Vantaan kaupungin arViointikertomus 2008 - Vantaan kaupunki
Vantaan kaupungin arViointikertomus 2008 - Vantaan kaupunki
Vantaan kaupungin arViointikertomus 2008 - Vantaan kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong><br />
arviointikertomus<br />
<strong>2008</strong><br />
Yhteenveto<br />
tarkastuslautakunnan<br />
suorittamista<br />
arvioinneista<br />
Tarkastuslautakunta 29.4.2009
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 1<br />
TIIVISTELMÄ<br />
1 <strong>Vantaan</strong> hyvinvointipalveluiden tuottavuus<br />
<strong>Vantaan</strong> hyvinvointipalveluiden kokonaistuottavuus<br />
on valtakunnallisen kuntien ja<br />
kuntayhtymien tuottavuustilaston metodein<br />
mitattuna laskenut vuosina 2002 - 2007 noin<br />
0,9 prosenttia. Samalla aikavälillä valtakunnallinen<br />
kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus<br />
väheni noin 3,6 prosenttiyksikköä.<br />
<strong>Vantaan</strong> hyvinvointipalveluiden tuottavuuskehitys<br />
on siten valtakunnallista keskiarvoa<br />
parempi. Sivistyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden<br />
tuottavuuskehitys on valtakunnallista<br />
keskiarvoa parempaa, ja terveydenhuoltopalveluiden<br />
tuottavuuskehitys jää<br />
hieman valtakunnallista keskiarvoa heikommaksi.<br />
Positiivinen tuottavuuskehitys on useimmiten<br />
yhdistettävissä aktiivisiin tuottavuustoimenpiteisiin,<br />
kun taas laskevaa tuottavuuskehitystä<br />
pyritään useimmiten selittämään ympäristötekijöillä.<br />
Olennaiseksi kysymykseksi<br />
nouseekin, olisiko myös laskevan tuottavuuskehityksen<br />
palveluissa löydettävissä<br />
mahdollisuuksia toimintatapojen aktiiviselle<br />
tuottavuuslähtöiselle kehittämiselle?<br />
Tämän lisäksi palveluiden ostot monopolistisissa<br />
kilpailuasemissa toimivilta tuottajilta<br />
vaikuttavat johtavan reaalisten kustannusten<br />
holtittomaan nousuun ja tuottavuuden jyrkkään<br />
laskuun. Tuottavuustutkimuksen tulosten<br />
valossa tarkastuslautakunta kannustaa<br />
<strong>kaupungin</strong> palvelutuotantoa kiinnittämään<br />
entistä enemmän huomiota<br />
tuottavuuden aktiiviseen johtamiseen.<br />
2 Valtuustokauden 2005 - <strong>2008</strong> strategian<br />
toteutuminen ja strategisen ohjauksen kehittyminen<br />
Vantaalainen strategiatyön malli on itsessään<br />
toimiva ja kokonaisvaltainen. Strategia laaditaan<br />
tiiviissä yhteistyössä poliittisen johdon<br />
sekä virkamiesjohdon välillä ja prosessissa<br />
otetaan organisaation eri tasot hyvin huomioon.<br />
Strategia on luonteeltaan toimintaa velvoittava,<br />
ja se sovitetaan yhdessä erillisten<br />
kehittämisohjelmien kanssa kunkin taloussuunnitelmakauden<br />
taloudellisiin mahdollisuuksiin.<br />
Prosessin tuloksena tuotetaan strategian<br />
perusosat: <strong>kaupungin</strong> visio, missio ja<br />
arvot sekä <strong>kaupunki</strong>tason tuloskortti. Yleisesti<br />
voidaan arvioida, että <strong>kaupunki</strong> on<br />
valtuustokauden aikana pystynyt kehittymään<br />
kohti visiolla ilmaistua tavoitetilaa.<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> strategian rakenne on<br />
kuitenkin epäyhtenäinen. Kaupungin arvot,<br />
<strong>kaupungin</strong> missio ja <strong>kaupungin</strong> visio luovat<br />
sinänsä yhtenäisen kokonaisuuden. Sitä vastoin<br />
kriittiset menestystekijät, taloussuunnitelmakauden<br />
tavoitteet ja talousarviovuoden<br />
sitovat tavoitteet nivoutuvat näihin varsin<br />
puutteellisesti. Lisäksi taloussuunnitelmakauden<br />
tavoitteet ovat valtuustokaudella jäsentyneet<br />
hyvin harvoin myöhempien talousarviovuosien<br />
sitoviksi tavoitteiksi. Tarkastuslautakunta<br />
toivoo, että strategia muodostaa<br />
jatkossa yhtenäisen kokonaisuuden,<br />
jossa ylemmän tason ohjausvälineet<br />
eivät jää ainoastaan sanahelinäksi.<br />
Valtuustokauden sitovien tavoitteiden toteumaprosentti<br />
on laskenut 91,4 prosentista<br />
71,7 prosenttiin. Prosentuaalisesti eniten<br />
toteutumattomia tai osittain toteutuneita tavoitteita<br />
on ollut uudistumisen ja henkilöstön<br />
hyvinvoinnin ryhmässä. Sitovien tavoitteiden<br />
määrä on valtuustokaudella lisääntynyt<br />
35:stä 46:een. Tarkastuslautakunta on huomauttanut<br />
tavoitteiden toteuman arvioinnista<br />
eniten vuonna <strong>2008</strong>, jolloin tällaisia tavoitteita<br />
oli yhteensä seitsemän. Vuosina 2005 ja<br />
2007 tarkastuslautakunta huomautti asiasta<br />
molempina yhteensä viiden tavoitteen kohdalla<br />
ja vuonna 2006 yhden tavoitteen kohdalla.<br />
3 Toiminnalliset tavoitteet<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> oli asettanut vuonna <strong>2008</strong><br />
strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi 46<br />
sitovaa tavoitetta. Toimialojen arvioiden<br />
mukaan tavoitteista toteutui 33 kappaletta.<br />
Lisäksi 12 tavoitetta toteutui osittain ja
2 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
yksi ei toteutunut. Toteutumatta jäi Vivamus-hyvinvointikeskuksen<br />
rakentamista koskeva<br />
tavoite. Osittain toteutuneet tavoitteet<br />
jakaantuivat melko tasaisesti eri kriittisten<br />
menestystekijöiden alle kuitenkin siten, että<br />
osaavaan työvoimaan ja yhteiseen vastuuseen<br />
hyvästä vanhuudesta liittyvistä tavoitteista<br />
osittain toteutuneiksi raportoitiin puolet<br />
tai enemmän.<br />
Toimialojen suorittama tavoitteiden toteuman<br />
raportointi on liian optimistista.<br />
Yksiselitteisesti toteutumattomia tavoitteita<br />
raportoidaan usein toteutuneiksi tai osittain<br />
toteutuneiksi. Tarkastuslautakunta katsoo,<br />
että näin on tapahtunut yhteensä seitsemän<br />
sitovan tavoitteen kohdalla. Tavoitteiden<br />
toteuman arvioinnissa on kiinnitettävä<br />
erityistä huomiota siihen, että osittain toteutuneen<br />
tavoitteen tulee määritelmällisesti olla<br />
tavoite, joka on toteutunut osalla sille määritellyistä<br />
mittareista. Melkein toteutunut tavoite<br />
ei ole osittain toteutunut tavoite. Tarkastuslautakunta<br />
edellyttää, että tavoitteiden<br />
toteuma raportoidaan jatkossa realistisesti<br />
ja kiertelemättä.<br />
Sitoviin tavoitteisiin on kuulunut kehityskeskusteluita<br />
koskeva tavoite vuosittain<br />
ainakin vuodesta 2001 lähtien. Tavoite ei<br />
kuitenkaan ole toteutunut yhtenäkään vuonna.<br />
Jatkuvat heikot tulokset viittaavat siihen,<br />
että on syytä kiinnittää erityistä huomiota joko<br />
tavoitteenasetteluun tai sen resursointiin,<br />
sillä jo kuntalaki edellyttää riittävää määrärahaa<br />
toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi.<br />
Edellä mainitun lisäksi kehityskeskusteluiden<br />
määrien seuranta on heikkoa:<br />
tietojen keräämisessä on suoranaisia puutteita,<br />
tämän lisäksi seurantaongelmia syntyy<br />
henkilöstövaihdoksista johtuen.<br />
Sitovien tavoitteiden näkökulma on usein<br />
hallintolähtöinen. Tällaisten tavoitteiden<br />
lähtökohdat löytyvät hallinnollisista prosesseista,<br />
ja niiden yhteydet itse palvelutuotantoon<br />
ja hyödyt <strong>kaupunki</strong>laisten kannalta jäävät<br />
usein epäselviksi. Useimmat tällaisista<br />
tavoitteista koskevat erilaisten ohjelmien ja<br />
strategioiden laatimista tai päivittämistä.<br />
Tarkastuslautakunta edellyttää, että sitovien<br />
tavoitteiden asettelussa huomio kohdistetaan<br />
<strong>kaupunki</strong>laisen näkökulmaan:<br />
tavoitteista tulee käydä ilmi, millaisia<br />
konkreettisia hyötyjä ne tuottavat <strong>kaupunki</strong>laisille.<br />
Useiden sitovien tavoitteiden, niiden mittareiden<br />
ja niistä raportoinnin yhteensopivuudessa<br />
on ongelmia. Vaikka tähän ryhmään<br />
kuuluvat tavoitteet ovat useimmiten<br />
sinänsä hyviä, on niiden mittarit kuitenkin<br />
asetettu liian joustaviksi. Tällöin kyseiset tavoitteet<br />
voidaan todeta toteutuneiksi riippumatta<br />
todellisesta edistyksestä tavoiteltavien<br />
vaikutusten suhteen. Lisäksi tavoitteiden toteuman<br />
raportointi jää helposti hyvin ympäripyöreäksi.<br />
Tarkastuslautakunta edellyttää,<br />
että sitovien tavoitteiden mittarit mietitään<br />
huolella. Tällöin mittareiden tavoitearvojen<br />
saavuttaminen tukee myös tavoitteiden<br />
määrittämän tavoitetilan saavuttamista.<br />
Muutamat sitovat tavoitteet ovat aivan<br />
liian yleisellä tasolla, mistä seuraa, että<br />
niiden toteutumisen arviointi on hyvin<br />
vaikeaa. Tavoitteiden mittariksi on lueteltu<br />
erilaisia selvityksiä tehtävistä toimenpiteistä,<br />
minkä jälkeen ne on varmuuden vuoksi raportoitu<br />
toteutuneiksi. Tarkastuslautakunta<br />
kehottaa toimijoita kiinnittämään tavoiteasettelussa<br />
erityistä huomiota tavoitteen<br />
tarkkaan kohdentamiseen ja tavoitearvojen<br />
mielekkääseen asettamiseen.<br />
Samoin tavoitteiden raportointia varten<br />
tulisi luoda asteikko.<br />
4 Talouden tilanne ja talouden kehitys<br />
<strong>Vantaan</strong> tase ei osoita alijäämää, ja vuonna<br />
<strong>2008</strong> ylijäämä kasvoi 2,9 milj. eurolla. <strong>Vantaan</strong><br />
käyttötalouden tila oli siten vuodenvaihteessa<br />
hyvä. Käyttötalouden tasapaino<br />
ei kuitenkaan kerro kaikkea <strong>kaupungin</strong> taloudellisesta<br />
tilanteesta, sillä huomattavat investoinnit<br />
ovat johtaneet varsin mittavaan<br />
velkaantumiseen. Keskeisen <strong>kaupungin</strong> ve-
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 3<br />
lanhoitokykyä kuvaavan tunnusluvun,<br />
lainanhoitokatteen, arvo vuonna <strong>2008</strong> oli<br />
1,7. Lainanhoitokyky voidaan arvioida<br />
hyväksi, mikäli tunnusluvun arvo on yli 2.<br />
Voimistuva talouden taantuma sekä suurten<br />
infrastruktuuriprojektien rahoitustarpeet<br />
muodostavat lisävelkaantumisen kautta <strong>kaupungin</strong><br />
taloustilanteelle merkittävän uhan.<br />
5 Nuorisopalvelut<br />
Nuorisopalvelut siirtyivät vuoden <strong>2008</strong> alusta<br />
osaksi uutta vapaa-ajan ja asukaspalveluiden<br />
toimialaa, ja yhteistyö uudella toimialalla<br />
on sujunut hyvin. Palveluissa on saatu hyviä<br />
kokemuksia sekä poikkihallinnollisesta<br />
yhteistyöstä että virka-ajan ulkopuolella tehtävästä<br />
työstä. Palveluiden suurimmat ongelmat<br />
liittyvät toimitilaverkostoon, jossa on<br />
puutteita erityisesti Keski-<strong>Vantaan</strong> ja Seutulan<br />
osalta. Tarkastuslautakunta kehottaa<br />
toimijoita arvioimaan tarkkaan mahdollisuuksia<br />
saada myös muilta toimialoilta<br />
panostusta virka-ajan ulkopuolella tehtävään<br />
työhön. Lisäksi tarkastuslautakunta<br />
toivoo, että nuorisotilojen tasapuoliseen sijoittamiseen<br />
kiinnitetään erityistä huomiota.<br />
6 Kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja <strong>kaupungin</strong><br />
museot<br />
Kulttuuripalvelut siirtyivät vastaavasti nuorisopalveluiden<br />
kanssa uudelle vapaa-ajan ja<br />
asukaspalveluiden toimialalle, ja myös niiden<br />
osalta toiminta uudella toimialalla on lähtenyt<br />
käyntiin hyvin. Palveluissa toimialan<br />
ohut hallinto ja tukipalveluiden ongelmat on<br />
kuitenkin koettu heikkoutena ja tarkastuslautakunta<br />
toivookin, että tukipalveluiden<br />
poikkihallinnollista hyödyntämistä esimerkiksi<br />
palvelukeskuksen muodossa pyrittäisiin<br />
jatkossa kehittämään. Lisäksi on<br />
kiinnitettävä erityistä huomiota valtionosuuksien<br />
riittävään kohdentamiseen niiden<br />
oikeille saajille: mikäli valtionosuuksien<br />
korotukset eivät kohdistu taidelaitoksille,<br />
voidaan niitä jatkossa vähentää.<br />
7 Asuntotoimi ja VAV Asunnot Oy<br />
Vaikka kaikki <strong>kaupunki</strong>laiset ovat asuntotoimen<br />
asiakkaita, tarkastuslautakunta<br />
suosittaa, että vanhusten, vammaisten,<br />
nuorten, asunnottomien ja maahanmuuttajien<br />
asunnonsaamiseen ja asumisoloihin<br />
kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisesti<br />
nuorten asunnottomuutta olisi tarpeen tutkia<br />
ja korjata havaitut epäkohdat, sillä asunnottomuus<br />
on kriittinen ja muihin ongelmiin<br />
johtava epäkohta nuorten rakentaessa elämäänsä.<br />
Lisäksi tarkastuslautakunta katsoo,<br />
että rahoitusongelmista huolimatta <strong>kaupungin</strong><br />
olisi selvitettävä mahdollisuuksia pienten<br />
asuntojen tuotantoon, sillä vuokra-asuntojen<br />
kysyntä on lähtenyt jyrkkään nousuun.<br />
8 Tilakeskus<br />
Tilojen käytön tehokkuuden parantaminen on<br />
Vantaalla kuulunut useana vuotena yhtenä<br />
osana laajempaan palvelujen tuottavuuden<br />
parantamistavoitteeseen. Tilojen käytön tehokkuutta<br />
ja tehokkuuden arviointia on lähdetty<br />
parantamaan erilaisia toimitilojen tehokkuusmittareita<br />
kehittämällä sekä toimitilojen<br />
ja tilapalveluiden käytännön järjestelyitä<br />
uudistamalla. Tarkastuslautakunta pitää<br />
tärkeänä, että vielä valmistelussa olevat<br />
toimitilojen tehokkuusmittarit saadaan<br />
Vantaalla kehitettyä ja että ne ovat vertailukelpoisia<br />
muiden suurten <strong>kaupunki</strong>en<br />
vastaavien mittarien kanssa. Tarkastuslautakunta<br />
suosittaa myös, että suunnitelmissa<br />
olevat uudet toimialakohtaiset<br />
vuokra- ja palvelusopimukset toimitilojen<br />
ja toimitilapalveluiden järjestämisestä otetaan<br />
nopeasti käyttöön vuonna 2009. Erityisesti<br />
pitää varmistaa uuden sopimusjärjestelmän<br />
käytännön toimivuus ja seurata<br />
että sopimusjärjestelmä todella selkeyttää<br />
eri osapuolten vastuut tilakysymyksissä ja<br />
edistää tilojen ja tilapalvelujen käytön<br />
joustavuutta ja tehokkuutta.
4 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
9 Rahoitus<br />
Rahoituksen tuloalue on aktiivisesti kehittänyt<br />
uusia toimintatapoja pyrkien erityisesti<br />
selkiyttämään rahoitus- ja korkoriskien hallinnointia.<br />
Tarkastuslautakunta katsoo, että<br />
rahoituksen toimialue on onnistuneesti<br />
kehittänyt toimintaansa ja luonut tarpeellisia<br />
riskinhallintavälineitä <strong>kaupungin</strong> rahoitus-<br />
ja korkoriskien hallintaan.<br />
10 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos<br />
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvioprosessissa<br />
oli ongelmia. Pelastuslaitoksen<br />
talousarvioesitys ei ollut valmistunut<br />
<strong>kaupungin</strong> aikataulujen puitteissa ja talousarvioprosessin<br />
aikana pelastuslaitoksen ja taloussuunnittelun<br />
välillä oli ollut ilmeisiä ongelmia<br />
tiedonkulussa.<br />
Pelastuslaitoksen talousarvioon oli tehty<br />
muutoksia <strong>kaupungin</strong>hallituksen talousarvioesityksen<br />
ja lopullisen <strong>kaupungin</strong>valtuuston<br />
talousarviokäsittelyn välillä. Näistä muutoksista<br />
tieto ei ilmeisesti ollut kulkenut taloussuunnittelun<br />
ja pelastuslaitoksen välillä<br />
riittävän hyvin. Pelastuslaitos ei ollut myöskään<br />
varmistanut pelastuslaitoksen johtokunnassa<br />
käsitellyn talousarvion ja sen pohjalta<br />
tehdyn käyttösuunnitelman vastaavuutta valtuuston<br />
hyväksymään lopulliseen talousarvioon.<br />
Näin pelastuslautakunnan käyttösuunnitelmassa<br />
oli eri liikeylijäämä/alijäämätavoite<br />
kuin valtuuston hyväksymässä talousarviossa.<br />
Tilinpäätöksen <strong>2008</strong> vertailussa oli pelastuslaitoksen<br />
osalta vertailtavana talousarvio, joka<br />
poikkesi valtuuston hyväksymästä talousarviosta.<br />
Tarkastuslautakunta edellyttää että talousarvio<br />
valmistellaan <strong>kaupungin</strong> antamassa<br />
aikataulussa. Hyväksyttäessä käyttösuunnitelmaa<br />
pitää varmistua, että se perustuu<br />
valtuuston lopullisesti hyväksymään<br />
talousarvioon. Keskeiset muutokset<br />
talousarvion sitoviin eriin pitää hyväksyttää<br />
<strong>kaupungin</strong>valtuustolla. Tarkastuslautakunta<br />
edellyttää lisäksi että pidetään<br />
huolta siitä että tilinpäätösvertailussa on<br />
vertailtavana talousarviona aina valtuuston<br />
hyväksymä talousarvio.<br />
11 Tilinpäätöskäsittelyn aikataulu<br />
Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on annettava<br />
tilinpäätös maaliskuun loppuun mennessä<br />
ja annettava se tilintarkastajan tarkastettavaksi.<br />
Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus<br />
sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomus<br />
on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta<br />
seuraavan vuoden kesäkuun loppuun<br />
mennessä. Vantaalle on muodostunut käytäntö,<br />
että tilinpäätös annetaan maaliskuun viimeisinä<br />
päivinä ja käsitellään <strong>kaupungin</strong>valtuustossa<br />
ennen toukokuun puoltaväliä. Sitä<br />
ennen arviointikertomus on strategiaseminaarin<br />
asiakirjana. Ulkoisen valvontatyön<br />
suorittamiselle on varattava riittävästi<br />
aikaa. Erityisen korostunut tilanne on silloin,<br />
kun tilintarkastuksessa havaitaan virheitä,<br />
joiden korjaamiseen tarvitaan uusi<br />
<strong>kaupungin</strong>hallituskäsittely.<br />
Kaupunginhallituksen on huolehdittava,<br />
että talouspalvelukeskuksen ja muiden<br />
tilinpäätöksen valmistumisesta vastaavien<br />
on laadittava tilinpäätös siten, että se on<br />
valmis kun <strong>kaupungin</strong>hallitus ja tilintarkastaja<br />
ryhtyvät sitä käsittelemään.<br />
Suunnitelmallinen eteneminen <strong>kaupungin</strong><br />
muiden tehtävien ja tilinpäätöksestä aiheutuvien<br />
toimenpiteiden kesken <strong>kaupungin</strong><br />
on otettava itse huomioon.<br />
12 Elinkeinopolitiikka<br />
<strong>Vantaan</strong> elinkeinopolitiikan hoito on käytettävissä<br />
olevan tiedon perusteella onnistunutta.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> aikana Vantaa on ollut tiiviisti<br />
mukana pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyössä.<br />
<strong>Vantaan</strong> elinkeinopolitiikan menestyksekkäästä<br />
hoitamisesta kertovat tehdyt<br />
tutkimukset, joiden mukaan vantaalaisyritysten<br />
toimintaedellytykset ovat kunnossa. Lisäksi<br />
Aviapolis on pää<strong>kaupunki</strong>seudun tunnetuin<br />
ja suosituin yritysalue, joka jatkaa<br />
kasvuaan. Tarkastuslautakunta suosittaa<br />
osallistumista kunnallisen ja seutuyhteistyön<br />
tulosten seurantatiedon kehittämiseen.<br />
Ajantasainen työpaikkojen määrän
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 5<br />
kehitys, yritysten määrä, kokonaistuottavuuden<br />
kasvu ja työttömyysaste olisi saatava<br />
palvelemaan suunnittelua ja päätöksentekoa.<br />
Samoin yhteistyön laadun arviointi<br />
tavoitteiden samansuuntaisuutta ja<br />
yhteistyökumppaneiden luotettavuutta<br />
koskien palvelevat tulosten onnistuneisuutta.<br />
13 Pää<strong>kaupunki</strong>seudun sosiaali- ja terveystyöryhmän<br />
tavoitteen arviointi<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun tarkastuslautakuntien<br />
yhteisarvioinnin kohteeksi valittiin suomenkielisten<br />
terveyspalvelujen päivystyksen ja<br />
päivähoidon palvelujen yhteiskäytön toteutuminen.<br />
Arvioinnissa todettiin, että yhteistyö<br />
etenee päämäärien mukaisesti, mutta<br />
palvelualoittain hyvin erilaisissa aikatauluissa.<br />
Terveydenhuollon yhteispäivystyksen<br />
kuntarajat ylittävän käytön osalta tavoite on<br />
ollut hyvin haasteellinen ja siksi yhteistyö ei<br />
ole edennyt alkuperäisen aikataulunsa mukaisesti.<br />
Suun terveydenhuollon yhteispäivystyksen<br />
valmistelu on edennyt hyvin.<br />
Myös päivähoidon kuntarajat ylittävä yhteistyö<br />
on edennyt hyvin. Vuonna <strong>2008</strong> terveysneuvontanumeron<br />
osalta ongelmia esiintyi tilaajien<br />
ja yksityisen palveluntarjoajan välillä,<br />
ei niinkään kuntien välisessä yhteistyössä.<br />
Tarkastuslautakunta toteaa, että pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
yhteistyön etenemiseksi<br />
hankkeet on resursoitava riittävästi. Yhteistyö<br />
on otettava huomioon tietojärjestelmähankinnoissa.<br />
Yhteensovittamisessa<br />
on kaikkien osapuolten joustettava toimintatavoissaan<br />
ja näkemyksissään. Luottamushenkilöitä<br />
on informoitava niin, että<br />
he voivat sitoutua hankkeeseen. Tiedonkulkua<br />
toimialan eri luottamuselimissä on<br />
lisättävä jo valmisteluvaiheessa. Yhteistyötä<br />
toteuttavien toimenpiteiden hallinnointi<br />
on tärkeää.
6 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong>
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 7<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1 TARKASTUSLAUTAKUNTA ........................................................................................................ 9<br />
1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät ................................................................................................ 9<br />
1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ......................................................................................... 9<br />
1.3 Tarkastuslautakunnan toiminta.............................................................................................. 10<br />
1.4 Tarkastuslautakunnan toimintaa ja arviointikertomusta koskevan kyselyn tulokset....... 12<br />
2 VUODEN 2007 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN ANNETUT VASTAUKSET ...................... 13<br />
3 VALTUUSTOKAUDEN 2005 - <strong>2008</strong> STRATEGIAN TOTEUTUMINEN JA STRATEGISEN<br />
OHJAUKSEN KEHITTYMINEN................................................................................................. 14<br />
4 VANTAAN HYVINVOINTIPALVELUIDEN TUOTTAVUUS VUOSINA 2002 - 2007 ........ 19<br />
5 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ...... 25<br />
5.1 Yhteenveto toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ........................... 26<br />
5.2 Toiminnalliset tavoitteet........................................................................................................... 30<br />
5.2.1 Toteutumattomat tavoitteet, tarkastuslautakunnan arviointi ................................................ 30<br />
5.2.2 Tavoitteissa muuta huomautettavaa, tarkastuslautakunnan arviointi................................... 35<br />
5.3 Taloudelliset tavoitteet.............................................................................................................. 38<br />
5.3.1 Talousarvion poikkeamat ..................................................................................................... 38<br />
5.3.2 Liikelaitokset........................................................................................................................ 38<br />
6 TALOUDEN TILANNE JA TALOUDEN KEHITYS ................................................................ 40<br />
6.1 Talouden tilanne........................................................................................................................ 40<br />
6.2 Talouden kehitys ....................................................................................................................... 42<br />
6.2.1 Koko <strong>kaupunki</strong> ..................................................................................................................... 42<br />
6.2.2 Toimialat tehtäväalueittain................................................................................................... 47<br />
6.2.3 Kaupunkikonserni ................................................................................................................ 50<br />
7 KAUPUNKIKONSERNI, KONSERNIYHTEISÖT.................................................................... 51<br />
8 MUUT HAVAINNOT JA ARVIOT .............................................................................................. 52<br />
8.1 Asuntopolitiikka........................................................................................................................ 52<br />
8.1.1 Asuntotoimi.......................................................................................................................... 52<br />
8.1.2 VAV Asunnot Oy................................................................................................................. 54<br />
8.2 Elinkeinopolitiikka.................................................................................................................... 58<br />
8.3 Pää<strong>kaupunki</strong>seudun sosiaali- ja terveystyöryhmän terveyspalvelujen päivystyksen ja<br />
päivähoidon tavoitteiden toteutumisen yhteisarviointi ................................................................... 59<br />
8.3.1 Terveydenhuollon yhteispäivystysten kuntarajat ylittävä käyttö......................................... 59<br />
8.3.2 Suun terveydenhuollon yhteispäivystys............................................................................... 61<br />
8.3.3 Terveysneuvontanumero 10023 ........................................................................................... 62<br />
8.3.4 Päivähoidon palvelujen yhteiskäyttö.................................................................................... 62<br />
8.4 Työterveyshuolto ja <strong>Vantaan</strong> työterveys ................................................................................ 65<br />
8.5 Kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja <strong>kaupungin</strong> museot......................................................... 67<br />
8.6 Nuorisopalvelut ......................................................................................................................... 69<br />
8.7 Rahoituksen tulosalue............................................................................................................... 71<br />
8.8 Tilakeskus .................................................................................................................................. 73
8 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
9 HYVÄN HALLINNON PERIAATTEIDEN NOUDATTAMINEN,<br />
TILINPÄÄTÖSKÄSITTELYN AIKATAULU ............................................................................ 75<br />
10 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI, JOIHIN TILINTARKASTUSKERTOMUS ANTAA<br />
AIHETTA......................................................................................................................................... 76<br />
11 ALLEKIRJOITUKSET .................................................................................................................. 77<br />
LIITTEET<br />
Liite 1 TUNNUSLUKUJA JA AIKASARJAVERTAILU.................................................................. 78<br />
Liite 2 LYHENTEET ............................................................................................................................. 82
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 9<br />
1 TARKASTUSLAUTAKUNTA<br />
1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät<br />
Valtuusto asettaa valtuustokaudelleen tarkastuslautakunnan, jonka on<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
kuntalain 71 §:n mukaisesti valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden<br />
tarkastusta koskevien asiat valtuustolle,<br />
arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet<br />
toteutuneet,<br />
jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, arvioitava talouden tasapainotuksen<br />
toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja<br />
toimenpideohjelman riittävyyttä,<br />
huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta,<br />
mikäli tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan kohdistanut muistutuksen<br />
tilivelvolliseen, hankittava tilintarkastuskertomuksessa kohdistetusta muistutuksesta<br />
asianomaisten selvitykset ja <strong>kaupungin</strong>hallituksen lausunto sekä tehtävä<br />
tämän jälkeen oma päätösehdotuksensa valtuustolle niistä toimenpiteistä, joihin<br />
tilintarkastuskertomus, siinä tehdyt muistutukset sekä hankitut selvitykset ja lausunnot<br />
antavat aihetta.<br />
Kuntalain 74 §:stä ilmenevät tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeudet tarkastustehtävän<br />
hoitamisen yhteydessä.<br />
Tarkastuslautakunnan tehtävän voidaan yleisesti todeta liittyvän demokraattiseen järjestelmään,<br />
sillä tarkastuslautakunta toimii politiikan ohjauksen asiantuntijaelimenä ja tarkastuslautakunnan<br />
jäsenet toimivat kuntalaisten edustajina. Se on valtuuston asemaa strategisena<br />
johtajana korostava ja poliittisten tavoitteiden saavuttamisen arviointia suorittava instituutio.<br />
Tarkastuslautakunta laatii vuosittain <strong>kaupungin</strong>valtuustolle tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä<br />
luovutettavan arviointikertomuksen. Arviointikertomus on yhteenveto arviointimuistioista<br />
ja tilinpäätöksen johdosta tehtävistä havainnoista ja arvioista kyseistä toimintaja<br />
varainhoitovuotta koskien. Tarkastuslautakunta voi esittää tarvittaessa arvionsa myös<br />
erilliskertomuksessa. Valtuustokauden päättyessä laadittavassa arviointikertomuksessa<br />
tarkastellaan myös valtuustokauden tavoitteiden toteutumista mukaan lukien taloussuunnittelukauden<br />
tavoitteiden yleinen linja.<br />
1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano<br />
Kaupunginvaltuusto on 24.1.2005 asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle 2005 -<br />
<strong>2008</strong>. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna <strong>2008</strong> on ollut seuraava:
10 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Jäsen<br />
Viljamaa Seija, puheenjohtaja<br />
Porthén Jari, varapuheenjohtaja<br />
Heinonen Ilmari<br />
Härmälä Göran<br />
Karhunen Sanna<br />
Kokko Hannu<br />
Orpana Anitta<br />
Poikolainen Mika<br />
Ryhänen Riitta<br />
Varajäsen<br />
Pokki Simo<br />
Häkkinen Juha<br />
Pessi Mauri<br />
Nurmivaara Astrid<br />
Puoskari Pentti<br />
Pajunen Sirpa<br />
Enden Päivi<br />
Rannikko Ulla<br />
Kiviranta Martti<br />
1.3 Tarkastuslautakunnan toiminta<br />
Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö on tarkastussääntö, joka hyväksyttiin<br />
<strong>kaupungin</strong>valtuustossa 28.1.<strong>2008</strong> ja tuli voimaan 1.3.<strong>2008</strong>. Sen mukaan ulkoisen<br />
tarkastuksen tulosalueen muodostavat tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja<br />
tarkastuslautakunnan alainen ulkoisen tarkastuksen henkilöstö. Ulkoisen tarkastuksen<br />
henkilöstöön kuuluvat JHTT <strong>kaupungin</strong>reviisori, kaksi <strong>kaupunki</strong>tarkastajaa sekä<br />
apulaisreviisori.<br />
Tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana<br />
JHTT, KHT Pasi Leppänen. <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> on ostanut JHTT-yhteisöltä 160 tilintarkastuspäivää<br />
vuodessa. Tarkastussäännön mukaan <strong>kaupungin</strong>reviisori avustaa JHTTyhteisöä<br />
tilintarkastuksen suorittamisessa. Sopimuksen mukaan JHTT-tasoista avustamista<br />
on tehty 130 päivää. Ulkoisen tarkastuksen tulosalueelta on myös annettu auktorisoidun tilintarkastajan<br />
lausuntoja kansalliselle ja kansainväliselle projektille.<br />
Konserniyhtiöiden tilintarkastus on hoidettu vuonna <strong>2008</strong> edellisten vuosien sopimusten<br />
mukaisesti. Tarkastuslautakunta on vahvistanut 7.2.<strong>2008</strong> pidetyssä kokouksessa periaatteet<br />
konserniyhtiöiden tilintarkastuksen järjestämisestä. Konsernitulosalue on kilpailuttanut<br />
konserniyhtiöiden tilintarkastuksen syksyllä <strong>2008</strong>. Konsernijaosto on päättänyt 8.12.<strong>2008</strong><br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelujen hankinnasta sekä kehotuksesta<br />
tytäryhteisöjen hallitukselle koskien tilintarkastuspalvelujen hankintaa.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> arviointeja varten tarkastuslautakunta on toimintavuonna 1 kokoontunut yhteensä<br />
kahdeksan kertaa. Vuoden 2009 puolella lautakunta on kokoontunut arviointikertomuksen<br />
valmistumiseen mennessä neljä kertaa. Tämän lisäksi lautakunnan työryhmät<br />
ovat kokoontuneet yhteensä neljä kertaa.<br />
Lautakunta on 14.8.<strong>2008</strong> käsitellyt tilintarkastajan työohjelman tilintarkastusvuodelle<br />
<strong>2008</strong>. Vastuullinen tilintarkastaja on määräajoin osallistunut lautakunnan kokouksiin ja<br />
raportoinut työohjelman toteutumisesta sekä tarkastushavainnoistaan.<br />
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja <strong>Vantaan</strong> tarkastuslautakunnat tekivät vuonna <strong>2008</strong> ensimmäisen<br />
yhteisen arvioinnin. Arvioinnin aiheeksi valittiin kuntalaisille tarjottavien peruspalveluiden<br />
yhteiskäyttö yli kuntarajojen. Täsmällisiksi kohteiksi otettiin suomenkielis-<br />
1 Toimintavuosi 1.6.<strong>2008</strong>-31.5.2009.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 11<br />
ten terveyspalvelujen päivystyksen (mukaan luettuina suun terveydenhuolto sekä terveysneuvontanumero<br />
10023) sekä päivähoidon palvelujen yhteiskäytön toteutuminen.<br />
Aihe esiteltiin tarkastuslautakuntien yhteisessä iltapäiväseminaarissa Espoossa<br />
10.11.<strong>2008</strong>. Raportin lopullinen versio käsiteltiin kunkin <strong>kaupungin</strong> tarkastuslautakunnassa<br />
keväällä 2009. Arvioinnin pääkohdat on esitetty kohdassa 8.3. Raportti on kokonaisuudessaan<br />
luettavissa <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> internetsivuilta (hallinto ja talous/ulkoinen tarkastus).<br />
Tarkastuslautakunta teki myös erillisen tuottavuuden kehitystä ja vertailua koskevan tutkimuksen<br />
ja arvioi sen perusteella tuottavuuden kehitystä. Vertailu suoritettiin koko valtakunnan<br />
tuottavuuskehitykseen ja Tampereen <strong>kaupungin</strong> tuottavuuden muutoksiin. Tutkimuksen<br />
perusteella suoritettu arviointi ilmenee kohdassa 4.<br />
Tarkastuslautakunta antaa erillisen toimintakertomuksen sekä laatii toimintasuunnitelmansa.<br />
Arvioinnin suunnittelu ja toteutuminen<br />
Arviointisuunnitelmansa mukaisesti tarkastuslautakunta on arviointityössään perehtynyt<br />
<strong>kaupungin</strong> eri toimialojen toimintaan ja palvelutuotantoon hankkimiensa asiakirjojen avulla,<br />
kuulemalla vastuuhenkilöitä sekä käymällä tutustumiskäynneillä toimialoilla. Vuoden<br />
<strong>2008</strong> painopistealueena on ollut tuottavuuden tarkastelu, pää<strong>kaupunki</strong>yhteistyön edistyminen<br />
sekä aiheet, joita valtuustokaudella ei aikaisemmin oltu arvioitu. Vuotuinen arviointisuunnitelma<br />
on osa valtuustokauden arviointisuunnitelmaa.<br />
Tarkastuslautakunnan arviointityö korostaa Vantaalla valtuuston asemaa strategisena johtajana<br />
ja poliittisten tavoitteiden asettajana. Arviointinäkökulma lähtee strategisista valinnoista<br />
ja kriittisistä menestystekijöistä edeten sitoviin tavoitteisiin, joiden saavuttamista<br />
verrataan toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden esittämiin tulosraportteihin. Arvioinnin<br />
kohteena ovat keinot, joilla tavoitteisiin pyritään sekä se, onko eteneminen strategian<br />
mukaista. Arviointia suoritetaan tuloksellisuus- ja tarkoituksenmukaisuus näkökulmasta.<br />
Tasapainotetun mittariston vaikuttavuus-, talous-, henkilöstö- ja prosessinäkökulmat<br />
ovat tarkastuslautakunnan arviointityön lähtökohdat. Arvioinnin suunnittelu asettaa vaatimuksia<br />
tietohuollolle ja tietojen keräämisen suunnittelulle.<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>tasoisen strategian tavoitteet ovat yhä enemmän poikkihallinnollisia,<br />
mikä asettaa haasteita arviointityölle. Valtuustokaudella käydään lävitse myös talousarviokohdat<br />
osana <strong>kaupunki</strong>tasoista strategiaa ja sen jalkauttamista. Tällöin joudutaan<br />
suorittamaan myös yksittäisten toimintojen arviointia. Näistä esitetään yhteenvedot<br />
kohdassa muut havainnot tai erillisotsikoiden alla.<br />
Arviointi on osa toiminnan ohjausta ja kehittämistä. Vantaalla arviointituloksia hyödynnetään<br />
osana taloussuunnittelu- ja strategiaprosessia. Arviointi palvelee kansalaisten osallistumista.<br />
Se on demokratian ja tilivelvollisuuden toteutumisen väline.<br />
Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma on toteutunut suunnittelukaudella. Resurssipulan<br />
vuoksi eräitä työryhmäkäyntejä on jouduttu yhdistelemään. Samoin tilintarkastajan<br />
työohjelma vuodelta <strong>2008</strong> annettavaa tilintarkastuskertomusta varten on toteutunut.
