Loppuraportti ilman reunuksia.indd - Asuntomessut
Loppuraportti ilman reunuksia.indd - Asuntomessut
Loppuraportti ilman reunuksia.indd - Asuntomessut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
OPPURAPORTTI<br />
<strong>Asuntomessut</strong> Oulussa 2005
isältö<br />
3<br />
Onnistunut juhlavuosi syntyy yhteisvoimin<br />
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen<br />
4<br />
Kiitos messutekijöille<br />
Pirjo Sirviö<br />
5<br />
6<br />
7<br />
8<br />
9<br />
10<br />
11<br />
12<br />
14<br />
15<br />
16<br />
17<br />
18<br />
19<br />
20<br />
21<br />
22<br />
23<br />
Aikaa sitten edellä<br />
Kaavoitus<br />
Messualueen faktat<br />
Tontinluovutus<br />
Suunnittelun ohjaus<br />
Kuntatekniikka, Messuaikaiset rakenteet<br />
Liikenne<br />
Teemat<br />
Rakentaminen<br />
Tekninen laatu<br />
Viherrakentaminen<br />
Taide, Hiljentymiskappeli Lilja<br />
Oheiskohde Kiila<br />
Tiedotus ja media<br />
Ryhmät<br />
Matkailu ja markkinointi<br />
Yhteenveto<br />
Vastuu tulevaisuudesta<br />
Raija-Leena Ahtola-Marks<br />
24<br />
Työryhmät
Onnistunut juhlavuosi syntyy<br />
yhteisvoimin<br />
Oulussa on tänä vuonna juhlittu moneen otteeseen<br />
ja monella eri tavalla. Juhlavuosi on koottu<br />
pienistä ja suurista palasista, joilla jokaisella<br />
on ollut tärkeä osa juhlistamassa kaupungin<br />
400-vuotista taivalta.<br />
Kiitos onnistuneesta juhlavuodesta kuuluu kaikille<br />
tekijöille. Juhlamieli on tarttunut vuoden<br />
varrella, eivätkä vastoinkäymiset ole lannistaneet,<br />
kun toimeen on tartuttu yhteisin voimin.<br />
Näinhän Oulussa on kautta aikain ollut tapana<br />
luoda menestystarinoita.<br />
Juhlavuosi alkaa kääntyä kohti loppusuoraa.<br />
Selkeinä kohokohtina ja huippuhetkinä ovat<br />
mieleen jääneet vuoden suurtapahtumat Aikamatka<br />
Oulu ja Oulun <strong>Asuntomessut</strong>. Molemmat<br />
tapahtumat kokosivat yli satatuhatta vierailijaa.<br />
Ne olivat mainio osoitus oululaisten taidosta<br />
tehdä saumatonta yhteistyötä. Parhaat voimat<br />
olivat liikkeellä, ja yhteen hiileen puhaltamalla<br />
saatiin aikaan näyttävät ja mieleenpainuvat<br />
kokonaisuudet.<br />
Asuntomessualueella oli nähtävissä selkeästi,<br />
miten Oulun kaupunki haluaa vastata monipuoliseen<br />
asuntokysyntään. Kolmisenkymmentä<br />
persoonallista omakotitaloa sai rinnalleen<br />
kolme vuokrarivitaloa, kahdeksan paritaloa,<br />
rivitalon ja pienkerrostalon sekä neljä kerrostaloa.<br />
Messualue muodostaa sydämen, jonka<br />
ympärille Toppilansaareen kasvaa lähivuosina<br />
2800 oululaisen elinvoimainen ja viihtyisä kaupunginosa.<br />
Oulun asuntomessut herättivät ansaittua mielenkiintoa<br />
ja keskustelua. Vanhan tervasataman<br />
alueella näkyy arkkitehtien luomisvoima.<br />
Alueen talot jättävät Toppilansaareen erinomaisen<br />
muiston juhlavuodesta.<br />
Juhlavuoden pääteema kiteytyy lauseeseen<br />
”Kehitys kantaa kauas”. Juhlavuoden monipuolisuus<br />
ja sadat onnistuneet tapahtumat osoittavat,<br />
että osaamista ja ennakkoluulottomuutta<br />
riittää tässä kaupungissa. Niiden varassa Oulun<br />
on hyvä jatkaa eteenpäin.<br />
Valtakunnalliset asuntomessut järjestettiin nyt<br />
jo 36:tta kertaa. Oululla oli kunnia isännöidä<br />
messuja toistamiseen. Edelliset asuntomessut<br />
olivat Oulussa vuonna 1976.<br />
Haluan tässä yhteydessä vielä kerran kiittää<br />
lämpimästi Osuuskunta Suomen Asuntomessuja<br />
hyvästä yhteistyöstä.<br />
Kari Nenonen<br />
kaupunginjohtaja<br />
3
kiitos messutekijöille<br />
Oulun kaupunki ryhtyi vuonna 1999 valmistelemaan<br />
juhlavuoden 2005 asuntomessutapahtumaa.<br />
Kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen<br />
työnjako oli alusta alkaen selkeä.<br />
Oulu halusi tarkoituksellisesti esitellä messualueella<br />
hieman erilaista asumista. Myös tällaista<br />
rakentamista kaupunkilaiset tarvitsevat,<br />
siitä osoituksena oli laaja kiinnostus Toppilansaaren<br />
pientalotontteihin.<br />
Kaupunki kaavoitti alueen, ohjasi rakentamistapaohjeilla<br />
ja muilla toimenpiteillä alueen ollut Oululle ja Oulun seudulle tervetullut ke-<br />
Jokainen kävijä, ihastunut tai vihastunut, on<br />
ja ympäristön rakentumista. Kaupunki myös sävieras.<br />
rakennutti messutapahtuman vaatimat pysäköintialueet,<br />
messukentät ja muut rakenteelliset<br />
kulissit. Suomen <strong>Asuntomessut</strong> vastasi lesta projektityöryhmälle, kaikille Oulun<br />
Lämmin kiitos asuntomessutoimikunnan puo-<br />
kau-<br />
messutapahtuman valtakunnallisesta markkinoinnista<br />
ja messutapahtuman aikaisesta operatiivisesta<br />
johtamisesta.<br />
Messualue herätti monensuuntaista keskustelua.<br />
Kävijät ihastelivat kerrostalojen rohkeita<br />
uusia ratkaisuja samoin kuin viherrakentamista<br />
ja alueelle sijoitettua taidetta. Kritiikkiä tuli siitä,<br />
että olisi pitänyt olla enemmän kohtuuhintaisia<br />
asuntoja ja erilaisia asumismuotoja.<br />
pungin ja seutukuntien työntekijöille ja vir-<br />
aik aa s<br />
kamiehille, suunnittelijoille, arkkitehdeille,<br />
ammattirakentajille ja yksittäisille perheille<br />
joiden mittavan työpanoksen avulla alue valmistui<br />
hyvissä ajoin ennen messuja. Samoin<br />
kiitokset tiedotusvälineille, jotka ahkeraan ja<br />
asiallisesti tiedottivat tapahtumasta. Ja lopuksi<br />
kiitos Osuuskunta Suomen Asuntomessuille<br />
siitä, että saimme oululaisina tilaisuuden esitellä<br />
uutta asuntorakentamisen kärkeä kaikille<br />
Tosiasiassa alueelta löytyivät kaikki asumismuodot,<br />
myös laadukasta vuokra-asumista.<br />
Tämä jäi hieman pientalovaltaisuuteen tottuneilta<br />
messuvierailta huomaamatta.<br />
alueesta, asumisesta, rakentamisesta ja sisustamisesta<br />
kiinnostuneille.<br />
Olemme oululaisina ylpeitä uudesta<br />
Toppilansaaren asuntoalueestamme!<br />
Pirjo Sirviö<br />
<strong>Asuntomessut</strong>oimikunnan puheenjohtaja<br />
Kaupunginvaltuutettu<br />
4<br />
Teknisen lautakunnan jäsen
o<br />
aikaa sitten edellä<br />
Onnekas luonnonmullistus siivitti Oulun menestyksen tielle 1700-luvulla. Oulun satamaolot olivat olleet huonot,<br />
kunnes luonto ratkaisi ongelmat. Marraskuussa 1724 satoi kaatamalla, eikä tulvehtiva vesi päässyt purkautumaan<br />
