Hailuodon kaava-alueet Arkeologinen inventointi 2012 - Hailuoto

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 

Hailuoto 

HAILUODON KAAVA-ALUEET 

Arkeologinen inventointi 2012 

14.11.2012


Arkeologinen inventointi 

Hailuoto 14.11.2012 

SISÄLLYSLUETTELO 

1 Johdanto ............................................................................................................................................. 1 

2 Perustietoa inventointialueesta ............................................................................................................. 4 

3 Inventointityö ...................................................................................................................................... 4 

3.1 Esityöt ..................................................................................................................................... 4 

3.1.1 Historialliset kartat ..................................................................................................... 5 

3.1.2 Havaintoja esiselvitysmateriaalista ............................................................................... 5 

3.2 Kenttätyöt .............................................................................................................................. 10 

4 Kohteet ............................................................................................................................................. 10 

4.1 Vanha kirkko [72010005] kirkonpaikat .................................................................................... 12 

4.2 Hyypänmäki [1000016388] taide, muistomerkit - hakkaukset ................................................... 14 

4.3 Marjaniemen luotsiasema [numerotta] tod. näk. tuhoutunut ..................................................... 15 

4.4 Hannuksensuot I [uusi kohde] pyyntikuopat............................................................................ 16 

4.5 Hannuksensuot II [uusi kohde] pyyntikuopat .......................................................................... 18 

4.6 Huikku [uusi kohde] kalastustukikohdat .................................................................................. 19 

5 Tulokset ............................................................................................................................................ 22 

Tärkeimpiä lähteitä........................................................................................................................................ 22 

Taustakartat: 

Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa 

http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 1 

14.11.2012 Hailuoto 

HAILUOTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2012 

Kohteen laji: 

Hailuoto, kaava-alueiden arkeologinen inventointi 

Tutkimuslaitos: 


Inventoija: 

FM Kalle Luoto 

Inventointiapulainen: 

FM Jari Heiskanen 

Kenttätyöaika: 5. ja 6.10. sekä 12.10.2012 

Peruskartta: 

244212 Hailuoto 

Tutkimusten rahoittaja: 

Hailuodon kunta 

Alkuperäinen tutkimuskertomus: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, arkisto 

Kopiot: 

Hailuodon kunta 

Muinaisjäännöskohteet: 

Vanha kirkko (720020005) 

Hyypänmäki (1000016388) (ei inventointialueella) 

Marjaniemen luotsiasema (?)(ei inventointialueella) 

Hannuksensuot I (uusi kohde) 

Hannuksensuot II (uusi kohde) 

Huikku (uusi kohde) 

Löydöt: – 

Aikaisemmat tutkimukset: Vanha kirkko, kaivaus, K. Paavola 1985, 1986, 1987 

1 Johdanto 

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy suoritti arkeologisen inventoinnin Hailuodon valmisteilla olevilla 

viidellä kaava-alueella. Arkeologisen inventoinnin tarkoituksena oli paikantaa muinaisjäännöskohteet, jotta ne voidaan 

ottaa huomioon alueen kaavoituksessa. Inventointityö kohdistui viidelle eri osa-alueelle, joita yhdellä tunnettiin 

entuudestaan muinaisjäännöskohde. Työhön osallistuivat arkeologi FM Kalle Luoto ja rakennustutkija FM Jari 

Heiskanen (5.10.2012). Työn tuloksena inventoiduilta alueilta paikannettiin kolme uutta muinaisjäännöskohdetta. 

Kartta 1. Hailuoto. Arkeologisen inventoinnin osa-alueet. Ei mittakaavassa. 

1) Huikun osayleiskaava-alue ; 2) Ojakylä ; 3) Pöllä ; 4) Kirkonkylä; 5) Marjaniemi



Kartta 2. Osa-alue Huikku (1). Ei mittakaavassa. 

Kartta 3. Osa-alue Ojakylä (2). Ei mittakaavassa. 

Kartta 4. Osa-alue Pöllä (3). Ei mittakaavassa.



Kartta 5. Osa-alue Kirkonkylä (4), ei mittakaavassa. 

