KAMPA -HANKE 2008 - 2009 LOPPURAPORTTI - Socom
KAMPA -HANKE 2008 - 2009 LOPPURAPORTTI - Socom
KAMPA -HANKE 2008 - 2009 LOPPURAPORTTI - Socom
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>KAMPA</strong> -<strong>HANKE</strong><br />
<strong>2008</strong> - <strong>2009</strong><br />
<strong>LOPPURAPORTTI</strong><br />
Ulla Huhtalo<br />
1
Sisällysluettelo<br />
1. JOHDANTO ............................................................................................................... 3<br />
2. <strong>KAMPA</strong> – <strong>HANKE</strong> .................................................................................................... 4<br />
2.1. Taustaa ................................................................................................................. 4<br />
2.2. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet ........................................................................... 6<br />
2.3. Hankkeen organisaatio, toiminta-aika ja rahoitus ................................................ 6<br />
3. <strong>KAMPA</strong> <strong>HANKE</strong> – TOIMINTA JA TUOTOKSET TAVOITTEITTAIN ............... 9<br />
3.1. Päihde- ja lastensuojelutyön yhteistyön vahvistaminen ja suunnitelmallisen työotteen<br />
luominen päihde-ehtoisissa lastensuojeluilmoituksissa sekä lastensuojelun ja päihdetyön<br />
yhteisten työmenetelmien kehittäminen ............................................................................... 9<br />
3.2. Ennen lastensuojelu- ja päihdehuollon asiakkuuden syntymistä ajoittuvan nopean<br />
varhaisen puuttumisen mallin luominen ja kokeileminen .................................................. 12<br />
3.3. Työmenetelmän vaikuttavuuden arviointi ......................................................... 17<br />
3.4. Seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön kehittäminen ja hyvien käytäntöjen<br />
levittäminen ........................................................................................................................ 18<br />
4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISIDEOITA ................................................ 20<br />
2
1. JOHDANTO<br />
Tämä on <strong>KAMPA</strong> - hankkeen loppuraportti. Tässä loppuraportissa ovat koottuna yhteen hankkeen<br />
lähtökohdat, toteutus, arviointi ja johtopäätökset. Raportti esittelee <strong>KAMPA</strong> – hankkeen tulokset<br />
tavoitteittain. Tässä raportissa arviointia ei ole erillisenä osiona, vaan se on liitetty osaksi<br />
kokonaisuutta. Lainaukset on poimittu suoraan arviointikyselyn vastauksista.<br />
Valtioneuvosto sääti asetuksella (719/2007) ylimääräisestä 3,5 miljoonan euron valtionavustuksesta<br />
päihdehuollon kehittämiseen. Asetuksessa on määritelty sosiaalialan osaamiskeskusten tehtäväksi<br />
ylimääräisen valtionavustuksen tuella tukea päihdepalvelujen kehittämistyötä (2§).<br />
Kehittämistyön tavoitteena on päihdepalvelujärjestelmän seudullinen kehittyminen osana kunta- ja<br />
palvelurakenneuudistusta, yhteistyörakenteiden kehittyminen päihdepalveluiden,<br />
mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelun välillä sekä palveluiden tarpeen ja saatavuuden välisen<br />
epäsuhdan korjaaminen. Lisäksi erityisenä painopistealueena on päihde- ja/tai<br />
mielenterveysongelmaisten naisten hoidon kehittäminen. Määräraha käytetään vuosina 2007–<strong>2009</strong>.<br />
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy <strong>Socom</strong>in hanke Päihdepalvelujen kehittäminen<br />
Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on osa Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan,<br />
Sosiaalitaito Oy:n, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson, Pikassos<br />
Oy:n sekä Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området’n yhteishanketta<br />
Päihdehuollon kehittäminen Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksissa 2007–<strong>2009</strong>.<br />
Päihdetyön kehittämissuunnittelijana <strong>Socom</strong>illa on toiminut YTM Ulla Huhtalo 15.1.<strong>2008</strong> -<br />
31.10.<strong>2009</strong>. <strong>Socom</strong>in kehittämissuunnittelijan työstä on kohdennettu Kouvolan ja Lappeenrannan<br />
kaupunkien hankkeiden toteuttamiseen vähintään 40 h/kk/hanke. Kokkolan yliopistokeskus<br />
Chydeniuksen sosiaalityön koulutusohjelman sosiaalityön maisteri opintojen opiskelija Paula<br />
Salenius oli harjoittelijana <strong>Socom</strong>illa päihdetyön hankkeissa ajalla 1.10.<strong>2008</strong>–31.5.<strong>2009</strong> noin 1<br />
pv/vk.<br />
3
PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMINEN ETELÄ-SUOMEN OSAAMISKESKUKSISSA<br />
2007-<strong>2009</strong><br />
FSKC:<br />
RUOTSINKI<br />
E-LISTEN<br />
PÄIHDEPAL<br />
-VELUIDEN<br />
KEHITTÄMI<br />
-NEN<br />
Pikassos<br />
Oy:<br />
PÄIHDEPAL<br />
VELUJEN<br />
KEHITTÄMI<br />
NEN<br />
KANTA-<br />
HÄMEESSÄ<br />
Socca:<br />
Selvitys<br />
pääkaupunkiseudun<br />
päihdehuol-on<br />
avopalvelujärjestelmän<br />
palvelukyvystä<br />
SOCOM:<br />
PÄIHDEPALVELUJEN<br />
KEHITTÄMINEN<br />
KYMENLAAKSOSSA JA<br />
ETELÄ-KARJALASSA<br />
KOUVOLAN<br />
PÄIHDE<br />
STRATEGIA<br />
<strong>HANKE</strong><br />
<strong>KAMPA</strong> –<br />
<strong>HANKE</strong><br />
(LAPPEEN-<br />
RANTA)<br />
Sosiaalitaito<br />
Oy:<br />
Päihdepalvelu<br />
iden<br />
kehittäminen<br />
Keski- ja<br />
Länsi-<br />
Uudellamaalla<br />
Verso:<br />
Päihdepalvelui<br />
den<br />
kehittäminen<br />
Päijät-<br />
Hämeessä ja<br />
Itä-<br />
Uudellamaalla<br />
Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusten osahankkeiden työntekijät ovat muodostaneet Etelä-<br />
Suomen alueelle verkoston, joka on kokoontunut hankkeen aikana säännöllisesti. Hanketyöntekijät<br />
ovat arvioineet hankekokonaisuutta itsearviointina vaikutusketjukortti menetelmällä. Tämän lisäksi<br />
sekä Kouvolan päihdestrategian hankkeen että <strong>KAMPA</strong> hankkeen ohjaus- ja työryhmien jäsenillä<br />
on ollut mahdollisuus vastata hankettaan koskevaan arviointikyselyyn.<br />
2. <strong>KAMPA</strong> – <strong>HANKE</strong><br />
K – kartoitus<br />
A – arviointi<br />
M – muutosmotivointi<br />
PA – palveluohjaus päihde-ehtoisissa lastensuojeluilmoituksissa<br />
2.1. Taustaa<br />
Vuoden <strong>2008</strong> alusta voimaan tullut lastensuojelulaki painottaa ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja<br />
avohuoltoa sekä yhtenäistää lastensuojelun käytäntöjä. Lastensuojelulaki jaottelee lastensuojelutyön<br />
ehkäisevään ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelutyöhön. Lain määrittelyn mukaan ehkäisevää<br />
lastensuojelutyötä tehdään kunnan peruspalveluissa, kuten neuvoloissa, päivähoidossa, opetuksessa ja<br />
nuorisotoimessa. Aikuisille suunnatuissa palveluissa tulee selvittää ja turvata asiakkaan hoidossa ja<br />