12 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Muu toiminta<br />
Tarkastuslautakunta tutustui Rovaniemen tarkastuslautakunnan toimintaan 19. -<br />
20.8.<strong>2008</strong>. Tarkastuslautakunta on osallistunut Espoon <strong>kaupungin</strong> tarkastuslautakunnan<br />
järjestämään PKS-tarkastuslautakuntien seminaariin 10.11.<strong>2008</strong>. Lautakunta on jatkanut<br />
oman arviointitoimintansa kehittämistä vuonna <strong>2008</strong>.<br />
KHO hylkäsi 10.4.<strong>2008</strong> KPMG Kunta Oy:n tekemän valituksen markkinaoikeuden<br />
2.2.2007 antamasta päätöksestä, joka koski <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> tilintarkastajavalintaa valtuustokaudelle<br />
2005 - <strong>2008</strong>.<br />
Tiedotus<br />
Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus esitellään <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> nettisivustolla<br />
www.vantaa.fi. Esityslistat ja pöytäkirjat sekä arviointikertomus toiminnallisten ja taloudellisten<br />
tavoitteiden toteutumisesta on asetettu verkkoon <strong>kaupunki</strong>laisten luettavaksi.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> aikana tehdyistä arvioinneista verkkosivuilta löytyvät myös Espoon, Helsingin,<br />
Kauniaisten ja <strong>Vantaan</strong> yhteisarvioinnin raportti sekä tuottavuustutkimus. Tarkastuslautakunta<br />
raportoi ja tiedottaa tehtäviinsä liittyvistä asioista ensisijaisesti <strong>kaupungin</strong>valtuustolle.<br />
Tiedotuksessa noudatetaan soveltuvin osin <strong>kaupungin</strong>hallituksen hyväksymiä<br />
yleisiä ohjeita <strong>kaupungin</strong> tiedottamisen periaatteista.<br />
1.4 Tarkastuslautakunnan toimintaa ja arviointikertomusta koskevan kyselyn tulokset<br />
Vantaa teki yhdessä Espoon, Helsingin, Hämeenlinnan, Kuopion, Lahden, Porin ja Tampereen<br />
kanssa kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten tarkastuslautakunta on onnistunut<br />
tehtävässään sekä miten lautakunnan toimintaa ja arviointikertomusta tulisi kehittää.<br />
Tavoitteena oli, että tarkastuslautakunnan työ ja arviointikertomus tukisivat entistä paremmin<br />
valtuuston työskentelyä strategisessa johtamisessa. Kyselylomakkeen laadintaan<br />
ja tulosten analysointiin on osallistunut professori Lasse Oulasvirta Tampereen yliopistosta.<br />
Kyselyn käytännön toteutukseen on osallistunut tutkija Pauli Mero Lahden kaupungista.<br />
Kyselyn muut käytännön järjestelyt ja loppuraportin laadinnan järjestelyt on tehnyt<br />
Lahden <strong>kaupungin</strong> tarkastustoimisto.<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> vastausprosentti noudatti Espoon ja Helsingin linjaa eli oli noin 36<br />
prosenttia. Vastaajat olivat valtuutettuja tai <strong>kaupungin</strong>hallituksen jäseniä sekä lautakuntien<br />
puheenjohtajia. Tarkastuslautakuntia koskeviin kysymyksiin vastaajat antoivat Vantaalla<br />
täsmällisesti keskiarvon mukaisen arvion. Arviointikertomusta koskeviin kysymyksiin annettujen<br />
vastausten keskiarvot nousivat korkeammiksi vain Tampereella. Kouluarvosanalla<br />
mitaten Vantaa sai arvosanan 8,2, kun Tampere sai arvosanan 8,5. Vain Espoo ylsi samaan<br />
arvosanaan kuin Vantaa. Muidenkin <strong>kaupunki</strong>en arvosanat olivat pääsääntöisesti 8:n<br />
tienoilla.<br />
Lisäresurssitoiveet kohdistuivat pääosin omaan henkilöstöön, mutta myös ulkoa ostettuun<br />
konsultointiin suhtauduttiin myönteisesti. Lisäresurssointitoiveet kohdistuivat myös luottamushenkilöiden<br />
koulutukseen, ajankäyttöön ja siitä korvaamiseen sekä arviointeihin<br />
osallistumiseen. Edellä mainitulla katsotaan edistettävän lainsäätäjän ilmaisemaa lain
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 13<br />
henkeä siitä, että kunnissa on toimiva luottamushenkilöarviointi ammattitarkastuksen<br />
ja arvioinnin rinnalla sekä niitä täydentäen.<br />
Vantaalla tarkastuslautakunnan riippumattomuus ja itsenäinen asema katsottiin kaikkien<br />
korkeimmaksi kyselyyn osallistuneista kunnista. Arvioon siitä, arvioiko tarkastuslautakunta<br />
riittävästi kunnan ylimmän johdon toimintaa, Vantaa sijoittui keskiarvoon. Selvimmin<br />
Vantaa poikkesi osallistuneiden <strong>kaupunki</strong>en vastauksissa siinä, miten se katsoi tarkastuslautakunnan<br />
mahdollisuuden ottaa kantaa myös valtuuston päätöksentekoon. <strong>Vantaan</strong> kyselyyn<br />
vastanneet antoivat pienimmät pisteet mahdollisuuden suhteen.<br />
Vastaajat olivat muihin kaupunkeihin verrattuna Tampereen kanssa eniten sitä mieltä, että<br />
nykyinen tarkastuslautakunnan raportointi on riittävä.<br />
Sitä vastoin parannusehdotuksina tarkastuslautakunnan toimintatapoihin ja raportointiin<br />
esitettiin enemmän kriittisyyttä ja analyyttisyyttä arviointiin, mutta todettiin samalla, että<br />
asia liittyy resurssien riittävyyteen.<br />
<strong>Vantaan</strong> vastaajat arvioivat, että tavoitteiden mitattavuus on Vantaalla keskiarvoa heikompi.<br />
Arviointikertomuksen perustuminen faktoihin oli puolestaan keskiarvoa korkeampi.<br />
Arviointikertomusta ei pidetty poliittisena 2 asiakirjana. Arviointikertomuksen arvioitiin lisäävän<br />
valtuuston mahdollisuuksia kehittää <strong>kaupungin</strong> toimintaa ja sen tuloksellisuutta yli<br />
keskiarvon. Sen sijaan kysymykseen otetaanko seuraavassa talousarviossa riittävästi huomioon<br />
tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja esitykset <strong>Vantaan</strong> vastaukset jäivät alle<br />
keskiarvon.<br />
Arviointikertomuksen nykyiseen julkistamisajankohtaan Vantaalla oltiin tyytyväisiä. Arviointikertomuksesta<br />
tiedottamiseen koskevaan kysymykseen ei ylipäätään oltu saatu korkeita<br />
arviointipisteitä. Kyselyn tulokset myös viittaavat siihen, että suuri osa suosisi suhteellisen<br />
suppeata tulkintaa arviointikertomusten sisällöstä.<br />
Johtopäätökset:<br />
Vastaajat olivat melko tyytyväisiä tarkastuslautakuntiin ja arviointikertomuksiin. Tavoiteasetannassa<br />
ja mittareiden pätevyydessä nähtiin edelleen kehittämisen varaa. Tiedottamista<br />
kuntalaisille tulisi lisätä ja panostaa lisää resursseihin. Lautakuntien luottamushenkilöjäsenten<br />
arviointitoiminnan tukemista ja kouluttamista vaadittiin lisättäväksi nykyisestä.<br />
2 VUODEN 2007 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN ANNETUT VASTAUKSET<br />
Kaupunginvaltuusto päätti 19.5.<strong>2008</strong> merkitä tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2007<br />
ja lähetti sen <strong>kaupungin</strong>hallitukselle toimenpiteitä varten. Arviointikertomus oli käsittelyaineistona<br />
<strong>kaupungin</strong>valtuuston 14.5.<strong>2008</strong> pidetyssä talousseminaarissa, jonka pohjalta<br />
valtuusto kävi vuoden 2009 talousarvion lähetekeskustelun 19.5.<strong>2008</strong> pidetyssä kokouksessa.<br />
2 Kyselyn väite kuului: "Arviointikertomus on liiaksi poliittinen mielipidekokoelma". Vastauksen on tulkittava tarkoittavan,<br />
ettei arviointikertomusta pidetä liiaksi poliittisena asiakirjana. Tällöin politiikka ymmärretään merkityksessä politics<br />
eikä merkityksessä policy.
14 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Kaupunginhallitus päätti 2.6.<strong>2008</strong> lähettää <strong>kaupungin</strong>valtuuston 19.5.<strong>2008</strong> tekemän päätöksen<br />
taloussuunnitteluun, talouspalvelukeskukselle ja lautakunnille toimenpiteitä varten<br />
sekä todeta, että selvitykset arviointikertomuksen ja tilintarkastuspöytäkirjan johdosta annetaan<br />
samanaikaisesti.<br />
Taloussuunnittelu on pyytänyt toimialoilta ja eräiltä keskushallinnon tulosalueilta selvitykset<br />
niitä koskevista arviointikertomuksen ja tilintarkastuspöytäkirjan kohdista. Toimialojen<br />
selvitykset ovat olleet syksyn aikana lautakuntien käsittelyssä.<br />
Kaupunginhallitus päätti 15.12.<strong>2008</strong> hyväksyä selvityksen vuoden 2007 arviointikertomuksesta<br />
ja tilintarkastuspöytäkirjasta aiheutuneista toimenpiteistä ja esittää sen <strong>kaupungin</strong>hallituksen<br />
selvityksenä tiedoksi <strong>kaupungin</strong>valtuustolle.<br />
Kaupunginvaltuusto merkitsi 15.12.<strong>2008</strong> <strong>kaupungin</strong>hallituksen selvityksenä tiedoksi annetut<br />
selvitykset vuoden 2007 arviointikertomuksesta aiheutuneista toimenpiteistä.<br />
Kaupunginvaltuustossa kiinnitettiin huomiota päätösten perustelemiseen hyvän hallintotavan<br />
mukaisesti ja kaikkien päätöksiin liittyvien vaikutusten esiin tuomiseen.<br />
3 VALTUUSTOKAUDEN 2005 - <strong>2008</strong> STRATEGIAN TOTEUTUMINEN JA STRATEGISEN<br />
OHJAUKSEN KEHITTYMINEN<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> strateginen talouden ja toiminnan ohjaus perustuu tasapainotettuun<br />
strategiaan, joka laaditaan osana talousarviota ja -suunnitelmaa <strong>kaupungin</strong>valtuuston johtaman<br />
tiiviin neuvotteluprosessin avulla. Kaupungin strategia muotoutuu linjauksiksi ja<br />
tavoitteiksi vuorovaikutteisessa yhteistyössä poliittisen johdon ja virkamiesjohdon välillä.<br />
Strategian toimintaa ohjaava sisältö syntyy lautakuntien ja toimialojen esityksistä, jotka<br />
sovitetaan yhteen <strong>kaupungin</strong> johdon linjauksiin koko <strong>kaupungin</strong> kehittämisestä. Strategian<br />
tultua hyväksytyksi se saa toteuttamiseen velvoittavan luonteen.<br />
Vantaalaisen strategiatyön malli ja strategian rakenne ovat säilyneet valtuustokauden<br />
2005 - <strong>2008</strong> ajan ennallaan. Siten arviointi voidaan kohdistaa pääasiassa siihen, miten strateginen<br />
ohjaus on olemassa olevan mallin puitteissa kehittynyt ja miten strategia on tosiasiassa<br />
valtuustokaudella toteutunut. Huomiota voidaan kiinnittää myös strategiatyön todellisuuden<br />
ja strategiatyön abstraktin mallin keskinäiseen suhteeseen.<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> tasapainotettu strategia koostuu <strong>kaupungin</strong> arvoista, <strong>kaupungin</strong> missiosta,<br />
<strong>kaupungin</strong> visiosta sekä <strong>kaupunki</strong>tason tuloskortista. Tuloskortti sisältää keskipitkän<br />
aikavälin tavoitteet eli kriittiset menestystekijät sekä niiden mukaan järjestetyt talousarviovuoden<br />
sitovat tavoitteet ja taloussuunnittelukauden tavoitteet. Tarkoituksena on, että<br />
tuloskortit tukevat käytännössä <strong>kaupungin</strong> arvoja, missiota ja visiota. Lisäksi taloussuunnittelukauden<br />
tavoitteet ovat kehittämisluonteisia avauksia, jotka myöhemmin saattavat jäsentyä<br />
talousarviovuoden tavoitteiksi.<br />
Sekä <strong>kaupungin</strong> missio eli sen tehtävät että <strong>kaupungin</strong> arvot ovat pysyneet valtuustokauden<br />
ajan samoina. Mission mukaan "<strong>kaupungin</strong> tehtävänä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan<br />
palvelut, parantaa asukkaiden ja yritysten elin- ja toimintaympäristöä sekä turvata
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 15<br />
toimiva yhdyskuntarakenne. Toiminnan lähtökohtia ovat ihmisistä välittäminen, yrittäjyyden<br />
arvostaminen sekä kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden arvostaminen." Kaupungin<br />
arvoja taas ovat avoimuus, luovuus, oikeudenmukaisuus ja tuloksellisuus.<br />
Kaupungin visiota eli sen tavoittelemaa tulevaisuutta on muutettu vuoden 2007 alusta. Aikaisempi<br />
visio "Vantaalla eri-ikäisten ihmisten on hyvä elää. Kaupunki on kansainvälinen<br />
liiketoiminnan, logistiikan ja osaamisen keskus" on korvattu uudella "Vantaa on kansainvälisen<br />
metropolin ytimessä vetovoimainen työn ja yritysten kasvupaikka, joka tuottaa<br />
turvallista arkea yhteisvastuullisesti, asiakkaitaan kuunnellen, monikulttuurisuudesta ammentaen<br />
ja ympäristövastuuta kantaen."<br />
Havainnot:<br />
Uusi visio on aikaisempaa visiota selvemmin vision määritelmän mukainen tavoitetila, johon<br />
<strong>kaupunki</strong> toiminnallaan pyrkii. Lisäksi muutettu visio muodostaa mission sekä arvojen<br />
kanssa aikaisempaa yhtenäisemmän ja asukaskeskeisemmän kokonaisuuden. Sekä<br />
kriittisten menestystekijöiden että sitovien tavoitteiden suhde näihin ylätason strategisiin<br />
ohjausvälineisiin vaatii kuitenkin usein tarkentamista, jotta niiden tarkoitus strategian ja<br />
<strong>kaupungin</strong> toimivan kokonaisuuden kannalta on toimijoille selvää.<br />
Strategiaprosessin keskeiset tulokset esitetään talousarvion sisältävässä taloussuunnitelmassa.<br />
Asiakirja on hyvin informatiivinen, mutta suuri osa sen sisällöstä hukkuu yksityiskohtien<br />
paljouteen. Merkittävien taustatekijöiden, kuten kokonaistaloudellisen kehityksen,<br />
väestöennusteen ja työllisyystilanteen kehityksen analyysi on suppea. Kirja ei sisällä lainkaan<br />
graafisia esityksiä, jotka tiivistetysti ja havainnollisesti antaisivat lukijalle kokonaiskuvan<br />
<strong>Vantaan</strong> taloudesta ja toiminnan painopisteistä.<br />
Suositukset:<br />
Strategian rakenteen yhtenäisyyden vuoksi tarkastuslautakunta suosittaa, että jatkossa<br />
kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten tuloskorttien kriittiset menestystekijät ja sitovat<br />
tavoitteet yhdistyvät <strong>kaupungin</strong> arvoihin, visioon ja missioon.<br />
Tarkastuslautakunta suosittaa myös, että taloussuunnitelman sisältö ja sen keskeisenä osana<br />
strategiatyön tulokset esitetään jatkossa aiempaa selkeämmässä ja lähestyttävämmässä<br />
muodossa. Sisältönsä puolesta taloussuunnitelma tarjoaa hyvät mahdollisuudet vaihtoehtoisille<br />
esitystavoille.<br />
Sekä kriittiset menestystekijät että niiden ohessa sitovat tavoitteet jaetaan neljään ryhmään,<br />
jotka ovat valtuustokauden ajan säilyneet pieniä muutoksia lukuun ottamatta ennallaan.<br />
Nämä ryhmät ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus, rakenteet<br />
ja prosessit, uudistuminen ja henkilöstön hyvinvointi, taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet.<br />
Kriittisten menestystekijöiden määrä on vähentynyt valtuustokaudella seitsemästätoista<br />
viiteentoista siten, että vuonna 2006 taloudellisten resurssien ja mahdollisuuksien<br />
ryhmästä vähennettiin kaksi menestystekijää. Lisäksi kriittisiä menestystekijöitä on ajanmukaistettu<br />
siten, että talouden tasapainottuessa valtuustokauden aikana taloudellisia menestystekijöitä<br />
on vähennetty ja toisaalta esimerkiksi ympäristöjohtaminen ja ilmastonmuutos<br />
on huomioitu kriittisenä menestystekijänä vuonna <strong>2008</strong>.
16 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Tavoitteista toteutui 32 27 21 33<br />
Tavoitteista toteutui osittain 1 - 3 12<br />
Tavoitteista jäi toteutumatta 2 1 2 1<br />
Alkuperäisiä tavoitteita 35 28 26 46<br />
Toteutumisprosentti 91,4% 96,4% 80,7% 71,7%<br />
Tarkastuslautakunta huomauttanut toteutuman 5 1 5 7<br />
raportoinnista<br />
Taulukko 1: Valtuustokaudella asetettujen sitovien tavoitteiden vuosittaiset lukumäärät ja toteumat toimialojen<br />
raportoinnin mukaan.<br />
Sitovien tavoitteiden lukumäärä on valtuustokaudella kasvanut siten, että 2005 vuoden 35<br />
tavoitetta on vuonna <strong>2008</strong> lisääntynyt 46 tavoitteeseen. Vuosina 2006 ja 2007 tavoitteiden<br />
määrä on ollut näitä molempia matalampi. Tavoitteiden toteutumisprosentti on laskenut<br />
91,4 prosentista 71,7 prosenttiin ja tarkastuslautakunta on huomauttanut toteutumisen arvioinnista<br />
erityisesti vuosina 2005 ja 2007. Tavoitteista ei valtuustokaudella ole yhtenäkään<br />
vuonna luovuttu, eikä niitä myöskään ole muutettu talousarviovuosien aikana.<br />
Havainnot:<br />
Sitovien tavoitteiden toteutumisprosentti valtuustokauden aikana vaikuttaa olevan tasaisessa<br />
ja merkittävässä laskussa. Voidaan kuitenkin huomata, että lasku on ennen kaikkea<br />
seurausta osittain toteutuneiden sitovien tavoitteiden määrän lisääntymisestä yhdestä kahteentoista.<br />
Täysin toteutumatta jääneiden sitovien tavoitteiden määrä on pysynyt koko valtuustokauden<br />
melko vakiona ollen jokaisena vuonna joko yksi tai kaksi.<br />
Tavoitteiden toteutumisprosentin tarkastelu on kuitenkin tarkoituksenmukaista ainoastaan<br />
suhteessa tavoitteenasetteluun. Toisin sanoen kyse on siis siitä, onko tavoitteenasettelu,<br />
jonka seurauksena kaikki tavoitteet toteutuvat, toiminnan ja sen kehittämisen kannalta<br />
hyödyllistä. Motivaatiotutkimuksen valtavirta osoittaakin, että parhaat tavoitteet ovat haastavia,<br />
mutta saavutettavissa olevia sekä tarkkaan rajattuja ja yksiselitteisiä. 3 Siten toiminnan<br />
kannalta keskeistä lieneekin tavoitteiden toteuman sijasta niiden asettelun onnistuminen<br />
ja niiden toteuttamiseksi tehdyn työn arviointi.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> on havaittavissa tavoitteiden toteuman arvioinnin kannalta ongelmallinen<br />
ilmiö. Tavoitteita, jotka eivät tosiasiassa ole toteutuneet, raportoidaan osittain toteutuneiksi.<br />
Esimerkiksi tavoite "erikoissairaanhoidon ylikäyttöpäiviä ei synny" on raportoitu osittain<br />
toteutuneeksi perustelulla "muutos on tavoitteen suuntainen", vaikka tavoitteen toteutumattomuus<br />
on täysin yksiselitteistä. Vastaava tilanne on myös esimerkiksi pitkäaikais- ja<br />
toistuvaistyöttömien määrän vähenemiseen sekä toimeentulotuelle siirtyvien määrään liittyvässä<br />
tavoitteessa.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta suosittaa, että sitovat tavoitteet pyritään jatkossa muotoilemaan haastaviksi,<br />
mutta toteutettavissa oleviksi. Tavoiteasettelun tarkoitus jää epäselväksi, mikäli si-<br />
3 Locke, Edwin A. & Latham, Gary P. (2002): Building a Practically Useful Theory of Goal Setting and Task Motivation:<br />
A 35-Year Odyssey. American Psychologist 57:9, s. 705-717.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 17<br />
tovina tavoitteina toistetaan asioita, jotka tulevat suoritetuksi joka tapauksessa. Tavoite,<br />
joka tarjoaa haastetta ja jonka toteuttamiseen on riittävä resursointi, on käytännön toiminnan<br />
kannalta hyödyllisin.<br />
Lisäksi tarkastuslautakunta edellyttää, että sitovien tavoitteiden toteuman arviointi tehdään<br />
jatkossa kiertelemättä, sillä todellisten toteutumien kaunistelu tulosten ollessa odotettua<br />
heikompia ei palvele yhdenkään sidosryhmän tarpeita. Osittain toteutuneen tavoitteen tulee<br />
määritelmällisesti olla tavoite, joka on toteutunut osalla sille määritellyistä mittareista.<br />
Melkein toteutunut tavoite ei ole osittain toteutunut tavoite.<br />
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja asiakasvaikuttavuuden ryhmässä kriittisiä menestystekijöitä<br />
on koko valtuustokauden ollut viisi kappaletta. Näistä dynaaminen <strong>kaupunki</strong>kehitys<br />
ja aktiivinen elinkeinopolitiikka ovat säilyneet menestystekijöinä koko valtuustokauden.<br />
Sitä vastoin tehokkuuteen ja taloudellisuuteen liittyvät kriittiset menestystekijät peruspalveluihin<br />
keskittyminen, tehokas ja toimiva palveluverkko sekä investointitason alentaminen<br />
ovat vaihtuneet laatu- ja asiakaspainottuneempiin asukkaan turvalliseen arkeen,<br />
yhteiseen vastuuseen hyvästä vanhuudesta sekä lasten ja nuorten tukemiseen. Ryhmään<br />
luettavia sitovia tavoitteita on valtuustokaudella ollut yhteensä 66. Tavoitteista toteutui 57<br />
eli 86,3 prosenttia kokonaismäärästä. Lisäksi tarkastuslautakunta huomautti yhteensä 11<br />
tavoitteen toteuman arvioinnista. Kriittisistä menestystekijöistä dynaamisen <strong>kaupunki</strong>kasvun<br />
ja aktiivisen elinkeinopolitiikan sitovista tavoitteista toteutuivat kaikki. Toteutumattomat<br />
ja vain osin toteutuneet tavoitteet liittyivät pääasiassa asukkaan turvalliseen arkeen<br />
sekä yhteiseen vastuuseen hyvästä vanhuudesta.<br />
Rakenteiden ja prosessien ryhmään kuuluvia kriittisiä menestystekijöitä oli vastaavasti<br />
koko valtuustokauden ajan viisi kappaletta. Näistä kumppanit ja verkostot, tuottavuuden<br />
kasvattaminen ja pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyö ovat säilyneet kriittisinä menestystekijöinä<br />
koko valtuustokauden. Valtuustokauden alun palvelujen tuotantostrategian jalkauttaminen<br />
ja yhteinen sitoutuminen taas ovat valtuustokauden loppuun mennessä vaihtuneet ajanmukaisemmiksi<br />
kansainvälistymiseksi sekä ympäristöjohtamiseksi ja ilmastonmuutokseksi.<br />
Ryhmään luettavia sitovia tavoitteita on valtuustokaudella ollut yhteensä 36, joista toteutui<br />
34 eli 94,4 prosenttia kokonaismäärästä. Lisäksi myös kaksi muuta tavoitetta raportoitiin<br />
osittain toteutuneiksi, joten ryhmän tavoitteiden toteuma valtuustokaudella on lähes täydellinen.<br />
On kuitenkin huomioitava, että tarkastuslautakunta huomautti yhteensä kolmen<br />
tavoitteen toteuman arvioinnista.<br />
Uudistumisen ja henkilöstön hyvinvoinnin ryhmään luettavia kriittisiä menestystekijöitä<br />
oli valtuustokaudella kaksi kappaletta, tuloksellinen johtaminen ja osaava työvoima, jotka<br />
pysyivät samoina valtuustokauden alusta loppuun. Näiden alla sitovia tavoitteita oli yhteensä<br />
16, joista varauksetta toteutui kahdeksan eli 50,0 prosenttia kokonaismäärästä. Lisäksi<br />
tarkastuslautakunta huomautti kolmen tavoitteen toteuman arvioinnista. Yksi sitovista<br />
tavoitteista on jokaisena valtuustokauden vuonna ollut tulos- ja kehityskeskusteluiden<br />
käyminen vähintään kerran vuodessa. Tämän tavoitteen kohdalla on kiinnitettävä erityistä<br />
huomiota joko mielekkääseen tavoitteenasetteluun tai sen toteuttamisen resursointiin ja<br />
seurantaan, sillä tavoite ei ole toteutunut kertaakaan.<br />
Taloudellisten resurssien ja mahdollisuuksien ryhmään kuuluvia kriittisiä menestystekijöitä<br />
oli vuonna 2005 viisi kappaletta: edunvalvonta jokaisen asia, verorahoituksen kasvu,<br />
ajanmukaiset maksut ja taksat, hallittu siirtymä tasapainoon sekä koko konserni mukana.
18 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Seuraavana vuonna kriittisten menestystekijöiden määrää vähennettiin kolmeen siten, että<br />
verorahoitukseen ja asiakasmaksuihin liittyvät menestystekijät poistettiin. Muut menestystekijät<br />
pysyivät valtuustokauden ajan ennallaan lukuun ottamatta hallittua siirtymää tasapainoon,<br />
jonka tilalle vuonna <strong>2008</strong> vaihtui toiminnan rahoittaminen. Ryhmään luettavia sitovia<br />
tavoitteita oli valtuustokaudella yhteensä 17, joista toteutui 14 eli 82,4 prosenttia kokonaismäärästä,<br />
minkä lisäksi tarkastuslautakunta huomautti yhden tavoitteen toteuman<br />
arvioinnista.<br />
Havainnot:<br />
Sitovat tavoitteet on usein muotoiltu ympäripyöreästi siten, että niiden voidaan tilanteesta<br />
riippumatta todeta toteutuneen. Esimerkiksi huonosta mittarin muotoilusta käy vaikkapa<br />
vuodelta 2005 pääradan varren ja Itä-<strong>Vantaan</strong> työpaikkojen kehittäminen "raportoidaan<br />
tehtyjä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia". Onnistunut mittari on yksiselitteisemmin esimerkiksi<br />
muotoa "lisätään aloituspaikkoja lukiokoulutuksessa 60:llä ja ammatillisessa peruskoulutuksessa<br />
43:lla".<br />
Lisäksi on edelleen huomioitava aikaisempien tarkastuskertomusten kritiikki liittyen tavoitteille<br />
asetettuihin mittareihin sekä edelleen tavoitteen ja mittarin väliseen vastaavuuteen.<br />
Myös vuoden <strong>2008</strong> sitovien tavoitteiden raportoinnissa usein selostetaan laajasti asianomaista<br />
toimintaa, mutta ei keskitytä vastaamaan tavoitteen sisältämiin painopisteisiin<br />
ja kehittämisalueisiin. Myöskään tavoitteen ja mittarin välinen syy-seuraussuhde ei aina<br />
avaudu raportoinnin yhteydessä siten, että lukija näkisi vaikutusketjun.<br />
Tavoiteasettelua on selkeyttänyt erillisen arviointikriteerin poistuminen tuloskorteilta vuodesta<br />
2006 eteenpäin. Erillisen arviointikriteerin määrittely ei sitovan tavoitteen ja sen mittarin<br />
ohella ollut tarpeellista ja käytännössä se ainoastaan monimutkaisti tavoitteen ja sen<br />
toteuman arviointia. Siten nykyinen tuloskortin rakenne on ehdottomasti aikaisempaa parempi.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta suosittaa, että sitovat tavoitteet ja niiden mittarit pyritään jatkossa rajaamaan<br />
ja muotoilemaan yksiselitteisesti. Tällä on merkitystä sekä tavoitteen hyödyllisyyden<br />
kannalta että sen ulkopuolisen arvioinnin mahdollistajana. Lisäksi on tarpeen kiinnittää<br />
huomiota sitovan tavoitteen ja vastaavan mittarin yhteensovittamiseen. Mikäli sitova<br />
tavoite ja mittari eivät laajuudeltaan vastaa toisiaan, on ulkopuolisen arvioijan mahdotonta<br />
tulkita, missä laajuudessa tavoite voidaan tulkita toteutuneeksi.<br />
Tarkastuslautakunta kehottaa asianosaisia toimijoita myös harkitsemaan, olisiko sitoville<br />
tavoitteille mahdollista määritellä toteutumisen astetta mittaavia numeerisia tavoitetasoja.<br />
Tällöin tavoitteet olisi mahdollista raportoida esimerkiksi huonosti, hyvin tai erittäin hyvin<br />
toteutuneiksi. Näin raportoinnista olisi yhtäältä mahdollista poistaa aikaisemmin mainittu<br />
houkutus tavoitteiden tulkitsemiseen osittain toteutuneiksi sekä toisaalta samanaikaisesti<br />
lisätä toteutumien raportoinnin yksiselitteisyyttä.<br />
Taloussuunnitelmakauden tavoitteiden nivoutuminen seuraavien vuosien sitoviin tavoitteisiin<br />
on ollut osittaista ja puutteellista. Vaikka tavoitteita luonnehditaankin kehittämisluonteisiksi<br />
avauksiksi, on erikoista, että jotkin taloussuunnitelmakauden tavoitteet toistuvat<br />
valtuustokaudella useampana vuonna jäsentymättä kuitenkaan missään vaiheessa sitoviksi
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 19<br />
tavoitteiksi. Tällaisia taloussuunnitelmakauden tavoitteita ovat esimerkiksi valtuustokauden<br />
jokaisena vuonna toistuva henkilökunnan osaamisen tason nostaminen, vuosina 2006 -<br />
<strong>2008</strong> tuottavuuslähtöinen <strong>kaupungin</strong> organisaatiorakenteen kehittäminen sekä Aviapoliksen<br />
markkinointiin ja kehittämiseen liittyvät tavoitteet vuosina 2005 - 2007.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta suosittaa, että tässäkin suhteessa kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota<br />
strategisen suunnittelun eri tasojen yhtenäisyyteen. Vaikka taloussuunnitelmakauden<br />
tavoitteita arvioidessa tuleekin ottaa huomioon kauden aikana muuttuvat olosuhteet ja<br />
toimintaedellytykset, tulisi pääsääntönä olla tavoitteiden kanavoituminen strategian ylemmiltä<br />
tasoilta kohti konkreettisia työkaluja, talousarviovuoden sitovia tavoitteita.<br />
4 VANTAAN HYVINVOINTIPALVELUIDEN TUOTTAVUUS VUOSINA 2002 - 2007<br />
<strong>Vantaan</strong> tasapainotetussa strategiassa <strong>2008</strong> - 2010 tuottavuuden kasvattaminen on yksi<br />
viidestätoista kriittisestä menestystekijästä. Tuottavuuteen ja sen kehittämiseen liittyviä<br />
strategisia tavoitteita on vastaavasti ollut myös aiempina vuosina. Samaten aihepiirin tieteellisessä<br />
keskustelussa on tunnustettu, että tuottavuuden johtaminen ja sen jatkuva kehittäminen<br />
on välttämätön edellytys hyvinvointipalveluiden tuotannolle ja niiden laadun ylläpitämiselle<br />
pitkällä aikavälillä, jolla huoltosuhde väistämättä heikentyy.<br />
Tarkastuslautakunta selvitti tuottavuutta ja sen kehitystä keskipitkällä aikavälillä laatimalla<br />
erillisen tuottavuustutkimuksen. Tuottavuustutkimus laadittiin Tilastokeskuksen kuntien<br />
ja kuntayhtymien tuottavuustilastoa vastaavin menetelmin vuosilta 2002 - 2007. Empiiristen<br />
tuottavuusaikasarjojen laatimisen lisäksi toteutuneille tuottavuuskehityksille etsittiin<br />
selityksiä haastattelemalla palveluista vastaavia johtajia. Haastatteluiden tavoitteena on ollut<br />
saada lisätietoa tuottavuutta edistävistä ja sen kannalta ongelmallisista toimintatavoista.<br />
Tutkimusmetodin lähtökohtana on tuotosta mittaavien suoritemäärien suhteuttaminen palveluittain<br />
panosta mittaaviin reaalisiin kustannuksiin. Näin voidaan suhteuttaa toiminnan<br />
sitomat kustannukset sen toteutuneeseen volyymiin kokonaistuottavuuden mitan saamiseksi.<br />
Useiden palveluiden tuottavuuksia yhteen laskiessa painoina on käytetty edellisen<br />
vuoden kustannuksia. Tutkimusmetodi pyrkii huomioimaan hyvinvointipalveluiden tuottavuuden<br />
mahdollisimman laajasti, mutta siinä on tiettyjä laatusidonnaisia ongelmia, jotka<br />
voivat johtaa tuottavuuden aliarviointiin. Näitä ongelmia käsitellään tarkemmin erikseen<br />
julkaistussa tutkimusraportissa.<br />
Tutkimustuloksia vertaillaan alla sekä valtakunnalliseen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastoon<br />
että vastaavaan Tampereen kaupungissa toteutettuun tutkimukseen.
