tiedoissa, jotka eivät välttämättä ihan heti muuttuisi,<br />
joten esimerkiksi varausmaksujen, myöhästymismaksujen ynnä muiden hinnat jätettiin vallan<br />
esitteestä pois. Tärkeintä on kuitenkin tiedottaa käyttäjiä siitä, että myöhästyneistä palautuksista<br />
menee maksu. Tämän lisäksi maksuja on monia erilaisia, joten esitettä tuskin olisi saatu niin selkeäksi<br />
kuin mahdollista.<br />
Kuvilla on myös suuri merkitys selkokieliesitteessä. Kuvien pitää olla havainnollistavia ja selkeitä<br />
sekä liittyä siihen asiaan, josta sivulla puhutaan. Niiden tarkoitus ei ole olla pelkästään täytteenä, vaan<br />
todellakin tehdä esitettä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Kuvat otettiin kirjaston<br />
henkilökunnan voimin pääkirjaston tiloissa erilaisista asiakaspalvelu- ja kirjastonkäyttötilanteista.<br />
Ennen esitteen hyväksymistä se laitettiin vielä kommenttikierrokselle pääkirjaston osastonjohtajille.<br />
Esitteelle päätettiin hakea myös Selkokeskuksen myöntämä selkologo merkiksi siitä, että esite on<br />
Selkokeskuksen hyväksymä selkokielinen esite.<br />
5 Lopuksi<br />
<strong>Kirjasto</strong> <strong>tervehdyttää</strong> –projektissa työskentely on ollut erittäin antoisaa. Sekä <strong>Pori</strong>n kaupunginkirjasto<br />
että Klubitalo Sarastus ovat löytäneet uuden yhteistyökumppanin, jonka kanssa työskentely on ollut<br />
helppoa ja idearikasta. Yhteistyön jatkumisesta projektin jälkeenkin on jo sovittu. <strong>Kirjasto</strong>vierailut<br />
jatkuvat eri aiheilla syksyllä, uutena yhteistoimintana mukaan tulee lukupiiripilotti, jossa perusajatusta<br />
lukupiiristä lähestytään hieman eri kantilta. Kirjallisuuden terapoiva vaikutus yhdistetään<br />
kirjastohenkilökunnan ammattitaitoon. Sarastuksen saadessa uusia jäseniä, myös kirjastovierailut<br />
uusitaan.<br />
Mikäli intoa riittää, yhteistyöstä saadaan jatkuvaa, niin kuin projektin tarkoitus olikin. Alku on<br />
ainakin ollut lupaava. Vallitsevassa taloustilanteessa kaikki uudet yhteistyökumppanit ovat<br />
tervetulleita ja resurssien yhdistäminen erittäin toivottavaa taloudellisestikin. <strong>Kirjasto</strong> pystyy<br />
tarjoamaan räätälöityä palvelua osana jokapäiväistä toimintaansa erityisryhmälle, jolle mielekäs<br />
tekeminen on tärkeää arjenhallinnan näkökulmasta. Kuntouttava yksikkö saa kuntoutujille sisältöä
15<br />
ilman suurta rahallista panostusta. <strong>Kirjasto</strong> kantaa sosiaalista vastuuta olemalla kuntouttamassa ja<br />
tervehdyttämässä esimerkiksi mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia. Yhteistyön<br />
lisääntyminen on yhteiskunnallisestikin merkittävää, koska kuntoutujan auttaminen takaisin<br />
esimerkiksi työelämään on kallista. Näin kustannuksia voidaan jakaa ja lisäksi tehdään kirjastoa<br />
tunnetuksi myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ajatellen.<br />
<strong>Kirjasto</strong> <strong>tervehdyttää</strong> –projektilla on saatu hyvä alku <strong>Pori</strong>n kaupunginkirjaston sosiaalista<br />
kirjastotyötä ajatellen. Yhteistyö uusien kumppaneiden kanssa jatkuu ja saattaa jopa laajentua, kun<br />
sana toimivasta yhteistyöstä kiirii eteenpäin. Kiinnostusta kentällä ainakin on.