kasvatuksessa olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Tavoitteena on parantaa lapsen ja perheen<br />
osallisuutta sekä viranomaisten yhteistyötä perheiden tukemisessa. Pyrkimyksenä on<br />
4
lastensuojelutoimenpiteiden painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja<br />
avohuoltoon.<br />
Myös päihdehuoltolain tavoitteina ovat päihteiden ongelmakäytön sekä siihen liittyvien sosiaalisten<br />
ja terveydellisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen sekä päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen<br />
läheistensä toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen. Laissa mainitaan myös, että<br />
päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä<br />
hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja<br />
muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Lisäksi painotetaan päihdehuollon<br />
alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen sekä erityisesti eri viranomaisten keskinäistä<br />
yhteistyötä.<br />
Alkoholiohjelman 2004- 2007 tavoitteina oli alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille<br />
aiheuttamien haittojen vähentäminen, alkoholin riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen<br />
vähentäminen sekä alkoholin kokonaiskulutuksen alentaminen. Keinoina esitettiin mm. vanhempien<br />
alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy tukemalla vanhemmuutta, tiedottamalla haitoista ja<br />
avun saannin mahdollisuuksista sekä ehkäisemällä perheväkivaltaa ja varmistamalla lastensuojelun<br />
toimintaedellytyksiä. Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn pyritään<br />
vanhempien ja viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä, nuoria tukevalla toiminnalla,<br />
päihdekasvatuksella sekä alkoholijuomien saatavuuden ja alkoholimainonnan rajoittamisella.<br />
Ohjelmassa kiinnitetään huomiota sekä yksittäisistä alkoholin käyttökerroista että pitkäaikaisesta<br />
riskikäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn. Toukokuussa <strong>2008</strong> käynnistetty Alkoholiohjelma<br />
<strong>2008</strong>–2011 on suoraa jatkoa edelliselle ohjelmalle. Alkoholiohjelma <strong>2008</strong>–2011 nojaa edellistä<br />
ohjelmaa enemmän alueellisen vastuun vahvistamiseen ja ohjelmassa korostuu entistä enemmän<br />
varhainen ja tarkempi puuttuminen nuorten ja lasten vanhempien alkoholin käyttöön.<br />
Niin päihdepalvelujen laatusuosituksissa kuin mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa painotetaan<br />
myös eri viranomaisten ja toimijoiden mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa<br />
yhteistyötä. Suosituksissa todetaan päihteiden käyttöön ja siihen liittyviin ongelmiin vastattavan<br />
kaikilla palvelujen tasoilla mahdollisimman varhain ja tarjotaan aktiivisesti tietoa, tukea ja apua.<br />
Näin tulisi menetellä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa. Mielenterveys- ja<br />
päihdepalveluiden kehittämisessä tavoitteena ovat helposti tavoitettavat, joustavat palvelut<br />
yhdenovenperiaatteella.<br />
5
Etelä-Karjalan maakunnallisessa hyvinvointistrategiassa on yhdeksi lasten, nuorten ja perheiden<br />
toiminta-alueen strategiseksi tavoitteeksi vuoteen 2010 asetettu varhaisen puuttumisen saaminen<br />
maakunnalliseksi toimintatavaksi.<br />
2.2. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet<br />
<strong>KAMPA</strong> – hankkeen tarkoituksena on lisätä päihdetyön ja lastensuojelun yhteistyötä kehittämällä<br />
yhteisiä toimintamalleja ehkäisevään ja varhaisvaiheen työhön lastensuojelun ja päihdetyön<br />
rajapinnoilla. Lastensuojeluilmoitusten, erityisesti päihde-ehtoisten ilmoitusten, pohjalta on<br />
tarkoitus pysäyttää asiakkaat tarkastelemaan elämäntilannettaan, pohtimaan omatoimisen<br />
muutoksen tarvetta ja mahdollisuutta sekä tarjota mahdollisimman varhain tukea ja apua lapselle/<br />
nuorelle ja hänen perheelleen. Tavoitteena on motivoida asiakkaita omaehtoiseen muutokseen,<br />
tarvittaessa lastensuojelutarpeen selvitykseen tai päihdehoidon tarpeen arviointiin ja sitä kautta<br />
tarvittaviin tuki- tai hoitotoimenpiteisiin.<br />
<strong>KAMPA</strong> –hankkeen keskeiset tavoitteet:<br />
1. Päihde- ja lastensuojelutyön yhteistyön vahvistaminen<br />
2. Suunnitelmallisen työotteen luominen päihde-ehtoisissa lastensuojeluilmoituksissa sekä<br />
lastensuojelun ja päihdetyön yhteisten työmenetelmien kehittäminen<br />
3. Ennen lastensuojelu- ja päihdehuollon asiakkuuden syntymistä ajoittuvan nopean varhaisen<br />
puuttumisen mallin luominen ja kokeileminen<br />
4. Työmenetelmän vaikuttavuuden arviointi<br />
2.3. Hankkeen organisaatio, toiminta-aika ja rahoitus<br />
<strong>KAMPA</strong> -hanketta hallinnoi Lappeenrannan kaupunki. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Imatran,<br />
Joutsenon (yhdistyi Lappeenrantaan 1.1.<strong>2009</strong> alkaen), Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven,<br />
Ruokolahden, Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Ylämaan kunnat.<br />
Hankkeen toiminta-aika sattui haasteelliseen ja mielenkiintoiseen kohtaan. Hankkeen aloitettua<br />
toimintansa Kaakkois-Suomen alueella oli käynnissä kunta- ja palvelurakenneuudistuksia, jotka<br />
vaikuttivat päihdepalvelujen kehittämishankkeiden etenemiseen. Etelä-Karjalassa kymmenen<br />
6
kuntaa valmisteli erikoissairaanhoidon, perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut kattavaa<br />
sosiaali- ja terveyspiirimallia. Vaikutuksena on ollut ainakin toimijoiden ajanpuute, kun sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon uusien rakenteiden valmistelu perustyön ohessa vie heiltä paljon aikaa.<br />
”Hankkeen vetäjän osaamien ja aktiivisuus edistänyt. Oma panos jäänyt muiden<br />
töiden lomassa ja kiireessä vaatimattomaksi.”<br />
<strong>KAMPA</strong> –hankkeen ohjausryhmän kokoonpano:<br />
Raija Kojo, pj<br />
lastensuojelutyön päällikkö, Lappeenranta (31.12.<strong>2008</strong> asti)<br />
Riitta Hakoma, pj (1.1.<strong>2009</strong> alkaen), johtava sosiaalityöntekijä, Lappeenranta<br />
Markku Aumakallio päihdepalvelujen johtaja, Lappeenranta (31.12.<strong>2008</strong> asti)<br />
Erja Hallahuhta sosiaalityöntekijä, Joutseno (31.12.<strong>2008</strong> asti)<br />
(1.1.<strong>2009</strong> alkaen), vs. päihdepalvelujen johtaja, Lappeenranta<br />
Taina Porthen<br />
Länsi-Saimaa, sosiaalijohtaja, Luumäki<br />
Anne Korhonen sosiaalityön johtaja, Imatra<br />
Sirpa Roslakka päihdepalvelujohtaja, Imatra<br />
Sirpa-Riitta Kautonen pohjoiset kärkikunnat, sosiaalityöntekijä, Ruokolahti<br />
Juha-Pekka Ruokonen raittiussihteeri, Lappeenranta (31.7.<strong>2009</strong> asti)<br />
Sari Suikkanen nuorten erityisohjaaja, päihdepuhuttelutyöryhmä, Imatra<br />
Anita Sipilä<br />
ma toimitusjohtaja, <strong>Socom</strong> (1.3.<strong>2009</strong> asti)<br />