20 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Kuvio 1: Yhteenlasketun kokonaistuottavuuden muutokset vuosina 2002 - 2007.<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> yhteenlaskettu kokonaistuottavuus on laskenut aikavälillä noin 0,9<br />
prosenttia (kuvio 1). Suurin kokonaistuottavuuden lasku ajoittuu vuoteen 2003, jolloin se<br />
on noin 1,2 prosenttia. Tämän jälkeen kokonaistuottavuus kääntyy nousuun siten, että<br />
vuonna 2004 kokonaistuottavuus lisääntyy noin 0,5 prosenttiyksikköä ja vuonna 2005<br />
noin 1,1 prosenttiyksikköä päätyen noin 0,4 prosenttia vuoden 2002 tason yläpuolelle.<br />
Vuosina 2006 ja 2007 kokonaistuottavuus jälleen laskee hieman yli yhden prosenttiyksikön.<br />
Tuottavuuskehitys on selvästi sekä valtakunnallista kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastoa<br />
että Tampereen <strong>kaupungin</strong> tuottavuuskehitystä parempi. Valtakunnallista trendiä<br />
paremmin kokonaistuottavuus kehittyy erityisesti vuosina 2004 ja 2005. Vuodesta 2002<br />
vuoteen 2007 <strong>Vantaan</strong> kokonaistuottavuuden kehitys onkin noin 2,7 prosenttiyksikköä<br />
valtakunnallista kehitystä parempi. Vielä paremmalta <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> tuottavuuskehitys<br />
vaikuttaa verrattuna Tampereen <strong>kaupungin</strong> tuottavuuskehitykseen: vuonna 2006 <strong>kaupunki</strong>en<br />
välillä on eroa noin 4,9 prosenttiyksikköä <strong>Vantaan</strong> hyväksi.<br />
Aikavälillä 2002 - 2007 palveluiden yhteenlaskettu tuotos on lisääntynyt noin 7,0 prosenttia<br />
ja panoskäyttö noin 8,6 prosenttia (kuvio 2). Sekä panoskäytön että tuotoksen nousut<br />
ajoittuvat tutkimusaikavälille melko tasaisesti. Tuotoksen lisääntyminen on kuitenkin selvästi<br />
muuta tutkimusaikaväliä nopeampaa vuonna 2004 ja muuta tutkimusaikaväliä hitaampaa<br />
vuonna 2007. Panoskäyttö eli reaaliset kustannukset taas kasvavat muuta tutkimusaikaväliä<br />
hitaammin vuosina 2005 ja 2007.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 21<br />
Kuvio 2: Kokonaistuottavuus, panos ja tuotos vuosina 2002 - 2007.<br />
Koulutuspalveluiden kokonaistuottavuus on tutkimusaikavälillä noussut noin 0,2 prosenttia<br />
(kuvio 3). Tuotoksen määrän lisäys on noin 3,2 prosenttiyksikköä ja panoskäytön lisäys<br />
noin 3,6 prosenttiyksikköä. Ensin vuonna 2003 kokonaistuottavuus laskee noin 1,6 prosenttia<br />
ja vuonna 2004 noin 0,3 prosenttiyksikköä. Vuonna 2005 tuottavuus kääntyy noin<br />
2,4 prosenttiyksikön nousuun. Vuonna 2006 koulutuspalveluiden kokonaistuottavuus jälleen<br />
laskee noin 1,1 prosenttia ja vuonna 2007 päinvastoin lisääntyy noin 0,8 prosenttiyksikköä.<br />
Yksittäisten koulutuspalveluiden tuottavuuskehitykset ovat kauttaaltaan tutkittavien palvelujen<br />
joukossa vähintäänkin kohtalaisia. Erityisesti ammatillisen opetuksen kokonaistuottavuus<br />
nousee jopa 16,1 prosenttia ja aikuisopiston kokonaistuottavuus 22,2 prosenttia.<br />
Muista suuremmista koulutuspalveluista perusopetuksen kokonaistuottavuus laskee tutkimusaikavälillä<br />
noin 1,6 prosenttia ja lukioiden kokonaistuottavuus noin 3,7 prosenttia. Erityisesti<br />
voidaan kiinnittää huomiota siihen, että koulutuspalveluiden kustannuskehitys on<br />
hyvin maltillinen: kunnalliselle budjetoinnille ominaista kustannusten jatkuvaa paisumista<br />
ei niissä esiinny.<br />
Koulutuspalveluiden tuottavuuskehitys on selvästi mahdollisia vertailukohtia parempi:<br />
kun Vantaalla koulutuspalveluiden kokonaistuottavuus kasvoi tutkimusaikavälillä noin 0,2<br />
prosenttia, samalla aikavälillä valtakunnallinen koulutuspalveluiden kokonaistuottavuus<br />
laski noin 1,1 prosenttia ja Tampereen <strong>kaupungin</strong> koulutuspalveluiden tuottavuus noin 4,4<br />
prosenttia. Vuosina 2003 ja 2004 <strong>Vantaan</strong> koulutuspalveluiden kokonaistuottavuus seuraa<br />
valtakunnallista trendiä, mutta vuosina 2005 ja 2007 tuottavuuskehitys on valtakunnallista<br />
kehitystä parempaa ja vuonna 2006 hieman heikompaa.
22 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Kuvio 3: Koulutuspalveluiden kokonaistuottavuuden muutokset vuosina 2002 - 2007.<br />
Kuvio 4: Terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuuden muutokset vuosina 2002 - 2007.<br />
Terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuus taas on tutkimusaikavälillä laskenut noin<br />
5,8 prosenttia (kuvio 4). Tuotoksen määrä on kasvanut noin 6,5 prosenttiyksikköä ja panoskäyttö<br />
noin 13,5 prosenttiyksikköä. Vuoteen 2005 mennessä kokonaistuottavuus nousee<br />
jopa noin 0,3 prosenttia vuoden 2002 tason yläpuolelle. Sen jälkeen kokonaistuottavuus<br />
kuitenkin kääntyy jyrkkään laskuun: vuonna 2006 pudotusta on noin 2,3 prosenttiyksikköä<br />
ja vuonna 2007 noin 3,8 prosenttiyksikköä.<br />
Kun terveydenhuoltopalveluista tarkastellaan erikseen perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa,<br />
voidaan huomata että näiden tuottavuuskehitykset eroavat toisistaan melko<br />
paljon. Perusterveydenhuollon kokonaistuottavuus laskee aikavälillä noin 8,9 prosenttia,
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 23<br />
kun taas erikoissairaanhoidossa tuottavuuden väheneminen on pienempää ollen noin 4,1<br />
prosenttia. Tämä ero johtuu suurelta osin reaalisen panoskäytön kasvunopeuksista, sillä<br />
perusterveydenhuollon panoskäyttö kasvaa tutkimusaikavälillä jopa 18,9 prosenttia, kun<br />
taas erikoissairaanhoidossa panoskäytön lisäys on noin 10,6 prosenttia. Perusterveydenhuollon<br />
sisällä vuodeosastohoidon kokonaistuottavuus laskee tutkimusaikavälillä vain<br />
noin 1,6 prosenttia, kun taas avohoidon kokonaistuottavuus vähenee jopa 9,7 prosenttiyksikköä.<br />
Terveydenhuoltopalvelut selviävät vertailujoukosta heikoimmin: sekä Tampereella että<br />
valtakunnallisesti terveydenhuoltopalveluiden tuottavuuskehitys on Vantaata parempi.<br />
Valtakunnalliseen tilastoon verratessa <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> tuottavuuskehitys on aikavälillä<br />
1,3 prosenttiyksikköä valtakunnallista kehitystä heikompi. Huomionarvoisena piirteenä<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> terveydenhuoltopalveluiden tuottavuuskehitys on joukon paras vuoteen<br />
2005 asti, minkä jälkeen kokonaistuottavuus kääntyy jyrkkään laskuun. Samanaikaisesti<br />
Tampereella taas on onnistuttu tekemään täyskäännös, minkä seurauksena siellä kokonaistuottavuus<br />
päätyy tutkimusaikavälin alun laskusta huolimatta vuonna 2006 vain 0,1<br />
prosenttia vuoden 2002 tason alapuolelle.<br />
Kuvio 5: Sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden muutokset vuosina 2002 - 2007.<br />
Sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuus on tutkimusaikavälillä noussut noin 4,3 prosenttia<br />
(kuvio 5). Tuotoksen määrä on lisääntynyt aikavälillä 12,1 prosenttia ja panoskäyttö on lisääntynyt<br />
8,0 prosenttia. Aluksi vuonna 2003 kokonaistuottavuus vähenee noin 1,1 prosenttia.<br />
Sen jälkeen kokonaistuottavuus kääntyy kuitenkin jatkuvaan vähittäiseen nousuun:<br />
vuonna 2004 se lisääntyy noin 1,7 prosenttiyksikköä, vuonna 2006 noin 2,6 prosenttiyksikköä<br />
ja vuonna 2007 noin 2,1 prosenttiyksikköä.<br />
Sosiaalipalveluiden yhteenlaskettua tuottavuuskehitystä tarkastellessa on otettava huomioon,<br />
että <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> organisaatioissa lasten päivähoito luetaan sivistyspalveluihin,<br />
kun taas tässä tutkimuksessa se luetaan Tilastokeskuksen tutkimusmetodista johtuen sosiaalipalveluihin.<br />
Kun lasten päivähoidon tuottavuus on lisääntynyt 7,8 prosenttia ja se on
24 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
sosiaalipalveluista selvästi suurin, on suuri osa tuottavuuden noususta seurausta lasten<br />
päivähoidon hyvästä tuottavuuskehityksestä. Muista merkittävimmistä sosiaalipalveluista<br />
lastensuojelun kokonaistuottavuus on laskenut 0,9 prosenttia, vanhusten laitoshoidon kokonaistuottavuus<br />
noussut 3,1 prosenttia, vammaisten laitoshoidon kokonaistuottavuus laskenut<br />
13,2 prosenttia ja vammaisten asumispalveluiden kokonaistuottavuus laskenut 20,4<br />
prosenttia.<br />
Sosiaalipalveluiden tuottavuuskehitys tutkimusaikavälillä on sekä valtakunnallista kuntien<br />
ja kuntayhtymien tuottavuutta että Tampereen <strong>kaupungin</strong> tuottavuutta parempi. Vuoteen<br />
2007 mennessä <strong>Vantaan</strong> tuottavuuskehitys ylittää valtakunnallisen tilaston noin 9,2 prosenttiyksiköllä<br />
ja Tampereen <strong>kaupungin</strong> noin 13,0 prosenttiyksiköllä. Tuottavuuskehitys<br />
seuraa valtakunnallista trendiä vielä vuonna 2003, mutta sen jälkeen valtakunnallisen<br />
kehityksen vastaisesti kääntyy jatkuvaan nousuun.<br />
Havainnot:<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> kokonaistuottavuuden kehitys vuosina 2002 - 2007 on selvästi sekä<br />
valtakunnallista kuntien ja kuntayhtymien tuottavuutta että Tampereen <strong>kaupungin</strong> tuottavuutta<br />
parempi. Sekä koulutus- että sosiaalipalveluissa tuottavuuskehitys on erinomainen<br />
ja kokonaistuottavuus on molemmilla toimialoilla vuonna 2007 vuoden 2002 tasoa korkeammalla.<br />
Terveydenhuoltopalveluissa tilanne on kuitenkin päinvastainen: tuottavuuskehitys<br />
jää vertailukohtia heikommaksi ja vuonna 2007 kokonaistuottavuuden taso on selvästi<br />
vuotta 2002 matalampi.<br />
Terveydenhuoltopalveluiden heikko tuottavuuskehitys on suurelta osin seurausta reaalisten<br />
kustannusten muita toimialoja nopeammasta kasvusta. Kun koulutuspalveluiden reaaliset<br />
kustannukset ovat tutkimusaikavälillä nousseet noin 3,6 prosenttia ja sosiaalipalveluiden<br />
reaaliset kustannukset noin 8,0 prosenttia, on terveydenhuoltopalveluissa vastaava<br />
nousu ollut noin 13,5 prosenttia. Kustannusnousu painottuu nimenomaan perusterveydenhuollon<br />
palveluihin: näissä reaaliset kustannukset ovat nousseet tutkimusaikavälillä jopa<br />
noin 18,9 prosenttia, kun taas erikoissairaanhoidossa kustannusnousu on noin 10,6 prosenttia.<br />
Erityistä huomiota tulee kiinnittää tilanteisiin, joissa palveluita ostetaan epätäydellisiltä<br />
markkinoilta tai monopoliasemassa toimivalta yritykseltä. Tutkittujen palveluiden joukossa<br />
tällainen tilanne on esimerkiksi vanhusten laitoshuollossa, joissa suuri osa palveluista<br />
ostetaan toimimattomilta markkinoilta. Myös lasten päivähoidossa näiden ostojen osuus<br />
on ollut suuri, mutta niitä on pyritty vähentämään. Esimerkiksi 17,3 prosentin kustannusnousu<br />
vanhusten laitoshoidon ostopalveluissa vuonna 2007 ja vastaavat kokemukset noin<br />
kymmenen prosentin vuosittaisista kustannusnousuista lasten päivähoidossa ovat hyviä<br />
esimerkkejä tilanteen ongelmista.<br />
Haastatteluiden perusteella voidaan myös huomata, että myönteistä tuottavuuskehitystä<br />
voidaan useimmiten selittää aktiivisilla toimintaprosesseihin kohdistuvilla toimenpiteillä,<br />
kun taas negatiivista tuottavuuskehitystä pyritään selittämään ulkopuolisilla ympäristötekijöillä.<br />
Aktiivisten tuottavuustoimenpiteiden rooli korostui tutkimuskohteista erityisesti sivistyspalveluissa,<br />
joissa tuottavuutta on pyritty määrätietoisesti kehittämään erilaisilla<br />
tuottavuustoimenpiteillä.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 25<br />
Aktiivisten tuottavuustoimenpiteiden roolin korostumisen havaitsemisesta voidaan edetä<br />
kysymykseen siitä, olisiko myös heikomman tuottavuuskehityksen palveluissa hyödyntämättömiä<br />
mahdollisuuksia tuottavuuden aktiiviseen kehittämiseen ja toimintatapojen kriittiseen<br />
arviointiin. Vaikka tämän tutkimuksen laajuus ei riitä hyödyntämättömien mahdollisuuksien<br />
kartoittamiseen, tutkimus antaa joka tapauksessa riittävän syyn kiinnittää niihin<br />
erityistä huomiota.<br />
Tutkimuksen perusteella on syytä kiinnittää huomiota myös haastatteluissa mainittuihin<br />
perusterveydenhuollon avohoidon tilastoinnin ongelmiin. Ongelmien todellista laajuutta<br />
on tämän tutkimuksen puitteissa mahdotonta selvittää, mutta on selvää, että palvelutuotannon<br />
ulkopuolinen arviointi on riippuvaista tarvittavan informaation tuotannosta. Mikäli<br />
riittävää ja tarpeeksi luotettavaa informaatiota ei ole saatavissa, eivät toimintaa arvioivat<br />
tahot ulkoisesta tarkastuksesta <strong>kaupunki</strong>laisiin pysty arvottamaan toimintaa ja sen tehokkuutta.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta kannustaa <strong>kaupungin</strong> palvelutuotantoa kiinnittämään entistä enemmän<br />
huomiota tuottavuuden ja tuottavuuskehityksen johtamiseen sekä asettamaan aktiivisesti<br />
ydin- ja tukiprosessien todelliseen tuottavuuteen liittyviä tavoitteita. Sivistyspalveluiden<br />
osalta tarkastuslautakunta on huomioinut tuloksellisen tuottavuustyön ja kehottaa jatkamaan<br />
ennakkoluulotonta työtä hyvän tuottavuuden ylläpitämiseksi.<br />
Tarkastuslautakunta myös kehottaa toimijoita arvioimaan toimintaansa kokonaisvaltaisesti<br />
ja etsimään aktiivisesti mahdollisuuksia tuottavuuden kehittämiseen. Tutkimus on osoittanut,<br />
että aktiivinen työ tuottavuuden kehittämiseksi on yhdistettävissä parempaan toteutuneeseen<br />
tuottavuuskehitykseen. Toimintaympäristö muuttuu säännöllisesti kaikissa palveluissa,<br />
joten tavoitteena tulee olla muutosten näkeminen mahdollisuuksina, ei ongelmina.<br />
Toteutuneiden tuottavuuskehityksien valossa tarkastuslautakunta esittää, että jatkossa perusterveydenhuollon<br />
avohoidon tuottavuuskehitykseen kiinnitetään huomiota entistä tarkkaavaisemmin.<br />
Mikäli erityisesti perusterveydenhuollon laskevalle tuottavuuskehitykselle<br />
ja tuotoksen määrää nopeammin kasvaville reaalisille kustannuksille on vakuuttavia hoidon<br />
laadusta ja sen kehittämisestä johtuvia selityksiä, nämä tulee pystyä artikuloimaan<br />
selkeämmin.<br />
Tarkastuslautakunta suosittaa myös, että perusterveydenhuollon tilastoinnin toimivuuteen<br />
ja luotettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota keskeisenä tavoitteena sekä kuntien että<br />
eri vuosien väliseen todelliseen vertailukelpoisuuteen pyrkiminen. Tämä on välttämätöntä<br />
toiminnan ja sen tehokkuuden luotettavan arvioinnin mahdollistamiseksi sekä toiminnan<br />
läpinäkyvyyden lisäämiseksi.<br />
5 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN<br />
Seuraavassa arvioidaan vuoden <strong>2008</strong> tavoitteiden toteutumista siten, että kohdassa 5.1 tarkastuslautakunta<br />
arvioi taulukon muodossa kaikkia tavoitteita ja niiden toteutumista. Kohdassa<br />
5.2 arvioidaan niitä tavoitteita, joista tarkastuslautakunta antaa joitakin kommentteja.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> arviointia ei ole kohdistettu sivistystoimen tavoitteisiin, joten niiden ar-
26 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
viointi on vähäistä. Myöskään niitä tavoitteita, jotka ovat toteutuneet eikä tarkastuslautakunnalla<br />
ole eriävää käsitystä tavoitteen toteutumisesta tai tavoitteen muotoilusta ja mittareista,<br />
se ei ota tarkastelun alle. Kohdassa 5.3 tarkastuslautakunta arvioi taloudellisten tavoitteiden<br />
toteutumista.<br />
Havainnot:<br />
Yhteenvetona tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitteita oli <strong>kaupunki</strong>tasolla liikaa. Monet<br />
tavoitteet olivat tarkemmin määrittelemättömiä tai tavoitteita, joita voitaisiin tulkita toimenpideluetteloiksi.<br />
Myöskään tavoitteen mittarointi ei aina vastaa tavoitetta.<br />
Tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa toimialat ja <strong>kaupungin</strong>hallitus ovat olleet realistisempia<br />
kuin aikaisempina vuosina.<br />
5.1 Yhteenveto toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta<br />
Toimintakertomus<br />
Nro Sitova tavoite Toteutunut Toteutunut<br />
osittain<br />
Ei toteutunut<br />
Tarkastuslautakunta<br />
Toiminta-<br />
Tavoitteessa<br />
muuta<br />
kertomuk-<br />
sesta poiketen<br />
ei toteu-<br />
arvioitavaa<br />
tunut<br />
Dynaaminen <strong>kaupunki</strong>kehitys<br />
1 Kaupunki luo rakentamisedellytykset noin<br />
2000 asunnon vuosituotannolle siten toteutettuna,<br />
että se eheyttää <strong>kaupungin</strong> yhdyskuntarakennetta<br />
ja hyödyntää<br />
x<br />
x<br />
optimaalisesti olemassa olevaa<br />
infrastruktuuria ja palveluja.<br />
2 Asuntostrategia päivitetään. x x<br />
3 Laaditaan Marja-Vantaa –strategia. x<br />
Aktiivinen elinkeinopolitiikka<br />
4 Tuloksellisella elinkeinopolitiikalla luodaan<br />
uusia työpaikkoja.<br />
x<br />
5 Markkinoidaan Tikkurilaa yritysten sijoittumispaikkana<br />
ja aloitetaan Jokiniemen x<br />
x<br />
toteuttaminen.<br />
6 Jatketaan Hakkilan yritysalueen ja Koivukylän<br />
yrityspuiston kehittämistä.<br />
x<br />
x<br />
7 Vantaalla toimiva yritysten kansainvälistymiskeskus<br />
luo toimivat verkostot Eurooppaan<br />
x<br />
x<br />
ja Aasiaan.<br />
8 Laaditaan <strong>kaupungin</strong> kilpailukykyohjelma<br />
laajana yhteistyönä.<br />
x<br />
x<br />
Asukkaan turvallinen arki<br />
9 Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien sekä<br />
työmarkkinatuelta toimeentulotuelle siirtyvien<br />
x x x<br />
määrä vähenee.<br />
10 Perusopetuksen päättäneille tarjotaan toisen<br />
asteen koulutuspaikka, ammatilliseen<br />
koulutukseen valmistava koulutuspaikka,<br />
x<br />
lisäopetus- tai työpajapaikka.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 27<br />
Toimintakertomus<br />
Nro Sitova tavoite Toteutunut Toteutunut<br />
osittain<br />
11 Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja<br />
lisätään ja ne suunnataan ennakoidun työvoimatarpeen<br />
mukaisesti.<br />
12 Turvataan laadukkaat sivistystoimen palvelut,<br />
jotta oppimistulokset ovat vähintään<br />
valtakunnallista keskitasoa ja opetustunnit/oppilas<br />
ovat vertailukuntien keskitasoa.<br />
13 Terveydenhuollon vastaanotolle pääsy on<br />
varmistettu yhdenvertaisesti koko kaupungissa.<br />
14 Alueellisen työn toimintamallia uudistetaan<br />
ja osallisuutta vahvistetaan.<br />
15 Kehitetään vanhojen alueiden katujen perusparantamisen<br />
pitkäjänteinen ja asukkaiden<br />
tarpeet huomioiva työskentelymalli.<br />
Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta<br />
16 Yli 75-vuotiaista 92 prosenttia asuu kotona<br />
tai kodinomaisissa olosuhteissa.<br />
17 Toimialojen yhteistyötä vahvistetaan ja<br />
vakiinnutetaan ikääntyvien hyvinvoinnin<br />
edistämiseksi. Kaupungin kokoontumistilojen<br />
tarjontaa lisätään erityisesti ikääntyvien<br />
ihmisten käyttöön.<br />
18 Erikoissairaanhoidon ylikäyttöpäiviä ei<br />
synny.<br />
19 Kartoitetaan hissittömät kerrostalot ja tarkistetaan<br />
kehittämisohjelma.<br />
Lasten ja nuorten tukeminen<br />
20 Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä<br />
ja kehittämisestä laaditaan toimialojen<br />
yhteistyössä.<br />
21 Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten<br />
perusopetus järjestetään ja koulunkäyntiä<br />
tuetaan laadittujen toimintamallien mukaan<br />
yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali-<br />
ja terveystoimen kesken.<br />
22 Oppilas- ja opiskelijahuollon <strong>kaupunki</strong>tasoiset<br />
linjaukset otetaan käyttöön yhteistyössä<br />
sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen<br />
kanssa. Esi- ja perusopetuksen<br />
oppilashuollon laatua ja sitä tukevaa verkostomaista<br />
oppilashuoltotyötä sekä palvelurakennetta<br />
kehitetään.<br />
23 Yhtenäisellä palveluprosessilla tehostetaan<br />
ennaltaehkäiseviä tukitoimia ja vahvistetaan<br />
varhaista puuttumista.<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
Ei toteutunut<br />
Tarkastuslautakunta<br />
Toiminta-<br />
Tavoitteessa<br />
muuta<br />
kertomuk-<br />
sesta poiketen<br />
ei toteu-<br />
arvioitavaa<br />
tunut<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x
28 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Toimintakertomus<br />
Nro Sitova tavoite Toteutunut Toteutunut<br />
osittain<br />
Ei toteutunut<br />
Tarkastuslautakunta<br />
Toiminta-<br />
Tavoitteessa<br />
muuta<br />
kertomuk-<br />
sesta poiketen<br />
ei toteu-<br />
arvioitavaa<br />
tunut<br />
24 Lapsia ja nuoria tuetaan siirtymävaiheessa<br />
esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta<br />
x<br />
toiselle asteelle.<br />
25 Nuorisotilojen aukioloajat muutetaan asiakaslähtöisiksi<br />
ja resurssit turvataan.<br />
x x x<br />
Kansainvälistyminen<br />
26 Monikulttuurisuusohjelma uudistetaan ja<br />
laajennetaan kattavammaksi.<br />
x<br />
x<br />
27 Toimialat hakevat aktiivisesti kansainvälisiä<br />
kumppanuuksia ja rahoitusta.<br />
x<br />
Kumppanit ja verkostot<br />
28 Tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä lisätään<br />
yliopistojen, korkeakoulujen, yritysten<br />
sekä pää<strong>kaupunki</strong>seudun kuntien kanssa ja x<br />
varmistetaan, että kehittämishankkeet toteutuvat.<br />
29 Aviapoliksen ja Hakkilan maisemakuvaa<br />
parannetaan yhteistyössä Uudenmaan tiepiirin<br />
ja alueella toimivien yritysten kanssa.<br />
x<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyö<br />
30 Palveluiden kehittämisyhteistyötä lisätään<br />
pää<strong>kaupunki</strong>seudun kuntien kanssa.<br />
x<br />
31 Seutuyhteistyön arviointi toteutetaan oikeudenmukaisesti<br />
ja tasapuolisesti tavoitteena<br />
verkostomaisen yhteistyön jatkaminen.<br />
x<br />
Ympäristöjohtaminen ja ilmastonmuutos<br />
32 Toteutetaan uutta energiatehokkuussopimusta.<br />
x<br />
33 Laaditaan kaupungille hulevesiohjelma. x x<br />
Tuottavuuden kasvattaminen<br />
34 Palvelujen hankinnassa ja tuotannossa kehitetään<br />
uusia, kokonaistaloudellisesti<br />
edullisia toimintamalleja. Ostopalveluiden x<br />
vaikuttavuutta ja taloudellisuutta arvioidaan.<br />
35 Mielenterveys- ja psykiatrian avohoitotyön<br />
prosesseja kehitetään huomioiden erityisesti<br />
avun saaminen molemmilla kotimaisilla<br />
x<br />
x<br />
kielillä.<br />
36 Kartoitetaan, mitä palveluja voidaan järjestää<br />
sähköisesti. Lisätään sähköisen asioinnin<br />
x<br />
mahdollisuuksia.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 29<br />
Toimintakertomus<br />
Nro Sitova tavoite Toteutunut Toteutunut<br />
osittain<br />
Ei toteutunut<br />
Tarkastuslautakunta<br />
Toiminta-<br />
Tavoitteessa<br />
muuta<br />
kertomuk-<br />
sesta poiketen<br />
ei toteu-<br />
arvioitavaa<br />
tunut<br />
37 Laaditaan toimitilojen kustannustehokkuuden<br />
mittarit ja mittareiden lähtötasoarvot.<br />
Laaditaan mittarit, joilla seurataan<br />
x<br />
kiinteistöomaisuuden arvoa.<br />
38 Seurataan ja rajoitetaan toimitilojen määrän<br />
kasvua sekä tehostetaan tyhjien kiinteistöjen/tilojen<br />
x<br />
realisointia.<br />
Tuloksellinen johtaminen<br />
39 Esimiehet käyvät tulos- ja<br />
kehityskeskustelut tiimi- tai yksilötasolla<br />
vähintään kerran vuodessa. Keskustelussa<br />
luodaan vuorovaikutuksessa selkeät<br />
x<br />
x<br />
tavoitteet ja työntekijä sekä esimies saavat<br />
palautetta suoriutumisestaan.<br />
Keskustelujen hyödyllisyyteen kiinnitetään<br />
40 erityistä Aktiivisella huomiota. välittämisellä vähennetään<br />
sairauspoissaolojen määrää ja vähennetään x<br />
eläkkeelle siirtymisen tarvetta.<br />
Osaava työvoima<br />
41 Kaupungin maine työntekijöiden ja median<br />
keskuudessa paranee.<br />
x<br />
42 Osana toimialojen henkilöstösuunnitelmaa<br />
2009 - 2013 laaditaan rekrytointiohjelmat,<br />
joissa on konkreettiset toimenpideohjelmat<br />
rekrytoinnin helpottamiseksi henkilöstön<br />
x<br />
x<br />
saatavuuden kannalta haasteellisilla alueilla.<br />
43 Käynnistetään työsuhdelipun käyttöönotto<br />
1.8.<strong>2008</strong> alkaen.<br />
x<br />
Edunvalvonta jokaisen asia<br />
44 Kehä III:n parantaminen alkaa ja Kehäradan<br />
rakentamisen aloittaminen vuonna<br />
x<br />
2009 varmistetaan.<br />
Koko konserni mukana<br />
45 Konsernirakenteen ja –hallinnon arviointi<br />
suoritetaan ja tarkistetaan tarvittaessa yhteiset<br />
pelisäännöt. Siirrytään aitoon konsernijohtamismalliin.<br />
x<br />
46 Vivamus-hyvinvointikeskuksen rakentaminen<br />
alkaa.<br />
x<br />
YHTEENSÄ 33 12 1 7 13
30 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
5.2 Toiminnalliset tavoitteet<br />
5.2.1 Toteutumattomat tavoitteet, tarkastuslautakunnan arviointi<br />
Tavoite 1: Asuntojen tuotanto<br />
Kaupunki luo rakentamisedellytykset<br />
noin 2000 asunnon vuosituotannolle<br />
siten toteutettuna, että se eheyttää <strong>kaupungin</strong><br />
yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää<br />
optimaalisesti olemassa olevaa<br />
infrastruktuuria ja palveluja.<br />
Mittari/toimenpiteet<br />
Tuotettu rakennusoikeus. Arvio yhdyskuntarakenteen<br />
eheytymisestä.<br />
Toteuma/Arvio<br />
Toimiala: Tavoite toteutui.<br />
Tarkastuslautakunta: Tavoite ei toteutunut.<br />
Tavoite toteutui yhdyskuntarakenteen eheytymisen osalta, mutta tavoite ei toteutunut vuoden<br />
<strong>2008</strong> tavoitteen mukaisesti asuntotuotantoa koskevan vuotuisen tavoitteen osalta.<br />
2000 asunnon asemasta rakennusoikeutta tuotettiin noin 1 700 asunnolle. Edellisinä vuosina<br />
luotujen rakentamisedellytysten huomioon ottaminen merkitsee kuitenkin sitä, että<br />
Vantaalla on yhteensä rakentamisedellytykset yli 2 000 asunnon vuosituotannolle. Asuntotointa<br />
ja asuntotuotantoa tarkastellaan myös arviointikertomuksen kohdissa 8.1.1 Asuntotoimi<br />
ja 8.1.2 VAV Asunnot Oy.<br />
Tavoite 9: Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyyden vähentäminen<br />
Tavoite Mittari/toimenpiteet Toteuma/arvio<br />
Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien<br />
sekä työmarkkinatuelta toimeentulotuelle<br />
siirtyvien määrä vähenee.<br />
Toimiala: Tavoite toteutui osittain<br />
Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien<br />
määrä laskee vähintään yhtä paljon<br />
kuin pää<strong>kaupunki</strong>seudulla keskimäärin.<br />
Vähennetään toimeentulotuelle siirtyvien<br />
määrää lisäämällä aktivointitoimenpiteitä.<br />
Tarkastuslautakunta: Tavoite ei toteutunut.<br />
<strong>Vantaan</strong> pitkäaikaistyöttömien määrä on alentunut vuonna <strong>2008</strong> vuoteen 2007 verrattuna<br />
239 henkilöllä (vuonna 2007 pitkäaikaistyöttömiä 1 898 ja vuonna <strong>2008</strong> pitkäaikaistyöttömiä<br />
1 659). Pitkäaikaistyöttömiin rinnasteisten määrä on kasvanut 10 henkilöllä ja toimenpiteiltä<br />
työttömäksi jääneiden määrä on kasvanut vuodesta 2007 vuoteen <strong>2008</strong> noin<br />
200 henkilöllä. Näin ollen toistuvaistyöttömyys on kasvanut. Pitkäaikaistyöttömyyttä Vantaa<br />
ei ole saanut laskemaan samassa suhteessa pää<strong>kaupunki</strong>seudun kanssa. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
kunnissa työttömistä työnhakijoista yli vuoden työttömänä olleita oli Vantaalla 24<br />
prosenttia, Helsingissä noin 18 prosenttia ja Espoossa 19 prosenttia. Työmarkkinatuelta<br />
toimeentulotuelle siirtyneiden määrästä ei saatu tietoja.<br />
Havainnot:<br />
Pitkäaikaistyöttömien määrä on tavoitteen mukaisesti Vantaalla vähentynyt edelleen. Kuitenkin<br />
pitkäaikaistyöttömien osalta mittariksi oli asetettu työttömien määrän lasku yhtä<br />
paljon kuin pää<strong>kaupunki</strong>seudulla keskimäärin, mutta tähän ei päästy. Toinen tavoitteelle<br />
asetettu mittari toistuvaistyöttömyyden väheneminen ei myöskään toteutunut. Toimeentulotuelle<br />
siirtyvien määrästä, joka oli kolmas asetettu mittari, ei saatu tietoa. Mittareita arvioimalla<br />
tavoite ei näin toteutunut.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 31<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta kehottaa tarkkuuteen valittaessa tavoitteen toteutumista mittaavia mittareita<br />
ja raportoitaessa tavoitteen toteutumisesta. Nyt asetettu tavoite on raportoitu osittain<br />
toteutuneeksi vaikka yksikään mittareista ei toteutunut. Yhdeksi mittariksi on myös<br />
valittu sellainen, josta ei ole saatu tietoa. Mittareita asetettaessa pitää varmistua, että ei valita<br />
sellaisia mittareita, joista tiedon saanti on hankalaa.<br />
Tavoite 16: Yli 75-vuotiaiden kotona asumisen tukeminen<br />
Tavoite Mittari/toimenpiteet Toteuma/arvio<br />
Yli 75-vuotiaista 92 prosenttia asuu<br />
kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa.<br />
Kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa<br />
asuvien yli 75-vuotiaiden määrä.<br />
Toimiala: Muutos on tavoitteen mukainen,<br />
mutta tavoitetaso on jäänyt<br />
saavuttamatta.<br />
Tarkastuslautakunta: Tavoite ei toteutunut.<br />
Vantaalla asui 1.1.2009 tilastokeskuksen tilaston mukaan 7 961 yli 75-vuotiasta asukasta.<br />
Tavoitteesta jäätiin 0,8 prosenttia joka lukumääränä tarkoittaa 64:ää yli 75-vuotiasta. Valtakunnallisessa<br />
sosiaali- ja terveysministeriön ja kuntaliiton antamassa ikäihmisten palvelujen<br />
laatusuosituksessa tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista asuisi kodissa tai kodinomaisissa<br />
olosuhteissa 91 - 92 prosenttia. Vantaa on pysynyt laatusuosituksessa, mutta oma tavoite<br />
on asetettu laatusuosituksen ylärajalle eikä siihen ole päästy. Kotona asumista tukevaa<br />
toimintaa on Vantaalla tehostettu vuonna <strong>2008</strong> keskittämällä vanhusten erityisasumisen<br />
päätöksenteko konsultaatiotiimiin (KONSTI) ja päivittämällä asiakkuuskriteerejä.<br />
Toimenpiteitä kotona asumisen tehostamiseksi jatketaan.<br />
Havainnot:<br />
Tavoite ei toteutunut, mutta muutos on oikean suuntainen, sillä kotona tai kodinomaisissa<br />
olosuhteissa asuvien 75-vuotiaiden määrä kasvoi 0,1 prosenttia vuodesta 2007.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta suosittaa, että ikääntyvän väestön kotona asumisen tukemiseksi haetaan<br />
jatkossa yhä uusia keinoja, koska väestö ikääntyy nopeasti ja kotona asumiseen panostamisella<br />
on koko ajan myös entistä suurempi taloudellinen merkitys.<br />
Tavoite 18: Erikoissairaanhoidon ylikäyttöpäivät<br />
Tavoite Mittari/toimenpiteet Toteuma/arvio<br />
Erikoissairaanhoidon ylikäyttöpäiviä ei synny. Ylikäyttöpäivien määrä. Toimiala: Toteutumisen arviointi osin mahdotonta,<br />
muutos tavoitteen suuntainen.<br />
Tarkastuslautakunta: Tavoite ei toteutunut.<br />
Vaikka ylikäyttöpäivien aiheuttamia kustannuksia on saatu laskemaan, ylikäyttöpäiviä<br />
syntyi edelleen. Ylikäyttöpäivien laskutuskäytäntö muuttui vuodelle <strong>2008</strong>, joten ylikäyttöpäivien<br />
määrien vertailua aiempiin vuosiin ei voi nyt suoraan tehdä. Ylikäyttöpäivistä<br />
maksetut sakkomaksut vähenivät selvästi aiempiin vuosiin verrattuna, eli kehitys tältä osin
32 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
on oikean suuntainen. Sakkomaksuja oli vuonna 2007 noin 600 000 euroa ja 317 000 euroa<br />
vuonna <strong>2008</strong>.<br />
HUS:in laskutuskäytäntö ja se, että HUS ei noudattanut kuntien edellyttämää ilmoituskäytäntöä<br />
jatkohoitoon lähetettävistä, tekee nykytilanteessa käytännössä mahdottomaksi välttää<br />
ylikäyttöpäiviä. Vain noin 20 prosentista jatkohoitopotilaista tulee <strong>Vantaan</strong> sosiaali- ja<br />
terveystoimen tiedon mukaan ennakkoilmoitus. <strong>Vantaan</strong> ylikäyttöpäivien oikeellisuutta<br />
tarkastettiin sosiaali- ja terveystoimen toimesta vuonna <strong>2008</strong> ja noin 20 prosentissa havaittiin<br />
virheitä, joista reklamoitiin HUS:ille. Ylikäyttöpäivien tarkastaminen on työlästä ja<br />
kaikkia ylikäyttöpäiviä ei ehditä tarkastaa.<br />
HUS päätti, että vuodelta <strong>2008</strong> se perii jäsenkunnilta vain 50 prosenttia kertyneistä ylikäyttömaksuista<br />
ja että vuonna 2009 ylikäyttömenettelystä tehdään selvitys ja pyritään<br />
suunnittelemaan uusi nykyistä selkeämpi järjestelmä. Uuden järjestelmän suunnitteluun<br />
kootaan työryhmä, johon kutsutaan edustajat myös jäsenkunnista.<br />
Havainnot:<br />