Kartta 6. Osa-alue Marjaniemi (5), ei mittakaavassa.



2 Perustietoa inventointialueesta 

3 Inventointityö 

3.1 Esityöt 

Hailuoto on Perämeressä sijaitseva saari, jonne on Oulusta matkaa noin 40 kilometriä. 

Lauttamatkalle Oulunsalosta Hailuotoon kertyy pituutta noin 7 kilometriä. Saaren pintaala 

on noin 200 neliökilometriä ja itä-länsi –suunnassa saaren pituus on noin 30 kilometriä. 

Nykyinen Hailuoto koostuu oikeastaan kolmesta yhteen kasvaneesta Luodon, Hanhisen 

ja Santosen saaresta. Ensimmäiset Hailuodon harjanteet ovat kohonneet merenpinnan 

yläpuolelle noin vuosien 100 ja 200 välillä. 

Hailuodon asutushistoria liittyy vahvasti maankohoamiseen. Saarta on käytetty kalastuksen 

ja hylkeenpyynnin tukikohtana, pysyvän asutuksensa saari lienee saanut viimeistään 

vuoden 1300 tienoilla, kenties jo muutamaa sataa vuotta aiemmin. Siitepölyanalyysit viittaavat 

siihen, että pysyvää maataloutta on saarella harjoitettu 1200-luvulta alkaen. Historiallisten 

karttojen perusteella 1700-luvun asuinpaikat sijoittuvat 1300-luvun rantaviivan 

tuntumaan. Ilmeisesti nykyinen asutus on syntynyt viimeistään 1400-luvulla suojaisen satamapaikan 

läheisyyteen viljelyskelpoisten maiden äärelle. Hailuodon veroluettelot ulottuvat 

1500-luvun puoliväliin, jolloin Luodon saaren eteläranta oli asutettu jotakuinkin nykyisen 

kylänauhan pituudelta. Vuoden 1654 veroluettelossa taloina mainituista suurin osa on 

säilynyt lähes samannimisinä aina 2000-luvulle saakka. Hailuoto kuului Saloisten suurpitäjään, 

mutta itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1573. Marjaniemen majakka valmistui 1872. 

Keskiniemen tunnusmajakka valmistui 1857, loisto 1900-luvun alkuvuosikymmenillä. 

Hailuoto on valittu suomen yhdeksi kansallismaisemaksi ja se on kokonaisuudessaan RKY 

kohde. Rakennettu ympäristö koostuu Ojakylän ja Kirkonkylän maanviljelyskylistä, kalastukseen 

liittyvistä Pajuperän, Iso Sunikarin ja Fiskin Sunikarin alueista sekä merenkulkuun 

liittyneestä Marjaniemen asutuksesta. Tällä hetkellä Hailuodossa on noin 1000 asukasta. 

Alueen pääasiallinen maalaji on hiekka. Saaren etelä- ja itäpuolisista alueilta löytyy myös 

savi- ja hiesumaita. 

Entuudestaan Hailuodosta on huomioitu kolme muinaisjäännöskohdetta, joista nykyinen 

muinaisjäännösrekisteri tuntee kaksi: Vanha kirkko ja Hyypänmäki. Näiden lisäksi mainitaan 

teoksessa Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset (1995) jatulintarha ”Marjaniemen 

luotsiasema”, jota ei ole kyetty paikantamaan. Hyypänmäki ja Marjaniemen luotsiasema 

sijaitsevat inventointialueen ulkopuolella. Näiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa 

Oulussa on irtolöytöinä jokunen liitupiipun pätkä ilman löytötietoja. 

Kaava-alueet sijoittuvat eri osiin Hailuotoa, joiden luonne poikkeaa huomattavasti toisistaan. 

Inventoiduista alueista Kirkonkylä ja Ojakylä ovat rakennettuja ja niiden varhaisin 

asutus periytynee jo keskiajalta. Varhaisimmista 1700-luvun kartoista voidaan tunnistaa 

useita nykyisiä taloja ja pihapiirejä. Inventointialueista historiallisen asutuksen reunamilla 

sijaitsee Pöllä, jonka asutus on alueista nuorinta. Metsäisiä, vähemmässä määrin rakennettuja 

ja peltoviljelyn ulkopuolisia alueita edustavat Marjaniemen ja Huikun kaavaalueet. 