16<br />
Lähteet<br />
Kilpelänaho, Saila & Petäjäjärvi, Piia (2010) Erityisryhmät kirjaston asiakkaina. <strong>Kirjasto</strong>lehti,<br />
verkkoartikkeli<br />
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/extrat?modeyksi=yksi&teksti_id=16617.<br />
Tulostettu 8.1.2013.<br />
<strong>Kirjasto</strong>laki 4.12.1998/904. Saatavana osoitteessa<br />
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 [viitattu 6.2.2013].<br />
Kulttuuria kaikille –työryhmä (2001). Kulttuuria kaikille. Esitys vammaiskulttuurin ja kulttuurin<br />
saavutettavuuden edistämiseksi. Opetusministeriön työryhmien muistioita. Helsinki:<br />
Opetusministeriö. Saatavilla osoitteesta<br />
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2002/kulttuuria_kaikille_esitys_vammaiskulttuur<br />
in_ja_kulttuurin_saav?lang=fi<br />
Kuntakokeilu-hanke.<br />
http://www.pori.fi/tyollisyydenhoito/projektit/kaynnissaolevatprojektit/kuntakokeilu.ht<br />
ml [viitattu 19.6.2013].<br />
Kuntouttavan työtoiminta, <strong>Pori</strong>n kaupunki.<br />
http://www.pori.fi/perusturva/sosiaalijaperhe/aikuissosiaalityo/kuntouttavatyotoiminta.<br />
html [viitattu 14.6.2013]<br />
<strong>Pori</strong>n Klubitalo Sarastus –internetsivut, http://www.tukiranka.fi/sarastus/index.html [viitattu<br />
19.4.2013].<br />
Suomen Fountain House –klubitalojen verkosto ry:n internetsivut, http://www.fh-klubitalot.fi/<br />
[viitattu 19.4.2013].<br />
Taneli, Mari (2006) <strong>Kirjasto</strong>jen saavutettavuus.<br />
www.papunet.net/selkokeskus/selkokeskus/kirjasto-kampanja. Tulostettu 8.1.2013.<br />
Valtioneuvosto (2011) Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston kanslia.<br />
Saatavana osoitteessa http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp<br />
[viitattu 6.2.2013].<br />
Verho, Seppo (2009) <strong>Kirjasto</strong>lehti, nro 2.
17<br />
Liite 1: Ennakkokysymykset kirjastovierailuryhmiin osallistuneille<br />
<strong>Kirjasto</strong> <strong>tervehdyttää</strong><br />
<strong>Pori</strong>n kaupunginkirjastossa – Satakunnan maakuntakirjastossa on vuoden 2013 alussa käynnistynyt <strong>Kirjasto</strong> <strong>tervehdyttää</strong> –<br />
projekti.<br />
Projekti on suunnattu mielenterveyskuntoutujille. Projektin tarkoituksena on löytää uusia tapoja palvella erilaisia<br />
asiakasryhmiä ja oppia huomioimaan erilaiset tarpeet.<br />
Projektissa tehdään vierailuja kirjastoon, opetellaan kirjastonkäyttöä ja tutustutaan kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuviin -<br />
koko kirjaston palvelutarjontaan.<br />
Jotta osaisimme tarjota juuri sellaista palvelua, jota te tarvitsette, toivoisimme, että kertoisitte hieman omasta<br />
kirjastonkäytöstänne, lukutottumuksistanne ja siitä, mitä haluatte tietää tai oppia lisää.<br />
Pyytäisimme teitä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin. Kiitos avustanne.<br />
1. Luetko<br />
Kyllä<br />
Ei<br />
a) kirjoja<br />
b) runoja<br />
c) sarjakuvia?<br />
2. Kuunteletko<br />
Kyllä<br />
Ei<br />
a) musiikkia<br />
b) äänikirjoja?<br />
3. Valitse sopivin vaihtoehto<br />
Kyllä
18<br />
a) Käyn kirjastossa usein.<br />
b) Käyn kirjastossa harvoin.<br />
c) En käy kirjastossa. Miksi? ________________________________<br />
4. Kun käyt kirjastossa<br />
Kyllä<br />
En<br />
a) lainaatko<br />
b) luetko lehtiä<br />
c) käytätkö tietokoneita<br />
d) käytätkö digitointistudiota<br />
e) teetkö jotain muuta, mitä? ________________________________<br />
5. Mitä luet?<br />
Kyllä<br />
En<br />
a) rakkausromaaneja<br />
b) historiallisia romaaneja<br />
c) dekkareita<br />
d) sotakirjoja<br />
e) lasten- ja nuortenkirjoja<br />
f) tietokirjoja
19<br />
g) jotain muuta, mitä? ________________________________<br />
6. Mistä aiheista haluaisit tietää lisää?<br />
Kyllä<br />
En<br />
a) romaaneista<br />
b) dekkareista<br />
c) käsityökirjoista<br />
d) puutarhakirjoista<br />
e) ruokakirjoista<br />
f) musiikista<br />
g) elokuvista<br />
h) tietokone- tai konsolipeleistä<br />
i) jostain muusta, mistä? ________________________________<br />
7. Onko kirjastoon tuleminen helppoa? Löydätkö helposti<br />
Kyllä<br />
En<br />
a) ulko-oven<br />
b) palautusautomaatin
20<br />
c) lainaustiskin<br />
d) lainausautomaatit<br />
e) tietopalvelun<br />
f) lasten- ja nuortenosasto<br />
g) lehti- ja musiikkiosaston, 2. kerros<br />
h) asiakastietokoneet<br />
i) hissin<br />
j) kirjaston kahvilan<br />
8. Henkilökohtainen palvelu<br />
Kyllä<br />
En<br />
a) Kaipaisitko lisää henkilökohtaista palvelua, kun tulet kirjastoon?<br />
b) Tunnistatko henkilökuntaan kuuluvan helposti?<br />
c) Onko henkilökuntaa helppo lähestyä?
Liite 2: Kirjallisuus- ja leffaterapia -koulutuspäivän ohjelma<br />
21
Change language