rovaniemi - Etusivu
rovaniemi - Etusivu
rovaniemi - Etusivu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6 |<br />
Uusi Rovaniemi keskiviikkona 28.11.2012<br />
66°33´<br />
Pohjoista leveyttä<br />
Aurinko nousee ja laskee<br />
Helsingissä klo 8.51 klo 15.25<br />
Rovaniemellä klo 10.03 klo 14.07<br />
Nuorgamissa aurinko nousee 17.1.2013<br />
Pimeä päättyy ja alkaa<br />
Helsingissä klo 7.58 klo 14.20<br />
Rovaniemellä klo 8.38 klo15.32<br />
Nuorgamissa klo 9.11 klo 14.41<br />
▲ Hyvä<br />
että kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys<br />
on alkanut<br />
vilkkaasti.<br />
▼ Huono<br />
että hautapaikkamaksut ovat<br />
Rovaniemellä nousemassa roimasti.<br />
MEDIATIEDOT<br />
Sanomalehtien liiton jäsenlehti.<br />
Keskiviikkoisin ja perjantaisin<br />
ilmaiseksi Rovaniemellä.<br />
31. vuosikerta.<br />
Painos 31 530 kpl. ISSN 1235-6085<br />
KUSTANTAJA:<br />
Pohjois-Suomen Media Oy<br />
PAINOPAIKKA:<br />
Alma Manu Oy, Rovaniemi<br />
SÄHKÖPOSTI:<br />
ur.toimitus@uusi<strong>rovaniemi</strong>.fi<br />
ur.ilmoitukset@uusi<strong>rovaniemi</strong>.fi<br />
etunimi.sukunimi@uusi<strong>rovaniemi</strong>.fi<br />
OSOITE:<br />
Veitikantie 2–8 A, 96100 Rovaniemi<br />
Avoinna ma–to 9–16.30, pe 9–15<br />
TOIMITUS:<br />
P. 010 665 7810<br />
MEDIAMYYNTI:<br />
Saila Alakulppi 040 5221 772<br />
Pertti Särkikangas 050 4422 064<br />
Fax 010 665 7608<br />
Puh. hinnat 010 nroon kotim. lankaliittymistä<br />
8.28 snt/puh.+5,95 snt/<br />
min (alv. 23%) Kotim. matkap. 8.28<br />
snt/puh.+17,04 snt/min (alv. 23%)<br />
ILMOITUSHINNAT/pmm:<br />
<strong>Etusivu</strong>lla 1,98 €<br />
Ennen tekstiä 1,73 €<br />
Tekstissä 1,64 €<br />
Tekstin jälkeen 1,73 €<br />
Takasivulla 1,83 €<br />
Hinnat sisältävät alv. 23 %.<br />
ILMOITUSVARAUKSET/-AINEISTOT:<br />
Ke lehteen ma klo 16 mennessä.<br />
Pe lehteen ke klo 16 mennessä.<br />
ur.ilmoitukset@uusi<strong>rovaniemi</strong>.fi<br />
Lehden vastuu virheellisestä<br />
ilmoituksesta rajoittuu enintään<br />
ilmoituksen hintaan.<br />
PÖRSSI-ILMOITUKSET<br />
Pikkupörssi 10 ,30€/2 riviä, lisärivit<br />
á 2,00 e/rivi, nimimerkkilisä 2,50 €<br />
Hinnat sisältävät alv. 23 %.<br />
www.uusi<strong>rovaniemi</strong>.fi<br />
ur.ilmoitukset@uusi<strong>rovaniemi</strong>.fi<br />
P. 010 665 7704<br />
TILAUKSET<br />
Jakelualueen ulkopuolelle 98,26 €/v.<br />
P. 010 665 7700<br />
JAKELU: Itella<br />
Jakelureklamaatiot:<br />
asiakaspalvelu@itella.fi<br />
P. 0200 71 000, ma–pe klo 8–18<br />
myy paikallisia ja valtakunnallisia<br />
lehtipaketteja 29 kaupunkilehteen<br />
Suomessa. www.kaupunkiplus.fi,<br />
p. 010 322 9800.<br />
LEHDEN TEKIJÄT<br />
LEENA TALVENSAARI<br />
päätoimittaja<br />
• 040 5362 555<br />
ANNIINA NISSINEN<br />
toimittaja<br />
• 050 3141 396<br />
VEERA VASARA<br />
toimittaja<br />
• 050 381 2552<br />
SAILA ALAKULPPI<br />
myyntipäällikkö<br />
• 040 5221 772<br />
PERTTI SÄRKIKANGAS<br />
myyntineuvottelija<br />
• 050 4422 064<br />
ANNE TORVINEN<br />
toimittaja, äitiyslomalla<br />
Lukijat .............................................................................................................................<br />
Enemmän vastuuta potilaalle<br />
● Hyvä L. Hagman! Kiitos tärkeän asian<br />
puheeksi ottamisesta (UR 21.11.)!<br />
Lyhyesti vastaus kysymykseenne siitä,<br />
hylkääkö Rovaniemen terveyskeskus<br />
potilaansa on: Terveyskeskus ei<br />