Esitöiden yhteydessä selvitettiin alueelta tunnetut muinaisjäännös- ja irtolöytökohteet. 

Esiselvityksen perustana käytettiin Museoviraston muinaisjäännösrekisteriä 1 . Rekisterin 

tietoja täydennettiin kenttätöiden yhteydessä mm. Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon 

tiedoilla. Työn tärkeimpiä lähdeaineistoja olivat Eino Merilän ”Toisten nurkista, Hailuodon 

kulttuuriympäristöohjelma” (2003) sekä kansallisarkiston historialliset kartat. Historiallisen 

ajan muinaisjäännösten selvittämisen perustana käytettiin Kansallisarkiston historiallisia 

karttoja. Karttamateriaalin lisäksi tarkasteltiin alueen historiaa kirjallisuuden perusteella. 

1 http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx



3.1.1 Historialliset kartat 

Ainoastaan pieniä muutoksia voidaan havaita verrattaessa 1700- ja 1800-luvun karttoja 

nykykarttoihin. Kirkonkylän alueella varhaisimmissa kartoissa tärkein tielinja ei kulje kirkkomaan 

laidassa, vaan pohjoisempana Suomelan talon pihapiirin yhteydessä ja kirkolle 

johtaa erillinen tie. Tielinja näyttää siirtyneen nykyiselle paikalleen 1800-luvun aikana. 

Kirkonkylän ja Ojakylän kylien kartassa vuodelta 1746 (Kansallisarkisto F21 16/1) 

Kartassa näkyvät talojen ja paikkojen nimet ovat yhä tunnistettavissa. Suurin osa taloista 

on entisillä paikoillaan. Kartan perusteella asutus on säilynyt samoilla paikoillaan viimeiset 

vuosisadat. 

Pitäjänkartta 1845 (digitaaliarkisto: Hailuoto (2442 12 Ia.* -/- -)) 

Vuoden 1845 pitäjänkarttaan on merkitty Isolanojan luoteispuolelle mielenkiintoisia paikannimiä, 

kuten Hiden suo, Hiden Järvi ja Lennes Järvi. Nämä alueet eivät sijaitse tarkastettavalla 

kaava-alueella. Oletettavasti nämä ovat olleet järviä jo varhaisessa vaiheessa 

asutuksen syntyessä saarelle. Isolan ympäristöä voisi pitää potentiaalisena alueena varhaiselle 

asutukselle. 

Karttaan on Marjaniemen alueelle merkitty mielenkiintoinen ”Instrumentets plats”. Tosin 

merkintä sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Marjaniemeen johtava tie noudattelee jo 

1700-luvulla syntynyttä linjausta. Sinänsä suora tielinja on mielenkiintoinen ja se liittynee 

majakan rakentamiseen ja aikakaudelle tyypilliseen rakentamiseen ja julkisessa rakentamisessa 

suosittujen suorien linjojen suosimiseen. 

Sandön eli Santosen itäpäädyssä sijaitsee kausikäytössä ollut kalastusleiri (”fiskeläger”). 

Nykyisen Huikun alueella sijaitseva kohde tarkastettiin maastotöiden yhteydessä. Lisäksi 

huomio kiinnittyy Potti nimiseen satamapaikkaan Hailuodon saaren itäosassa. Tämä alue 

on myös kaava-alueiden ulkopuolella. 

Tässä yhteydessä mainittakoon myös Hailuodon pohjoisosaa kaava-alueiden ulkopuolella 

sijaitsevat mielenkiintoiset mustat merkinnät, joissa on ilmeisesti kyse merimerkeistä. 

Nämä kohteet voitaisiin mahdollisesti tulkita muinaisjäännöksiksi. 

