Aivovamma ja kognitiiviset ongelmat
Aivovamma ja kognitiiviset ongelmat
Aivovamma ja kognitiiviset ongelmat
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Lue, miksi aivovammoilta kannattaa suo<strong>ja</strong>utua<br />
<strong>ja</strong> miten ymmärtää aivovamman saanutta<br />
<strong>Aivovamma</strong> <strong>ja</strong> <strong>kognitiiviset</strong> <strong>ongelmat</strong><br />
Kognitiiviset oireet aivovamman jälkeen<br />
Kognitiivisuudella tarkoitetaan henkisiä kykyjä, kuten a<strong>ja</strong>ttelun nopeutta, muistia,<br />
ymmärtämistä, keskittymiskykyä, ongelmanratkaisukykyä <strong>ja</strong> kielenkäyttöä. Kaikilla ihmisillä<br />
ovat nämä kyvyt, toisilla enemmän <strong>ja</strong> toisilla vähemmän. Tutkimukset osoittavat, että eri<br />
kyvyt si<strong>ja</strong>itsevat aivojen eri alueilla, <strong>ja</strong> vaikka ne liittyvät toisiinsa, ne ovat toisistaan erillisiä.<br />
Muisti<br />
Muistin kolmea eri kerrosta kutsutaan nimillä välitön muisti tai aistimuisti, työmuisti sekä<br />
etämuisti eli pitkäaikaismuisti. Muistijärjestelmä toimii ottamalla aluksi vastaan aistien välittämää<br />
tietoa. Tieto menee ensin välittömään muistiin, jossa se pysyy hyvin lyhyen a<strong>ja</strong>n, tavallisesti<br />
muutamia sekunte<strong>ja</strong>. Sieltä tieto siirtyy työmuistiin, jossa se säilyy lyhyen a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> josta se joko<br />
hävitetään tai siirretään pitkäaikaismuistiin.<br />
Muisti<strong>ongelmat</strong><br />
Posttraumaattinen eli vammanjälkeinen muistinmenetys on väliaikainen tila, joka ilmenee heti<br />
vamman syntymisen jälkeen. Potilas on tällöin tajuissaan <strong>ja</strong> vaikuttaa suhteellisen normaalilta,<br />
mutta työmuisti ei toimi lainkaan. Myöhemmin potilaalla ei ole lainkaan muistikuvia<br />
vammanjälkeiseltä a<strong>ja</strong>lta.<br />
Toista muistinmenetystyyppiä kutsutaan retrogradiseksi eli takautuvaksi muistinmenetykseksi.<br />
Tällä tarkoitetaan tilannetta, jolloin potilas ei pysty muistamaan tapahtumia välittömästi<br />
onnettomuutta edeltävältä a<strong>ja</strong>lta eikä itse onnettomuutta. Muistinmenetys ulottuu onnettomuudesta<br />
a<strong>ja</strong>ssa taaksepäin minuutte<strong>ja</strong>, tunte<strong>ja</strong>, vuorokausia, kuukausia <strong>ja</strong> jopa vuosia. Joillekin ihmisille<br />
muistikuvat palautuvat vähitellen tai paloina, mutta joillekin muisti ei palaa koskaan.<br />
Kolmas <strong>ja</strong> yleisin sekä samalla ongelmallisin muistinmenetystyyppi liittyy työmuistiin <strong>ja</strong><br />
jokapäiväiseen muistiin. Tämäntyyppisessä ongelmassa henkilön on vaikea muistaa uusia asioita,<br />
nimiä, kasvo<strong>ja</strong>, tapaamisia tai minne hän on laittanut jonkin esineen tai mitä hänen on tehtävä.<br />
Tällaiset <strong>ongelmat</strong> sekoittavat elämän eri osa-alueita, työelämää sekä sosiaalisia suhteita <strong>ja</strong> vapaaa<strong>ja</strong>n<br />
toimintaa.<br />
Muistin osa-alueet si<strong>ja</strong>itsevat aivojen eri osissa. Aivojen keskiosassa si<strong>ja</strong>itseva hippokampus<br />
koodaa muistikuvan <strong>ja</strong> välittää sen aivojen muihin osiin. Verbaalinen eli sanallinen muisti liitetään<br />
yleensä vasempaan ohimolohkoon, avaruudellinen <strong>ja</strong> kasvomuisti oikeaan ohimolohkoon, asioiden<br />
tekemiseen tulevaisuudessa liittyvä muisti otsalohkoihin <strong>ja</strong> motoristen taitojen muisti pikkuaivoihin.