Oulujoen suulla jäiseen mereen. Tulva peitti kaupungin, ja viimein vesimassat puhkaisivat laskuväylän<br />
Toppilansalmeen aiemman pienen puron tilalle.<br />
Toppilansalmi toimi syntymästään asti kaupungin satamana. Oulusta kehittyi todellinen tervaporvareiden kaupunki,<br />
jonka kauppahuoneet harjoittivat laivanvarustusta, merenkulkua ja ulkomaankauppaa. Toppilassa, messualueen<br />
vastarannalla, sijaitsi pitkä rivi tervavarastoja eli Toppilan tervahovi, jonka englantilaiset polttivat<br />
Krimin sodan aikana 1854. Tervahovi ja palossa tuhoutuneet laivaveistämöt rakennettiin uudestaan, ja Oulun<br />
menestys jatkui. Tervakauppa oli huipussaan Yhdysvaltojen sisällissodan aikaan 1857, mutta tyrehtyi, kun tervahovi<br />
paloi toistamiseen 1901. Toppilansalmen sataman kukoistuksen aikoina kauppiaat rakensivat Toppilansaareen<br />
nikkarityylisen huvilayhdyskunnan, jota herrasväki asutti kesäisin. Huviloissa järjestettiin ”kalaaseja”<br />
ja viihdykkeeksi kulturelleja musiikkitilaisuuksia. Välillä käytiin ravintolahuoneusto Bellevuessa tanssimassa ja<br />
itten e<br />
kilistelemässä laseja ”ihanalle kesäyön valolle”. Oulun vanhimman huvila-alueen pitsihuvilat rapistuivat, ja<br />
niiden osana oli purkutuomio. Neljä huviloista suojeltiin asemakaavassa.<br />
Toppilansaaren uusi asuinalue kaavoitettiin omaleimaisen menneisyyden hengessä. Entisen tervasataman karheus<br />
oli Oulun vuoden 2005 asuntomessujen näyttämönä. Yksilölliset arkkitehtien suunnittelemat messutalot<br />
rakennettiin oululaisen vaurauden perustuksille, kansainvälisen kaupan ja mahtavien tervaporvareiden huvilakulttuurin<br />
sijoille.<br />
5
aavoitus<br />
s<br />
kaavo<br />
Kaavoitus<br />
Entisestä satama- ja huvilakäytöstä vapautunut Toppilansaari<br />
osoitettiin 1990 –luvun alussa yleiskaavassa kerrostalovaltaiseksi<br />
asuntoalueeksi. Tulevan maankäytön muutoksen ja asemakaavoituksen<br />
pohjaksi alueesta järjestettiin vuonna 1999 yleinen<br />
aatekilpailu, jonka jälkeen alueen asemakaavoitus käynnistyi kilpailutuloksen<br />
pohjalta kaupungin omana työnä. Tavanomaisten<br />
osallistahojen lisäksi asemakaavoituksen käynnistysvaiheessa<br />
hanketta varten perustettiin asukastestiryhmä, jonka tarkoituksena<br />
oli arvioida kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita sekä antaa<br />
palautetta suunnitelmista kaavoituksen eri vaiheissa. Asemakaavoituksen<br />
ollessa jo vireillä, päätettiin tulevan asuntoalueen luo-<br />
TOPPILANSAARI<br />
ASUNTOMESSUALUE<br />
pientalot 24kpl<br />
vaaleat<br />
kivitalot<br />
tummat<br />
tiilitalot<br />
kytketyt pientalot<br />
paritalot<br />
tornitalo<br />
kerrostalot<br />
rivitalot<br />
kirkkaanväriset<br />
puutalot<br />
messukenttä<br />
portti<br />
vaaleat<br />
puutalot<br />
harjakatot<br />
loivat pulpettikatot<br />
6
teisimman osan varaamisesta asuntomessualueeksi. Asemakaava<br />
tuli pääosin voimaan vuonna 2003 ja kokonaisuudessaan lainvoimaiseksi<br />
keväällä 2005.<br />
Toppilansaaren asemakaavoituksen keskeisinä lähtökohtina ovat<br />
olleet merellinen ympäristö, luonnonolosuhteet ja rakennusperinne.<br />
Toppilansaari on mitoitettu asuntoalueeksi, jonne sijoittuu<br />
alueen valmistuttua n. 1400 asuntoa. Kaupunginosan keskus lähipalveluineen<br />
sijoittuu alueen painopisteeseen salmen yli suunnitellun<br />
uuden sillan äärelle. Rakentamisen tehokkuus sekä kerrosluvut<br />
laskevat meren ja länsipuolisten virkistysalueiden suuntaan.<br />
Pitkän ja kapean alueen kokoojakatuna toimiva Pitkänmöljäntie<br />
ja sen myötäinen kerrostalorivistö muodostavat asuntoalueen<br />
toiminnallisen sekä kaupunkikuvallisen selkärangan, joka kytkee<br />
asuntomessualueen osaksi muuta asuntoaluetta.<br />
itusmessualueen<br />
faktat<br />
Asuntomessualueen maamerkin ja Pitkänmöljäntien päätteen<br />
muodostaa kahdeksankerroksinen pistetalo. Sen tarkempi suunnittelu<br />
rantakorttelin tapaan on ratkaistu suunnittelukilpailun avulla.<br />
Omakotitalot on sijoitettu kerrostalokortteleiden länsipuolelle merenrantapuiston<br />
äärelle ja ne on jäsennelty kuuden talon ryhmiksi<br />
• messualue 12 ha<br />
• kokonaiskerrosala 20 440 m²<br />
• asuinkerrosala 18 180 m²<br />
• pientalojen tonttikoot 750-1250 m²<br />
• pientalojen tonttihinnat 45 000 – 65 000 e<br />
• pientaloasuntojen keskikoko 183 m²<br />
katuaukioiden ympärille. Aluetta jäsentävä kaupunkimainen puistoalue<br />
Meripojanreitti muodostaa messualuetta kokoavan ympäristöaiheen.<br />
Rakentamistapaa on ohjattu asemakaavan tueksi laaditulla<br />
korttelisuunnitelmalla sekä rakentamistapaohjeilla.<br />
• 162 asuntoa ja noin 350 asukasta<br />
• messuilla näytteillä 49 asuntoa:<br />
28 omakotitaloa, joista:<br />
- 24 erillispientaloa<br />
- 4 kytkettyä pientaloa<br />
• rantakorttelissa:<br />
- 8 paritaloa<br />
fakt<br />
- 1 rivitalo<br />
- 1 pienkerrostalo<br />
• 3 vuokrarivitaloa<br />
• 4 kerrostaloa<br />
<strong>Asuntomessut</strong>alot<br />
1-3 YIT Rakennus Oy / As Oy Oulun Seilori<br />
4-7 NCC Rakennus Oy / As Oy Oulun Reimari<br />
8-10 Rakennus-Hanka Oy / As Oy Oulun Isomasto<br />
13-13 Sato-Rakennuttajat Oy, Rakennus-Forum Oy / As Oy Oulun Fokkatorni<br />
14-16 Sato-Rakennuttajat Oy, Rakennus-Forum Oy, Oulun Rakennusteho Oy /<br />
As Oy Oulun Reelinki<br />
17 Rakennus Koskela<br />
18, 21 As Oy Oulun Rokkipolvi<br />
22 Lammi-kivitalo Villa Iivi<br />
23 Jämerä-kivitalo Villa Valo<br />
24 Lammi-kivitalo Keskiyön aurinko<br />
25 Lammi-kivitalo Kumpeli<br />
26 Jämerä-kivitalo Aurinkopiha<br />
27 Talo Nissi<br />
28 Solidus<br />
29 Terva Ruukki<br />
30 Talo Domector<br />
31 Talo Wienerberger<br />
32 Tiilerin Ruukki<br />
33 Jämäkkä-kivitalo Louhi<br />
34 Talo Niemelä<br />
35 APK-talo<br />
36 Talo Virolainen<br />
37 Graafinen talo<br />
38 Tikkurilan Helmi<br />
39 Talo Ruotsalainen<br />
40 Kanavapalatsi<br />
41 Rantapääsky / Lappli-Talot Oy<br />
42 Talo Foni<br />
43 Villa Honkamaa<br />
44 Villa Ulmus<br />
45 Villa Laivakello / Teknisen laadun talo<br />
46 Talo Linnea<br />
47-49 Oulun Sivakka Oy / Messupurjehtija<br />
7
ontinluovutus<br />
Kerros- ja rivitaloluonnokset olivat keskenään<br />
