Dia 1 - Itä-Suomen yliopisto
Dia 1 - Itä-Suomen yliopisto
Dia 1 - Itä-Suomen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
• Veronkiertojärjestelyt:<br />
KHO 3.9.1999 / 2311: A oli ostanut kiinteistöosakeyhtiön osakkeen, joka oikeutti 58 m2:n<br />
suuruisen huoneiston hallintaan. Kauppahinta oli 10.000 markkaa ja osaketta vastaava osuus<br />
yhtiön lainoista 600 000 markkaa. A oli saanut tuosta vuokralle antamastaan huoneistosta<br />
vuokratuloa 35 894 markkaa. A oli maksanut yhtiölle 5 004 markkaa hoitovastiketta ja 649<br />
274 markkaa pääomavastiketta. Pääomavastikkeesta yhtiö oli käyttänyt korkokuluihin 49 274<br />
markkaa ja lainojen lyhennyksiin 600 000 markkaa. Yhtiö oli tilikautensa aikana lyhentänyt<br />
lainojaan kaikkiaan 796 260 markkaa ja tehnyt käyttöomaisuudestaan 796 716 markan<br />
poistot.<br />
A:n katsottiin rahoitusvastikkeen muodossa maksaneen osakkeen hankintahintaa. A:lla oli<br />
oikeus vuokraustoimintaan liittyvänä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvana<br />
menona saamastaan vuokratulosta vähentää, paitsi hoitovastike sekä pääomavastike<br />
kiinteistöosakeyhtiön korkokuluihin käytetyltä osalta, kiinteistöosakeyhtiön osakeomistuksen<br />
nojalla hallitsemaansa huoneistoon kohdistuvalta osalta maksamastaan pääomavastikkeesta<br />
myös se osa, jonka kiinteistöosakeyhtiö oli pääomavastikkeiden kertymisvuodelta käyttänyt<br />
kiinteistöosakeyhtiön käyttöomaisuudesta tekemiä säännönmukaisia poistoja vastaavien<br />
lainanlyhennysten suorittamiseen. Kun A omisti 2 prosenttia kiinteistöosakeyhtiön<br />
osakekannasta ja kun yhtiön lainalyhennykset olivat pienemmät kuin käyttöomaisuuspoistot,<br />
600 000 markan osasta A:n maksamaa pääomavastiketta, jota oli verotuslain 56 §:n nojalla<br />
pidettävä osakkeen hankintahinnan suorituksena, vähennettäväksi hyväksyttiin mainittua<br />
prosenttiosuutta vastaava osuus yhtiön lainanlyhennysten määrästä eli 15 925 markkaa (2 %<br />
x 796.260).<br />
136<br />
Osakehuoneistossa tehtävistä erilaisista remonteista<br />
vuokraustilanteissa<br />
• onko kysymys<br />
• vuosikulusta, joka vähennetään kertamenona? vai<br />
• pitkävaikutteisesta perusparannusmenosta, joka voidaan<br />
vähentää juoksevassa tuloverotuksessa tasapoistoin<br />
vaikutusaikanaan EVL 24 §:n (vrt. TVL 114 §) nojalla?<br />
• vuosikorjausta:<br />
• aikaisemmin: perusparannusmenosta, joka luetaan osakkeen<br />
hankintamenon lisäykseksi ja vähennetään vain<br />
luovutusvoittoverotuksessa; TVL 47.1 §?<br />
• näin menetellään edelleenkin tilanteessa, kun asunto<br />
ei ole vähennyskelpoisessa vuokraus- tai<br />
elinkeinotoiminnan käytössä<br />
• huoneiston maalaaminen, tapetointi, kuluneen laitteen<br />
uusiminen, kylpyhuoneen kaakelointi jne. tavanomaiset<br />
korjausmenot<br />
137<br />
• perusparannusta:<br />
• omaisuuden arvoa pysyvästi nostavat toimet, kuten huoneiston tai<br />
rakennuksen varustetason, tilankäytön tai rakennusmateriaalien tason<br />
parantamisesta aiheutuneet menot (tyypillinen osakehuoneistossa:<br />
saunan rakentaminen kylpyhuoneeseen)<br />
• heti omaisuuden ostamisen jälkeen suoritetut korjausmenot katsotaan<br />
hankintamenoon rinnastettaviksi menoiksi, vaikka ko. menot normaalisti<br />
vähennettäisiin vuosikorjausmenoina (KHO 1992/1849 ja 2000:51)<br />
• EVL 24 §: tasapoistomenettely juoksevassa vuokratulon verotuksessa<br />
(KHO 16.1.2001 t. 51, KHO 11.12.1981 t. 5867, Helsingin HAO<br />
13.11.2001 t. 03814/00/1000)<br />
• TVL 114 §:n menon jaksottamista koskeva säännös viittaa soveltuvin<br />
osin EVL:n säännöksiin<br />
• remonttikulu voidaan myös jakaa osittain vuosikorjausmenoksi ja osittain<br />
perusparannusmenoksi / remontin sisältö ja kulurakenne - arviolta in<br />
casu<br />
138<br />
46
Change language