Muistivaikeuksiin on usein vaikea löytää tehokasta keinoa. Lääkkeillä pystyy asiaan melko harvoin<br />
vaikuttamaan. Neuropsykologisen oh<strong>ja</strong>uksen myötä selviää, mitkä muistin osa-alueet toimivat<br />
suhteessa muita paremmin, <strong>ja</strong> näitä kannattaa opetella käyttämään hyödyksi. Muisti paranee vuosien<br />
myötä, kunhan sitä harjoitetaan säännöllisesti muististrategioiden avulla, ei vain sattumanvaraisilla<br />
harjoituksilla.<br />
Tarkkavaisuus <strong>ja</strong> keskittymiskyky<br />
Tarkkavaisuus <strong>ja</strong> keskittyminen koostuvat lukuisista vaiheista. Ihmisen on valittava jotakin, johon<br />
hän keskittyy <strong>ja</strong> hänen on jätettävä huomiotta tai suodatettava pois kaikki häiriötekijät. On<br />
pystyttävä säilyttämään valppaus <strong>ja</strong> keskittyneisyys <strong>ja</strong> vielä pystyttävä muuttamaan keskittymistä<br />
sopivassa kohdassa. <strong>Aivovamma</strong>utuessa nämä kyvyt usein heikkenevät, koska ne liittyvät useissa<br />
tapauksissa vaurioituvaan oikeanpuoleiseen ohimolohkoon.<br />
Tietojenkäsittelyn nopeus<br />
Aivojen tiedonkäsittelynopeus on ilmeisesti yhteydessä lukuisiin muihin alueisiin, kuten<br />
esimerkiksi keskittymiskykyyn <strong>ja</strong> tajunnan tasoon. Kyse on yksinkertaisesti siitä, miten nopeasti<br />
pystymme omaksumaan tietoa, käsittelemään sitä <strong>ja</strong> toimimaan sen mukaan.<br />
<strong>Aivovamma</strong>n jälkeen aivojen toiminta hidastuu. Henkisen tehokkuuden hidastuminen johtuu usein<br />
”diffuusista aksonivauriosta”. Tämä tarkoittaa, että aiemmin tehokkaat yhteydet yksittäisten<br />
hermosolujen välillä miljoonilla eri reiteillä eivät aivojen tärähdettyä enää toimi yhtä tehokkaasti <strong>ja</strong><br />
tasaisesti kuin ennen.<br />
Jos aivovamman seurauksena on toimintojen hitaus, täytyy sen huomioiminen a<strong>ja</strong>nkäytössä<br />
opetella. Yleensä kaikkeen täytyy varata aikaa enemmän kuin aiemmin, <strong>ja</strong> kiireessä tekemistä<br />
kannattaa yrittää välttää. Usein aivovamman jälkitilaan liittyy myös vaikeus tajuta a<strong>ja</strong>n kulumista<br />
samalla tavalla kuin aiemmin. Tähän voi yrittää hakea apua teknisistä apuvälineistä, esimerkiksi<br />
kännykän muistutustoiminnoista.<br />
Toiminnanoh<strong>ja</strong>us<br />
Toiminnanoh<strong>ja</strong>uksella tarkoitetaan suunnittelu-, organisointi- <strong>ja</strong> ongelmanratkaisukykyjä.<br />
Toiminnanoh<strong>ja</strong>us edellyttää tietyntyyppistä joustavaa a<strong>ja</strong>ttelua, kykyä a<strong>ja</strong>tella luovasti (erilailla).<br />
On myös osattava keskittyä yksityiskohtiin (osata a<strong>ja</strong>tella eri suunnilta). Tämäntyyppiset taidot<br />
si<strong>ja</strong>itsevat aivojen otsalohkoissa. Näiden alueiden vaurioituminen johtaa usein lieviin häiriöihin,<br />
joita kutsutaan nimellä toiminnanoh<strong>ja</strong>uksen häiriö.<br />
Toiminnanoh<strong>ja</strong>uksen häiriöistä kärsivät ihmiset saattavat suoriutua hyvin strukturoiduista testeistä<br />
tai työtehtävistä, joissa he tietävät, mitä heidän on tehtävä, <strong>ja</strong> tehtävät ovat yksinkertaisia <strong>ja</strong><br />
konkreettisia. Sen si<strong>ja</strong>an heillä on suuria vaikeuksia monimutkaisemmassa, vähemmän<br />
strukturoidussa tilanteessa, jossa vaaditaan suunnittelua, organisoimista <strong>ja</strong> aloitteellisuutta.<br />
Monet ihmiset eivät ole tietoisia ongelmistaan. He eivät pysty katsomaan taaksepäin <strong>ja</strong><br />
tunnistamaan omia vahvuuksiaan <strong>ja</strong> heikkouksiaan. He eivät pysty näkemään asioita jonkun toisen<br />
ihmisen näkökulmasta eivätkä myöskään tarkastelemaan <strong>ja</strong> arvioimaan käyttäytymistään tai<br />
asettamaan realistisia tavoitteita. Kyvyttömyys kor<strong>ja</strong>ta tai muuttaa käyttäytymistään johtaa usein<br />
epäonnistumisiin työelämässä. Toiminnanoh<strong>ja</strong>usta voidaan parantaa jonkin verran, jos ihminen on<br />
itse tietoinen ongelmistaan <strong>ja</strong> hyväksyy ne.