verrattuina hyvin korkeatasoisia, joten<br />
valinta osoittautui vaikeaksi. Valinnan<br />
ulkopuolelle jouduttiin jättämään ratkaisuiltaan<br />
mielenkiintoisia ja valintakriteerit<br />
hyvin täyttäviä luonnoksia.<br />
Asuntomessujen laaturyhmän arkkitehdit<br />
muodostivat valmistelevan työryhmän,<br />
jonka ehdotuksen pohjalta laaturyhmä<br />
esitti ja tekninen lautakunta päätti tontinsaajat.<br />
suu<br />
Tontinvaraajien kanssa solmittiin laatu-<br />
sopimukset, joissa kaikki hankkeen kolme<br />
osapuolta, messurakentaja, Oulun kaupunki<br />
ja Osuuskunta Suomen <strong>Asuntomessut</strong><br />
sitoutuivat yhteisiin laadullisiin, aikataulullisiin<br />
ja messullisiin tavoitteisiin.<br />
suunnittel<br />
Tontinluovutus<br />
Asuntomessualueen tonttien hakumenettelystä<br />
järjestettiin seminaaripäivä<br />
7.5.2003. Uutta hakumenettelyssä oli<br />
se, että kaikilta hakijoilta vaadittiin arkkitehdin<br />
tekemä suunnitelma, jonka tuli<br />
perustua rakennustapaohjeisiin ja korttelisuunnitelmaan.<br />
Rakentamistapaohjeilla<br />
Tonttien jakoperusteissa painotettiin laadukkaan<br />
suunnittelun ja toteutettavuuden<br />
lisäksi rohkeaa innovatiivista otetta.<br />
Suunnitteluratkaisuissa arvostettiin valon<br />
moninaista hyödyntämistä. Määräaikaan<br />
mennessä tonttihakemuksia tuli kaksi<br />
kertaa jaettavana olevien tonttien määrä.<br />
Hakemukset numeroitiin ja hakijoiden<br />
taustatiedot peitettiin.<br />
Pientalotonttien saajien valinta osoittautui<br />
yllättävänkin helpoksi, koska terävin<br />
on t inlu<br />
tavoiteltiin alueelle vanhan satama-alueen<br />
henkeä. Samalla haluttiin varmistua<br />
siitä, että ilmeiltään hyvinkin yksilöllisistä<br />
messutaloista saatiin muodostettua yhtenäinen<br />
kokonaisuus. Tonttien hakuaika<br />
kesti kolme ja puoli kuukautta.<br />
8<br />
luonnosten kärki erottui selvästi muusta<br />
tarjonnasta. Neljä kytkettyjen pientalojen<br />
tonttia luovutettiin hinta-laatu vertailun<br />
perusteella.
nnittel<br />
un ohjaus<br />
9<br />
Suunnittelun ohjaus<br />
Tonttien varaajille pidettiin yhteensä yli<br />
40 kortteli- tai solukohtaista palaveria ja<br />
kaksi yhteistä info –tilaisuutta.<br />
Suunnitelmista vaadittiin tehtäväksi pienoismalli.<br />
Korttelikokouksissa käytiin läpi<br />
muun muassa liittymiset viereisten tonttien<br />
rakennelmiin ja ympäristöön, lupaasiakirjat,<br />
niiden täyttäminen ja piirustusten<br />
lupavalmius.<br />
Aikaisemmilta messupaikkakunnilta hankitun<br />
kokemuksen perusteella tiedettiin,<br />
että rakennusten ja rakennelmien yhteisten<br />
rajapintojen liitoskohtien korot<br />
muodostavat riskin. Työkaluksi riskien<br />
Rakennuslupien sisäänjättöä varten varattiin<br />
yhdelle viikolle jokaista luvanhakijaa<br />
hallintaan valittiin suunnitteluvaiheen ohjausprosessi,<br />
johon rakentajat ja heidän<br />
ov utus<br />
suunnittelijansa sitoutettiin laatusopimuksessa.Korttelikokouksiin<br />
osallistuivat<br />
rakentaja, pääsuunnittelija ja tarvittaessa<br />
muut suunnittelijat.<br />
varten vastaanottoaika. Varsinainen lupavalmistelu<br />
vaati näin aikaa vain yhden viikon.<br />
Kokemus osoitti, että asuntomessuilla<br />
käytettyä suunnittelunohjausprosessia<br />
voisi hyödyntää tulevaisuudessa uusien<br />
pientaloalueiden normaalissa lupavalmistelussa.
untatekniikka<br />
Kuntatekniikka<br />
Toppilansaaren ja siihen sisältyvän asuntomessualueen<br />
kuntatekniikan suunnittelu aloitettiin<br />
vuonna 2002 ja rakentaminen keväällä 2003.<br />
Toppilansaaren kuntateknisiin töihin sisällytettiin<br />
myös asuntomessualueen maaperän puhdistaminen.<br />
Toppilansaaren asemakaavoitetusta asuntoalueesta<br />
kuntateknisten palvelujen piiriin<br />
messualueen ulkopuolellakin. Toppilansaaren<br />
kuntatekniikan suunnitelmat laadittiin pääosin<br />
kaupungin omana työnä.<br />
Kuntatekniikan kannalta asuntomessujen antina<br />
Toppilansaaren uudelle asuntoalueelle<br />
on nähtävä ainakin keskimääräistä korkeampi<br />
Kuntatekniikan rakentamisen ensimmäinen<br />
urakka käynnistyi toukokuussa 2003 ja seuraavana<br />
Toppilansaaren rantarakenteiden ensimmäisen<br />
vaiheen urakka syyskuussa 2003.<br />
Asuntomessuihin mennessä Toppilansaaren<br />
asuinympäristön laatutaso ja sen toteutuminen<br />
huomattavasti lyhyemmällä aikavälillä tavanomaiseen<br />
oululaiseen aluerakentamiseen verrattuna.<br />
Lisäksi on syntynyt merkittävä tonttireservi<br />
lähivuosien kerrostalorakentamiselle.<br />
kuntatekniikkaa rakennettiin ainakin 15:nä<br />
eri urakkana, joiden tuotoksena syntyi uutta<br />
yleisten alueiden ympäristöä ja tekniikkaa<br />
seuraavasti: katuja noin 3,5 kilometriä, erillisiä<br />
kevyen liikenteen väyliä noin kolme kilometriä,<br />
venesatama ja rantaverhousta noin yksi<br />
kilometri, kaksi aallonmurtajaa sekä kaikkiin<br />
katuihin teknisen huollon ja tietoliikenteen<br />
verkostot. Lisäksi Toppilansaareen rakennettiin<br />
noin 16 hehtaaria puistoalueita.<br />
Messuaikaiset rakenteet<br />
Toppilansaaressa ja Toppilasalmen pohjoispuolisilla<br />
vanhoilla satama-alueilla toteutettiin<br />
asuntomessutoimintoja varten pysäköintialueita<br />
ja muita messutoimintoihin liittyviä<br />
kenttäalueita. Messurakenteisiin kuului myös<br />
asuntomessujen ajaksi rakennettu ja messujen<br />
jälkeen purettu ponttonisilta. Laajojen,<br />
noin kymmenen hehtaarin pysäköintialueiden<br />
Toppilansaaren kuntatekniikasta noin 90 prosenttia<br />
valmistui asuntomessuihin mennessä.<br />
rakentaminen huonokuntoisille vanhoille satama-alueille<br />
oli suurin yksittäinen messujen<br />
aiheuttama menoerä.<br />
Messualueen saattaminen kuntatekniseen<br />
valmiuteen tuotti huomattavan suuren osan<br />
10
Liikenne<br />
Asuntomessuille oli mahdollisuus tulla monella<br />
Messuvieraita varten rakennettiin Toppilaan,<br />
messualueen vastarannalle pysäköintialue<br />
3000 autolle. Messujen ajaksi salmen yli rakennettiin<br />
väliaikainen ponttonisilta jalankulkuyhteydeksi<br />
pysäköintialueilta asuntomessualueelle.<br />
Motoristeille varattiin oma paikoitusalue,<br />
jonka yhteydessä oli tilat varusteiden vaihtoon<br />
