tuotto - Marja- ja Hedelmätuotannon Osaajat
tuotto - Marja- ja Hedelmätuotannon Osaajat
tuotto - Marja- ja Hedelmätuotannon Osaajat
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Aloittavien yrittäjien talouspäivä<br />
'<strong>Mar<strong>ja</strong></strong>- <strong>ja</strong> Hedelmätuotannon Osaa<strong>ja</strong>t' -hanke<br />
Anu Koivisto<br />
MTT Taloustutkimus<br />
Latokartanonkaari 9<br />
00790 Helsinki<br />
Anu.Koivisto@mtt.fi<br />
6.2.2012
Koulutuspäivän sisältö<br />
1. Kannattavuus<br />
2. Maksuvalmius<br />
3. Vakavaraisuus<br />
4. Tilatason menestystekijät<br />
5. Koneyhteistyö<br />
6. Investoinnit<br />
7. Verotus<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus<br />
6.2.2012 2
Menestyvän tilan tuki<strong>ja</strong>lat<br />
MAKSUVALMIUS<br />
KANNATTAVUUS<br />
VAKAVARAISUUS
Kannattavuus
1. Kannattavuus<br />
• Ensimmäiseksi selvitetään, onko mansikantuotanto<br />
kannattavaa bisnestä?<br />
• Kyselemällä muilta mansikan viljelijöitä<br />
• Tarkastelemalla tilasto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tutkimuksia<br />
• Tekemällä omia laskelmia<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 5
1. Kannattavuus tilastojen valossa<br />
• MTT seuraa puutarha- <strong>ja</strong> maatalousyritysten<br />
kannattavuuskehitystä kir<strong>ja</strong>npitotiloilta saatavien<br />
yrityskohtaisten tulos- <strong>ja</strong> taselaskelmien perusteella.<br />
www.mtt.fi/taloustohtori<br />
• Mukana on noin 1 000 yritystä, joista vain 12 tilalla oli<br />
tuotantosuuntana vihannes-, mar<strong>ja</strong>- tai omenatila.<br />
• Kasvihuoneyrityksiä mukana on yli 60 kappaletta.
Yritysten tulosta kuvaavia tunnusluku<strong>ja</strong><br />
• Yrittäjätulo (maataloustulo)<br />
• Yrittäjän omalle työlleen <strong>ja</strong> pääomalleen saama korvaus<br />
• Yrittäjänvoitto<br />
• Yrityksen euromääräinen (absoluuttinen) kannattavuus<br />
• Lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki<br />
tuotantokustannukset<br />
• Kannattavuuskerroin<br />
• Kuinka suuri osa palkkavaatimuksesta <strong>ja</strong> oman pääoman<br />
korkovaatimuksesta saavutetaan
Puutarhatilojen kannattavuuskehitys<br />
2006 2007 2008 2009<br />
Myyntituotot 142 200 175 200 214 700 220 900<br />
Tuet 27 600 28 700 30 000 33 500<br />
LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 169 900 204 000 244 700 254 400<br />
Kulut 146 400 191 230 228 300 237 500<br />
YRITTÄJÄTULO 23 500 12 770 16 400 16 900<br />
Yrittäjäperheen oman pääoman<br />
korkovaatimus (5 %)<br />
5 300 6 530 7 650 7 720<br />
Palkkavaatimus (13,5 €/h) 37 100 44 300 46 300 45 900<br />
YRITTÄJÄN VOITTO - 19 000 - 23 800 - 38 100 - 37 400<br />
Lähde: MTT Taloustohtori
Tuotantosuuntien kannattavuus 2009<br />
Puutarhatalous<br />
yht.<br />
Kasvihuonekukat<br />
Kasvihuonevihannekset<br />
Myyntituotot 220 900 214 700 307 100<br />
Tuet 33 500 20 600 40 500<br />
LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 254 400 235 300 347 600<br />
Kulut 237 500 212 600 321 200<br />
YRITTÄJÄTULO 16 900 22 700 26 400<br />
Yrittäjäperheen oman pääoman<br />
korkovaatimus (5 %)<br />
7 720 6 710 7 990<br />
Palkkavaatimus (13,5 €/h) 45 900 60 900 47 800<br />
YRITTÄJÄN VOITTO - 37 400 -44 900 - 29 500<br />
Lähde: MTT Taloustohtori
• KANNATTAVUUSKERROIN<br />
kuinka suuri osa palkkavaatimuksesta <strong>ja</strong> oman pääoman<br />
korkovaatimuksesta saavutetaan<br />
YRITTÄJÄTULO<br />
(korvaus omalle työlle <strong>ja</strong> pääomalle)<br />
________________________________________<br />
VILJ.PERHEEN + OMAN PÄÄOMAN<br />
PALKKAVAATIMUS KORKOVAATIMUS<br />
Vuonna 2009<br />
13,50 €/h 5 %
Maa- <strong>ja</strong> puutarhayritysten<br />
kannattavuuskehitys 2000-2009<br />