Toiminnan suunnittelun vaikeus täytyy myös opetella tunnistamaan <strong>ja</strong> ottamaan huomioon.<br />
Monivaiheiset asiat kannattaa suunnitella <strong>ja</strong> toteuttaa yksi vaihe kerrallaan, muutoin voi käydä niin,<br />
että asian toteutus jää kokonaan tekemättä. Jos suunnitelman epäonnistumisesta on vaaraa tai<br />
vahinkoa, kannattaa turvautua toisen henkilön apuun. Vanhastaan opitut asiat useimmiten kykenee<br />
toteuttamaan, jos ne tapahtuvat aina saman kaavan mukaan, mutta pienikin muutos totutusta voi<br />
hajottaa toiminnan, jos vamma on aiheuttanut suunnittelukyvyn heikkenemisen.<br />
Avaruudellisen hahmottamisen <strong>ja</strong> havaitsemisen <strong>ongelmat</strong><br />
Avaruudellinen hahmottaminen <strong>ja</strong> aistihavainnot helpottavat ymmärtämään ympäröivää maailmaa.<br />
Havaitsemis<strong>ongelmat</strong> liittyvät nähdyn <strong>ja</strong> kuullun ymmärtämiseen. Aistinelimet, kuten silmät <strong>ja</strong><br />
korvat, saattavat toimia aivan hyvin, mutta ongelma ilmenee aistitiedon välittämisessä aivoihin.<br />
Tämäntyyppisen tiedon käsittelyyn erikoistunut aivojen alue ei toimi kunnolla. Ongelmat liittyvät<br />
usein päälakilohkojen <strong>ja</strong> takaraivolohkojen takaosiin.<br />
Havainto-ongelmia on olemassa neljää eri tyyppiä:<br />
• Tilan, etäisyyksien <strong>ja</strong> suunnan arviointi.<br />
• Toisen puoliskon huomiotta jättäminen; potilas ei reagoi vaurion puolelta katsottuna<br />
näkökentän vastakkaiseen puoleen. Hän saattaa lukea vain puolikkaan rivin tai a<strong>ja</strong>a parran<br />
vain toiselta puolen kasvo<strong>ja</strong>.<br />
• Kohteen tunnistamisen ongelmassa henkilö ei tunnista eikä tunne jotakin esinettä tai asiaa,<br />
jos hän katsoo sitä erilaisesta tai epätavallisesta kulmasta. Tämä koskee näön lisäksi myös<br />
äänten tunnistamista.<br />
• Konstruktiotaitoihin kuuluu asioiden yhdistäminen jonkin kokonaisuuden aikaansaamiseksi<br />
tai jonkin kohteen rakentaminen osista. Hyvin usein henkilö toteaa tietävänsä, mitä hänen<br />
pitäisi tehdä, mutta hän ei kykene tekemään sitä.<br />
Havaitsemisharjoituksiin kuuluvat ongelman tunnistaminen <strong>ja</strong> korvaavan strategian keksiminen tai<br />
aivojen vahingoittuneen osan ohittaminen <strong>ja</strong> jonkin korvaavan taidon käyttöönotto.<br />
Kielelliset taidot<br />
Erityyppisiä kielellisiä vaikeuksia kutsutaan usein afasiaksi tai dysfasiaksi. Yksinkertaisesti<br />
<strong>ja</strong>oteltuna afasiaa on kahta eri tyyppiä: puhumiseen <strong>ja</strong> puheilmaisuun liittyvä ekspressiivinen afasia<br />
sekä puhutun ymmärtämiseen liittyvä reseptiivinen afasia. Henkilöllä saattaa olla ekspressiivinen<br />
afasia, eikä hän pysty puhumaan kuin sanan tai kaksi, mutta hän ymmärtää silti suurimman osan<br />