Kalmbergin kartasto R VIIIa : List 5 ja 6 (1856) 

Santosen itärannalle on merkitty kalastusleiri, joka sijaitsee kaava-alueella (Huikku). Lisäksi 

karttaan on merkitty kirkolle johtava talvitie meren jään yli kaakon suunnasta Siikajoelta. 

Marjanimen sataman ja majakan lähelle on merkitty merimerkki (?), joka lienee 

samainen merkintä, joka näkyy myös vuoden 1845 pitäjänkartassa. 

3.1.2 Havaintoja esiselvitysmateriaalista 

Rannikoiden tuntumassa sijaitsevilla kaava-alueilla pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota 

seuraavanlaisiin kohteisiin: veneenvetopaikat, merimerkkien- ja verkonkuivauspaikkojen 

kiviröykkiöt, kaiverrukset, jatulintarhat, linnustussuojat, ankkuripaikat ja kalamajat. 

Kirkonkylän alueella kiinnitettiin erityistä huomiota entuudestaan tunnetun muinaisjäännöskohteen, 

Vanhan kirkon, lähiympäristöön, koska oletettavasti keskiaikainen asutus ja 

toiminta on sijainnut ko alueella. 

Santosen itäkärjessä kiinnitettiin erityishuomiota pitäjänkartassa erottuvaan kalastusleirin 

alueeseen (Huikku). 

Hailuodon rautakausi lienee ainakin osittain jäänyt nykyisen asutuksen alle tai sitten se sijaitsee 

kaava-alueiden ulkopuolella, kenties Ojakylän pohjoispuolella Isolanojan lähistöllä. 

Keskiaikainen kylä on todennäköisesti sijainnut Ojakylässä ja Kirkonkylässä, tosin karttojen 

perusteella sen paikantaminen on epävarmaa. Lisäksi on todennäköistä, että kylä ei 

ole muodostanut varsinaista kylätonttia, vaan rakennukset ovat sijainneet viljelysten yhteydessä 

tosistaan erillään, kuten nykyäänkin. On mahdollista, että nykyiset talonpaikat 

periytyvät hyvin kaukaisilta ajoilta, kenties keskiajalta. Ainakaan 1700-luvun puolivälistä 

nykypäivään ei voida havaita merkittäviä muutoksia talojen sijainnissa. Rakennukset ovat



sijoittuneet paikoilleen viljelysten laitaan eikä uusia taloja ole juurikaan perustettu, jottei 

viljelyala suotta pienenisi. Myös nykyiset pellot voidaankin tunnistaa jo varhaisissa kartoissa. 

Peltoala näyttää kasvaneen lähinnä maanpinnan kohoamisen seurauksena, koska 

kirkonkylän ja Ojakylän pohjoispuolinen harjualue näyttää muodostavan maataloudelle 

luontaisen rajan. 

Kuva 1. Ojakylää 1700-luvun lopun kartassa. Talojen paikat näyttävät samoilta kuin nykyään.



Kuva 2. Ote alueen nykyisestä peruskartasta (ei mittakaavassa). Kartassa on tunnistettavissa useita taloja, jotka 

näkyvät pitäjänkartassa vuodelta 1845 (seuraava kuva).



Kuva 3. Ote pitäjänkartasta vuodelta 1845 (ei mittakaavassa). Karttaan merkityt talot sijaitsevat nykyisillä paikoillaan. 

Kirkon kaakkoispuolelle on merkitty postitorvi Kasti nimisen talon yläpuolelle. Paikalla lienee kulkenut talvitie. 

Kaksi muuta postitorvea on merkitty Askelin ja Heik(k)isen taloihin Ojakylän lähelle.



Kuva 4. Kuvassa keskellä oikealla kirkko ja kirkkomaa, josta vasemmalle alaviistoon mm. Pappila ja Suomela. Kirkolta 

johtaa polku maantielle (vasemmalle). Maantie ei vielä ole siirtynyt nykyiselle paikalleen kirkon pohjoispuoellle 

kirkkomaan läheisyyteen.



