01.06.2015 Views

Aivovamma ja fyysiset ongelmat

Aivovamma ja fyysiset ongelmat

Aivovamma ja fyysiset ongelmat

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Lue, miksi aivovammoilta kannattaa suo<strong>ja</strong>utua<br />

<strong>ja</strong> miten ymmärtää aivovamman saanutta<br />

<strong>Aivovamma</strong> <strong>ja</strong> <strong>fyysiset</strong> <strong>ongelmat</strong><br />

<strong>Aivovamma</strong>n aiheuttamat <strong>fyysiset</strong> vaikutukset<br />

Noin 90 % vaikean aivovamman saaneista ”toipuu fyysisesti loistavasti” ensimmäisen vuoden<br />

loppuun mennessä. Usein tämä tarkoittaa, että ihmisellä ei ole havaittavia fyysisiä heikkouksia, kuten<br />

kävely- tai puhevaikeuksia. Hänellä saattaa kuitenkin olla näkymättömiä ongelmia, kuten voimakasta<br />

väsymystä tai päänsärkyä.<br />

Fyysisten ongelmien olemassa oloa ihmetellään usein, vaikka lihaksiin tai raajoihin ei ole kohdistunut<br />

vammaa. Syynä onkin aivoista alkavan, liikkeitä oh<strong>ja</strong>avan mentaalisen tapahtumasar<strong>ja</strong>n käynnistävän<br />

aivoalueen vaurio. Tätä aluetta kutsutaan liikeaivoalueeksi, joka si<strong>ja</strong>itsee otsalohkon <strong>ja</strong> päälakilohkon<br />

välisellä alueella. Aivokuorelta hermoimpulssit välittyvät aivorunkoon <strong>ja</strong> selkäydintä pitkin hermosoluihin,<br />

joilla on suora yhteys tarvittaviin lihaksiin. Vaurio missä tahansa kohdassa aivojen <strong>ja</strong><br />

lihasten välillä aiheuttaa liikkeiden kontrollin häiriön.<br />

Liikkumisvaikeudet<br />

Liikkumisvaikeuksia aiheuttava aivovaurio kohdistuu tavallisesti liikeaivokuoreen, aivorunkoon tai<br />

pikkuaivoihin. Pikkuaivojen tiedetään vaikuttavan lihasten hienomotoriikkaan, minkä vuoksi liikkeet<br />

ovat voimakkaita mutta kömpelöitä.<br />

Jotta henkilö oppii uudelleen normaalin liikkumisen, hänen on opittava uudelleen peruskehitysvaiheet.<br />

Ensin on opeteltava vaiheiden oikea järjestys, kuten lapsena opeteltaessa kävelemään. Jäykkyyden eli<br />

spastisuuden takia epänormaali asento johtaa epänormaaliin liikkumiseen. Jatkuessaan siitä voi tulla<br />

tapa <strong>ja</strong> automaattinen opittu reaktio. Kestävyyttä <strong>ja</strong> voimaa tulee myös harjoitella. Potilaalla on usein<br />

taipumus käyttää toimivia raajo<strong>ja</strong>an liikaa. Fysioterapeutin ammattitaitoa tarvitaan.<br />

Tasapaino-<strong>ongelmat</strong> <strong>ja</strong> huimaus ovat hyvin yleisiä aivovammojen jälkeen <strong>ja</strong> niihin on monia syitä.<br />

Mahdollisesti aisti- <strong>ja</strong> näköjärjestelmät ovat vaurioituneet; niiden tehtävä on ottaa vastaan viestejä<br />

kehon asennosta <strong>ja</strong> liikkeistä, tai sisäkorvassa si<strong>ja</strong>itseva tasapainoelin on vaurioitunut. Kolmas<br />

mahdollinen syy on vamman aiheuttama stressi, joka saattaa aiheuttaa hyperventilaation <strong>ja</strong> sen<br />

seurauksena huimausta.<br />

Dyspraksia tarkoittaa aivoperäistä vaikeutta suorittaa tahdonalaisia liikkeitä tai liikesarjo<strong>ja</strong>. Tila eroaa<br />

motorisen koordinaation <strong>ja</strong> liikkumisen häiriöistä. Potilaalla ei ehkä ole liikkumisen ongelmia, mutta<br />

hän ei pysty yhdistämään liikkeitä toisiinsa tahdonalaisesti <strong>ja</strong> aikomuksellisesti.<br />

Kuntoutuksessa pyritään pilkkomaan tehtävät toimintasarjoiksi <strong>ja</strong> harjoittelemaan kutakin sar<strong>ja</strong>n<br />

vaihetta erikseen. Potilaan on alussa terapeutin opastuksella toistettava yhtä tehtävää <strong>ja</strong>tkuvasti<br />

fyysisten, sanallisten <strong>ja</strong> visuaalisten vihjeiden avulla. Kun potilas edistyy vaiheiden toteutuksessa,<br />

sanallisia <strong>ja</strong> visuaalisia kehotuksia vähennetään <strong>ja</strong> vähitellen ne lopetetaan kokonaan.