puhutusta. Vaihtoehtoisesti henkilö saattaa pystyä puhumaan, mutta hänellä saattaa olla vaikeuksia<br />
ymmärtää muita ihmisiä, erityisesti jos käytetyt sanat ovat abstrakte<strong>ja</strong> tai puhetilanteessa on<br />
taustamelua tai muita häiriötekijöitä.<br />
Hyvin yleinen ekspressiivinen vaikeus on sanojen löytämisen vaikeus. Joskus hän saattaa löytää<br />
lähes samanlaisen sanan kuin oli alun perin etsimässä. Neologismiksi eli uudismuodosteeksi<br />
kutsutaan tilannetta, jossa henkilö esimerkiksi sanoo yhdyssanan väärässä järjestyksessä. Tällainen<br />
rajoittaa sanavarastoa eikä henkilö pysty keskustelemaan yhtä sujuvasti kuin aiemmin. Toisinaan<br />
henkilön on vaikea päästä keskustelussa ydinasiaan, koska hän käyttää tarpeettoman paljon sano<strong>ja</strong>.
Useimmilla ihmisillä aivojen vasen puoli hallitsee puhekykyä <strong>ja</strong> kielenkäyttöä. Puheentuotolle on<br />
oma erityinen alueensa, otsa- <strong>ja</strong> ohimolohkojen välissä si<strong>ja</strong>itseva Brocan alue. Samoin puheen<br />
ymmärtämiselle on oma alueensa, ohimo- <strong>ja</strong> päälakilohkojen takana si<strong>ja</strong>itseva Wernicken alue.<br />
Näillä alueilla on lukuisia yhteyksiä toisiinsa, mutta ne ovat silti erilliset. <strong>Aivovamma</strong>ssa<br />
todennäköisesti vamman luonteen vuoksi molemmat alueet vaurioituvat usein yhtäaikaisesti.<br />
Puhetta tuottavat <strong>ja</strong> ymmärtävät taidot ovat eri asioita kuin kielen äänteitä tuottavat taidot. Puheessa<br />
tarvittavien äänteiden tuoton vaikeuksia kutsutaan dysartriaksi <strong>ja</strong> se aiheutuu aivorungon vauriosta.<br />
Afasia puolestaan johtuu aivokuoren vauriosta.<br />
Lähteet:<br />
Trevor Powell: Pään vammat. Edita 2005.<br />
<strong>Aivovamma</strong>liitto: Avainasiaa aivovammasta.<br />
* * *<br />
Ammattilaisten apu <strong>ja</strong> vertaisten tuki<br />
<strong>Aivovamma</strong> on aina systeeminen ongelma, ei vain yksilön oma murhe. Hänen perheensä,<br />
ystävät <strong>ja</strong> muut läheiset joutuvat kokemaan sekä onnettomuuden <strong>ja</strong> vammautumisen<br />
aiheuttaman järkytyksen että vammautuneen läheisen muuttuneen olemuksen <strong>ja</strong> persoonan.<br />
Kuntoutuksen <strong>ja</strong> sosiaalioh<strong>ja</strong>uksen ammattilaisten puoleen kannattaa kääntyä, kun uuden elämän<br />
opettelussa ilmenee odotettua suurempia ongelmia. Myös aiemmin saman koettelemuksen<br />
läpikäyneet vertaiset voivat tukea niin vammautunutta kuin hänen läheisiään.<br />
<strong>Aivovamma</strong>liitto <strong>ja</strong> aivovammayhdistykset tarjoavat kokemustaan, tietämystään <strong>ja</strong> tukeaan<br />
erilaisin menetelmin.<br />
Ota yhteyttä!<br />
www.aivovammaliitto.fi<br />
www.vsavy.fi
Change language