3.2 Kenttätyöt 

Alueella tehtiin maastotarkastuksia lokakuussa 2012. Maastotyöt painottuivat esihistoriallisten 

kohteiden osalta rakentamattomille alueille, lähinnä saaren länsiosaan Marjaniemeen 

johtavan tien eteläpuolelle. Kirkonkylän ja Ojakylän alueelta pyrittiin paikantamaan 

historiallisen ajan jäännöksiä. Maastotöissä tehtiin kohteesta havaintoja sekä dokumentointiin 

havainnot muistiinpanoin, GPS laitteella sekä valokuvaamalla. 

Tarkimmin tarkasteltuja alueita esihistoriallisten kohteiden osalta oli Marjaniemen lähellä 

sijaitsevan Hannuksenlammen pohjoispuolinen alue sekä Santosen itäosan kaava-alue. 

Historiallisen ajan kohteita pyrittiin paikantamaan kirkon lähiympäristöstä, Ojakylästä ja 

Santosen itäkärjestä. 

Kartta 7. Maastossa tarkastetut alueet (punaisella). Ei mittakaavassa. 

4 Kohteet 

Taulukko 1. Kaava-alueen muinaisjäännöskohteet. 

NRO Rauhoitusluokka 

Nimi 

MJ 

rek. tunnus 

(Museov.) 

Luettelossa on mainittu kohteet Marjaniemen luotsiasema ja Hyypänmäki, jotka eivät 

kuulu kaava-alueeseen. Kohteelle Marjaniemen luotsiasema ei ole ilmoitettu sijaintia, koska 

sitä ei ole kyetty paikantamaan vuonna 1976 eikä 2012. Mittakaavan 1:100 000 kartassa 

on kuvattu kaikki kohteet, kun taas kohdekartat (MK 1:10 000) on laadittu ainoastaan 

tarkastetuista kohteista. 

MJ 

tyyppi 

Ajoitus Sijainti P Sijainti I 

1 1 Vanha kirkko 72010005 kirkkorakenteet historiallinen 7 211 450 392 367 

aika, keskiaikainen 

2 2 Hyypänmäki 1000016388 taide, muistomerkit 

hakkaukset 7 217 372 396 545 

3 (3?) Marjaniemen luotsiasema 

tuhoutunut? (Jatulintarha) - - - 

4 2 * Hannuksensuot I uusi kohde pyyntikuopat ajoittamaton 7 214 012 386 696 

5 2 * Hannuksensuot II uusi kohde pyyntikuopat ajoittamaton 7 214 143 386 724 

6 2 * Huikku uusi kohde kalastuspaikat historiallinen 7 215 074 408 030 

aika 

• Kohdassa rauhoitusluokka on *:llä merkityt ehdotuksia.



Kartta 8. Kartta muinaisjäännöskohteiden sijainnista. MK 1 : 100 000. 

Lisäykset peruskarttaan: Kalle Luoto. 

Kartan numerot viittaavat raportin kohdenumerointiin (katso taulukko 1). Kohde 3 on todennäköisesti tuhoutunut.



Kuva 5. Vanha kirkko, Hailuoto. Kivijalka erottuu selkeänä rakenteena kirkkomaalla. Kirkon kivijalan päälle on pystytetty 

rakenteita, kuten saarnatuoli ja penkkejä sekä muistokivi. 

4.1 Vanha kirkko [72010005] kirkonpaikat 

Nimi: 

Vanha kirkko 

Kunta: 


Laji: 

kiinteä muinaisjäännös 

Ajoitus: 

keskiaikainen 

Muinaisj.tyyppi: 

kirkkorakenteet, kirkonpaikat 

Rauhoitusluokka: 1 

Lukumäärä: 1 

Koordinaatit: ETRS TM 35 

N 7 211 449 

E 392 359 

Z/m.mpy 

6 m mpy 

Koord.selite 

Peruskartan keskikoordinaatit 

Etäisyystieto 

Hailuodon kirkosta 100 m koilliseen 

Peruskartta: 


Aiemmat tutkimukset: kaivaus K. Paavola 1985, 1986, 1987 

Paikka K sijaitsKohde sijaitsee vuonna 1968 palaneen kirkon kohdalla. Kappeli oli olemassa 

viimeistään 1400 -luvulla, mahdollisesti jo 1300 -luvulla. Kaivauslöytöinä on saatu talteen 

mm. 1400 -luvun rahoja. Kirkonpaikka on yksi Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia. 