hylkää. Pyrimme kuitenkin vastuuttamaan<br />
potilasta hoitosuunnitelman toteuttamisesta<br />
hieman enemmän.<br />
Terveyskeskuksen vastaanottopalvelujen<br />
käyttäjissä on kaksi pääryhmää.<br />
Toinen ryhmä on satunnaisesti yksittäisissä<br />
ongelmissa asioivat, jotka tarvitsevat<br />
kiireetöntä tai kiireellistä sairauden<br />
hoitoa tai oireiden selvittelyä.<br />
Tämän potilasryhmän hoidon saatavuudesta<br />
säädetään ns. hoitotakuulainsäädännössä,<br />
ja lain toteutumista kunnissa<br />
myös valvotaan.<br />
Toinen pääryhmä ovat pitkäaikaissairaat,<br />
jotka tarvitsevat säännöllistä<br />
seurantaa ja hoitoa terveyskeskuksessa.<br />
Pitkäaikaissairauksien, esimerkiksi<br />
diabeteksen tai verenpainetaudin, hyvä<br />
hoito siten, että liitännäissairauksilta<br />
vältytään on aivan keskeinen terveyskeskuksen<br />
tehtävä. Pitkäaikaissairauksien<br />
hoito ei kuitenkaan kuulu hoitotakuun<br />
piiriin eikä pitkäaikaissairauksien<br />
hoidon toteutumista terveyskeskuksissa<br />
valvota.<br />
Pitkäaikaissairauksien hoidon onnistumisessa<br />
on olennaista ihmisen<br />
itsensä sitoutuminen sairauden hoitoon.<br />
Lääkäri tai hoitaja tapaa potilasta<br />
enimmilläänkin vain muutamia tunteja<br />
vuodessa - potilas elää sairautensa<br />
kanssa kaikki muut vuoden tunnit,<br />
joista lääkäri ei voi määrätä vaikka haluaisikin.<br />
Hoito tehoaa huonosti, jos<br />
A Perinteinen<br />
vuosikontrolli<br />
lääkärin vastaanotolla<br />
on jäämässä historiaan.<br />
sen tavoitteet eivät ole potilaan itsensä<br />
mielestä tavoittelemisen arvoisia ja<br />
jos potilas itse ei tunne sairauttaan eikä<br />
osaa hoitaa sitä.<br />
Lääkärin erityinen tehtävä potilaan<br />
hoidossa lainsäädännönkin mukaan<br />
on sairauden diagnosointi ja hoidosta<br />
päättäminen. Hoidon toteutus seurantoineen<br />
ei välttämättä edellytä lääkärin<br />
työpanosta, usein seuranta tapahtuu<br />
potilaan itsensä toimesta ja seurantakäynnit<br />
mahdollisesti lääkärin sijaan<br />
hoitajan vastaanotolla. Lääkäriä<br />
voidaan konsultoida tarvittaessa. Parhaimmillaan<br />
lääkäri ja hoitaja ovat potilaan<br />
valmentajia, jotka sairastumisvaiheessa<br />
kouluttavat potilaan sairaudenseurantaan<br />
ja hoitoon ja tukevat ja<br />
antavat asiantuntija-apua jatkossa tarpeen<br />
mukaan.<br />
Perinteinen ”vuosikontrolli” lääkärin<br />
vastaanotolla on jäämässä historiaan.<br />
Epävakaassa sairauden vaiheessa<br />
käynti kerran vuodessa on liian harvoin<br />
ja vakaassa tilanteessa puolestaan omaseuranta<br />
ja hoitajan vastaanotto usein<br />
riittävät. Uudenlaisessa toimintamallissa<br />
on opettelua niin potilailla kuin<br />
hoitajilla ja lääkäreilläkin.<br />
Rovaniemen terveyskeskuksessa kuten<br />
muuallakin terveyskeskuksissa on<br />
kamppailtu lääkäreiden riittävyyden<br />
kanssa. Vastaanottoaikojen saatavuus<br />
on ollut välillä huono ja sen vuoksi osa<br />
pitkäaikaissairaista putosi pois hoidon<br />
piiristä. Nämä olivat usein samoja ihmisiä,<br />
joilla oli vaikeuksia motivoitua<br />
itse hoitamaan sairauttaan eikä välttämättä<br />
voimavaroja soittaa tarpeeksi<br />
monta kertaa saadakseen vastaanottoajan.<br />
Tämän potilasryhmän pitämiseksi<br />
hoidon piirissä luotiin noin 10 vuotta<br />
sitten sitten ns. kutsujärjestelmä, joka<br />
oli siihen aikaan terveyskeskuksissa<br />
melko edistyksellinen. Siinä sovittiin,<br />
