You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Lue, miksi aivovammoilta kannattaa suo<strong>ja</strong>utua<br />
<strong>ja</strong> miten ymmärtää aivovamman saanutta<br />
<strong>Aivovamma</strong> <strong>ja</strong> <strong>fyysiset</strong> <strong>ongelmat</strong><br />
<strong>Aivovamma</strong>n aiheuttamat <strong>fyysiset</strong> vaikutukset<br />
Noin 90 % vaikean aivovamman saaneista ”toipuu fyysisesti loistavasti” ensimmäisen vuoden<br />
loppuun mennessä. Usein tämä tarkoittaa, että ihmisellä ei ole havaittavia fyysisiä heikkouksia, kuten<br />
kävely- tai puhevaikeuksia. Hänellä saattaa kuitenkin olla näkymättömiä ongelmia, kuten voimakasta<br />
väsymystä tai päänsärkyä.<br />
Fyysisten ongelmien olemassa oloa ihmetellään usein, vaikka lihaksiin tai raajoihin ei ole kohdistunut<br />
vammaa. Syynä onkin aivoista alkavan, liikkeitä oh<strong>ja</strong>avan mentaalisen tapahtumasar<strong>ja</strong>n käynnistävän<br />
aivoalueen vaurio. Tätä aluetta kutsutaan liikeaivoalueeksi, joka si<strong>ja</strong>itsee otsalohkon <strong>ja</strong> päälakilohkon<br />
välisellä alueella. Aivokuorelta hermoimpulssit välittyvät aivorunkoon <strong>ja</strong> selkäydintä pitkin hermosoluihin,<br />
joilla on suora yhteys tarvittaviin lihaksiin. Vaurio missä tahansa kohdassa aivojen <strong>ja</strong><br />
lihasten välillä aiheuttaa liikkeiden kontrollin häiriön.<br />
Liikkumisvaikeudet<br />
Liikkumisvaikeuksia aiheuttava aivovaurio kohdistuu tavallisesti liikeaivokuoreen, aivorunkoon tai<br />
pikkuaivoihin. Pikkuaivojen tiedetään vaikuttavan lihasten hienomotoriikkaan, minkä vuoksi liikkeet<br />
ovat voimakkaita mutta kömpelöitä.<br />
Jotta henkilö oppii uudelleen normaalin liikkumisen, hänen on opittava uudelleen peruskehitysvaiheet.<br />
Ensin on opeteltava vaiheiden oikea järjestys, kuten lapsena opeteltaessa kävelemään. Jäykkyyden eli<br />
spastisuuden takia epänormaali asento johtaa epänormaaliin liikkumiseen. Jatkuessaan siitä voi tulla<br />
tapa <strong>ja</strong> automaattinen opittu reaktio. Kestävyyttä <strong>ja</strong> voimaa tulee myös harjoitella. Potilaalla on usein<br />
taipumus käyttää toimivia raajo<strong>ja</strong>an liikaa. Fysioterapeutin ammattitaitoa tarvitaan.<br />
Tasapaino-<strong>ongelmat</strong> <strong>ja</strong> huimaus ovat hyvin yleisiä aivovammojen jälkeen <strong>ja</strong> niihin on monia syitä.<br />
Mahdollisesti aisti- <strong>ja</strong> näköjärjestelmät ovat vaurioituneet; niiden tehtävä on ottaa vastaan viestejä<br />
kehon asennosta <strong>ja</strong> liikkeistä, tai sisäkorvassa si<strong>ja</strong>itseva tasapainoelin on vaurioitunut. Kolmas<br />
mahdollinen syy on vamman aiheuttama stressi, joka saattaa aiheuttaa hyperventilaation <strong>ja</strong> sen<br />
seurauksena huimausta.<br />
Dyspraksia tarkoittaa aivoperäistä vaikeutta suorittaa tahdonalaisia liikkeitä tai liikesarjo<strong>ja</strong>. Tila eroaa<br />
motorisen koordinaation <strong>ja</strong> liikkumisen häiriöistä. Potilaalla ei ehkä ole liikkumisen ongelmia, mutta<br />
hän ei pysty yhdistämään liikkeitä toisiinsa tahdonalaisesti <strong>ja</strong> aikomuksellisesti.<br />
Kuntoutuksessa pyritään pilkkomaan tehtävät toimintasarjoiksi <strong>ja</strong> harjoittelemaan kutakin sar<strong>ja</strong>n<br />
vaihetta erikseen. Potilaan on alussa terapeutin opastuksella toistettava yhtä tehtävää <strong>ja</strong>tkuvasti<br />
fyysisten, sanallisten <strong>ja</strong> visuaalisten vihjeiden avulla. Kun potilas edistyy vaiheiden toteutuksessa,<br />
sanallisia <strong>ja</strong> visuaalisia kehotuksia vähennetään <strong>ja</strong> vähitellen ne lopetetaan kokonaan.
