Lue julkaisu - EMMA

3 / 2 011

Näyttelyohjelmisto
28.9.11–8.1.12
Anitra Lucander – Värin runoilija
Anitra Lucander, Kompositio II, 1953, öljy.
Ateneumin taidemuseo. Kuva Valtion taidemuseo,
Kuvataiteen keskusarkisto, Jukka Romu.
Anitra Lucanderin (1918–2000) retrospektiivissä on maalauksia, kollaaseja,
kangasaplikaatioita, piirustuksia ja grafiikkaa. Näyttely kuuluu EMMAn klassikkosarjaan,
jossa esitellään suomalaisen modernismin suuria nimiä.
Yang Fudong – Utopia ja todellisuus
Yang Fudongin (s.1971 Peking) neljä teoskokonaisuutta käsittävä näyttely
täyttää EMMAn mediatilat.
11.11.11.–
Yang Fudong, No Snow on the Broken Bridge.
Juhani Harri
Kuvataiteilija Juhani Harrin (1939–2003) esinekoosteita. Sään tai ajan kuluttamat käytetyt,
kirpputoreilta, roskakoreista ja luonnosta löytyneet esineet olivat Harrille ”taiteilijan paletti”,
joista hän rakensi nostalgisia tarinoita.
2.3.–10.6.12
Italialainen futurismi
Futurismi oli merkittävä Italiassa 1900-luvun alussa syntynyt taidesuunta, joka sai alkunsa
runoilija Filippo Tommasso Marinettin (1876–1944) julkaisemasta futurismin manifestista.
Futurismin pyrkimyksenä oli tuoda esille uusi urbaani maailma ja ihmiskäsitys. Se halveksi
kaikkea vanhaa ja perinteistä ja ihannoi koneita, tekniikkaa, vauhtia, hälyä ja liikettä.
Näyttely esittelee Italian futurismia laajalla kaarella 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.
Se pitää sisällään maalauksia, akvarelleja ja pastelleja sekä design-esineitä, pöytiä,
huone- ja säilytyskalusteita sekä puku- ja lavasteluonnoksia.
Juhani Harri, Vaeltava juutalainen,
2000, esinekooste.
Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
2.3.–10.6.11
Sophie Calle – Take Care of Yourself
Sophie Calle (s. 1953) on ranskalainen taiteilija, jonka englanninkielinen versio teoksesta
Prenez soin de vous (Take Care of Yourself, 2007) nähdään EMMAssa laajana valokuvien
ja videoiden koosteena. Teos on saanut nimensä Callen ex-miesystävän lähettämän
sähköpostin viimeisten sanojen mukaan, joilla tämä lopettaa heidän suhteensa.
Callen teoksille on ominaista sekoittaa yksityinen elämä julkiseen elämään.
Pysyvästi
Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa
Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on pysyvästi esillä lähes
500 teosta, jotka täyttävät puolet EMMAn näyttelytiloista.
Kokoelmaripustukseen sisältyy nykytaiteeseen painottuva Punainen
-näyttely, joka herkuttelee punaisen eri sävyillä. Teokset edustavat kattavasti
kuvataiteen kenttää video- ja valokuvataiteesta maalauksiin ja veistoksiin.
Rougena Zatkova: Marinetti Soleil, 1920.
Luce Marinetti Collection
Kansikuvassa Anitra Lucander. Kuva yksityiskokoelma.
2

Mitä te siellä metsässä oikein puuhaatte?
avasi ovensa yleisölle viisi vuotta sitten. Huh, eikö siitä ole sen kauempaa!
Tätä on yksi ja toinen kummastellut EMMAn kahvipöydässä.
EMMA
Aika tuntuu pidemmältä, sillä museon kiireiset valmisteluvuodet ovat mukana olleiden
hyvässä muistissa. Suunniteltiin, istuttiin lukemattomissa kokouksissa arkkitehtien, insinöörien,
virkamiesten ja kollegoiden kanssa, selitettiin päättäjille mihin tähdätään, kaavailtiin
markkinointistrategiaa, pohdittiin konservoinnin tarpeita, rakennettiin toiminnan
verkkoja täällä ja muualla maailmassa.
