Pöllän osayleiskaava kaavaselostus/Luonnos - Hailuoto

SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA 

HAILUODON KUNTA 

Pöllän osay 

yleiskaava 

Kaavaselostus / 

LUONNOSVAIHE 

4.12.2012 (päivitetty 6.8.2013) 

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Kaavaselostus / luonnos 1 (37) 

Sisällysluettelo 

1 Johdanto ....................................................................................................................... 1 

2 Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................... 1 

2.1 Osalliset ja osallistuminen ........................................................................................ 2 

2.2 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................ 3 

3 Suunnittelualueen kuvaus ................................................................................................ 3 

3.1 Suunnittelualueen sijainti ja laajuus .......................................................................... 3 

3.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus .................................................................................. 4 

3.3 Liikenne ................................................................................................................ 5 

3.4 Palvelut ................................................................................................................. 6 

3.5 Muut toiminnot alueella ........................................................................................... 6 

3.6 Yhdyskuntatekninen huolto ...................................................................................... 7 

3.6.1 Vesi- ja jätehuolto ........................................................................................ 7 

3.6.2 Energiahuolto .............................................................................................. 8 

3.7 Maanomistus ......................................................................................................... 8 

3.8 Kaavoitustilanne ..................................................................................................... 8 

3.8.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ......................................................... 8 

3.8.2 Maakuntakaava ......................................................................................... 10 

3.8.3 Yleiskaava ................................................................................................. 11 

3.8.4 Rantayleiskaava ......................................................................................... 13 

3.8.5 Muut suunnitelmat ..................................................................................... 13 

3.8.6 Rakennusjärjestys ...................................................................................... 14 

3.9 Aluetta koskevat selvitykset ................................................................................... 14 

3.10 Luonnonolot ......................................................................................................... 14 

3.10.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia ............................................................... 15 

3.10.2 Pohja- ja pintavedet .................................................................................. 16 

3.10.3 Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet ................................. 16 

3.10.4 Kasvillisuus ja luontotyypit ......................................................................... 16 

3.10.5 Linnusto ja eläimistö ................................................................................. 19 

3.10.6 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto ............................................................... 20 

3.11 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö ................................................................ 22 

4 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen ............................................................................. 24 

4.1 Suunnittelun tavoitteet .......................................................................................... 24 

4.2 Suunnittelun vaiheet ............................................................................................. 25 

4.2.1 Vireilletulo ................................................................................................ 25 

4.2.2 Luonnosvaihe ............................................................................................ 26 

5 Osayleiskaavan kuvaus ja kaavamääräyksien perustelut ..................................................... 28 

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 

Hallituskatu 13 -17 D, 7.krs, 90100 Oulu 

Puh. 010 4090, fax 010 409 6250, www.fcg.fi 

Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki

Kaavaselostus / luonnos 2 (37) 

5.1 Osayleiskaavamääräykset ja merkinnät ................................................................... 30 

6 Kaavan vaikutukset ....................................................................................................... 32 

6.1 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan ....................................................... 32 

6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ...................................................................... 32 

6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ............................................................ 33 

6.4 Liikenteelliset vaikutukset ...................................................................................... 33 

6.5 Muut vaikutukset .................................................................................................. 34 

7 Osayleiskaavan toteuttaminen ........................................................................................ 34 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (34) 

4.12.2012 

1 Johdanto 

2 Kaavaprosessin vaiheet 

Hailuodon kunta käynnisti alkuvuodesta 2012 koko kunnan kattavan kehityskuvatarkastelun 

sekä osayleis- ja asemakaavoituksen usealla eri osa-alueella. 

Hailuodon kunnan tavoitteena on käynnistyvillä kaavahankkeilla toteuttaa 

kunnan maapoliittista ohjelmaa ja sen mukaisesti säilyttää ja kehittää kunnan 

arvokasta ympäristöä. Kaavahankkeiden tavoitteena on ensisijaisesti osoittaa 

kuntaan uusia rakennuspaikkoja kunkin suunnittelualueen erityispiirteet huomioon 

ottaen. 

Hailuodon väkiluku on viimeiset vuosikymmenet kasvanut hitaasti. Vuonna 

1980 Hailuodossa asui 897 vakituista asukasta, vuonna 1990 asukasluku oli 

934 asukasta ja vuonna 2012 asukasluku oli n.1000 asukasta. Tilastokeskuksen 

väestöennusteen mukaan Hailuodon väestönkasvu tulee vuosien 2010 - 

2030 välillä olemaan n. 270 asukasta. Hailuodossa kysyntä kohdistuu erityisesti 

pientalotontteihin. Vuosina 2000 -2010 Hailuodossa on rakennettu 80 

uutta pientaloasuntoa. 

Pöllän alueella on nykyisin voimassa Oulun seudun yleiskaava sekä Hailuodon 

rantayleiskaava. Pöllän osayleiskaavan tarkoituksena on tarkentaa ja ajanmukaistaa 

näissä kaavoissa osoitettua maankäyttöä. 

Pöllän osayleiskaavan tavoitteena on muodostaa alueelle merelliseen ympäristöön 

soveltuva ja alueen ominaispiirteisiin tukeutuva pienimuotoinen asuin- ja 

vapaa-ajan asumisen sekä matkailupalveluiden alue. Osayleiskaavatyön yhteydessä 

tutkitaan suunniteltavan asuin- ja vapaa-ajan rakentamisen määrä 

ja mitoitus, asuin- ja vapaa-ajan asumisen suhde sekä rakennettavien alueiden 

laajuus ja luonne. Osayleiskaavan yhteydessä tutkitaan sekä lentopaikan 

säilyttämistä että muita vaihtoehtoja alueen maankäytölle. 

Pöllän osayleiskaavan tavoitteena on yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana 

ohjata alueen myöhempää asemakaavoitusta. 

Pöllän osayleiskaavaluonnosta ja kaavaselostusluonnosta on täydennetty 

6.8.2013 Hailuodon kunnanhallituksen 25.6.2013 päätöksen mukaisella 

yleismääräyksellä. 

Osayleiskaavan laadintaan ovat Hailuodon kunnasta osallistuneet kunnanjohtaja 

Ari Nurkkala ja kunnaninsinööri Markku Maikkola 

Osayleiskaavan laadinnasta vastaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, jossa 

kaavan laadintaan ovat osallistuneet arkkitehti SAFA Petri Tuormala, YTM 

Jouni Mäkäräinen ja DI Pekka Mäkiniemi. 

Kaavoituksen vireilletulo (kevät – kesä 2012) 

Osayleiskaava on ilmoitettu vireille Hailuodon kuntatiedotteessa 5/2012, joka 

on ilmestynyt 15.5.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut 

nähtävillä 15.5-30.6.2012 välisen ajan, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla 

on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä 

sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osayleiskaavan 

aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on käyty 30.3.2012. 

Hailuodon kaavahankkeista ja niiden lähtökohdista järjestettiin yleisötilaisuus 

21.9.2012. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

2.1 Osalliset ja osallistuminen 

Kaavaluonnosvaihe 

Kaavan luonnosaineiston valmistuttua se asetetaan nähtäville ja siitä tiedotetaan 

julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä 

kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 §). Kaavaluonnos 

on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä alkuvuodesta 2013. Luonnoksesta 

pyydetään lausunnot viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään koosteeksi. 

Hailuodon kunnanhallitus on päättänyt 25.6.2013 luonnoksen asettamisesta 

nähtäville. 

Kaavaehdotus 

Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. 

Hailuodon kunnanhallitus päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän 

ajaksi. 

Kaavan nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla 

on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille 

kaava-alueen maanomistajille tiedotetaan postitse kunnassa tiedossa 

olevien osoitteiden mukaisesti. Muistutus on toimitettava kirjallisena 

Hailuodon kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Kaavaehdotuksesta 

pyydetään lausunnot viranomaisilta. Ehdotuksen nähtävillä olon 

jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 

Hyväksymisvaihe 

Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut 

vastineet. Hailuodon kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan. Kaavan 

hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan. 

Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia 

ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §). Osallisilla on myös mahdollisuus 

esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä 

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen 

nähtäville asettamista (MRL 64 §). 

Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva 

kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: 

- kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden 

käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat 

Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: 

asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat 

tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluja 

rakennusperinneyhdistykset; 

elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt 

erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; 

Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: 

kunnan hallintokunnat ja lautakunnat; 

Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois- 

Pohjanmaan museo, Museovirasto, Oulun seutu, Oulun seudun ympäristötoimi. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 

Kaavaselostu 

s 

3 (34) 

4.12.2012 

2.2 Viranomaisyhteistyö 

3 Suunnittelualueen kuvaus 

Kaavaprosessin aikana on järjestetty 1. viranomaisnv 

neuvottelu 30.3.2012. 

Kaavaluonnoksesta 

ja kaavaehdotuksesta pyydetään edellä esitettyjen viran- 

nii- 

omaisten lausunto. Tiivistelmä 

lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä 

den pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään 

kaavaselostuksessa. 

Osayleiskaavasta järjestetään 

2. viranomaisneuvottelu ehdotusvaiheessa. 

3.1 Suunnittelualueen sijainti ja laajuus 

Osayleiskaava-alue 

sijaitsee 

luodon keskustasta 

etelään. 

Hailuodon 

Pöllässä noin neljä 

kilometriä 

Hai- 

Pöllän osayleiskaavan suunnittelualue rajautuu lännestä Pöllänlahteen ja 

ete- 

likimääräinen sijainti sinisellä aluerajauks 

lästä Pöllän lentokenttään. Alla 

olevassa kuvassa onn esitetty suunnittelualueen 

sella. 

Pohjakartta © MML 

Pöllän suunnittelualueen sijainti. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

4 (34) 

4.12.2012 

3.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus 

Hailuodon 

väkiluku 

tus on keskittynyt 

lähialueille. 