Havainnot 2012: 

Vuonna 1968 palaneen kirkon kivijalka on helposti tunnistettavissa kirkkomaalla. Kirkon 

kivijalan päälle on pystytetty kirkollisessa käytössä tarvittavia rakenteita, kuten saarnatuoli, 

alttari, penkkejä sekä muistokivi.



Kartta 9. Kohteen 1 (Vanha kirkko) sijainti. MK 1: 10 000. MK 1 : 10000.



4.2 Hyypänmäki [1000016388] taide, muistomerkit - hakkaukset 

Nimi: 

Hyypänmäki 

Kunta: 


Laji: 

kiinteä muinaisjäännös 

Ajoitus: 

historiallinen 


taide, muistomerkit - hakkaukset 



Koordinaatit: 

pkoo: 7 217 372 

ikoo: 396 545 

Z/m.mpy 

31 m mpy 

Koord.selite 

Muinaisjäännösrekisterin mukaiset koordinaatit 


Peruskartta: 


Aiemmat tutkimukset: Maanmittauslaitoksen julkaisemattomat työaineistot 2002- 

2009 

Struven ketjun piste, joka on ollut maastoon merkitsemätön. Struve käytti pisteestä nimeä 

Hyypän-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Hyypänmäki. Osa Struven ketjusta 

on suojeltu UNESCOn maailmanperintökohteena. Hyypänmäen piste ei ole osa UNES- 

COn maailmanperintökohdetta. 

Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä 

Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 

1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös 

venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin 

alueella. 

Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, 

Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden 

esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin 

maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä 

maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. 

Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, 

mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon 

yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. 

Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista 

pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä. 

Pisteiden inventointi maailmanperintökohteita valittaessa ja ketjun hoitotöiden yhteydessä 

(Maanmittauslaitoksen julkaisemattomat työaineistot 2002-2009). 


Kohdetta ei tarkastettu inventoinnin yhteydessä, koska se sijaitsi kaava-alueen ulkopuolella.



4.3 Marjaniemen luotsiasema [numerotta] tod. näk. tuhoutunut 

Nimi: 

Marjaniemen luotsiasema 

Kunta: 


Laji: - 

Ajoitus: - 


jatulintarhat 


Lukumäärä: 1 ? 

Koordinaatit ETRS TM 35 

N: 7 215 135 

E: 385 195 

Z/m.mpy 

31 m mpy 

Koord.selite 

Marjaniemen majakka, arvioitu sijainti 


Hailuodon kirkosta noin 8 km länsiluoteeseen 

Peruskartta: 


Aiemmat tutkimukset: Tarkastus P. Purhonen ja L. Erä-Esko 1976 

Kohde on sijainnut Hailuodon läntisimmässä kärjessä Marjaniemen luotsiaseman alueella. 

Vanhojen, 1800-luvulta olevien kirjallisten mainintojen perusteella tiedetään Marjoniemen 

majakan lähellä sijainneen jatulintarhan. Jatulintarhan sijaintia ei tunneta ja se on mahdollisesti 

tuhoutunut. 


Marjaniemen majakan ympäristöä kierrettiin maastotöiden yhteydessä pikaisesti ja epäsystemaattisesti. 

Kohdetta ei havaittu ja se on mahdollisesti tuhoutunut.