Puhuttiinko rahasta? Arvatkaa.
Kiisteltiinkö tilaratkaisuista? Arvatkaa.
Riideltiinkö myös turhasta? Oi voi.
EMMA – Espoon
modernin taiteen
museon lehti
Seuraava lehti ilmestyy
helmikuussa 2012.
JULKAISIJA
EMMA – Espoon
modernin taiteen museo
PÄÄTOIMITTAJA
Leena Joutsenniemi
Toimitusneuvosto
Ari Karttunen
Päivi Karttunen
Nana Salin
Päivi Talasmaa
Taitto Station MIR Oy
Painopaikka
Art-Print Oy
painos: 25 000
Osoitteenmuutokset,
tilaukset (lehti on
maksuton) ja palaute:
info@emma.museum
Museon yhteystiedot
takakannessa.
Siinä tuoksinassa järjestettiin vielä viimeiset näyttelyt kunniakkaassa Otso Galleriassa,
kokeiltiin uudenlaista kouluyhteistyötä ja luotiin tulevan konseptin ääriviivat.
EMMAn ensimmäisille vieraille taisivat suurimman yllätyksen tuottaa museon koko
sekä Saastamoisen kokoelman laajuus ja taiteellinen merkitys. Vastaavaa läpileikkausta
viime vuosikymmenten kotimaisesta taiteesta ei ollut aiemmin nähty.
Espoon kaupunki toivoi EMMAsta kansainvälistä taidemuseota. Kurkistus tilastoihin
kertoo, että viidessä vuodessa museo on järjestänyt 38 näyttelyä. Niistä puolet on ollut
kotimaisia ja toinen puoli kansainvälisiä näyttelyitä.
Tilastoista näkyy myös, että museo-oppaat ovat vieneet kävijäryhmiä taidekierrokselle
melkein 5000 kertaa ja taidepajassa on tehty itse yli 500 kertaa.
Jos museon kokonaiskävijämäärästä laskee vuotuisen keskiarvon, niin saadaan yli
110 000 kävijää/ vuosi. Sitä voinee pitää tyydyttävänä etenkin, jos muistelee erään helsinkiläisen
kulttuurivaikuttajan tokaisua vuotta ennen museon avaamista: ”Mitä te siellä
metsässä oikein puuhaatte?”
En tiedä onko asiaomainen vaikuttaja käynyt tarkistamassa, mitä ”metsässä” puuhataan.
Helsinkiläisiä kyllä vierailee EMMAssa kiitettävästi.
Meille emmalaisille on ollut erityisen palkitsevaa se, että espoolaiset ovat ottaneet
museon omakseen. Se ei näy tilastoissa, mutta me saamme siitä usein palautetta. Se
on tiikeriä tankkiin.
Viisivuotias on levoton, eikä pysy paikallaan. Siitä pitävät huolen taide itse, museoalan
kehitys, yleisön tarpeet, uusi teknologia, ympäristön muuttuminen (metro ym.) ja tietenkin
rahoitushaasteet. Kun tähän lisätään kristallipallossa häälyvä museon laajennus,
kymmenvuotias EMMA on arvatenkin toisenlainen kuin se, jonka synttärikakkua tänä
syksynä syömme.
Markku Valkonen
3

Anitra Lucander, Sommitelma, 1957, öljy. C.–J. af Forselles-kokoelma /Joensuun taidemuseo.
Anitra Lucander, Ruukku Fezistä, 1954, öljy. Yksityiskokoelma. Kuva EMMA / Ari Karttunen.
Anitra Lucander, Kollaasi a-o, 1957, kollaasi, vesiväri.
Ateneumin taidemuseo. Kuva Valtion taide museo,
Kuvataiteen keskusarkisto, Hannu Aaltonen.
” Maalauksillani haluan välittää katsojalle vaikutelman
harmonisesta rauhasta, jostakin arkisen olemassaolon
ulkopuolella olevasta.”