Hailuodon 

saari on kokonaisuutena valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 

ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Saaren kult- 

tuuriympäristön lähtökohtana 

ovat kalastus- ja maatalouskulttuuri sekä luon- 

non ja kulttuurin keskinäiset suhteet. 

on 1006 asukasta (30.11.2011). Nykyinenn vakituinenn asu- 

pääosin saaren keskivaiheille Luovontien 

varteen tai sen 

Pöllän osayleiskaava-alue rajautuu lännestä Pöllönlahteen. Alueen olemassa 

oleva asuin- ja loma-asuntorakentaminen on keskittynyt Pölläntien ja Pöllän- 

lahden väliselle alueelle sekä 

Pölläntienn länsipuolelle sijoittuvan Pöllänkan- 

Pöl- 

kaantien varteen. Pöllänlahdenn rannassa toimii majoituspalveluja tarjoava 

län mökkimajoitus. 

Pöllän alueelle sijoittuu harrasteilmailuunn viime aikoina käytetty Pöllän 

paikka. Nykyisin lentopaikka on kuitenkinn suljettu. 

lento- 

Pöllän alueen rakennukset Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukai- 

sen käyttötarkoitusluokituksen 

mukaan. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

5 (34) 

4.12.2012 

3.3 Liikenne 

Hailuodon Kirkonkylästä Pöllään kulkeva Hailuoto-Pöllä yhdystie (8162) yhdis- 

Hai- 

tää Pöllän 

alueen muuhun saaren liikenneverkkoon. Pöllästä etäisyyttää 

luodon Kirkonkylään 

on noin viisi kilometriä. Pölläntien yhteydessä ei ole erillis- 

tä kevyen liikenteen väylää. 

Suunnitteilla oleva kiinteä liikenneyhteyss parantaa 

västi kokoo Hailuodonn saavutettavuutta. 

Pölläntie. 

Pölläntien lisäksi alueelta on edelleen yksityistieyhteys Sunikariin. Alueelle on 

lisäksi toteutettu lenkkimäinen 

tieyhteys ( Pöllänkankaantie) alueen asuinraken- 

liikenneverkon rungon koko Hailuodossa. 

Hailuodon liikenneyhteys mantereelle 

on nykyisin suurimman osan vuodesta lauttaliikenteen varassa. Huikun lautta- 

satamastaa kulkee mantereelle lautta-aluss ja vuoroja ajetaan kerran tunnissa 

ympäri vuoden. Vilkkaimman kesäliikenteen aikana toimii myös 

lisälautta. 

tamisen tarpeisiin. 

Hailuodon saaren poikki Huikusta Marjaniemeen kulkeva Luovontie muodostaa 

Jäätilanteen salliessaa rinnakkaisyhteytenää toimii jäätie. Jäätien aikana lautta 

liikennöi viisi edestakaista vuoroa päivässä. Jäätie on vuosittain ollut käytössä 

kuukaudesta neljään kuukauteen. 

tulevaisuudessa merkittä- 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

6 (34) 

4.12.2012 

3.4 Palvelut 

Hailuodon keskeiset julkiset ja yksityiset palvelut ovat sijoittuneet Kirkonkylän 

alueelle. Kirkonkyläs 

ssä sijaitsevat tärkeimmät julkiset palvelut, kuten terveys- 

keskus ja palvelukoti, peruskoulu (opetusta vuosiluokille 1-9), , kirjasto, päivä- 

ja kaupalliset palvelut, kuten kaksi päivittäistavarakauppaa. 

Suunnittelualueella 

Pöllänlahden rannassa toimii majoituspalveluja tarjoava 

Pöllän mökkimajoitus. 

hoitopalvelut sekä kunnanvirasto. Kirkonkylässä on myös keskeiset yksityiset 

Pöllän mökkimajoituksen majoitusrakennuksia. 

3.5 Muut 

toiminnot alueella 

Lentopaikka 

Hailuodon lentopaikka on nykyisin suljettu, koska lentopaikka ei täytä nykyisel- 

vuosina käytetty harrasteilmailun tarpeisiin, mutta kokonaisuutena käyttö on 

lään asetettuja vaatimuksia estevarauksien osalta. Lentopaikkaa on aiempina 

ollut varsin vähäistä. . 

Nykyisin lentopaikka 

on kiitorata-alueen kokonaispituk 

uudeltaan noin 500 metriä. 

Kynnystenn (alue, jolta noustaan ja laskeudutaan) väli on 430 

metriä. Lento- 

kenttä-alueen leveyss on nykyisin noin 80 metriä. 

Mikäli lentopaikka 

halutaan säilyttää nykyisenkaltaisena 

moottorilento- 

sijainnin muutoksia sekä lentopaikan pitolupaa, jonka myöntäää Liikenteen tur- 

konepaikkana, edellyttäisi se siirtymäpin 

nan puuston poistamista tai kiitotien 

vallisuusvirasto Trafi. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

7 (34) 

4.12.2012 

Hailuodon kunnanhallituksessa 

on käsitelty maaliskuussa 2010 vaihtoehtoja 

kentän kehittämiseksi. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin 

kentän kehittämistä 

moot- 

torilentokonepaikkana, kentän muuttamista kevytlentopaikaksii sekä luopumis- 

ta koko lentopaikkatoiminnasta. Hailuodonn kunnanhallitus päätti edelleen kesä- 

kuussa 2010, että lentopaikastaa laaditaan käyttö- ja tarveselvitys. 

Oulunseudun yrityspalvelukeskus on laatinut vuonna 2010 selvityksen 

Pöllän 

lentopaikan kehittämisestä. Selvityksessää kentän keskeisinä kehittämisk 

ohtei- 

Selvityksen mukaan kentän käyttäjäkuntana olisivat harrastelentäjät. 

Hailuodon kunnanhallitus on helmikuussa 

2011 päättänyt, että 

kunta selvittää 

mahdollisuudet ja tarvittaessa 

valmisteleee erillisen hankehakemuksen selvityk- 

sen perusteella. Lähtökohtana 

kunnan kannalta on, että kunnan velvollisuudet 

ylläpidon osalta eivätt lisäänny nykyisestää 

na on esitetty uudenn huoltorakennuksen 

rakentaminen ja kentän jatkamista. 

än. 

Pöllän lentopaikka kesäkuussa 2012. 

3.6 Yhdyskuntatekninen huolto 

3.6.1 Vesi- ja jätehuolto 

Kunnan vesihuollon 

n hoitaa Hailuodon Vesihuolto Oy, joka on Hailuodon 

kun- 

kiinteistöjen alueet. Liittymisaste on lähes 100 %. 

nan omistama yleinen vesihuoltolaitos. 

Talousvesihuollon toiminta-alue kattaa lähes kokonaan vakituisesti asuttujen 

Jätevesihuollon toiminta-alue 

kattaa keskeiset Hailuodon alueet Pöllän 

alue 

mukaan lukien. l 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

8 (34) 

4.12.2012 

3.6.2 Energiahuoltoo 

Kunnassaa on pien- ja ekojätteille omat keräyspistek 

eet. Oulun 

pitämä Hailuodon jäteasema vastaanotta 

a ongelmajätteitä. 

Jätehuollon 

yllä- 

3.7 Maanomistus 

Hailuoto saa sähkönsyöttönsä 

Siikajoen sähköasemalta 20 kilovoltin merikaa- 

Marjaniemessä ja Huikunniemessä sekä dieselvoimaloita. Nämä kattavatt saa- 

pelin kautta. Hailuodossa on myös omaa sähköntuotantoa, 

, tuulivoimaloita 

relaisten sähköntarpeen hätätilanteessa. Hailuodon sähköverkko on Elenia 

Oy:n omistuksessa. 

Suunnittelualue on pääosin yksityisessä ja j Hailuodon jakokunnan omistukses- 

on alueella maanomistusta. 

sa. Pöllännokan aluee on valtion 

(Metsähallitus) omistuksessa ja myös kunnalla 

Kiinteistöjaotus suunnittelualueella. 

3.8 Kaavoitustilanne 

3.8.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Alueen maankäytön 

n suunnittelua koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttöta- 

voitteet (VAT).( 

Ne koskevat mm. toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdys- 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

kuntarakennetta, elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä 

toimivia yhteysverkostoja. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat alueidenkäyttötavoitteet: 

Toimiva aluerakenne: 

Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä 

kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla 

alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden 

hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan 

monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja 

yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia 

pysyviä asukkaita. 

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 

Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailuja muita 

vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa 

sekä infrastruktuuria. 

Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan 

hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia 

kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä 

kokonaisuuksia. 

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 

Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden 

ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien 

säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden 

luonnonalueiden välillä edistetään. 

Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua 

parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston 

ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään 

virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun 

kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. 

Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen 

ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat 

valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtina. 

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön 

kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä 

on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. 

Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun 

kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan 

tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan 

arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. 

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat 

laadittavaan osayleiskaavaan: 

Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua 

parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja 

arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään 

virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun 

kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että 

turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä 

ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja 

hyödyntämismahdollisuudet. 

Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun 

kehittämiselle riittävät alueet. 

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 

Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa 

olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. 

Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 

Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja 

ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta 

suunniteltaessa. 

3.8.2 Maakuntakaava 

Hailuodon kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan liiton alueeseen ja Pohjois- 

Pohjanmaan maakuntakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 

17.02.2005. 

Pöllän osayleiskaavan suunnittelualueelle ei maakuntakaavassa ole osoitettu 

aluevarausmerkintöjä, mutta suunnittelualueen itäosaan sijoittuva Pöllännokan 

alue on muun Kirkkosalmen Natura 2000 -alueen tavoin osoitettu maakuntakaavassa 

luonnonsuojelualueeksi (SL). 

Pöllän aluetta koskee koko Hailuodon saaren tavoin matkailun vetovoimaalueen 

/ matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen kehittämisperiaatemerkintä, 

jolla osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen 

kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. 

Liminganlahti-Hailuoto-Oulu -kohdealueen (mv-4) kehittämisperiaatteen mukaan 

alueen kehittäminen perustuu maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöön 

liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. 

Pöllän aluetta koskee myös muun Hailuodon saaren tavoin merkintä: ”Kulttuuriympäristön 

tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä 

alue. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja 

rakennetut kulttuuriympäristöt." 

Maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu venesataman merkintä Pöllään. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

11 (34) 

4.12.2012 

3.8.3 Yleiskaava 

Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen sijainti on osoitettu 

punaisellaa raja- 

Maakuntakaavan uudistaminen etenee vaiheittain v 

ja 1. vaihekaavan luonnos 

on ollut nähtävillä heinä-elokuussa 2012. Vaihemaakuntakaavassa käsiteltyjä 

aihepiirejä ovat energiantuotanto- ja siirto, kaupann palvelurakenne ja aluera- 

kenne, taajamat, luonnonympäristö ja liikennejärjestelmän päivitykset. 

Vaihemaakuntakaavassa ei ole esitetty muutoksiaa tai uusia sisältöjä Pöllän 

uksella. 

Pohjois-Pohjanmaann liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen. 

aluetta koskien voimassa olevaan maakuntakaavaann nähden. 

Tavoiteaikataulun mukaan 1. vaihemaakunta olisi ehdotuksena nähtävillä ke- 

sällä/alkusyksystä 2013. 

Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalonn kun- 

2020. Ympäristöministeriö on vahvistanut yleiskaavan 18.2.2005 ja se on tul- 

ta sekä Oulun kaupunki ovat 

laatineet yhteisen Oulun seudun yleiskaavan 

lut lainvoimaiseksi 25.8.2006. 

Yleiskaavaa toimii ohjeena laadittaessa ja muu- 

tettaessaa kunnan omaa yleis- ja asemakaavaa. Yleiskaavassa 

esitetään tavoit- 

teellinen yhdyskuntarakenne, 

keskus- ja liikenneverkko, suojelu- ja virkistys- 

alueet sekä merkittävät seudulliset hankkeet. Tämän lisäksi esitetään luon- 

non- ja kulttuuriym 

päristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet ja 

koh- 

ja 

teet. 

Oulun seudun yleiskaavassa 

suunnittelualue on osoitettu pääosin maametsätalousvaltaiseksi 

alueeksi (M). Lisäksi alueellee on esitetty pientalovaltai- 

sen asuntoalueen ( AP) sekä loma- ja matkailualueen (R) aluevaraus. Pöllän- 

nokan alue on osoitettu yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi 

(SL). 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

12 (34) 

4.12.2012 

Maa- ja metsätalou 

svaltaisen alueen määräyksen mukaan alue on tarkoitettu 

pääasiassa maa- jaa metsätalouskäyttöön. Alueelle voidaan sijoittaa maa- ja 

metsätalouteen tai muuhun alueelle soveltuvaan elinkeinotoimintaan liittyviä 

asuinrakennuksia. 

Erityisistä syistä alueelle voidaan sijoittaa myös muita 

asuinrakennuksia. Rakennukset on sijoitettava siten, ettei niistä aiheuduu mai- 

sema- eikä ympäristöhaittaa. 

Alueita koskevan k suunnittelusuosituksen 

mu- 

verkostojen piiriin. Asuinrakentamisesta 

ei saa aiheutua kunnalle kohtuutto- 

mia kustannuksia pitkälläkään 

aikavälillä. 

Pientalovaltainen asuntoalue on tarkoitettu pääasiassa tiivistä ja matalaaa sekä 

kaan asuinrakennukset on pyrittävä sijoittamaan olevien yhdyskuntateknisten 

rivitalo- ja j omakotirakentamista varten. Alueen suunnittelusuosituksen 

mu- 

kaan alueen ympäristön suunnittelussa ja j toteuttamisessa on 

pyrittävä yhte- 

näiseen ja j kunnan ominaispiirteitä tukevaan ympäristökuvaan. Alueen asuin- 

rakennukset on sijoitettava siten, että niistä on sujuvat kevyenliikenneyhtey- 

det lähipalveluihin ja joukkoliikennepysäkeille. 

Loma- ja 

matkailualueen määräyksen 

mukaan alue on tarkoitettu 

loma- 

osayleiskaavaan taii asemakaavaan. Alueiden suunnittelusuosituksen mukaan 

alueella on turvattava kevyen liikenteen pääsy ranta-alueelle 

sekä ympäröivil- 

le vapaa-alueille. 

Oulun seudun yleiskaavassa on myös osoitettu Kirkkosalmen 

luonnonsuojelu- 

alue sekä 

Hailuodonn rantayleiskaavaa koskeva rajaus. Oulun seudun yleiskaa- 

vassa koko Hailuodon saari on osoitettu arvokkaaksi maisema-alueeksi ja 

asunnoille ja ryhmäpuutarhoille. Rakentaminen perustuu yksityiskohtaiseen 

merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. 

Ote Oulun 

seudun yleiskaavasta (kartta 1). 1 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

13 (34) 

4.12.2012 

3.8.4 Rantayleiskaava 

Pöllän osayleiskaavan suunnittelualueellaa on voimassa oikeusvaikutteinenn Hai- 

luodon kuntaa koskeva rantayleiskaava, 

jonka Pohjois-Pohjanmaan Ympäris- 

tökeskus vahvistanut 18.6.2001. Rantayleiskaavassa Pöllän suunnittelualueel- 

(RA-2), matkailupal 

lvelujen alue (RM), erillispientale 

lojen alueita (AO), lentolii- 

kenteen aluetta (LL), yleinen pienvenesatama/kalasatama ( LV) ja luonnon- 

suojelualuetta (SL-1). 

Kaavamääräysten mukaan loma-asuntoalueen (RA-2) rakennuspaikalle 

voi- 

le on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista alueita (M), loma-asuntoalueita 

daan rakentaa loma-asunto ja kolme muuta rakennusta. Rakennusten yhteen- 

60 

laskettu kerrosala saa olla enintään 100 k-m2, josta loma-asunto enintään 

k-m2. 

Näiden merkintöjen 

n lisäksi rantayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu 

paikallisen pysäköintipaikan merkintöjä 

sekä ohjeellinen ulkoilu- ja retkeily- 

reitti. 

Ote rantayleiskaavasta. 

3.8.5 Muut suunnitelmat 

Hailuodon 

kunta onn laatinut Pöllän alueelle maankäyttöluonnoksen, jonka pe- 

rusteella se on markkinoinut ja myynyt alueen a tontteja loma-asunto- varteen osoi- 

ja pien- 

taloasumiseen. Maankäyttöluonnoksessa 

on Pöllänkankaantien 

tettu 17 pientaloton 

nttia, joiden 

koko on 0,40 

– 0,8 ha. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

3.8.6 Rakennusjärjestys 

Hailuodon kunnanvaltuusto on hyväksynyt alueella voimassaolevan rakennusjärjestyksen 

8.5.2003. 

3.9 Aluetta koskevat selvitykset 

Kokonaisuudessaan Hailuodon kulttuuri- ja luonnonympäristöä koskien on 

laadittu lukuisia suojeluohjelmia, suunnitelmia ja selvityksiä. 

Pöllän suunnittelualuetta koskien on Hailuodon rantayleiskaavan yhteydessä 

laadittu seuraavat selvitykset: 

Kasvillisuusselvitys, Ympäristötaito Oy, 1997 

Luonnonolosuhteiden yleistä luonnehdintaa, Ympäristötaito Oy, 1997 

Maisema- ja kulttuuriympäristö, Ympäristötaito Oy, 1997 

Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan inventointi, osa 1 

ja 2 

Pöllän osayleiskaavoituksen yhteydessä suunnittelualueelta on laadittu seuraavat 

selvitykset: 

 

 

Maisema-analyysi olevan aineiston, kartta- ja maastotyöskentelyn 

pohjalta. Maastoinventoinnin yhteydessä alueelta on valokuvattu maisemallisesti 

merkittäviä kohteita. Selvityksen perusteella on tunnistettu 

maiseman kannalta tärkeitä aluekokonaisuuksia. 

Luontoselvitys on laadittu yleiskaavatasoisesti. Selvitys perustuu olemassa 

oleviin kirjallisiin taustatietoihin alueen luontoarvoista sekä 

kaavoitettavan alueen yleispiirteiseen maastoinventointiin. Inventoinnissa 

on kuvattu alueen luonnonolosuhteita yleisesti ja esitetty mahdolliset 

kansallisten lakien mukaiset; LsL 29§, MetsäL 10§, VesiL 2 luku 

11§ ja 3 luku 2§ tai paikallisesti arvokkaat (mm. perinnebiotoopit) 

luontotyypit. 

3.10 Luonnonolot 

Suunnittelualueella laadittiin luontoselvitys kesällä 2012. Luontoselvitys on 

alueen kattava yleispiirteinen selvitys, jonka tarkoituksena on tuoda esille 

alueen luonnonolosuhteiden yleiskuva sekä luonnon kannalta arvokkaat kohteet. 

Luontoselvityksen tavoitteena on paikantaa arvokkaat luontotyypit, jotka 

ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia, sekä 

selvittää mahdolliset uhanalaisen tai EU:n luontoja lintudirektiivien mukaisen 

kasvi- ja eläinlajiston esiintymät. 

Luontoselvitys on tehty perustuen olemassa olevaan, yllä mainittuun, kirjallisuuteen 

sekä maastoinventointeihin. Luontoselvityksen taustatietoina on käytetty 

lisäksi julkaisua Koirantakkua ja karupäitä, Luonnon monimuotoisuuden 

yleissuunnitelma Hailuodon maatalousympäristölle (Merilä 2005). 

Suunnittelualueiden linnuston kuvaus perustuu ainoastaan käytettävissä olevaan 

kirjallisuustietoon Hailuodon linnustosta. Suunnittelualueelle kohdennettuja 

pesimälinnustoselvityksiä ei tämän työn yhteydessä ole tehty, eikä suunnittelualueen 

linnustosta löytynyt tuoretta ja käyttökelpoista kirjallisuustietoa. 

Näin ollen suunnittelualueen linnuston yleiskuvaus perustuu käytännössä 

Suomen kolmannen Lintuatlaksen (Valkama ym. 2011) tietoihin Hailuodon 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

15 (34) 

4.12.2012 

pesimälinnustosta sekä alueen yleiseen elinympäristöjakaumaan ja kirjoitta- 

jan omakohtaiseen 

kokemukseen Hailuodon linnustosta. 