1<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
0,4<br />
0,3<br />
13,5 €/h tuntipalkka<br />
<strong>ja</strong> 5%:n korko<br />
omalle pääomalle<br />
Vil<strong>ja</strong>nviljely<br />
Muu kasvinviljely<br />
Puutarhatuotanto<br />
Kaikki maa- <strong>ja</strong> puutarhatilat<br />
Kasvihuonekukat<br />
Kasvihuonevihannekset<br />
0,2<br />
0,1<br />
0<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009<br />
Lähde: MTT Taloustohtori
Kannattavuuskerroin<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
2010e<br />
2011E<br />
Luonnonmukaisen <strong>ja</strong> tavanomaisen<br />
tuotannon kannattavuuskehitys 2000- luvulla<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
0,4<br />
0,3<br />
0,2<br />
0,1<br />
0,0<br />
Luomu<br />
Tavanomainen<br />
Lähde: MTT, kannattavuustutkimus<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 12
Tekemällä omia laskelmia<br />
• Kustannuslaskelma<br />
• Tarkoittaa virallisesti suoritekohtaisten kustannusten selvittämistä.<br />
Esimerkiksi puutarhatuotannossa tämä tarkoittaa, että selvitetään jonkin<br />
tuotteen, kuten mansikan viljelystä aiheutuvat kustannukset.<br />
• Kustannuslaskennassa tarkastellaan ainoastaan kustannuksia.<br />
• Entä miten meno <strong>ja</strong> kulu eroavat kustannuksesta? ── Termejä meno <strong>ja</strong><br />
kulu käytetään kir<strong>ja</strong>npidossa <strong>ja</strong> termiä kustannus käytetään kustannus<strong>ja</strong><br />
kannattavuuslaskennassa. Termeillä on myös joitain pieniä ero<strong>ja</strong>:<br />
kaikki kir<strong>ja</strong>npidon kulut eivät ole kustannuksia, mutta on myös<br />
kustannuksia, jotka eivät ole kulu<strong>ja</strong>.<br />
• Skaalavaikutus / suurtuotannon edut → tuotannon määrän kasvaessa<br />
keskimääräinen kustannus pienenee<br />
• Lasketaan yleensä alvittomilla hinnoilla<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 13
• Kannattavuuslaskelma<br />
• Laskelmaan otetaan kustannusten lisäksi mukaan myös tuotot<br />
• Tuotot - Tuotantokustannus = Kannattavuuslaskelma<br />
• Kannattavuuslaskelma on kansanomainen nimitys<br />
kate<strong>tuotto</strong>laskelmalle. Laskentatoimessa käytetään siis virallisesti<br />
kate<strong>tuotto</strong>laskelma-termiä, <strong>ja</strong> kannattavuuslaskelma-termiä käytetään<br />
puhekielessä.<br />
• Termiä <strong>tuotto</strong> käytetään kustannuslaskennassa <strong>ja</strong> termiä tulo<br />
käytetään kir<strong>ja</strong>npidossa. Termeillä on samanlainen ero kuin kululla <strong>ja</strong><br />
kustannuksella, eli kaikki tuotot eivät välttämättä ole tulo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> toisinpäin.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 14
Muuttuvat <strong>ja</strong> kiinteät kustannukset<br />
• Muuttuvat kustannukset<br />
• niitä muodostuu vasta aloitettaessa tuotanto<br />
• lisääntyvät laajennettaessa tuotantoa<br />
• jäävät pois lopetettaessa tuotanto<br />
• Kiinteät kustannukset / omaisuudesta aiheutuvat<br />
kustannukset<br />
• aiheutuvat mm. tilalle hankittavien pitkäkestoisten tuotantovälineiden<br />
vuotuiskustannuksista esim. koneiden <strong>ja</strong> rakennusten kustannuksista<br />
• kiinteitä kustannuksia ovat poisto, korko, kunnossapito <strong>ja</strong> vakuutus<br />
• eivät juuri muutu muutettaessa toiminta-astetta
Miten mansikan kannattavuus lasketaan<br />
• Monivuotisilla kasveilla on eri tyyppisiä vuosia<br />
• Perustamis- / istutusvuosi<br />
• Esikasvatusvuosi<br />
• Satovuosi<br />
• Raivausvuosi<br />
• Miten näistä erilaisista vuosista saadaan rakennetuksi<br />
yksi kannattavuuslaskelma, mikä kertoo kasvin<br />
kannattavuuden?<br />
• Tai miksi tarvitaan yksi kannattavuuslaskelma?