Alkuperäinen teksti:
”Genom mitt måleri vill jag till betraktaren förmedla
ett intryck av harmoniskt lugn, av någonting bortom
vardagstillvaron” Andrenius Isa, 1957.
Tre finlandssvenska målare. Ord och Bild, 8/1957.
Kulturtidskrift för de nordiska länderna. Stockholm.
4

Teksti Sanna Teittinen
EMMAssa 28.9.11–8.1.2012
Anitra Lucanderia (1918–2000) kiehtoneet
vanhat korkeakulttuurit ja uskonnot
vaikuttivat hänen taiteeseensa ja taidekäsitykseensä:
hän pyrki taiteessaan pois arkipäiväisyydestä,
tämänpäiväisestä ja pinnallisuudesta
ajattomaan ja pysyvään ilmaisuun. Varsinkin
Intialla ja sen uskonnoilla oli vaikutusta Lucanderin
näkemykseen maalaamisesta: se oli
hänelle myös meditointia. Läpi koko tuotannon
Lucanderin teoksissa on havaittavissa hienostunut
henkisyys ja ajattomuus.
1950-luvun tuotannollaan Anitra Lucander
tuli tunnetuksi abstraktin taiteen yhtenä varhaisena
uranuurtajana ja sotien jälkeisen kuvataiteemme
uudistajana. Lucander oli kuitenkin
hyvin monipuolinen ja innovatiivinen taiteilija,
ja hänen kiinnostuksensa ja kokeilunhalunsa
suuntautuivat kolme vuosikymmentä kestäneen
uran ajan hyvin moninaisille kuvataiteen
alueille. Hän työskenteli mm. taidemaalarina,
värisuunnittelijana, piirtäjänä ja graafikkona.
Lucanderia innostivat myös erilaiset materiaalit,
ja hän teki 1950-luvulta lähtien runsaasti
paperikollaaseja sekä 1960-luvulta alkaen kangasapplikaatioita
ja erilaisia materiaalikokeiluja.
Lucander toimi herkän ja varman väriaistinsa
ansiosta 1960- ja 1970-luvuilla myös asiantuntijana
rakennusten värisuunnittelussa yhteistyössä
arkkitehtien kuten mm. WeeGee-talon
suunnittelijan Aarno Ruusuvuoren kanssa.
Arkkitehtuurin ja kuvataiteen välinen yhteistyö
kiinnosti Anitra Lucanderia laajemminkin, ja
hän teki 1950-luvulla useita suunnitelmia seinämaalauksiksi
ja toteutti 1960-luvulla joitakin
monumentaalikokoisia teoksia julkisiin rakennuksiin.
Lucanderin pitkän uran ajan hänen tuotannossaan
on yhdistävinä piirteinä henkisyyden
ja ajattomuuden lisäksi nähtävissä myös innostus
matkustamiseen, vieraisiin kulttuureihin,
arkkitehtuuriin sekä kiinnostus väriin. Lucanderin
puhtaasti abstraktien sekä myös figuratiivisempien
teosten värit olivat usein peräisin
hänen matkoillaan kokemista värielämyksistä,
jotka rikastuttivat hänen väriasteikkoaan. Väri
oli Lucanderille aina olennainen: muotokieli,
materiaalit ja tekniikat ovat vaihdelleet vuosikymmenten
aikana, mutta väri pysyi aina pääosassa
hänen taiteessaan.
Kirjoittaja on näyttelyn kuraattori
Anitra Lucander – Värin Runoilija
Anitra Lucander,
Moskeija II,
1968, öljy,
Yksityiskokoelma.
Kuva Matti
Ruotsalainen.
5

” Jokaisella paikalla
on oma väriskaalansa...
Ateenasta muistan okran,
Istanbulista siniharmaan.
Myös Pariisi on siniharmaa.”
HBL 24.2.1969
Anitra Lucander kesäpaikassaan Siuntion Kivisillassa 1996.
Hopeapeili 20.10.1966. Kuva © Maire Aho / SKOY.