Luontoselvitys on laadittu maankäyttö- 

ja rakennuslain yleiskaavalle asetta- 

mien sisältövaatimusten (MRL 39 §, 1999/132) mukaisella tarkkuudella. 

Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Aija Degerman ja Ville Suorsa 

(linnusto) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n O Oulun toimipisteestä. 

3.10.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia 

Hailuodossa hyvin syvälle sijoittuva kallioperä on valtakunnallisesti harvinai- 

vuotta 

sempaa savi- ja hiekkakiveä. Alueen peruskalliotp 

ta peittää 1,3 milj. vanha savi- ja hiekkakivimuodostuma eli ns. muhosmuodostuma, joka ulottuu 

Muhokselta Hailuotoon. Päällimmäisenä olevat o hiekkaiset maalajit ovat peräi- 

hyvin loivapiirteisinää kerrostumina. Paksun jäätikönn aikoinaan painama maan- 

sin tästä muhosmuodostumasta, ja esiintyvät alueella jääkauden muovaamina 

kamara kohoaa alueella suhteellisen nopeasti aiheuttaen vaikutuksensa 

kas- 

tapaan hyvin alava ja tasainen. 

vistoon ja 

eläimistöön. 

Topografialtaan kaavoitettava 

alue on Perämeren rannikkoalueelle tyypilliseen 

Pöllännokan mataliaa rantadyynivalleja. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

3.10.2 Pohja- ja pintavedet 

Hailuoto sijaitsee Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella ja Perämeren rannikkoalueella 

(vesistöalue 84). 

Suunnittelualue sijaitsee merenrannalla Viinikanlahden rannalla. Suunnittelualueen 

pohjoisosaan sijoittuu Pöllanlahteen laskeva Pöllänoja, joka on uomaltaan 

osittain luonnontilainen. Pöllänoja saa alkunsa Hamppulampi–Tiironoja 

välisen alueen suo-ojituksista. Suunnittelualuetta lähimmät luokitellut pohjavesialueet 

sijoittuvat noin 5 km etäisyydelle alueen pohjoispuolelle. 

3.10.3 Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet 

Pöllän suunnittelualueen itäosa (Pöllännokka ja osa Pöllänlahdesta) sekä 

suunnittelualueen itäpuoleinen Viinikanlahti ja eteläpuoleinen Kuivasäikän 

alue ympäröivine vesialueineen kuuluvat Kirkkosalmen Natura-alueeseen 

(FI1100202). Kirkkosalmen Natura-alue on sisällytetty Suomen Natura 2000- 

verkostoon luontoja lintudirektiivin (SCI = Sites of Community Importance, 

SPA = Specially Protected Area) mukaisena kohteena. 

Pöllän suunnittelualueelle sijoittuu osittain yksityinen luonnonsuojelualue 

Kirkkosalmen–Viinikanlahden–Pöllänlahden–Itänenän luonnonsuojelualue 

(YSA118352). Suunnittelualueen etelärajalle sijoittuvat yksityiset luonnonsuojelualueet 

Pöllännokan luonnonsuojelualue (YSA118348), Metsärinteen luonnonsuojelualue 

(YSA203668), Takalon luonnonsuojelualue (YSA204708), 

Niemikarin luonnonsuojelualue (YSA203745), Harjulan luonnonsuojelualue 

(YSA203374), Väntelän luonnonsuojelualue (YSA204052) sekä Linjamäen 

luonnonsuojelualue (YSA203667). Suunnittelualueen ympäristöön sijoittuu 

myös useita muita yksityisiä luonnonsuojelualueita. Kaikki suunnittelualueen 

ympäristöön sijoittuvat ja suunnittelualueeseen rajautuvat yksityiset luonnonsuojelualueet 

sisältyvät Kirkkosalmen Natura-aluerajaukseen. 

Lisäksi Pöllännokan alue sisältyy osittain Hailuodon ranta-alueet (Isomatala– 

Kirkkosalmi) lintuvesiensuojeluohjelman (LVO110231) kohteeseen. 

3.10.4 Kasvillisuus ja luontotyypit 

Hailuoto luetaan metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen 

Pohjanmaan alueeseen. Hailuodon kasvillisuus on suhteellisen vähälajista, mihin 

vaikuttaa pääasiassa karu maaperä. Hailuoto on kokonaisuutena arvokkaiden 

rantaluontotyyppien kannalta maamme edustavinta aluetta. Myös Pöllänperän 

hankealueella esiintyy merkittäviä luonnonsuojelulain mukaisia sekä 

luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin perusteella arvokkaita rantaluontotyyppejä, 

jotka sijoittuvat pääosin perustetuille suojelualueille. 

Metsät ja luhdat 

Pöllän alueella mäntypuustoiset talousmetsät ovat kasvupaikkatyypiltään kuivahkoja 

variksenmarja–puolukkatyypin (EVT) kankaita sekä kuivia variksenmarja–kanervatyypin 

(ECT) kankaita, joilla esiintyy paikoin laajalti jäkälää. 

Pöllänlahden rannoilla ja suunnittelualueen eteläosassa metsäkasvillisuus on 

rehevämpää, ja alueella esiintyy paju–leppäluhtia sekä harmaaleppävaltaisia 

rantametsiä. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

17 (34) 

4.12.2012 

Suunnittelualueen havumetsät ovat eri kehitysvaiheissa olevia talousmetsiä. 

Vastikään 

hakattujaa tai nuoren taimikkovaiheen metsiä sijaitsee etenkinn alukeski- 

een länsiosassa. Varttuneempaa männikköä esiintyy suunnittelualueen 

ja pohjoisosassa. 

Suunnittelualueen rantametsät ovat yleisilmeeltään merenrantojen lehtipuu- 

ja nummimaisen deflaatiokentän jälkeen esiintyy pensasvyöhyke, joka alueel- 

ja pensaikkovyöhykkeelle tyypilliseen tapaan ryteikköisiä. Avoimen rantaniityn 

la on kiiltopajun vallitsemaa pensasluhta 

aa tai kuivempaa, osin 

ruohoista 

pen- 

jonkin verran käsiteltyjä. Runkopuita muodostava rantametsä 

suunnittelualu- 

eella voidaan tyypitellä rannikon tuoreisiin koivu- jaa tuomilehtoihin, joka ei ole 

sasvyöhykettä. Rantametsät ovat koivu- ja harmaaleppävaltaisia, puustoltaan 

luontotyyppinä uhanalainen. 

Havupuuvyöhykkeellee tultaessa metsät ovat jo 

kertaalleen harvennettuja. Suunnittelualueella ei esiinny siten rantametsien 

osalta edustavaa ja uhanalaista maankohoamisrannikon metsien primäärisuk- 

kessiosarjojen luontotyyppiä, 

jossa olisi edustettuna ehyet kasvillisuus- 

edustavaa metsälaidunta, joka 

elävöittäää alueen kulttuurimaisemaa. 

vyöhykkeet. 

Pöllänlahteen laskevan Pöllänojan suulla esiintyy puustoltaan harvennettua 

Pöllän alueen luhtaista rantapensaikkoa 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

Rannat 

Suunnittelualueelle sijoittuu runsaasti rantavyöhykettä Pöllännokan alueen 

luonnontilaista karuista hiekkarannoista rakennettuihin rantoihin ja Pöllanlahden 

saravaltaisiin rantaniittyihin. 

Pöllännokan alue sisältyy Kirkkosalmen Natura-alueeseen ja on matalaa, lietteistä 

hiekka- ja hiesurantaa, missä maankohoamisen vaikutukset tulevat hyvin 

esille. Alueen matalikko ulottuu 1,5 km etäisyydelle rantaviivasta. Alueella 

on liikkuvan hiekan muodostamaa rantaa sekä matalien dyynivallien taakse 

syntynyttä deflaatiokenttää. Hiekkadyynit ja deflaatiotasanne ovat erittäin kulutusherkkiä. 

Pöllännokan alueella on 2000-luvulla aloitettu lammaslaidunnusta, 

mikä pitää pensasvyöhykkeen avoimena ja hillitsee järviruokokasvustoja. 

Laitumen alueelta on myös raivattu puustoa, harmaiden dyynien alueelle on 

deflaatiokentän laidunnuksesta muodostunut katajaa kasvavaa nummimaista 

kasvillisuustyyppiä, joka on alueella erityinen luontotyyppinsä. 

Pöllännokan hiekkarannat Natura-alueella sisältyvät luonnonsuojelulain 29 §:n 

luontotyyppiin luonnontilaiset hiekkarannat. Lisäksi Pöllännokan alueelle sijoittuu 

luonnonsuojelulain luontotyyppejä puuttomat ja luontaisesti vähäpuustoiset 

hiekkadyynit ja merenrantaniityt. 

Alueen rantaluontotyypeissä on useita merkittäviä luontotyyppejä. Uhanalaisuusluokituksessa 

Itämeren hiekkarannat, Itämeren dyynisarjat ja liikkuvat 

alkiovaiheen dyynit on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN). Liikkuvat rantavehnädyynit 

ja harmaat dyynit on luokiteltu luontotyyppeinä vaarantuneiksi 

(VU). Arvokkaat hiekkarantojen luontotyypit sijoittuvat Natura-alueelle. 

Meriveden korkeusvaihtelu alueella voi olla jopa kolme metriä, joten rantamaisema 

muuttuu merkittävästi veden korkeusvaihtelun mukaan. Vedenkorkeudenvaihtelut 

ja jääeroosio ylläpitävät alueen erityisiä luontotyyppejä ja 

uhanalaisen lajiston kasvupaikkoja. 