ja säilytykseen.<br />
tavalla. Oululaiseen tapaan tultiin polkupyörilläkin.<br />
Pitkäaikainen messutoimija totesikin,<br />
että ei missään aikaisemmin ollut nähnyt vastaavaa<br />
pyörämerta. Useita satoja polkupyöriä<br />
Näytteilleasettajille oli varattu pysäköintitilaa<br />
porttialueen välittömään läheisyyteen noin<br />
oli päivittäin porttialueen eteen varatulla alueella.<br />
Messuaikaisen liikenteen sujuvuus varmistettiin<br />
hyvällä opastuksella. Autoilijat opastettiin<br />
ympäröiviltä pääteiltä kaukoviitoituksella suoraan<br />
messujen pysäköintialueelle.<br />
kniikka<br />
350 autolle. Ryhmiä kuljettaneet bussit pääsivät<br />
Toppilansaareen lähelle pääporttia. Paikkoja<br />
varattiin 60 bussille.<br />
Pysäköintialueilla vieraita ohjasi kaupungin<br />
palkkaamat liikenteenohjaajat.<br />
Yhteydet keskustasta messualueelle hoidettiin<br />
kaupunkiliikenteen bussilla, eli oululaisittain<br />
onnikalla, joka poikkesi messujen ajan portin<br />
Lähinnä pysäköintialuetta olevien liikennevalojen<br />
ajoitusta tarkistettiin niin, että messuliikenne<br />
ei ruuhkauttanut kaupungin muuta liikennettä.<br />
Pienenä riskinä nähtiin aluksi Oulujoen Messualueen ja keskustassa sijainneen oheis-<br />
tuntumaan rakennetulle tilapäiselle pysäkille.<br />
ylittävien moottoritiesiltojen korjaustyö, mutta kohteen väliä liikennöi toinen oululainen ilmiö,<br />
käytännössä sekään ei aiheuttanut messuliikenteelle<br />
ongelmia.<br />
masti kuuluva ”kaupunkijuna”.<br />
MessuPotna, kaupungin kesään erottamatto-<br />
Autoilijoille oli viitoitus myös kaupungin keskustasta.<br />
Pyöräilijät ja jalankulkijat opastettiin sandra-laiva liikennöi Kauppatorin rannasta<br />
Messualueelle oli yhteys myös vesitse. Alek-<br />
keskustasta messualueelle kevyenliikenteen-<br />
messuille.<br />
väyliä myöten.<br />
liikenne<br />
11
teemat<br />
teemat<br />
YKSILÖLLINEN SUUNNITTELU JA<br />
VALO<br />
Lähtökohtana asukkaat ja valo<br />
Toppilansaaren messualueen omakotitalot<br />
ovat kunkin rakentajaperheen itselleen<br />
suunnitteluttamia yksilöllisiä koteja.<br />
Suunnittelusta vastaavan pääsuunnittelijan<br />
tuli olla koulutukseltaan arkkitehti.<br />
Suunnittelukriteereissä painotettiin valon<br />
innovatiivista hyödyntämistä yhtenä asumisen<br />
elementtinä.<br />
Asumisen koko kirjo<br />
Oulun messualueella oli esillä kattava valikoima<br />
hyvin erilaisia ja yksilöllisiä rakennustyyppejä.<br />
Messualueella toteutuivat<br />
kaikki asumisen muodot: omakotitalot,<br />
rivitalot, paritalot, kerrostalot, omistusasuminen<br />
ja vuokra-asuminen.<br />
12<br />
VANHAN SATAMA-ALUEEN<br />
UUSIOKÄYTTÖ<br />
Ihmiselle parhaat paikat<br />
Toppilansaaren vanha satama- ja varastomiljöö<br />
muuntui rakentamisen myötä<br />
uudeksi urbaaniksi asuinalueeksi. Ilmiö<br />
on tuttu myös Euroopassa, jossa vanhoja<br />
teollisuusalueita otetaan asuinkäyttöön<br />
ympäristön omaleimaisuutta ja kulttuuriperintöä<br />
kunnioittaen.<br />
Merellisyys<br />
Messualueen sijainti Toppilansaaren pohjoiskärjessä<br />
avaa alueen asukkaille välittömän<br />
yhteyden merelle ja Toppilansalmeen,<br />
Oulun historiallisen tervasataman<br />
sijoille. Pohjanmeren ulapat avautuvat<br />
panoraamaksi messualueen maamerkin,<br />
Fokkatornin ylimmistä kerroksista. Salmen<br />
rantaan, alueen rantakortteleiden<br />
edustalle rakennettiin pienvenesatama ja<br />
saaren pohjoispäähän sataman suojaksi<br />
kaksi aallonmurtajaa.
YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN<br />
Vastuu luonnosta<br />
Toppilansaaressa toteutettiin ympäristörakentamisen<br />
projekti, joka on osa EU:n<br />
tavoite 2-ohjelman maankäytön muutostilanteiden<br />
hallinta –hanketta. Käytännössä<br />
projekti tarkoitti paikallisen kasviston<br />
säilyttämistä, monimuotoista viherrakentamista<br />
ja luonnonmukaista sade- ja pintavesien<br />
käsittelyä.<br />
RAKENTAMISEN LAADUN OHJAUS<br />
Kaunis ja ehyt kaupunkikuva<br />
Oulun asuntomessualueen suunnittelun<br />
kantavana ajatuksena ja tavoitteena oli<br />
hallitun kaupunkikuvallisen kokonaisuuden<br />
luominen. Tontinsaajien valintakriteerit<br />
perustuivat Oulun arkkitehtuuripoliittisessa<br />
ohjemassa määriteltyyn<br />
suunnittelun laatuun. Alueen kahdesta<br />
korttelista järjestettiin arkkitehtikutsukilpailu,<br />
jonka voitti helsinkiläinen arkkitehtitoimisto<br />
Arkkitehtiryhmä A6 Oy.<br />
Rakentamisen laatuhanke<br />
Oulun kaupungin Rakennusvalvontavirasto<br />
toteutti messualueella teknisen laadun<br />
pilottihankkeen. Tavoitteena oli kehittää<br />
pientalorakentamiseen laadun arviointimenettelyä<br />
arvioimalla talojen energiankulutusta,<br />
kosteudenkestävyyttä, sisä<strong>ilman</strong><br />
laatua ja ympäristövaikutuksia.<br />
Taide osa rakennettua<br />
ympäristöä<br />
Saksalainen kuvanveistäjä ja arkkitehti<br />
Herbert Dreiseitl suunnitteli Meripojanreitin<br />
puistoon kaksi kierrätysmetallista<br />
valmistettua ympäristötaideteosta Majakka<br />
ja Uponnut laiva.<br />
Oulun taidemuseo, Oulun taiteilijaseura,<br />
Proto ry, Oulun läänin taidetoimikunta<br />
ja Limingan taidekoulu käynnistivät yhteisen<br />
taidehankkeen, jonka tuloksena<br />
oululaisten kuvataitelijoiden ja taideteollisen<br />
alan taitajien teoksia ja tuotteita<br />
esiteltiin messualueen taloissa, aukioilla<br />
ja viheralueilla. Taideprojekti nimettiin<br />
ARS MÖLJÄKSI.<br />
13
Keskeisin liikenteen sujumisen kannalta tehty<br />
päätös oli se, että pientaloalueen takana kulkeva<br />
kevyenliikenteenväylä, Aallokkopolku,<br />
rakennettiin raskasta ajoneuvoliikennettä kestäväksi,<br />
väliaikaiseksi tieksi. Näin messualueen<br />
työmaaliikenne voitiin hoitaa yksisuuntaisena<br />
ja välttää katupihojen autosumat.<br />
Rakentaminen<br />
Messualueen ensimmäisten kohteiden rakentaminen<br />
alkoi huhtikuussa 2004. Alueen rakentamisen<br />
kannalta rajoittavin tekijä oli se, että<br />
pientalot ryhmittyvät kuuden talon ryhminä<br />
neljän katupiha-aukion ympärille. Kohteiden<br />
rakentaminen käynnistyi osittain samanaikaisesti<br />
ja valmistumisajankohdan deadline oli<br />
kaikilla sama. Tämä asetti omat vaatimuksensa<br />