Tarja Myllärinen (2.3.<strong>2009</strong> alkaen), toimitusjohtaja, <strong>Socom</strong><br />
Ulla Huhtalo<br />
<strong>Socom</strong>.<br />
Ohjausryhmän lisäksi <strong>KAMPA</strong> – hankkeessa on toiminut Nuorten päihdekeskustelun<br />
kehittämistyöryhmä, Nuorten päihdehoitomallin kehittämistyöryhmä ja Lastensuojelu- ja<br />
päihdetyön yhteistyön vahvistamisen suunnittelutyöryhmä.<br />
Päihdekeskustelun kehittämistyöryhmän kokoonpano:<br />
Seija Heikkeri<br />
nuorten oikeusedustaja, Lappeenranta<br />
Sanna Ahtiainen Sori toiminnan ohjaaja, Lappeenranta<br />
Sari Suikkanen nuorten erityisohjaaja, Imatra<br />
Marja-Leena Vilkko nuoriso- ja perhekonsultti, Imatra<br />
Minna-Kaisa Heinonen sosiaalityöntekijä, Parikkala<br />
Sirpa Kilpeläinen nuorisotyöntekijä, Luumäki<br />
Ulla Huhtalo <strong>Socom</strong> .<br />
7
Etelä-Karjalan nuorten päihdehoitomallin kehittämistyöryhmän kokoonpano:<br />
Riitta Hakoma, pj Lastensuojelu, Lappeenranta<br />
Taava Scheepstra Nuorisoryhmäkoti, Lappeenranta<br />
Maritta Soininen A-klinikka, Lappeenranta<br />
Saija Karttunen EKKS, nuorisopsykiatrian poliklinikka<br />
Sirpa Roslakka Päihdepoliklinikka, Imatra<br />
Ulla Inki<br />
Turvakoti, Lappeenranta<br />
Markku Latvala Pajarila, Lappeenranta<br />
Sari Suikkanen Lapsiperhesosiaalityö, Imatra<br />
Sari Korhonen<br />
Perhetyö, Rautjärvi (Pohjoispään kunnat)<br />
Katriina Kunttu Sosiaalityö, Luumäki (Länsi-Saimaan kunnat)<br />
Ulla Huhtalo<br />
<strong>Socom</strong>.<br />
Lastensuojelu- ja päihdetyön yhteistyön paikallisten foorumien suunnittelutyöryhmän kokoonpano:<br />
Merja Saarinen Lastensuojelu, Lappeenranta<br />
Leena Virsu<br />
A-klinikka, Lappeenranta<br />
Sirpa Roslakka Päihdepoliklinikka, Imatra<br />
Sari Suikkanen Lapsiperhesosiaalityö, Imatra<br />
Tiina Laiho-Tielinen Perhetyö, Savitaipale (Länsi-Saimaan kunnat)<br />
Ulla Huhtalo<br />
<strong>Socom</strong>.<br />
<strong>Socom</strong>in päihdetyön kehittämissuunnittelija osallistui työryhmien työskentelyyn ja valmisteli asiat<br />
ohjausryhmälle. Ohjausryhmän päätöksen mukaisesti ohjausryhmän jäsenet tiedottivat hankkeen<br />
etenemisestä ja toimenpiteistä edustamilleen tahoille. <strong>KAMPA</strong> -hanke on toiminut 15.1.2007–<br />
31.10.<strong>2009</strong> välisen ajan valtioneuvoston asetuksella (719/2007) Lappeenrannan kaupungille<br />
myöntämällä ylimääräisellä valtionavustuksella päihdehuollon kehittämiseen.<br />
<strong>KAMPA</strong> – hanketta on arvioitu itsearviointina ohjausryhmän kokouksissa ja ohjausryhmän ja<br />
työryhmien jäsenille on lähetetty sähköinen hankkeen tavoitteisiin pohjautuva kysely. Kysely<br />
lähetettiin 24 henkilölle ja vastauksia saatiin 14. Vastausprosentti oli 58%.<br />
8
3. <strong>KAMPA</strong> <strong>HANKE</strong> – TOIMINTA JA TUOTOKSET TAVOITTEITTAIN<br />
3.1. Päihde- ja lastensuojelutyön yhteistyön vahvistaminen ja<br />
suunnitelmallisen työotteen luominen päihde-ehtoisissa<br />
lastensuojeluilmoituksissa sekä lastensuojelun ja päihdetyön yhteisten<br />
työmenetelmien kehittäminen<br />
Ohjausryhmän päätöksellä <strong>KAMPA</strong> –hankkeessa keskityttiin kevään <strong>2008</strong> aikana nuorten<br />
päihteidenkäyttöön puuttumiseen ja yhtenäisen käytännön luomiseen Etelä-Karjalassa. Varsinainen<br />
työ päihde- ja lastensuojelutyön yhteistyön vahvistamiseksi aloitettiin yhteistyö foorumilla<br />
10.2.<strong>2009</strong>. Foorumi toteutettiin ennakointidialogi menetelmällä ja tilaisuutta vetivät ulkopuoliset<br />
koulutetut verkostokonsultit. Tilaisuuden teema oli Lastensuojelun ja päihdetyön yhteistyön<br />
vahvistaminen ja verkostopalaverissa keskityttiin;<br />
Miten ”pikkusolun” nuoren asiakkaan hoitomalli toteutettiin? ja<br />
Miten ”sori-toiminta” onnistuttiin seudullistamaan?<br />
Pikkusolu on 3-paikkainen päihdenuorille tarkoitettu yksikkö, johon yhdeksi kantavaksi<br />
periaatteeksi on kirjattu yhteisöllisyys ja vertaistuen tarjoaminen nuorten vanhemmille. Toiminta on<br />
suunniteltu 13–16-vuotiaille ja ajatuksena on ollut niin pysäytysjaksot kuin jatkokuntoutuspaikkana<br />
toimiminen katkon jälkeen. Pikkusolun toiminta ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla. Sori-toiminta<br />
on 15–20-vuotiaille nuorille suunnattu ohjelma nuorten rikollisuuden ja päihdeongelmien<br />
ehkäisemiseksi. Tarkoituksena on puuttua nopeasti nuoren elämään ja ennaltaehkäistä nuorta<br />
joutumasta rikos- tai päihdekierteeseen tarjoamalla erilaisia keinoja elämänhallintaan sekä<br />
elämyksiä selvin päin. Foorumiin osallistui 16 päihde- tai lastensuojelutyön ammattilaista Etelä-<br />
Karjalasta. Foorumista laadittiin yhteenveto ja toteuttamissuunnitelma, joka toimitettiin kaikille<br />
osallistujille ja ohjausryhmän jäsenille.<br />
Päihde- ja lastensuojelutyön yhteistyön vahvistamiseksi foorumissa esitettiin toive foorumin<br />
paikallistamisesta ja työn jatkamisesta Lappeenrannassa ja Imatralla järjestettävällä paikallisella<br />
yhteistyötapaamisella. Paikalliset yhteistyön vahvistamisen foorumit oli tarkoitus järjestää<br />
toukokuussa <strong>2009</strong>, mutta päällekkäisyyksien vuoksi paikalliset foorumit jouduttiin siirtämään<br />
syksyyn <strong>2009</strong>. Lappeenrannan ja Länsi-Saimaan työntekijöille järjestettiin foorumi 6.10.09<br />
Taavetissa ja Imatran ja pohjoisen kärkikuntien työntekijöille 8.10.09 Imatralla. Taavetissa<br />
osallistujia oli 24 ja Imatralla 19. Paikallisissa foorumeissa sekä lastensuojelun että päihdetyön<br />
työntekijät esittelivät oman työnsä prosessia, työmenetelmiä ja yhteistyötoiveita. <strong>Socom</strong>in<br />
9
kehittämissuunnittelija esitteli Vantaalla kehitetyn lastensuojelun ja A-klinikan yhteisen<br />
tilannearviomallin. Malli pohjautuu ”Jällivaara”- malliin. Mallissa päihdearvio on osana<br />
lastensuojelutarpeen arviointia aina, kun huoli päihteistä herää joko jo lastensuojeluilmoituksen<br />
perusteella tai lastensuojelutarpeen arvioinnin aikana. (Heinonen, Metsälä (toim.) Lastensuojelua<br />
kehittämässä Kokemuksia pääkaupunkiseudulta <strong>2009</strong>, 63-75). Imatralla ehkäisevän päihde- ja<br />
mielenterveystyön koordinaattori Heli Hätönen esitteli Imatralla laaditun mini-interventio mallin<br />
lapsi ja perhekohtaiseen sosiaalityöhön. Mallista tiedotetaan kaikkia Etelä-Karjalan kuntia ja<br />
sosiaali- ja terveyspiiriä. Lopuksi foorumeissa sovittiin yhteistyön paikallinen rakenne ja yhteistyön<br />
vahvistamisen vastuu henkilöt. Lappeenrannassa lastensuojelutyön päällikkö Raija Kojo,<br />
lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Merja Saarinen ja A-klinikan johtava sosiaalityöntekijä<br />
Leena Virsu suunnittelevat Vantaan mallin kokeilun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin<br />