Avomaan mansikan kustannukset <strong>ja</strong><br />
tuotot<br />
Perustamisvuosi<br />
1. satovuosi<br />
2. satovuosi<br />
3. satovuosi+<br />
raivaus<br />
TUOTOT<br />
Muut<br />
Lannoitteet<br />
Muovi<br />
Taimet<br />
Raivaus<br />
KUSTAN-<br />
NUKSET
Avomaan mansikan kustannukset <strong>ja</strong><br />
tuotot<br />
Perustamisvuosi<br />
1. satovuosi<br />
2. satovuosi<br />
3. satovuosi+<br />
raivaus<br />
TUOTOT<br />
Muut<br />
Lannoitteet<br />
Muovi<br />
1/3<br />
Taimet<br />
Raivaus<br />
KUSTAN-<br />
NUKSET
Avomaan mansikan kustannukset <strong>ja</strong><br />
tuotot<br />
Perustamisvuosi<br />
1. satovuosi<br />
2. satovuosi<br />
3. satovuosi+<br />
raivaus<br />
TUOTOT<br />
Muut<br />
Lannoitteet<br />
KUSTAN-<br />
NUKSET<br />
1/3<br />
Muovi<br />
Raivaus
Avomaan mansikan kustannukset <strong>ja</strong><br />
tuotot<br />
Perustamisvuosi<br />
1. satovuosi<br />
2. satovuosi<br />
3. satovuosi+<br />
raivaus<br />
1/3 Sato<br />
TUOTOT<br />
KUSTAN-<br />
NUKSET<br />
1/3 Muut<br />
1/3<br />
Lannoitteet<br />
Raivaus
Avomaan mansikan kustannukset <strong>ja</strong><br />
tuotot<br />
Perustamisvuosi<br />
1. satovuosi<br />
2. satovuosi<br />
3. satovuosi+<br />
raivaus<br />
TUOTOT<br />
KUSTAN-<br />
NUKSET<br />
1/3<br />
Raivaus
Käytännön ohjeet<br />
kannattavuuslaskelman tekoon<br />
• Excel tai muu vastaava taulukkolaskentaohjelma on<br />
hyvä apuväline<br />
1. Vaihe<br />
• Listataan tarvittavia tarvikkeita <strong>ja</strong> niiden käyttömääriä<br />
2. Vaihe<br />
• Selvitetään tarvikkeiden hinnat<br />
3. Vaihe<br />
• Laaditaan kannattavuuslaskelma<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 23
Tarvikekustannukset<br />
• Puutarhatuotannon kustannuslaskelman tyypillisiä<br />
tarvikkeita ovat:<br />
• Siemenet <strong>ja</strong> taimet<br />
• Lannoitteet <strong>ja</strong> kalkki<br />
• Kasvinsuojelu<br />
• Kauppakunnostustarvikkeet<br />
• Sähkö<br />
• Poltto- <strong>ja</strong> voiteluaineet<br />
• Työvaatteet<br />
• Konevuokrat<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 24
Työkustannukset<br />
• Puutarhatuotanto on hyvin työvoimavaltaista, minkä<br />
vuoksi työkustannukset muodostavat merkittävän osan<br />
tuotantokustannuksesta.<br />
• Työkustannuksen laskenta perustuu työmenekin<br />
arviointiin, eli arvioidaan kuinka paljon työaikaa kuluu<br />
kussakin työvaiheessa.<br />
• Yhden henkilön vuotuinen työpanos on 1 840 tuntia <strong>ja</strong><br />
jos a<strong>ja</strong>tellaan tilalla työskentelevän viljelijäperheen voi<br />
”omana” työpanoksena pitää 3 680 tuntia.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 25
• Työtunnin kustannus muodostuu palkasta, sekä<br />
välillisistä palkkakustannuksista.<br />
• Laskelmissa on oman perheen työlle <strong>ja</strong> vieraalle työlle<br />
käytetty samaa työtunnin kustannusta, sillä vaikka oman<br />
perheen ”palkalle” ei tarvitse maksaa sosiaalikulu<strong>ja</strong><br />
tarvitsee eläkkeen karttuminen, vakuutukset ym.<br />
kuitenkin jotenkin huomioida.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 26
Omaisuudesta aiheutuvat kustannukset<br />
• Omaisuudesta aiheutuvia kustannuksia ovat<br />
1. Poistokustannus<br />
2. Korkokustannus<br />
3. Kor<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> kunnossapitokustannus<br />
4. Vakuutuskustannus<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 27
1. Poistokustannus<br />
• Poistolla kuvataan sitä, miten tuotantovälineen arvo laskee iän, käytön<br />
<strong>ja</strong> kulumisen johdosta.<br />
• Poistokustannus lasketaan rakennuksille, koneille <strong>ja</strong> kalustolle,<br />
pidempiaikaisille tuotantotarvikkeille sekä salaojille. Varsinaiselle<br />
maatalousmaalle poistokustannusta ei lasketa, sillä sen ei a<strong>ja</strong>tella<br />
kuluvan käytössä.<br />
• Poisto on laskennallinen erä, eli se ei aiheuta todellista rahanmenoa.<br />
Poistolla ikään kuin tehdään varaus siihen, että tuotantovälineet<br />
saadaan aikanaan uusituksi.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 28
• Poistolla ikään kuin tehdään varaus siihen, että tuotantovälineet<br />
saadaan aikanaan uusituksi.<br />
• Esimerkki: Traktorin on a<strong>ja</strong>teltu kestävän 12 vuotta. Traktorin vuotuinen<br />
poisto on 5 000 €. Kannattavuuslaskelmassa tilan tuotoista<br />
vähennetään muiden kustannuserien lisäksi myös poisto. Se on<br />
laskennallinen erä, eikä aiheuta todellista rahanmenoa. Käytännössä<br />
