Dia 1 - ItÃ¤-Suomen yliopisto

More documents

Recommendations

Info

KHO 2008:54: A oli yhdessä puolisonsa kanssa ostanut sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vuonna 1973 maatilan vanhemmiltaan. A:n ja eräiden muiden ranta-alueen maanomistajien toimesta oli alueelle vahvistettu rantakaava, jossa A:n omistamalle alueelle oli kaavoitettu neljä rantatonttia. A oli rakentanut yhdelle tontille vapaa-ajan asunnon vuosina 1992-1998. Tämän hän oli vuonna 2000 myynyt. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen A oli alkanut rakentaa vuonna 2000 toista vapaa-ajan asuntoa tehden rakennustyön pääasiallisesti itse ja käyttäen rakentamisessa omasta metsästä otettua puutavaraa. Tämän toisen vapaa-ajan asunnon A oli myynyt vuonna 2001. A:n omistamille tonteille oli rakennettu tie ja näiden rannat oli kunnostettu. Saadun selvityksen mukaan A ei ollut tämän jälkeen myynyt itse rakentamaansa vapaa-ajan asuntoa. A ei itse pitänyt toimintaansa elinkeinotoimintana, eikä siitä ollut pidetty kirjanpitoa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ottaen huomioon, että A:n saama tulo oli joka tapauksessa veronalaista, että kysymys ei ollut A:n elinkeinotoiminnasta vaan toiseen vapaa-ajan asunnon myyntiin tuli soveltaa tuloverolain luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Äänestys 4-1. Verovuosi 2001. Tuloverolaki 45 ja 46 § • samoin 24 asuntoa käsittävän asuintalon asunto-osakkeiden hankinta, pieni remontointi ja myynti, KHO 2009:50 34 2. ns. saastuneet osakkeet, kiinteistöt • rakennusliikettä harjoittavien tai harjoittaneiden suorittama liikkeen ulkopuolelle jätettyjen asunto-osakkeiden tai kiinteistöjen myyntitoiminta • KHO 31.8.1999/2207: A oli toiminut työelämässä viettämänsä vuodet rakennusurakoitsijana joko kokonaan tai osaksi omistamissaan osakeyhtiöissä. Tähän työhön oli liittynyt asuntoosakeyhtiöiden perustamista, toimintaa niiden hallituksissa sekä rakennusliikkeen vaihtoomaisuusosakkeiden kauppoja. A oli siirtynyt eläkkeelle vuonna 1983. A:n myytyä vuonna 1983 omistamansa rakennusyhtiön osakkeet hän oli ostanut toisen rakennusliikkeen hallitsemalta kiinteistöyhtiöltä 23 hehtaarin suuruisen määräalan, josta oli muodostettu kaksi tilaa. Näiden tilojen kunnostukseen A oli 15 vuoden aikana käyttänyt noin 2,5 miljoonaa markkaa. Kunta oli v. 1997 hyväksynyt toiselle muodostetuista tiloista rakennuskaavan. Kaavassa alueella oli rakennusoikeutta noin 20 omakotitalolle. A aikoi myydä muodostetut tilat rakennusliikkeelle. Myyntihinta oli elinkeinotulona A:n veronalaista tuloa. • lahjoitus tai perintö pääsääntöisesti katkaisee saastumisvaikutuksen 3. ns. kirvesmiestapaukset • vakituisen asunnon verovapaussääntelyn hyväksikäyttö • lähtökohta: kolmas myynti EVL:n mukaan verollinen • lieventävät vastasyyt 35 4. laajamittainen arvopaperikauppa • luonnollisen henkilön laajamittainen arvopaperikauppa • yleishyödyllisten yhteisöjen arvopaperisalkut • kriteerit / VH:n yhtenäistämisohjeet • luonnollinen henkilön harjoittama sivutoiminen sijoitusluonteinen arvopaperikauppa voi vain poikkeuksellisesti olla elinkeinotoimintaa • päätoiminen arvopaperikappa voi saavuttaa sellaisen laajuuden ja