sekä kohteiden työnjohdolle, että kadunrakentamisen<br />
ja talonrakentamisen aikataulujen<br />
yhteensovittamiselle. Työmaasuunnittelu ja<br />
rakennusmateriaalivirtojen logistiikan suunnittelu<br />
oli alkuvaiheen vaativimpia tehtäviä.<br />
Suunnittelunohjauskokouksissa tehty korttelikohtaisen<br />
korkomaa<strong>ilman</strong> yhteensovittaminen<br />
helpotti rakennusaikaista valvontaa oleellisesti.<br />
Sen sijaan vuoden 2004 poikkeuksellisen<br />
sateinen kesä aiheutti ongelmia lähinnä rakenteiden<br />
kastumisina.<br />
Katupihoja rajaavien muurien ja aitojen perustukset<br />
oli tehtävä kadunrakentajan aikataulusta<br />
johtuen hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä<br />
taas hankaloitti raskaiden rakennuselementtien<br />
ja julkisivumateriaalien siirtoja tonteille.<br />
Yhtiömuotoisten kohteiden rakentaminen sujui<br />
ennakoiduissa aikatauluissa. Vuokrarivitalokohteen<br />
rakentaminen viivästyi alustavasta<br />
aikataulusta, mutta tämäkin kohde valmistui<br />
akentaminen<br />
Tiukasta rakentamisaikataulusta johtuen laa-<br />
akenta<br />
tuneuvotteluissa korostettiin ennakoiden ammattitaitoisen<br />
työnjohdon merkitystä.<br />
Jo etukäteen oli tiedostettu, että messualueen<br />
rakentamisen suurin kulmakivi on rakentamisen<br />
aikaisen liikenteen suunnittelu ja ohjaus.<br />
messuihin mennessä. Laatusopimuksissa sovittiin<br />
viisaasti ennakoiden rakennusten valmistumisajankohdaksi<br />
kuukausi ennen messuja.<br />
14
tekninen laatu<br />
Teknisen laadun hanke<br />
tasuunnitelmalla varmistaa rakenteiden<br />
pinnoitettavuusvaatimusten täyttyminen<br />
ennen messuja.<br />
Rakennusvalvonnan<br />
laatuhankkeeseen<br />
liittyen VTT suoritti messualueen pientalojen<br />
lämpökuvaukset ja tiiveysmittauk-<br />
Oulun asuntomessujen pientaloissa kokeiltiin<br />
Oulun rakennusvalvonnan kehittämää<br />
pientalon teknisen laadun set. Mittausten tavoitteena oli kannustaa<br />
tähtiluokitusta eli suunnittelu- ja arviointijärjestelmää.<br />
Pientalorakentajat sitoutuivat<br />
teknisen laadun hankkeeseen<br />
laatusopimuksessa. Hankkeen tavoitteena<br />
oli kehittää pientalorakentamiseen<br />
parantamaan talon tiiveyttä. Mittausten<br />
tulosten perusteella rakentajilla oli vielä<br />
mahdollisuus parantaa tiiveydeltään<br />
heikkoja kohtia. Mittauksissa ilmenneitä<br />
virheitä korjattiin ja uusintamittauksissa<br />
laadun kansanomainen ja kannustava<br />
suunnittelu- ja arviointimenettely, joka<br />
sisältää talojen energiankulutuksen, kosteudenkestävyyden,<br />
sisä<strong>ilman</strong> laadun ja<br />
ympäristövaikutusten arvioinnin.<br />
Kesän 2004 sateiden aiheuttamien kosteusongelmien<br />
hallintaan kehitettiin viisivaiheinen<br />
prosessi. Rakentajille pidettiin<br />
todettiin tiiveyksien parantuneen. Mitta-<br />
minen<br />
ukset osoittivat, että messutalot ovat noin<br />
kaksi kertaa tiiviimpiä kuin suomalaiset<br />
pientalot keskimäärin.<br />
Hyvän sisä<strong>ilman</strong> ja energiansäästön takaamiseksi<br />
rakentajia opastettiin tekemään<br />
hyviä teknisiä laatuvalintoja, jotka<br />
ohjasivat esim. rakennusosien, lämmityslaitteiden<br />
ja <strong>ilman</strong>vaihtokoneiden<br />
luentosarja työmaan kosteuden hallinnasta,<br />
työmaalla tehtiin rakennuskohtaiset valintoja. Ympäristövaikutusten osiossa<br />
katselmukset ja lisäksi messutaloista pyydettiin<br />
hankekohtaiset yksilölliset rakentystä,<br />
huoltoihin ja kunnossapitoon va-<br />
korostettiin elinkaarisuunnittelun merkitamisen<br />
kosteudenhallintasuunnitelmat. rautumista ja uusiutuvien energiamuotojen<br />
hyödyntämistä. Messutalot saivat<br />
Suunnitelmista tuli ilmetä riskirakenteet,<br />
rakenteiden kuivatussuunnitelma, olosuhdehallinta<br />
ja tarvittavat mittaukset. kun suomalaiset pientalot saavat pääosin<br />
arvioinnissa keskimäärin 3,6 laatutähteä,<br />
Kosteudenhallintasuunnitelmia verrattiin kaksi laatutähteä.<br />
talojen rakentamisaikatauluihin. Talojen<br />
kosteusolosuhteiden kehitystä seurattiin<br />
sekä rakentajien että rakennusvalvonnan<br />
taholta. Tavoitteena oli kosteudenhallin-<br />
Teknisen laadun seminaari pidettiin<br />
14.7.2005. Seminaarissa julkaistiin teknisen<br />
laadun pilottikohteiden tulokset.<br />
15
ympäristö<br />
rakentaminen<br />
Asuntomessualueen keskellä sijaitsevan pitkänomaisen<br />
Meripojanreitin puiston kantavana<br />
Ympäristörakentaminen<br />
Toppilansaaren viheralueiden yleissuunnittelu<br />
käynnistyi asemakaavaratkaisuun nojautuen<br />
vuonna 2002. Suunnittelu liittyi EU:n tavoite-<br />
2-ohjelmaan: maankäytön muutostilanteiden<br />
hallinta.<br />
ideana on hulevesiuoman muovaama ympäristö.<br />
Puistossa on käytetty useita huleveden käsittelytapoja,<br />
kuten pintaveden keräilyä, viivyttämistä<br />
ja puhdistamista. Pääteemaa mukaillen<br />
on luotu selkeä, yksinkertainen puisto, johon<br />
on harkitusti sijoitettu erilaisia toiminnallisia<br />
paikkoja antamaan vastapainoa rauhalliselle<br />
Tavoitteena suunnittelussa oli merkittävien<br />
luontoarvojen säilyttäminen ja alueen maankäytön<br />
eri aikakausien mukanaan tuomien<br />
erityispiirteiden, kuten satamatoimintojen ja<br />
perustunnelmalle. Meripojanreitinpuiston ja<br />
siihen kytkeytyvän Hankavastaisenpuiston on<br />
suunnitellut maa<strong>ilman</strong>kuulu saksalainen suunnittelutoimisto<br />
Atelier Dreiseitl.<br />
huvilakulttuurin huomioiminen.<br />
Oulun kaupungin Tekninen keskus järjesti 11-<br />
Toppilansaaren tulevalla asuinalueella on nähtävissä<br />
monimuotoinen viheralueiden verkosto;<br />
luonnontilainen merenrantavyöhyke<br />
muuttuu asuinkortteleiden läheisyydessä luonnonmukaisista,<br />
käsitellyistä metsävyöhykkeistä<br />
rakennetuiksi Meripojanreitin puistoksi ja<br />
Toppilansalmen rantavyöhykkeeksi.<br />
16<br />
12.8.2005 kansainvälisen kaupunkiekologian,<br />
ympäristörakentamisen ja luonnonmukaisen<br />
hulevesien käsittelyn asiantuntijaseminaarin<br />
otsikolla: ” Urban Ecology and natural rain- and<br />
stormwater management in Urban areas”. Seminaariin<br />
osallistui 70 ympäristörakentamisen<br />
ja ympäristöalan asiantuntijaa.