Anitra Lucander
Tapiolassa ja maailmalla
Teksti Hannele Savelainen
Anitra Lucanderilla (1918–2000) oli rikas
monikulttuurinen, venäläinen, virolainen ja
suomenruotsalainen tausta. Hänen elämänsä
näytti alussa tyypilliseltä perhetytön ja kotiäidin
tarinalta: nuorena naimisiin ja kaksi lasta. Avioeron
myötä kaikki kuitenkin muuttui. Lucanderista
tuli kahden pienen pojan yksinhuoltaja,
ja samaan aikaan hän aloitti iltaopiskelun Vapaassa
taidekoulussa Helsingissä 1940-luvun
jälkipuoliskolla.
Tapiolan Nallenpolun ateljeeseen
Sodan jälkeen taiteilijoiden ateljeetilat olivat
erittäin puutteelliset, ja Lucander oli joutunut
vaihtamaan asuntoa ja työskentelypaikkoja
useaan otteeseen. Ensimmäisen varsinaisen
ateljeetilan hän sai 1955 Espoosta Tapiolasta,
6
minne Suomen Taiteilijaseura oli rakennuttanut
Nallenpolun ateljeetalon. Lucander asui
poikiensa kanssa – tuolloin ensimmäisenä ja
ainoana naistaiteilijana – kuvanveistäjille tarkoitetussa
korkeassa ateljeetilassa viisi vuotta
1955–1960. Kunnon työskentelytilan ansiosta
Lucander saattoi vihdoin keskittyä täysipainoisesti
taiteen tekemiseen.
Matkustaminen elämäntapana
Ruotsi, Ranska, Italia, Espanja, Kreikka, Marokko,
Egypti, Jordania, Turkki, Israel, Iran,
Intia, Nepal.
Matkoilla ja matkojen tuomilla elämyksillä
oli erittäin suuri merkitys Lucanderin taiteelle.
Matkustamisen hän aloitti 1948, ensin Ruotsiin,
ja sen jälkeen lähes vuosittain kauemmas.
Rohkealle ja ennakkoluulottomalle Lucanderille
matkustamisesta tulikin elämäntapa.
Lucander matkusti usein yksin. Joskus
mukana oli ystävä, lapsi tai taiteilijatovereita.
Matkoillaan hän ei maalannut vaan liikkui niin
vähäisin matkatavaroin kuin mahdollista – ja
hyvin pienellä matkabudjetilla. Lucanderia
kiinnostivat paikalliset ihmiset, kulttuuri, arkkitehtuuri,
temppelit ja moskeijat. Kaikkein
arvokkaimpana matkamuistonaan hän piti kuitenkin
vaikutelmiaan ja muistojaan väreistä.
Erityisesti islamilaisten moskeijoiden voimakas
turkoosi väri lumosi taiteilijan.
Sairastuttuaan vakavasti 1970- ja 1980-luvun
vaihteessa Lucander joutui jättämään matkustamisen.

Anitra Lucander Intiassa Chandigarhissa 1960-luvun puolivälissä. Taustalla Le Corbusierin
suunnittelema Chandigarhin korkeimman oikeuden rakennus. Kuva yksityiskokoelma.
Anitra Lucander
ja Marianne Maury
Pariisissa vuonna 1955.
Kuva yksityiskokoelma.
Anitra Lucander
Tapiolan Nallenpolun
ateljeessa
1956. Kuva
HBL:n arkisto.
1961 Anitra
Lucander hankki
ullakkoateljeetilan
Vironkadulta
Helsingistä.
Kuva yksityiskokoelma.
Miksi juuri EMMAssa?
Anitra Lucander – Värin runoilija -näyttely kuuluu
EMMAn klassikko-sarjaan, jossa esitellään suomalaisen
modernismin merkittäviä tekijöitä. Näyttely sopii erityisen
hyvin juuri EMMAan, sillä monet siteet yhdistävät
Lucanderin Tapiolaan ja WeeGee-taloon. Tapiolan Nallenpolun
ateljee oli Lucanderin ensimmäinen varsinainen
ateljee 1950-luvulla. Lisäksi taiteilijalla oli myös läheiset
siteet Hagalundin kartanoon, missä hän 1960-luvun
alussa työskenteli kesäisin tilan sivurakennuksessa.