Tavoite ei toteutunut, mutta ylikäyttömaksut putosivat selvästi aiemmista vuosista.<br />
Suositukset:<br />
Tavoitteen raportoinnista tarkastuslautakunta huomauttaa, että on selkeästi nähtävissä, että<br />
tavoite ei toteutunut vaikka raportoinnissa todetaan tavoitteen toteutumisen arvioinnin<br />
olevan osittain mahdotonta. Jotta tavoite olisi toteutunut, niin ylikäyttöpäivien määrän olisi<br />
pitänyt olla nolla, eli tavoitteen toteutuminen on kyllä selkeästi arvioitavissa.<br />
Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ylikäyttömaksuille suunniteltavasta uudesta laskutuskäytännöstä<br />
tehdään nykyistä selkeämpi. Uuden käytännön pitää pohjautua HUS:in ja<br />
kuntien yhteisesti hyväksymiin maksuperusteisiin ja myös potilaiden siirtomenettelystä<br />
erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon on oltava selvät säännöt, joita on myös noudatettava.<br />
Tavoite 25: Nuorisotilojen aukioloajat<br />
Tavoite Mittari/toimenpiteet Toteuma/arvio<br />
Nuorisotilojen aukioloajat muutetaan<br />
Toimiala: Tavoite toteutui osittain.<br />
asiakaslähtöisiksi ja resurssit turvataan.<br />
Syksyllä <strong>2008</strong> kaikilla suuralueilla isot<br />
nuorisotilat ovat auki 6 - 7 iltaa viikossa.<br />
Tarkastuslautakunta: Tavoite ei toteutunut.<br />
Tavoite toteutui muilla alueilla, mutta Hakunilan alueella Hakunilan nuorisotila oli vain 5<br />
iltaa viikossa auki. Tilaan ei ole vielä saatu kumppanuusjärjestöä, kuten muilla alueilla,<br />
eikä oma henkilöstö riitä kuuteen iltaan.<br />
Havainnot:<br />
Tavoitteen mittariksi on asetettu kaikkien suuralueiden nuorisotilojen 6 - 7 illan aukiolo<br />
viikoittain. Mittaria tiukasti arvioiden tavoite ei toteudu annetulla mittarilla, koska mittari<br />
edellyttää kaikkien suuralueiden nuorisotilojen aukioloa 6 - 7 iltaa viikossa. Tavoitteessa<br />
mainitusta resurssien turvaamisesta ei myöskään raportoida mitenkään.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 33<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta kehottaa miettimään tarkasti mittarin ja tavoitteen yhteyttä ja raportointia.<br />
Nyt on valittu mittari, joka ei toteutunut, mutta tavoite on silti raportoitu osittain<br />
toteutuneeksi.<br />
Tavoite 39: Tulos- ja kehityskeskustelut<br />
Esimiehet käyvät tulos- ja kehityskeskustelut<br />
tiimi- tai yksilötasolla vähintään<br />
kerran vuodessa. Keskustelussa<br />
luodaan vuorovaikutuksessa selkeät<br />
tavoitteet ja työntekijä sekä esimies<br />
saavat palautetta suoriutumisestaan.<br />
Keskustelujen hyödyllisyyteen kiinnitetään<br />
erityistä huomiota.<br />
Mittari/toimenpiteet<br />
Käytyjen tulos- ja kehityskeskustelujen<br />
määrä ja hyödyllisyys. Hyödyllisyys<br />
arvioidaan Kunta 10 –kyselyn mukaisesti.<br />
Toteuma/arvio<br />
Toimialat: Tulos- ja kehityskeskustelujen<br />
määrässä edettiin, mutta haaste<br />
liittyy niiden kokemiseen hyödyllisenä.<br />
Tarkastuslautakunta: Tavoite ei toteutunut.<br />
Tulos- ja kehityskeskustelut on käyty henkilökunnasta 61 prosentin kanssa (taulukko 2).<br />
Maankäytön ja ympäristön toimialalla toteumaprosentti on jopa 88 ja sosiaali- ja terveystoimen<br />
toimialalla 72, kun taas sivistystoimessa prosentti jää 53:een sekä vapaa-ajan ja<br />
asukaspalveluiden toimialalla 39:ään. Kaupunkitasolla toteuma oli 2005 vuonna 47 prosenttia,<br />
51 prosenttia vuonna 2006 ja 55 prosenttia vuonna 2007.<br />
30.6.<strong>2008</strong> 30.9.<strong>2008</strong> 31.12.<strong>2008</strong><br />
Sosiaali- ja terveystoimi 15,3% 24,9% 72%<br />
Sivistystoimi 11,7% 16,4% 53%<br />
Maankäyttö ja ympäristö 3,5% 10,0% 88%<br />
Tilakeskus 0,9% 2,1% 66%<br />
Vapaa-aika ja asukaspalvelut 2,0% 4,5% 39%<br />
Keskushallinto ja liikelaitokset 3,2% 6,2% 67%<br />
Kaupunki yhteensä 9,5% 14,9% 61 %<br />
Taulukko 2: Kehityskeskustelujen toteumaprosentit toimialoittain vuonna <strong>2008</strong>.<br />
Taulukossa 2 keskushallinto ja liikelaitokset on laskettu yhteen, eriteltynä: keskushallinto<br />
81 prosenttia ja liikelaitokset 58 prosenttia. Liikelaitosten tulos- ja kehityskeskustelujen<br />
toteutumisprosentit eriteltynä liikelaitoksittain: <strong>Vantaan</strong> Vesi 93 prosenttia, Keski-<br />
Uudenmaan Pelastuslaitos 51 prosenttia ja <strong>Vantaan</strong> työterveys 88 prosenttia.<br />
Kunta 10-tutkimuksen vastausten perusteella keskusteluita piti hyödyllisenä 46 prosenttia<br />
vastanneista, kun taas vuonna 2006 vastaava luku oli 48 prosenttia.<br />
Havainnot:<br />
Tasapainotettuun strategiaan on sisältynyt kehityskeskusteluihin liittyvä sitova tavoite ainakin<br />
vuodesta 2001, mutta se ei ole yhtenäkään vuonna toteutunut. Eteneminen kehityskeskusteluiden<br />
määrässä on oikean suuntaista, mutta valitettavan hidasta.<br />
Kehityskeskustelut ovat kuitenkin erittäin tärkeä tekijä organisaation strategian jalkauttamisessa,<br />
organisaation sitouttamisessa yhteisiin tavoitteisiin sekä työmotivaation lisäämisessä.<br />
Lisäksi ne ovat johdolle tärkeä palautelinkki niistä ongelmista, joita strategian käy-
34 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
tännön toteutus organisaatiossa kohtaa. Kehityskeskustelun voi nähdä jopa alaisen oikeutena<br />
saada palautetta työstään ja osallistua työnkuvansa kehittämiseen.<br />
Kunta10-tutkimuksen vastausten mukaan tulos- ja kehityskeskustelut oli käyty henkilökunnasta<br />
71,8 prosentin kanssa. Kyselyvastausten osuuden ero tilastoituihin keskustelumääriin<br />
on noin 12 prosenttiyksikköä. Ulkoinen tarkastus on havainnut, että rekisterissä<br />
olevien tietojen laskentatapa ei aina ole oikea eikä kaikkien esimiesten tiedossa. Myöskään<br />
tietoja ei aina viedä rekisteriin.<br />
Suositukset:<br />
Kehityskeskustelujen muotoa ja sisältöä tulisi kehittää niin, että niiden hyötyarvo keskustelun<br />
molemmille osapuolille olisi aikaisempaa suurempi. Tämä parantaisi keskusteluiden<br />
laatua sekä osapuolten motivaatiota.<br />
Tavoitteen heikko toteuma jo pitkällä aikavälillä viittaa siihen, että joko tavoitteenasettelua<br />
olisi syytä tarkentaa tai vaihtoehtoisesti tavoitteen resursointia ja siihen sitoutumista<br />
olisi syytä vahvistaa. Mikäli on tilanteita, joissa esimerkiksi työntekijöiden vaihtuvuuden<br />
vuoksi kehityskeskusteluiden käyminen ei tosiasiassa ole tarkoituksenmukaista, tämä olisi<br />
syytä ottaa huomioon tavoitteenasettelussa. 61 prosenttiin jäävää toteumaa tämä ei kuitenkaan<br />
selitä.<br />
Tavoitteen tärkeyden vuoksi esimiesten on oltava tietoisia esimerkiksi siitä, mihin päivään<br />
mennessä lähetetyt tiedot merkitään rekisteriin. Samoin henkilöstön vaihtuminen aiheuttaa<br />
ongelmia laskennassa. Tästä syystä laskennan tulisi olla vakanssikohtaista eikä henkilön<br />
nimen mukaan laskettavaa. Nimen mukaan laskettaessa jokaisen lyhytaikaisen henkilön<br />
kanssa olisi tullut käydä tulos- ja kehityskeskustelut, vaikka perehdyttämisaika olisi vielä<br />
meneillään. Tavoite tulos- ja kehityskeskustelujen käymiselle on kuitenkin, että jokaisen<br />
kanssa käydään tulos- ja kehityskeskustelut ainakin kerran vuodessa.<br />
Tavoite 42: Rekrytointiohjelmat<br />
Tavoite Mittari/toimenpiteet Toteuma/arvio<br />
Osana toimialojen henkilöstösuunnitelmaa<br />
2009 - 2013 laaditaan rekrytointiohjelmat,<br />
joissa on konkreettiset toimenpideohjelmat<br />
rekrytoinnin helpottamiseksi henkilöstön<br />
saatavuuden kannalta haasteellisilla<br />
alueilla.<br />
Rekrytointiohjelmat on laadittu. Toimialat: Tavoite toteutui osittain.<br />
Tarkastuslautakunta: Tavoite ei toteutunut.<br />
Havainnot:<br />
Tavoite ei toteutunut. Rekrytointiohjelmat on laadittu toimialoilla sivistystoimea lukuun<br />
ottamatta.<br />
Ohjelmat ovat eri toimialoilla hyvin eri tyyppisiä. Osalla toimialoista ohjelmat ovat ulkoasultaan<br />
viimeisteltyjä ja yhdistelevät strategisia tavoitteita saumattomasti lyhyen aikavälin<br />
toiminnallisiin tavoitteisiin. Toisaalta ohjelma voi olla myös lähinnä pintaraapaisu tai<br />
hajanainen kokoelma varsin jäsentymättömiä tavoitteita.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 35<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta edellyttää, että rekrytointiohjelmille suunnitellaan jatkossa yhtenäinen<br />
rakenne ja yhtenäiset tavoitteet. Näin rekrytointisuunnitelmien tarkoitus saadaan selvennettyä<br />
kaikille toimialoille ja ne voidaan suunnitella siten, että ne vastaavat rekrytoinnin<br />
kannalta keskeisimpiin ongelmiin.<br />
Vaikka heikentyvä taloustilanne on lievittänyt kilpailua osaavasta työvoimasta sekä työvoiman<br />
rekrytoinnin akuutteja ongelmia, ei suhdannevaihtelu ole ratkaisu pitkän aikavälin<br />
ongelmiin. Siten tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaikki toimialat pystyvät järjestämään<br />
rekrytointinsa strategisesti ja suunnitelmallisesti.<br />
5.2.2 Tavoitteissa muuta huomautettavaa, tarkastuslautakunnan arviointi<br />
Tavoitteiden näkökulma hallinnollinen<br />
Tavoite 2: Asuntostrategia päivitetään.<br />
Tavoite 8: Laaditaan <strong>kaupungin</strong> kilpailukykyohjelma laajana yhteistyönä.<br />
Tavoite 19: Kartoitetaan hissittömät kerrostalot ja tarkistetaan kehittämisohjelmaa.<br />
Tavoite 26: Monikulttuurisuusohjelma uudistetaan ja laajennetaan kattavammaksi.<br />
Tavoite 33: Laaditaan kaupungille hulevesiohjelma.<br />
Tavoitteiden hallintolähtöinen näkökulma on useita sitovia tavoitteita yhdistävä tekijä.<br />
Tällaisille tavoitteille on yhteistä, että ne on määritetty hallinnon prosessien perusteella.<br />
Nämä tavoitteet syntyvät hallinnon tarpeesta jäsentää omaa työskentelyään ja niiden linkki<br />
itse palvelutuotantoon jää epäselväksi. Myös tavoitteiden konkreettiset vaikutukset ja hyödyt<br />
palvelutuotannon kohteen, <strong>kaupungin</strong> asukkaan, kannalta jäävät epäselviksi.<br />
Toiminnallinen tavoite on jo lähtökohtaisesti kuntalaisia kohden suuntautunut. Hyvin yleinen<br />
määritelmä toiminnalliselle tavoitteelle onkin, että se "kertoo, mitä talousarviossa olevilla<br />
määrärahoilla on saatava aikaan kuntalaisen hyväksi" 4 . Lisäksi useassa yhteydessä<br />
todetaan, että onnistuneen tavoitteen tulee toteuttaa kuntalaisten tarpeita ja kuvata kunnan<br />
toimien vaikutusta kuntalaisen elämään. Kuntalaisten tarpeiden suhteen tällaiset tavoitteet<br />
ovat kuitenkin parhaimmillaankin ainoastaan keinoja, instrumentteja, joiden tulisi olla tavoitteen<br />
toteuttajan päätösvallassa. Kaupunginvaltuustolle ja osaksi toiminnan ohjausta toteutuskeinojen<br />
valinnan tulisi kuulua vain harvoissa erityistilanteissa.<br />
Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että <strong>kaupungin</strong> arvot, missio ja visio<br />
ovat hyvin selvästi <strong>kaupunki</strong>laislähtöisiä ja kiinnittävät erityistä huomiota <strong>kaupunki</strong>laisten<br />
mielipiteiden huomioimiseen ja toiminnan avoimuuteen. Koko strategiaprosessin lähtökohtana<br />
tulisi kuitenkin olla toiminnallisten tavoitteiden johtaminen tästä perustasta, joka<br />
määrittää pidemmän tähtäimen tavoitteet ja <strong>kaupungin</strong> tavan toimia. Siten tämän kertomuksen<br />
valtuustokauden strategian toteutumisosiota seuraten voidaankin kysyä, välittyvätkö<br />
strategian ylätason vaatimukset <strong>kaupunki</strong>laisten tarpeiden huomioonottamisesta sitovien<br />
tavoitteiden tasolle, vai onko strategia niiden osalta vain ympäripyöreää sanahelinää.<br />
4 Vuorinen, Erkki (2002): Visiosta tavoitteeksi. Kehitys Oy, Pori.
36 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Havainnot:<br />
Suurimmassa osassa tavoitteita, joita kritiikki hallinnollisesta näkökulmasta koskee, pyritään<br />
laatimaan jonkinlainen strategia tai ohjelma. Yksittäisen <strong>kaupunki</strong>laisen kannalta itse<br />
ohjelman olemassaololla on kuitenkin ainoastaan välillistä merkitystä.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta edellyttää, että tavoitteenasettelussa huomio kohdistetaan ennen kaikkea<br />
<strong>kaupunki</strong>laisen näkökulmaan: tavoitteesta tulee käydä ilmi, miten se vaikuttaa kunnan<br />
palvelutuotantoon ja mitä hyötyjä se konkreettisesti tuottaa <strong>kaupunki</strong>laiselle.<br />
Kattavien ohjelmien ja strategioiden laatiminen on onnistuneen palvelutuotannon keskeinen<br />
edellytys ja niitä voidaan hyvin käyttää apuna sitovien tavoitteiden asettamisessa. Tällöin<br />
huomio tulee kuitenkin kiinnittää ohjelmien tavoitteenasettelua tukevaan rooliin: tavoite<br />
voi olla esimerkiksi ohjelmasta tai strategiasta johdettu toimenpide-ehdotus.<br />
Ongelmia mittareiden, tavoitteiden ja raportoinnin yhteensopivuudessa<br />
Tavoitteet 9, 11, 25 ja 35<br />
Tavoitteet 9 ja 25 on jo käsitelty ei toteutuneiden tavoitteiden kohdalla.<br />
Tavoite 11: Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen ja suuntaaminen ennakoidun<br />
työvoimatarpeen mukaisesti.<br />
Tavoitteelle oli asetettu seuraavat mittarit:<br />
Johtokunta päättää vuosittain aloituspaikkojen määrästä. Aikuiskoulutuksessa laaditaan<br />
strategia, jossa määritellään laadulliset ja määrälliset tavoitteet.<br />
Havainnot:<br />
Tavoite ja mittari on asetettu epätarkasti. Nyt ensimmäinen mittari kertoo johtokunnan<br />
päättävän aloituspaikoista vuosittain. Tavoitteen mittari olisi toteutunut vaikka johtokunta<br />
olisi päättänyt pitää aloituspaikat ennallaan mutta itse tavoite olisi siinä tapauksessa jäänyt<br />
toteutumatta.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta kehottaa tarkkuuteen tavoitteiden ja mittarien asettelussa. Pitää varmistua,<br />
että mittari toteutuessaan palvelee aina tavoitteen toteutumista.<br />
Tavoite 35: Mielenterveyden- ja psykiatrian avohoitotyön prosesseja kehitetään ja huomioidaan<br />
erityisesti avun saaminen molemmilla kotimaisilla kielillä.<br />
Tavoitteen mittareiksi mainitaan pitkäaikaisten psykiatristen hoitopäivien väheneminen,<br />
psykiatrisen avohoidon lisääminen ja siirtäminen osaksi perusterveydenhuoltoa. Lisäksi<br />
mainitaan, että luodaan mieliala- ja ahdistuneisuusprosessi terveysasemille ja psykiatriset<br />
sairaanhoitajat työskentelevät prosessissa. Tavoitteen raportoinnissa esitetään mittarin<br />
mukaisesti tapahtunut psykiatrian pitkäaikaisten hoitopäivien väheneminen. Tavoitteesta<br />
raportoidaan lisäksi, että terveysasemille ei ole luotu varsinaista mieliala- ja ahdistuneisuusprosessia,<br />
mutta kuitenkin Sateenvarjo-hankkeessa tuotettu depression hoitomalli on
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 37<br />
otettu käyttöön. Tässä hoitomallissa toimivat terveyskeskuslääkäri, konsultoiva psykiatri<br />
ja depressiohoitaja (= psykiatrian sairaanhoitaja). Tavoite raportoidaan kokonaisuudessaan<br />
toteutuneeksi. Raportoinnissa todettiin lisäksi, että avun saaminen molemmilla kotimaisilla<br />
kielillä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.<br />
Havainnot:<br />
Tavoitteelle asetetuissa mittareissa ei oltu otettu huomioon itse tavoitteessa erityisesti korostettua<br />
mielenterveyspalvelujen saantia molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös raportointi<br />
jäi tämän asian osalta ohueksi.<br />
Suositukset:<br />
Tavoitteen raportoinnissa olisi pitänyt tarkemmin kertoa myös miten avunsaanti mielenterveyspalveluissa<br />
Vantaalla molemmilla kotimaisilla kielillä toteutuu ja miten konkreettisesti<br />
pyritään edistämään näiden palvelujen saatavuutta molemmilla kotimaisilla kielillä.<br />
Tarkastuslautakunta kiinnittää mielenterveyspalvelujen osalta huomiota myös siihen, että<br />
vuoden <strong>2008</strong> aikana lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen odotusajat venyivät välillä<br />
huomattavasti hoitotakuulaissa asetettuja aikoja pidemmiksi. Tarkastuslautakunta edellyttää,<br />
että jatkossa lasten ja nuorten psykiatrian palvelut saadaan aina hoitotakuulain edellyttämässä<br />
ajassa.<br />
Vaikeasti arvioitavissa olevat, yleiselle tasolle asetetut tavoitteet<br />
Tavoite 5: Markkinoidaan Tikkurilaa yritysten sijoituspaikkana ja aloitetaan Jokiniemen<br />
toteuttaminen.<br />
Tavoite 6: Jatketaan Hakkilan yritysalueen ja Koivukylän yrityspuiston kehittämistä.<br />
Tavoite 7: Vantaalla toimiva yritysten kansainvälistymiskeskus luo toimivat verkostot Eurooppaan<br />
ja Aasiaan.<br />
Tavoite 14: Alueellisen työn toimintamallia uudistetaan ja osallisuutta vahvistetaan.<br />
Havainnot:<br />
Tässä esillä olevat tavoitteet on asetettu liian yleiselle tasolle ja ne eivät kohdennu tarkasti<br />
mihinkään. Tavoitteiden mittareiksi on lueteltu erilaisia selvityksiä tehtävistä toimenpiteistä,<br />
jotka sitten on raportoitu tehdyiksi. Nämä tavoitteet ovat lähinnä luetteloita keinoista,<br />
joilla joko edistetään yritysten sijoittumista Vantaalle tai pyritään vahvistamaan alueellista<br />
osallistumista. Lisäksi kansainvälistymiskeskuksen kohdalla mainittu kansainvälisten verkostojen<br />
luominen kuuluu joka tapauksessa tämän yksikön tehtäviin.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta kehottaa kiinnittämään tavoiteasettelussa erityistä huomiota tavoitteen<br />
tarkkaan kohdentamiseen ja tavoitearvojen asettamiseen. Liian yleiselle tasolle asetetun<br />
tavoitteen raportointi jää vain toteamiseksi, että tavoitteessa mainitut toimenpiteet joko<br />
tehtiin tai ei tehty. Tavoitearvojen puutteesta johtuen toteutumista ei sen kummemmin voi<br />
arvioida.
38 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
5.3 Taloudelliset tavoitteet<br />
5.3.1 Talousarvion poikkeamat<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> käyttötalousmenot ilman liikelaitoksia olivat vuonna <strong>2008</strong> yhteensä<br />
1 193,1 milj. euroa. Summa ylitti alkuperäisen talousarvion 4,41 prosentilla ja muutosten<br />
jälkeisen talousarvion 2,25 prosentilla. Tuloja kertyi yhteensä 387,7 milj. euroa eli 11,9<br />
prosenttia enemmän kuin alkuperäisessä ja 8,0 prosenttia enemmän kuin tarkistetussa talousarviossa<br />
ennakoitiin.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> talousarvioon myönnettiin käyttömenoihin määrärahalisäyksiä yhteensä 24,2<br />
milj. euroa. Näistä isoimmat lisäykset myönnettiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, yhteensä<br />
12,7 milj. euroa ja opetuslautakunnalle yhteensä 9,4 milj. euroa. Tulopuolelle lisättiin<br />
sosiaali- ja terveyslautakunnan osalle 1,5 milj. euroa.<br />
Tilinpäätöksessä sosiaali- ja terveystoimi ylitti määrärahansa 7 milj. eurolla ilman <strong>kaupungin</strong>valtuustoon<br />
päätöstä. Sosiaali- ja terveystoimen tulot ylittyivät 1,25 milj. eurolla eli<br />
vaikutus toimintakatteeseen oli 5,75 milj. euroa. Menojen ylitys kohdistui erikoissairaanhoitoon<br />
ja aiheutui pääasiassa erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen hinnoittelun muutoksista<br />
ja hoitojonojen purkamisesta.<br />
Sivistystoimi ylitti määrärahansa 2,4 milj. eurolla ilman <strong>kaupungin</strong>valtuuston päätöstä.<br />
Ylitys johtui pääasiassa päivähoitomenojen isosta kasvusta. Päivähoidon menoarviota korotettiin<br />
vuoden <strong>2008</strong> aikana, mutta päivähoidossa olleiden lasten määrä kasvoi vuonna<br />
<strong>2008</strong> selvästi ennustettua enemmän aiheuttaen menoylityksen.<br />
Suositukset:<br />
Kaikkiin talousarvioylityksiin tulee hakea päätös <strong>kaupungin</strong>valtuustolta.<br />
Tuloslaskelmaosassa verotuloarviota korotettiin yhteensä 8 milj. eurolla ja muita rahoitustuloja<br />
lähinnä <strong>Vantaan</strong> Energian maksaman osinkotulon ansiosta 2 milj. euroa. Tilinpäätöksessä<br />
korkomenot alittivat alkuperäisen talousarvion 0,9 milj. eurolla ja määrärahamuutosten<br />
jälkeisen talousarvion 1,4 milj. eurolla. Julkisen käyttöomaisuuden menoja jäi<br />
vuonna <strong>2008</strong> käyttämättä 12,9 milj. euroa. Osa vuonna <strong>2008</strong> toteutettaviksi aiotuista<br />
hankkeista jatkuu edelleen ja varsinkin monet yhteishankkeet valtion kanssa jäivät käynnistymättä.<br />
Käyttämättä jäi eniten Kehärataan varattua määrärahaa noin 8,4 milj. euroa ja<br />
yhteishankkeisiin varattua määrärahaa noin 3,9 milj. euroa. Nettolainanoton koko määrärahasta<br />
jäi käyttämättä 42,6 milj. euroa.<br />
5.3.2 Liikelaitokset<br />
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvion sitovat tasot olivat liikeylijäämä 5 ja investoinnit.<br />
Vuodelle <strong>2008</strong> oli valtuuston hyväksymässä talousarviossa tavoitteeksi asetettu<br />
liikeylijäämä 23 000 euroa ja investoinnit 1 962 000 euroa.<br />
5 Liikeylijäämällä tarkoitetaan lukua, kun liikevaihdosta vähennetään toimintakulut ja poistot.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 39<br />
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan käsittelemässä talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa<br />
pelastuslaitokselle oli liikealijäämäksi merkitty -150 000 euroa eli selvästi<br />
<strong>kaupungin</strong>valtuuston hyväksymästä talousarviosta poikkeava luku. Investointien osalta<br />
johtokunnan käsittelemä talousarvio noudatteli valtuuston hyväksymää talousarviota. Selvitettäessä<br />
syytä talousarvioiden poikkeamiin ilmoitettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta,<br />
että talousarvioesityksen tekeminen oli pelastuslaitoksella viivästynyt ja talousarvioprosessissa<br />
oli ollut ongelmia tiedonkulussa.<br />
Pelastuslaitoksen johtokunnan käsitellessä vuoden <strong>2008</strong> talousarviota 27.11.2007 ja hyväksyessä<br />
käyttösuunnitelmaa 18.12.2007 oli pelastuslaitoksella käsitys, että <strong>kaupungin</strong>valtuuston<br />
12.11.2007 kokouksessa oli pelastuslautakunnalle hyväksytty <strong>kaupungin</strong>hallituksen<br />
22.10.2007 talousarvioesityksen mukainen talousarvio, jossa pelastuslaitoksen<br />
osalta liikeylijäämätavoitteena oli -150 000 euroa alijäämää. Kaupunginhallituksen<br />
22.10.2007 hyväksymää talousarvioesitystä oli pelastuslaitoksen talousarvion osalta kuitenkin<br />
muutettu niin, että lopullisessa valtuuston 12.11.2007 hyväksymässä talousarviossa<br />
pelastuslaitoksen talousarvion tavoitteeksi oli tullut +23 000 euroa ylijäämää. Muutos oli<br />
pelastuslaitoksen mukaan tehty kuulematta pelastuslaitosta, eikä pelastuslaitos ollut tarkistanut<br />
valtuuston 12.11.2007 hyväksymää talousarviota pelastuslaitoksen osalta olettaen,<br />
että se olisi <strong>kaupungin</strong>hallituksen 22.10.2007 esityksen mukainen ja alijäämätavoitteeltaan<br />
-150 000 euroa. Näin valtuuston hyväksymässä talousarviossa oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen<br />
osalta eri alijäämätavoite kuin Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan johtokunnan<br />
käsittelemässä talousarviossa ja johtokunnan hyväksymässä käyttösuunnitelmassa.<br />
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta ei tehnyt <strong>kaupungin</strong>valtuustolle esitystä<br />
talousarvion muuttamiseksi.<br />
Syynä talousarviokäsittelyn viivästymiseen ilmoitettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta,<br />
että syksyllä 2007 neuvoteltiin Keski-Uudenmaan alueen ensihoidon ja sairaankuljetuksen<br />
organisoinnista alueella ja nämä neuvottelut jatkuivat joulukuulle 2007. Neuvottelujen<br />
tuloksena Keski-Uudenmaan pelastuslaitos järjestää jatkossa alueellisen ensihoidon<br />
ja sairaankuljetuksen Keski-Uudenmaan alueella. Uusi toiminto toi muutoksia myös talousarvioon<br />
ja talousarvioon haluttiin saada ainakin alustava arvio uuden toiminnan taloudellisista<br />
vaikutuksista.<br />
Tilinpäätöksessä <strong>2008</strong> oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kohdalle (tilinpäätös vuodelta<br />
<strong>2008</strong> s. 146) otettu vertailuun talousarvio, jossa liikeylijäämätavoitteeksi oli merkitty<br />
-22 000 euroa alijäämää. Tämä luku ei täsmää sen paremmin <strong>kaupungin</strong>valtuuston kuin<br />
pelastuslautakunnan johtokunnankaan hyväksymien talousarvioiden ylijäämä/alijäämä tavoitteisiin.<br />
Kysyttäessä asiasta sekä taloussuunnittelusta että Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta<br />
taloussuunnittelu muisti saaneensa tilinpäätöksessä olevat talousarvio- ja tilinpäätösluvut<br />
pelastuslaitokselta ja pelastuslaitos puolestaan ilmoitti antaneensa tilinpäätökseen<br />
vain tilinpäätöksen toteuman luvut. Lopullista selvyyttä siihen mistä vuoden <strong>2008</strong> tilinpäätöksen<br />
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kohdalle merkityt talousarvioluvut oli<br />
otettu ei saatu.<br />
Tilinpäätöksessä pelastuslaitoksen liikealijäämä on -627 000 euroa. Investoinnit olivat<br />
908 000 euroa (1 054 000 euroa alle arvion). Alijäämää kertyi valtuuston hyväksymässä<br />
talousarviossa asetettuun ylijäämätavoitteeseen (+23 000) nähden merkittävästi enemmän.
40 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Toimintakertomuksessaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toteaa, että vuonna <strong>2008</strong> uuden<br />
muotoisena alkaneessa ensihoitotoiminnassa (ensihoito + sairaankuljetus) tulot jäivät<br />
huomattavasti arvioitua pienemmiksi.<br />
Havainnot:<br />
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta oli 27.11.2007 käsitellyt talousarvion,<br />
jossa yli/alijäämätavoitteena oli -150 000 euroa alijäämää eli huomattavasti valtuuston hyväksymästä<br />
talousarviosta poikkeava tavoite. Tämän talousarvion pohjalta oli johtokunta<br />
hyväksynyt 18.12.2007 käyttösuunnitelman, jossa oli yli/alijäämätavoitteena sama<br />
-150 000 euroa alijäämää. Pelastuslaitoksen olisi pitänyt varmistaa, että johtokunnan käsittelyyn<br />
olisi tullut <strong>kaupungin</strong>valtuuston 12.11.2007 pelastuslaitokselle hyväksymä lopullinen<br />
talousarvio. Koska liikeylijäämä on sitova tavoite, olisi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen<br />
pitänyt hyväksyttää liikeylijäämän muutos <strong>kaupungin</strong>valtuustossa. Myös taloussuunnittelun<br />
ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen välisessä yhteistyössä talousarvioprosessin<br />
aikana olisi ollut parantamista.<br />
Tilinpäätöksessä on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kohdalla toteumavertailussa talousarvioluvut,<br />
joiden lähdettä ei tiedetä ja jotka eivät ole yhtäpitäviä valtuustossa hyväksyttyjen<br />
talousarviolukujen kanssa.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta edellyttää, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitos aikatauluttaa talousarvion<br />
valmistelun <strong>kaupungin</strong> antaman ohjeistuksen mukaan ja että talousarvio on valmiina<br />
<strong>kaupungin</strong> ohjeissa määrättynä ajankohtana. Käyttösuunnitelman tulee pohjautua<br />
valtuuston hyväksymään lopulliseen talousarvioon. Muutoksia talousarvioon voi esittää<br />
myöhemmin, jos toimintaan tulee talousvaikutuksia sisältäviä muutoksia, joita talousarviovalmistelussa<br />
ei vielä pystytä ottamaan huomioon.<br />
Tarkastuslautakunta huomauttaa lisäksi, että tilinpäätöksen toteumavertailuissa pitää vertailtava<br />
talousarvio aina olla valtuuston hyväksymä talousarvio.<br />
<strong>Vantaan</strong> Veden ja <strong>Vantaan</strong> työterveyden sitovat tavoitteet olivat taloustavoitteita. Molemmille<br />
oli talousarviossa tavoitteeksi määritelty <strong>Vantaan</strong> kaupungille maksettava korko<br />
ja korvaus peruspääomasta. Tavoitteiden euromäärät olivat: <strong>Vantaan</strong> vesi 11 302 000 euroa<br />
ja <strong>Vantaan</strong> työterveys 14 000 euroa. Molemmat liikelaitokset toteuttivat sitovan tavoitteensa<br />
maksamalla vuonna <strong>2008</strong> kaupungille korot ja korvauksen peruspääomasta talousarvion<br />
mukaisesti.<br />
6 TALOUDEN TILANNE JA TALOUDEN KEHITYS<br />
6.1 Talouden tilanne<br />
Kuntalain mukaan kunnalle syntyy alijäämän kattamisvelvoite, mikäli kunnan kuluvan<br />
vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tällaista tilannetta Vantaalla ei<br />
vuoden <strong>2008</strong> päättyessä ollut, sillä taseessa oli ylijäämää yhteensä 145,3 milj. euroa.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 41<br />
Vantaa on voimakkaasti kasvava <strong>kaupunki</strong>, joten tuloslaskelman alin rivi ei kerro koko totuutta<br />
taloustilanteesta. Koska investoinnit kirjataan menoiksi poistojen kautta, poistojen<br />
määrä on keskeinen erä tuloksen määräytymisen kannalta. Sitä vastoin nimenomaan investointien<br />
ja poistojen määrien välinen ero on ratkaisevaa sen kannalta, miten paljon <strong>kaupunki</strong><br />
tilikaudella velkaantuu. Pääomakannan jatkuvasti kasvaessa nollatuloskin tarkoittaa<br />
käytännössä velkataakan kasvamista.<br />
Kaupungilla on käyttötalouden osalta ollut kaksi perättäistä ylijäämäistä vuotta: vuonna<br />
2007 tilikauden ylijäämä oli noin 13,8 milj. euroa ja vuonna <strong>2008</strong> noin 2,9 milj. euroa.<br />
Ylijäämästä huolimatta vuonna 2007 nettolainanotto oli noin 55,1 milj. euroa ja vuonna<br />
<strong>2008</strong> noin 18,4 milj. euroa. Tämä kertoo ongelmakentästä, jonka nopeasti kasvava <strong>kaupunki</strong><br />
kohtaa taloutensa tasapainotuksessa ja jota kuntalain muotoilu alijäämän kattamisesta<br />
ei ota huomioon.<br />
Tärkeistä tulorahoituksen riittävyyttä osoittavista tunnusluvuista vuosikatteen osuus poistoista<br />
oli 104,7 prosenttia vuonna <strong>2008</strong>. Tämä tunnusluvun arvo tarkoittaa sitä, että korvausinvestoinnit<br />
voidaan rahoittaa kokonaan tulorahoituksella. Pääomakannan kasvaessa<br />
oleellisempi investointien tulorahoitusaste kuitenkin oli vuonna <strong>2008</strong> noin 62,9 prosenttia.<br />
Siten 37,1 prosenttia 113,9 milj. euron investoinneista jouduttiin kattamaan lainarahalla.<br />
Kaupungin investointien määrään sekä lainakantaan vaikuttavat keskipitkällä aikavälillä<br />
merkittävästi sekä kehäradan rakentaminen vuosina 2009 - 2014 että Kehä III:n parantamishanke<br />
vuosina 2009 - 2011. Kaupunki on varautunut rahoittamaan Kehärataa noin 185<br />
milj. eurolla ja lainaamaan Kehä III:n parantamisen aikaistamista varten valtiolle korotta<br />
50 milj. euroa. Taloussuunnitelman 2009 - 2011 mukaan vuodelle 2009 ennakoidaankin<br />
61,0 milj. euron nettovelkaantumista ja vuosille 2010 ja 2011 molemmille 44,0 milj. euron<br />
nettovelkaantumista.<br />
Marja-<strong>Vantaan</strong> rakentaminen on kaupungille keskipitkällä aikavälillä merkittävä taloudellinen<br />
mahdollisuus. Kehäradan varteen sijoittuva joukkoliikenne<strong>kaupunki</strong> on tarkoitus rakentaa<br />
27 000 asukkaalle, ja samalla pyritään luomaan edellytykset 23 000 uudelle työpaikalle.<br />
Tavoitteena on, että ensimmäiset asukkaat voisivat muuttaa tulevan Kivistön aseman<br />
läheisyyteen vuosina 2011 - 2012. Tonttien myyminen houkuttelevilta sijainneilta tuottanee<br />
rakennusalan suhdanteesta riippuen kaupungille huomattavia tuloja.<br />
Havainnot:<br />
Vuoden 2007 lopulla pankkikriisinä Yhdysvalloissa alkanut talouden taantuma on syventynyt<br />
entisestään, mikä vaikuttaa väistämättä <strong>kaupungin</strong> budjetin tuloihin ja menoihin. Ensimmäiset<br />
merkit laman vaikutuksista kuntatalouteen koettiin vuoden <strong>2008</strong> loppupuolella<br />
taloustilanteen äkillisesti ja rajusti heikentyessä. Erityisesti yhteisöverotulot vähenivät<br />
huomattavasti vientikysynnän rajusti laskiessa ja teollisuusyritysten tulosten kauttaaltaan<br />
heikentyessä.<br />
Taloussuunnitelma vuosille 2009 - 2011 on edelleen tehty olettaen vuodelle 2009 noin 1,8<br />
prosentin bruttokansantuotteen kasvu. Arviointikertomuksen laatimishetkellä uusimmat<br />
ennusteet povaavat samalle vuodelle kuitenkin 3,5 prosentin ja 6,5 prosentin välille sijoittuvaa<br />
bruttokansantuotteen laskua, minkä lisäksi nousun odotetaan laajalti alkavan aikaisintaan<br />
vuoden 2010 loppupuolella. Näin ollen on selvää, että taloussuunnitelman tämänhetkinen<br />
informaatioarvo talouden todellisesta kehityksestä on varsin matala.