Taide<br />
taide<br />
Taidetta esiteltiin messuilla monipuolisesti.<br />
<strong>Asuntomessut</strong>aloihin oli mahdollisuus valita<br />
lainaksi Oulussa ja koko Oulun läänissä vai-<br />
huomaamaan, miten paljon kuvataiteilijoita<br />
Pohjois-Suomesta ja Oulun seudulta löytyy.<br />
Hanke synnytti hienoa, aitoa yhteistyötä eri ta-<br />
kuttavien kuvataiteilijoiden, taideteollisten hojen kesken, loi ystävyyssuhteita ja kumppanuuksia.<br />
muotoilijoiden ja käsityöläisten tuotantoa.<br />
Kantavana ajatuksena kaupungin taidemusesuilta<br />
Lisäksi jokainen messuvieras sai mes-<br />
jonkinasteisen taidekokemuksen.<br />
on vetämässä projektissa oli saattaa kuvataide<br />
osaksi ihmisten arkielämää, eli taide sisälle taloihin<br />
ja asuntoihin osaksi sisustusta.<br />
Messuvieraat olivat positiivisesti yllättyneitä ja<br />
ilahtuneita siitä, että asuntomessuilla esiteltiin<br />
Hiljentymiskappeli Lilja<br />
Asuntomessualueelle rakennettiin arkkitehtiopiskelija<br />
Vesa Oivan suunnittelema ekumeeninen<br />
hiljentymiskappeli yhteistyössä<br />
UPM Puutuotetoimialan ja Oulun yliopiston<br />
tö<br />
taide<br />
aitoja teoksia. Jotkut esitellyt teokset jopa jäivät<br />
sijoilleen, eli asukkaat hankkivat ne omakseen.<br />
Sisätiloihin sijoitettavan taiteen ohella alueella<br />
oli esillä edustava valikoima paikallisten taiteilijoiden<br />
ja taideteollisen alan ammattilaisten<br />
ympäristöteoksia. ARS MÖLJÄ –projektin tuotannosta<br />
suuri osa valmistettiin alueelta kerätystä<br />
materiaalista. Teosten lähtökohtana oli<br />
vanhan ja uuden materiaalin yhdistäminen uudeksi<br />
kokonaisuudeksi symbolisoimaan Oulun<br />
kaupungin montaa ilmettä ja Toppilansaaren<br />
kappe<br />
vanhaa ja uutta maisemaa.<br />
ARS MÖLJÄ -taideprojektin tärkeimpänä saavutuksena<br />
pidettiin kuitenkin sitä, että hanke<br />
koulutti ison joukon oululaisia suunnittelijoita<br />
arkkitehtuuriosaston puustudion ja Osuuskunta<br />
Suomen Asuntomessujen kanssa.<br />
Kappelin suunnittelun lähtökohtana oli siirrettävyys,<br />
eli mahdollisuus purkaa ja koota rakennus<br />
uudelleen myös tulevina vuosina uusille<br />
asuntomessualueille.<br />
Hiljentymiskappelissa pidettiin messujen aikana<br />
päivittäinen rukoushetki. Tuiran seurakunnan<br />
kirkkoherra Hannu Ojalehto sai mukaan<br />
rukoushetkien järjestämiseen useita Oulun seurakuntia.<br />
Hiljentymiskappelia ja koko projektia<br />
pidettiin eri seurakunnissa erittäin mielekkäänä<br />
asiana. Kappelin sijainti erillään muusta messualueesta<br />
aiheutti sen, että messuvieraat eivät<br />
oikein löytäneet paikalle. Rukoushetkissä kävi<br />
enimmillään kerralla toistakymmentä ihmistä<br />
ja yhteensä koko messuaikana noin 180.<br />
kappeli<br />
17
Oheiskohde Kiila<br />
kiila<br />
Asuntomessujen oheiskohteeksi valittiin korjausrakentamiskohde<br />
asunto-osakeyhtiö Kiila. Kiila on yksi Pohjois-Pohjanmaan<br />
kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista, ja sen<br />
pihapiiri on luokiteltu rakennushistoriallisesti arvokkaaksi. Kiilaan<br />
kuuluu kaksi hirsirunkoista rakennusta, jotka edustavat<br />
tyypillistä 1920-luvun uusklassista puukaupunkirakentamista.<br />
Kiilan talo säilyi Oulun keskustassa Aleksanterinkadulla lähes<br />
alkuperäisessä asussaan yli 75 vuotta.<br />
Oheiskohteena ollut huoneisto sijaitsee Kiilan piharakennuksessa,<br />
jossa oli alunperin neljä asuntoa. Talon rakenteet olivat<br />
hyvässä kunnossa, vaikka asunnot olivatkin päässeet pahasti<br />
rappiolle. Peruskorjattuun huoneistoon yhdistettiin yläkerran<br />
yksiö, alakerran kaksio ja kellari. Rakennustyöt aloitettiin kesällä<br />
2004. Kellari oli silloin melkein kokonaan veden ja mudan<br />
vallassa.<br />
Peruskorjaus toteutettiin vanhan rakennuksen ehdoilla historiaa<br />
kunnioittaen. Vanhoja rakenteita ja sisustuselementtejä<br />
säilytettiin mahdollisuuksien mukaan uuden rinnalla. Asunnon<br />
omistaja ja suunnittelija, italialainen arkkitehti Venanzia Rizzi,<br />
halusi säilyttää rakennuksen historiallisen ja romanttisen<br />
tunnelman myös sisustuksessa, jossa yhdisteltiin klassista ja<br />
modernia tyyliä.<br />
Oheiskohde Kiila hurmasi messuvieraat. Rohkea värienkäyttö<br />
ja sisustuselementtien yhdistely puhututti niin vieraita kuin<br />
mediaakin. Kohteessa kävi messujen aikana lähes 13 000 vierasta.<br />
18
edia<br />
Messut ja media<br />
Mediassa Oulun asuntomessut saavutti<br />
hyvän julkisuusarvon. Messutarjonta sai<br />
myönteistä palautetta, mutta myöskin<br />
kritiikkiä. Messuvieraiden palaute ja mediassa<br />
näkyneet aiheet messuista olivat<br />
yhteneviä. Messuja kiiteltiin messutarjonnan<br />
monipuolisuudesta ja yksilöllisistä<br />
ratkaisuista. Messualuetta pidettiin siistinä,<br />
ja muutenkin alue sai myönteistä<br />
palautetta. Positiivisia juttuja kirjoitettiin<br />
esimerkiksi ympäristörakentamisesta ja<br />
taiteesta. Asuntomessujen oheiskohde<br />
asunto-osakeyhtiö Kiila herätti kiinnostusta<br />
ja ihastusta.<br />
Messutarjonta sai kritiikkiä muun muassa<br />
liian moderneista ja kalliista kohteista tavallisen<br />
kansan makuun. Toisaalta sanomalehdissä<br />
esiintyi näkökulma, jonka mukaan<br />
tavallisia taloja on kaikkialla, joten<br />
Oulun messuille on mielenkiintoista tulla<br />
katsomaan erikoisia ja yksilöllisiä kohteita.<br />
Kritiikkiä aiheuttivat myös pysäköintimaksu<br />
ja valmiiden talopakettien puuttuminen<br />
asuntomessuilta.<br />
Messuilla kävi yhteensä noin 350 toimittajaa.<br />
Oulun asuntomessut herätti aiempaa<br />
enemmän kiinnostusta myös ulkomailla.<br />
Messuilla vieraili toimittajia mm. Ruotsista,<br />
Saksasta, Venäjältä ja Liettuasta.<br />
Lainauksia<br />
Arkkitehtiuutiset 10/05,<br />
Tuomo Sirkiä,<br />
Pääsihteeri<br />
”<strong>Asuntomessut</strong> tietä näyttämässä<br />
Oulun messuja voi perustellusti pitää tervetulleena<br />
puheenvuorona paikallaan tarpovassa<br />
asuntokeskustelussa. Ammattitaitoisella ohjauksella<br />
kaupunki on saanut näyttävät ja toimivat<br />
aloituskorttelit uudelle Toppilansaaren alueelle<br />
keskustan tuntumaan. On tiimaa, pienkerrosta<br />
ja torni, ja yksilöllisiä unelmia. On vaihtelua<br />