että hoitosuunnitelman mukainen seuraava<br />
lääkärin vastaanottoaika lähetetään<br />
potilaalle suoraan kotiin.<br />
Kutsujärjestelmän käyttö on ollut<br />
avovastaanoton eri tiimeissä erilaista.<br />
Joissakin tiimeissä kutsuja on käytetty<br />
vähän, toisissa taas järjestelmä on<br />
johtanut siihen, että suuri osa resursseista<br />
kuluu kutsupotilaiden hoidon<br />
järjestämiseen. Lisäksi kutsujärjestelmä<br />
on johtanut osittain turhiin käynteihin,<br />
kun kutsuaika on tullut kotiin<br />
vaikka potilas olisi juuri käynyt muun<br />
syyn vuoksi vastaanotolla.<br />
Terveyskeskuksen vastaanotot osallistuivat<br />
2011-12 Hyvä vastaanotto -hankkeeseen,<br />
jossa tavoitteena oli vastaanottoaikojen<br />
saatavuuden parantaminen.<br />
Osana tätä kehittämistyötä on tarkennettu<br />
ja yhtenäistetty kutsujärjestelmän<br />
käyttöä.<br />
Kutsujärjestelmästä ei meillä haluttu<br />
sen hyötyjen vuoksi kokonaan<br />
luopua. Järjestelmän piirissä on haluttu<br />
edelleen säilyttää erityisen suuressa<br />
riskissä olevat, esimerkiksi diabeetikot,<br />
syöpätautien kontrollikäynnit ja<br />
muistisairaat, jotka eivät ole kotihoidon<br />
piirissä. Lisäksi kutsu voidaan lääkärin<br />
harkinnan mukaan laittaa muillekin<br />
suuren riskin potilaille.<br />
Sen sijaan potilaat, jotka pystyvät<br />
itse ottamaan vastuuta sairaudestaan,<br />
huolehtivat itse myös hoitosuunnitelman<br />
mukaisen vastaanottonsa ajan varaamisesta<br />
joko lääkärille tai hoitajalle.<br />
Pitkäaikaissairaalla, joka tarvitsee<br />
terveyskeskuksen palveluita, on myös<br />
halutessaan mahdollisuus nimettyyn<br />
omalääkäriin ja -hoitajaan, joille asioinnit<br />
pyritään keskittämään. Tällä hetkellä<br />
nimetty omalääkäri ja/tai hoitaja on<br />
noin 4 700 rovaniemeläisellä.<br />
Pyrimme parhaamme mukaan palvelemaan<br />
erilaisia asiakkaitamme ja<br />
vastaamaan lainsäädännön vaatimuksiin.<br />
Yksi keino siihen, että saamme<br />
resurssit riittämään kaikille - ja erityisesti<br />
suurimmassa tarpeessa oleville -<br />
on pitkäaikaissairauksien hoidon kolmikannan<br />
toteutuminen, jossa lääkäri<br />
tekee osansa, hoitajalla on iso rooli<br />
hoidon seurannassa ja potilas ottaa<br />
vastuun sairautensa hoidosta voimavarojensa<br />
mukaisesti.<br />
Miia Palo<br />
Palvelupäällikkö, ylilääkäri<br />
Outi Pohjola<br />
Vt. ylilääkäri<br />
Arja Saarinen<br />
Palveluesimies<br />
Eduskunnasta ...............................................................................................................<br />
Pankeilta vaadittava yhteiskuntavastuuta<br />
● Nykyiseen hallitusohjelmaan<br />
kirjattiin pankkivero.<br />
Pankkivero on kaavailtu otettavaksi<br />
käyttöön vuoden 2013<br />
alusta lähtien. Hallituksen esitystä<br />
pankkiverosta käsitellään<br />
eduskunnassa tällä viikolla.<br />
Hallituksessa on laskettu,<br />
että verolla kerätään noin<br />
170 miljoonaa euroa.<br />
Pankkialan toimijoiden<br />
mukaan vero aiheuttaa jo ennen<br />
toteutumistaan pankeissa<br />
henkilöstön vähennystarpeita,<br />
vaikka suomalaispankkien<br />
taseet ovatkin kunnossa.<br />
Vähemmälle huomiolle on jäänyt,<br />
että pankkivero on Ruotsissa<br />
jo käytössä. Todellisempi<br />
syy lieneekin irtisanomisille<br />
pankkien kannattavuuspaineet,<br />
jotka johtuvat matalasta<br />
korkotasosta, synkentyvästä<br />
talouskehityksestä ja kiristyneistä<br />