Aistien menetys<br />
<strong>Aivovamma</strong>n jälkeen ihminen saattaa menettää joitakin aiste<strong>ja</strong>an, vaikka itse aistinelimet – silmät,<br />
korvat, nenä, kieli <strong>ja</strong> iho – eivät ole vahingoittuneet. Aistin menetys johtuu tällöin siitä, että vaurio on<br />
aistimusten käsittelyalueella eikä aistinelimissä. Isoaivoissa on osa, jota kutsutaan tuntoaivokuoreksi.<br />
Jos tuntoaivokuori vaurioituu ruhjoutumalla tai litistymällä, se on pois käytöstä jonkin aikaa, mutta<br />
usein se toipuu vähitellen. Jos alue on repeytynyt, sen toiminta tuskin enää palaa normaaliksi.<br />
Esimerkiksi silmien havainnot käsitellään aivojen takaosassa, takaraivolohkoissa. Ongelmina voivat<br />
ilmetä esimerkiksi etäisyyksien arviointivaikeuksia, sumeutta tai kaksoiskuvia tai jonkun näkökentän<br />
osan puuttuminen. Aivorungon vaurio voi vaikuttaa kehon lämmönsäätelyyn, jolloin henkilö saattaa<br />
tuntea olonsa tukalan kuumaksi jopa kylmänä päivänä tai päinvastoin.<br />
Hajuaisti on vaurioitunut pysyvästi noin joka viidennellä vakavan aivovamman saaneella. Vaurio on<br />
todennäköisin, kun vamma kohdistuu kasvoihin, takaraivon tai päälaen alueelle. Hajuaistin vaurion<br />
aiheuttaa hajuhermoon kohdistunut vamma. Makuaistimus on suuresti riippuvainen hajuaistista, <strong>ja</strong><br />
vaurio vaikuttaa siihenkin, jolloin hienojen aromien haistaminen <strong>ja</strong> maistaminen vaikeutuvat.<br />
Uupumus <strong>ja</strong> väsymys<br />
<strong>Aivovamma</strong>n saanut ihminen väsyy nopeasti <strong>ja</strong> äärimmäisyyteen saakka. Uupumus on ongelma noin<br />
65 prosentille vammautuneista. Syynä lienee tajuntaa <strong>ja</strong> uni-valverytmiä säätelevän aivorungon<br />
vaurioituminen. Vaikeudet yleensä pahenevat, jos aivovamman saanut ei hyväksy, että kyse on<br />
ongelmasta a<strong>ja</strong>tellen, että hänen on vain piiskattava itseään eteenpäin. Väsymystä valittava<br />
aivovamman saanut henkilö on yleensä todella väsynyt <strong>ja</strong> tarvitsee välitöntä lepoa.<br />
Päänsärky<br />
Jopa 25 % vakavan aivovamman saaneista kärsii päänsärystä vielä kahden vuoden kuluttua<br />
vammautumisesta. Tällainen päänsärky eroaa tavallisesta päänsärystä yleensä voimakkuudeltaan,<br />
kestoltaan <strong>ja</strong> esiintymistiheydeltään. Vaikutukset vaihtelevat lievästä, satunnaisesta epämukavuuden<br />
tunteesta lähes täydelliseen toimintakyvyttömyyteen.<br />
Puheen <strong>ja</strong> nielemisen vaikeudet<br />
<strong>Aivovamma</strong> voi vaikuttaa voimakkaasti suun lihaksiin, erityisesti jos aivohermo on vaurioitunut.<br />
Puheen artikulaatiossa tarvittavat lihakset heikkenevät <strong>ja</strong> niiden koordinaatiokyky huononee. Tilaa<br />
kutsutaan dysartriaksi, <strong>ja</strong> puheesta saattaa sen seurauksena tulla hyvin epäselvää, hidasta tai normaalia<br />
hil<strong>ja</strong>isempaa. Jos aivovamma on vaurioittanut puremis- <strong>ja</strong> nielemiskykyä, puhutaan dysfagiasta.<br />
Vakavassa tapauksessa se voi johtaa aliravitsemukseen tai ruoan menemiseen hengitysteihin.<br />
Puheterapeutin apu auttaa eteenpäin.<br />
Epilepsia<br />
Epileptisen kohtauksen riskiä lisää aivojen pinnan vaurio. Arpi aivojen pinnalla muuttaa aivojen<br />
sähköistä toimintaa aiempaa epävakaammaksi <strong>ja</strong> altistaa sen hallitsemattomille sähköpurkauksille.<br />
Epileptisten kohtausten vaikeus vaihtelee suurista kouristuksellisista, koko aivoihin vaikuttavista<br />
kohtauksista (grand mal) poissaolokohtauksiin tai pikkukohtauksiin (petit mal) <strong>ja</strong> paikallisiin<br />
kohtauksiin, jotka saavat alkunsa aivokuoressa olevasta ärsytyspesäkkeestä.
