Dia 1 - ItÃ¤-Suomen yliopisto

More documents

Recommendations

Info

• KHO 21.1.1997 T 66: Vuonna 1992 kuolleen A:n kuolinpesän varoihin oli kuulunut kaksi kiinteistöä, joilla olevat 4 rakennusta olivat A:n eläessä olleet vuokrattuina ja kuolinpesä oli jatkanut vuokraustoimintaa. Arvoina, joista rakennusten poistot voitiin kuolinpesän verotuksessa tehdä, oli käytettävä A:n verotuksessa käytettyjä poistamattomia hankintamenoja. Kuolinpesän vaatimus, että oli käytettävä perintöverotuksessa vahvistettuja käypiä arvoja, oli lakiin perustumaton. • huom: syntyy eri hankintameno luovutusvoittoverotusta varten ja juoksevassa tuloverotuksessa • KHO 30.10.2002 T 2765: Henkilö oli 27.12.1995 lahjoittanut kiinteistön lapselleen ja lapsenlapsilleen, mutta pidättänyt itselleen elinikäisen oikeuden kiinteistöstä saatavaan vuokratuottoon. Henkilöllä ei katsottu olleen verovuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa oikeutta rakennuksen hankintamenosta tehtävään poistoon, vaikka kiinteistön vuokratuotto verotettiin hänen tulonaan. • KHO 2010:2: A, jota oli verotettu tuloverolain mukaan, oli vuokrannut osan omistamastaan asuinkiinteistöstä. Veroilmoituksellaan hän ei ollut vaatinut rakennuksesta poistoa eikä myöskään ilmoittanut, että hän ei vaadi poistoa. Koska vuokrattavan rakennuksen hankintameno on tulonhankkimismeno ja kun tuloverolaissa ei ole säädetty aikaa, jonka kuluessa poistovaatimus on esitettävä ja ottaen myös huomioon, että A ei ollut kirjanpitovelvollinen vuokraustoiminnastaan, on poistovaatimus voitu esittää verotuksen päättymisen jälkeen. 142 Oikeuskäytäntöä: vuokraus perhepiirissä • KHO 29.04.2003 t. 1064: A:n puolisot olivat vuokranneet täysi-ikäiselle lapselleen asuinkiinteistön. Veroilmoituksissaan he olivat ilmoittaneet vuokratuloiksi 27 550 markkaa ja kiinteistön juokseviksi kuluiksi 5 600 markkaa sekä rakennuspoistoksi 28 026 markkaa eli vuokraustoiminnan kuluiksi yhteensä 33 626 markkaa. Säännönmukaisessa verotuksessa vuokraustoiminnan tulos vahvistettiin 0 markaksi eikä kuluja ja poistoa vähennetty vuokratulon ylittävältä osalta puolisoiden pääomatuloista. Kun A:n puolisot olivat vuokranneet täysi-ikäiselle lapselleen asuinkiinteistön vuokrasta, joka tosin ylitti kiinteistön juoksevat kulut, mutta joka oli olennaisesti alempi kuin kiinteistön käypä vuokra, vuokraamista ei oltu tehty ensisijaisesti tulonhankkimistarkoituksessa vaan perhesyistä. Tämän vuoksi kiinteistön kulut ja rakennuksen hankintamenosta tehty poisto eivät olleet kiinteistön vuokratulon ylittävältä osalta puolisoiden pääomatuloista vähennyskelpoisia pääomatulon hankkimisesta johtuvia menoja. Korkein hallinto-oikeus kumosi veroasiamiehen valituksesta verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen, jolla vuokraus oli katsottu tulonhankkimistoiminnaksi ja vuokraustoiminnan tappio vähennetty puolisoiden pääomatuloista sekä hallinto-oikeuden päätöksen, jolla veroasiamiehen valitus oikaisulautakunnan päätöksestä oli hylätty, sekä saattoi voimaan A:n puolisoiden säännönmukaiset verotukset. 143 • vrt. velan koroja koskeva KHO 2003:25: A:n puolisot olivat ostaneet asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ja vuokranneet huoneiston välittömästi täysi-ikäiselle lapselleen vuokrasta, joka tosin oli huomattavasti suurempi kuin huoneistosta suoritettu yhtiövastike ja vesimaksu, mutta joka oli vähemmän kuin puolet huoneiston käyvästä vuokrasta. Osakkeiden hankkimista ja huoneiston vuokraamista ei katsottu tehdyn tulonhankkimistarkoituksessa vaan perhesyistä. A:n puolisoilla ei ollut oikeutta vähentää osakkeiden hankkimiseksi otetun lainan korkoja tulonhankkimisvelan korkoina eikä lainan järjestelykuluja pääomatulon hankkimisesta johtuneina menoina. Äänestys 4 - 1. 144 48