kaupunkikuvan yhtenäisyydessä ja päinvastoin.<br />
Messujärjestäjiltä kuultu kävijäpalaute on ollut<br />
hyvinkin myönteistä. Sanoman voisi kiteyttää<br />
”kerrankin näkee uutta ja kokeilevaa,<br />
hyvin suunniteltuna ja katutiloja myöten valmiiksi<br />
tehtynä”. Asuntomessujen alkuaikojen<br />
pioneerihenki ja aito kehittämisen halu vaikuttaa<br />
saaneen tilaajat ja tekijät valtaansa.<br />
Suomi tarvitsee nokiansa, nokiat johtajansa ja<br />
johtajat asuntonsa. Asujat tarvitsevat haaveensa<br />
ja esimerkkinsä ja valmistajat kehittämisfooruminsa.<br />
Toppilan huviloissa asuivat ennen<br />
antellit ja muut, nyt vuorossa ovat tämänpäivän<br />
taitajat ja tiennäyttäjät. He osaavat oman<br />
alansa ja osaavat muissa asioissa käyttää parhaita<br />
asiantuntijoita – kuten edelläkävijät aina<br />
ovat osanneet.”<br />
Glorian koti 9 / 05<br />
Kaj Kalin<br />
”Pohjoinen Suomi otti ja näytti kesällä<br />
rakentamisen mallia. Oulun Toppilansaaren<br />
asuntonäyttely oli tähänastisista paras.<br />
Oulun kohteista yli 90 prosenttia oli yksilöllisen<br />
ja yksityiskohdista ammentavan suunnittelun<br />
tulosta. Materiaalien (tiili, puu, keraamiset laatat)<br />
valinta ja yhdistely olivat kohdallaan niin<br />
julkisivuissa kuin sisätiloissakin. Kortteliryhmitys<br />
toimi, kujat kutsuivat kulkemaan eivätkä<br />
aidat teljenneet.<br />
Rakennusten aukotukset tekivät modernismin<br />
parhaista periaatteista totta. Talot hengittivät<br />
huonetilaa ulos ja vetivät ulkotilaa sisään. Todennäköisesti<br />
alue näyttää kodikkaalta myös<br />
talvella.<br />
Toppilansaaren näyttely vastasi perustavaan<br />
kysymykseen: Mitä asuminen on ja miltä se<br />
tuntuu? Kyse on kahdenlaisesta historiasta ja<br />
niiden vuorovaikutuksesta. Toisaalla vaikuttavat<br />
asuntoalueen taustat. Toinen, yksityishistoria<br />
syntyy päivittäisestä elämänmenosta. Hyvän<br />
asumisen ydin on silti tilan kokemuksessa.<br />
Parhain (ja harvinaisin) rakennustaide on aisteja<br />
vahvistavien ja herkistävien (mielen-)tilojen<br />
suunnittelua.”<br />
19<br />
media
Suomea ja ulkomailta. Kansainvälisiä ryhryhmät<br />
miä ilmoittautui jopa 16 - Baltian maista,<br />
Saksasta ja Sveitsistä saapui muutamia<br />
ammattilaisryhmiä. Skandinaviasta kävi<br />
ammattilaisryhmien lisäksi myös kuntaryhmiä.<br />
Skotit innostuivat Oulun messuista<br />
niin, että lähettivät ryhmän toisensa<br />
perään messualuetta tutkimaan. Kaukaisin<br />
ryhmä saapui Ukrainasta.<br />
Kuntien ja kaupunkien lautakuntaryhmiä<br />
ja virkamiesryhmiä käy asuntomessuilla<br />
perinteisesti eniten. Näiden osuus Oulussa<br />
oli lähes puolet. Merkittävä osuus oli<br />
myös asiantuntijaryhmillä, joita oli 12<br />
prosenttia ryhmistä.<br />
Kaupungin messuisännät ja –emännät<br />
ottivat vastaan 77 ryhmää ja pitivät heille<br />
30 minuutin alkuinfoja ryhmätiloissa.<br />
Messuoppaat pitivät 10 minuutin esityksiä<br />
81:lle ryhmälle ulkona sijaitsevien in-<br />
Ryhmät<br />
fotaulujen edessä tai ryhmien busseissa.<br />
Ensimmäinen ryhmä ilmoittautui Oulun<br />
Messuisäntinä ja –emäntinä toimineet<br />
messuille jo kesällä 2004. Ilmoittautumisia<br />
tuli kiihtyvään tahtiin pitkin vuotta<br />
luottamushenkilöt ja virkamiehet kokivat<br />
työtehtävänsä kerätyn palautteen perusteella<br />
mielekkääksi ja virkatehtäviinsä<br />
ryhmien vierailuja koordinoivaan Oulun<br />
messutoimistoon. Ennakkoon ilmoittautui<br />
yhteensä 196 ryhmää. Ilmoittautumi-<br />
kuuluvaksi. Myös ryhmiltä saatu palaute<br />
oli erittäin positiivista.<br />
sen yhteydessä ryhmiä opastettiin muun<br />
Oulussa ryhmien vastaanottojärjestelyt<br />
sujuivat mallikkaasti. Käytössä oli kaksi<br />
erillistä ryhmätilaa ja tarpeeksi asiantuntevaa<br />
henkilöstöä. Ennakkoon ilmoittautuneiden<br />
ryhmien lisäksi kaupungin eri<br />
hallintokunnat ottivat vastaan ja isännöivät<br />
lukuisia ryhmiä, jotka liittivät messukäynnin<br />
muuhun vierailuohjelmaansa.<br />
muassa lippujen hankintaan ja alkuinfoon<br />
liittyvissä asioissa. Ryhmien palveluun<br />
panostettiin myös palkkaamalla ryhmäkoordinaattori<br />
Oulun kaupungin Matkailupalveluihin<br />
ja luomalla yhteistyökuvio<br />
matkailun kanssa.<br />
Vilkkaimpina päivinä messuilla kävi 30<br />
ennakkoon ilmoittautunutta ryhmää. Lähikuntien<br />
lisäksi ryhmiä saapui ympäri<br />
20
matkailu<br />
Matkailu ja markkinointi<br />
<strong>Asuntomessut</strong> oli ehdottomasti Oulun kesän päätapahtuma, vaikka muitakin matkailullisesti<br />
merkittäviä tapahtumia oli runsaasti tarjolla pitkin kesää. <strong>Asuntomessut</strong> kiihdyttivät<br />
Oulun muutoinkin vilkasta kesää, mikä näkyi selvästi Oulun keskustan kävelykadulla Rotuaarilla<br />
ja etenkin torialueella lisääntyneenä ihmisvilinänä. Messuvieraat käyttivät ahkerasti<br />
keskustan palveluja, kuten ravintola- ja majoituspalveluja ja luonnollisesti myös runsaita<br />
ostosmahdollisuuksia.<br />
Oulun majoitusliikkeiden osalta asuntomessut olivat suoranainen menestys. Messut vaikuttivat<br />
positiivisesti hotellien käyttöasteeseen, joka kasvoi parhaimmillaan jopa yli 20<br />
% edellisvuodesta. Nallikarin leirintäalueelta tuli myönteistä palautetta elokuun osalta,<br />
jolloin yöpymisvuorokausissa oli hieman kasvua viime vuoden elokuuhun verrattuna. Heinäkuu<br />
leirintäalueella oli täyteen varattu muutoinkin.<br />
atkail<br />
Kuljetusyrityksissä vaikutus ei ollut majoitusliikkeiden vertaista, mutta esimerkiksi Oulun<br />
aluetaksilta tulleessa palautteessa kerrottiin ajojen lisääntyneen erityisesti messujen alkupuoliskolla.<br />
Oulussa oli elokuun alkuviikkoina runsaasti muitakin messujen kanssa päällekkäisiä<br />
tapahtumia, jotka osaltaan lisäsivät ajojen määrää.<br />
Oulun kaupungin Matkailupalvelut pyrki takaamaan messuvieraiden viihtymisen ja viipymisen<br />
kaupungissa. Matkailupalveluilla oli oma infopistepisteensä keskeisellä paikalla<br />
asuntomessualuetta. Infopisteessä messuvieraille annettiin vinkkejä kaupungissa viipymiseen<br />
kertomalla majoitusmahdollisuuksista, ravintolapalveluista ja muista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista.<br />