4.4 Hannuksensuot I [uusi kohde] pyyntikuopat 

Nimi: 

Hannuksensuot 

Kunta: 


Laji: 

kiinteä muinaisjäännös (ehdotus) 

Ajoitus: 

ajoittamaton 


Elinkeinohistoriallinen, pyyntikuopat 

Rauhoitusluokka: 

2 (ehdotus) 


Koordinaatit ETRS TM 35 Läntinen Itäinen 

N 7 214 012 7 214 005 

E 386 696 386 715 

Z/m.mpy 10 10 

Koord.selite 

GPS mittaus rakenteen keskeltä, vasen koordinaatti kuvaa 

läntistä kuoppaa 



Peruskartta: 


Aiemmat tutkimukset: - 


Paikalla on kaksi mäntykankaalla talousmetsässä sijaitsevaa pyyntikuoppaa. Kuopat on 

kaivettu hiekkamaahan hiekkaharjanteen korkeimman kohdan itä ja länsi puolelle. 

Kuoppa 1 

Muodoltaan pyöreän kuopan halkaisija on noin 2,5 m. Kuopan pohja on koillis-lounas – 

suuntainen. Kuoppa sijaitsee itään laskevalla rinteellä ja erityisesti sen idän ja koillisen 

puoleiseen rinteeseen on kasattu maata. Kuopan lounaisosan yli kulkee nuorempi polku, 

joka on romahduttanut lounaisreunaa. 

Kuoppa 2 

Kuopan koko on 2,5 x 2 m ja syvyys 0,7 m. Kuoppa on lounas-koillinen –suuntainen ja se 

sijaitsee harjanteen länsireunassa. Kuopan kaakkoispuolelle on kasattu kaivamisessa syntynyttä 

maata. Kuoppa saattaa olla myös kellari- tai varastokuoppa, mutta sijaintinsa 

puolesta se sopisi paremmin pyyntikuopaksi.



Kuva 6. Hannuksensuot I, kuoppa 1. Kuvan nuoli osoittaa pohjoiseen. 6.10.2012. 

Kuva 7. Hannuksensuot I, kuoppa 2. Kuvan nuoli osoittaa pohjoiseen. 6.10.2012.



4.5 Hannuksensuot II [uusi kohde] pyyntikuopat 

Nimi: 

Hannuksensuot 

Kunta: 


Laji: 


Ajoitus: 

ajoittamaton 


Elinkeinohistoriallinen, pyyntikuopat 


2 (ehdotus) 


Koordinaatit 

N 7 214 143 

E 386 724 

Z/m.mpy 10 

Koord.selite 

GPS mittaus rakenteen keskeltä 



Peruskartta: 




Jyrkkäreunainen pohjois-etelä suuntainen pyyntikuoppa, jonka koko on 2,5 x 2 m ja syvyys 

0,7 m. Kuopan pohjoisreuna on eteläreunaa loivempi. Rinne nousee kuopan lounaispuolella. 

Kuopassa ei havaittu selkeää reunavallia. Kuoppa sijaitsee mäntykankaalla. 

Kartta 10. Kohteiden Hannuksensuot I (4) ja Hannuksensuot II (5) sijainti. MK 1 : 10000.



4.6 Huikku [uusi kohde] kalastustukikohdat 

Nimi: 

Kunta: 

Laji: 

Ajoitus: 



Lukumäärä: 

Huikku 



historiallinen aika (arvio: 1700 - 1800-luku) 

elinkeinohistoriallinen, kalastustukikohdat 

2 (ehdotus) 

4 kellarinjäännöstä 

koordinaatit 

pkoo: 7 215 030 7 215 110 

ikoo: 408 000 408 060 

Z/m.mpy 

5 m mpy 

Koord.selite 

alueen äärikoordinaatit 


Hailuodon kirkolta noin 16 km itäkoilliseen 

Peruskartta: PK 244403 



Huikun alueelle on merkitty vuoden 1845 pitäjänkarttaan sekä Kalmbergin karttaan P. 

VIII 6 (1856) kalastusleiri. Maastotarkastuksen yhteydessä paikalla havaittiin 4 rakennuksen 

kellarikuopaksi tulkittavaa rakennetta. Paikalla maannos on hiekkaa. Kohteen koillispuolella 

kohoaa korkea telemasto, jonne johtaa uudehko tie. Kohteen eteläpuolella on 

hiekkakuoppa. Nykyinen merenranta on noin 500 metrin etäisyydellä idässä. 