42 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Suurimman uhan <strong>Vantaan</strong> kuntataloudelle taloussuunnitelman aikajaksolla muodostanee<br />
<strong>kaupungin</strong> tärkeimmän tulonlähteen, kunnallisveron veropohjan mahdollinen romahdus.<br />
Vielä vuoden <strong>2008</strong> loppupuolella kunnallisveron kertymässä ei tapahtunut merkittäviä<br />
muutoksia, mutta mikäli lamaan liittyy myös työttömyyden voimakas kasvaminen, voivat<br />
budjetin tulopuolen ongelmat muodostua paljon yhteisöverotulojen romahdusta vakavammiksi.<br />
Työttömyyden merkittävä kasvu vaikuttaisi luonnollisesti myös budjetin menopuoleen<br />
esimerkiksi sosiaalipalveluiden kasvavan kysynnän kautta.<br />
Uusien ennusteiden valossa <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> tulot jäävät vuonna 2009 noin 40 milj. euroa<br />
budjetoitua alhaisemmaksi. Tässä luvussa on huomioitu ennakoitua alhaisemmaksi<br />
jäävät verotulot sekä kasvava yhteisöveron osuus. Kaupunginhallituksen säästölinjausten<br />
mukaan menoja on tarkoitus leikata budjetoituun nähden 14 milj. eurolla. Koska alunperin<br />
pyrittiin nollatulokseen, vuoden 2009 tilikausi jäisi tällöin edelleen 26 milj. euroa alijäämäiseksi.<br />
Edellisten tilikausien ylijäämän ansiosta <strong>kaupungin</strong> käyttötalous kestänee muutaman alijäämäisen<br />
vuoden taloudellisen tilanteen vakavuudesta riippuen. Lainakantaan tulee kuitenkin<br />
kiinnittää erityistä huomiota, sillä sen lisääntyessä jo ylijäämäisinä vuosina alijäämä<br />
voi merkitä lainakannan huomattavaa paisumista entisestään.<br />
Suositukset:<br />
Käyttötalouden tila oli vuoden <strong>2008</strong> lopussa vakaa, mutta sekä velkaantunut rahoitusasema<br />
että maailmanlaajuinen syvä taantuma muodostavat lähitulevaisuudessa suuria haasteita.<br />
Tarkastuslautakunta edellyttää, että nämä haasteet otetaan talouden suunnittelussa realistisesti<br />
huomioon.<br />
Tarkastuslautakunta myös toivoo, että suurten investointien tuottaessa vastaisia tuloja arvioidaan<br />
tarkkaan senhetkisiä mahdollisuuksia hyödyntää näitä tuloja velkataakan pienentämiseen.<br />
6.2 Talouden kehitys<br />
6.2.1 Koko <strong>kaupunki</strong><br />
Tilikauden tuloksen muodostuminen<br />
Toimintatuottojen kasvu oli huomattavaa (38,0 milj. euroa, 15,3 prosenttia) ja selvästi<br />
edellisiä vuosia nopeampaa (taulukko 3). Merkittävimmin nousivat sekä muut toimintatuotot<br />
8,1 milj. eurolla (19,9 prosenttia) että maksutuotot 7,4 milj. eurolla (14,1 prosenttia).<br />
Myös valmistus omaan käyttöön kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta. Erä sisältää<br />
taseeseen aktivoidut omaan käyttöön valmistetut käyttöomaisuushyödykkeet. Ne esitetään<br />
tuloslaskelmassa tuottoina, koska niitä vastaavat menot sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin.<br />
Toimintakulut nousivat 97,4 milj. euroa eli noin 10,0 prosenttia. Suurin, 51,9 milj. euron<br />
(12,8 prosenttia) kasvu tapahtui palveluiden ostoissa. Palkkakulut nousivat 24,6 milj. eu-
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 43<br />
roa (7,8 prosenttia). Prosentuaalisesti nousu ylittää kuntasektorin arvioidun 5,2 6 prosentin<br />
ansiokehityksen sekä julkisen sektorin arvioidun 6,5 prosentin palkkasumman kasvun.<br />
Toimintakulujen kokonaiskasvu ylittää myös selvästi ennakoidun kuntien keskimääräisen<br />
6,1 prosentin toimintamenojen kasvun.<br />
Tuotot Muutos vuodesta 2007 7 milj. euroa ja %<br />
Myyntituotot + 4,3 + 7,0 %<br />
Maksutuotot + 7,4 + 14,1 %<br />
Tuet ja avustukset - 0,8 - 3,6 %<br />
Muut toimintatuotot + 8,1 + 19,9 %<br />
Toimintatuotot yhteensä + 18,9 + 10,7 %<br />
Valmistus omaan käyttöön + 19,1 + 26,9 %<br />
Yhteensä + 38,0 + 15,3 %<br />
Kulut<br />
Palkkakulut - 24,6 + 7,8 %<br />
Henkilöstösivukulut - 6,4 + 6,4 %<br />
Palvelujen ostot - 51,9 + 12,8 %<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 5,4 + 11,9 %<br />
Avustukset - 3,5 + 4,8 %<br />
Muut toimintakulut - 5,6 + 15,1 %<br />
Yhteensä - 97,4 + 10,0 %<br />
Toimintakate - 59,3 + 8,2 %<br />
Taulukko 3: Toimintatuottojen ja -kulujen muutokset vuosien 2007 ja <strong>2008</strong> tuloslaskelmien välillä.<br />
Vuodesta 2006 vuoteen 2007 toimintakatteen muutos oli noin -38,8 milj. euroa eli vuonna<br />
<strong>2008</strong> toimintakatteen heikkeneminen oli 20,5 milj. euroa suurempi.<br />
Verotulojen 6,6 prosentin kasvu jäi toimintakatteen heikkenemistä hitaammaksi ja vuosikate<br />
heikkeni noin kuudella milj. eurolla vuoteen 2007 verrattuna. Vaikka kunnallisverot<br />
kasvoivatkin edellisvuotta enemmän (45,2 milj. euroa, 7,5 prosenttia), kiinteistöveron<br />
kasvu jäi edellisvuotta hitaammaksi (1,9 milj. euroa, 3,8 prosenttia) ja yhteisöveron osuudesta<br />
saatavat tulot kääntyivät laskuun (-0,3 milj. euroa, -0,5 prosenttia). Kaikkiaan verotulot<br />
kasvoivat edellisvuodesta 46,5 milj. euroa ja valtionosuudet 10,5 milj. euroa. Valtionosuuksien<br />
kasvu oli edellisvuotta nopeampaa.<br />
Käyttötalouden osalta vuosi <strong>2008</strong> oli kolmas perättäinen hyvä vuosi. Vuosikate on 70,1<br />
milj. euroa (76,2 milj. euroa vuonna 2007). Tilikauden ylijäämä on 2,9 milj. euroa (vuoden<br />
2007 ylijäämä 13,8 milj. euroa). Taseessa edellisten vuosien ylijäämää on 142 milj.<br />
euroa.<br />
<strong>Vantaan</strong> vuosikatteen kehitystä muihin pää<strong>kaupunki</strong>seudun suuriin kuntiin (kuvio 6) verratessa<br />
voidaan todeta kaikkien talouden kokeneen voimakkaan notkahduksen 2000-luvun<br />
alussa. Espoon ja <strong>Vantaan</strong> talouden parantuminen on tapahtunut hyvin samassa tahdissa<br />
tosin niin, että Espoon talous on koko ajan Vantaata vahvempi 8 . Vuoden <strong>2008</strong> romahdus<br />
6 Kuntaliiton tilasto 12.2.2009, ennakkotieto.<br />
7 Tuottojen lisäys on esitetty positiivisena lukuna ja vähennys negatiivisena. Kulujen vähentyminen on esitetty positiivisena<br />
ja lisäys negatiivisena lukuna.<br />
8 Lähde: Tilastokeskus; vuoden <strong>2008</strong> tiedot on otettu <strong>kaupunki</strong>en esityslistoilla olleista tilinpäätöstiedoista.
44 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Espoon vuosikatteessa johtuu kertaluontoisista eristä, joihin sisältyy yhteensä 72 milj. euroa<br />
rahoitusarvopapereiden arvonalennuksia ja myyntitappioita.<br />
1400<br />
1200<br />
1000<br />
euroa/asukas<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
-200<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Vantaa Espoo Helsinki Koko maa<br />
Kuvio 6: Vuosikate pää<strong>kaupunki</strong>seudun kunnissa ja yhteenlaskettuna koko maassa vuosina 2000 - <strong>2008</strong>, euroa/asukas<br />
9 .<br />
Toiminnan rahoitus<br />
Kaupungin lainakanta on 600 milj. euroa (kuvio 7) ja <strong>kaupunki</strong>konsernin lainakanta 1 373<br />
milj. euroa. Kaupungin lainakannassa kasvua edellisvuoteen nähden oli 18,4 milj. euroa ja<br />
<strong>kaupunki</strong>konsernin lainakannassa 14,3 milj. euroa. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden<br />
ja yhteisöjen lainakanta oli yhteensä noin 773 milj. euroa. Kaupungin lainakanta oli<br />
155 milj. euroa vuonna 2000 eli lainamäärä on 3,9 kertaistunut 2000-luvulla.<br />
1 000 €<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> 600 707<br />
Koy Itäkehä 1<br />
Koy Katriinanrinne 1 597<br />
Koy Kehäportti 2 036<br />
Koy Lehdokkitien Virastotalo 112<br />
As Oy <strong>Vantaan</strong> Sepänpuisto 920<br />
Koy Tiedepuisto 1 138<br />
Koy Tikkurilan Terveysasema 1 250<br />
Koy <strong>Vantaan</strong> Kauppalantalo 240<br />
Koy Tikkurilan Urheilutalo 4 156<br />
Korson Keskustakiinteistöt Oy 20 545<br />
9 Vuoden <strong>2008</strong> koko maata koskeva luku ennakollinen. Lähde: Kuntaliitto - Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot<br />
vuodelta <strong>2008</strong>, 11.2.2009.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 45<br />
Koy Länsi-<strong>Vantaan</strong> Liikuntalaitokset 13 397<br />
Areena 07 Oy 160<br />
Ruukkukujan Autopaikat Oy 182<br />
<strong>Vantaan</strong> Energia Oy 68 842<br />
VTK Kiinteistöt Oy 106 724<br />
VAV Konserni 544 914<br />
Tiedekeskussäätiö 714<br />
<strong>Vantaan</strong> Jäähallisäätoö 210<br />
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ky 18 790<br />
Kårkulla kommunalförbund för omsorger ky 51<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun Yhteistyövaltuuskunta 26 413<br />
Uudenmaan Erityispalvelut kuntayhtymä 1 809<br />
Yhteensä 1 414 908<br />
Joista lainat kunnalta 41 413<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>konserni 1 373 495<br />
Taulukko 4: Lainakanta 31.12.<strong>2008</strong>.<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> korkomenot ovat yli kaksinkertaistuneet 2000-luvulla (kuvio 7) ja ne<br />
olivat 25,5 milj. euroa vuonna <strong>2008</strong>. Korkoihin ovat vaikuttaneet sekä lainamäärän kasvu<br />
että korkotason nousu. Vuoden <strong>2008</strong> lopulla korkotaso kääntyi jyrkkään laskuun.<br />
Kaupungin toteutuneet investoinnit olivat 113,9 milj. euroa, mikä on 27,7 prosenttia vähemmän<br />
kuin vuonna 2007. Nettoinvestoinnit taas olivat 74 milj. euroa, mikä on 52,7<br />
milj. euroa vuotta 2007 vähemmän. Vuoden 2007 investointeja kasvattivat ennen kaikkea<br />
vuoden aikana päätetyt yhteensä 45,6 milj. euron maa-alueiden hankinnat.<br />
30<br />
3500<br />
25<br />
3000<br />
milj. euroa<br />
20<br />
15<br />
10<br />
2500<br />
2000<br />
1500<br />
1000<br />
euroa / asukas<br />
5<br />
500<br />
0<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
0<br />
Korkokulut<br />
Lainakanta<br />
Kuvio 7: Kaupungin korkokulut (vasemmalla) ja lainakanta (oikealla) vuosina 2000 - <strong>2008</strong>.
46 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Tunnusluvut<br />
Kaupungin keskeisimmät tunnusluvut vuosina 2007 ja <strong>2008</strong> on esitetty alla olevassa taulukossa.<br />
Huomiota kiinnitetään erityisesti tunnuslukuihin, joilla voidaan arvioida <strong>kaupungin</strong><br />
velkataakkaa.<br />
<strong>2008</strong> 2007<br />
Tuloslaskelma<br />
Toimintatuotot / toimintakulut, % 20,0 19,6<br />
Vuosikate / poistot, % 104,7 125,0<br />
Vuosikate euroa / asukas 359 396<br />
Rahoituslaskelma<br />
Investointien tulorahoitus, % 62,9 49,1<br />
Lainanhoitokate 1,7 1,9<br />
Kassan riittävyys, pv 15,3 22,0<br />
Tase<br />
Omavaraisuusaste, % 42,8 43,0<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 70,7 74,4<br />
Taulukko 5: Kaupungin tärkeimmät tunnusluvut vuosina 2007 ja <strong>2008</strong>.<br />
Vuosikatteen osuus poistoista on laskenut 125,0 prosentista 104,7 prosenttiin. Tällä tunnusluvulla<br />
mitataan sitä, riittääkö <strong>kaupungin</strong> tulorahoitus korvausinvestointien rahoittamiseen.<br />
<strong>Vantaan</strong> kohdalla toteutuvat investoinnit ovat kuitenkin vahvan väestönkasvun<br />
vuoksi korvausinvestointeja suurempia, joten myös yli sadan prosentin jäävä tunnusluvun<br />
arvo voi merkitä lisääntyvää velkaantumista.<br />
Investointien tulorahoitusosuus oli 62,9 prosenttia, kun se vuonna 2007 oli 49,1 prosenttia.<br />
Tunnusluvun paraneminen johtuu erityisesti edellisvuotta pienemmiksi jääneistä investoinneista.<br />
Tunnusluku ilmaisee, minkä osuuden investointien omahankintamenosta vuosikate<br />
riittää kattamaan. Reilusti alle sadan prosentin jäävä tulorahoitusosuus näkyy lainamäärän<br />
kasvuna.<br />
Lainanhoitokate on laskenut 1,9:stä 1,7:ään. Tunnusluku kertoo siitä, miten kunnan tulorahoitus<br />
riittää vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Se on siis tärkeä tunnusluku<br />
arvioitaessa sitä, miten kunta pystyy selviytymään lainoistaan. Tulorahoitus riittää<br />
lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi ja lainanhoitokyky voidaan arvioida<br />
hyväksi, mikäli tunnusluvun arvo on yli 2.<br />
Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä<br />
selvitä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku on laskenut 43,0 prosentista 42,8<br />
prosenttiin. Hyvänä tavoitetasona pidetään yleisesti 70 prosenttia ja alle 50 prosentin<br />
omavaraisuusaste merkitsee huomattavan suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus<br />
taas on laskenut 74,4 prosentista 70,7 prosenttiin. Tunnusluku ilmaisee, kuinka suuri<br />
osa kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 47<br />
6.2.2 Toimialat tehtäväalueittain<br />
Seuraavassa tarkastellaan menojen kehitystä vuodesta 2007 vuoteen <strong>2008</strong> tilinpäätöksen<br />
mukaan eri toimialoilla sekä lautakunnittain ja tehtäväalueittain. Muutokset on ilmoitettu<br />
prosentteina, jolloin muutos on sitä suurempi mitä pienempi on lähtökohta. Huomiota on<br />
siten syytä kiinnittää myös kokonaislukuihin.<br />
Käyttötalousmenot, joihin sisältyvät sisäiset menot, kasvoivat vuonna <strong>2008</strong> noin 8,6 prosenttia<br />
ja vastaavalla tavalla lasketut tulot kasvoivat noin 10,1 prosenttia. Molempien kasvu<br />
on selvästi edellisvuotta nopeampaa. Tämä johtuu kuitenkin suurelta osin siitä, että<br />
edellisen vuoden luvut eivät käytännössä ole vertailukelpoisia kasvun jäätyä erittäin hitaaksi<br />
liikelaitoksena toimineen tilakeskuksen ja tuotantopalvelulautakunnan toiminnan<br />
loppuessa ja sisäisen laskutuksen siten vähentyessä.<br />
TEHTÄVÄALUE TULOT 1000 € Muutos MENOT 1000 € Muutos<br />
<strong>2008</strong> 2007 % <strong>2008</strong> 2007 %<br />
KESKUSHALLINTO<br />
1010 Keskusvaalilautakunta 0 252 -100,0 % 274 227 20,7 %<br />
1020 Kaupunginvaltuusto 12 0 100,0 % 365 425 -14,1 %<br />
1030 Tarkastuslautakunta ja ul. 0 0 393 358 9,8 %<br />
1040 Kaupunginhallitus 10 875 2 513 332,7 % 9 838 8 709 13,0 %<br />
1050 Yhteistoimintaos. ja -avust. 0 0 14 273 12 968 10,1 %<br />
1060 Joukkoliikenne 0 0 30 543 29 287 4,3 %<br />
1070 Työttömien palkkaaminen 1 0<br />
1110 Keskushallinto 2 704 2 560 5,6 % 18 829 18 002 4,6 %<br />
1120 Rahoitustoimi 12 627 -98,1 % 2 029 3 251 -37,6 %<br />
1130 Tietohallinto **) 2 0 100,0 % 12 345 5 462 126,0 %<br />
YHTEENSÄ 13 606 5 952 128,6 % 88 889 78 689 13,0 %<br />
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO<br />
2010 Hallinnolliset toiminnat 402 177 127,1 % 5 604 8 399 -33,3 %<br />
2020 Erikoissairaanhoito 0 0 166 108 153 238 8,4 %<br />
2030 Terveydenhuollon palvelut 7 662 6 429 19,2 % 61 055 55 863 9,3 %<br />
2040 Perhepalvelut 22 819 22 899 -0,3 % 121 151 115 083 5,3 %<br />
2060 Vanhus- ja vammaispalvelut<br />
16 932 14 717 15,1 % 128 007 114 638 11,7 %<br />
YHTEENSÄ 47 815 44 222 8,1 % 481 925 447 221 7,8 %<br />
SIVISTYSTOIMI<br />
3010 Opetuslautakunta 33 28 17,9 %<br />
3020 Sivistysvirasto 7 3 133,3 % 4 090 3 453 18,4 %<br />
3030 Perusopetus 1 500 1 504 -0,3 % 142 682 127 038 12,3 %<br />
3031 Tieto- ja viestintätek. 0 279<br />
3032 Muu koulutus 570 402 41,8 % 1 606 2 021 20,5 %<br />
3040 Lukiokoulutus 191 47 306,4 % 20 048 17 084 17,3 %<br />
3050 Lasten päivähoito 15 171 14 009 8,3 % 123 820 114 609 8,0 %<br />
3054 Aamu- ja iltapäivätoiminta 0 2 -100,0 % 1 193 1 014 -15,0 %<br />
3055 Kirjasto- ja tietopalvelut 941 942 -0,0% 9 997 8 174 22,3 %<br />
3060 Kieli-ja kultt.ryhmien op. 851 817 4,2 % 2 818 2 662 5,9 %
48 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
TEHTÄVÄALUE TULOT 1000 € Muutos MENOT 1000 € Muutos<br />
<strong>2008</strong> 2007 % <strong>2008</strong> 2007 %<br />
3070 Ammattiopisto Varia 2 069 2 309 -10,4 % 29 591 25 583 15,7 %<br />
3080 Aikuisopisto 1 878 1 797 4,5 % 4 085 4 535 -9,9 %<br />
YHTEENSÄ *) 23 178 21 832 6,2 % 340 242 306 201 11,1 %<br />
VAPAA-AIKA JA ASUKASPALVELUT<br />
3510 Vapas lautakunta 10 100,0 % 281 100,0 %<br />
3510 Vapaa-ajan lautakunta 0 -100,0 % 22 -100,0 %<br />
1210 Asukaspalvelulautakunta 722 -100,0 % 1883 -100,0 %<br />
3520 Yhteiset palvelut 14 0 100,0 % 1 064 246 332,5 %<br />
3533 Kulttuuripalvelut 310 415 -25,3 % 4 514 5 523 -18,3 %<br />
3534 Liikuntapalvelut 1 816 2 431 -25,3 % 13 987 11 608 20,5 %<br />
3535 Nuorisopalvelut 600 561 7,0 % 7 745 6 954 11,4 %<br />
3536 Asukaspalvelut 138 100,0 % 163 100,0 %<br />
3537 Työllisyysasiat 547 520 5,2 % 2 613 1 708 53,0 %<br />
3538 Neuvontapalvelut 527 100,0 % 1 070 100,0 %<br />
3539 Alueel. toim. ja yhteispalv. 97 86 12,8 % 1 204 1 055 14,2 %<br />
3582 Musiikkiopisto 809 824 -1,8 % 2 765 2 660 3,9 %<br />
3583 Kuvataidekoulu 305 322 -5,3 % 735 710 3,5 %<br />
3584 Asioimistulkkikeskus 3 783 3 053 23,9 % 3 579 3 089 15,9 %<br />
YHTEENSÄ *) 8 956 8 934 0,2 % 39 720 35 458 12,0 %<br />
MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ<br />
4010 Kaupunkisuunnittelultk. 116 101 14,9 %<br />
4020 Toimialahallinto 1 286 1 281 0,4 % 1 779 1 731 2,8 %<br />
4030 Yrityspalvelut 22 645 25 064 -9,7 % 1 792 1 906 -6,0 %<br />
4040 Kaupunkisuunnittelu 265 219 21,0 % 2 972 2 944 1,0 %<br />
4050 Kuntatekniikan keskus **) 26 335 20 594 27,9 % 36 472 32 375 12,7 %<br />
4052 Varikko 5 620 5 310 5,8 % 4 697 4 083 15,0 %<br />
4060 Asuntotoimi 2 3 040 -100,0 % 783 3 699 -78,8 %<br />
YHTEENSÄ *) 56 153 55 508 1,2 % 48 611 46 839 3,8 %<br />
4510 Ympäristölautakunta 0 0 43 48 -10,4 %<br />
4520 Rakennusvalvonta 2 510 2 714 -7,5 % 2 354 2 179 8,0 %<br />
4530 Ympäristökeskus 685 611 12,1 % 3 741 3 769 -0,7 %<br />
4580 Elintarvike- ja ympäri. 1 118 -100,0 % 1 135 -100,0 %<br />
YHTEENSÄ *) 3 195 4 443 -28,1 % 6 138 7 131 -13,9 %<br />
TILAKESKUS<br />
6001 Lautakunta ja yht. menot 335 100,0 % 336 100,0 %<br />
6005 Talous- ja hallintopalvelut 633 100,0 % 631 100,0 %<br />
6010 Kiinteistöjohto 96 345 100,0 % 49 593 100,0 %<br />
6010 Kiinteistöjohto ja tukipalv. 101 710 -100,0 % 42 058 -100,0 %<br />
6020 Hankepalvelut **) 7 230 207 3392,8% 7 615 7 099 7,3 %<br />
6030 Kiinteistöpalvelut 7 631 515 1381,2% 9 078 7 809 16,3 %<br />
6040 Siivouspalvelut 15 774 254 6110,2% 15 521 14 947 3,8 %<br />
6070 Ateriapalvelut 26 804 24 235 10,6 % 24 809 22 075 12,4 %<br />
YHTEENSÄ **) 154 752 126 921 21,9 % 107 583 93 988 14,5 %
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 49<br />
TEHTÄVÄALUE TULOT 1000 € Muutos MENOT 1000 € Muutos<br />
<strong>2008</strong> 2007 % <strong>2008</strong> 2007 %<br />
LIIKELAITOKSET<br />
<strong>Vantaan</strong> vesi - Vanda vatten **) 25 585 33 696 -24,1 % 4 478 12 991 -65,5 %<br />
Työterveyshuolto 2 375 2 268 4,7 % 2 246 2 056 9,2 %<br />
Pelastuslaitos 28 543 26 937 6,0 % 28 640 26 783 6,9 %<br />
KAIKKI YHTEENSÄ 364 158 330 713 10,1 % 1 148 472 1 057 357 8,6 %<br />
*) Yhteensä rivi sisältää sekä brutto- että nettoyksiköt.<br />
**) Ei sisällä valmistusta omaan käyttöön.<br />
Taulukko 6: Käyttötalousmenojen ja -tulojen kehitys vuosina 2007 - <strong>2008</strong> (sisäiset tulot ja menot mukana).<br />
Vuoden <strong>2008</strong> alussa <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> toimialajako muuttui siten, että vapaa-ajan palvelut<br />
erotettiin sivistyspalveluista ja liitettiin uuteen vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialaan.<br />
Toimialaan liitettiin myös asukaspalveluita, jotka aikaisemmin olivat keskushallinnon<br />
alla. Lisäksi lasten päivähoito siirrettiin sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen ja<br />
asuntotoimi keskushallinnosta maankäytön ja ympäristön toimialalle.<br />
Nämä muutokset on taulukossa esitetty siten, että organisaatio on myös vuonna 2007 järjestetty<br />
vuoden <strong>2008</strong> uuden toimialajaon mukaisesti. Osa taulukon tulosalueista on myös<br />
muuttunut laajuudeltaan vuoden <strong>2008</strong> alusta. Näitä tulosalueita ei ole yhdistetty vuoden<br />
<strong>2008</strong> mukaisesti, sillä niiden sisältöjä ei ole ollut mahdollista eritellä. Myös vuoden 2007<br />
tulosalueet on kuitenkin jaoteltu vuoden <strong>2008</strong> mukaisille toimialoille.<br />
Keskushallinnossa <strong>kaupungin</strong>hallituksen tulot nousivat huomattavasti, sillä niihin on luettu<br />
kertaluontoinen 8,9 milj. euron erä Avara Suomi Oy:n osakkeiden myynnistä. Rahoitustoimen<br />
menojen toteuma jäi suunniteltua matalammaksi, mihin osasyynä on uuden toiminnanohjausjärjestelmän<br />
käyttöönoton siirtyminen vuoden 2009 puolelle ja siihen liittyvien<br />
konvertointikustannusten vastaava siirtymä.<br />
Sosiaali- ja terveystoimessa menot kasvoivat 7,8 prosenttia ja tulot noin 8,2 prosenttia.<br />
Menojen kasvuun on vaikuttanut erityisesti palkkatason nousu ja asiakasmäärien kasvu.<br />
Suurin suhteellinen kasvu (11,7 prosenttia) oli vanhus- ja vammaispalveluissa, vaikka<br />
käyttösuunnitelman mukaan kasvu olisi saanut olla 5,4 prosenttia. Tämä oli suurelta osin<br />
seurausta suunniteltua suuremmasta palveluiden käytöstä alueilla, joilla kunnalla on rajalliset<br />
mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden käyttöön. Erikoissairaanhoidon kustannukset<br />
kasvoivat edellisvuodesta 8,4 prosenttia ja ylittivät talousarvion 7,0 milj. eurolla. Perhepalveluissa<br />
menojen lisäys oli vain 5,3 prosenttia ja esimerkiksi lastensuojelussa kiinnitettiin<br />
erityistä huomiota ennaltaehkäisyyn ja sijaishuoltoa edullisempaan avohoitoon.<br />
Sivistystoimessa menot kasvoivat keskimäärin 11,1 prosenttia ja tulot noin 6,2 prosenttia.<br />
Suurin 22,3 prosentin kustannusnousu tapahtui kirjasto- ja tietopalveluissa, mikä ainakin<br />
osin on seurausta kirjastojen aukioloaikojen pidentymisestä. Lukiokoulutuksessa tapahtui<br />
17,3 prosentin kustannusnousu ja perusopetuksen kustannukset nousivat 12,3 prosentilla.<br />
Suurista tulosalueista lasten päivähoidon kustannusnousu oli maltillisempi ollen noin 8,0<br />
prosenttia. Tehtäväalueen tulot nousivat suhteellisesti enemmän, noin 8,3 prosenttia.
50 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla menot kasvoivat edellisvuodesta 12,0 prosenttia.<br />
Tulosalueen tulot taas nousivat ainoastaan noin 0,2 prosenttia. Tulojen hidas kasvu<br />
on seurausta erityisesti kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tulojen vähenemisestä. Suurin menojen<br />
kasvu, 20,5 prosenttia tapahtui liikuntapalveluissa. Toisaalta taas kulttuuripalveluiden<br />
menot vähenivät 18,3 prosenttia.<br />
Maankäytön ja ympäristön toimialalla maankäytön palveluiden menot nousivat noin<br />
3,8 prosenttia ja tulot noin 1,2 prosenttia. Asumispalveluiden tulot ja menot romahtivat,<br />
sillä asunnot siirrettiin vuoden 2007 loppupuolella tilakeskuksen hallintaan ja asuntotoimelle<br />
jäi pelkästään asuntoasioiden valmistelu, täytäntöönpano, neuvonta sekä asuntorahoitus.<br />
Muista tulosalueista suurimmat, yli 10 prosentin menojen kasvut tapahtuivat kuntatekniikan<br />
keskuksessa ja <strong>kaupungin</strong> varikolla. Kuntatekniikan keskuksen tulot kasvoivat<br />
vielä huomattavammin, noin 27,9 prosenttia. Ympäristöpalveluiden menot laskivat noin<br />
13,9 prosenttia ja tulot noin 28,1 prosenttia. Tämä selittyy <strong>kaupungin</strong> elintarvike- ja ympäristölaboratorion<br />
yhdistymisellä Helsingin laboratorion kanssa MetropoliLabiksi. Palvelujen<br />
ostoja yhteiseltä laboratoriolta ei lueta ympäristöpalveluiden alle, vaan ne jakautuvat<br />
kaikille palveluja käyttäville toimialoille.<br />
Tilakeskuksen tulot kasvoivat 21,9 prosenttia vuodesta 2007 ja menot 14,5 prosenttia. Tilakeskus<br />
toimi vuonna <strong>2008</strong> nettotulos-periaatteella, ja sen käyttösuunnitelman mukainen<br />
nettotavoite oli 49,7 miljoonaa euroa. Toteutunut netto taas oli 47,2 miljoonaa euroa, eli<br />
2,5 miljoonaa alkuperäistä tavoitetta vähemmän. Alkuperäisen talousarvion menot ylittyivät<br />
6,8 milj. eurolla ja tulot 4,3 milj. eurolla.<br />
6.2.3 Kaupunkikonserni<br />
Kaupunkikonsernin tuloslaskelma laadittiin vuonna <strong>2008</strong> ensimmäistä kertaa, joten sen<br />
vertailu aikaisempiin vuosiin ei ole vielä mahdollista. Konsernitasetta on sitä vastoin tuotettu<br />
jo pidempään, joten sen tunnuslukujen vertailu aikaisempiin vuosiin on mahdollista.<br />
Taseen ja tuloslaskelman keskeisimmät tunnusluvut esitetään taulukossa 6. Tunnusluvut<br />
voidaan tulkita kuten edellä <strong>kaupungin</strong> tason tunnuslukujen yhteydessä.<br />
<strong>2008</strong> 2007<br />
Tuloslaskelma<br />
Toimintatuotot / toimintakulut, % 50,3%<br />
Vuosikate / poistot, % 110,7%<br />
Vuosikate euroa / asukas 706<br />
Tase<br />
Omavaraisuusaste, % 30,9 30,7<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 109,2 170,0<br />
Taulukko 7: Kaupunkikonsernin keskeisimmät tunnusluvut vuosina <strong>2008</strong> ja 2007.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 51<br />
7 KAUPUNKIKONSERNI, KONSERNIYHTEISÖT<br />
Vantaalla on käynnistynyt konsernitavoitteiden asetanta ja konsernivalvontaa on tehostettu<br />
sekä parannettu omistajaohjausta. Kuntalain mukaisesti tavoitteita on asetettu vuodelle<br />
<strong>2008</strong> kaksi kappaletta ja vuodelle 2009 kolme kappaletta.<br />
Konsernivalvonta on kehittynyt konserniraportoinnin parantamistoimenpiteillä. Kaupunginhallituksen<br />
konsernijaosto navigoi yhteisöjä. Yhteisöt raportoivat konsernitulosalueelle<br />
lomakkeiston avulla. Kaupunginvaltuustolle raportoidaan pääasiassa suullisesti selostustilaisuuksissa<br />
erikseen sovittujen yhteisöjen osalta. Aikataulutus sovitaan valtuustovaliokunnassa.<br />
Raportoivien yhtiöitten ja esimerkiksi kuntayhtymien valinta tapahtuu tarkoituksenmukaisuus-<br />
ja ajankohtaisuusnäkökulmasta. Valtuustolle ovat raportoineet muun<br />
muassa <strong>Vantaan</strong> Energia Oy, VAV-Asunnot Oy, <strong>Vantaan</strong> Teollisuuskiinteistöt Oy, YTV<br />
ja HUS.<br />
Konserniyhteisöjen tulee toteuttaa <strong>kaupunki</strong>strategiaa. Tätä varten järjestetään suunnitteluja<br />
neuvottelutilaisuuksia <strong>kaupungin</strong> ja yhteisön strategioiden yhteensopivuuden varmistamiseksi<br />
sekä vuositason toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi.<br />
Konsernitavoitteiden tarkoitus on tuoda esille pääomistajan tahto. Tavoitteet voivat olla<br />
luonteeltaan toiminnallisia tai taloudellisia. Kuntakonsernin johto vastaa kuntakonsernin<br />
ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä.<br />
Konserniohjauksen ja omistajapolitiikan toimenpiteinä tarkastuslautakunta huolehtii Vantaalla<br />
kuntalain 71 §:n mukaisesti kunnan ja tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta<br />
sekä arvioi konsernia koskevien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.<br />
Konsernistrategian mukaan tytäryhteisöjen tilintarkastajat kilpailutetaan valtuustokausittain<br />
siten, että kaikissa tytäryhteisöissä on sama tilintarkastusyhteisö tai tytäryhteisöt<br />
on jaettu tarkoituksenmukaisiin ryhmiin siten, että kullekin ryhmälle voidaan valita<br />
oma tilintarkastusyhteisö.<br />
Tytäryhteisöjen tilintarkastus vuosille 2009 - 2012 kilpailutettiin syksyllä <strong>2008</strong>. Yhteisöt<br />
jaettiin ryhmiin siten, että <strong>Vantaan</strong> Energia Oy ja suuret yhtiöt muodostivat oman ryhmänsä.<br />
Pienet yhtiöt ja asuntoyhtiöt muodostivat oman ryhmänsä ja urheilu- liikuntahallit<br />
oman ryhmänsä. Kilpailutuksen tuloksena päätettiin valita tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelun<br />
toimittajaksi Ernst & Young Oy KHT-yhteisö, Deloitte & Touche Oy KHTyhteisö<br />
ja KPMG Oy Ab KHT-yhteisö.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta toteaa valvonnan ja ohjauksen parantuneen, mutta samalla suosittaa<br />
edelleen omistajaohjauksen kehittämistä siten, että luottamusmiesjärjestelmän ohjausmahdollisuudet<br />
ja vaikutukset kasvavat.