Värisuunnittelun kautta Anitra Lucander liittyy arkkitehti
Aarno Ruusuvuoreen, WeeGee-talon suunnittelijaan.
Lucander toimi Ruusuvuoren väriasiantuntijana muun
muassa Helsingin empirekeskustan (Helsingin Kauppatorin
ympäristö) värisuunnittelussa 1960-luvun lopulla.
7

Yang Fudong, Seven Intellectuals in Bamboo Forest, osa 5. 35mm elokuva siirretty DVD:lle, 91 min, 2007.
EMMAssa
28.9.11–8.1.2012
EMMAn videotaiteen tilat on tänä syksynä omistettu
kiinalaiselle nykytaiteilijalle Yang Fudongille.
Yleisöllä on mahdollisuus tutustua Fudongin videoteoksiin
Seven Intellectuals in Bamboo Forest (osat 3-5),
East of Que Village sekä still-valokuviin videoteoksesta
No Snow on the Broken Bridge. Yang Fudongia pidetään
yhtenä tämän päivän lahjakkaimpana kiinalaisen video- ja
elokuvataiteen edustajana. Hän on mestarillinen tulkitsija,
jonka kamerankäyttö on lähes maagisen kaunista.
8

Teksti Päivi Talasmaa
Henkilökuva Aleksi Kinnunen
Yang Fudongin
videotaidetta
EMMAssa
Kokeellinen kiinalainen kuvataide on elänyt
murroskautta viimeiset vuosikymmenet.
Maan talous on kasvanut rajusti ja samaan
aikaan Kiina on kokenut valtavan nykytaiteen
nousukauden. Yang Fudongin teokset antavat
hyvän kuvan siitä mitä Kiinan historiassa ja
nyky taiteessa tapahtuu.
Kiinan nykytaiteessa nousivat 1990-luvulla
esiin taiteilijat, jotka olivat syntyneet 1970- ja
80-luvuilla ja joilla oli vapaus matkustaa ulkomaille.
Tämä teki mahdolliseksi solmia yhteyksiä
kansainvälisiin taidepiireihin ja luoda tarpeellisia
suhteita. Mutta toisin kuin edeltänyt
sukupolvi, joka lähti maanpakoon Kiinasta,
tämä sukupolvi on pysynyt Kiinassa. Näillä
nuorilla taiteilijoilla on edeltäjiään paremmat
työskentelymahdollisuudet ja mahdollisuus
myös ansaita hyvin taiteellaan.
Yang Fudong (s. 1971 Peking, asuu Shanghaissa)
opiskeli alun alkaen maalaustaidetta
Hangzhoussa, Shanghain lähellä sijaitsevassa
Zhejiangin taideakatemiassa (China Academy
of Arts). Koulu oli edistyksellinen ja yksi niitä
paikkoja, joissa oli mahdollisuus tutustua kansainväliseen
nykytaiteeseen ja videotaiteeseen.
Yang Fudongin ensimmäinen oma videoteos oli
I Love my Motherland, joka ajan tavan mukaan
esitettiin alun perin shanghailaisessa ostoskeskuksessa.
”Ensimmäinen intellektuelli”
Fudongin maine kasvoi nopeasti. Vuonna
2000 Ai Wei Wei, Kiinan tämän hetken ehkä
tunnetuin taiteilija, kutsui Fudongin Shanghain
Biennaaliin, johon Fudong osallistui kolmen
valokuvan sarjalla The First Intellectual. Teokset
esittivät pukuun pukeutunutta nuorukaista,
joka on loukannut itsensä ja joka seisoo kaupunkimaisemassa
tiiliskivi kädessä. Hahmoa
on verrattu ihanteitaan julistaneeseen Kiinan
kansantasavallan aikaiseen nuorisoon. Myös
Fudongin ensimmäinen elokuva An Estranged
Paradise (1997–2002) kuvaa nuoren intellektuellin
levottomuutta ja epätietoisuutta.