Aistien menetys<br />

<strong>Aivovamma</strong>n jälkeen ihminen saattaa menettää joitakin aiste<strong>ja</strong>an, vaikka itse aistinelimet – silmät,<br />

korvat, nenä, kieli <strong>ja</strong> iho – eivät ole vahingoittuneet. Aistin menetys johtuu tällöin siitä, että vaurio on<br />

aistimusten käsittelyalueella eikä aistinelimissä. Isoaivoissa on osa, jota kutsutaan tuntoaivokuoreksi.<br />

Jos tuntoaivokuori vaurioituu ruhjoutumalla tai litistymällä, se on pois käytöstä jonkin aikaa, mutta<br />

usein se toipuu vähitellen. Jos alue on repeytynyt, sen toiminta tuskin enää palaa normaaliksi.<br />

Esimerkiksi silmien havainnot käsitellään aivojen takaosassa, takaraivolohkoissa. Ongelmina voivat<br />

ilmetä esimerkiksi etäisyyksien arviointivaikeuksia, sumeutta tai kaksoiskuvia tai jonkun näkökentän<br />

osan puuttuminen. Aivorungon vaurio voi vaikuttaa kehon lämmönsäätelyyn, jolloin henkilö saattaa<br />

tuntea olonsa tukalan kuumaksi jopa kylmänä päivänä tai päinvastoin.<br />

Hajuaisti on vaurioitunut pysyvästi noin joka viidennellä vakavan aivovamman saaneella. Vaurio on<br />

todennäköisin, kun vamma kohdistuu kasvoihin, takaraivon tai päälaen alueelle. Hajuaistin vaurion<br />

aiheuttaa hajuhermoon kohdistunut vamma. Makuaistimus on suuresti riippuvainen hajuaistista, <strong>ja</strong><br />

vaurio vaikuttaa siihenkin, jolloin hienojen aromien haistaminen <strong>ja</strong> maistaminen vaikeutuvat.<br />

Uupumus <strong>ja</strong> väsymys<br />

<strong>Aivovamma</strong>n saanut ihminen väsyy nopeasti <strong>ja</strong> äärimmäisyyteen saakka. Uupumus on ongelma noin<br />

65 prosentille vammautuneista. Syynä lienee tajuntaa <strong>ja</strong> uni-valverytmiä säätelevän aivorungon<br />

vaurioituminen. Vaikeudet yleensä pahenevat, jos aivovamman saanut ei hyväksy, että kyse on<br />

ongelmasta a<strong>ja</strong>tellen, että hänen on vain piiskattava itseään eteenpäin. Väsymystä valittava<br />

aivovamman saanut henkilö on yleensä todella väsynyt <strong>ja</strong> tarvitsee välitöntä lepoa.<br />

Päänsärky<br />

Jopa 25 % vakavan aivovamman saaneista kärsii päänsärystä vielä kahden vuoden kuluttua<br />

vammautumisesta. Tällainen päänsärky eroaa tavallisesta päänsärystä yleensä voimakkuudeltaan,<br />

kestoltaan <strong>ja</strong> esiintymistiheydeltään. Vaikutukset vaihtelevat lievästä, satunnaisesta epämukavuuden<br />

tunteesta lähes täydelliseen toimintakyvyttömyyteen.<br />

Puheen <strong>ja</strong> nielemisen vaikeudet<br />

<strong>Aivovamma</strong> voi vaikuttaa voimakkaasti suun lihaksiin, erityisesti jos aivohermo on vaurioitunut.<br />

Puheen artikulaatiossa tarvittavat lihakset heikkenevät <strong>ja</strong> niiden koordinaatiokyky huononee. Tilaa<br />

kutsutaan dysartriaksi, <strong>ja</strong> puheesta saattaa sen seurauksena tulla hyvin epäselvää, hidasta tai normaalia<br />

hil<strong>ja</strong>isempaa. Jos aivovamma on vaurioittanut puremis- <strong>ja</strong> nielemiskykyä, puhutaan dysfagiasta.<br />

Vakavassa tapauksessa se voi johtaa aliravitsemukseen tai ruoan menemiseen hengitysteihin.<br />