Kuka tahansa voi saada epileptisen kohtauksen. Mahdollisuutta saattavat lisätä nälkä (matala<br />
verensokeri), uupumus, hyperventilaatio, ahdistus <strong>ja</strong> stressi, alkoholi <strong>ja</strong> tietyt huumeet. Kohtauksen<br />
todennäköisyyttä voidaan vähentää lääkityksellä. Aivojen sähköistä toimintaa voidaan mitata<br />
elektroenkelografialla eli EEG:llä, joka on hyödyllinen apuväline, kun paikannetaan kohtauksen syytä<br />
<strong>ja</strong> etsitään todisteita aivojen epänormaaleista sähköpurkauksista.<br />
Rakon <strong>ja</strong> suolen pidätysvaikeudet<br />
Rakon <strong>ja</strong> suolen hallinnassa on kyse monimutkaisesta taidosta, joka opitaan jo lapsuudessa. Ihminen<br />
oppii tunnistamaan hienovaraiset <strong>fyysiset</strong> merkit, jotka kertovat, että on mentävä WC:hen <strong>ja</strong><br />
toimittava näiden merkkien osoittamalla tavalla. Kyseessä on sekä fyysinen että kognitiivinen taito.<br />
Virtsanpidätyskyvyttömyyttä voidaan kor<strong>ja</strong>ta potilaalle laadittavalla säännöllisellä ohjelmalla WC:ssä<br />
käyntiaikatauluineen. Pitkittyvissä <strong>ja</strong> vaikeissa tapauksissa tarvitaan lääketieteellistä <strong>ja</strong><br />
käyttäytymiseen liittyvää arviointia, jossa otetaan huomioon lääkitys, <strong>fyysiset</strong> kyvyt, kommunikaatio<strong>ongelmat</strong>,<br />
huono keskittymiskyky, potilaan fyysinen mahdollisuus päästä WC:hen sekä<br />
kiusaantuneisuus.<br />
Ajoittain jopa potilaan fyysisen ympäristön muutos voi vaikuttaa pidätyskyvyttömyyteen. uudessa<br />
ympäristössä hänen saattaa olla vaikea päästä WC:hen, tai siihen tarvittava ponnistus on niin suuri,<br />
että potilas mieluummin virtsaa tai ulostaa aleen. Tällöin olosuhteita muuttamalla helpotetaan<br />
tilannetta.<br />
Joskus potilas saattaa tekeytyä pidätyskyvyttömäksi joko saadakseen huomiota tai vastustaakseen<br />
hoitoa. Tällöin voi olla apua yksinkertaisesta käyttäytymisen muutosohjelmasta. Siinä tarkan<br />
kir<strong>ja</strong>npidon avulla selvitetään tilanteet <strong>ja</strong> olosuhteet, jolloin potilas tekee tarpeensa alleen. Havaintojen<br />
avulla muutetaan potilaan käyttäytymisen seurauksia <strong>ja</strong> palkkioita. Lisäneuvo<strong>ja</strong> voi kysyä<br />
psykologilta.<br />
Lähde: Trevor Powell: Pään vammat. Edita 2005<br />
* * *<br />
Ammattilaisten apu <strong>ja</strong> vertaisten tuki<br />
Hoitotyön <strong>ja</strong> kuntoutuksen <strong>ja</strong> ammattilaisten puoleen kannattaa kääntyä, kun uuden elämän<br />
opettelussa ilmenee ongelmia. Myös aiemmin saman koettelemuksen läpikäyneet vertaiset voivat<br />
tukea niin vammautunutta kuin hänen läheisiään.<br />
<strong>Aivovamma</strong>liitto <strong>ja</strong> aivovammayhdistykset tarjoavat kokemustaan, tietämystään <strong>ja</strong> tukeaan<br />
erilaisin menetelmin. Ota yhteyttä!<br />
www.aivovammaliitto.fi<br />
www.vsavy.fi
Change language