52 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
8 MUUT HAVAINNOT JA ARVIOT<br />
8.1 Asuntopolitiikka<br />
8.1.1 Asuntotoimi<br />
Perustuslaki (11.6.1999/731) säätää, että julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta<br />
asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Lisäksi asuntotointa koskevat<br />
laki asunto-olojen kehittämisestä (29.11.1985/919), sosiaalihuoltolaki (17.9.1982/710)<br />
ja sosiaalihuoltoasetus (29.6.1983/607).<br />
Asumisasioiden tulosalueen tehtävänä on edistää sitä, että jokaiselle vantaalaiselle löytyy<br />
tämän tarpeita ja maksukykyä vastaava koti. Asuntotoimen hoitamia viranomaistehtäviä<br />
ovat asumisoikeusasiat, valtion arava- ja korkotukilaina-asiat, korjaus- ja energiaavustukset,<br />
vuokra-asuntojen asukasvalinnan, käytön ja vuokrien valvontatehtävät sekä<br />
valmiustehtävät poikkeusoloissa. Lisäksi asuntotoimen tehtäviä ovat <strong>kaupungin</strong> asuntolainarahaston<br />
hallinnointi, asunto-ohjelmoinnista ja asuntostrategian valmistelusta vastaaminen,<br />
muut kehittämistehtävät sekä asiantuntijana, neuvonantajana ja <strong>kaupungin</strong> edun<br />
valvojana toimiminen asumisasioissa.<br />
Asuntotoimi on siirtynyt asukaspalveluista maankäytön ja ympäristön toimialalle. Asuntotoimen<br />
yksikkö oli aikaisemmin noin 30 henkilön yksikkö. Tällä hetkellä asuntotoimessa<br />
on vain 11 työntekijää, sillä se ei tee enää asukasvalintaa, joka on siirretty VAV:lle.<br />
Kaupunkikonserni omistaa vajaat 10 000 asuntoa VAV:in kautta ja noin 650 asuntoa tilakeskuksen<br />
kautta. Tilakeskus on hoitanut asuntoja 1.1.2007 alkaen. Tilastokeskuksen tietojen<br />
mukaan Vantaalla oli vuoden 2007 lopussa kaikkiaan 92 250 asuntoa. Asunnoista 61<br />
prosenttia oli kerrostaloissa, 14 prosenttia rivitaloissa ja 25 prosenttia pientaloissa. Nykyisin<br />
ei enää perusteta asuntoloita, vaan asunnontarvitsijat sijoitetaan muiden asukkaiden<br />
joukkoon.<br />
Asuntolainarahaston pääoma oli vuoden alussa 55,9 milj. euroa. Asuntolainarahastosta<br />
myönnettiin vuonna <strong>2008</strong> varoja yhteensä 943 944 euroa. Vuoden päättyessä rahaston<br />
pääoma oli lähes 57,8 miljoonaa euroa.<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> asunto-ohjelma vuosille 2009 - 2017 hyväksyttiin <strong>kaupungin</strong>hallituksessa<br />
2.3.2009 ja merkittiin tiedoksi <strong>kaupungin</strong>valtuustossa 6.4.2009.<br />
Marja-<strong>Vantaan</strong> strategia hyväksyttiin <strong>kaupunki</strong>suunnittelulautakunnassa 17.12.<strong>2008</strong>. Strategian<br />
mukaan Marja-Vantaa turvaa tasaisen asuntotuotannon.<br />
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ja poistaminen 2015<br />
Taustana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmalle ovat hallituksen asuntopoliittinen<br />
ohjelma, neljän viisaan raportti 10 ja niin kutsuttu ahkerien raportti 11 . Ohjelmilla pyritään<br />
asunnottomuuden poistoon vuoteen 2015 mennessä. <strong>Vantaan</strong> asunnottomuusohjelma<br />
10 Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä: sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, piispa Eero<br />
Huovinen, toimitusjohtaja Hannu Puttonen ja lääketieteen tohtori Ilkka Tapiale, vuosi 2007.<br />
11 Pitkäaikaisasunnottmuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä, puheenjohtaja Paula Kokkonen, vuosi <strong>2008</strong>.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 53<br />
noudattaa näissä ohjelmissa sovittuja periaatteita. Valtion kanssa on laadittu aiesopimus,<br />
joka on hyväksytty <strong>kaupungin</strong>valtuustossa kesäkuussa ja tullut voimaan 1.9.<strong>2008</strong>. Tavoitteena<br />
on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja poistaa se vuoteen 2015<br />
mennessä.<br />
Karkeasti ottaen 500 asunnottomasta kolmannes tarvitsee asunnon esimerkiksi opiskelun<br />
tai avioeron vuoksi, kolmannes tarvitsee tukea vuokranmaksuun esimerkiksi tulojen pienuuden<br />
tai lääkekulujen vuoksi ja kolmannes tarvitsee asunnon esimerkiksi päihdeongelmien<br />
tai katkaisuhoidon seurauksena. Viimeiseen ryhmään kuuluu myös niin sanottu<br />
"saippuaväki", joka palaa asunnottomuusjonoon aina uudestaan.<br />
Nuoria, alle 25-vuotiaita sosiaalityön asunnottomia asiakkaita Vantaalla on noin 115. Sosiaalityön<br />
asiakkaista miehiä on 75 prosenttia. Sosiaalitoimi hoitaa myös vapautuvien<br />
vankien asuntoasiat.<br />
Kaupungissa tehdään noin 80 häätöä vuodessa. Lapsiperheille järjestetään aina asunto sekä<br />
lapsiperheiden asuntohakemuksiin <strong>kaupunki</strong> reagoi heti.<br />
Asuntotuotannon ja aiesopimuksen toteutuminen<br />
Aiesopimuksen seudullisena tuotantotavoitteena vuosina <strong>2008</strong> - 2017 on keskimäärin<br />
12 000 - 13 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Tavoitteena on, että alueen kuntien ja<br />
uustuotannosta valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa on yhteensä 20 prosenttia. Vantaa<br />
on sitoutunut tuottamaan vuodessa keskimäärin 2 000 asuntoa, joista 400 on ARAtuotantoa.<br />
Vantaalle valmistui vuonna <strong>2008</strong> asuntoja yhteensä 1 404. Näistä erillisiä pientaloja on<br />
484 ja vuokra-asuntoja vain 170. Siten suurin osa tuotannosta on omistusasuntoja. Asumisoikeusasuntoja<br />
ja kunnallisia vuokra-asuntoja ei valmistunut ainuttakaan.<br />
Vantaa<br />
Hakunila<br />
7 %<br />
Myyrmäki<br />
12 %<br />
omakoti-/paritalo<br />
22 %<br />
4 975 kpl<br />
Korso<br />
16 %<br />
Kivistö<br />
18 %<br />
rivitalo<br />
20 %<br />
4 430 kpl<br />
kerrostalo<br />
58 %<br />
13 224 kpl<br />
Koivukylä<br />
13 %<br />
Yhteensä <strong>2008</strong>-2017:<br />
22 629 asuntoa<br />
Tikkurila<br />
19 %<br />
Aviapolis<br />
15 %<br />
Kuvio 8: Ennuste vuosina <strong>2008</strong> - 2017 rakennettavista asunnoista talotyypeittäin ja rakentamisen jakautumisesta<br />
suuralueittain.
54 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Havainnot:<br />
Uudelleenorganisoinnin jälkeen asuntotoimi toimii entistä paremmin ja suunnitelmallisemmin.<br />
Toiminnassa korostuu yhteistyö muiden toimijoiden kuten maankäytön ja ympäristön<br />
toimialan sekä VAV:n kanssa.<br />
Asuntotoimi on hakenut valtion tukea aktiivisesti. Arviointikertomuksen laadintaajankohtana<br />
huhtikuussa 2009 tukihakemuksia on vireillä kaikkiaan 1 435 asuntoon.<br />
Asuntotoimi palvelee paitsi vantaalaisen, myös koko pää<strong>kaupunki</strong>seudun asuntopolitiikan<br />
kehittämistarvetta. Vantaalaisen näkökulman tuominen päätöksentekoon on kokonaisuuden<br />
kannalta merkittävää.<br />
Kilpailustrategiseen tavoitteeseen asuntotuotannossa onnistumisesta <strong>kaupunki</strong> ei yksin<br />
pysty vaikuttamaan. Vuokra-asuntojen ja siten sosiaalisen asuntotuotannon osuus oli 12,2<br />
prosenttia, vaikka valtion kanssa solmitun aiesopimuksen mukaan osuuden tulisi olla 20<br />
prosenttia. Maankäytön ja ympäristön kaavoitukselliset tavoitteet on saavutettu mukaan<br />
luettuna edellisten vuosien rakentamisedellytykset. Tonttipolitiikka mahdollistaisi asuntotuotantotavoitteissa<br />
pysymisen.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> suuria hankkeita ovat olleet pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma<br />
sekä häätökäytäntöjen yhtenäistäminen yleishyödyllisten asunnontuottajien, konserniyhtiöiden,<br />
sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialan, VAV:n sekä asumisasioiden yhteistyönä.<br />
Suositukset:<br />
Nuorten asunnottomuutta tulisi tutkia ja korjata havaitut epäkohdat, sillä asunnottomuus<br />
on vakava epäkohta nuoren rakentaessa elämäänsä.<br />
Vaikka kaikki kuntalaiset ovat asuntotoimen asiakkaita, erityisryhmistä vanhusten, vammaisten,<br />
asunnottomien, nuorten ja maahanmuuttajien asunnon saamiseen sekä asuntooloihin<br />
tulee kiinnittää erityistä huomiota.<br />
Tarkastuslautakunta korostaa, että <strong>kaupungin</strong> tulisi panostaa asuntotuotantoon. Vantaa on<br />
PKS-aiesopimksen mukaan sitoutunut tuottamaan vuodessa keskimäärin 2 000 asuntoa.<br />
Asuntotuotannossa onnistuminen edellyttää myös, että vuokra-asuntoja on riittävästi saatavilla,<br />
että vanhuksille rakennetaan palvelutaloja ja että vanhainkotipaikkoja on riittävästi.<br />
Myös päihdehuollon tukiasuntoja, kehitysvammahuollon asumispalveluita sekä kotona<br />
asumista tukevia palveluita tulee olla saatavilla riittävästi.<br />
8.1.2 VAV Asunnot Oy<br />
Tarkastuslautakunta vieraili elokuussa <strong>2008</strong> VAV Asunnot Oy:ssä. VAV Asunnot Oy on<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> konserniyhtiö, joka omistaa 9 854 vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoa<br />
Vantaalla. Yhtiö tuottaa, omistaa ja vuokraa kohtuuhintaisia, nykyajan vaatimukset<br />
täyttäviä asuntoja vantaalaisille. VAV aloitti toimintansa vuonna 1986, kun kaikki<br />
<strong>kaupungin</strong> kokonaan omistamat vuokrataloyhtiöt fuusioitiin. Vuodesta 1990 VAV Oy on<br />
rakennuttanut uudet asunnot itse.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 55<br />
VAV konserniin kuuluvat emoyhtiö VAV Asunnot Oy, tytäryhtiö VAV Asumisoikeus Oy,<br />
joka rakennuttaa ja omistaa asumisoikeusasuntoja sekä tytäryhtiö VAV Kiinteistöt Oy, joka<br />
omistaa ja rakennuttaa osaomistusasuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Lisäksi<br />
VAV Kiinteistöt Oy vastaa VAV:n tytäryhtiöiden sekä asiakasyhtiöiden isännöinnistä.<br />
VAV toimii omakustannusperiaatteella.<br />
VAV konsernin liikevaihto oli vuoden <strong>2008</strong> lopussa 68,4 miljoonaa euroa. Emoyhtiön<br />
osuus liikevaihdosta oli 62,6 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumma oli samana ajankohtana<br />
603,6 milj. euroa, josta emoyhtiön osuus oli 529,6 milj. euroa.<br />
Kaupunki toteuttaa omistajaohjausta ohjeistamalla VAV:n hallituksessa toimivat <strong>kaupungin</strong><br />
edustajat. Lisäksi <strong>kaupunki</strong> asettaa VAV:lle konsernitason tavoitteita ja voi halutessaan<br />
myös asettaa tavoitteita suoraan yhtiöille. Kaupungin omistajaohjaukseen vastataan<br />
VAV:n puolelta siten, että VAV raportoi toiminnastaan neljännesvuosittain konsernijaostolle.<br />
Vantaa on PKS-aiesopimuksen yhteydessä sopinut vuosituotannostaan, joka on Vantaalla<br />
2 000 asuntoa vuodessa. Tästä määrästä 400 asuntoa tuotetaan ARA-rahoituksella, joista<br />
VAV:n osuus on noin 150 - 200.<br />
VAV:ssa työskentelee 39 asiantuntijaa. Henkilöstöstä 74 prosenttia on naisia ja 26 prosenttia<br />
miehiä. Työsuhteen kesto on keskimäärin 8,1 vuotta ja keski-ikä 47,6 vuotta. Yhtiön<br />
toimitilat sijaitsevat Tikkurilan keskustassa.<br />
VAV:n hallitus on nimitetty kolmivuotiskaudeksi. Yhtiö on organisoinut toimintansa siten,<br />
että sitä johtaa toimitusjohtaja, jonka rinnalla on johtoryhmä. Johtoryhmä koostuu<br />
toimitusjohtajasta, talouspäälliköstä, kiinteistöjohtajasta ja henkilöstön edustajasta. Talouspäällikön<br />
alaisuudessa toimii taloushallinnon yksikkö ja kiinteistöjohtajan alaisuudessa<br />
ovat kiinteistöt, asukasvalinta sekä uudis- ja korjausrakentaminen.<br />
Yhtiön tavoitteena on pitää vuokrataso kohtuullisena ja oikeudenmukaisena yleisistä<br />
taloudellisista heilahteluista huolimatta. Yhtiön sisällä tasataan kiinteistöjen pääomakuluja.<br />
Konserni toteuttaa itse <strong>kaupungin</strong> strategiaa asettaessaan yhtiökohtaisia tavoitteita. Lisäksi<br />
VAV pyrkii toteuttamaan pää<strong>kaupunki</strong>seudun aiesopimuksen mukaiset tavoitteet.<br />
VAV:lle ei valmistunut uusia asuntoja vuonna <strong>2008</strong>. Vuonna 2009 on tarkoitus aloittaa<br />
yhteensä 284 asunnon rakentaminen.<br />
Uutta asuntotuotannossa on matalaenergiatalotuotannon aloittaminen Vantaalla. Matalaenergiatalolla<br />
tarkoitetaan tuotantoa, jossa lämmöneristystä lisätään siten, että lämmityksen<br />
hyötysuhde on yli 70 prosenttia.<br />
Uudet määräykset eristyksestä ja lämmön tallennuksesta astuvat voimaan vuonna 2010.<br />
Vaikka matalaenergisten talojen rakentaminen onkin tavallista kalliimpaa, vuokrien ei pitäisi<br />
nousta, sillä lämmön, veden ja sähkön kulutukset vähentyvät. Matalaenergisissä taloissa<br />
on aina huoneistokohtainen ilmanvaihto.
56 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
VAV tuottaa yleensä noin 50 asunnon taloja, sillä niissä saadaan mittakaavahyötyjä suuresta<br />
koosta johtuen. Suuruustavoitetta ei kuitenkaan aseteta esimerkiksi hengitysvammaisten<br />
ja päihdeongelmaisten asuntotuotantoon.<br />
Asunnon hakijoita on yhteensä 5 041, joista asunnottomia on 462. Hakemusten määrä on<br />
vuonna <strong>2008</strong> edellisvuotta suurempi. Tärkeimmässä kiireellisyysluokassa on 43 prosenttia<br />
hakijoista ja 58 prosenttia hakee asuntoa yksin. Asunnonhakijat hakevat pieniä asuntoja,<br />
joiden rakentamisen kaava- ja parkkipaikkamääräykset estävät. Tästä seuraa, että hakijoiden<br />
tarpeet ja asuntotuotanto eivät kohtaa. Määräyksistä voidaan poiketa poikkeusluvalla<br />
vain erityisasuntojen kohdalla.<br />
Saatavat vuokratuotoista kohosivat hieman vuosina 2005 - 2006, mutta vuonna 2007 ne<br />
laskivat 1,4 prosenttiin vuokratuotoista. Vuonna <strong>2008</strong> saatavat olivat edelleen 1,4 prosenttia<br />
vuokratuotoista ja luottotappiokirjauksen jälkeen enää 1,1 prosenttia vuokratuotoista.<br />
VALMISTUNEET ASUNNOT<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
19<br />
69<br />
19<br />
70<br />
19<br />
71<br />
19<br />
72<br />
19<br />
73<br />
19<br />
74<br />
19<br />
75<br />
19<br />
76<br />
19<br />
77<br />
19<br />
78<br />
19<br />
79<br />
19<br />
80<br />
19<br />
81<br />
19<br />
82<br />
19<br />
83<br />
19<br />
84<br />
19<br />
85<br />
19<br />
86<br />
19<br />
87<br />
19<br />
88<br />
19<br />
89<br />
19<br />
90<br />
19<br />
91<br />
19<br />
92<br />
19<br />
93<br />
19<br />
94<br />
19<br />
95<br />
19<br />
96<br />
19<br />
97<br />
19<br />
98<br />
19<br />
99<br />
20 20<br />
00 01<br />
20<br />
02<br />
20<br />
03<br />
20<br />
04<br />
20<br />
05<br />
20<br />
06<br />
20<br />
07<br />
0<br />
VUOKRA-ASUNNOT ASUMISOIKEUSASUNNOT OSAOMISTUSASUNNOT<br />
Kuvio 9: Valmistuneet asunnot vuosina 1969 - <strong>2008</strong> (vuonna <strong>2008</strong> ei valmistunut yhtään asuntoa).<br />
VAV:n perustamisen aikoihin 1960 - 1970-luvuilla asuntotuotanto oli noin 100 - 200<br />
asuntoa vuodessa. Tuotanto kasvoi vähitellen vuosina 1986 ja 1987 noin 300 asuntoon.<br />
Vuodesta 1989 lukien asuntotuotannon lukumäärä kohosi edelleen huimasti päätyen<br />
vuonna 1002 jopa noin 700 asuntoon vuodessa. Tämän jälkeen asuntotuotanto kuitenkin<br />
supistui ja oli vuonna 1999 enää hieman yli 100 asuntoa. Sen jälkeen tuotanto on jälleen<br />
noussut jopa yli 300 asunnon kuitenkin siten, että 2004 ja <strong>2008</strong> ei valmistunut ainoatakaan<br />
asuntoa. Asuntoja valmistuu Itä-Vantaalle Länsi-Vantaata enemmän. Myös lännessä on<br />
asuntoja, jotka ovat kuitenkin keskimäärin idän asuntoja vanhempia.<br />
VAV:n asuntokannan käyttöaste on hyvä, sillä vuoden <strong>2008</strong> lopussa se oli 99,4 prosenttia.<br />
Parhaimmillaan vuonna 2000 on kuitenkin päästy 99,9 prosentin käyttöasteeseen. Tuolloin<br />
vaihtuvuus oli ainoastaan 11 prosentin tienoilla, kun taas vuonna <strong>2008</strong> se oli 14,9 prosenttia.<br />
Vaihtuvuus on ollut suurimmillaan vuonna 2004, jolloin se oli 18,5 prosenttia.<br />
Tyhjiä asuntoja on kuukauden vaihtuessa noin 30 - 40. Häätöjä ei voida tehdä perheellisille,<br />
mutta yksinäinen henkilö saa häädön, ellei maksa vuokriaan. Jos kyseessä on sosiaalitoimen<br />
asiakas, VAV neuvottelee sosiaalitoimen kanssa ja sosiaalitoimi voi maksaa vuokran<br />
suoraan VAV:lle. Muulloin toimeentulotuki maksetaan henkilölle itselleen ja tuen saajasta<br />
riippuu, mihin hän sen käyttää.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 57<br />
Aravatuotannon keskivuokra on ollut 9,04 euroa neliömetriltä vuonna <strong>2008</strong>. Vuonna 2009<br />
se nousee 9,53 euroon, eli keskivuokra kohoaa 5,4 prosenttia. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yleishyödyllisten<br />
asuntojen vuokrat ovat korkeimmat Helsingissä ja matalimmat Vantaalla.<br />
Kaupunkien omien yhtiöiden vuokrat ovat korkeimmat Espoossa ja matalimmat Helsingissä.<br />
Vantaalla vuokra-asuntoja on noin 31 000 (34 prosenttia) ja asumisoikeusasuntoja noin<br />
3 700 (4 prosenttia) asuntokannasta. VAV Konsernilla on yhteensä 9 854 asuntoa ja<br />
20 000 asukasta. Asunnot jakaantuvat siten, että VAV Asunnot Oy omistaa 9 122 asuntoa,<br />
VAV Asumisoikeus Oy 527 asuntoa ja VAV Kiinteistöt Oy 205 asuntoa.<br />
Kustannustason nousu on ollut viime vuosina merkittävä ongelma, jonka seurauksena<br />
VAV ei ole saanut tarjouksia urakoitsijoilta. Tämä johtuu siitä, että omistusasuntotuotanto<br />
on ollut matalien korkojen ansiosta houkuttelevampaa. Vuoden 2009 puolella tarjouksia<br />
on jälleen saatu sekä korjaus- että uudisrakennushankkeisiin.<br />
VAV tuottaa myös pienkerrostaloja. Suuntaus kaavoituksessa on kuitenkin kohti kerrostaloja,<br />
sillä Vantaalla pyritään tiiviiseen rakentamiseen.<br />
Havainnot:<br />
Kunnallinen asuntotuotanto on hiipunut viime vuosina johtuen yleisestä asuntomarkkinatilanteesta.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> ei valmistunut yhtään asuntoa.<br />
Johtopäätökset:<br />
Asuntotuotannolla on ratkaiseva merkitys <strong>kaupungin</strong> yleiselle kehitykselle.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta korostaa, että <strong>kaupungin</strong> tulisi panostaa sosiaaliseen asuntotuotantoon.<br />
Seudullisen aiesopimuksen mukaan ARA-tuotantoa on noin 400 asuntoa, näistä<br />
VAV:n osuus on noin 150 - 200.<br />
Kaava- ja parkkipaikkamääräykset estävät pienten asuntojen rakentamisen. Tarkastuslautakunta<br />
toivoo, että mahdollisuutta rakentaa pieniä asuntoja poikkeusluvalla tutkitaan, sillä<br />
niiden kysyntä on hyvin voimakasta.<br />
Helsinki, Espoo ja Vantaa noudattavat kunnallisessa vuokra-asukkaiden valinnassa yhteisiä<br />
asukasvalintaperusteita. Seudun kunnille yhteisten asukasvalintaperusteiden tulee tukea<br />
sosiaalisesti kestävää kehitystä ja estää syrjäytymistä. Pää<strong>kaupunki</strong>seudulla ja sen kehyskunnissa<br />
sovellettavat yhtenäiset tulorajat edistävät myös asumisen seudullista tasavertaisuutta.<br />
Yhteistyön jatkaminen yleishyödyllisten asuntotuottajien kanssa asuntotuotantoon<br />
ja vuokralaisten valintaan liittyvissä kysymyksissä on tärkeää.<br />
Tarkastuslautakunta näkee positiivisena sen, että Vantaa tekee seudullista yhteistyötä olemassa<br />
olevien verkostojen avulla pää<strong>kaupunki</strong>seudun neuvottelukunnan maankäytön ja<br />
asuntopolitiikan linjausten mukaisesti. Vantaa jatkaa yleishyödyllisten asuntotuottajien<br />
kanssa asuntotuotantoon ja vuokralaisten valintaan liittyvää yhteistyötä. Tavoitteena on<br />
vuokra-asuntojen kunnostaminen ja kysyntää vastaavien asuntojen rakentaminen.
58 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
VAV Asunnot Oy on laatinut syksyllä 2007 ympäristöohjelman, minkä toteuttamista tarkastuslautakunta<br />
pitää tärkeänä.<br />
8.2 Elinkeinopolitiikka<br />
Elinkeinopolitiikan hoito on nykyisin hyvin verkostomaista toimintaa. Elinkeinopolitiikka<br />
on koko kuntaorganisaation, luottamushenkilöiden, muiden kuntien, yrittäjien ja heidän<br />
etujärjestöjensä, oppilaitosten, valtion viranomaisten sekä tiedotusvälineiden vuorovaikutusta.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> aikana Vantaa on ollut tiiviisti mukana pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyössä.<br />
Vuoden aikana on hyväksytty muun muassa Metropolialueen kilpailustrategia sekä <strong>Vantaan</strong><br />
kilpailukykyohjelma.<br />
Vuosien 2004 - <strong>2008</strong> aikana Vantaa on asettanut painopisteekseen uusien työpaikkojen<br />
luomisen. Vuoden <strong>2008</strong> kriittisissä menestystekijöissä sitä ei kuitenkaan erikseen mainita.<br />
Kaudella on painotettu sekä Itä-<strong>Vantaan</strong> työpaikkojen luomista että PK-yritysten kehittämistä.<br />
Vuodesta 2006 lukien on painotettu myös tuloksellista seudullista elinkeinopolitiikkaa.<br />
Niin ikään vaikuttavat kehittämisohjelmat nousivat mukaan painotuksiin siten, että<br />
ryhdyttiin vahvistamaan tehokasta yrityspalvelukonseptia ja asettamaan vaatimuksia koulutetun<br />
työvoiman turvaamiseksi. Valtuustokauden viimeisenä vuonna huomiota on kiinnitetty<br />
yritysten kansainvälistymisen edistämiseen ja <strong>kaupungin</strong> kilpailukykyohjelman laadintaan<br />
ja vahvuuksien hyödyntämiseen uusista näkökulmista.<br />
<strong>Vantaan</strong> elinkeinopolitiikan menestyksekkäästä hoitamisesta kertovat tehdyt tutkimukset,<br />
joiden mukaan vantaalaisyritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa 12 . Tutkimuksen<br />
mukaan vantaalaisyritykset olivat muita tyytyväisempiä tiedon saantiin kunnan suunnitelmista,<br />
tavaraliikenteen toimivuuteen, työvoiman ja asuntojen saatavuuteen sekä yritysten<br />
resurssien hyödyntämiseen kunnan tarvitsemien palvelujen ja hankintojen toteuttamisessa.<br />
Kriittisesti vantaalaiset yritykset suhtautuivat <strong>kaupungin</strong> tariffeihin sekä erityisesti joukkoliikenteen<br />
toimivuuteen. Lisäksi Aviapolis on pää<strong>kaupunki</strong>seudun tunnetuin ja suosituin<br />
yritysalue, joka jatkaa yhä kasvuaan. 13 Sen toimitiloilla on tällä hetkellä kasvava kysyntä<br />
ja pää<strong>kaupunki</strong>seudun paras täyttöaste. 14<br />
Havainnot:<br />
<strong>Vantaan</strong> elinkeinopolitiikan hoito on käytettävissä olevan tiedon perusteella ollut onnistunutta.<br />
Suositukset:<br />
Elinkeinopolitiikan tulosten mittaaminen on haasteellista ja hyvin riippuvaista siitä, mitä<br />
mitataan. Kunnallisen elinkeinopolitiikan lisäksi myös seutuyhteistyön tulosten seuranta<br />
on vaikeaa. Mittaamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi työttömyysastetta, työpaik-<br />
12 Helsingin seudun kauppakamari <strong>2008</strong> tutkimus "Yritysten toimintaedellytykset kunnissa".<br />
13 KTI Kiinteistötalouden instituutti ja Taloustutkimus 2007.<br />
14 Catella 2007, Helsingin tietokeskus <strong>2008</strong>.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 59<br />
kojen ja yritysten määrää sekä kokonaistuottavuuden kasvua. Lisäksi tulisi kehittää myös<br />
niin sanottuja pehmeitä mittareita 15 .<br />
8.3 Pää<strong>kaupunki</strong>seudun sosiaali- ja terveystyöryhmän terveyspalvelujen päivystyksen ja päivähoidon<br />
tavoitteiden toteutumisen yhteisarviointi<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun neuvottelukunnan sosiaali- ja terveystyöryhmältä (Soster-ryhmä)<br />
valmistui 16.2.2007 raportti, jossa esitettiin 15 toimenpide-ehdotusta liittyen palvelujen<br />
yhteiskäytön laajentamiseen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittämiseen.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun tarkastuslautakuntien yhteisen arvioinnin kohteiksi valittiin<br />
näistä toimenpide-ehdotuksista suomenkielisten terveyspalvelujen päivystyksen (mukaan<br />
luettuna suun terveydenhuolto sekä 10023 terveysneuvontanumero) sekä päivähoidon palvelujen<br />
yhteiskäytön toteutuminen.<br />
Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, mikä on terveydenhuollon yhteispäivystysten, suun<br />
terveydenhuollon päivystyksen, terveysneuvontanumeron sekä päivähoidon yhteiskäytön<br />
tilanne. Lisäksi tavoitteena oli kerätä kokemuksia yhteistyöstä sekä arvioida, onko yhteistyö<br />
edennyt <strong>kaupunki</strong>en strategisten päämäärien ja suunnitelmien mukaisesti.<br />
Arviointiaineistona käytettiin yhteistyöasiakirjojen ja kokousmuistioiden lisäksi kunkin<br />
<strong>kaupungin</strong> asianomaisesta palvelusta vastaavan työryhmän edustajan tai muun asiantuntijan<br />
haastatteluja ja sähköpostikyselyjä sekä pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyöstä ja päivystyshankkeesta<br />
laadittuja arviointiraportteja. Työ aloitettiin keväällä <strong>2008</strong> ja yhteistyön etenemistä<br />
seurattiin vuoden <strong>2008</strong> loppuun asti.<br />
8.3.1 Terveydenhuollon yhteispäivystysten kuntarajat ylittävä käyttö<br />
Soster-työryhmän ehdottama toimenpide terveydenhuollon yhteispäivystysten osalta oli<br />
seuraava:<br />
HYKS-alue ja sen kaikki kunnat jatkavat yhteisten linjausten tekemistä nykyistä laajemmalle<br />
päivystysyhteistyölle. Tavoitteena on, että yhteispäivystyspisteiden kuntarajat ylittävä<br />
käyttö voidaan aloittaa vuoden 2009 alusta.<br />
Soster-työryhmän kokouksessa 13.6.<strong>2008</strong> yhteiskäytön tavoitteen todettiin olevan sen verran<br />
haastava, että yhteiskäyttö ehdotettiin aloitettavan vasta vuoden 2010 alusta. Tavoite<br />
on silti edelleen haastava.<br />
Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistä<br />
päivystystä. Pää<strong>kaupunki</strong>seudulla on neljä yhteispäivystystä: Helsingissä Malmi ja Maria,<br />
Espoossa Jorvi ja Vantaalla Peijas. HYKS vastaa Helsinkiä lukuun ottamatta muiden <strong>kaupunki</strong>en<br />
yhteispäivystysten erikoislääkärivastaanotoista. Lasten- ja nuortensairaalassa toimii<br />
virka-ajan ulkopuolella yhteispäivystys, joka käsittää lasten ja nuorten sairaalapäivystyksen<br />
sekä helsinkiläisten lasten ja nuorten keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen iltaisin<br />
ja viikonloppuisin. Öisin helsinkiläiset lapset ja nuoret (alle 16-vuotiaat) hoidetaan lastenja<br />
nuortensairaalapäivystyksessä.<br />
15 Toimintakuvaukset, yhteistyön laadun arviointi esimerkiksi tavoitteiden samansuuntaisuus, luottavatko kunnat toisiinsa<br />
yhteistyökumppaneina jne.