Puheterapeutin apu auttaa eteenpäin.<br />

Epilepsia<br />

Epileptisen kohtauksen riskiä lisää aivojen pinnan vaurio. Arpi aivojen pinnalla muuttaa aivojen<br />

sähköistä toimintaa aiempaa epävakaammaksi <strong>ja</strong> altistaa sen hallitsemattomille sähköpurkauksille.<br />

Epileptisten kohtausten vaikeus vaihtelee suurista kouristuksellisista, koko aivoihin vaikuttavista<br />

kohtauksista (grand mal) poissaolokohtauksiin tai pikkukohtauksiin (petit mal) <strong>ja</strong> paikallisiin<br />

kohtauksiin, jotka saavat alkunsa aivokuoressa olevasta ärsytyspesäkkeestä.


Kuka tahansa voi saada epileptisen kohtauksen. Mahdollisuutta saattavat lisätä nälkä (matala<br />

verensokeri), uupumus, hyperventilaatio, ahdistus <strong>ja</strong> stressi, alkoholi <strong>ja</strong> tietyt huumeet. Kohtauksen<br />

todennäköisyyttä voidaan vähentää lääkityksellä. Aivojen sähköistä toimintaa voidaan mitata<br />

elektroenkelografialla eli EEG:llä, joka on hyödyllinen apuväline, kun paikannetaan kohtauksen syytä<br />

<strong>ja</strong> etsitään todisteita aivojen epänormaaleista sähköpurkauksista.<br />

Rakon <strong>ja</strong> suolen pidätysvaikeudet<br />

Rakon <strong>ja</strong> suolen hallinnassa on kyse monimutkaisesta taidosta, joka opitaan jo lapsuudessa. Ihminen<br />

oppii tunnistamaan hienovaraiset <strong>fyysiset</strong> merkit, jotka kertovat, että on mentävä WC:hen <strong>ja</strong><br />

toimittava näiden merkkien osoittamalla tavalla. Kyseessä on sekä fyysinen että kognitiivinen taito.<br />

Virtsanpidätyskyvyttömyyttä voidaan kor<strong>ja</strong>ta potilaalle laadittavalla säännöllisellä ohjelmalla WC:ssä<br />

käyntiaikatauluineen. Pitkittyvissä <strong>ja</strong> vaikeissa tapauksissa tarvitaan lääketieteellistä <strong>ja</strong><br />

käyttäytymiseen liittyvää arviointia, jossa otetaan huomioon lääkitys, <strong>fyysiset</strong> kyvyt, kommunikaatio<strong>ongelmat</strong>,<br />

huono keskittymiskyky, potilaan fyysinen mahdollisuus päästä WC:hen sekä<br />

kiusaantuneisuus.<br />

Ajoittain jopa potilaan fyysisen ympäristön muutos voi vaikuttaa pidätyskyvyttömyyteen. uudessa<br />

ympäristössä hänen saattaa olla vaikea päästä WC:hen, tai siihen tarvittava ponnistus on niin suuri,<br />

että potilas mieluummin virtsaa tai ulostaa aleen. Tällöin olosuhteita muuttamalla helpotetaan<br />

tilannetta.<br />

Joskus potilas saattaa tekeytyä pidätyskyvyttömäksi joko saadakseen huomiota tai vastustaakseen<br />

hoitoa. Tällöin voi olla apua yksinkertaisesta käyttäytymisen muutosohjelmasta. Siinä tarkan<br />

kir<strong>ja</strong>npidon avulla selvitetään tilanteet <strong>ja</strong> olosuhteet, jolloin potilas tekee tarpeensa alleen. Havaintojen<br />

avulla muutetaan potilaan käyttäytymisen seurauksia <strong>ja</strong> palkkioita. Lisäneuvo<strong>ja</strong> voi kysyä<br />

psykologilta.<br />

Lähde: Trevor Powell: Pään vammat. Edita 2005<br />

* * *<br />

Ammattilaisten apu <strong>ja</strong> vertaisten tuki<br />

Hoitotyön <strong>ja</strong> kuntoutuksen <strong>ja</strong> ammattilaisten puoleen kannattaa kääntyä, kun uuden elämän<br />

opettelussa ilmenee ongelmia. Myös aiemmin saman koettelemuksen läpikäyneet vertaiset voivat<br />

tukea niin vammautunutta kuin hänen läheisiään.<br />

<strong>Aivovamma</strong>liitto <strong>ja</strong> aivovammayhdistykset tarjoavat kokemustaan, tietämystään <strong>ja</strong> tukeaan<br />

erilaisin menetelmin. Ota yhteyttä!<br />

www.aivovammaliitto.fi<br />

www.vsavy.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!