kassassa on siis voiton ilmoittamaa summaa enemmän rahaa: 5 000 €<br />
poiston verran + muiden laskennallisten erien verran. Kun seuraavat 12<br />
vuotta kassaa jää poistoista (5 000 € * 12 =) 60 000 € ”ylimääräistä”,<br />
voidaan tällä rahalla ostaa uusi traktori 12 vuoden kulutta.<br />
• Jos tuotantovälineellä on jäännösarvo lasketaan tasapoisto:<br />
Hankinta-arvo – Jäännösarvo = Poistokustannus<br />
Poistoaika<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 29
2. Korkokustannus<br />
• Puutarhatuotantoon sijoitetulle pääomalle pitäisi saada <strong>tuotto</strong>a, aivan<br />
samoin kuin jos rahaa sijoitettaisiin vaikkapa osakkeisiin.<br />
• Puutarhatalouden kustannuslaskennassa korkokustannus lasketaan<br />
yleensä tuotantotarvikkeiden keskimääräisen arvon perusteella.<br />
(Hankinta-arvo + Jäännösarvo) / 2 = Keskimääräinen arvo<br />
Keskimääräinen arvo * Korkoprosentti = Korkokustannus<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 30
3. Kor<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> kunnossapitokustannus<br />
• Kannattavuuslaskelmassa määritetään laskennallisena kustannuksena,<br />
vaikka todellisuudessa todellista kuitteihin perustuvaa rahanmenoa<br />
onkin esim. traktorin huoltokustannus, varaosia, suo<strong>ja</strong>öljyä yms.<br />
• Näiden yksittäisten kustannusosien määrittäminen tuotantovälineittäin<br />
on kuitenkin hankalaa, minkä vuoksi yleisesti käytetään arvioita kor<strong>ja</strong>us<br />
<strong>ja</strong> kunnossapitokustannusten suuruudesta.<br />
• Arvio esitetään yleensä prosenttiosuutena hankinta-arvosta.<br />
• Tavallisesti käytettyjä arvo<strong>ja</strong> ovat:<br />
• Rakennukset 1 %<br />
• Kasvihuoneet 2 %<br />
• Koneet 3 %<br />
Hankinta-arvo * Korkoprosentti = Kor<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> kunnossapitokustannus<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 31
4. Vakuutuskustannus<br />
• Vakuutuskustannus on sama kuin todelliset vakuutusmaksut, joskin<br />
todellisten vakuutusmaksujen määrittäminen on sen verran hankalaa,<br />
että laskelmissa yleensä käytetään keskimääräistä<br />
vakuutuskustannusta, joka lasketaan prosentteina hankinta-arvosta.<br />
• Puutarhatuotannon kustannuslaskennassa yleensä käytetty<br />
vakuutuksen arvo on 0,2 % hankinta-arvosta.<br />
Hankinta-arvo * Korkoprosentti = Vakuutuskustannus<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 32
Kannattavuuden laskeminen<br />
• Kannattavuuden / voiton / tuloksen laskemisesta löytyy<br />
joukko erilaisia termejä <strong>ja</strong> laskentatapo<strong>ja</strong>.<br />
• TAPA 1 (käytössä esim. puutarhayritysten<br />
tuotantokustannusten seurantalaskelmissa)<br />
Laskentakaava kannattavuudella on seuraavanlainen:<br />
+ Myyntituotot<br />
+ Tuet<br />
Tuotot = Liikevaihto<br />
- Muuttuvat kustannukset (ei omaa työtä, ainoastaan palkkatyö)<br />
- Omaisuudesta aiheutuvat kustannukset (myös liikepääoman korko)<br />
KÄYTTÖKATE 1<br />
- Oman työn kustannus<br />
KÄYTTÖKATE 2<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 33
KÄYTTÖKATE 1<br />
+ Poistot<br />
+ Korot<br />
+ Liikepääoman korko<br />
TULOS 1<br />
KÄYTTÖKATE 2<br />
+ Poistot<br />
+ Korot<br />
+ Liikepääoman korko<br />
TULOS 2<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 34
• KÄYTTÖKATE 1 kertoo sen paljonko tuotannosta jää<br />
omaan palkkaan. Eli tuotoista on vähennetty kaikki muut<br />
kustannukset kuin oma palkka. Jos KÄYTTÖKATE 1 on<br />
negatiivinen, tarkoittaa se, ettei omaan palkkaan jää<br />
ollenkaan rahaa.<br />
• Jos KÄYTTÖKATE 2 on negatiivinen, tarkoittaa se, että<br />
tuotot eivät riitä kattamaan kaikkia kustannuksia <strong>ja</strong><br />
tuotanto näillä alkuoletuksilla on kannattamatonta. Jos<br />
käyttökate 1 on positiivinen <strong>ja</strong> käyttökate 2 negatiivinen,<br />
ei tilanne kuitenkaan ole ihan katastrofaalinen. Se<br />
tarkoittaa muut kustannukset saadaan katettua <strong>ja</strong><br />
itsellekin saadaan palkkaa, mutta vähemmän kuin oli<br />
tavoitteena.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 35
• TULOS 1 kertoo sen, paljonko sinulle jää rahaa<br />
tuotannosta. Tuotoista vähennetään vain todelliset<br />
rahanmenot. Eli sen vuoksi laskennalliset erät, poistot,<br />
korot <strong>ja</strong> liikepääoman korko, plussataan takaisin<br />
käyttökate ykköseen. Tuon jäävän rahan pitäisi riittää<br />
omaan palkkaan, <strong>ja</strong> toisaalta sillä rahalla pitäisi pystyä<br />