Kulttuuriympäristöt 

Suunnittelualueen pohjoisosassa Pöllänlahden perukassa on laidunkäytössä 

olevaa saravaltaista rantaniittyä, joka on perinteisen maankäytön eli laidunnuksen 

seurauksena säilynyt avoimena. Rantaniitty voidaan lukea luontotyyppiin 

korkeakasvuiset merenrantaniityt, joka on arvioitu erittäin uhanalaiseksi 

(EN) sekä osittain luontotyyppiin kosteat heinätulvaniityt, joka on luontotyyppinä 

vaarantuntu (VU). Rantalaidunnus Pöllänlahden alueella ulottuu rantametsiin 

ja on kokonaisuutena perinnebiotooppien luontoarvojen ja maiseman 

kannalta edustava kokonaisuus. Havumetsälaitumet luokitellaan luontotyyppeinä 

erittäin uhanalaiseksi (EN). Perinneluontotyypin edustavuus säilyy vain, 

mikäli laidunnus alueella jatkuu. 

Pöllännokan lammaslaitumet nummimaisine ympäristöineen luovat osaltaan 

alueelle edustavaa perinnemaisemaa. 

Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu pienlentokenttä, jonka matalakasvuisena 

pidetty varpuvaltainen alue on hyönteislajiston kannalta edullinen 

elinympäristö. 

Pöllännokan pohjoisrannalla on kesämökkejä ja venerantaa, missä rantaa on 

muokattu. Kasvillisuus asutuilla aluilla on karua ja kulumisvaikutukset on selvästi 

havaittavissa. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

19 (34) 

4.12.2012 

Pöllänojan lasku-uoman ympäristöön sijoittuu ranta- ja metsälaidun. 

3.10.5 Linnusto ja eläimistö 

Linnusto 

Hailuoto on linnustonsa puolesta Pohjois-Pohjanmaan ja monipuolisistaa elinympäristöistä sekä ih- 

monipuolisimpia alueita, 

johtuen mm. saarenn vaihtelevista 

mistoiminnan ja mm. laidunnuksen vaikutuksesta. 

Alue on koko Suomen 

mit- 

takaavassa merkittävä etenkinn vesi- ja rantalintujenn elinympäristö. Hailuodos- 

sa on tavattu tähänn mennessä 

309 lintulajia (Pohjois-Pohjanmaan lintutieteel- 

linen yhdistys 2012), joista saaressa on mahdollisesti pesinyt yli 2000 lajia 

(Ohtonenn & Kakko 1996). 

Hailuodon 

saari jakaantuu Lintuatlaksessa yhteensä kahdeksan atlasruudun 

alueelle, missä tavattiin viimeisimmän 

Lintuatlaksen aikaan vuosina 2006– 

2010 yhteensä 1899 pesivää lintulajia (Valkama ym. 2011), joista 164 

lajia 

tulkittiin alueella varmasti tai todennäköi 

sesti pesiväksi. 

Hailuodon 

kautta muuttaa keväällä ja syksyllä lukuisa joukkoo pohjoisen 

Fen- 

noskandian ja Venäjän pesimälintuja, jotka ruokailevat ja lepäilevät muutto- 

pel- 

matkallaan alueella. Saaren alavat rannat sekä suojaisat lahdet ja eräät 

toalueet ovat muuttajien suosiossa. Hailuodon rannoille ja saarta ympäröiville 

vesialueille kerääntyy kesällää suuri joukko lähialueella pesineitä vesilintu- 

ja kosteikoista on luettu kuuluvaksi kansainvälisesti merkittäviin lintualueisiin 

osana Oulunseudunn kerääntymisalueen 

IBA -aluetta (FI028). Oulunseudun 

kerääntymisalueen 

FINIBA -alue käsittäää lisäksi vesi- ja ranta-alueita poikueita sekä sulkivia aikuisiaa lintuja. 

Laajoja alueita Hailuotoa ympäröivistä vesialueista, 

, saaren rannoista, lahdista 

saaren 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

lounaiskulmalla sekä laajemmin myös kirkonkylää ympäröiviä viljelyalueita. 

Lisäksi useat Hailuodon Natura-alueista on sisällytetty Natura 2000-ohjelmaan 

myös lintudirektiivin (SPA) mukaisina kohteina. 

Suunnittelualueen metsien pesimälinnusto koostunee enimmäkseen alueellisesti 

yleisistä ja runsaslukuisista havupuuvaltaisten metsien yleislajeista. 

Suunnittelualueen ranta-alueilla ja sen eteläosissa kasvaa enemmän myös 

lehtipuuvaltaisia metsiä, joiden lajisto eroaa hieman havumetsien lajistosta. 

Suunnittelualueen linnustollisesti merkittävimmät alueet ovat Pöllänlahti ja 

sen ranta-alueet sekä Pöllännokka, missä pesii todennäköisesti useampiakin 

vesi- ja rantalinnuston uhanalaisista lajeista. Pöllänlahti ja Pöllännokkaa ympäröivät 

alueet ovat muuttoaikoina merkittäviä vesilintujen kerääntymispaikkoja 

ja ruokailualueita. 

Eläimistö 

Hailuoto kuuluu Oulun Pohjanmaan eliömaakuntaan. Hankealueella tavattava 

nisäkäslajisto on tyypillistä merenrantojen rantametsissä viihtyvää lajistoa. 

Hirvi viihtyy etenkin rantojen pensasvyöhykkeellä ja sen kannat vaihtelevat 

vuosittain. Hirven vaellukset saareen ylläpitävät Hailuodon hirvikantaa. Myös 

metsäkaurista saaressa on tavattu vuodesta 1995 lähtien. Piennisäkäslajisto 

on tyypillistä talousmetsien ja kulttuuriympäristöjen lajistoa; metsäjäniksen, 

pienten näätäeläinten sekä pienjyrsijöiden ollessa runsaimpia. 

EU:n luontodirektiiviin liitteessä IV (a) mainitusta lajistosta hankealueella 

esiintyy todennäköisesti viitasammakkoa ja pohjanlepakkoa. Viitasammakon 

on todettu olevan yleinen Hailuodon kosteikoilla (Merilä 2003). Liito-oravaa 

saaressa ei ole todettu esiintyvän. 

3.10.6 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto 

Arvokkaat luontokohteet 

Pöllän kaava-alueella ei esiinny vesilain tai metsälain mukaisia luontokohteita. 

Suunnittelualueen merkittävimmät luontokohteet sijoittuvat suojelualueille 

suunnittelualueen eteläosassa. Luonnonsuojelulain (29 §) mukaisia luontotyyppejä 

ovat Pöllännokan luonnontilaiset hiekkarannat, puuttomat tai luontaisesti 

vähäpuustoiset hiekkadyynit sekä merenrantaniityt. Pöllän alueella 

näistä luontotyypeistä ei ole Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rajauspäätöstä. 

Lähimmät rajauspäätöksen saaneet rantaluontotyypit sijoittuvat Sunikariin. 

Natura-alueeseen sisältyvä osa Pöllännokkaa on uhanalaisten rantaluontotyyppien 

aluetta. 

Lentokentän ja suojelualueiden välissä on rehevää rantametsää, joka on rajattu 

luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaana kohteena. Alueen rantametsät 

eivät ole edustavia Hailuodon merkittävimpiin rantametsiin verrattuna, 

eivätkä ne lukeudu uhanalaisiin luontotyyppeihin. Pöllän eteläranta rantametsineen 

sisältyy luonnonsuojelualueeseen. 

Pöllänojan suulle sijoittuva ranta- ja metsälaidun on perinnebiotooppien luontokohteena 

merkittävä ja siksi rajattu luontokohteeksi. Lisäksi Pöllänojan 

luonnontilainen alaosa ja sen välitön rantavyöhyke on rajattu luonnon monimuotoisuuskohteeksi 

myös laidunalueen ulkopuolella. Luonnonsuojelualuei- 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

21 (34) 

4.12.2012 

Merkittävä lajisto 

den ulkopuoliset arvokkaat luontokohteet olisi hyvää huomioida 

suunnittelussa. 

Pöllänojan ranta- jaa metsälaidun säilyy arvokkaanaa 

a perinnebiotooppina 

mikäli 

laidunnus 

jatkuu. Hiekkarantojen kasvittuneet dyynialueet ja 

etenkin deflaa- 

ajoneuvoliikenne on 

aiheuttanut 

rannan 

eroosiota. 

Rantaluontotyyppien 

eroosioherkkyys on syytä huomioida alueen toimintoja suunniteltaessa. 

tiokentät ovat erittäin kulutusherkkiä. Pöllännokan 

venepaikkojen tuntumassa 

Suunnittelualueen uhanalaislajiston esiintymät sijoittuvat Pöllännokalle suoje- 

lualuerajausten sisäpuolelle. 

Natura-alueella esiintyy erittäin uhanalaista (EN) nelilehtivesikuusta sekä 

vaa- 

rantunutta (VU) ruijanesikkoa. Nelilehtivesikuusenn kasvupaikkoja ovat 

peh- 

on 

meäpohjaiset rannat, joilla se kasvaa matalassa vedessä. Ruijanesikko 

maassamme rauhoitettu (LSL 42 §) ja EU:n E luontodirektiivin 

liitteen II kasvi- 

Mo- 

laji, jota esiintyy nykyisin enäää edustavilla matalakasvuisilla rantaniityillä. lemmat lajit ovat taantuneet 

laidunnuksen loputtua umpeenkasvun myötä. 

Huomionarvoisena lajina Pöllän niityllä kasvaa käärmeenkieltä, joka ei kuiten- 

tai 

kaan ole uhanalainen tai silmälläpidettävä laji. Kaikki suunnittelualueen sen lähistön tiedossa olevat uhanalaisesiintymät 

sijoittuvat Natura-alueen 

rantaniityille tai rantavesiin, kohteita ei ole o erikseenn esitetty julkisella kartalla. 

Pöllänlahden alue on potentiaalista esiintymisaluetta uhanalaiselle upossarpi- 

olle. Vesikasvillisuusinventointeja alueellee ei ole laadittu. 