6. Korkomenon vähennyskelpoisuus • korkomeno ei ole luonnollinen vähennys • vähennysoikeudesta säädetty erikseen – TVL 58 § • täytyy täyttää korkokaavan edellytykset = ajan, korkoprosentin ja velkapääoman funktiona määräytyvä erä • KHO 31.12.1997 T 3482: Verovelvollinen oli ottanut vakituisen asuntonsa hankkimiseksi LEL-työeläkekassalta lainaa. Lainan saamisen ehtona oli, että sen vakuutena oli pankkitakaus. Pankin myönnettyä lainalle takauksen verovelvollinen oli maksanut pankille neljännesvuosittain etukäteen takausprovisiota, jonka suuruus oli kaksi prosenttia jäljellä olevasta lainapääomasta. Verovelvollisen ja pankin välillä ei ollut velkasuhdetta, josta hän olisi maksanut pankille velan korkoa. Näin verovelvollisen pankkitakauksesta pankille suorittamat provisiot eivät olleet tuloverolain 58 §:ssä tarkoitettuja korkomenoja. Tämän vuoksi ja kun takausprovisiot siihen nähden, että ne kohdistuivat asuntolainaan, eivät myöskään olleet vähennyskelpoisia luonnollisina vähennyksinä, takausprovisioita ei voitu vähentää verovelvollisen tulosta.TVL 54 d § …” 145 • KHO 5.12.2007 T 3124: A oli vakituisen asuntonsa rahoittamiseksi nostanut pankilta lainaa. Kiinteäkorkoisen lainan laina-ajaksi oli sovittu 20 vuotta. Lainaehtojen mukaan A:lla oli oikeus maksaa laina takaisin pankille ennen laina-ajan päättymistä. Tällöin pankki saattaisi periä A:lta lainaehtojen mukaisen korkoerokorvauksen, joka olisi seurausta markkinakorkojen laskemisesta lainassa olleen kiinteän korkojakson aikana. Korkoerokorvaus lasketaan diskonttaamalla luoton ennenaikaisen poismaksuhetken jälkeiset kassavirrat (korko ja lyhennykset) nykyhetkeen (ennenaikainen takaisinmaksuhetki) ja vertaamalla näin saatua luoton nykyarvoa luoton sen hetkiseen pääomamäärään. Mainittujen suureiden välinen korkoerokorvaus oli pankille maksettavaa korvausta siitä, että pankille jää kertymättä lainaehtojen mukainen korko lainan ennenaikaisen takaisinmaksun johdosta. Korkoerokorvaus ei ollut korkomenona eikä muullakaan perusteella A:n verotuksessa vähennyskelpoinen. 146 • KHO 27.9.2007 T 2423: A pyrki suojautumaan tulonhankkimisvelkojen korkojen mahdolliselta nousulta ostamalla pankilta korko-optioita. A:n ja pankin välisen korkokattosopimuksen (cap-sopimuksen) mukaan A sai pankilta korvauksen, mikäli lainojen viitekorko ylittäisi 5,25 prosenttia. Tämän sopimuksen perusteella A maksoi pankille korvaukseksi tästä korkosuojauksesta 22.11.2001 yhteensä 105 786 markkaa. A:n korkokattosopimuksen johdosta pankille maksettavaa kertasuoritusta ei pidetty vähennyskelpoisena tulonhankkimisvelan korkona. Verovuosi 2001. • Tuloverolaki 58 § 1 mom. 3 kohta • onko kysymys tulonhankkimismenosta (luonnollinen vähennys) vai onko kysymys korko-optiosta, jonka verotus tulisi tapahtua luovutusvoittoverotuksessa (korkosuojausmaksu olisi siten hankintamenoa) 147 49
Page 1 and 2: Yksityishenkilön tulovero-ongelmis
Page 3 and 4: Tulolähteet • Tulolähdejaon tar
Page 5 and 6: Tuloista vähennettävät luonnolli
Page 7 and 8: Luovutusvoiton jaksottaminen • TV
Page 9 and 10: • purkautuva osakeyhtiö: osakkaa
Page 11 and 12: Vapaan oman pääoman rahastosta ta
Page 13 and 14: • KHO 2000:67: Henkilö, joka ty
Page 15 and 16: • syytinkimenot • ostajan aktii
Page 17 and 18: Perintö- tai lahjasaanto - TVL 47.
Page 19 and 20: Osakkeen hankintameno ja osakeannit
Page 21 and 22: Näyttövaatimus • arvo-osuustili
Page 23 and 24: • jatkuu: toimintamuodon muutos (
Page 25 and 26: Sijoitusrahasto-osuudet ja luovutus
Page 27 and 28: • asumisaika ositussaannoissa •
Page 29 and 30: • tontinjaot, tilojen lohkomistoi
Page 31 and 32: Tavanomainen koti-irtaimisto • ta
Page 33 and 34: • vähennyskelpoisena luovutustap
Page 35 and 36: 3. Osinkotulojen verotus Yleistä
Page 37 and 38: Tilikaudet, joilta osingot jaetaan:
Page 39 and 40: • Asunnon arvon vähentäminen TV
Page 41 and 42: • Esimerkki 3: • osakkeiden luk
Page 43 and 44: Osinkotulo ulkomailta - TVL 33 c §
Page 45 and 46: • verotusmenettelylain 28 §:n (v
Page 47: • oikeuskäytäntöä: vuokratulo
Page 51 and 52: KHO 27.02.2008 t. 352: Henkilökoht
Page 53 and 54: • Ensiasunnon velan korko (TVL 13
Page 55 and 56: • alijäämähyvityksen enimmäis
Page 57 and 58: 3) vakuutuksenottajana on verovelvo
Page 59 and 60: Eläkevakuutus- ja PS-tilimaksut v

Dia 1 - ItÃ¤-Suomen yliopisto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?