sääntelytoimista.<br />
A<br />
Pankkivero ja rahoitusmarkkinavero<br />
on suunniteltu hillitsemään<br />
äärimmäistä ja holtitonta<br />
riskinottoa.<br />
Paljon julkisuutta on Suomen<br />
mediassa saanut Kokoomuksen<br />
veljespuolueen, Saksan<br />
kristillisdemokraattien johtaman<br />
hallituksen ajama rahoitusmarkkinavero.<br />
Myös Ranskan<br />
sosialistien johtama hallitus<br />
on ollut aktiivisesti hankkeessa<br />
mukana. EU-maista rahoitusmarkkinaveroa<br />
haluaa<br />
tällä hetkellä kaikkiaan yksitoista<br />
jäsenvaltiota. Suomi ei<br />
ole edellä mainitun yhdentoista<br />
EU-maan joukossa, joten<br />
Suomi ei myöskään pääse<br />
osallistumaan piakkoin aloitettavaan<br />
veron valmistelutyöhön.<br />
Vero koskisi osake- ja<br />
joukkolainakauppaa 0,1 prosentilla<br />
ja johdannaiskauppaa<br />
0,01 prosentilla.<br />
Suomessa pankkiirit hermostuivat<br />
myös tästä verosta<br />
jo ennen kuin mitään konkreettista<br />
siitä on päätetty.<br />
Maastamuutollakin on uhattu,<br />
mutta ainakaan Viroon ei<br />
kannata pankkien pääkonttoreita<br />
siirtää, sillä Viro on rahoitusmarkkinaveron<br />
valmistelutyössä<br />
mukana.<br />
Nyt on syytä muistella menneitä.<br />
Suomalaiset joutuivat<br />
1990-luvun alussa kokemaan<br />
todella syvän laman. Syitä taloudelliseen<br />
lamaan oli useita,<br />
mutta päällimmäisinä tulee<br />
mieleen pankkikriisi ja sen<br />
seuraukset. Tuolloin ryhdyttiin<br />
puhumaan Suomessa ensimmäistä<br />
kertaa kasinotaloudesta.<br />
Puoli miljoonaa suomalaista<br />
joutui työttömäksi ja yrityksiä<br />
meni yli 60 000 konkurssiin.<br />
Sekin on laskettu, millaisen<br />
laskun veronmaksajat saivat<br />
niskaansa. Nykyrahassa 5,3<br />
miljardia euroa meni verorahoja<br />
suomalaispankkien pelastamiseksi.<br />
Maailma ei kuitenkaan ole<br />
vielä turvallinen. Olemme<br />
jo joitakin vuosia joutuneet<br />
seuraamaan talousmyllerrystä,<br />
mikä sai alkunsa USA:n rahoitusmarkkinoilta.<br />
Vuodesta<br />
2008 riehunut finanssikriisi on<br />
tehnyt pahinta jälkeä Euroopassa,<br />
kuten olemme saaneet<br />
nähdä. Pankkien täysin vastuuton<br />
riskinotto on pakottanut<br />
veronmaksajat maksumiehiksi<br />
niin Irlannissa, Kyproksella,<br />
Kreikassa, Espanjassa kuin<br />
Portugalissakin. Tähän on jouduttu,<br />
koska pankkien kaatuminen<br />
veisi perustan valtioiden<br />
talouksilta ja aiheuttaisi<br />
jättityöttömyyden.<br />
Yksityisten rahoituslaitosten<br />
kasvu on merkinnyt läpinäkymättömien<br />
rakenteiden<br />
ja kytkösten syntymistä. Pankkien<br />
valvonta on muuttunut<br />
2000-luvulla lähes mahdottomaksi.<br />
Voittoja käärineet sijoittajat<br />
ja avokätisesti velkaa<br />
myöntäneet pankit eivät ole<br />
halunneet olla mukana, kun on<br />
maksettava riskeistä syntyneitä<br />
tappioita.<br />
Pankkivero ja rahoitusmarkkinavero<br />
on suunniteltu<br />
hillitsemään äärimmäistä<br />
ja holtitonta riskinottoa. Tavoitteena<br />
on, että etukäteen<br />
voidaan varautua mahdollisiin<br />
kriiseihin. Riskien lauetessa<br />
maksajiksi ei haluta ainoastaan<br />
veronmaksajia. Tarkoitus<br />
on, että myös sijoittajat ja pankitkin<br />
osallistuisivat vastuunottoon.<br />
Yhteiskuntavastuuta on löydyttävä<br />
myös suomalaispankeilta.<br />
Kohtuullista, eikä vain?<br />
Johanna Ojala-Niemelä<br />
Kansanedustaja (sd.)
Change language