alueella. Tavoitteena on mallin kokeilu 1.1.2010 alkaen. Imatran työryhmän muodostavat<br />
sosiaalityön johtaja Anne Korhonen, päihdetyön johtaja Sirpa Roslakka, lastensuojelutyön<br />
sosiaalityöntekijöiden edustaja, päihdepoliklinikan edustaja ja mahdollisesti päihdepäivystyksen<br />
edustaja. Sirpa Roslakka kokoaa työryhmän.<br />
Hankkeen arviointikyselyssä kaikki vastaajat pitivät päihde- ja lastensuojelutyön yhteisiä<br />
tapaamisia tarpeellisina, vaikka yhteisiin tapaamisiin oli vaikea löytää työaikaa.<br />
”Tutustuminen toisten työmuotoihin ja prosesseihin auttaa ymmärtämään paremmin toisten<br />
toimijoiden työtä. Usein tulee tulkittua väärin, kun ei ole oikeaa tietoa toiminnasta.”<br />
”Toisten työtavat ja perusteet tunnetuksi! Tällä hetkellä tehdään päällekkäistä työtä samojen<br />
asiakkaiden kanssa, toisistamme tietämättä. Yhteistyö on saatava tiiviiksi ja välittömäksi. Vain<br />
niin päästään asiakasta palvelevaan työmuotoon molemmissa yksiköissä.”<br />
”Pikkusolun kehittämistyöryhmä”<br />
Etelä-Karjalan kaupungeista nuoria sijoitetaan ulkopuoliseen päihdekatkaisuun tai -kuntoutukseen<br />
noin 2-3 vuosittain. A-klinikalla tai päihdepoliklinikalla ja kuntoutusosastoilla on hoidettu pienten<br />
lasten vanhempia vuosittain alle 10 ja neuvoloissa asiakkaina on 2-3 odottavaa vanhempaa, joilla on<br />
ongelmia päihteidenkäytössä. Vaikka nuorten päihdekuntoutuksen tarve ei noussut tilastoissa<br />
erityisesti esille ja nuorille tarkoitettua päihdekuntoutusta ostettiin vain yksittäisiä kertoja, noin 2-4<br />
jaksoa vuosittain koko Etelä-Karjalan alueella, on pikkusolun kehittämistyöryhmän keskusteluissa<br />
käynyt ilmi, että nuorten ja perheiden päihdekuntoutukselle omalla alueella olisi tarvetta.<br />
10
Pikkusolun kehittämistyöryhmässä päädyttiin laatimaan Etelä-Karjalan yhteinen malli nuorten ja<br />
perheiden päihdehoitomalliksi. Malli pyrkii tarjoamaan eteläkarjalaisille nuorille päihdehoitoa<br />
omassa elinpiirissä. Hoitomallissa huomioidaan koko perheen hoidon tarve ja yksikön palvelut on<br />
tarkoitettu perheille, joissa päihdeongelma jollakin perheen jäsenellä,<br />
alaikäisellä nuorella tai aikuisella<br />
raskaana olevalla äidillä tai puolisolla.<br />
Toiminta-ajatuksena on suunnitelmallinen, pitkäjänteinen ja prosessinomainen perhekuntoutus<br />
Tämä edellyttää sitä, että päihdeongelmaisen perheenjäsenen/jäsenten päihdeongelma on sillä<br />
tavalla hoidossa, että sitoutuminen hoitojaksoon mahdollistuu. Perhettä valmennetaan<br />
toimivampaan vuorovaikutukseen ja päihdeproblematiikka huomioidaan laaja-alaisesti. Hoito<br />
toteutetaan intervallimuotoisena perhekuntoutusyksikössä. Intervallijaksojen välissä toteutuu<br />
tavoitteellinen avohoito perheen kunnan oman työntekijän tukemana. Hoidon suunnitteluun kuuluu<br />
myös kunkin perheenjäsenen yksilölliset tarpeet suhteessa perheen ulkopuolisiin yhteisöihin ja<br />
organisaatioihin (koulut, nuorisotoimi, harrasteryhmät, sukulaiset jne.). Hoitomallissa yhdistyvät<br />
sekä lastensuojelun että päihde- ja mielenterveystyön osaaminen. Malli edellyttää tiivistä<br />
yhteistyötä kunnan peruspalveluiden, kuten esim. neuvoloiden ja lastensuojelu- ja päihdetyön<br />
kanssa. Lisäksi mallissa tarjotaan perhekuntoutusta ja perhetyötä kotiutuksen tueksi.<br />
Perhekuntoutusyksikkö voisi samalla toimia ensikotityyppisenä kuntoutuksena esim.<br />
teinivanhemmille. Samalla voitaisiin kehittää ja levittää alueen erilaisia vertaisryhmämalleja kuten<br />
Lappeenrannan sori-toiminta tai Imatran Huomaa lapsi –vertaisryhmätoiminta. Mallin diasarja<br />
raportin on liitteenä. Malli esitellään raportin esittelyn yhteydessä sosiaali- ja/tai<br />
perusturvalautakunnissa.<br />
Arviointi kyselyn mukaan työryhmätyöskentely ja esitys perheenjäsenen päihdehoitomalliksi Etelä-<br />
Karjalassa on lisännyt keskustelua ja yhteistyötä.<br />
”Työryhmä on tehnyt hyvää työtä, mutta työ on vasta alussa ja toteutus jää hankkeen<br />
ulkopuolelle. Toivottavasti työryhmän hyvä työ ei jää vain suunnitteluasteelle.”<br />
”Uusi nuorten päihdehoidon malli -esitys on hyvä yritys parantaa tilannetta (nähtäväksi sitten<br />
jää, miten asia etenee?).”<br />
11
3.2. Ennen lastensuojelu- ja päihdehuollon asiakkuuden syntymistä<br />
ajoittuvan nopean varhaisen puuttumisen mallin luominen ja<br />
kokeileminen<br />
Työ <strong>KAMPA</strong> – hankkeessa aloitettiin Etelä-Karjalan kunnissa alkukartoituksella. Kartoituksessa<br />
selvitettiin; mikä osuus päihde-ehtoisilla lastensuojeluilmoituksilla on kaikista tehdyistä<br />
lastensuojeluilmoituksista, mistä lastensuojeluilmoitukset tulevat, mitä päihde-ehtoisen<br />
lastensuojeluilmoituksen jälkeen tapahtuu ja mitä <strong>KAMPA</strong> hankkeen aikana toivotaan erityisesti<br />
kehitettävän? Lastensuojeluilmoitusten tilastointi on aloitettu suunnitelmallisesti useimmissa<br />
kunnissa vasta 1.1.<strong>2008</strong> voimaan tulleen lastensuojelulain velvoitteen jälkeen. Vuoden 2007<br />
tilastoinnin mukaan Etelä-Karjalassa päihde-ehtoisia lastensuojeluilmoituksia oli kaikista<br />
lastensuojeluilmoituksista noin ¼. Lastensuojeluilmoitusten suhde oli samansuuntainen sekä<br />
kaupungeissa että maaseutukunnissa, vaikka kaupungeissa ilmoitusmäärät olivat huomattavasti<br />
suuremmat. Ilmoitukset tulivat enimmäkseen poliisilta, sosiaalipäivystyksestä, koulusta tai<br />
yksityisiltä ilmoittajilta. Päivähoidosta tai neuvoloista tehtiin vuonna 2007 vain yksittäisiä<br />
lastensuojeluilmoituksia.<br />
Lastensuojeluilmoitukset Luumäki 2007/19 ilmoitusta<br />
12
Lappeenranta 2007/ 994 ilmoitusta Ilmoittajan mukaan<br />
Nuoren alkoholinkäyttöä koskevan lastensuojeluilmoituksen jälkeen nuori pyritään kaikissa<br />
kunnissa tapaamaan ja keskustelemaan asiasta. Aina tavoite ei toteudu useista eri syistä.<br />
Ilmoituksen koskiessa vanhempien alkoholin käyttöä asian käsittely etenee kuten mikä tahansa<br />
lastensuojeluilmoitus lastensuojelutarpeen arviointiin.<br />
<strong>KAMPA</strong> – hankkeessa kerätyn tilaston mukaan näyttää siltä, että päihde-ehtoisista<br />
lastensuojeluilmoituksista noin puolet koskee nuorten päihteidenkäyttöä. Suurin osa nuorten<br />
päihteidenkäyttöä koskevista ilmoituksista käsitellään päihdekeskusteluna.<br />
13
Lastensuojeluilmoitukset Luumäki 2007/19 ilmoitusta<br />
Lappeenranta 2007/ 994 lastensuojeluilmoitusta<br />
14
Alkukartoituksen jälkeen <strong>KAMPA</strong> – hankkeen ohjausryhmässä päätettiin perustaa<br />
”päihdepuhuttelu” työryhmä kehittämään alle 18-vuotiaan ja hänen huoltajansa kanssa käytävän<br />
päihdepuhuttelun runkoa niin, että puhuttelun yhteydessä kyetään havaitsemaan nuoren ja perheen<br />
vahvuudet ja toisaalta tunnistamaan riskitekijät sekä erottelemaan päihteiden kokeilijat jo<br />
säännöllisemmin alkoholia käyttävistä nuorista. Päihdekeskustelu työryhmään kuuluvat sekä<br />
Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien päihdekeskusteluja tekevät työntekijät, pieniä kuntia edustaa<br />
Parikkalan kunnan sosiaalityötekijä ja peruspalveluja nuorisotyöntekijä Luumäeltä. Tavoitteena oli<br />
rakentaa päihdepuhuttelun rakenne niin, että myös kouluterveydenhoitaja tai muu peruspalvelujen<br />
edustaja voi tarvittaessa tehdä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa päihdekeskustelun ja havaita<br />
nuoren ja perheen vahvuudet tai toisaalta tunnistaa riskit.<br />
Työryhmässä kartoitettiin eri työvälineitä ja menetelmiä nuorten kanssa tehtävään työhön (esim.<br />
nuorten päihdemittari, motivoiva haastattelu, erilaiset tehtävät mielialojen ja tunteiden<br />
tunnistamiseen, vanhempien päihteidenkäytön arviointi, audit-testi). Työryhmä laati sekä<br />
päihdekeskustelun lomakkeen nuoren elämän tilanteen kartoittamiseksi että esitteen<br />
päihdekeskustelun käytännöistä nuorelle ja hänen huoltajilleen. Päihdekeskustelun kehittämisen<br />
tavoitteena oli kehittää keskustelun runkoa yhtenäiseksi koko Etelä-Karjalan alueella.<br />
Päihdekeskustelulla tarkoitetaan alle 18 -vuotiaan päihteidenkäyttöä koskevan<br />
lastensuojeluilmoituksen jälkeistä keskustelua lastensuojelussa. Tämän lisäksi tavoitteena oli<br />
rakentaa päihdepuhuttelun rakenne sellaiseksi, että myös esim. kouluterveydenhoitaja tai muu<br />
nuorten kanssa työtätekevä ammattilainen voisi käyttää lomaketta omassa työssään apuna<br />
havaitessaan nuorella päihteidenkäyttöä ja keskustellessaan nuoren kanssa päihteistä. Tavoitteena<br />
oli koekäyttää lomaketta varhaisemman havaitsemisen apuvälineenä. Päihdekeskustelun lomake on<br />
tarkoitettu nuoren kanssa käytävän keskustelun tueksi ja työntekijät voivat käyttää sitä eritavoin.<br />
Lomake voi olla työntekijän ”muistilistana” niin, että kaikki teema-alueet käydään keskustelun<br />
aikana läpi tai lomaketta voi käyttää niin, että nuori täyttää lomakkeen ja se käydään yhdessä<br />
keskustellen läpi.<br />
Päihdekeskustelun lomaketta koekäytettiin 1.3.–31.8.<strong>2009</strong> välisenä aikana sekä lastensuojelussa että<br />
peruspalveluissa kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa. Peruspalveluiden työntekijöille järjestettiin<br />
lomakkeen käytön infotilaisuudet Lappeenrannan ja Länsi-Saimaan työntekijöille 17.2.09 (15<br />
osallistujaa) ja Imatran ja kärkikuntien työntekijöille 18.2.09 (12 osallistujaa). Tämän lisäksi<br />
15
Lappeenrannassa asiasta tiedotettiin kouluterveydenhoitajien yhteisessä tapaamisessa 12.3.09 sekä<br />
koulupsykologien ja – kuraattorien tapaamisessa 31.3.<strong>2009</strong>.<br />
Syyskuussa <strong>2009</strong> järjestettiin peruspalveluiden työntekijöille palaute tilaisuus lomakkeen käytön<br />
kokemuksista sekä Lappeenrannassa että Imatralla. Tilaisuuksissa oli myös projektityöntekijä Tiina<br />
Hörkkö Vantaa välittää – hankkeesta kertomassa Vantaalla tehtävästä päihdetyöstä nuorten<br />
keskuudessa. Lappeenrannan tilaisuuteen osallistui 7 työntekijää ja Imatran tilaisuuteen 4. Sekä<br />
tilaisuuden palautteen että hankkeen eri työryhmissä toimineiden keskuudessa tehdyn kyselyn<br />
perusteella lomake on hyvä ja tarpeellinen nuoren kanssa käytävän päihdekeskustelun runko, mutta<br />
se on aikaa vievä ja ”massiivinen” sekä se on koettu liian päihdepainotteiseksi. Saadun palautteen<br />
mukaan työntekijät peruspalveluissa tarvitsevat lisää koulutusta päihteidenkäytön puheeksiottoon ja<br />
menetelmäkoulutusta varhaisempaan puuttumiseen. Päihdekeskustelun lomaketta voitaisiin<br />
muokata paremmin peruspalveluille soveltuvaksi niin, että se alkaisi esim. kouluterveydenhuollon<br />
käytössä koulua käsittelevistä kysymyksistä ja nuorisotoimessa vapaa-aikaa käsittelevistä<br />
kysymyksistä, jolloin päihteet ja päihteidenkäyttö eivät nousisi heti keskustelun alussa liian<br />
vahvasti esille. Kouluterveydenhoitajilla on useimmissa kunnissa käytössään nuorten päihdemittari<br />
adsume, jonka käyttöä seurataan effica-ohjelmalla. Päihdekeskustelun lomakkeen käyttöä lisäisi jos<br />
kunnan sisäisesti voitaisiin sopia, että tarvittaessa nuoren elämäntilanteen laajempaa kartoittamista<br />
kouluterveydenhoitaja voisi adsumen sijaan käyttää päihdekeskustelun lomaketta ja kirjata efficaan<br />
lomakkeen käytön adsumen kohdalle. Nuorten päihteidenkäyttöön puuttumista jatketaan<br />
työstämällä kouluille toimintamalli, kun havaitaan nuorella päihteidenkäyttöä.<br />
Päihdepuhuttelu työryhmässä laadittiin nuorille ja heidän vanhemmilleen esite päihdekeskustelusta.<br />
Esitteessä kerrotaan nuorille ja vanhemmille miksi päihdekeskustelu järjestetään, mihin sillä<br />
pyritään ja mitä päihdekeskustelussa käsitellään. Päihdekeskustelun esite postitetaan<br />
päihdekeskustelun kutsun yhteydessä. Esitettä on myös jaettu nuorisotiloihin,<br />
kouluterveydenhoitoon ja oppilashuoltoon. <strong>KAMPA</strong>–hanke oli esittäytymässä ja jakamassa<br />
päihdekeskustelun esitettä 6-9 luokkalaisten huoltajille järjestetyn vanhempainillan tapahtumatorilla<br />
Lappeenrannassa 29.10.08. Arviointikyselyssä kaikki vastanneet pitivät esitettä erittäin hyvänä ja<br />
tarpeellisena tuotoksena.<br />
16
3.3. Työmenetelmän vaikuttavuuden arviointi<br />
<strong>KAMPA</strong> -hankkeen tavoitteena on yhdenmukaistaa lastensuojeluilmoitusten ja päihdepuhuttelujen<br />
tilastointi ja dokumentointi Etelä-Karjalassa. Hankkeen aikana kehitettiin päihdekeskustelujen<br />
tilastointiluokitukset ja esitettiin, että kaikki alueen kunnat osallistuisivat kouluterveyskyselyyn<br />
vaikuttavuuden arvioinnin mahdollistamiseksi. Kaikkiin Etelä-Karjalan kuntiin toimitettiin Yhdessä<br />
Enemmän hankkeen aikana Länsi-Saimaan alueelle kehitetty Excel-taulukko<br />
lastensuojeluilmoitusten tilastointiin, sillä kaikissa kunnissa ei ollut tilastointiin soveltuvaa ATKohjelmaa.<br />
Lomake päivitettiin Lastensuojelunkäsikirjan luokitusten mukaiseksi. Päihdekeskustelun<br />
lomakkeen kokeilu jakson 1.3.–31.8.<strong>2009</strong> välisenä aikana tavoitteena oli tilastoida kaikki<br />
lastensuojeluilmoituksen jälkeen käytävät päihdekeskustelut yhtenäisesti koko Etelä-Karjalan<br />
alueella.<br />
Päihdekeskustelun lomakkeen ja tilastoinnin kokeilujaksosta tiedotettiin eri kunnissa järjestetyillä<br />
tilaisuuksilla. Tiedotustilaisuuksia oli Imatralla ja Lappeenrannassa lastensuojelun<br />
sosiaalityöntekijöille sekä pohjoisen kärkikuntien edustajille Rautjärvellä 12.2.09 ja Länsi-Saimaan<br />
kuntien edustajille Joutsenossa 10.3.09. Tämän lisäksi kaikkien kuntien edustajille tiedotettiin<br />
asiasta sähköpostilla ja toimitettiin päihdekeskustelun lomake, esite ja tilastointi lomake sähköisesti.<br />
Kokeilujakson päätyttyä kymmenestä kunnasta neljä palautti täytetyn tilastointi lomakkeen.<br />