mittakaavan, että sitä pidetään elinkeinotoimintana • yhtiömuodossa harjoitettua arvopaperikauppaa voidaan pitää elinkeinotoimintana, jos se on jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa ja voittoa tavoittelevaa; vähäinen muun elinkeinotoiminnan yhteydessä harjoitettu arvopaperikauppa muodostaa TVL:n mukaan verotettavan henkilökohtaisen tulolähteen (KHO 11.04.2003 t. 941). • yleishyödyllisen yhteisön harjoittama arvopaperikauppa voi vain poikkeuksellisesti olla elinkeinotoimintaa • luottamuksensuoja tärkeää aikaisemmin omaksuttua näkemystä toiminnan luonteesta ei tulisi muuttaa, elleivät olosuhteet ole muuttuneet • verovelvollisen ”oma näkemys” • verolakia ei voi ”vaihtaa” • kaikissa edellä mainituissa ongelmia at/pot- osuuksien laskennassa • jos katsotaan elinkeinotoiminnaksi "vaihto-omaisuus"; jaettava yritystulo (nettovarallisuus?) 36 12
• KHO 2000:67: Henkilö, joka työskenteli päätoimisesti palkkatyössä, harjoitti arvopaperisijoitustoimintaa sivutoimisesti pääasiassa pankin välityksin ilman erityisiä toimitiloja, palkattua työvoimaa tai toiminimeä. Sijoitustoimintaa varten hänellä ei ollut sanottavaa käyttöomaisuutta, eikä hän pitänyt toiminnasta kirjanpitoa, vaan antoi veroilmoitukset osto- ja myyntitapahtumat osoittavien tositteiden perusteella. Sijoitustoimintaa oli harjoitettu usean vuoden aikana pääasiassa ansiotuloista säästetyillä ja sijoitustoiminnasta kertyneillä varoilla ilman velkarahoitusta. Vuonna 1999 oli otettu toimintaa varten laina, joka oli määrältään vähäinen suhteessa omaan rahoitukseen ja sijoitussalkun arvoon. Sijoitussalkun sisältöä oli tarkoitus muuttaa vähitellen markkinatilanteen mukaan ostojen ja myyntien kautta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei henkilön sijoitustoiminta ollut näissä olosuhteissa elinkeinotoimintaa ja että hänen sijoitustoimintansa verotukseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Laki elinkeinotulon verottamisesta 1 § • (KVL:n ratkaisusta ilmenee volyymi: Henkilö A oli hankkinut vuosina 1993 - 1999 osakkeita ja arvo-osuuksia lähinnä ansiotuloistaan säästämillään varoilla. Hän oli myynyt niitä sittemmin vuosina 1993 - 1998 yleensä muutaman kerran vuodessa. Luovutuksista oli syntynyt tappiota vuosina 1993 - 1997 ja vuonna 1998 voittoa noin 90 000 markkaa. Hakija oli antanut vuonna 1999 17 ostotoimeksiantoa yhteisarvoltaan 1 135 000 markkaa ja 5 myyntitoimeksiantoa yhteisarvoltaan noin 600 000 markkaa. Toimeksiannot toteutettiin käytännössä huomattavasti useammalla kaupalla. A oli ottanut vuonna 1999 500 000 markkaa velkaa arvopaperikauppaa varten. A:n arvopaperisalkun arvo oli keväällä 2000 noin 8 miljoonaa markkaa. Salkussa oli tuolloin 24 yhtiön osakkeita ja arvo-osuuksia. A oli saanut alkuvuodesta 2000 kolmella myynnillä luovutusvoittoa noin 550 000 markkaa. Hän aikoi suorittaa osakekauppoja vastedes vuonna 2000 enimmillään 20 kertaa kuukaudessa. Oli myös mahdollista, että A myisi kaikki osakkeensa ja arvo-osuutensa vuonna 2000 ja saisi luovutusvoittoja yhteensä 6 - 7 miljoonaa markkaa, jotka hän sijoittaisi edelleen tuottavasti.) 