Arvokkaat luontokohteet. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

22 (34) 

4.12.2012 

Lähimmät suojelualueet, suojeluohjelmien alueet jaa Natura-alueet 

3.11 Maisema ja rakennettu 

kulttuuriympäristö 

Hailuodon 

saari onn myös kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä 

maisema-alue. Hailuodon saariyhdyskunta kalastukseen, laiduntamiseen ja 

maanviljelyyn liittyvine omaleimaisine kulttuuripiirteineen on erikoislaatuinen 

Pohjois-Pohjanmaann jokiseutua ja rannikkoa edustava maisema-alue. 

Yleiset lähtökohdat 

Hailuoto on kokonaisuudessaan merkittävä kulttuuriympäristö 

ja myös tunnis- 

Val- 

tettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi 

kulttuuriympäristöksi. takunnallisesti merkittävän rakennetun 

kulttuuriympäristön 

kuvauksen 

mu- 

kaan Hailuoto kokonaisuutenaa on merkittävä kulttuuriympäristö. Saaren 

mai- 

suhteet. Rakennettuu ympäristö 

koostuu Ojakylän O jaa Kirkonkylän maanviljelys- 

kylistä, kalastuksee 

en liittyvistä Pajuperän, Iso Sunikarin ja Fiskin Sunikarin 

alueista sekä merenkulkuun liittyneestä MarjaniemeM 

en asutuksesta. 

semissa ilmentyvätt ainutlaatuisella tavalla luonnonn ja kulttuurin keskinäiset 

Hailuodon 

perinteinen kulttuurimaisema 

on maanviljelymaisemaa rakennuk- 

sineen ja 

rakenteineen. Laajimmillaan jaa edustavimmillaan viljelymaisem 

on 

Ojakylän-Keskikylänn sekä Kirkonkylän alueella. a Maisemaa leimaa tasainen, 

metsän rajaama r peltoaukea, 

jota elävöittävät tilojen rakennusryhmät, 

ladot 

sekä puita ja pensaita kasvavat saarekkeet. Hailuodon kylämaisema on säilynyt 

harvinaisen eheänä ja tasapainoisena. 

Hailuodon 

maisemassa näkyyy lähes kaikkialla ihmistoiminnan jäljet. Moni- 

laidunrannat ja rehevät lehdesniityt ovatt kasvaneet umpeen. Erityisesti Kirk- 

puolinen luonnonniittyjen käyttö päättyi 1950-luvulla, mistä lähtien avoimet 

kosalmen 

rannoilla vanhan asutuksen liepeillä näkyyy hyvin myös laidunnuksen 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

loppumisesta johtuva kulttuurimaiseman umpeenkasvu. Niityt ja rannat ovat 

risuttuneet. Perinteiseen maisemakuvaan olennaisesti kuuluvat ladot ja niittymajat 

sekä kesänavetat ovat lahoamassa. 

Saaren maisemassa näkyy voimakkaasti myös vanha kalastuskulttuuri. Pienten 

kalastajakylien vanha rakennuskanta on kuitenkin rapistumassa ammattikalastuksen 

siirryttyä isompiin satamiin. Kesämökkiasutus aiheuttaa rannoille 

suuren maisemallisen muutoksen. 

Pöllän alue 

Pöllän alueen maisemakuvaa on tarkasteltu Hailuodon rantayleiskaavan yhteydessä 

laaditussa ”Maisema ja kulttuuriympäristö -selvityksessä”. Selvityksessä 

on käsitelty alueen maisemaa erityisesti ranta-alueiden näkökulmasta. 

Selvityksen mukaan Hailuodon ranta-alueen ovat pääosin alavia ja rantojen 

yleinen piirre on niiden laakeus, eli ne kohoavat varsin hitaasti sisämaata kohti. 

Rantadyynien ja -vallien muodostumisalueilla maasto saattaa kuitenkin kohota 

hyvinkin nopeasti rannasta etäännyttäessä, kuten Pöllässä. 

Hailuodon rantoja kiertää yhtenäinen avoimien maisematilojen vyöhyke, joka 

muodostuu vesirajan ja pensasto-/puustovyöhykkeen väliin jäävistä rantahietikoista 

ja -niityistä. Avointa rantamaisemavyöhykettä rajaa suljetun taustamaiseman 

alue, mutta maisematilojen raja ei aina ole kovin selkeä mm. 

pensastojen kuvioimilla rantaniityillä. Pöllän alueella rantamaisematila on 

pääosin avoin. 

Hailuodon rantayleiskaavan maisemaselvityksen yhteydessä Pöllänlahden 

maisemakuvaa on kuvattu seuraavasti: ”Maasto kohoaa rannasta etäännyttäessä 

nopeasti 1,5 metrin korkeudelle ja leirintäalueen kohdalla kohoaminen 

jatkuu jyrkkänä 2,5 metrin korkeustasolle saakka. Rannat ovat hiekkaa ja niitä 

reunustaa kapea niittovyöhyke. Etenkin Pöllännokalla avoin rantamaisema 

on hyvin laaja. Pensasvyöhyke on kapea ja taustametsä on tiheäkasvuinen 

havumetsä. Rannan saavutettavuus sekä visuaalisesti että fyysisesti on hyvä. 

Alueen rakentaminen muodostuu leirintäalueen rakentamisesta. Alue on maisemallisesti 

melko merkittävä ja sen sietokyky on tyydyttävä”. 

Pöllän osayleiskaavan yhteydessä osayleiskaavatyötä varten laadittiin maisema-analyysi, 

jossa on osoitettu maisemakuvan kannalta keskeisiä alueita. 

Analyysin mukaisesti avoimet rantamaisemat muodostavat tärkeän lähtökohdan 

alueen maisemille, jota korostaa Pöllännokan alue. Ranta-alueiden lisäksi 

maisemakuvassa keskeisinä tunnistettiin Pöllänlahden pohjukan ja Pöllänojan 

avoin rantaniittyalue sekä olemassa oleva lentokenttä. 

Pöllän alueen maisemakuvassa perinteistä Hailuodon kulttuurimaisemaa edustaa 

Pöllänlahden perukassa oleva luonnonniitty (Aittaletto). Eino Merilän laatiman 

luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelman (Koirantakkua ja karupäitä 

2005) mukaan maantielle avautuva laidunnäkymä on raivattu 1990- 

luvulla ja alueen perinnebiotooppia on hoidettu lammaslaidunnuksella. 

Nykyinen rakentaminen Pöllän alueella ei sijoitu rantamökkejä lukuun ottamatta 

avoimelle rantavyöhykkeelle, vaan rakennukset sijoittuvat rantamaiseman 

taustametsään. Alueen mäntyvaltainen puusto muodostuu luonnonympäristön 

ominaispiirteiden vuoksi myös maiseman kannalta keskeiseksi. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

24 (34) 

4.12.2012 

Pöllän osayleiskaava-alueen maisema-an 

alyysi 

Rakennusinventointi 

Hailuodon 

kaavahankkeisiin on toteutettu rakennusinventointi kesällä 2012. 

Inventoinnissa käytiin läpi kaikki alueellaa oleva vähintään 1950- ja 60-lukujen 

taitteeseen mennessä rakennettu rakennuskanta. 

Rakennusinventoinninn ovat 

suorittaneet FCG Suunnittelu 

ja tekniikka Oy:stä arkkitehti Kai Tolonen ja 

arkk. yo Jaana Tahkokorpi. 

Pöllän alueen rakennuksien inventointitarve on tunnistettu kartta-, rakennus- 

ja maastokäyntitietoihin perustuen. Tehtyjen tarkastelujen perusteella 

suun- 

ajanjaksolla ja joillaa voisi olla rakennushi 

storiallisia arvoja. 

nittelualueella ei sijaitse rakennuksia, jotka olisi rakennettu 

tarkasteltavalla 

4 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen 

4.1 Suunnittelun tavoitteet 

Pöllän osayleiskaavan tavoitteena on muodostaa alueelle merelliseen ympäris- 

ja 

töön soveltuva ja alueen ominaispiirteisiin tukeutuva pienimuotoinen asuinvapaa-ajan 

asumisen sekä matkailupalv 

veluiden alue. Osayleiskaavatyön yhmäärä 

teydessä tutkitaan suunniteltavan asuin- ja vapaa-ajan rakentamisen ja mitoitus, asuin- ja vapaa-ajan asumisen suhde sekä rakennettavien 

aluei- 

säilyttämistä että muita vaihtoehtoja alueen maankäytölle. 

Pöllän osayleiskaavan tavoitteena on yleispiirteisenä maankäytön suunnitel- 

mana ohjata alueenn myöhempää asemakaavoitusta. 

den laajuus ja luonne. Osayleiskaavan yhteydessä 

tutkitaan sekä lentopaikan 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

4.2 Suunnittelun vaiheet 

4.2.1 Vireilletulo 

Osayleiskaava on ilmoitettu vireille Hailuodon kuntatiedotteessa 5/2012, joka 

on ilmestynyt 15.5.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut 

nähtävillä 15.5-30.6.2012 välisen ajan, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla 

on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja 

vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 

Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on käyty 30.3.2012. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon ja kaavoituksen alkuvaiheessa 

on saatu seuraavia mielipiteitä Pöllän osayleiskaavaa koskien: 

 

 

 

 

Oulun ilmailukerho ry. (Kari Aaltonen): Mielipiteemme Hailuodon lentopaikan 

säilyttämiseen ilmailukäytössä Pöllän osayleiskaavaan liittyen; 

Kyseessä on hieno ja historiallinen lentopaikka, jonka säilyttäminen, 

ylläpito ja kunnostaminen harrastekäyttöön on todella kannatettavaa. 

Koska lentokenttä on todella hienolla ja eksoottisella paikalla, 

on kentällä myös hyvät mahdollisuudet hyödyntää ilmailumatkailua. 

Myös lentokentän historia 50-60 –lukujen kelirikkolentojen tiimoiltapuoltaa 

kentän säilyttämistä myös kulttuurihistoriallisista syistä. Lisäksi 

kenttä on myös mielenkiintoisen kansainvälinen, sillä kentällä on 

viime vuosina vieraillut useita ulkomaalaisia koneita mm. Ranskasta, 

Belgiasta, Saksasta jne. eli paikan eksoottisuus houkuttelee ilmailumatkailijoita 

myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Toivottavasti kenttä 

säilyy ilmailukäytössä jatkossakin ja Pöllän alueen kehittäminen tukee 

sekä harrasteilmailua että alueen muita toimijoita. 