Nuorten päihdekeskustelujen vaikuttavuuden arviointimalliin sitouttamisessa epäonnistuttiin.<br />
<strong>KAMPA</strong> – hankkeen työryhmien jäsenille lähetetyn arviointi kyselyn perusteella tilastointi on<br />
tarpeellinen ja ohjaa työn resursointia, mutta jää helposti arkityön jalkoihin. Kunnissa on omat<br />
sovitut tietojen keräämiskäytännöt eikä ”ylimääräiselle” työlle ollut aikaa eikä resurssia.<br />
”Seutukunnallinen tilastointi ei ole tällä hetkellä yhdenmukainen. Kaikissa kunnissa<br />
esim. lastensuojeluilmoitus nuoren päihteiden käytöstä ei johda lastensuojelun<br />
asiakkuuteen, vaikka asia käsitellään päihdekeskusteluna. Tällöin esim. efficatietojärjestelmästä<br />
otetut tilastot eivät ole yhdenvertaisia, eikä niitä voida<br />
seutukunnallisesti vertailla.”<br />
”Yhdenmukainen tilastointi alueella ehdottomasti tarpeen. Ainoa keino saada<br />
vertailtavuutta eri alueiden kesken ja samalla myös maakunnallisesti isompi ja<br />
validimpi otos.”<br />
”Jos sitä käytettäisiin, se varmaankin hyödyttäisi siinä työssä toimijoita. Ongelma kai<br />
nyt, ettei kovin säännönmukaisesti vielä ole kuitenkaan käytetty.”<br />
17
Palautettujen lomakkeiden mukaan Etelä-Karjalassa käytiin 1.3.–31.8.09 välisenä aikana 82<br />
päihdekeskustelua, 34 keskustelua tyttöjen ja 48 poikien kanssa. Tilastoinnissa<br />
päihdekeskusteluihin kutsuttavien ikä aloitetaan 12 vuotiaista, sillä alle 12 vuotiaan<br />
päihteidenkäyttöä koskevan lastensuojeluilmoituksen jälkeen käynnistetään lastensuojelutarpeen<br />
arviointi eikä päihdekeskustelu yksin ole riittävä arviointi tähän.<br />
Ikä<br />
vuotta<br />
Käydyt<br />
päihdekeskustelut<br />
12 1<br />
13 7<br />
14 20<br />
15 18<br />
16 22<br />
17 14<br />
Vanhemmat tai toinen heistä, osallistuivat päihdekeskusteluihin tilastoinnin mukaan 75 nuoren<br />
kanssa. 77 tapauksessa käytetty päihde oli alkoholi ja ilmoittajana 61 kertaa joko poliisi tai<br />
sosiaalipäivystys. Päihdekeskusteluissa uusijoita eli toiseen kertaan päihdekeskusteluun kutsuttuja<br />
oli vain 8. Lappeenrannassa ja Imatralla hankkeen aikana kehitelty päihdekeskustelun lomake on<br />
säännöllisessä käytössä ja sen käyttöä jatketaan edelleen.<br />
”Päihdekeskustelu -työkalun, jota voi käyttää tarvittaessa. Paljon tietoa ja hyvää<br />
koulutusta aiheeseen liittyen. Tiedän myös, mihin suuntaan pitäisi kehittää asioita, kun<br />
nuorten päihteiden käyttöön puututaan. Voin siis olla omalta osaltani vaikuttamassa<br />
asioiden kehittymiseen.”<br />
”Päihdekeskustelukaavakkeen luominen. Omaan työskentelyyn päihdekeskusteluissa<br />
lisää " oikeita kysymyksiä".”<br />
3.4. Seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön kehittäminen ja hyvien<br />
käytäntöjen levittäminen<br />
<strong>KAMPA</strong> – hankkeen kaikki työryhmät ovat olleet moniammatillisia ja seudullisia. Toiminta- ja<br />
työkäytäntöjä on välitetty hankkeiden välillä ja eri koulutuksista on tiedotettu laajasti. Etelä-<br />
Karjalan työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua Nuoret ja päihteet valtakunnalliseen seminaariin<br />
Helsinkiin 8.5.<strong>2009</strong>. Koulutukseen osallistui 14 työntekijää sekä lastensuojelusta että päihdetyöstä.<br />
Tämän lisäksi työntekijöillä on ollut mahdollisuus osallistua Valtakunnallisille päihdepäiville (3),<br />
kouluterveyspäiville (4) ja päihdehoitotyön päiville (2). Kiireisen työrytmin, kuntien<br />
18
yhdistymistyön tai sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutöiden vuoksi työntekijöiden on vaikea<br />
irrottautua perustyöstään koulutuksiin. Näin ollen päätettiin tarjota <strong>Socom</strong>in toiminta-alueen<br />
kunnille mahdollisuutta kirjallisuuden kautta saada tietoa uusista työmenetelmistä ja hyvistä<br />
käytännöistä. Halukkuutensa tilata kirjoja ilmaisi 7 kuntaa <strong>Socom</strong>in osaamiskeskuksen alueelta ja<br />
kirjoja tilattiin yhteensä 171 kpl Päihdepalvelujen kehittäminen Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa<br />
–hankeen kanssa yhteistyössä.<br />
Päihdepalvelujen kehittäminen Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa – hanke järjesti sekä<br />
Kouvolassa että Lappeenrannassa sosiaalityöntekijöille, terveydenhoitajille, varhaiskasvattajille ja<br />
perhetyöntekijöille Päihteet, raskaus, vanhemmuus – miksi päihdeongelmaisia raskaana olevia<br />
naisia ja äitejä kannattaa hoitaa – Pidä kiinni hoitojärjestelmän esittelyä - koulutuksen.<br />
Koulutuksista tiedotettiin laajasti. Molemmilla paikkakunnilla koulutuksiin osallistui reilut 40<br />
kuulijaa seudullisesti laajalta alueelta eri ammattiryhmistä. Lappeenrannan koulutus järjestettiin<br />
yhteistyössä <strong>KAMPA</strong> – hankkeen kanssa.<br />
<strong>Socom</strong>in päihdetyön kehittämissuunnittelija on koordinoinut Etelä-Karjalan päihdetyöntekijöiden<br />
verkostoa. Verkosto aloitti toimintansa Päihdepalvelujen Seudullista kehittämistä – hankkeen<br />
aikana. Verkosto on kokoontunut säännöllisesti Etelä-Karjalan eri toimipisteissä ja kokoontumisissa<br />
on käsitelty alueen päihdetyön ajankohtaisia asioita.<br />
Päihdehuollon kehittäminen Etelä-Suomen osaamiskeskuksissa 2007–<strong>2009</strong> –hankeen suunnittelijat<br />
ovat tavanneet säännöllisesti. <strong>Socom</strong>in kehittämissuunnittelija on osallistunut myös<br />
osaamiskeskusten päihdetyön aluekehittäjien työkokouksiin ja THL:n valtakunnalliseen päihdetyön<br />
aluekehittäjäverkostoon sekä Etelä-Kymenlaakson seudullisen Triangeli – hankkeen<br />
projektityöntekijän tapaamisiin. Tämän lisäksi kehittämissuunnittelija on osallistunut<br />
valtakunnallisille päihdepäiville <strong>2008</strong> ja <strong>2009</strong>.<br />
<strong>Socom</strong>in päihdetyön kehittämissuunnittelija on osallistunut THL:n koollekutsumaan<br />
valtakunnalliseen päihdetyön suunnittelijoiden verkostoon. Tässä verkostossa on kehitelty<br />
päihdehuollon €Matti. Mattia on välitetty kaikkiin osaamiskeskuksen alueen kuntiin.<br />
19
4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISIDEOITA<br />
Arviointi kyselyn mukaan <strong>KAMPA</strong> – hanke on saavuttanut tavoitteensa vähintäänkin tyydyttävästi.<br />
Kiireinen työrytmi ja palvelurakenteiden uudelleen järjestäminen ovat haitanneet hankkeisiin<br />
panostamista, mutta työskentely on lisännyt yhteistyötä ja keskustelua.<br />
Arvioi oman työsi näkökulmasta miten <strong>KAMPA</strong> -hanke on vastannut sille asetettuihin<br />
tavoitteisiin<br />
Kysymykseen vastanneet: 14<br />
Erittäin<br />
hyvin<br />
(arvo: 1)<br />
Hyvin<br />
(arvo:<br />
2)<br />
Tyydyttävästi<br />
(arvo: 3)<br />
Ei<br />
lainkaan<br />
(arvo: 4)<br />
Päihde- ja lastensuojelutyön<br />
yhteistyön vahvistaminen (ka:<br />
2,286; yht: 14)<br />
7,1%<br />
1<br />
57,1%<br />
8<br />
35,7%<br />
5<br />
0%<br />
0<br />
Suunnitelmallisen työotteen<br />
luominen päihde-ehtoisissa<br />