60 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Yhteispäivystysten yhteiskäytöllä tarkoitetaan kuntalaisten näkökulmasta mahdollisuutta<br />
hakeutua mihin tahansa pää<strong>kaupunki</strong>seudun päivystyspisteeseen virka-ajan ulkopuolella,<br />
mikäli tämän terveydentila sitä edellyttää. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun kuntien yhteistyötä pohdittaessa<br />
on haluttu lisätä kansalaisten vapautta valita terveyspalvelunsa jatkossa myös yli<br />
kuntarajojen. Tuleva terveydenhuoltolaki tulee myös todennäköisesti ohjaamaan palveluja<br />
yli kuntarajojen. Erikoissairaanhoidossa kuntarajoja ei periaatteessa ole ollut vuosiin.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudulla on ollut käynnissä vuodesta 2006 alkaen päivystyshanke, joka päättyi<br />
lokakuussa <strong>2008</strong>. Sen lisäksi Soster-ryhmä perusti elokuussa <strong>2008</strong> pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
yhteispäivystysten kuntarajat ylittävää käyttöä suunnittelevan työryhmän (Pykätyöryhmä).<br />
Päivystyshankkeen tiimoilta syntyi hyviä yhteisiä käytäntöjä (esim. triage 16 ja opas hoidon<br />
kiireellisyyden arviointiin). Yhtenäiset periaatteet potilaiden hoidon tarpeen arvioinnissa<br />
ovat välttämättömät yhteiskäytön mahdollistamiseksi. Päivystyshankkeessa tehtiin myös<br />
pilotteja ja tutkimuksia, joiden tulokset ovat hyödynnettävissä kaikissa pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
päivystyksissä.<br />
Pykä-työryhmä koostuu kuntien ja HUS:n johdosta ja sen toimeksiantona on tehdä ehdotus<br />
pää<strong>kaupungin</strong> sosiaali- ja terveystoimien sekä HUS:n johdolle siitä, miten yhteispäivystysten<br />
yhteiskäyttö voidaan käytännössä aloittaa ja toteuttaa. Alustavat ehdotukset<br />
tuotiin Soster-ryhmän käsittelyyn tammikuussa 2009.<br />
Kokemuksia yhteistyöstä<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyö koetaan sinänsä hyväksi, joskin monessa kohdassa kaupungeissa<br />
halutaan pitää tiukasti kiinni omista toimintatavoista, vaikka ne olisivat jäykkiäkin.<br />
Henkilötasolla yhteistyö on hyvää, mutta ongelmia aiheuttaa etenkin HUS:n ja Helsingin<br />
toimintatapojen ja tavoitteiden erilaisuus. HUS:n mielestä Helsingin oma malli HUS:n<br />
rinnalla voi lisätä kaksinkertaisten investointien riskejä. Terveydenhuollossa koettiin paikoin,<br />
ettei Soster-ryhmä ole kuunnellut <strong>kaupunki</strong>en omia asiantuntijoita riittävästi, vaan on<br />
valmistellut työtään suljetusti.<br />
Pykä-työryhmän työn sanotaan yleisesti alkaneen hyvin ja olleen positiivista.<br />
Kriittiset tekijät<br />
Terveydenhuollon yhteispäivystyksen kriittiset tekijät ovat tietojärjestelmien yhteensopivuus<br />
ja toiminnallisuus, taloudelliset resurssit, päiväaikaisen hoidon toimivuus, kustannusten<br />
jako ja kustannusrakenteet sekä se, hakeutuvatko potilaat hoitoon vapaasti vai ohjatusti.<br />
Nykyisillä päivystyksillä on huoli kysynnän merkittävästä uudelleensuuntautumisesta, sillä<br />
kaikki pisteet ovat jo nyt ruuhkaisia. Väestön käyttäytymistä päivystyksen kuntarajat<br />
ylittävän käytön tullessa mahdolliseksi on vaikea ennakoida.<br />
16 Hoidon kiireellisyysluokittelu.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 61<br />
Yhteistyötä haittaavana tekijänä nähdään kuntien erilaiset päivätoiminnan palveluprosessit.<br />
Myös päivystyksen nykytilanne on hyvin erilainen eri kaupungeissa: Helsingin oma<br />
erikoissairaanhoidon päivystys eroaa merkittävästi <strong>Vantaan</strong> ja Espoon hoidon porrastuksen<br />
toimintamallista. Vastaava tilanne on myös samoin lasten terveyskeskuspäivystyksessä.<br />
Huolena koettiin myös se, kulkeeko poliittinen päätöksenteko samassa linjassa ja tahdissa<br />
virkamiesvalmistelun kanssa. Uudistusten eteenpäinviemisessä tarvitaan myös poliittisia<br />
päätöksiä.<br />
8.3.2 Suun terveydenhuollon yhteispäivystys<br />
Tällä hetkellä Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla ei ole kattavaa virka-ajan<br />
ulkopuolista hammaslääkäripäivystystä. Viikonloppupäivystys toimii muualla parina tuntina<br />
päivässä ja Helsingissä klo 8.30 - 14.<br />
Soster-ryhmä esitti yhteispäivystyksen perustamista:<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ja Kirkkonummen suun terveydenhuollon yhteispäivystys järjestetään<br />
vuodesta 2009 alkaen Helsingin ja HUS:n yhteispäivystyssairaalan tiloissa Meilahden<br />
alueella. Yhteispäivystyksenä hoidetaan iltapäivystys sekä viikonloppu- ja pyhäpäivystys.<br />
Jokainen kunta huolehtii itse virka-aikana tapahtuvasta arkipäivystyksestä.<br />
Yhteispäivystys näyttää toteutuvan Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja <strong>Vantaan</strong> osalta Soster-ryhmän<br />
esityksen mukaisena. Päivystys toimii arkisin kello 16 - 21 sekä viikonloppuisin<br />
ja pyhinä klo 9 - 21. Kaupunkilaisten näkökulmasta palvelujen tarjonta paranee yhteispäivystyksen<br />
myötä, sillä suun terveydenhuollon päivystysajoista tulee nykyistä kattavammat.<br />
Lisäksi yhteispäivystyksessä on ympärivuorokautinen puhelinpäivystys. Päivystyshoitoon<br />
pääsyn kriteerit eivät tule muuttumaan yhteispäivystyksen myötä. Käytännössä<br />
kriteerit saattavat jopa tiukentua, sillä yhteispäivystyksessä ei tule olemaan kuin kolme<br />
huonetta hoitoa varten. Palvelu on tarkoitus järjestää ostopalveluna, jonka kustannukset<br />
jaetaan asiakkaiden suhteessa. <strong>Vantaan</strong> käyttösuunnitelmissa yhteispäivystystoimintaan on<br />
vuonna 2009 varattu 120 000 euroa ja 316 000 euroa vuonna 2010.<br />
Kokemuksia yhteistyöstä<br />
Suun terveydenhuollon yhteispäivystyksen valmistelu on ollut ripeää ja tapahtunut aikataulussaan.<br />
Hammashoidon toiminnoissa on tehty yhteistyötä ja kehittämistä yli kuntarajojen<br />
myös aiemmin. Nyt käynnistyneellä yhteistyöllä on myönteinen ilmapiiri, ja kaupungeilla<br />
on yhteinen halu saada asiat toimimaan. Yhteistyöllä saadaan lisättyä kuntalaisten<br />
virka-ajan ulkopuolisia suun terveydenhuollon palveluja järkevästi ja kustannustehokkaasti.<br />
Palveluja varten tarvitaan laaja väestöpohja, jotta ne voidaan tuottaa taloudellisesti ja<br />
jotta niiden tuottaminen olisi edes mahdollista.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyössä ei aina ole selvää kuka tekee päätöksen. Asiaa kuvaa hyvin<br />
se, että <strong>kaupunki</strong>en valtuustot hyväksyivät kesällä 2007 periaatteen suun terveydenhuollon<br />
palveluiden tuottamisesta niin sanotun isäntäkuntamallin mukaisesti. Koska hallintomallin<br />
suunnittelua ei varsinaisesti annettu kenenkään vastuulle, se ei edennyt ennen<br />
kuin Soster-ryhmä antoi vuotta myöhemmin toimintamallin valmistelun Helsingin vastuulle.
62 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Kriittiset tekijät<br />
Yhtenä yhteiskäytön kriittisenä tekijänä pidetään <strong>kaupunki</strong>en erilaisia tietojärjestelmiä. Lisäksi<br />
yhteistyöhön vaikuttavat pää<strong>kaupunki</strong>seudun <strong>kaupunki</strong>en erilaiset hoitojonotilanteet<br />
ja hoitokäytännöt. Suurin ongelma lienee se, ettei hammaslääkäripula ratkea päivystyksen<br />
yhteistyölläkään.<br />
8.3.3 Terveysneuvontanumero 10023<br />
Soster-ryhmän 11. toimenpide oli seuraava:<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun kuntien, Keravan ja Kirkkonummen sekä HUS-kuntayhtymän HYKSsairaanhoitoalueen<br />
yhteistä terveysneuvonnan puhelinpalvelua jatketaan uuden yhteistyötyösopimuksen<br />
pohjalta vuosina <strong>2008</strong> - 2010.<br />
Terveysneuvonnan yhteinen puhelinpalvelu 10023, johon kansalaiset voivat soittaa tarvitessaan<br />
tietoa terveyspalveluista tai hoito-ohjeita sairauksille, sai alkunsa vuonna 2002.<br />
Tällöin Helsinki ulkoisti oman, pitkään toimineen neuvontanumeronsa ja mukaan tulivat<br />
Espoo, Vantaa ja HUS. Myöhemmin mukaan ovat liittyneet myös Kauniainen, Kerava ja<br />
Kirkkonummi. Yhteistyö on ollut selkeää, sillä Helsinki on alusta alkaen toiminut hankkeen<br />
"isäntänä" ja palvelun tuottaja on nyt kilpailutettu kaksi kertaa.<br />
Etenkin lasten vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä palveluun ja samalla lasten päivystyskäyntien<br />
määrät ovat vähentyneet. Myös palveluun siirtyneiden päivystyspoliklinikoiden<br />
henkilökunta on kokenut puhelujen ohjauksen myönteisenä.<br />
Tilaajien kesken oli toistuvasti neuvoteltavaa vastuista, valtuuksista, kustannusten jaosta ja<br />
kehittämisen linjasta, joten vuonna <strong>2008</strong> päätettiin laatia uusi yhteistyösopimus. Tilaajayhteistyön<br />
koetaan nyt toimivan kuntien välillä hyvin. Keskeisimmät ongelmat terveysneuvontanumeroon<br />
liittyvässä yhteistyössä eivät ole tilaajien vaan tilaajan ja tuottajan välillä.<br />
Kilpailutuksen jälkeen vuoden <strong>2008</strong> alussa aloittaneen toimittajan kanssa oli vakavia hintaan<br />
ja sopimuksen tulkintaan liittyviä ongelmia. Loppusyksystä palveluntuottajan kanssa<br />
päästiin sopimukseen hinnantarkistuksesta ja sopimuksen tulkintaerimielisyyksien ratkaisemisesta.<br />
8.3.4 Päivähoidon palvelujen yhteiskäyttö<br />
Soster-ryhmä esitti raportissaan lasten päivähoidon yhteiskäytön laajentamisesta seuraavaa:<br />
1 Ensimmäisessä vaiheessa 1.8.2007 lukien perheen muuttaessa kunnasta toiseen mahdollistetaan<br />
päivähoitopaikan säilyminen entisessä asuinkunnassa kouluikään asti.<br />
2 Toisessa vaiheessa 1.8.<strong>2008</strong> lukien määritellään kuntien raja-alueille päivähoitopalvelujen<br />
yhteiskäyttöalueet, joiden sisällä palveluihin hakeutuminen on vapaata.<br />
3 Kolmannessa vaiheessa 1.8.2012 lukien toteutetaan vapaa hakeutuminen päivähoitopalveluihin<br />
pää<strong>kaupunki</strong>seudun kunnissa. Tämä vaihe edellyttää kuntien asiakastietojärjestelmien<br />
yhteensovittamista.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 63<br />
Tavoitteena on turvata kuntalaiselle laajemmat päivähoidon valinnanmahdollisuudet, varsinkin<br />
alueilla, joilla yhdyskuntarakenne (maantiede, liikenne, palveluverkko) yhdistyy yli<br />
kuntarajojen.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun kunnilla oli jo vuosia ennen yhteiskäytön ensimmäisen vaiheen alkamista<br />
sopimus koskien tilannetta, jossa perhe muutti toiseen kuntaan pää<strong>kaupunki</strong>seudulla.<br />
Jos vastaanottava kunta ei pystynyt heti tarjoamaan päivähoitopaikkaa, entisen asuinkunnan<br />
tuli sopimuksen mukaisesti tarjota päivähoitoa neljän kuukauden ajan. Sopimusta laajennettiin<br />
vuonna 2003 siten, että kunnat pystyivät ostamaan toisen kunnan päivähoitopaikkoja<br />
maksusitoumuksella silloin, kun myyvällä kunnalla oli vapaita hoitopaikkoja.<br />
Yhteiskäytön ensimmäisen vaiheen toteuttaminen oli kohtuullisen sujuvaa olemassa olevien<br />
sopimuspohjien ansiosta. Myös toinen vaihe toteutui sovitusti. Asiakkaan kannalta on<br />
tarjolla nykyistä enemmän vaihtoehtoja päivähoitopaikkaa haettaessa. Kotikunnalla on<br />
viime kädessä vastuu päivähoitopaikan järjestämisestä. Hoitopaikkojen jaosta ja asiakasprosesseista<br />
on laadittu yhteiset pelisäännöt. Esiopetuksen oppilaaksiottokriteerit on yhdenmukaistettu<br />
ja toissijaisessa oppilaaksiotossa esiopetukseen voidaan ottaa toisen kunnan<br />
oppilas. Tämä mahdollistaa kaikille halukkaille esiopetukseen hakeutumisen toiseen<br />
kuntaan.<br />
Kesällä <strong>2008</strong> ensimmäisen vaiheen tuloksena naapurikunnista tulevien lasten määrä Helsingin<br />
päivähoidossa nousi 61:stä sataan lapseen, mutta laski joulukuuhun mennessä<br />
85:een. Marraskuussa Helsingissä oli vantaalaisia lapsia hoidossa 49 ja Espoossa 3. Samaan<br />
aikaan Vantaalla oli hoidossa 22 helsinkiläistä ja 1 espoolainen lapsi. Tällöin arvioitiin,<br />
että yhteiskäyttöalueilla hakemusten määrä kasvaa vuoden 2009 alkupuolella. Tilanne<br />
näyttää kuitenkin jatkuvan hyvin rauhallisena.<br />
Kokemuksia yhteistyöstä<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyö on koettu positiiviseksi. Päivähoidossa on aikaisemminkin<br />
ollut yhteistyöhankkeita, jotka ovat luoneet pohjaa nykyiselle yhteistyölle. Yhteistyössä on<br />
niin sanottu tekemisen henki: annetut tehtävät toteutetaan. Tiedonkulkua Soster-ryhmän ja<br />
asioita valmistelevien viranhaltijoiden välillä pidetään hyvänä. Toisaalta työ on ollut vaativaa<br />
ja edellyttänyt toimintakulttuurien yhteensovittamista. Kaupungit ovat kuitenkin<br />
toimintoja yhtenäistäessään pystyneet poimimaan parhaita käytäntöjä eri kaupungeista ja<br />
tällaisen projektin yhteydessä ne voidaan tuoda käyttöön nopeammin kuin normaalisti.<br />
Kriittiset tekijät<br />
Yhteiskäytön kolmas vaihe tulee edellyttämään laajempaa asiantuntemusta, eli päivähoito<br />
ei voi tehdä sitä yksin. Haasteellisia asioita on ainakin tietohallinnossa, palveluverkon<br />
suunnittelussa ja toteutuksessa sekä henkilöstön, palvelujen ja investointien rahoituksessa.<br />
Lisäksi on paljon epävarmuustekijöitä. Ensinnäkään ei tiedetä, ottavatko kuntalaiset palvelun<br />
käyttöön. Toiseksi päivähoidon kysynnän ennakoiminen on vaikeaa: kysyntä on kasvanut<br />
pää<strong>kaupunki</strong>seudun kunnissa räjähdysmäisesti vuoden 2007 alusta alkaen. Vaihtelu<br />
on nopeaa ja siihen vaikuttaa muun muassa yleinen taloustilanne. Kolmanneksi päivähoidon<br />
laaja yhteiskäyttö edellyttäisi myös palvelujen integrointia koulun ja esimerkiksi lastensuojelun<br />
ja neuvolan kanssa.
64 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Valmistelutyössä ja päätöksenteossa on mukana monia eri tahoja. Tämä on haaste, sillä<br />
asiat tulee päättää monessa eri paikassa riittävän samanlaisina eri vaiheissa yhteiskäyttöä.<br />
Johtopäätökset:<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa etenee strategisten päämäärien<br />
mukaisesti, mutta palvelualoittain hyvin erilaisissa aikatauluissa. Terveydenhuollon<br />
yhteispäivystysten kuntarajat ylittävän käytön osalta tavoite on ollut hyvin haasteellinen ja<br />
siksi yhteistyö ei ole edennyt alkuperäisen aikataulunsa mukaisesti. Suun terveydenhuollon<br />
yhteispäivystyksen valmistelu on edennyt hyvin tavoitteen mukaisesti, mihin voi olla<br />
selityksenä muun muassa muista työryhmistä poiketen erillisen projektityöntekijän käyttäminen<br />
valmistelutyössä. Myös päivähoidon kuntarajat ylittävä käyttö on edennyt hyvin.<br />
Työn vaiheittainen toteuttaminen on edesauttanut yhteistyön etenemistä aikataulussaan.<br />
Huomioitavaa on, ettei odotettua naapurikuntiin suuntautuvaa runsasta päivähoitopaikkojen<br />
kysyntää ole ainakaan vielä esiintynyt. Vuonna <strong>2008</strong> terveysneuvontanumeron osalta<br />
ongelmia esiintyi tilaajien ja yksityisen palveluntuottajan välillä, eikä niinkään kuntien välisessä<br />
yhteistyössä. Kaiken kaikkiaan yhteiskäyttö on kuntalaisten kannalta tavoiteltavaa,<br />
mutta on muistettava, ettei se ratkaise palveluissa olevaa resurssipulaa.<br />
Palveluiden kuntarajat ylittävän käytön virkamiestason valmistelutyö on ollut tiivistä.<br />
Käytännössä yhteistyötä ovat kuitenkin hidastaneet käytännön ongelmat, kuten tietojärjestelmien<br />
yhteensovittaminen sekä <strong>kaupunki</strong>en erilaiset toimintatavat ja näkemykset palvelujen<br />
järjestämisestä. Palveluiden järjestämisen osalta esille nousevat erityisesti HUS:n ja<br />
Helsingin <strong>kaupungin</strong> näkemyserot terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestämisessä.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyön etenemistä valmistellaan suhteellisen suppealla virkamiehistöllä,<br />
jolloin ajantasainen tieto yhteistyön etenemisestä on yksittäisillä henkilöillä. Kuntien<br />
omat luottamuselimet ovat kokeneet usein jäävänsä ulkopuolisiksi <strong>kaupunki</strong>en välisessä<br />
yhteistyössä, sillä virkamiesten valmistellessa asioita hyvin pitkälle luottamuselimien<br />
informointi ja sitouttaminen yhteiskäytön edistämiseen ovat jääneet vähäisiksi. Tiedon<br />
kulkua parantaisi yhteistyöhankkeiden toteuttamisen ja etenemisen käsittely <strong>kaupunki</strong>en<br />
sosiaali- ja terveystoimien eri luottamuselimissä jo valmisteluvaiheessa.<br />
Yhteistyötä selkiyttäisi hankkeen toteuttamisesta vastaavan tahon määritteleminen jo valmistelun<br />
alkuvaiheessa. Verkostomainen toiminta ei kuitenkaan aina ole toimiva malli pysyvän<br />
palvelutuotannon hoitamiselle käytännössä ja siksi sopivan yhteistyön organisointimallin<br />
määrittäminen on jatkossa tärkeää. Esimerkiksi hammashuollossa käyttöön otettava<br />
isäntäkuntamallin mukainen hammashuollon päivystyksen organisointi on varmasti<br />
mahdollinen myös joissakin muissa palveluissa.<br />
Johtopäätöstä tiivistäen tarkastuslautakunta antaa seuraavat suositukset:<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seutuyhteistyön etenemiseksi hankkeet on resursoitava riittävästi.<br />
Yhteistyö on otettava huomioon tietojärjestelmähankinnoissa ja palveluverkkosuunnitelmissa.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 65<br />
Yhteensovittamisessa on kaikkien osapuolten joustettava toimintatavoissaan ja<br />
näkemyksissään.<br />
Luottamushenkilöitä on informoitava niin, että he voivat sitoutua hankkeeseen.<br />
Tiedon kulkua toimialan eri luottamuselimissä jo valmisteluvaiheissa.<br />
Yhteistyötä toteuttavien toimenpiteiden hallinnointi on tärkeää.<br />
8.4 Työterveyshuolto ja <strong>Vantaan</strong> työterveys<br />
Kunnan velvollisuudesta järjestää työntekijöilleen ja kunnan alueella toimiville yrittäjille<br />
työterveyspalveluja on säädetty kansanterveyslaissa (66/1972). Työterveyshuollon toimintaa<br />
säätelee lisäksi työterveyshuoltolaki (1383/2001). <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> tarjoaa työntekijöilleen<br />
lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi myös yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut<br />
tietyin rajoituksin. Suurimmalle osalle työntekijöistä nämä palvelut tuottaa <strong>Vantaan</strong><br />
työterveys. Sivistystoimen työntekijöille työterveyshuollon palvelut tuottaa kuitenkin Diacor<br />
Oy.<br />
<strong>Vantaan</strong> työterveys on toiminut kunnallisena liikelaitoksena 1.1.2005 lähtien. Liikelaitos<br />
tuottaa työterveyspalvelut lähes 7 900 <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> työntekijälle ja noin 400 yritykselle.<br />
<strong>Vantaan</strong> työterveys toimii täyskatteellisesti.<br />
<strong>Vantaan</strong> työterveydelle asetettiin vuoden <strong>2008</strong> talousarviossa sitovina taloustavoitteina<br />
<strong>kaupungin</strong> lainasta maksettava 11 000 euron korko sekä peruspääomasta tuloutettava<br />
3 000 euron korvaus. <strong>Vantaan</strong> Työterveys saavutti tämän tavoitteen ja tuotti lisäksi ylijäämää,<br />
josta tehtiin ylimääräinen palautus <strong>Vantaan</strong> kaupungille.<br />
Varsinaisia valtuuston asettamia toiminnallisia tavoitteita ei <strong>Vantaan</strong> työterveydellä vuonna<br />
<strong>2008</strong> ollut. Vantaalla on laadittu työterveyshuoltolakiin perustuva <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong><br />
työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työterveyspalvelujen ostosopimus. Ostosopimuksessa<br />
ja toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyshuollon tavoitteet ja sovitaan<br />
työterveyshuollon painopistealueet. Suunnitelma ja ostosopimus ohjaavat suurelta osin<br />
<strong>Vantaan</strong> työterveyden toimintaa.<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa työterveyshuollon tavoite<br />
on määritelty seuraavasti: "Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö,<br />
työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy samoin kuin työntekijän terveyden<br />
sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa."<br />
Lisäksi vuoden <strong>2008</strong> toiminnan kehittämisen painopistealueet olivat seuraavat:<br />
<br />
<br />
yleislääkäritasoisen sairaanhoidon tuottaminen<br />
henkilöstön työterveyspalveluiden edelleen kehittäminen ennalta ehkäisevään<br />
suuntaan.<br />
<strong>Vantaan</strong> työterveys toteaa toiminnastaan vuonna <strong>2008</strong> seuraavaa: "Työterveyspalvelujen<br />
saatavuus on ollut vuonna <strong>2008</strong> hyvä. Vastaanotolle on päässyt aina tarvittaessa ja kesätaukoja<br />
toiminnassa ei ole ollut."
66 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Työkyvyn ongelmien ennaltaehkäisemiseksi <strong>Vantaan</strong> työterveys tuottaa moninaisia työterveyspalveluja.<br />
Näitä ovat muun muassa terveystarkastukset, työkykyarviot ja päihdepotilaiden<br />
hoitoonohjauspalvelut. Lisäksi <strong>Vantaan</strong> työterveys pitää tiivistä yhteyttä toimialojen<br />
esimiehiin ja tarjoaa asiantuntemusta esimerkiksi vajaakuntoisten erityiskysymyksiin<br />
viikoittain.<br />
<strong>Vantaan</strong> työterveyden tekemien työpaikkakäyntien määrä on vuonna <strong>2008</strong> lisääntynyt.<br />
Käyntien tarkoituksena on antaa työpaikalle valmiuksia huomioida työterveyden edistämiseen<br />
liittyvät asiat työpaikalla entistä paremmin.<br />
Kahden vuoden välein kerättävä asiakaspalaute <strong>Vantaan</strong> työterveyden palveluista on ollut<br />
hyvää. Kaikki <strong>Vantaan</strong> työterveyden palvelut saivat keskimääräiseksi arvosanakseen 4 asteikolla<br />
yhdestä viiteen.<br />
Joulukuussa sovittu yhteistoimintasopimus pää<strong>kaupunki</strong>seudun yritystyöterveyshuollon<br />
palvelujen tuottamisesta laajentaa <strong>Vantaan</strong> työterveyden toimintaa huomattavasti. Sopimuksessa<br />
sovittiin, että 1.4.2009 alkaen Espoo, Helsinki ja Kauniainen luovuttavat liikkeenluovutuksella<br />
<strong>kaupunki</strong>en yritystyöterveyshuollon palveluja tuottavan henkilöstön ja<br />
asiakkaat osaksi <strong>Vantaan</strong> työterveyttä. <strong>Vantaan</strong> työterveys sitoutuu tuottamaan luovuttajakuntien<br />
puolesta kansanterveyslain mukaiset yritystyöterveyshuollon palvelut ja Helsingin<br />
puolesta lisäksi merimiesterveydenhuollon palvelut. Luovuttajakunnat sitoutuvat myös<br />
määräaikaiseen toiminnan kustannusten kattamiseen luovutushetkestä 1.4.2009 lukien<br />
31.12.2013 saakka siltä osin, kun kustannukset kohdistuvat kunkin luovuttajakunnan toiminnan<br />
osalle. Kustannusten kattamisen määräaikaisuus ei koske merimiesterveydenhuollon<br />
palveluita.<br />
Näin ollen <strong>Vantaan</strong> työterveys sai 1.4.2009 alkaen hoidettavakseen noin 21 000 uuden yritystyöterveyshuollon<br />
asiakkaan palvelut. Uutta henkilökuntaa <strong>Vantaan</strong> työterveyteen siirtyy<br />
sopimuksella yhteensä 28 henkilöä.<br />
Havainnot:<br />
<strong>Vantaan</strong> työterveys saavutti sille asetetun taloudellisen tavoitteen. Selkeästi mitattavia<br />
toiminnallisia tavoitteita liikelaitokselle ei oltu asetettu. <strong>Vantaan</strong> työterveyden palvelut<br />
vastaavat hyvin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esitettyä yleistä tavoitetta.<br />
Myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa mainituilla työterveyshuollon kehittämisen<br />
painopistealueilla <strong>Vantaan</strong> työterveyden toiminnan voidaan katsoa onnistuneen.<br />
Suositukset:<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun uudistettavan yritystyöterveyshuollon seurantaa varten tulee olla yhtenäinen<br />
tietojärjestelmä, josta voidaan selkeästi erottaa jokaisen kunnan osalta käytetyt<br />
yritystyöterveyspalvelut ja kuntakohtaiset kustannusosuudet.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 67<br />
8.5 Kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja <strong>kaupungin</strong> museot<br />
Kuvataidekoulu, musiikkiopisto, <strong>kaupungin</strong>museo ja <strong>kaupungin</strong> taidemuseo kuuluvat<br />
1.1.<strong>2008</strong> toimintansa aloittaneeseen vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialaan. Uuden<br />
toimialan on koettu toimineen hyvin. Toimialalla on yhteisenä korostuksena yhteisöllisyys<br />
ja sille on saatu vuodelle 2009 oma sitova tavoite, elävä <strong>kaupunki</strong>kulttuuri. Pienellä toimialalla<br />
kulttuuripalveluiden vaikutusvalta on suurempi ja niiden ääni kuuluu paremmin<br />
esimerkiksi toimialan johtoryhmässä. Pienen toimialan ohut hallinto on toisaalta koettu<br />
heikkoutena erityisesti verrattaessa sivistystoimeen, jonka alaisuudessa esimerkiksi henkilöstöasioiden<br />
asiantuntemus oli vahvaa. Lisäksi uuden toimialan käynnistäminen on aiheuttanut<br />
myös lisätöitä ja selvityksiä.<br />
<strong>Vantaan</strong> panostus kulttuuriin asukasta kohden<br />
Suomen Kuntaliitto julkisti loppuvuodesta <strong>2008</strong> tutkimuksen Kulttuuritoiminnan kustannukset<br />
23 kaupungissa vuonna 2007. Vertailuun osallistuneista kaupungeista kuudessa on<br />
yli 100 000 asukasta, yhdeksässä kaupungissa väkiluku on 50 000 ja 100 000 välillä ja<br />
kahdeksassa alle 50 000. <strong>Vantaan</strong> kulttuuritoimen nettokäyttökustannukset olivat vertailujoukon<br />
alimmat, 100,5 euroa/asukas vuonna 2007. Asukaskohtaisten kulttuuripanosten<br />
toista ääripäätä edustivat Vaasa (229,7 euroa/asukas), Tampere (224,9 euroa/asukas) ja<br />
Lahti (206,4 euroa/asukas). Vantaalla kulttuuripalvelujen rooli on hyvin eri tyyppinen kuin<br />
muissa suurissa kaupungeissa. Vantaalla kulttuuritalot ja -tilat ovat merkittävä tekijä, yksin<br />
Heurekan saama 2,2 miljoonaa euroa on kulttuuritaloille ja -keskuksille jaetuista summista<br />
vertailun suurimmasta päästä. Lisäksi esimerkiksi taiteen perusopetus on järjestetty<br />
kunnallisesti (musiikkiopisto, kuvataidekoulu), kun taas Helsingissä ja Espoossa toiminta<br />
perustuu pääosin yksityisten toimijoiden tuottamiin palveluihin, joita <strong>kaupunki</strong> avustaa.<br />
Valtionosuudet<br />
<strong>Vantaan</strong> musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja museoiden valtionosuudet vuonna <strong>2008</strong> ovat<br />
seuraavat:<br />
musiikkiopisto<br />
kuvataidekoulu<br />
<strong>kaupungin</strong> museot<br />
1 347 482 euroa<br />
243 551 euroa<br />
142 699 euroa<br />
Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on korostaa kuntien sekä muiden opetus- ja<br />
kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Rahoitusta ei ole<br />
korvamerkitty, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä.<br />
Tietyissä tilanteissa valtionosuuden kohdentumista kuitenkin seurataan tarkemmin ja edellytetään<br />
sen kohdentamista oikealle saajalle. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosien<br />
hintaan tulee merkittäviä tasokorotuksia vuosina <strong>2008</strong> - 2010. Esimerkiksi<br />
museoiden henkilötyövuoden hinta nousee 37 584 eurosta (vuonna 2007) 48 209 euroon<br />
(<strong>2008</strong>) ja edelleen 59 292 euroon vuonna 2009. Opetusministeriö seuraa tasokorotusten<br />
vaikutuksia museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitukseen. Mikäli seuranta osoittaa,<br />
että valtionosuuden korotusta ei ole käytetty taidelaitosten hyväksi, on mahdollista, että<br />
tällä on vaikutusta taidelaitoksen tuleviin valtionosuuksiin. Välittömimmin se voi ilmetä
68 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
henkilötyövuosien määrässä esimerkiksi niiden mahdollisena vähentämisenä. Kun tarkastellaan<br />
vuoden 2009 talousarviota, <strong>Vantaan</strong> museoiden osalta näyttäisi siltä, että korotus<br />
on kohdennettu niille täysimääräisesti.<br />
Vertailun vuoksi voidaan todeta, että musiikkiopistolle valtionosuudet on kohdennettu<br />
melko hyvin. <strong>Vantaan</strong> kuvataidekoulun valtionapu nousi vuonna 2007, koska opetusministeriö<br />
hyväksyi kuvataidekoulun valtionosuuden perustana olevaan opetustuntien määrään<br />
75 prosentin korotuksen. Vuoteen <strong>2008</strong> mennessä kuvataidekoululle on kuitenkin kohdennettu<br />
vain noin puolet valtionosuuden noususta (talousarvion netto on muuttunut vähemmän<br />
kuin valtionosuudet).<br />
Poikkihallinnollisten strategioiden näkyminen yksiköiden toiminnassa<br />
Kuvataidekoululla on yhteistoimintaa peruskoulun, teknisen toimialan, muiden taiteen perusopetusta<br />
antavien oppilaitosten ja <strong>Vantaan</strong> taidemuseon kanssa. Koulu osallistuu säännöllisesti<br />
uusien koulurakennusten suunnitteluryhmiin, jolloin myös iltapäivätoiminta ja<br />
taiteen perusopetus voidaan ottaa huomioon tilojen suunnittelun kannalta. Näin turvataan<br />
alueellinen palvelunäkökohta ja siirretään toiminnan painopisteitä lapsirikkaille asumaalueille.<br />
Museoiden henkilökunta on osallistunut kulttuuristrategian sekä <strong>Vantaan</strong> arkkitehtuuristrategian<br />
tekemiseen ja toteuttamiseen. Museot ovat mukana myös uusien <strong>kaupungin</strong>osien<br />
suunnitteluprosessissa. Koulujen kanssa tehdään yhteistyötä molemmissa museoissa:<br />
yhteistyöhön sisältyy esimerkiksi opastuksia, eri kouluasteille suunnattuja opetusohjelmia<br />
ja työpajoja. Kansainvälisellä puolella voidaan mainita Windhoekin <strong>kaupungin</strong>museon<br />
kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi näyttelyiden tekemiseen ja tutkimukseen liittyvät kontaktit<br />
ulkomaisten museoiden kanssa (esimerkiksi taideteoksien, taiteilijoiden, esineiden ja<br />
kuvien sekä tietojen vaihtoa).<br />
Kaupunginmuseolla on edustus suojeluasiain neuvottelukunnassa ja se osallistuu viheralueyksikön<br />
kanssa Håkansbölen kartanon puiston kehittämiseen ja yhdessä tilakeskuksen<br />
kanssa Håkansbölen kartanon restaurointityöhön. Kaupunginmuseo valmisti myös tasaarvo-<br />
ja yhdenvertaisuusohjelmaan liittyvän Sateenkaari-Suomi -näyttelyn.<br />
Missään tämän arvioinnin kohteena olevista yksiköistä ei tehdä budjetin sukupuolivaikutusten<br />
arviointia.<br />
Tilahallinto<br />
Varsinaisten arviointikohteiden ulkopuolelta tilahallinto nousi esiin arviointia tehtäessä.<br />
Länsi-<strong>Vantaan</strong> kulttuuritilat -tulosyksikkö on kulttuuripalveluiden tilaresurssiyksikkö, joka<br />
vastaa konserttitalo Martinuksen, kotiseututalo Övre Nybackan sekä yhteisten asioiden<br />
ja tilavarausten osalta monitoimitalo Myyrmäkitalon toiminnasta. Vuonna <strong>2008</strong> ulkoisten<br />
vuokrausten osuus oli Martinuksen osalta noin 63 prosenttia ja sisäisten 37 prosenttia,<br />
Myyrmäkitalon osalta ulkoiset vuokraukset olivat 25 prosenttia ja Övre Nybackan osalta<br />
91 prosenttia. Kulttuuritilojen tarjoaminen ja sitä kautta konsertti-, taide- ja viihdetilaisuuksien<br />
järjestäjien tukeminen kuuluu kulttuuripalvelujen rooliin ja se onkin <strong>Vantaan</strong><br />
kulttuuripalveluiden merkittävä painopistealue. Kotiseututalo Övre Nybackan käyttö on
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 69<br />
lähes puhtaasti häitä ja muita perhejuhlia. Sisäiset vuokrat (67 579 euroa) mukaan lukien<br />
sen kulut vuonna 2007 olivat 81 554 euroa ja tulot 25 149 euroa.<br />
Kaupunginmuseon Håkansböle<br />
Museo maksaa tällä hetkellä sisäisiä vuokria, mutta sen tilat eivät ole käytettävissä. Rakennuksen<br />
kunnostus on valmistumassa, mutta huonekalujen restaurointiin ei ole varattu<br />
määrärahoja. Huonekalut täyttävät tällä hetkellä museon varastotiloja.<br />
Havainnot, johtopäätökset ja suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta toteaa, että museoiden, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston toiminta<br />
on lähtenyt hyvin käyntiin uudella toimialalla. Kaupungin valitsema linja kulttuuripalveluiden<br />
rahoituksessa on maltillinen. Sen takia samalla on tarpeen huolehtia eri yksiköiden<br />
toimintaedellytysten varmistamisesta ja esimerkiksi siitä, että valtionosuudet kohdentuvat<br />
riittävässä määrin yksiköiden käyttötalouteen, jotta niitä saadaan jatkossakin. Tarkastuslautakunnan<br />
mielestä <strong>kaupungin</strong> tulisi etsiä keinoja poikkihallinnolliseen osaamisen jakamiseen,<br />
jotta vaikkapa organisaatiomuutoksissa tukipalveluita olisi esimerkiksi tietyn siirtymäajan<br />
puitteissa mahdollista saada sieltä, missä osaamista on valmiiksi olemassa.<br />
Tarkastuslautakunta suosittaa, että selvitetään, mitkä toiminnot kotiseututalon ja museon<br />
osalta kuuluvat kulttuuripalveluiden hoidettaviksi ja mitkä muun tahon, esimerkiksi tilakeskuksen<br />
hoidettaviksi.<br />
8.6 Nuorisopalvelut<br />
Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen<br />
ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien<br />
ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen<br />
ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa<br />
nuorten työpajapalvelut ja muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.<br />
Vantaalla nuorisopalvelujen toimintamuotoja ovat alueellinen nuorisotyö ja erityisnuorisotyö,<br />
työpajat, kansalaistoiminta sekä leiri- ja kansainvälinen toiminta. Henkilöstömenot<br />
muodostavat nuorisopalveluiden menoista 52 prosenttia ja toimitilamenot 32 prosenttia.<br />
Henkilöstön määrä on 83 vakinaista ja 21 määräaikaista työntekijää. Nuorisotiloja on 15 ja<br />
lisäksi nuorisopalvelut hallinnoivat kolmea leirialuetta.<br />
Nuorisopalvelut kuuluvat 1.1.<strong>2008</strong> toimintansa aloittaneeseen vapaa-ajan ja asukaspalvelujen<br />
toimialaan. Uudella toimialalla hallintoasiat ja monet käytännöt on luonnollisesti<br />
jouduttu miettimään uudelleen. Uudella toimialalla on ohut hallinto. Sivistystoimessa oli<br />
hyvät tukipalvelut, nykyisellään samat asiat on hoidettava paljon pienemmillä resursseilla.<br />
Sivistystoimeen jäi henkilöstöasioiden asiantuntemus. Poikkihallinnollista tukea on saatu<br />
esimerkiksi henkilöstöpalveluista, mutta esimerkiksi virkaehtosopimuksen osaaminen painottui<br />
sivistystoimeen. Jonkinlaisena haasteena koetaan se, että lasten ja nuorten asiat eivät<br />
ole uuden toimialan ainoa painopiste. Toisaalta hyvänä puolena nähdään esimerkiksi<br />
avustuslinjausten yhdenmukaistuminen. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimilla on selkeä<br />
keskusteluyhteys, mikä auttaa avustusperiaatteiden kartoittamisessa. Keskeisenä kehittä-
70 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
misalueena on koulujen kanssa tehtävä yhteistyö, jotta puhtaasti koulunkäyntiä tukeva<br />
kerhotoiminta saadaan koulun antaman tuen piirin.<br />
Pahoinvointi ja turvattomuus<br />
Nuorisopsykiatrian hoitojonot ja hoitopaikkojen puute sekä yleinen pahoinvointi, levottomuus<br />
ja turvattomuus heijastuvat Vantaalla myös nuorisopalveluiden työhön. Esimerkiksi<br />
syksyllä <strong>2008</strong> oli useita välikohtauksia, joihin poliisin on pitänyt puuttua. Nuorisopalveluissa<br />
yritetään ennakoida tilanteita, minkä lisäksi turvallisuuskoulutuksella parannetaan<br />
toiminta- ja ennakointivalmiutta omien työntekijöiden lisäksi myös järjestötoiminnan puolella.<br />
Hyvän poikkihallinnollisen yhteistyön ansiosta nuorisopalvelujen puolella voidaan<br />
käyttää myös sivistystoimeen palkatun turvallisuusasiantuntijan asiantuntemusta. Syksyllä<br />
<strong>2008</strong> aloitettiin lisäksi perjantai- ja lauantai-iltojen esimiespäivystykset työntekijöiden tukena.<br />
Turvattomuutta ilmenee kaikkialla: kadulla viikonloppuna, nuorisotilojen ulkopuolella, ja<br />
myös nuorisotiloissa, joissa tilanteet ovat helpommin hallittavissa kuin kadulla. Tarkoituksena<br />
ei ole korvata poliisia, vaan toimia ennaltaehkäisevästi ja "tuntosarvet koholla".<br />
Tarkoituksena on, että nuorisotilat ovat ennaltaehkäisevän työn keskuksia, joissa toimitaan<br />
moniammatillisesti siten, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta saadaan työntekijöitä<br />
tapaamaan nuoria. Lisäksi hyviä kokemuksia on saatu siitä, että eräs koulukuraattori<br />
sai tehdä työtuntejaan ilta-aikaan. Tämä muutti työn luonnetta myös virka-aikana, sillä<br />
nuorten suhtautuminen on aivan erilaista, kun työntekijä on kohdannut nuoren myös tämän<br />
vapaa-aikana.<br />
Nuorisopalvelut ovat vahvasti mukana nettinuorisotyössä. Netissä tehtävä työ ei kuitenkaan<br />
korvaa nuorten henkilökohtaista kohtaamista. Kaiken nuorisoon kohdistuvan (ennaltaehkäisevän)<br />
työn vaikuttavuuden kannalta on tärkeää käydä läpi nuoren valveillaoloaika<br />
ja miettiä missä kohdassa on tarpeen panostaa toimenpiteisiin. Ongelmana on myös aikuisten<br />
ajankäyttö, sillä aikaisemmin vapaaehtoistyöhön on tullut paljon enemmän väkeä.<br />
Toimitilaverkosto<br />
Nuorisotilat eivät jakaudu tasaisesti <strong>kaupungin</strong> alueille, sillä Keski-Vantaalla ja Seutulassa<br />
ei juuri ole käytettävissä nuorisotiloja. Yhteiskäyttötiloja on, mutta ne ovat kovassa käytössä<br />
eikä vuoroja saa varattua. Työpajatoiminnassa on eniten osallistujia Itä-Vantaalta.<br />
Kumppanit ja verkostot<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyö on lisääntynyt ja tiivistynyt myös nuorisopalveluiden alueella.<br />
Yhteinen tutkimustoiminta nuorisotutkimusverkoston kanssa jatkuu. Lisäksi <strong>kaupunki</strong>en<br />
nuorisotoimet ovat luoneet yhteisiä mittareita. Nuorisopalvelut ovat myös osallistuneet<br />
valtakunnalliseen opetusministeriön rahoittamaan Kokonaisvaltaisen ympäristökasvatusmallin<br />
kehittäminen kuntien nuorisotyön käyttöön -hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää<br />
ympäristökasvatusta Vantaalla. Projektin tuloksena tuotettiin käsikirja. Yleisesti ottaen<br />
vantaalaista nuorisotyötä arvostetaan, sillä monet asiat tulevat Vantaalla esiin ensimmäisenä<br />
pää<strong>kaupunki</strong>seudulla.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 71<br />
Strateginen tavoite<br />
Nuorisotoimella on sivistystoimen kanssa yhteinen strateginen tavoite, jonka mukaan perusopetuksen<br />
päättäneille tarjotaan toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen<br />
valmistava koulutuspaikka, lisäopetuspaikka tai työpajapaikka. Tavoitteen nuorisotoimea<br />
koskeva mittari on, että nuorten työpajoissa on yhteensä 300 työpajapaikkaa. Viime<br />
vuonna yhteensä 400 nuorta jäi vaille koulutuspaikkaa. Käytössä oli kesäohjaamo (toteutettiin<br />
yhteistyössä nuorisopalveluiden, työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen kanssa)<br />
nuorille joilla ei ole koulutuspaikkoja. Päivystävä paja toimi kesälläkin. Lisäksi perustettiin<br />
ammattiin ohjaava ryhmä Varian kanssa. Paikkaa vaille jäi lopulta noin 20 psykiatrisen<br />
hoidon tarpeessa olevaa nuorta, joiden tilannetta hoidetaan aktiivisesti.<br />
Havainnot ja johtopäätökset:<br />
Nuorisopalveluiden toiminta on aktiivista ja innostunutta. Vaikka uuden toimialan yhteistyössä<br />
on pientä alkukankeutta, kokonaisuutena yhteistyö toimii hyvin.<br />
Verkostojen luominen ja ylläpitäminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle ja sivistystoimeen<br />
on tärkeää, sillä toimialoilla on paljon lapsiin ja nuoriin liittyviä toimintoja.<br />
Mahdollisuus käyttää sivistystoimen turvallisuusasiantuntijan osaamista on hyvä esimerkki<br />
toimivasta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä.<br />
Nuorisopalveluissa on tiedostettu ennaltaehkäisyn merkitys, jota katupartiotoiminta tukee.<br />
Nuoren valveillaolon ongelmakohtien kartoittaminen on hyvä ajatus. Kriittiset kohdat sijoittuvat<br />
valtaosin nuorten vapaa-aikaan.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunnan mielestä olisi tärkeää miettiä, miten virka-ajan ulkopuolella tehtävää<br />
nuorisotyötä varten saadaan panostusta muiltakin toimialoilta.<br />
Tarkastuslautakunta katsoo, että nuorisotilojen tasapuoliseen sijoittumiseen tulisi kiinnittää<br />
huomiota ja huomioida kasvavat alueet ajoissa.<br />
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota yleisen tiedotuksen merkitykseen. On epäselvää<br />
tietävätkö <strong>kaupunki</strong>laiset, mitä nuorisopalveluissa tehdään ja että yhteyttä voi ottaa poliisin<br />
sijasta nuorisopalveluihin, mikäli alueen nuoret ovat levottomia.<br />
8.7 Rahoituksen tulosalue<br />
Keskeisin rahoituksen tulosalueen tehtävä on turvata rahoituksen saatavuus ja <strong>kaupungin</strong><br />
maksuvalmius kaikissa olosuhteissa. Varsinkin nykyisessä rahoitusmarkkinoiden epävarmassa<br />
tilanteessa näiden tehtävien tärkeys korostuu.<br />
Rahoitus- ja korkoriskien hallinta edellyttää selkeitä toimintatapoja. Rahoitusjohtaja laati<br />
vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> kaupungille rahoitus- ja korkoriskipolitiikan yleisohjeeksi <strong>kaupungin</strong><br />
ja <strong>kaupunki</strong>konsernin rahoituksen toimintaan. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjeen joulukuussa<br />
<strong>2008</strong>. Ohjeella määritellään ne periaatteet, joilla <strong>kaupungin</strong> rahoitus- ja korkoriskejä<br />
käytännössä hallinnoidaan.