myös uusimaan rakennuksia, koneita <strong>ja</strong> kalustoa, sekä<br />
muita pidempiaikaisia tuotantovälineitä. Samaisen jäljelle<br />
jäävän rahan pitäisi riittää myös koroksi tuotantoon<br />
sijoitetulle pääomalle.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 36
• TULOS 2 ottaa edellisten kustannusten lisäksi huomioon<br />
myös omistajien työn arvon, eli oma palkka on<br />
sisällytetty laskelmiin. TULOS 2 ilmoittaman rahamäärän<br />
pitäisi siis riittää omaisuusesineiden uusimiseen sekä<br />
koroksi sijoitetulle pääomalle.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 37
• TAPA 2 (käytössä esim. MTT Taloustutkimuksen<br />
kannattavuuskir<strong>ja</strong>npito järjestelmässä)<br />
Laskentakaava kannattavuudella on seuraavanlainen:<br />
+ Myyntituotot<br />
+ Tuet<br />
LIIKEVAIHTO<br />
- Muuttuvat kustannukset (myös palkkatyön kustannus)<br />
- Oman työn palkkavaatimus (= Oman työn kustannus)<br />
- Vakuutukset<br />
- Kor<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> kunnossapito kustannus<br />
KÄYTTÖKATE<br />
- Poistot<br />
LIIKETULOS<br />
- Korot, myös liikepääoman korko<br />
YRITTÄJÄNVOITTO<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 38
• KANNATTAVUUSKERROIN<br />
kuinka suuri osa palkkavaatimuksesta <strong>ja</strong> oman pääoman<br />
korkovaatimuksesta saavutetaan<br />
YRITTÄJÄTULO<br />
(korvaus omalle työlle <strong>ja</strong> pääomalle)<br />
________________________________________<br />
VILJ.PERHEEN + OMAN PÄÄOMAN<br />
PALKKAVAATIMUS KORKOVAATIMUS<br />
Vuonna 2009<br />
13,50 €/h 5 %
Maksuvalmius
• Maksuvalmius merkitsee kykyä selviytyä maksuista <strong>ja</strong><br />
muista taloudellisista velvoitteista silloin kun ne<br />
erääntyvät<br />
• Mitä parempi maksukyky, sitä pienempi on vaara joutua<br />
maksujen vuoksi vaikeuksiin<br />
• Hyvä maksuvalmius tekee mahdolliseksi edullisimman<br />
myynti- <strong>ja</strong> ostoa<strong>ja</strong>nkohdan valitsemisen → lisää tulo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
pienemmät kustannukset
• Lyhyellä aikavälillä maksuvalmiuden ylläpitäminen on<br />
kannattavuuttakin tärkeämpi asia<br />
• Pitkällä aikavälillä maksuvalmiuden ehtona on riittävän<br />
hyvä tuotannon kannattavuus
Vakavaraisuus
• OMAVARAISUUSASTE<br />
mittaa yrityksen vakavaraisuutta <strong>ja</strong> rahoitusriskiä<br />
OMA PÄÄOMA<br />
100 * ______________________________<br />
TASEEN LOPPUSUMMA
Maa- <strong>ja</strong> puutarhayritysten vakavaraisuus<br />
2000-2009<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
Vil<strong>ja</strong>nviljely<br />
Muu kasvinviljely<br />
Puutarhatuotanto<br />
Kasvihuonekukat<br />
Kasvihuonevihannekset<br />
Sikatalous<br />
Lypsykar<strong>ja</strong>talous<br />
10<br />
0<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Tilatason<br />
menestystekijät
Tuotanto osaaminen on puutarhayrityksissä ehdottoman<br />
tärkeää<br />
(1) Kustannus-<strong>tuotto</strong>suhde kohdallaan<br />
(2) Ammattimainen toiminta tuotantotoiminnassa<br />
(3) Koneiden <strong>ja</strong> rakennusten käyttökapasiteetin hallinta<br />
(4) Työn käyttö hallinnassa<br />
(5) Jatkuva kouluttautuminen<br />
(6) Hillitty laajentuminen
… mutta isoilla tiloilla ei operatiivinen osaaminen<br />
enää riitä<br />
► Johtamistaidot<br />
- ison laajennuksen jälkeen johtaminen monimutkaistuu<br />
→ suunnittelun <strong>ja</strong> dokumentoinnin tärkeys korostuvat<br />
- urakointipalvelujen <strong>ja</strong> ulkopuolisen työvoiman käyttö<br />
► Neuvottelutaidot<br />
- erilaisissa osto- <strong>ja</strong> myyntitilanteissa ratkaistaan iso<strong>ja</strong> osia tilan<br />
kannattavuudesta<br />
- keskityttävä aiempaa enemmän tilan <strong>ja</strong> ulkomaailman välisiin<br />
asioihin<br />
► Politiikan muutosten <strong>ja</strong> markkinoiden muutosten<br />
ennakoiminen
Koneyhteistyö<br />
6.2.2012 © Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus<br />
49
Tarvitset tilallesi muokkaustöihin<br />
tehokkaamman traktorin<br />
1. Voit ostaa oman uuden<br />
traktorin<br />
2. Voit ostaa traktorin<br />
yhdessä naapurin kanssa<br />
3. Voit ostaa traktorityön<br />
urakointipalveluna<br />
50
1. Oma uusi traktori<br />
• Traktorin hinta olisi 40 000 €<br />
• Jäännösarvo 12 vuoden kuluttua 30 %<br />
• Vuotuinen käyttötuntimäärä 300 h<br />
• Laskentakorko 5 %<br />
51
Traktorityötunnin hinta:<br />
Peruskustannukset<br />
Poisto 40 000 € - 12 000 € = 2 333 €<br />
12<br />