Kohde 1: 

Kohde 2: 

Kohde 3: 

Kohde 4: 

Pohjois-etelä –suuntainen kuoppa, jonka reunat ovat jyrkät. Kuopalla on kokoa 2 x 1,5 

metriä ja syvyyttä 0,9 m. Kohteen koillispuolella on pienempi kuopanne. Paikalla maannos 

on hiekkamaata. Kohde tulkittiin rakennuksen kellariksi. Kohteen koillispuolella on 

muinaisen rantavallin tai dyynin reuna noin 8 metrin etäisyydellä. 

Kuoppa, koko 2 x 1,5 metriä, syvyys 0,9 m 

Rakennuksen pohja, jonka keskellä on kellarikuoppa. Kellari on pohjois-etelä –suuntainen 

ja noin 1,5 x 1,5 m kokoinen ja 0,9 m syvä. Mahdollinen rakennuksen pohja erottuu 

maastossa ympäristöään muutamia senttejä syvempänä alueena. Se on kooltaan noin 4 x 

3 m ja sen eteläpuolella on mahdollinen sisäänkäyntikohta. 

Kuoppa, koko 2 x 1,2 m, syvyys 0,8 m.



Kuva 8. Vuonna 1856 laadittuun Kalmbergin karttaan on Santosen (SandÖ) itäkärkeen merkitty Fiskelägen (kalaleiri). 

Ote Kalmbergin kartasta VIII 6. 

Kuva 9. Huikku, kohde 3. Kuvan keskellä on pohjoiseen osoittava nuoli, joka on sijoitettu oletetun rakennuksen 

”eteisen” kohdalle.



Kartta 11. Kohteen Huikku sijainti. MK 1 : 10000.



5 Tulokset 

Inventoinnin tuloksena paikannettiin kolme ennestään tuntematonta muinaisjäännöskohteena 

suojeltavaksi ehdotettavaa kohdetta. Uusien kohteiden lisäksi kaava-alueella sijaitsee 

myös tunnettu muinaisjäännös Vanha Kirkko. Paikannetuissa kohteissa kuvastuu alueen 

elinkeinot, metsästys ja kalastus, koska kohteista kaksi on pyyntikuoppakohteita ja 

yksi kalastusleiri. Maasto- ja karttahavaintojen perusteella varhaisen historiallisen ajan 

asutuksen voisi olettaa sijoittuvan Ojakylän Isolanojan lähiympäristöön, mahdollisesti 

Töyrään tai Isolan talojen läheisyyteen. Yksityisten talojen pihapiirejä ei tämän työn yhteydessä 

tarkastettu, mutta vanhojen tilojen pihapiirejä voitaisiin pitää Hailuodon erityisinä 

arkeologisina intressialueina, joista saattaa paljastua alueen varhaiseen historiaan liittyviä 

löytöjä. Talojen pihapiirissä on rakentaminen oletettavasti keskittynyt aina samalle 

paikalle, minkä seurauksena uudemmat kerrostumat ovat peittäneet alleen vanhempia 

kerrostumia. Näitä kohteita ei inventoinnissa kyetty kuitenkaan havaitsemaan. 


Laatinut: 

Kalle Luoto 

FM, arkeologia 

Tärkeimpiä lähteitä 

Kansallisarkisto (Rauhankatu, Helsinki) F98 4/1-108 isojakokarttoja (kartat vuosilta 1766, 

1799 ja 1834) 

Kansallisarkisto, digitaaliarkisto 

Merilä, Eino. Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma. Hailuodon kunta, 

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto. Tornio 2003. 

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 

Paulaharju, Samuli 1914: Kuvauksia Hailuodosta. Helsinki 

Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Osa 1. Oulun seutukunta, Iin seutukunnan 

eteläosa. Pohjois-Pohjanmaan liitto. 1995. 

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1. Oulun kaupunkiseutu, 

Iijokisuu, Oulujokilaakso, koillismaan seutukunta. Pohjoispohjanmaan seutukaavaliitto 

1993.

Hailuodon kaava-alueet Arkeologinen inventointi 2012 - Hailuoto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?