Seven Intellectuals
in Bamboo Forest
Viisiosaista Seven Intellectuals in Bamboo Forest
-elokuvaa Fudong alkoi valmistella vuonna
2002. Sarjassa seurataan seitsemän nuoren
– kahden naisen ja viiden miehen – elämää.
Esiintyjät ovat nuoria amatöörinäyttelijöitä. Fudong
halusi käyttää elokuvassa itseään nuorempia
henkilöitä tulevaisuuden vertauskuvana.
Sarja valmistui vuonna 2007, jolloin se
esitettiin kokonaisuudessaan yhdessä nykytaiteen
merkittävimmässä taiteen suurkatselmuksessa
Venetsian Biennaalissa.
Teos pohjaa kiinalaiseen Wei- ja Jin-dynastioiden
(220–420 jaa.) aikaiseen kertomukseen
seitsemästä taolaisesta taiteilijasta ja runoilijasta.
Tarinan mukaan ryhmällä oli tapana
kokoontua bambulehtoon keskustelemaan,
juomaan, laulamaan ja soittamaan. Ryhmä
tavoitteli pakoa maallisen elämän velvollisuuksista
hakien yksilöllisyyttä ja vapautta.
Yang Fudongin teoksessa intellektuellit ovat
Nyky-Kiinassa asuvia ajattelevia nuoria, jotka
kaipaavat henkilökohtaista vapautta Kiinan
kasvavassa kapitalistisessa yhteiskunnassa.
Näyttelijät on puettu tyylikkäisiin, nostalgisiin
1920- ja 30-lukujen asuihin. Esikuvana on ollut
ranskalaista kirjailijaa ja filosofia Jean-Paul
Sartrea esittävät valokuvat, joita Fudong oli aikoinaan
nähnyt.
Sarjan käsikirjoitus, osat 1–5
Sarjan kaikki osat ovat mustavalkoista DVD:lle
siirrettyä elokuvaa. Fudongilla ei ollut varsinaista
käsikirjoitusta, elokuvan tapahtumat perustuvat
ohjaajan spontaanille kuvaukselle. Dialogia
on vähän. Teos koostuu viidestä episodista,
joissa ei ole varsinaista juonta.
Yang Fudong 9

Yang Fudong, No Snow on the Broken Bridge
Yang Fudong, No Snow on the Broken Bridge
Sarjan ensimmäinen osa (2003), joka nähtiin
EMMAssa vuonna 2008, esittää matkailijoita
kulkemassa Huangshanilla, Anshuin provinssissa
sijaitsevalla Keltaisella vuorella. Paikalla
on tärkeä asema traditionaalisen kiinalaisen
maalaustaiteen historiassa.
Toinen osa (2004) kuvaa nuoria rakennuksessa,
jonka luonnetta ei selitetä tarkemmin.
Näyttelijät keskustelevat rakkaudesta ja seksistä,
jota elokuvassa ei fyysisesti kuitenkaan
harjoiteta.
Kolmannessa osassa (2005) nuoret suuntaavat
maaseudulle opettelemaan maataloustöitä.
Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana
älymystö lähetettiin maaseudulle raskaaseen
maatyöhön. Fudongin teoksessa nuorten tulee
kokemustensa kautta oppia tekemään erilaisia
töitä. Ryhmä työskentelee päivät ja lepää
iltaisin.
Ryhmän matka jatkuu neljännessä osassa
(2006) pienelle saarelle. Nuoret pitävät merestä
ja haluaisivat elää saarellaan häiriintymättä
ja eristyneinä. Tämäntyylinen elämä on kuitenkin
utopiaa.
Viidennessä osassa nuoret (2007) palaavat
kaupunkiin ja todellisuuteen uusin kokemuksin.
He ovat edelleenkin nuorten kollektiivi,
mutta heidän ajatuksensa suuntautuvat tulevaisuuteen.