Korko 40 000 € + 12 000 € x 0,05 = 1 300 €<br />
2<br />
Vakuutus 40 000 € x 0,002 = 80 €<br />
Peruskustannukset yhteensä<br />
3 713 €/v<br />
12,40 €/h<br />
52
Käyttökustannukset<br />
Polttoaine<br />
8 l/h x 300 h = 2 400 l<br />
2 400 l x 0,35 €/l = 840 €<br />
Voiteluaine<br />
0,15 l/h x 300 h = 45 l<br />
45 l x 1,50 €/l = 68 €<br />
Kunnossapito 40 000 € x 0,03 = 1 200 €<br />
Käyttökustannukset yhteensä<br />
2 108 €/v<br />
7,00 €/h<br />
53
Perus- <strong>ja</strong> käyttökustannukset yhteensä<br />
19,40 €/h<br />
Ihmistyön hinta 11,80 €/h<br />
TRAKTORITYÖTUNNIN HINTA:<br />
31,20 €/h<br />
54
2. Yhteinen traktori naapurin kanssa<br />
•Samanlainen traktori kuin omakin olisi<br />
•Traktorin omistus on <strong>ja</strong>ettu puoliksi → peruskustannukset<br />
lasketaan käyttäen hintaa 20 000 €<br />
Peruskustannukset<br />
Poisto 1 667 €<br />
Korko 650 €<br />
Vakuutus 40 €<br />
Peruskustannukset yhteensä<br />
2 357 €/v<br />
7,90 €/h<br />
55
Käyttökustannukset<br />
Polttoaine 840 €<br />
Voiteluaine 68 €<br />
Kunnossapito 600 €<br />
Käyttökustannukset yhteensä<br />
1 508 €/v<br />
5,00 €/h<br />
Perus- <strong>ja</strong> käyttökustannukset yhteensä<br />
12,90 €/h<br />
TRAKTORITYÖTUNNIN HINTA:<br />
24,70 €/h<br />
56
3. Ostaa traktorityön urakoitsi<strong>ja</strong>lta<br />
TRAKTORITYÖTUNNIN HINTA:<br />
29,50 €/h<br />
57
Mikä vaihtoehdoista edullisin ?<br />
Oma traktori<br />
31,20 €/h<br />
Yhteistraktori<br />
24,70 €/h<br />
Urakoitsi<strong>ja</strong><br />
29,50 €/h<br />
58
Investoinnit<br />
6.2.2012 © Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus<br />
59
Investoinnit<br />
• Investointien vaikutusaika yrityksessä on pitkä. Tämän<br />
vuoksi investointien suunnittelu on tavallisesti osa<br />
yrityksen pitkäntähtäyksen suunnittelua.<br />
• Epävarmuus on investoinnin suhteellisesta suuruudesta<br />
sekä pitkästä vaikutusa<strong>ja</strong>sta johtuen aina suurempi kuin<br />
vuotuiset tuotantopäätökset.<br />
• Investointilaskelmien laatiminen edellyttää että seuraavat<br />
taustatiedot on määritelty mahdollisimman tarkasti:<br />
• Investoinnin hankintameno<br />
• Investoinnista saatavat nettotuotot<br />
• Investoinnin kestoaika<br />
• Investointikohteen jäännösarvo<br />
• Laskentakorko<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 60
Investointilaskentamenetelmiä:<br />
1. Kate<strong>tuotto</strong>menetelmä<br />
2. Takaisinmaksua<strong>ja</strong>n menetelmä<br />
3. Muita menetelmiä<br />
• Nykyarvomenetelmä eri diskonttausmenetelmä<br />
• Annuiteettimenetelmä<br />
• Likimääräinen annuiteettimenetelmä<br />
• Sisäisen korkokannan menetelmä<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 61
1. Kate<strong>tuotto</strong>menetelmä<br />
• Yleisimmin käytetty suunnittelumenetelmä.<br />
• Soveltuu parhaiten tuotannonhaarojen keskinäiseen<br />
vertailuun. Esimerkiksi vertailtaessa, että viljelisinkö<br />
mansikkaa vai vadelmaa?<br />
• Kate<strong>tuotto</strong>menetelmässä aluksi laaditaan<br />
yksityiskohtaiset kate<strong>tuotto</strong>laskelmat<br />
(kannattavuuslaskelmat) tuotannonhaaroittain <strong>ja</strong> sen<br />
jälkeen verrataan miten investoinnin toteuttaminen<br />
vaikuttaa tuotannonhaarojen yhdistettyyn katteeseen.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 62
2. Takaisinmaksua<strong>ja</strong>n menetelmä<br />
• Investoinnin kannattavuutta / järkevyyttä arvioidaan sen<br />
perusteella, kuinka nopeasti investointi ”maksaa itsensä<br />
takaisi”.<br />
• Investointi on toteuttamiskelpoinen, mikäli se korvautuu<br />
joko <strong>tuotto</strong>jen lisäyksenä tai kustannusten<br />
pienenemisenä lyhyemmässä a<strong>ja</strong>ssa kuin investointikohde<br />
kestää.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 63
• Esimerkki:<br />
• Ville Viljelijä pohdiskelee, että kannattako hänen ostaa tehokkaampi<br />
porkkanannostokone. Hän arvelee, että vuotuinen työn säästö 10<br />
hehtaarin tilalla olisi 120 tuntia vuodessa. Vanhan <strong>ja</strong> uuden koneen<br />
välinen vaihtohinta olisi 25 000 € (ALV 0%). Yhden työtunnin hinnaksi<br />
Ville arvio 12 €/h.<br />
• Vuotuinen rahallinen säästö on 120 h * 12 €/h = 1 440 €<br />
• Takaisinmaksuaika on 25 000 € / 1 440 € = 17<br />
• Eli kone maksaa itsensä takaisin 17 vuodessa. Normaalin nostokoneen<br />
käyttöikä on maksimissaan noin 15 vuottaa, joten uuden nostokoneen<br />
hankinta ei näillä oletuksilla ole järkevää.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 64