lastensuojeluilmoituksissa (ka:<br />
2,071; yht: 14)<br />
14,3%<br />
2<br />
64,3%<br />
9<br />
21,4%<br />
3<br />
0%<br />
0<br />
Lastensuojelun ja päihdetyön<br />
yhteisten työmenetelmien<br />
kehittäminen (ka: 2,357; yht: 14)<br />
7,1%<br />
1<br />
50%<br />
7<br />
42,9%<br />
6<br />
0%<br />
0<br />
Ennen lastensuojelun- ja<br />
päihdehuollon asiakkuuden<br />
syntymistä ajoittuvan nopean<br />
varhaisen puuttumisen mallin<br />
luominen ja kokeileminen (ka:<br />
1,857; yht: 14)<br />
28,6%<br />
4<br />
57,1%<br />
8<br />
14,3%<br />
2<br />
0%<br />
0<br />
Työmenetelmien vaikuttavuuden<br />
arviointi (ka: 2,571; yht: 14)<br />
0%<br />
0<br />
42,9%<br />
6<br />
57,1%<br />
8<br />
0%<br />
0<br />
ka: 2,229; yht: 70<br />
11,4%<br />
8<br />
54,3%<br />
38<br />
34,3%<br />
24<br />
0%<br />
0<br />
Ohjausryhmän päätös itse tiedottaa edustamiaan tahoja <strong>KAMPA</strong> hankkeen etenemisestä ja<br />
tapahtumista saattoi osaltaan aiheuttaa tiedottamisessa eriaikaisuutta ja sekavuutta. Mikäli <strong>KAMPA</strong><br />
hankkeella olisi kunnassa ollut oma vastuuhenkilö, projektityöntekijä, joka olisi perehtynyt<br />
<strong>KAMPA</strong>an muita enemmän ja olisi voinut käyttää hanketyöhön enemmän työaikaansa, olisi tältä<br />
ehkä vältytty. Harmittavasti lastensuojelu- ja päihdetyön yhteistyön paikalliset foorumit sijoittuvat<br />
ajallisesti aivan hankkeen loppuu. Nyt yhteistyömallin suunnittelu jää ilman hankkeen tukea.<br />
20
Pohjatyö on kuitenkin tehty ja mallin suunnittelu työryhmien valinnalla ja aikataulutuksella on<br />
käynnistynyt.<br />
Jatkossa toivotaan moniammatillisen yhteistyön jatkuvuutta, tiedottamista työkäytännöistä ja<br />
yhteistyömallien päivittämistä eri toimijoiden välillä.<br />
”Sellaista, jossa asiakkaan kannalta voitaisiin saada aikaiseksi mahdollisimman<br />
kokonaisvaltainen hänen tilanteeseensa tarvittava hoito. Sellainen hanke joka<br />
keskittyisi molemman työmuodon mahdollisimman tiiviiseen vuoropuheluun, ettei<br />
toisen ongelman hoito ruokkisi riippuvuutta toiseen ongelmaan.”<br />
”Mielestäni jatkossa oli nyt päihdetyön ja lastensuojelun verkostoon kytkettävä myös<br />
mielenterveystyö. Nyt mukana on ollut nuorisopsykiatria, mutta<br />
aikuismielenterveystyö olisi myös tärkeä, sillä perheiden ongelmat ovat niin<br />
moninaiset. Tarvittaisiin esim. kerran vuodessa em. tahojen yhteiskokoontuminen,<br />
jolloin päivitetään, arvioidaan ja kehitetään yhteistoimintaa.”<br />
Samoin kaivataan paikallisia eri palveluja kehittäviä kehittämishankkeita.<br />
”Nuorten katkaisuhoidon ja kuntoutuksen kehittäminen Etelä-Karjalassa ja palvelun<br />
järjestäminen maakunnan alueella.”<br />
”Päihdeperheiden ja päihdeäitien kanssa työskentelyyn liittyvää kehittämistä.”<br />
21
Liite 1:<br />
Huoli<br />
päihteist<br />
ä<br />
Konsultaatio<br />
tapaaminen A-<br />
klinikan kanssa<br />
A-klinikan<br />
päihdearvio (3-<br />
5 krt)<br />
A-klinikan<br />
yhteenveto<br />
tapaaminen ls<br />
kanssa<br />
Asiakkuus<br />
loppuu<br />
Hoitosuhde A-<br />
klinikalla<br />
vireillet<br />
ulo<br />
ALKU-<br />
TAPAA<br />
MINEN<br />
Huoli<br />
päihteist<br />
ä<br />
Yhteinen<br />
tapaaminen A-<br />
klinikalla<br />
Jällivaaran<br />
mallin<br />
mukaisesti<br />
(päihdearvion<br />
tilaus)<br />
Lastensuojelun<br />
tilannearvio<br />
•Kotikäynti<br />
•Verkoston<br />
kartoitus<br />
•Tarjotun avun<br />
kartoitus<br />
Huoli<br />
päihteist<br />
ä<br />
Ls:n<br />
yhteenvet<br />
o: sis.<br />
Päihdearvion<br />
ja<br />
jatkosuosituks<br />
en<br />
Asiakassuunni<br />
telma<br />
Lastensuojelutarpeen selvittäminen 3 kk<br />
Sosiaalityön<br />
suunnitelmallinen<br />
muutos työ alkaa<br />
Asiakkuus<br />
päättyy<br />
12.10.<strong>2009</strong><br />
Lastensuojelun ja A-klinikan yhteinen tilannearviomalli.<br />
Lähde: Hanna Heinonen, Johanna Metsälä (toim.) Lastensuojelua kehittämässä<br />
Kokemuksia pääkaupunkiseudulta, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus<br />
Socca<br />
22
PÄIHDEKESKUSTELU<br />
alle 18 –vuotiaan elämäntilanteen selvitys päihdeilmoituksen jälkeen<br />
Liite 2<br />
Ilmoitus tullut ___ / ___ 200__<br />
Tapaamisaika ___ / ___ 200 __ klo ___.___<br />
Nuoren nimi:<br />
Kutsu läh. / soit.__ / __200__<br />
Vastuutyöntekijä:___________________<br />
Hetu:<br />
Osoite:<br />
Puhelinnumero:<br />
Huoltajat: mukana nuori asuu<br />
mukana<br />
nuori asuu<br />
Ilmoituksen tekijä:<br />
Ilmoituksen sisältö:<br />
Nuoren kertomus tapahtuneesta:<br />
Huoltajan/jien kertomus tapahtuneesta:<br />
Työntekijän arvio päihdekeskustelun jälkeen:<br />
Yhteenveto: Mihin kukin sitoutuu?<br />
23
Rengasta tai tarvittaessa alleviivaa sopivin/sopivimmat<br />
vaihtoehdot:<br />
PÄIHTEET<br />
1. Oletko kokeillut tai käyttänyt päihteitä viimeisen<br />
vuoden aikana?<br />
1. En<br />
2. Tupakkaa<br />
3. Alkoholia<br />
4. Lääkkeitä, että saisin ”pään sekaisin”<br />
5. Liuotinaineita (imppaaminen)<br />
6. Huumausaineita, mitä_________________________<br />
7. Jotain muita päihteitä, mitä_____________________<br />
8. Alkoholia ja edellä mainittuja aineita samaan aikaan<br />
(sekakäyttö)<br />
Minkä ikäisenä kokeilit ensikerran?_________________<br />
2. Kuinka usein olet tupakoinut, kokeillut tai käyttänyt<br />
päihteitä viimeisen vuoden aikana?<br />
1. En kertaakaan<br />
2. Olen kokeillut tupakkaa<br />
3. Tupakoin satunnaisesti esim. viikonloppuisin<br />
4. Tupakoin säännöllisesti päivittäin<br />
5. Olen kokeillut/käyttänyt päihteitä 1-3 kertaa<br />
6. Olen kokeillut/käyttänyt päihteitä 4-6 kertaa<br />
7. Olen käyttänyt päihteitä noin kerran kuukaudessa<br />
8. Olen käyttänyt päihteitä pari kertaa kuukaudessa<br />
9. Käytän päihteitä kerran viikossa tai useammin<br />
Milloin käytit viimeksi ja mitä _____________________<br />
_____________________________________________<br />
3. Kuinka paljon alkoholia juot niinä päivinä, jolloin<br />
käytät alkoholia?<br />
1. En käytä alkoholia<br />
2. 1-5 pulloa olutta/siideriä/lonkeroa<br />
3. n. sixpack<br />
4. mäyräkoira<br />
5. vahvoja, ________________________________________<br />
6. enemmän, paljonko_______________________________<br />
4. Miksi käytät päihteitä?<br />
1. En käytä päihteitä<br />
2. Seuran vuoksi kavereiden kanssa<br />
3. Hauskanpitoon tai rentoutumiseen<br />
4. Tullakseni iloisemmaksi/rohkeammaksi/hauskemmaksi<br />
5. Helpottaakseni pahaa oloa<br />
6. Humalan vuoksi tai saadakseni ”pääni sekaisin”<br />
7. Jonkin muun syyn takia, minkä ___________________<br />
______________________________________________<br />
5. Oletko myöhästynyt, lähtenyt kesken päivän tai<br />
jäänyt pois koulusta päihteiden käyttösi takia?<br />
1. En koskaan<br />
2. Kerran<br />
3. 2-3 kertaa<br />
4. 4 kertaa tai useammin<br />
6. Oletko ollut koulussa päihtyneenä?<br />