Yang Fudong tuo sarjassa esille nuorten
kokemukset maailmasta, jota menneisyys
ja nykyisyys repivät eri suuntiin ja jota häm-
10

Yang Fudong, Seven Intellectuals in Bamboo Forest, osa 5.
mentää epävarmuus tulevasta. Fudong leikkii
aika-käsitteellä, mustavalkoista elokuvaa voi
verrata vanhoihin valokuviin. Sarjan teoksille
on luonteenomaista päättymätön kerronta, ne
ovat kuin abstrakteja taideteoksia esittäviä kuvaelmia.
East of Que Village
East of Que Village -video (2007) kuvaa Kiinan
maaseutua, sen päivittäistä eloonjäämistaistelua
laajenevan kaupungistumisen keskellä.
Teos fokusoituu eristyneisyyden ja menetyksen
tuntoihin, joita tämän päivän Kiinassa
koetaan eri puolilla maaseutua: perinteiset
yhteisöt hajoavat, maaseutukylät sulautuvat
ympäröiviin kaupunkikeskittymiin, ja kamppailu
elinmahdollisuuksista on jokapäiväistä. Videon
kuvamaailma on kylmä Pohjoiskiinalainen
maisema, jossa kyläläisten vahtikoirien joukko
taistelee henkiinjäämisestään. Runollinen teos
on metafora eristyneisyyden ja autioitumisen
tunteesta, jonka Fudong tunnistaa nyky-yhteiskunnassa.
No Snow on the Broken Bridge
”Four robed guests, four ladies in qi pao (mandarin
dress), four young people in suits, and
four girls dressed as boys gather at West Lake
in early spring. As winter fades for them, they
yearn to catch one last vestige of Broken Bridge:
the memory of translucent, languid snow.”
(Yang Fudong)
EMMAssa nähtävissä teoksissaan Yuang
Fudong vie katsojan matkalle kulttuurisesti ja
maantieteellisesti vaihtelevaan Kiinaan. Näyttelyn
valokuvasarja videoteoksesta No Snow
on the Broken Bridge (2006) on kuvattu Länsijärvellä
Hangzhoussa, jota pidetään Kiinan
Venetsiana. Teossarja tuo hienosti esille sen
mystisen ja unenomaisen estetiikan, joka on
ominaista Yang Fudongin teoksille.
11

Varaukset ja ilmoittautumiset:
ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493
Varaustiedustelun voi tehdä myös
www.emma.museum/opastusvaraus
EMMA on liikkumisesteetön. Palvelumme
soveltuvat myös liikkumis esteisille ja kehitysvammaisille.
Opastukselle on mahdollisuus
varata käyttöön oppaan ääntä vahvistava laite.
Lisätietoa: www.emma.museum/info/saavutettavuus
Enemmän irti taiteesta!
= lapsille suunnatun ohjelman merkki
OHEISOHJELMISTO syksy 2011
TAPAHTUMAT
Taidemaraton, WeeGeen 5 v. synttärijuhlat
13.10.–16.10. Kts. ohjelmatiedot s. 18
EMMA soi täysikuun alla -tapahtuma
12.11. klo 14–17
klo 14–15 Taidevartteja Anitra Lucanderin
näyttelyyn EMMAn näyttelytilassa
klo 14–16 Avoimet Taidekaffet: Tuhat
ja yksi matkaa, mahdollisuus kollaasityöskentelyyn,
tarjolla kahvia, Paletti
klo 14–15 Näyttelyn kuraattori
Sanna Teittinen: Anitra Lucander
– hienostunut modernisti
klo 15–17 Tanssiorkesteri Dallapè esiintyy,
solistinaan Sami Saari. Tanssija
Marko Keränen kutsumassa tanssiin.
klo 15–15.30. WeeGeen ala-aula.
12
Mustasulka ja merimies -draama-
esi tykset Juhani Harrin teemanäyttelyyn
12.11. alkaen
Mustasulka ja merimies -draamaesitys kertoo
tarinan lokista ja kotia etsivästä merimiehestä.
Yhdessä he kokevat matkan maahan, jossa
merimies kauan sitten kävi…
Käsikirjoitus I P Tiitinen, ohjaus
Markku Arokanto, musiikki Ilmari Tiitinen,
nuket Fanni Lieto ja Laura Poranen, lavastus
Teatteri Hevosenkenkä, näyttelijät
Outi Haaranen ja Eero Ahre.