Lisäpellon osto<br />
• Naapurista tulee 20 ha peltoa myyntiin, kannattaako se<br />
ostaa vai ei?<br />
• Oletetaan että peltokauppa rahoitetaan lainarahalla, jolloin<br />
kokonaiskustannus kattaa lyhennykset, korot <strong>ja</strong> pankin marginaalit<br />
• Kustannus per vuosi on laskettu 20-vuoden laina-a<strong>ja</strong>lla tasalyhennyksenä<br />
Hehtaarihinta Kokonaiskustannus Kustannus /vuosi<br />
5 000 €/ha 120 500 € 6 000 €/vuosi<br />
7 000 €/ha 170 000 € 8 500 €/vuosi<br />
10 000 €/ha 241 000 € 12 000 €/vuosi<br />
12 000 €/ha 290 000 € 15 000 €/vuosi<br />
• ”Varma<strong>tuotto</strong>” vil<strong>ja</strong>nviljelyllä (=tuet) 550 €/ha * 20 ha = 11 000 €<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 65
• Tuleeko muita oheiskustannuksia<br />
• Riittääkö nykyinen konekapasiteetti?<br />
• Maksuvalmiuden ylläpito?<br />
• Peltojen ominaisuus; kor<strong>ja</strong>usojituksen tarve, happamuus, hukkakauraa<br />
• Muita epävarmuustekijöitä<br />
• Tukipolitiikan muutokset<br />
• Lainojen korkojen nousu<br />
• Riittäkö vakuudet<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 66
Investointituet<br />
• Investointitukien a<strong>ja</strong>tuksena on oh<strong>ja</strong>ta maatalouden<br />
rakennekehitystä<br />
• Investointituista löytyy a<strong>ja</strong>ntasaista tietoa Mavinnettisivuilta<br />
(www.mavi.fi). Tähän on poimittu jotakin<br />
tärkeimpiä kotia.<br />
• Rakentamista tai muuta toimenpidettä ei saa aloittaa<br />
eikä lopullista luovutuskir<strong>ja</strong>a tehdä ennen kuin ELYkeskus<br />
(Entinen TE-keskus, vuoden 2009 loppuun<br />
saakka) on antanut tukipäätöksen.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 67
• Investointituki myönnetään avustuksena, korkotukilainan<br />
korkotukena tai valtiontakaukseen sisältyvänä tukena.<br />
• Tuettavia kohteita puutarhataloudessa voivat olla esim.<br />
• Kasvihuonetuotanto<br />
Tukea voidaan myöntää kasvihuonetuotannossa tarvittavan<br />
rakennuksen uudisrakentamiseen, laajentamiseen <strong>ja</strong><br />
peruskor<strong>ja</strong>amiseen. Investoinnin toteuduttua vähimmäisala on oltava<br />
2 500 m 2 . Myös lämpökeskusta tuetaan siltä osin, kuin se tuottaa<br />
lämpöä kasvihuoneeseen.<br />
• Sadonkorjuukoneet<br />
Avomaan puutarhataloudessa tai muussa maataloudessa tarvittavan<br />
sadonkorjuukoneen voi saada tukea, mikäli kone hankintaan<br />
yhteiskäyttöön.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 68
• Maatilojen lämpökeskukset<br />
Uusiutuvaa energiaa käyttävä laitos, jossa hyödynnetään jätelämpöä,<br />
vesistön, ilman, maaperän tai auringon lämpöä tai muuta uusiutuvaa<br />
energialähdettä biomassa mukaan lukien. Jos energialähteenä on turve,<br />
on lämpökeskuksessa voitava tuottaa lämpöä myös puun tai muun<br />
uusiutuvan energialähteen avulla. Tukea ei myönnetä kustannuksiin,<br />
jotka johtuvat siitä, että lämpökeskuksessa on mahdollista käyttää öljyä,<br />
kivihiiltä tai muuta vastaavaa fossiilista polttoainetta.<br />
• Vil<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> muut tuotevarastot<br />
Tukea voidaan myöntää maatalous- <strong>ja</strong> puutarhatuotteiden<br />
tuotevarastojen uudisrakentamiseen, laajentamiseen <strong>ja</strong><br />
peruskor<strong>ja</strong>amiseen.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 69
• Salaojitus<br />
Tukea voidaan myöntää pellon salaojittamiseen. Tuen myöntämisen<br />
edellytyksenä on, että salaojitus täyttää, mitä tuettavan<br />
peltosalaojituksen laatuvaatimuksista <strong>ja</strong> tukikelpoisista<br />
enimmäiskustannuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa<br />
(333/2008) säädetään. Tukea ei myönnetä valtaojien putkituksiin eikä<br />
pienpumppaamoinvestointeihin.<br />
• Maataloustuotteiden kauppakunnostaminen<br />
Tukea voidaan myöntää maataloustuotteiden kauppakunnostuksessa<br />
tarvittavien rakennusten, rakennelmien <strong>ja</strong> rakenteiden<br />
uudisrakentamiseen, laajentamiseen <strong>ja</strong> peruskor<strong>ja</strong>amiseen sekä<br />
koneiden <strong>ja</strong> laitteiden hankintaan. Tukea ei kuitenkaan myönnetä<br />
porolihan kauppakunnostukseen liittyviin eikä kananmunapakkaamojen<br />
investointeihin. Lisäksi tuettavan toiminnan on hyödynnettävä pääosin<br />
maatilan raaka-aineita.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 70
Verotus<br />
6.2.2012 © Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus<br />
71
• Puutarhataloudessa käytetään yleisesti kahta eri verotus<br />