Seppo Vähämetsä (34:51): En ole kiinnostunut osayleiskaavan laajentamisestä 

Pöllän maantien länsipuolelle sijaitsevalle palstalleni. Lisäksi 

mielestäni lentopaikka tulee säilyttää. Perustelut; Haluan säilyttää alueen 

itselläni ja omistamani tilan käytössä. Tulevan oman rakentamisen 

haluan keskittää maantien lahden puolelle, jossa on olemassa oleva 

rantakaava ja ao. rakennuspaikkoja 1-2 kpl. Pölläntien liikennemäärät 

ovat nousseet huomattavasti ja nykyisen lisärakentamisen takia varsinkin 

kevyenliikenteen järjestelyt ovat heikot, liikenneturvallisuus 

vaarantuu jo nykyisilläkin liikennemäärillä. 

Seppo Vähämetsä, Aatto Vähämetsä: Pyydämme olemassa olevaa lentopaikkaa 

säilytettäväksi. Perustelut; Toivomme, että lomaasuntojemme 

ympäristö säilyisi entisellään luonnon ympäröimänä. 

Osayleiskaavan myötä Pöllän ympäristö tulisi muuttumaan asutuskeskukseksi, 

jolloin Pöllän luontokuva muuttuisi merkittävästi. Pienlentoharrastuksen 

määrä on noussut viime vuosina ja se koskettaa myös 

yksityislentokoneilla tehtävää matkailua Suomessa ja myös muualla 

Euroopasta saapuvia matkailijoita. Tätä olemme käyttäneet myös uusien 

lomaosakkeiden markkinoinnissa ja tähän on ollut kiinnostusta. 

Lisäksi lentokenttä on toiminut ”henkireikänä” jo pitkään, esim. kelirikkoaikoina 

myös historiallinen ulottuvuus tulisi huomioida. Aiemmin 

määrätty lentokielto reunoilla olevan puuston takia ei ole esteenä, 

kenttää voi siirtää kohtuullisella kustannuksella hieman etelään päin. 

Irja Lang (34:24), Olavi Haapala (34:18), Taisto Haapala (34:19), Päivi 

Vähämetsä-Tuononen (34:20), Hannu Hassi (96:0), Eeva Liisa Taus- 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

4.2.2 Luonnosvaihe 

ta (34:52): Me allekirjoittaneet maanomistajat emme osallistu maillemme 

suunniteltuun Pöllän osayleiskaavan hankkeeseen. 

Hailuodon kaavahankkeista ja niiden lähtökohdista järjestettiin yleisötilaisuus 

21.9.2012. Tilaisuudessa esitettiin seuraavia näkemyksiä ja kysymyksiä Pöllän 

osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtia koskien: 

- Kuinka paljon alueella on kunnan omistamaa maata? 

- Miten kunta voi tulla kaavoittamaan yksityisten maalle? 

- Miksi kaavarajaukset ovat niin laajoja, miksi mukana on metsätalousalueita, 

jos mitään maankäyttöä näille alueille ei osoiteta? 

- Kuka vastaa alueen kunnallistekniikan rakentamiskustannuksista? 

- Tiedotusta pitää parantaa, kaikille ei tule kuntatiedotteita 

- Kaavan länsirajaa tulee siirtää maanomistajien näkemykset huomioiden 

- Pöllän alue olisi soveltuva luontomatkailukohde tulevaisuudessa 

- Voidaanko kaava-aluetta laajentaa? 

Rakennemallivaihtoehdot ja kaavaluonnoksen muodostaminen 

Osayleiskaavoituksen pohjaksi laadittiin rakennemallivaihtoehtoja, joissa tutkittiin 

täydennysrakentamiseen soveltuvia alueita ja vertailtiin eri korttelityyppien 

ja rakentamistehokkuuden vaikutusta ympäristöön. 

Vaihtoehtojen avulla tutkittiin eri vaihtoehtoja suunnittelualueen eri aluekokonaisuuksien 

maankäytölle ja mitoitukselle. Vaihtoehtojen avulla etsittiin vaihtoehtoja 

erityisesti lentopaikan tulevalle maankäytölle ja mahdolliselle muulle 

kuin ilmailukäytölle. Vaihtoehdot on esitetty seuraavissa kuvissa. 

Vaihtoehdoista käytiin keskustelua Hailuodon maankäyttötoimikunnassa ja 

keskustelun perusteella päädyttiin, että lentopaikka säilytetään jatkossakin 

kaavavarauksena ilmailutoimintaa varten. Lisäksi Pöllänlahden pohjoisosaan 

päädyttiin esittämään loma-asuntoja. Osayleiskaavan suunnittelualueen rajaus 

on täsmentynyt suunnittelun edetessä ja suunnittelussa on otettu huomioon 

mm. luontoselvityksessä esitetyt suositukset. 

Kaavaluonnoksen muodostamisessa on rakennemallivaihtoehtojen lisäksi otettu 

huomioon osallisilta saatua palautetta ja käytyjä keskusteluja maankäyttötoimikunnassa. 

Pöllän osayleiskaavaluonnosta ja kaavaselostusluonnosta on täydennetty 

6.8.2013 Hailuodon kunnanhallituksen 25.6.2013 päätöksen mukaisella 

yleismääräyksellä. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostus 

27 (34) 

4.12.2012 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostu 

s 

28 (34) 

4.12.2012 

5 Osayleiskaavan 

kuvaus ja kaavamääräyksien perustelut 

Rakennemallivaihtoehtojen, saadun palautteen sekä Hailuodon maankäyttö- 

toimikunnassa käytyjen keskustelujen pohjalta on laadittu osayleiskaavaluon- 

nos. Yleiskaavan merkinnöissä 

ja määräyksissä on otettu huomioon yleiskaa- 

van yleispiirteinen suunnittelutaso sekä sen s asemakaavoitustaa ohjaava vaiku- 

tus. Osayleiskaavassa on osoitettu alue, joka on tarkoitettu 

asemakaavoitet- 

asuin-, matkailu- jaa vapaa-ajan asumisen alue, jonka lisäksi osayleiskaa 

avassa 

tavaksi. 

Osayleiskaavan kaavaratkaisulla Pöllän alueesta muodostuu 

pienimuotoinen 

on osoitettu luonnon arvokkaat alueet, niiden ottaminen huomioon sekä oh- 

osoitettu lentoliikenteen alueeksi, mikää mahdollistaa jatkossa lentopaikan 

toiminnann kehittämisen alueella. 

Osayleiskaavaratkaisussa Pölläntien varteen esitetyt pientalovaltaiset asunto- 

alueet (AP, AP-1) perustuvatt rantayleiskaavassa 

osoitettuun 

maankäyttöön 

sekä toteutuneeseen maankäyttöön Pöllänkankaantien ja Pölläntien itäpuolel- 

la. 

jeelliset virkistysreit 

tit. Osayleiskaavassa 

Hailuodon lentopaikka on jatkossakin 

Matkailupalveluiden 

alueita osayleiskaavassa on osoitettu kahteen eri aluee- 

seen. Pöllänlahden 

rannassa sijaitseva lomakylä-alue on osoitettu lomakylä- 

ran- 

alueeksi sekä muillee matkailu- 

ja virkistystoiminnoille. Voimassa olevassaa 

tayleiskaavassa alueelle on osoitettu myös vakituista asumista, minkä vuoksi 

kaavamääräyksessää on mahdollistettu enintään kahden yksiasuntoista erillis- 

var- 

pientaloa. Lisäksi matkailupalveluiden aluetta on osoitettu Suninkarintienn teen. 

Pöllänlahden pohjoisosaan on 

osoitettuu aluevarauksia loma-asuntoalueille. 

Osayleiskaavassa alueet on sijoitettu siten, että niiden vaikutukset Pöllänlah- 

den rantamaisemaan olisivat vähäisiä. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

Osayleiskaavassa osa Pöllänlahden alueesta on osoitettu luonnonsuojelualueeksi 

olemassa olevien suojelupäätöksien mukaisesti (SL-1, SL-2). Lisäksi 

kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. 

Liikenneverkosta osayleiskaavassa on osoitettu Pölläntien lisäksi olemassa 

olevat tai toteutettavat muut tiet tai kadut sekä ohjeelliset ulkoilureitit Marjaniemen 

ja Kirkonkylän suuntiin. Pöllänlahdelle on osoitettu pienvenesatama ja 

veneväylä. 

Osayleiskaavan yleismääräyksissä on kiinnitetty huomiota Hailuodon maisema- 

ja kulttuuriympäristöarvoihin, rantakasvillisuuden ja -puuston käsittelyyn, 

maaston kulumisen ehkäisyyn sekä rakentamisen vähimmäiskorkeuksiin. 

Lisäksi yleismääräyksissä on osoitettu alue suunnittelutarvealueeksi sekä kiinnitetty 

huomiota lentopaikan synnyttämiin korkeusrajoituksiin tavanomaista 

korkeammassa rakentamisessa. 

Yleismääräyksiin on lisätty kunnanhallituksen (25.6.2013) kokouksen päätöksen 

mukaisesti määräys, jonka mukaan kaava-alueen rakennuspaikat tulee 

liittää kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon ja kaikkien kaava-alueiden tiet 

tulee säilyttää tai rakentaa yksityisteinä. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostus 

30 (34) 

4.12.2012 

5.1 Osayleiskaavamääräykset ja merkinnät 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


Kaavaselostus 

31 (34) 

4.12.2012 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

6 Kaavan vaikutukset 

Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa 

on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien 

vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, 

sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on 

tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia 

vaikutuksia. 

Pöllän osayleiskaavan vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa 

oleviin selvityksiin perustuen. Arvioinnissa on otettu huomioon alueella 

voimassa olevat maankäytön suunnitelmat. 