Matkailupalvelut osallistui myös aktiivisesti asuntomessujen ennakkomarkkinointiin. Messuja<br />
markkinoitiin Heinolan asuntomessuilla 2004, Matka 2005- messuilla Helsingissä<br />
sekä Hallen ja Hampurin matkailumessuilla Saksassa. Myös markkinointikiertueilla Pohjois-Ruotsissa<br />
ja Pohjois-Norjassa asuntomessuja esiteltiin kesän 2005 kärkitapahtumana.<br />
21
yhteenveto<br />
Messutoimisto<br />
Kaupungin investoinnit<br />
Messuaikaiset rakenteet<br />
• messukenttä, kahvila-alueet ja<br />
porttialue<br />
• pysäköintialueet<br />
• ponttonisilta<br />
Kuntatekniikka<br />
• kuntatekniikka yhteensä<br />
(sisältää 90 % Toppilansaaren<br />
kuntatekniikasta)<br />
Viheralueet<br />
• viheralueiden suunnittelu<br />
• viheralueiden ja taiteen toteutus<br />
Messutoimisto<br />
• vuosina 2003 - 2005<br />
160 000 €<br />
480 000 €<br />
100 000 €<br />
n. 9,5 milj. e<br />
n. 100 000 e<br />
1,1 milj. e<br />
1 milj. e<br />
Raija-Leena Ahtola-Marks<br />
Projektipäällikkö<br />
Pasi Tikkakoski<br />
Aluevalvoja<br />
Kirsi Kuhmonen<br />
Projektisihteeri<br />
Elina Aronen<br />
Tiedotussihteeri<br />
Katriina Klemola<br />
Messusihteeri<br />
Anna Karsikas-Kuusisto<br />
Ryhmäemäntä<br />
Esko Tero<br />
Messuteknikko<br />
Messut lukuina<br />
Kavijämäärä<br />
Pääsylippujen hinnat<br />
• aikuisten lippu<br />
• lasten lippu<br />
• perhelippu<br />
Pysäköinti<br />
121 110<br />
13 e<br />
10 e<br />
28 e<br />
8 / 10 e<br />
Messut olivat avoinna 15.7. - 14.8.2005<br />
päivittäin klo 10 - 18<br />
22
vastuu tulevaisuudesta<br />
Oulun asuntomessualueen suunnittelun tavoitteena<br />
oli toteuttaa kaupunkikuvallisesti yhtenäinen<br />
ja visuaalisesti yksilöllinen asuinalue,<br />
jossa erilaiset asumismuodot sekä kaupunkimainen<br />
ja huvilamainen rakennustapa lomittuvat<br />
hallitusti toisiinsa.<br />
Tarkoitus oli osoittaa ammattimaisen suunnittelun<br />
voima harmonisen kaupunkimiljöön<br />
toteuttamisessa. Messualueen suunnittelu- ja<br />
rakennusprosesseissa yhdistettiin harkitusti<br />
Messualueesta tuli oululaisen tekemisen näköinen,<br />
laadukas ja harmoninen ympäristö ihmisten<br />
asua ja lasten kasvaa.<br />
Messutapahtuma kesti kuukauden, Toppilansaaren<br />
rakennusten elinkaari on pitkä - kuinka<br />
pitkä, sitä todistavat tulevat sukupolvet.<br />
Rakentaminen on aina vastuunottoa tulevaisuudesta.<br />
Oulussa tätä vastuuta osataan ottaa<br />
ehkäpä myös kunniakkaan menneisyyden siivittämänä.<br />
luova vapaus vahvaan ohjaukseen.<br />
Nöyrä kiitos teille kaikille, joiden kanssa sain<br />
olla rakentamassa yhtä merkkipaalua Oulun<br />
juhlavuoteen. Oulu voi tuntea suurta ylpeyttä<br />
teistä ja teidän panoksestanne messuhankkeeseen.<br />
Sellaista pyyteetöntä antautumista ja<br />
yhdessä tekemisen henkeä, mitä kukin vuorollaan<br />
itsensä ja oman osaamisensa likoon laittaen<br />
osoitti, voi ainoastaan ihailla.<br />
Suunnittelun laatu määriteltiin Oulun arkkitehtuuripoliittisen<br />
ohjelman, Apolin pohjalta:<br />
”Oululainen arkkitehtuuri on uutta, luovaa ja<br />
kekseliästä, ja laadukas arkkitehtuuri on käytännöllistä,<br />
kaunista ja kestävää. Hyvä arkkitehtuuri<br />
tarjoaa elämyksiä ja vaihtoehtoja”.<br />
Oulussa edellytettiin ensimmäistä kertaa asuntomessuihin<br />
liittyen, että rakennuksen pääsuunnittelijan<br />
tuli olla arkkitehti.<br />
”Kun koulutetut ja ammattitaitoiset ihmiset<br />
tekevät työnsä ammattiylpeyttä tuntien, on<br />
Esitelkää messualuetta ylpeinä, se edustaa oululaista<br />
osaamista, teidän kaikkien ammattitaitoa<br />
ja tahtoa tehdä.<br />
mahdollista saavuttaa asetetut laadulliset tavoitteet”.<br />
Raija-Leena Ahtola-Marks<br />
Projektipäällikkö<br />
<strong>Asuntomessut</strong> Oulussa 2005
työryhmät<br />
24<br />
<strong>Asuntomessut</strong>oimikunta<br />
Pirjo Sirviö<br />
Matti Pennanen<br />
Jukka Karjula<br />
Seppo Moilanen<br />
Jaakko Mähönen<br />
Taina Pitkänen-Koli<br />
Tanja Rytkönen-Romppanen<br />
Esa Kauppi<br />
Pasi Heiskanen<br />
Raija-Leena Ahtola-Marks<br />
Päivi Saari<br />
Työvaliokunta<br />
Matti Pennanen<br />
Väinö Jounila<br />
Tapani Mäkikyrö<br />
Pekka Vuononvirta<br />
Matti Räinä<br />
Matti Karhula<br />
Kaija Puhakka<br />
Pasi Heiskanen<br />
Merja Laitinen<br />
Raija-Leena Ahtola-Marks<br />
Kirsi Kuhmonen<br />
Operatiivinen johtoryhmä<br />
Matti Pennanen<br />
Väinö Jounila<br />
Jaakko Mähönen<br />
Pirjo Sirviö<br />
Raija-Leena Ahtola-Marks<br />
Kirsi Kuhmonen<br />
Tiedotus- ja markkinointiryhmä<br />
Jukka Karjula<br />
Kari Salmi<br />
Tiina Miettinen-Luck<br />
Kirsi Anttila<br />
Mikko Karvo<br />
Liisa Laine<br />
Jaakko Okkonen<br />
Mariia Yrjö-Koskinen<br />
Jukka Rossi<br />
Sirpa Tulimaa<br />
Heikki Viertola<br />
Ilkka Yliniemi<br />
Jouni Kähkönen<br />
Matti Bäckström<br />
Helena Pikkarainen<br />
Raija-Leena Ahtola-Marks<br />
Elina Aronen<br />
Kuvataidetyöryhmä<br />
Taina Myllyharju<br />
Taina Pitkänen-Koli<br />
Moosa Myllykangas<br />
Risto Vuoria<br />
Jyrki Poussu<br />
Leena Isotalo<br />
Jaakko Mähönen<br />
Hannu Lukin<br />
Kari Södö<br />
Messutekniikkatyöryhmä<br />
Oiva Hildén<br />
Niilo Nissilä<br />
Jukka Aitto-oja<br />
Raija-Leena Ahtola-Marks<br />
Pasi Tikkakoski<br />
Kimmo Härkönen<br />
Veli-Matti Hyyrynen<br />
Raimo Marjamaa<br />
Toppilansaaren teknisten töiden<br />
työryhmä<br />
Niilo Nissila<br />
Jorma Heikkinen<br />
Liisa Kääriä-Fischer<br />
Kay Bierganns<br />
Kaija Puhakka<br />
Veli-Matti Hyyrynen<br />
Pekka Vilmunen<br />
Raimo Teppola<br />
Jukka Aitto-oja<br />
Jouni Lähdemäki<br />
Matti Tynjälä<br />
Kaj Norrbacka<br />
Laaturyhmä<br />
Niilo Nissilä<br />
Liikenteenohjaustyöryhmä<br />
Jaakko Mähönen<br />
Matti Räinä<br />
Kaija Puhakka<br />
Jorma Heikkinen<br />
Kay Bierganns<br />
Olli-Pekka Huotari<br />
yöryhm<br />
Timo Lajunen<br />
Kai Mäenpää<br />
Esa Kauppi<br />
Raija-Leena Ahtola-Marks<br />
Liisa Kääriä-Fischer<br />
Pasi Tikkakoski<br />
Jorma Heikkinen<br />
Katriina Klemola<br />
Jukka Aitto-oja<br />
Taina Penttilä<br />
Oiva Hildén<br />
Raija-Leena Ahtola-Marks<br />
Kirsi Kuhmonen<br />
Loppuraportin toimitus: Raija-Leena Ahtola-Marks ja Elina Aronen, Loppuraportin taitto ja graafinen suunnittelu: Elina Aronen
Change language