1.En<br />
2. Olen, kerran<br />
3. Olen 2-3 kertaa<br />
4. Olen usein, ___________kertaa<br />
7. Oletko toiminut päihtyneenä seuraavilla tavoilla<br />
1. Olen satuttanut itseäni ______ kertaa<br />
2. Olen satuttanut toista _______ kertaa<br />
3. Olen ollut autossa, jota on ajanut päihtynyt ______kertaa<br />
4. Olen ajanut itse päihtyneenä ajoneuvoa ______kertaa<br />
5. Olen rikkonut omaisuutta tai varastanut ______kertaa<br />
6. Olen ollut seksisuhteessa, jota olen katunut jälkeenpäin<br />
_______kertaa<br />
7. Olen unohtanut mitä tein tai mitä tapahtui ______kertaa<br />
8. Olen sammunut _______kertaa<br />
9. En ole joutunut mihinkään vaikeuksiin<br />
8. Tietävätkö vanhempasi, kuinka paljon käytät<br />
päihteitä?<br />
1. Ei 2. Kyllä<br />
9. Oletko itse tai onko joku läheisesi, kaverisi,<br />
vanhempasi ollut huolissaan päihteiden käytöstäsi tai<br />
ehdottanut, että vähentäisit sitä?<br />
1. Ei 2. Kyllä,<br />
miksi__________<br />
_________________________________________________<br />
_<br />
_________________________________________________<br />
_<br />
Oletko huolissasi jonkun läheisesi päihteiden<br />
käytöstä?<br />
1. En 2. Kyllä,<br />
kenen__________<br />
_________________________________________________<br />
__<br />
_________________________________________________<br />
__<br />
10. Miten hankit nauttimasi alkoholijuomat?<br />
1. En käytä alkoholia<br />
2. Ostin itse kaupasta tai Alkosta<br />
3. Isä tai äiti haki tai tarjosi<br />
4. Vanhemmat sisarukset hakivat tai tarjosivat<br />
5. Otin kotoa<br />
6. Kaverit tai joku tuntematon haki tai tarjosi<br />
7. Välittäjältä<br />
8. Muuten, miten ________________________________<br />
KOULU<br />
11. Koulusi tai oppilaitoksesi tällä hetkellä<br />
1. En ole koulussa<br />
2. Peruskoulu<br />
3. Lukio<br />
4. Ammatti- tai ammattikorkeakoulu<br />
5. Muu, mikä?________________________<br />
12. Omastasi mielestäni menestyn koulussa<br />
1. Koulumenestykseni on ennallaan<br />
2. Koulumenestykseni on huonontunut viimeisen vuoden<br />
aikana<br />
3. Koulumenestykseni on parantunut viimeisen vuoden<br />
aikana<br />
4. En menesty koulussa, eikä koulu kiinnosta minua<br />
13. Kuinka monta koulupäivää olet ollut pois viimeisen<br />
kuukauden aikana?<br />
1. En ole ollut pois koulusta<br />
2. Sairauden takia __________päivää<br />
3. Pinnauksen tai lintsauksen takia ________päivää<br />
4. Muista syistä __________päivää<br />
14. Millaiseksi olet kokenut koulutyöhön liittyvän<br />
työmääräsi tämän lukuvuoden aikana?<br />
1. Jatkuvasti liian paljon työtä<br />
2. Melko usein liian suuri<br />
3. Sopiva<br />
24
4. Melko usein liian vähäinen<br />
5. Jatkuvasti liian vähän työtä<br />
15. Kuinka usein sinua on kiusattu tai olet kiusannut<br />
tämän vuoden aikana?<br />
1. Kiusaan toisia joka päivä<br />
2. Kiusaan toisia useita kertoja viikossa<br />
3. Minua kiusataan joka päivä<br />
4. Minua kiusataan useita kertoja viikossa<br />
5. En kiusaa toisia<br />
6. Minua ei kiusata<br />
16. Oletko itse tai onko joku läheisesi, kaverisi,<br />
vanhempasi, opettajasi ollut huolissaan<br />
koulunkäynnistäsi?<br />
1. Ei<br />
2. Kyllä,<br />
miksi__________________________________________<br />
KAVERIT<br />
17. Onko sinulla tällä hetkellä riittävän läheistä ystävää,<br />
jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti<br />
asioistasi?<br />
1. Ei ole läheistä ystävää<br />
2. On yksi läheinen ystävä<br />
3. Muutamia ystäviä<br />
4. On useampi läheinen ystävä<br />
18. Onko ystäväpiirissäsi tapahtunut muutoksia viimeisen<br />
vuoden aikana?<br />
1. Ei ole, kaverini ovat pysyneet samoina<br />
2. Kyllä, yksi paras kaveri on vaihtunut<br />
3. Kyllä, suurin osa kavereistani on vaihtunut<br />
4. Minulla ei ole ystäviä<br />
19. Tuntevatko vanhempasi ystäviäsi?<br />
1. Ei, ystäväni eivät käy kotonani<br />
2. Vanhempani tuntevat osan kavereistani<br />
3. Vanhempani tuntevat kaikki kaverini<br />
VAPAA-AIKA<br />
20. Onko sinulla jokin säännöllinen harrastus?<br />
1. Kyllä, mikä____________________________<br />
2. Ei ole<br />
3. Ei ole, mutta olisin kiinnostunut<br />
harrastamaan___________________________<br />
21. Kuinka paljon vietät vuorokaudessa vapaa-aikaasi<br />
Internetissä tai pelaamalla tietokonepelejä?<br />
1. En ollenkaan<br />
2. Alle tunnin<br />
3. 1-2 tuntia<br />
4. 3-4 tuntia<br />
5. yli 4 tuntia<br />
22. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin öisin?<br />
1. Alle viisi tuntia yössä<br />
2. 5-6 tuntia yössä<br />
3. 7-8 tuntia yössä<br />
4. Yli 8 tuntia yössä<br />
23. Tunnetko väsymystä tai uupumusta?<br />
1. En<br />
2. Toisinaan olen väsynyt<br />
2. Kyllä, herätessäni aamuisin olen väsyneempi kuin ennen<br />
3. Kyllä, olen liian väsynyt tehdäkseni mitään<br />
24. Mistä saat käyttörahasi?<br />
1. Vanhemmat antavat viikko-/kuukausirahaa ________euroa<br />
2. Vanhemmat antavat viikko-/kuukausirahaa ________€<br />
kotitöistä<br />
3. Sukulaisilta<br />
4. Teen töitä<br />
5. Jostakin muualta, mistä____________<br />
25. Mihin käytät käyttörahasi?<br />
1. Karkkiin, virvokkeisiin<br />
2. Tupakkaan<br />
3. Alkoholiin<br />
4. Pelaamiseen<br />
5. Vaatteisiin<br />
6. Kahviloihin/pikaruokaan<br />
7. Henkilökohtaisiin tarvikkeisiin<br />
8. Muuhun, mihin___________________________________<br />
26. Oletko itse tai onko joku läheisesi, ystäväsi,<br />
vanhempasi ollut huolissaan rahankäytöstäsi?<br />
1. Ei<br />
2. Kyllä,<br />
miksi______________________________________<br />
27. Onko sinulla kotiintuloaika?<br />
1. Ei arkisin, eikä viikonloppuisin<br />
2. Arkisin klo _________, ei viikonloppuisin<br />
3. Arkisin klo __________, viikonloppuisin klo<br />
_____________<br />
28. Millaisia seuraamuksia on ollut mikäli et ole<br />
noudattanut vanhempien kanssa sovittuja sääntöjä tai<br />
olet jäänyt kiinni esim. tupakanpoltosta tai päihteiden<br />
käytöstä?<br />
1. En ole rikkonut sääntöjä<br />
2. En ole jäänyt kiinni mistään luvattomasta<br />
3. Ei ole tullut mitään seuraamuksia<br />
4. Keskustelua<br />
5. Olen menettänyt kännykkäni/tietokoneeni määrä-ajaksi<br />
6. Kotiarestia<br />
7. Olen menettänyt viikko-/kuukausirahani<br />
8. Muuta,<br />
mitä______________________________________<br />
LOPUKSI<br />
29. Oletko huolissasi jostakin elämääsi liittyvästä<br />
asiasta?<br />
Mistä_____________________________________________<br />
_<br />
_________________________________________________<br />
__<br />
30. Oletko jonkin tuen tai hoidon piirissä?<br />
Minkä?___________________________________________<br />
__<br />
31. Koetko tarvitsevasi jotakin tukea?<br />
Mihin<br />
asiaan?________________________________________<br />
_________________________________________________<br />
__<br />
SANA ON VAPAA ________________________________<br />
25
Change language