6.1 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan 

Hailuodon saaren rakennutun kulttuuriympäristön ja maiseman yleispiirteitä 

sekä Pöllän alueen maisemakuvaa on tarkasteltu selostuksen kappaleessa 

3.11. 

Pöllän maisemallisesti merkittävimmät maisema-arvot ovat suunnittelualueella 

Pöllännokan alueella sekä Pöllänlahden ranta-alueilla. Erityisesti Pöllänojalta 

Pöllänlahdelle päin muodostuva avoin ja kunnostettu luonnonniitty avaa tärkeän 

maisemanäkymän Pöllänlahdelle. Osayleiskaavassa Pöllännokan alue on 

osoitettu luonnonsuojelualueeksi ja Pöllänlahden perukalla oleva luonnonniityn 

alue luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi. Suunnittelumääräykset 

ohjaavat näiden alueiden maankäyttöä. 

Pölläntien sekä Pöllänkankaantien varteen on rakennettu uusia pientaloja viimeisten 

vuosien aikana. Voimassa olevien kaavojen mukaisesti rakentaminen 

on sijoittunut kauemmas rannasta, jolloin rantamaisema on säilynyt puustoisena. 

Osayleiskaavassa osoitettu uusi rakentaminen sijoittuu myös Pöllänlahden 

välittömän rantavyöhykkeen ulkopuolelle, jolloin Pöllänlahti säilyy puustoisena 

maisemakuvassa. Osayleiskaavamääräyksin on myös ohjattu alueen 

jatkosuunnittelua ja asemakaavoitusta. Yleismääräyksissä on kiinnitetty huomiota 

rantakasvillisuuden säilymiseen sekä rantaa rajaavan puuston säilymiseen. 

Lisäksi määräyksissä on kiinnitetty huomiota maaston kulumisen ehkäisemiseen 

luonnon kulutuskestävyydeltään arvokkaalla alueella, mikä on tärkeää 

myös alueen luonnonmaiseman näkökulmasta. 

Osayleiskaavan yhteydessä on käyty keskustelua Hailuodon lentopaikan säilyttämisestä. 

Käydyissä keskusteluissa on todettu, että Hailuodon lentopaikka 

on muodostunut tärkeäksi avoimeksi maisemaksi saaren asukkaille osin sen 

historian vuoksi. Osayleiskaavaratkaisu säilyttää lentopaikan kehittämismahdollisuudet 

ja siten myös lentopaikan säilymisen avoimena alueena. 

6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 

Osayleiskaavan uudet ja täydentävät asuinalueet sijoittuvat nykyisen vakituisen 

asutuksen yhteyteen Pölläntien ja Pöllänkankaantien varteen. Pölläntien 

ja Pöllänlahden välisellä alueella kaavaratkaisu noudattelee voimassa olevaa 

yleiskaavaa ja Pöllänkankaantien osalta ratkaisu perustuu kunnan laatimiin 

suunnitelmiin sekä jo rakennettuihin pientaloihin. Alueen asumisen tarkempi 

määrä ja mitoitus tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä, mutta yleis- 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

kaavaratkaisun voidaan arvioida mahdollistavan noin 15 uutta pientaloa Pöllän 

alueelle. 

Vakituisen asumisen lisäksi Pöllän osayleiskaavassa on osoitettu alueita matkailupalveluiden 

kehittämistä varten sekä loma-asumista varten, joiden tavoitteena 

on osaltaan mahdollistaa alueen kehittäminen myös matkailutarkoituksiin. 

Pöllänlahden rannalla sijaitsevan matkailupalveluiden alueen sekä Pöllänlahden 

pohjoispuolelle sijoittuvan loma-asuntoalueen mitoitus tarkentuu 

asemakaavoituksen yhteydessä. 

Kokonaisuudessa osayleiskaavaratkaisu mahdollistaa Pöllän alueen kehittämisen 

pienimuotoiseksi asuin- ja matkailualueeksi. Pöllän alue monipuolistaa 

Hailuodon asumisen vaihtoehtoja ja alueella uusi asuminen sijoittuu jo olemassa 

olevan pienimuotoisen asuinalueen yhteyteen. Alueen rakentaminen 

tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja tieverkkoon, mikä on edullista 

rakentamista myös kuntatalouden näkökulmasta. 

Hailuodon kunnan keskeiset palvelut sijaitsevat Kirkonkylän alueella, jonne 

etäisyyttä Pöllästä on noin viisi kilometriä. 

6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 

6.4 Liikenteelliset vaikutukset 

Osayleiskaavan suunnittelualueen merkittävimmät luontotyypit ja lajiston 

esiintymät sijoittuvat Natura- ja suojelualueille Pöllännokalla. Osayleiskaavaalueelle 

sijoittuu sekä luonnonsuojelu- että Natura-aluetta ja ne on osoitettu 

myös osayleiskaavassa. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta muutoin arvokkaat alueet on kuvattu 

kaavaselostuksen kohdassa 3.10. ja nämä on kaavamääräyksin osoitettu 

luontokohteiksi eikä niiden alueelle ole osoitettu osayleiskaavassa rakentamista. 

Pöllän suunnittelualueelle sijoittuu kulutuskestävyydeltään hyvin herkkinä 

kasvillisuustyyppeinä rantaluontotyyppejä Natura-alueella sekä kuivaa kangasta. 

Osayleiskaavan suunnittelumääräyksissä on kiinnitetty huomiota maaston 

kulumisen ehkäisyyn. 

Pöllän alue liittyy muuhun Hailuodon liikenneverkkoon Hailuoto-Pölläntie yhdystien 

kautta. Ely-keskuksen liikennemääräkartan mukaan Pölläntien nykyinen 

liikenne on kokonaisuudessa varsin vähäistä. Tien keskimääräinen ajoneuvoliikenne 

on 290 ajoneuvoa vuorokaudessa. 

Osayleiskaavan toteuttaminen lisää Pölläntien liikennettä, mutta kokonaisuudessa 

liikennemäärä ei kasva uuden rakentamisen pienen kokonaismitoituksen 

vuoksi merkittävästi. Osayleiskaavan toteuttaminen lisää myös Pöllän ja 

Hailuodon Kirkonkylän välistä kevyttä liikennettä. 

Osayleiskaava mahdollistaa Hailuodon lentopaikan säilymisen ja toimintaedellytyksien 

kehittämisen, mikäli aluetta halutaan tulevaisuudessa käyttää moottorilentokonepaikkana 

tai kevytlentopaikkana. Nykyisin lentopaikka on suljettu. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki


4.12.2012 

6.5 Muut vaikutukset 

Vaikutukset virkistykseen 

Pöllännokan aluetta käytetään nykyisellään virkistyskäyttöön. Osayleiskaavassa 

alue on osoitettu suojelualueeksi voimassa olevan rantayleiskaavan tavoin. 

Osayleiskaavassa on otettu huomioon Hailuodon virkistysreittien kehittämistavoitteet 

sekä ulkoilureittien mahdollistaminen Pöllän alueelta sekä Kirkonkylän 

(Kutukarin/Kirkkosalmen) sekä Marjaniemen suuntaan. Osayleiskaavassa 

ohjeellisena osoitettu ulkoilureitti ulottuu myös Pöllännokalle. Ulkoilureitin toteutuksessa 

on huomioitava alueen rantaluontotyypit ja maaston kulutusherkkyys. 

Lentopaikan vaikutukset 

7 Osayleiskaavan toteuttaminen 

Osayleiskaavassa Hailuodon lentopaikan alue on osoitettu lentoliikenteen alueeksi. 

Kuten selostuksen kohdassa 3.5. on kuvattu, lentopaikkaa on käytetty 

aiemmin harrasteilmailun tarpeisiin, mutta lentopaikka on nykyisin suljettu, 

koska se ei täytä asetettuja vaatimuksia estevarauksien osalta. 

Hailuodon kunta ei ole tehnyt päätöksiä lentopaikan kehittämisestä eikä lentopaikan 

kehittämisestä ole vireillä hankkeita. Laaditun kehittämissuunnitelman 

mukaan lentopaikkaa voitaisiin käyttää jatkossakin harrasteilmailun tarpeisiin 

tehtyjen parannustoimenpiteiden jälkeen. Mikäli lentopaikkaa käytettäisiin 

aiemman käytön mukaisesti, käytettäisiin kenttää sulan maan aikana ja 

käyttö olisi pääosin satunnaista. 

Harrasteilmailusta syntyisi melua moottorikoneiden aiheuttamasta äänestä. 

Lentopaikalle laskeutuvat tai nousevat koneet aiheuttavat muutaman minuutin 

melulähteen. Mikäli lentopaikka otettaisiin käyttöön samankaltaisessa 

käyttötarkoituksessa kuin aiemmin, ei lentopaikasta aiheutuisi merkittäviä 

meluvaikutuksia ympäristön asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle, koska 

kentän käyttö olisi kokonaisuudessa vähäistä ja melua syntyisi vähäisinä aikoina. 

Lentopaikalla on ympäristönsuojeluasetuksen mukaan oltava ympäristölupa. 

Ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä määritellään lentopaikan toiminnan 

tarkemmat ehdot ja ympäristöluvan yhteydessä lentopaikan toimintaa on 

mahdollista rajoittaa myös lupamääräyksin. Lentopaikan rakentaminen ja pitäminen 

edellyttää ilmailulain mukaisia lupia. Lentopaikan lentoturvallisuusvaatimukset 

käsitellään lupien myöntämisen yhteydessä. 

Kaava on oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 

§:ssä määrätään yleiskaavan oikeusvaikutuksista muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. 

Hyväksytty yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa 

asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden 

käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 §). 

Kaava mahdollistaa jatkosuunnittelun siten, että kokonaisuus on tutkittu ja 

yksittäisiä hankkeita on mahdollista lähteä jatkokehittämään tarkoituksenmukaisella 

tavalla. Jatkosuunnittelu tapahtuu pääasiassa asemakaavoituksen 

kautta. 




Y-tunnus 2474031-0 

Kotipaikka Helsinki

Pöllän osayleiskaava kaavaselostus/Luonnos - Hailuoto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?