37 Sovellettava verolaki - TVL vai MVL? • MVL 21 § maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut voitot verotetaan TVL:ssa säädetyllä tavalla • säännös koskee vain maatilakiinteistön myyntiä • säännös ei siis koske esim. maatalouden käyttöomaisuuteen kuuluvia osakkeita (esim. tuottajasopimuksiin liittyvät osakkeet; ks. TVL 38.2 § POTtuloa), joiden verotukseen liittyy ratkaisu • KHO 2003:76: A oli verovuonna myynyt osakkeita, jotka olivat olleet A:n harjoittaman maatalouden käyttöomaisuutta. Kun maatilatalouden tuloverolaissa ei ole luovutusvoiton veronalaisuutta ja voiton määrän laskemista koskevia nimenomaisia säännöksiä, kyseisten osakkeiden luovutukseen sovellettiin tuloverolain luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä. Näin ollen A:n maatalouden puhtaaseen tuloon luettiin maatilatalouden tuloverolain 4.1 §:n perusteella luovutusvoitto, jonka määrää laskettaessa käytettiin tuloverolain 46.1 §:n mukaisesti 50 %:n hankintamenoolettamaa. • maatilakiinteistön luovutusvoitto siis TVL:n mukaista pääomatuloa koko määrästään 38 Luovutusvoiton määrän laskenta • keskeiset käsitteet: • luovutushinta • todellinen hankintameno (hankintamenon poistamatta oleva osa) • hankintameno-olettama • voiton hankkimisesta olleet menot, kuten myyntikulut • myyntivoiton laskenta omistajakohtaisesti • puolisot ja muut yhteisomistajat • hankinta-aika myös yhteisomistustilanteissa omistajakohtaisesti (vaikuttaa vain hankintameno-olettaman osalta) • myyntivoiton laskenta saantokohtaisesti • myyjä on voinut hankkia omaisuutta vaiheittain eri aikoina esim. lahjana, perintönä ja kaupalla, jolloin luovutusvoitto lasketaan "erikseen" kunkin saannon osalta • lahjanluonteinen (alihintainen) saanto ei sisällä kahta saantoa 39 13
Page 1 and 2: Yksityishenkilön tulovero-ongelmis
Page 3 and 4: Tulolähteet • Tulolähdejaon tar
Page 5 and 6: Tuloista vähennettävät luonnolli
Page 7 and 8: Luovutusvoiton jaksottaminen • TV
Page 9 and 10: • purkautuva osakeyhtiö: osakkaa
Page 11: Vapaan oman pääoman rahastosta ta
Page 15 and 16: • syytinkimenot • ostajan aktii
Page 17 and 18: Perintö- tai lahjasaanto - TVL 47.
Page 19 and 20: Osakkeen hankintameno ja osakeannit
Page 21 and 22: Näyttövaatimus • arvo-osuustili
Page 23 and 24: • jatkuu: toimintamuodon muutos (
Page 25 and 26: Sijoitusrahasto-osuudet ja luovutus
Page 27 and 28: • asumisaika ositussaannoissa •
Page 29 and 30: • tontinjaot, tilojen lohkomistoi
Page 31 and 32: Tavanomainen koti-irtaimisto • ta
Page 33 and 34: • vähennyskelpoisena luovutustap
Page 35 and 36: 3. Osinkotulojen verotus Yleistä
Page 37 and 38: Tilikaudet, joilta osingot jaetaan:
Page 39 and 40: • Asunnon arvon vähentäminen TV
Page 41 and 42: • Esimerkki 3: • osakkeiden luk
Page 43 and 44: Osinkotulo ulkomailta - TVL 33 c §
Page 45 and 46: • verotusmenettelylain 28 §:n (v
Page 47 and 48: • oikeuskäytäntöä: vuokratulo
Page 49 and 50: 6. Korkomenon vähennyskelpoisuus
Page 51 and 52: KHO 27.02.2008 t. 352: Henkilökoht
Page 53 and 54: • Ensiasunnon velan korko (TVL 13
Page 55 and 56: • alijäämähyvityksen enimmäis
Page 57 and 58: 3) vakuutuksenottajana on verovelvo
Page 59 and 60: Eläkevakuutus- ja PS-tilimaksut v

Dia 1 - ItÃ¤-Suomen yliopisto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?