Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Veturitallit<br />
<strong>Porin</strong> veturitallien alue (noin 13 hehtaaria) si<strong>ja</strong>itsee Kar<strong>ja</strong>rannan<br />
kaupunginosassa, keskustan ruutukaava-alueen<br />
länsipuolella. Alue liittyy etelä- <strong>ja</strong> itäsivuiltaan kansallisen<br />
<strong>kaupunkipuisto</strong>n läntisen päätteen muodostaviin vanhaan<br />
<strong>ja</strong> uuteen hautausmaahan sekä vanhaan kaupunginsairaalaan.<br />
Bruttoalaltaan noin 3000 m 2 :n veturitallirakennusten<br />
(1895–1952, Bruno Granholm ym.) lisäksi alueella<br />
si<strong>ja</strong>itsee muutamia 1800- <strong>ja</strong> 1900 -lukujen taitteessa <strong>ja</strong> sen<br />
jälkeen rakennettu<strong>ja</strong> puu- <strong>ja</strong> kivirakennuksia, joiden suunnitelmat<br />
ovat perustuneet Oulun, Savon, Kar<strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong> Turku-Kar<strong>ja</strong>a<br />
-ratojen rautatierakennuksia varten laadittuihin<br />
piirustuksiin.<br />
Veturitallien alue kertoo usealla tavalla kaupungin kehityshistoriasta,<br />
ennen kaikkea rautatien merkityksestä kaupungin<br />
kehittymisessä. Veturitallien alue on arvokas osa<br />
kaupungin historiaa <strong>ja</strong> veturitalli on itsessään arkkitehtonisesti<br />
kaunis. Talli on esitetty suojeltavaksi valmisteilla<br />
olevassa kantakaupungin yleiskaavassa. Ratarakentaminen<br />
nousee edustavasti esiin <strong>kaupunkipuisto</strong>ssa jo tällä<br />
hetkellä. Jos vielä veturitallien alue liitetään kansalliseen<br />
<strong>kaupunkipuisto</strong>on, korostuu ratateema entisestään.<br />
Veturitallit. HN<br />
Aluetta ei ole tällä hetkellä tarkoitettu oleskeluun <strong>ja</strong> virkistykseen,<br />
sillä junat muodostavat turvallisuusriskin pienteollisuuden<br />
toimipaikkana oleva tiilirakennus on päivisin<br />
tuotantotoiminnassa. Liisankadun päähän asemakaavassa<br />
osoitettu kävelysilta vanhan hautausmaan reunalle lisäisi<br />
veturitallien alueen saavutettavuutta, kansallisen <strong>kaupunkipuisto</strong>n<br />
alueen yhtenäisyyttä <strong>ja</strong> siirtymismahdollisuuksia<br />
osa-alueelta toiselle.<br />
Veturitallien käynnissä oleva asemakaavoitus vaikuttaa<br />
merkittävästi siihen sopiiko alue <strong>ja</strong>tkossa osaksi <strong>Porin</strong><br />
kansallista <strong>kaupunkipuisto</strong>a. Kaavoituksen yhdeksi tavoitteeksi<br />
on asetettu veturitallien ympäristön liittäminen soveltuvin<br />
osin kansalliseen <strong>kaupunkipuisto</strong>on.<br />
Sibeliuksenpuisto<br />
Sibeliuksenpuisto on viidennen kaupunginosan keskellä<br />
si<strong>ja</strong>itseva vihreä keidas. Sibeliuksenpuisto oli alku<strong>ja</strong>an tori.<br />
Viides kaupunginosa perustettiin 1811 maa<strong>ja</strong>on yhteydessä.<br />
Viidennen kaupunginosan keskiosan jätettiin tuolloin<br />
rakentamaton kortteli, Aleksanterintori. Sittemmin<br />
Aleksanterintoria alettiin nimittää Hevostoriksi. Vuonna<br />
1852 viides kaupunginosa sai ensimmäisen asemakaavan<br />
arkkitehti Chiewitzin suunnitelmassa. Vuonna 1853 Hevostori<br />
nimitettiin Sibeliuksenpuistoksi Jean Sibeliuksen<br />
88-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Puistomaisia istutuksia<br />
alettiin tehdä Hevostorille 1930-luvun loppupuolella.<br />
Leikkikentän perustustyöt tehtiin 1938.<br />
Nykyisin Sibeliuksenpuiston itäreunassa si<strong>ja</strong>itsee 1950-<br />
luvun hengen mukainen leikkipuisto. Viidennen kaupunginosan<br />
asemakaavassa suojeltu<strong>ja</strong> kohteita ovat puiston<br />
eteläreunassa oleva, vuosina 1942–<br />
43 rakennettu, arkkitehti Berttel<br />
Strömmerin suunnittelema Sibeliuksenpuiston<br />
muuntamo <strong>ja</strong><br />
luoteiskulmassa si<strong>ja</strong>itseva J.K.<br />
Koskisen 1930 suunnittelema<br />
kioski.<br />
HN<br />
Sibeliuksenpuiston liittäminen osaksi kansallista <strong>kaupunkipuisto</strong>a<br />
edellyttää viherrakenteellisen <strong>ja</strong>tkeen vahvistamista<br />
Itäpuiston päästä kohti Sibeliuksenpuistoa (kuva<br />
alla).<br />
Rakennuskulttuuritalo Toivo <strong>ja</strong> Korsmanin talo<br />
Rakennuskulttuuritalo Toivo <strong>ja</strong> Korsmanin talo si<strong>ja</strong>itsevat<br />
puutalokiinteistössä <strong>Porin</strong> V kaupunginosassa. Tontilla on<br />
kolme hirrestä rakennettua asuinrakennusta <strong>ja</strong> ulkorakennus,<br />
jotka on rakennettu 1800-luvun alun <strong>ja</strong> vuoden 1907<br />
välisenä aikana. Tontin rakennukset tulivat Satakunnan<br />
Museon hallintaan vuonna 1990. Vuonna 1995 kahteen<br />
rakennuksista perustettiin Satakunnan Museon kor<strong>ja</strong>usrakentamiskeskus<br />
Rakennuskulttuuritalo Toivo, joka sai<br />
nimensä talon yhdessä huoneessa sotien välisenä aikana<br />
toimineen Hedelmämehutehdas Toivon mukaan. Toivon<br />
HK<br />
44
Change language