käytäntöä. Kasvihuonepuolella noudatetaan<br />
elinkeinoverolakia, mutta avomaapuolella noudatetaan<br />
sekä elinkeinoverolakia että maatalouden verolakia.<br />
• Suomessa luonnollisilla henkilöillä voi olla kolme eri<br />
tulonlähdettä.<br />
•<br />
• Henkilökohtainen tulonlähde -> TVL<br />
• Elinkeinotoiminnan tulonlähde -> EVL<br />
• Maatalouden tulonlähde -> MVL<br />
• Näissä kussakin tavassa on omat verotettavan tulon<br />
laskentatapansa, <strong>ja</strong> siten myös kolme eri verolakia jotka<br />
säätelevät verotettavan tulon laskemista.<br />
• MVL = Maatalouden verolaki<br />
• EVL = Elinkeinoverolaki<br />
• TVL = Tuloverolaki<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 72
• Missä tapauksissa puutarhatalous on maatalousverolain<br />
piirissä?<br />
• Edellyttää että puutarhataloutta harjoitetaan maatilalla, jolla harjoitetaan<br />
myös perinteistä maataloutta.<br />
• Puutarhatalous voi olla maatalouden sivuelinkeino seuraavin<br />
edellytyksin:<br />
• Hyödynnetään maatalousrakennuksia <strong>ja</strong> koneita<br />
• Oman perheen työpanos on palkattua merkittävämpi<br />
• Ei sijoiteta paljon uutta pääomaa<br />
• Toiminta ei voi olla merkittävästi laajempaa kuin varsinainen<br />
maatalous<br />
• Vähäisenä toimintana voidaan pitää alle 8 500 € liikevaihdon<br />
toimintaa.<br />
• Käytännössä toimivan maatalouden ohessa harjoitetun<br />
liiketoiminnan liikevaihto voi olla 20 000 – 50 000 €, eikä vielä<br />
välttämättä katsota omaksi elinkeinotoiminnaksi, vaan siis edelleen<br />
maatalouden sivuelinkeinoksi.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 73
• Muissa tapauksissa puutarhataloutta verotetaan EVL:n<br />
mukaan.<br />
• Yritysmuodosta riippumatta maatalous verotetaan MVL:n<br />
mukaan.<br />
• Toiminimi ei ole yhtiö <strong>ja</strong> se voi olla sekä MVL:n että<br />
EVL:n mukaisesti verotettua.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 74
• Tärkeimmät eroavaisuudet MVL:n <strong>ja</strong> EVL:n välillä<br />
• Sukupolven vaihdostilanteessa maatila tai sen osa voidaan luovuttaa<br />
verovapaasti tiettyjen ehtojen toteutuessa MVL:n mukaan. EVL:ssä ei<br />
ole minkäänlaista luovutusvoittojen huojennusta.<br />
• EVL:ssä kaikki ALV:n alainen toiminta on kuukausimenettelyssä.<br />
MVL:ssä ALV-tilitys tehdään kerran vuodessa.<br />
• MVL:ssä ollaan MYEL-vakuutuksen piirissä, EVL:ssä YEL-vakuutuksen<br />
piirissä. MYEL-vakuutus on YEL-vakuutusta hieman edullisempi.<br />
• MVL:ssä on maksuperusteisesta kir<strong>ja</strong>npito, EVL:ssä on<br />
suoriteperusteiseen kir<strong>ja</strong>npitoon. Maksuperusteinen kir<strong>ja</strong>npito antaa<br />
enemmän mahdollisuuksia verotettavan tulokseen säätelyyn.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 75
• MVL:ssä rakennusten poistoprosentit ovat suuremmat kuin EVL:ssä.<br />
• MVL:ssä käytössä tasausvaraus (13 500 €). EVL:ssä käytössä<br />
toimintavaraus, joka ei kuitenkaan ole käytössä osakeyhtiöillä.<br />
Toimintavaraus jää useimmiten tasausvarausta pienemmäksi, eikä sitä<br />
myöskään voida purkaa käyttöomaisuusinvestointeihin kuten<br />
tasausvarausta.<br />
MVL on ”kevyempi” verotusmuoto kuin EVL.<br />
Nyrkkisääntönä voidaankin pitää, että pysy MVL:n<br />
piirissä niin kauan kuin mahdollista.<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 76
Henkilöverotuksen lyhyt oppimäärä<br />
• Jokaisella verovelvollisella on kolme tulonlähdettä<br />
• Henkilökohtainen tulonlähde (TVL)<br />
• Elinkeinotoiminnan tulonlähde (EVL)<br />
• Maatalouden tulonlähde (MVL)<br />
• Tulonlähteet lasketaan yhteen <strong>ja</strong> verotetaan TVL:n mukaan eri<br />
yritysmuodoilla.<br />
• Luonnollisilla henkilöillä <strong>ja</strong> kuolinpesillä tulonlähteistä<br />
(TVL+EVL+MVL) saadut tulot <strong>ja</strong>etaan kahteen tulolajiin kukin<br />
tulolähteen omaa lainsäädäntöä noudattaen<br />
• Pääomatulo<br />
• veron määrä 29 %<br />
• pääomatuloa ovat esim. vuokratulot, puunmyyntitulot, osinkotulot<br />
• Ansiotulo<br />
• valtion veron määrä tulon suuruuden mukaan eli progressiivinen<br />
• kunnallisvero, kirkollisvero <strong>ja</strong> sairaanhoitomaksu tietyn prosentin<br />
mukaan<br />
© Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalouden tutkimuskeskus 6.2.2012 77
MTT Taloustutkimus<br />
Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki<br />
puh (040 861 4197), email: Anu.Koivisto@mtt.fi<br />
http://www.mtt.fi/mttl
Change language