72 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
Rahoitusriskin hallinnointi perustuu seuraaviin periaatteisiin:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Tehokas varainhankinta: pitkäaikainen varainhankinta kilpailutetaan useamman<br />
kerran vuodessa.<br />
Jälleenrahoitusriskin hallinta: pitkäaikainen rahoitus hankitaan pääsääntöisesti<br />
sellaisilla maturiteeteilla ja sellaisilla lyhennysprofiileilla, jotka noudattavat<br />
mahdollisimman hyvin investointien elinkaarta.<br />
Rahoittajapohjan hajauttaminen: pitkäaikainen rahoitus hajautetaan usean<br />
pankki- ja rahoituslaitoksen kesken ja uusia rahoittajia pyritään hankkimaan aktiivisesti.<br />
Likviditeetin hallinta: tilanteen mukaan joko sijoitetaan ylimääräisiä kassavaroja<br />
tai haetaan markkinoilta lyhytaikaista rahoitusta. Likviditeetin hallinta perustuu<br />
kassaennusteeseen ja konsernitiliä käytetään kassavarojen optimaaliseen<br />
hyödyntämiseen.<br />
Kaupunkikonsernin maksuvalmiuden ylläpito: lyhytaikainen rahoitus turvataan<br />
kuntatodistusohjelmilla, joista laaditaan puitesopimukset suurimpien kuntaja<br />
yritystodistuksia välittävien pankkien kanssa. Myös riittävän likvidin kassavarallisuuden<br />
ylläpitoon kiinnitetään erityistä huomiota.<br />
Korkoriskin hallinnoinnissa keskeisiä toimintaperiaatteita ovat:<br />
<br />
<br />
<br />
Lainasalkun mahdollisimman edullinen korkoasema: lainasalkun korkoasema<br />
pyritään valitsemaan siten, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman<br />
alhaisen korkokustannuksen. Samalla pyritään minimoimaan riskiä siitä, että<br />
<strong>kaupungin</strong> korkomenot kasvaisivat jyrkästi odottamattoman korkotason nousun<br />
vuoksi.<br />
Johdannaissopimusten käyttö: koronvaihtosopimuksia, korko-optioita ja niiden<br />
yhdistelmiä käytetään tarvittaessa pidentämään lainojen korkosidonnaisuusaikaa.<br />
Valuuttakurssiriskin poistaminen: varainhankinta toteutetaan pääasiassa euromääräisenä,<br />
jolloin valuuttariskiä ei ole. Mikäli laina otetaan muussa valuutassa,<br />
valuuttariski poistetaan aina johdannaisten avulla.<br />
Havainnot:<br />
Rahoituksen tulosalueen toiminta suuntautuu tehtävän kannalta oleellisiin asioihin.<br />
Rahoituksen tulosalueella laaditut käytännön periaatteet rahoitus- ja korkoriskien hallitsemiseksi<br />
selkeyttävät toimintatapoja ja ovat tarpeellinen riskienhallintaväline erityisesti nykyisessä<br />
epäselvässä rahoitusmarkkinatilanteessa.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 73<br />
8.8 Tilakeskus<br />
Tilakeskus vastaa <strong>kaupungin</strong> toimitilojen omistamisesta, hallinnoinnista, ylläpidosta ja tilapalveluista.<br />
Se hankkii <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> käyttöön tarkoituksenmukaiset toimitilat ja<br />
toteuttaa rakennusten tarvitsemat peruskorjaukset. Tilakeskuksen toimiala muodostuu<br />
kuudesta toimialueesta: talous- ja hallintopalvelut, kiinteistöjohto, hankepalvelut, kiinteistöpalvelut,<br />
siivouspalvelut ja ateriapalvelut. Tilakeskus on toiminut vuoden 2007 alusta<br />
lähtien nettotulosperiaatteella. Pääosa menoista muodostuu tilojen ylläpitoon, vastikkeisiin<br />
ja vuokriin kohdistuvista menoista, tulot muodostuvat <strong>kaupungin</strong> sisäisistä vuokrista ja<br />
palvelumaksuista.<br />
Tilakeskus on valinnut strategiseksi toimintamallikseen yhtenäisen ja asiakkuuslähtöisen<br />
toimintamallin. Toimintamallissa tilakeskuksen operatiivinen toiminta on organisoitu kuudeksi<br />
tulosalueeksi ja tulosalueet edelleen tulosyksiköiksi. Tulosalueista viisi ( kiinteistöjohto,<br />
hankepalvelut, kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut ja ateriapalvelut) ovat operatiivisia<br />
yksiköitä ja yksi (talous- ja hallintopalvelut) on toiminnan tukipalveluyksikkö. Asiakkuuksien<br />
hallinnan tehostamiseksi tilakeskus on jakanut asiakaskokonaisuudet asiakastoimialojen<br />
ja tulosalueiden mukaisiin kokonaisuuksiin. Kullakin tulosalueella on tilakeskuksessa<br />
oma asiakasvastuuhenkilö, joka vastaa asiakkuuden koordinoinnista. Tilakeskuksen omaa<br />
organisaatiota kehitettiin vuonna <strong>2008</strong> vielä yhdistämällä siivous- ja ateriapalvelujen tulosalueet<br />
ja siirtämällä osa (noin 30 henkilöä) hankepalvelujen tulosalueeseen kuuluvasta<br />
korjausrakentamisen yksiköstä kiinteistöpalvelujen tulosalueeseen.<br />
Tilakeskuksen toimintamallia tukemaan on laadittu yhteisesti kaikkien toimialojen vuonna<br />
2007 valmistelema ja <strong>kaupungin</strong>hallituksen 14.1.<strong>2008</strong> hyväksymä sopimusmenettely toimitilojen<br />
ja toimialapalveluiden järjestämisestä <strong>Vantaan</strong> kaupungille. Sopimusmenettelyssä<br />
sovitaan toimitilojen ja toimitilapalveluiden järjestämisestä toimialojen ja tilakeskuksen<br />
välillä kaksitasoisella kirjallisella sopimusjärjestelmällä. Toimialojen kanssa on jo vuonna<br />
<strong>2008</strong> tehty kumppanuussopimus, jossa toimialojen ja tilakeskuksen välillä sovitaan strategisen<br />
tason yhteistyöstä ja toiminnan pääperiaatteista toimitilojen ja toimitilapalvelujen<br />
järjestämisessä. Kumppanuussopimusta täydentävät toimialakohtaiset vuokra- ja palvelusopimukset<br />
olivat vuonna <strong>2008</strong> valmisteilla ja ne on tarkoitus hyväksyä vuoden 2009 aikana.<br />
Sopimuksissa määritellään entistä tarkemmin toimialan ja tilakeskuksen vastuut tilaasioissa.<br />
Toimialoja velvoitetaan esimerkiksi tiedottamaan tilakeskukselle hyvissä ajoin<br />
etukäteen sellaisista toimintansa muutoksista, jotka vaikuttavat toimitilatarpeisiin ja toimitilapalveluihin.<br />
Tilakeskus pystyy näin entistä nopeammin ottamaan nämä muutokset toiminnassaan<br />
huomioon. Toimialoilla ja tilakeskuksessa nimetään yhdyshenkilöt, jotka vastaavat<br />
tahollaan sopimuksen toteutumisesta. Sopimuksissa sovitaan myös tilapalveluiden<br />
laadun seurannasta ja sopimusten kehittämisestä. Sopimuksilla pyritään antamaan toimialoille<br />
entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa toimitilojensa määrää ja laatua koskeviin<br />
kysymyksiin. Näin toimitilojen kustannuksiin ja tilojen käytön tehokkuuteen tultaneen<br />
kiinnittämään myös toimialoilla entistä enemmän huomiota.<br />
Keskeisesti tilapalveluihin vaikuttaa tulevaisuudessa tilakeskukselle <strong>Vantaan</strong> henkilöstösuunnitelman<br />
kautta tuleva tavoite, jonka mukaan tilakeskuksen henkilöstön määrän pitäisi<br />
olla yli sata henkilöä nykyistä (31.12.<strong>2008</strong> henkilöstön määrä 1 234) pienempi vuonna
74 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
2013. Tämä tavoite aiheuttaa sen, että tilakeskus joutuu toiminnan tehostamisen lisäksi<br />
myös käyttämään entistä enemmän ostopalveluita tilapalveluita tuottaessaan.<br />
Tilakeskukselle asetettiin vuodelle <strong>2008</strong> kolme strategista tavoitetta. Näistä uuden energiatehokkuussopimuksen<br />
toteuttaminen liittyy <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> 14.10.2007 ja silloisen<br />
kauppa- ja teollisuusministeriön, nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön välille vuosille<br />
<strong>2008</strong> - 2016 solmittuun energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena<br />
on <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästö jaksolla <strong>2008</strong> -<br />
2016. Sopimuksessa on kolmen prosentin välitavoitteet vuosille 2010 ja 2013. Säästötavoite<br />
tarkoittaa säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta, johon<br />
tehostamistoimilla päästään. Määrällisen kulutuksen ei odoteta olevan 9 prosenttia alempi<br />
kuin vuonna <strong>2008</strong>, koska muun muassa tilakanta kasvaa koko ajan. Sopimuksessa on lueteltu<br />
myös useita energiatehokkuuteen ja energiansäästöön liittyviä toiminnallisia tavoitteita,<br />
kuten energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus, energiakatselmusten<br />
ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen sekä uusien säästötakuu- ja<br />
rahoitusmenettelyjen käyttö investointien toteutuksessa. Sopimuksen toteuttamisesta vastaa<br />
Vantaalla tilakeskus. Tavoitteena oli toimintasuunnitelman teko <strong>kaupungin</strong> energiankäytön<br />
tehostamiseksi ja käyttökatselmusten aloittaminen vuonna <strong>2008</strong> uusissa rakennuksissa<br />
ja niissä rakennuksissa, joihin on tehty laaja peruskorjaus (vähintään 1 000 m²:n<br />
rakennus). Tavoitteen mukainen toimintasuunnitelma on tehty, mutta käyttökatselmukset<br />
siirtyvät vuoteen 2009, joten tavoite toteutui osittain.<br />
Toinen tavoite liittyi toimitilojen kustannustehokkuuteen. Tavoitteena oli laatia toimitilojen<br />
kustannustehokkuuden mittarit, laskea sisäisen vuokran piirissä olevien kiinteistöjen<br />
vuokran keskiarvohinta ja selvittää tiettyyn (alle 60 prosentin ja 60 - 74 prosentin) kuntoluokkaan<br />
kuuluvien rakennusten määrä <strong>kaupungin</strong> rakennuskannasta. Kiinteistöomaisuuden<br />
arvon seurannassa on käytetty Trellum Oy:n laatimaa korjausvelkaindeksiraporttia.<br />
Alle 60 prosentin kuntoluokan rakennusten pinta-alaosuus on kasvanut suhteellisesti 22<br />
prosenttia vuodesta 2006 vuoteen 2007. Vuoden 2007 lopun tilanteessa pinta-alaosuus tämän<br />
kuntoluokan rakennuksilla oli 25 prosenttia. Kuntoluokan 60 - 74 prosentin rakennusten<br />
pinta-alaosuus on pienentynyt vuosina 2006 - 2007 yhden prosentin. Vuoden 2007 lopussa<br />
tämän kuntoluokan rakennusten pinta-alaosuus oli 31 prosenttia. Vuoden <strong>2008</strong> luvut<br />
valmistuvat huhtikuussa 2009. Sisäisen vuokran määräytymisperusteita selkeytettiin. Sisäisen<br />
vuokran keskihinta vuonna <strong>2008</strong> oli 13,26 euroa/m² ja vuonna 2009 se on 13,76 euroa/m².<br />
Kustannustehokkuuden mittareita ei vielä saatu tehtyä. Kustannustehokkuuden<br />
mittarien kehitysprojektista on neuvoteltu muiden suurten <strong>kaupunki</strong>en kanssa. Tavoite toteutui<br />
osittain.<br />
Kolmas tavoite liittyi toimitilojen määrän seurantaan ja toimitilojen määrän kasvun<br />
rajoittamiseen. Tavoitteena oli aloittaa tyhjien tilojen ja yleensä toimitilojen määrän seuranta<br />
ja raportointi neljännesvuosittain. Toimitilojen määrän raportointi ja tyhjien tilojen<br />
määrän seuraaminen alkoivat tavoitteen mukaisesti vuonna <strong>2008</strong>. Kaupungin toimitilojen<br />
määrä vuoden <strong>2008</strong> alusta vuoden 2009 alkuun on kasvanut noin yhden prosentin. Toimitilojen<br />
määrä vuoden <strong>2008</strong> lopussa oli 753 202 m². Tyhjien tilojen määrä vuoden 2009<br />
alussa oli noin 21 000m².
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 75<br />
Tyhjien tilojen käytön tehostamiseksi on tilakeskuksessa alettu myös valmistella tyhjillään<br />
olevien tarpeettomien tilojen myyntiä. Huonokuntoisimmille rakennuksille on lisäksi haettu<br />
purkulupia ja osa purku-urakoista toteutettiin vuonna <strong>2008</strong>. Tämä tavoite toteutui.<br />
Havainnot:<br />
Tilakeskus sai luotua toimitilojen arvon määritykselle ja seurannalle sekä toimitilojen<br />
määrän seurannalle seuranta- ja raportointijärjestelmän. Toimitilojen kustannustehokkuuden<br />
määrittäminen on vielä kehitteillä. Luotujen mittarien lisäksi tilakeskuksen käytännön<br />
toimintaa tehostetaan uudella asiakaslähtöisellä palveluntuotantomallilla. Mallilla on tarkoitus<br />
selkeyttää tilakeskuksen organisaatiota ja tuoda uusia käytännön ratkaisuja toimitilojen<br />
käytön tehostamiseksi.<br />
Suositukset:<br />
Toimitilojen kustannustehokkuuden mittareiden kehittäminen pitää viedä tilakeskuksessa<br />
loppuun. Mittareista pitää tehdä sellaisia, että niiden antamat tiedot ovat vertailukelpoisia<br />
muiden kuntien vastaaviin tietoihin.<br />
Tarkastuslautakunta katsoo tärkeäksi, että tilakeskuksen asiakaslähtöinen palveluntuotantomalli<br />
toteutuu suunnitellusti. Uusi palveluntuotantomalli antaa hyvin toimiessaan tilakeskukselle<br />
ja toimialoille mahdollisuuden entistä tiiviimmässä yhteistyössä tehostaa toimitilojen<br />
käyttöä ja parantaa toimitilapalvelujen laatua. Mallia toteutettaessa pitää varmistaa,<br />
että uusi sopimusmenettely tila-asioissa saadaan toimivaksi ja tilakeskus sekä toimialat<br />
omalta osaltaan noudattavat sovittavia käytäntöjä.<br />
Tilakeskus joutunee henkilöstösuunnitelmassa sille asetettujen tavoitteiden vuoksi jatkossa<br />
tuottamaan entistä enemmän palveluja ostopalveluina. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä,<br />
että koko ajan kehitetään menetelmiä tilapalvelujen laatu- ja kustannusvertailuun. Vertailutietoa<br />
pitää hankkia mahdollisimman laajasti ottaen huomioon sekä oman palvelun ja ostopalvelun<br />
väliset vertailut että ostopalvelujen osalta myös samoja palveluja tuottavien<br />
palveluntuottajien välinen vertailu.<br />
9 HYVÄN HALLINNON PERIAATTEIDEN NOUDATTAMINEN, TILINPÄÄTÖSKÄSIT-<br />
TELYN AIKATAULU<br />
Kuntalain 68 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta<br />
seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi<br />
sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun<br />
loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma<br />
ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.<br />
Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta<br />
asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedostoina. Tilinpäätös,<br />
tilintarkastuskertomus sekä lautakunnan antama arviointikertomus on saatettava<br />
valtuuston käsittelyyn kesäkuun loppuun mennessä.<br />
Vuonna 2009 <strong>kaupungin</strong>hallitus on antanut tilinpäätöksen 30.3.2009. Kaupunginhallitus<br />
on valtuuttanut talouspalvelukeskuksen tekemään tilinpäätökseen teknisluonteisia korjauksia<br />
ja täydentämään konsernitilinpäätöksen liitetietoja tarpeellisilta osin <strong>kaupungin</strong>valtuus-
76 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong><br />
ton käsittelyyn. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen edellytetään Vantaalla olevan<br />
valmiina <strong>kaupungin</strong>valtuuston strategiaseminaarissa. Strategiaseminaari on Vantaalla 7. -<br />
8.5.2009. Tilinpäätös ja arviointikertomus käsitellään Vantaalla yhdessä, mikä merkitsee,<br />
että molempien on oltava valmiina valtuustokäsittelyyn jo 11.5.2009.<br />
Tilintarkastaja on useana vuonna ja erityisesti vuonna 2009 joutunut odottamaan tilinpäätöstietojen<br />
valmistumista. Talouspalvelukeskus ei ole saanut tilinpäätöstä kaikilta osin<br />
valmiiksi sovittuun tarkastusaikatauluun mennessä. Lisäksi tilinpäätös ja vuonna 2009<br />
konsernitilinpäätös on sisältänyt niin suuria virheitä, että ne on pitänyt korjata ennen kuin<br />
tilinpäätös on voitu hyväksyä.<br />
Ulkoisten valvontaelinten työhön on jäänyt aikaa Vantaalla vuonna 2009 huhtikuu. Huhtikuu<br />
sisältää pääsiäisen. Arviointikertomuksen osalta ajasta on vähennettävä painatukseen<br />
ja taittoon kuluva aika eli Vantaalla yli viikko. Lautakuntakäsittelyt vievät postin kulkemisen<br />
johdosta viisi päivää ja sähköisessä menettelyssä kolme päivää.<br />
Tilintarkastaja ei puolestaan voi suorittaa tarkastustaan loppuun, ennen kuin tilinpäätös on<br />
saatu lopulliseksi. Tarkastuksen jälkeen tilinpäätös on edellyttänyt uuden <strong>kaupungin</strong>hallituksen<br />
käsittelyn.<br />
Suositukset:<br />
Tarkastuslautakunta edellyttää, että ulkoiselle tarkastukselle ja valvonnalle varataan mahdollisuus<br />
suoriutua tehtävästään. Kaupunginhallituksen on huolehdittava, että tilinpäätös<br />
on valmis tarkastettavaksi tilintarkastajan kanssa sovittuna ajankohtana. Samoin tilinpäätöksen<br />
tulee olla luotettava ja oikea. Kaupunginhallituksen uusintakäsittelyn tulee olla<br />
poikkeus.<br />
Tarkastuslautakunta edellyttää edelleen, että varataan aikaa riittävästi tilintarkastusta ja arviointitoimintaa<br />
varten. Laki ei edellytä tilinpäätöksen käsittelemistä toukokuussa.<br />
Suunnitelmallinen eteneminen <strong>kaupungin</strong> muiden tehtävien ja tilinpäätöksestä aiheutuvien<br />
toimenpiteiden kesken <strong>kaupungin</strong> on otettava itse huomioon.<br />
10 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI, JOIHIN TILINTARKASTUSKERTOMUS ANTAA<br />
AIHETTA<br />
Tarkastuslautakunta esittää tilitarkastuskertomuksen perusteella välitilinpäätöksen laatimista<br />
vuodelle 2009 prosessin laadukkuuden ja konsernitilinpäätöksen oikeellisuuden<br />
varmistamiseksi.<br />
Tarkastuslautakunta yhtyy tilintarkastajan tarkastuskertomukseen ja esittää <strong>kaupungin</strong>valtuustolle<br />
tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä <strong>kaupungin</strong> hallintoa<br />
ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille<br />
vuodelta <strong>2008</strong>.
VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS <strong>2008</strong> 77<br />
11 ALLEKIRJOITUKSET<br />
Vantaalla 29. huhtikuuta 2009<br />
TARKASTUSLAUTAKUNTA
78 LIITE 1<br />
TUNNUSLUKUJA JA AIKASARJAVERTAILU<br />
Talousarvion toteutuminen<br />
Talousarvion mukaisessa tuloslaskelmassa esitetään myös <strong>kaupungin</strong> sisäiset tulot ja menot<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€<br />
Toimintatulot 218 209 250 269 329 338 349 402 465<br />
Toimintamenot 707 746 819 880 951 992 1 036 1 128 1 251<br />
Toimintakate -488 -537 -569 -611 -622 -654 -686 -726 -786<br />
Veroprosentti 17,75 17,75 17,75 17,75 17,75 18,50 18,50 18,50 18,50<br />
Verotulot M€<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
754<br />
708<br />
650<br />
586 587 611<br />
537<br />
562 573<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kunnallisveron tuotto M€<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
644<br />
599<br />
504<br />
466 488 492<br />
525<br />
559<br />
410<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong>
LIITE 1 79<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€<br />
Yhteisöveron<br />
talousarviopoikkeamat<br />
- yhteisövero 101 93 55 38,8 41,3 44,3 47,3 59,1 58,8<br />
- poikkeamat +7 -14 -8 -5 -2 +2 +4,8 +8,8 -5,2<br />
Kiinteistövero 24 25 26 32 39 41,2 42,9 49,5 51,3<br />
Satunnaiset tulot 38 0 0 0 0 0 0 0 0<br />
Tilikauden tulos 48,8 3,9 1,8 -52,4 -34,3 -23,0 -2,6 15,2 3,1<br />
Tilikauden yli- / alijäämä 43,5 28,0 23,2 -51,1 -35,7 -24,5 -4,4 13,8 2,9<br />
Valtionosuudet M€<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
106,1<br />
90,2<br />
95,6<br />
63,3<br />
71,8<br />
40,7<br />
26 23 25<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kirjanpidon mukainen tilinpäätös<br />
Kirjanpidon mukainen tilinpäätös on <strong>kaupungin</strong> ulkoinen tilinpäätös, jossa esitetään ulkoiset tuotot ja<br />
kulut.<br />
Tuloslaskelman tunnusluvut<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€<br />
Toimintatulot 117 120 129 137 184 170 172 177 196<br />
Toimintamenot -659 -720 -768 -829 -898 -883 -931 -975 -1 072<br />
Toimintakate -488 -537 -569 -611 -622 -654 -688 -726 -786
80 LIITE 1<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
-10<br />
Vuosikate M€<br />
76,2<br />
70,2<br />
48,7<br />
54,1<br />
43,5 43,5<br />
32,1<br />
16,5<br />
-5,4<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kaupungin vuosikate kattoi poistoista 104,7 prosenttia. Vuosikate euroa per asukas on 359 euroa vuodelta<br />
<strong>2008</strong> ja 396 euroa vuodelta 2007. Asukkaita Vantaalla oli 195 397 vuoden <strong>2008</strong> lopussa ja<br />
192 522 vuoden 2007 lopussa.<br />
Tase<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Omavaraisuusaste % 70 68 64 57 51 48 45 43 43<br />
Rahoitusvarallisuus euroa/asukas<br />
-834 -1 057 -1 490 -2 014 -2 541 -2 774 -2 890 -3 198 -3 325<br />
Lainakanta milj. euroa 155 181 247 323 411 467 527 582 600<br />
Lainat euroa/asukas 870 1 010 1 359 1 754 2 215 2 491 2 779 3 025 3 074<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus<br />
30 32,6 47,7 17 59,7 65,8 68,1 70,9 74,4 70,7<br />
%<br />
Taseen loppusumma 908 946 1 015 1 051 1 114 1 130 1 195 1 295 1 320<br />
milj. euroa<br />
Kokonaisinvestoinnit<br />
milj. euroa<br />
109,6 104,6 98,8 98,1 117,9 82,9 90,8 157,6 113,9<br />
Rahoituslaskelma<br />
Kaupunki otti uutta lainaa 50 milj. euroa. Lainakannan nettolisäys oli 18,4 milj. euroa. Investointien<br />
tulorahoitusprosentti vuonna <strong>2008</strong> oli 62,9, kun se vuonna 2007 oli 49,1. Pääomamenojen tulorahoitusprosentit<br />
olivat vastaavasti 48,8 vuonna <strong>2008</strong> ja 41,0 vuonna 2007. Lainanhoitokate oli 1,7 ja edellisenä<br />
vuonna 1,9. Kassan riittävyys 15,3 pv vuonna <strong>2008</strong> ja 21 pv vuonna 2007.<br />
17 Vuoden 2002 tilinpäätöksessä luvusta puuttui valmistus omaan käyttöön, jolloin vastaava prosentti oli ilmoitettu 43,6<br />
prosenttia.
LIITE 1 81<br />
Konsernitase<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Omavaraisuusaste % 47 45 41 38 35 32 31 28 31<br />
Lainakanta milj. euroa 605 678 825 18 913 1 053 1 206 1 297 1 378 1 374<br />
Taseen loppusumma milj. euroa 1 663 1 758 1 918 19 1 982 2 123 2 272 2 374 2 454 2 485<br />
Kaupungin lainojen määrä per asukas kasvoi 49 euroa vuoden <strong>2008</strong> aikana. Konsernilainamäärä ja konsernilainat/asukas<br />
luvut vuosilta 2007 ja <strong>2008</strong> eivät ole vertailukelpoisia, koska vuoden 2007 konsernitilinpäätökseen<br />
tehtiin oikaisuja, vielä vuonna <strong>2008</strong> ja tässä esitetyt vuoden 2007 luvut muuttuivat.<br />
LAINAT / ASUKAS Helsinki Espoo Tampere Turku Vantaa<br />
Emon lainat euroa<br />
2002 965 113 408 622 1 359<br />
2003 1 221 423 706 600 1 754<br />
2004 1 424 508 822 600 2 215<br />
2005 1 318 618 992 715 2 491<br />
2006 1 205 542 1 058 855 2 779<br />
2007 1 263 508 959 935 3 025<br />
<strong>2008</strong> 1 150 473 937 1 105 3 074<br />
Konsernin lainat euroa<br />
2002 3 857 3 286 2 208 4 440 4 537 20<br />
2003 4 290 3 781 2 625 4 593 4 960<br />
2004 4 506 3 731 2 807 4 569 5 676<br />
2005 4 497 3 970 3 062 4 670 6 442<br />
2006 4 846 3 765 3 217 4 935 6 838<br />
2007 5 069 3 782 3 272 5 427 7 158<br />
<strong>2008</strong> 5 132 3 658 3 333 5 994 7 029<br />
Vertailuja suuriin kaupunkeihin <strong>2008</strong><br />
Helsinki Espoo Tampere Turku Vantaa<br />
Emo<br />
Vuosikate euroa/asukas 942 258 618 132 359<br />
Investointien tulorahoitus % 77,9 31,8 62 32,7 62,9<br />
Omavaraisuusaste % 77,5 86 78 54,9 42,8<br />
Rahoitusvarallisuus euroa/asukas - 1 887 -788 -1 473 -3 325<br />
Kassan riittävyys päivää 55 160 22 37 15,3<br />
Suhteellinen velkaantuneisuus % 33,4 22,1 28 44,1 70,7<br />
Konsernin vertailuluvut<br />
Lainakanta milj. euroa 2 941 883 698 1 052,5 1 374<br />
Lainat euroa/asukas 5 132 3 658 3 333 5 994 7 029<br />
Omavaraisuus % 62,6 63,6 57 40,5 30,9<br />
18 Luku 820 milj. euroa vuoden 2002 tilinpäätöksessä ja muutettu vertailukelpoiseksi 2003.<br />
19 Luku 1 934 milj. euroa vuoden 2002 tilinpäätöksessä ja muutettu vertailukelpoiseksi vuonna 2003 .<br />
20 Luku 4 507 euroa, vuoden 2002 tilinpäätöksessä ja muutettu vertailukelpoiseksi vuonna 2003.
LIITE 2 82<br />
LYHENTEET<br />
ARA<br />
HUS<br />
HYKS<br />
KHO<br />
Kunta 10-kysely<br />
PKS<br />
Varia<br />
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus<br />
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri<br />
Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala<br />
Korkein hallinto-oikeus<br />
Henkilöstölle suunnattu kysely työoloista ym.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyö<br />
<strong>Vantaan</strong> ammattiopisto
Kannen kuva Vernissa yövalaistuksessa, kuvaaja Pekka Turtiainen<br />
Takakansi Valtuustokauden 2005 - <strong>2008</strong> tarkastuslautakunta<br />
Edessä vasemmalta Riitta Ryhänen, puheenjohtaja Seija Viljamaa ja Anitta Orpana.<br />
Takarivissä vasemmalta Mika Poikolainen, varapuheenjohtaja Jari Porthén,<br />
varajäsen Pentti Puoskari, Hannu Kokko, Göran Härmälä ja Ilmari Heinonen.<br />
Kuvasta puuttuu Sanna Karhunen. Kuvaaja Sakari Manninen.<br />
Internet www.vantaa.fi/hallinto ja<br />
talous/ulkoinen tarkastus/tarkastuslautakunta/arviointikertomus <strong>2008</strong><br />
Kannen ulkoasu Markku Lappalainen<br />
Paino <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> paino 5/2009<br />
Yhteystiedot <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupungin</strong> ulkoinen tarkastus, <strong>kaupungin</strong>reviisori,<br />
JHTT Helena Hyvönen, puh. 09 8392 8072
Asematie 7, 01300 Vantaa<br />
puhelin (09) 83911<br />
faksi (09) 8392 4163<br />
www.vantaa.fi
Change language