Katso esitysajat ja tiedot pääsylipuista:
www.emma.museum/oheisohjelmisto
S-asiakasomistajapäivinä 14.10. ja 12.11.
sisäänpääsy S-Etukortilla 5 € (norm. 10 €).
Joulutapahtumaviikonloppu 26.–27.11.
Näyttelykeskus WeeGeen joulutapahtumassa
ohjelmaa kaikilta WeeGeen museoilta.
Löydä lahjat joulumyyjäisistä ja museokaupoista!
Katso koko ohjelma:
www.weegee.fi.
OPASTUKSET
VARATTAVAT OPASTUKSET
Ryhmäkoko max. 25 henkilöä.
Hinta 45 € / la–su 70 €
Varaus on tehtävä viim. 3 arkipäivää
ennen opastusta.
TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus,
joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan.
Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen
keskustelua ja neuvontaa varten.
Kesto 15 min.
WIRKKALA–TAIDEVARTTI on tietoiskumainen
opastus, joka tutustuttaa taiteilijapariskunta
Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin teoksiin. Opas
on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskustelua
ja neuvontaa varten. Kesto 15 min.
Wirkkala-taidevarttien Varaukset voidaan
vahvistaa vasta 3 pvää ennen opastusta.
TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn.
Kesto 45 min.
TAIDETUNTI näkövammaisille
Tutustutaan oppaan johdolla Saastamoisen
säätiön taidekokoelmaan. Kierroksen aikana
mahdollisuus tunnustella teoksia. Havaintomateriaalina
toimivat myös EMMAn opetuskokoelma
Taidepakin teokset, joita saa koskettaa
ja pitää kädessään. Kesto 45 min. Ryhmäkoko
3–5 hlöä. Hinta 45 €. Varaus on tehtävä kolme
arkipäivää ennen opastusta.
TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkotiikäisille
(alk. 4-v.) ja 1-2 -luokkaisille
suunnattu lasten opastus. Kesto 30–45 min.
YLEISÖOPASTUKSET
Sisältyvät museolipun hintaan.
TAIDESILTA lauantaisin klo 14. Opastuksella
yhteinen teema yhdistää EMMAn eri näyttelyiden
teokset toisiinsa. Kesto 45 min.
TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 13 ja 16.
Teosvalinnat syksyn näyttelyistä. Kesto 15 min.
TAIDEHALTIJAN TUNTI
sunnuntaisin klo 14. Kesto 30–45 min.

TYÖPAJAT
VARATTAVAT TYÖPAJAT
Virkistyspäivä? Syysretki? Synttärit?
Tutustu näyttelyyn tekemällä itse!
Alle 18-vuotiaat 80 € / ryhmä.
Koulut 20 € / ryhmä.
Aikuiset 200 € / ryhmä + sisäänpääsyliput.
Hinnat sisältävät opastuksen näyttelyssä
ja ohjatun työskentelyn materiaaleineen.
Taidehaltijan pajakutsut, Taidekuohut ja
Taidekaffeille varaukset 1 viikko ennen
pajaa, muut varaukset viimeistään
kolme arkipäivää ennen.
Aikuis- ja yritysryhmille:
TAIDEKUOHUT
Tuhat ja yksi matkaa
Intian ihmeitä, pohjoista valoa. Lähde Anitra
Lucanderin matkaan ja osallistu työpajassa
rakennettavan jättikollaasin tekemiseen.
Voit tuoda mukanasi kollaasiin
käytettyjä bussi- ja elokuvalippuja tai
postikortteja matkoilta!
Kesto 1,5 h. Ryhmäkoko max. 20 hlöä.
Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa ja
varata kaksi samanaikaista työpajaa ja opasta.
Hinta: 200 € + sisäänpääsyliput
+ valinnainen menu.
Lapsille alk. 4 v.:
TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT
Tuhat ja yksi matkaa
Pienille maailmanmatkaajille soveltuva retki
Anitra Lucanderin maailmaan! Pajakutsuilla
vierailemme näyttelyssä Taidehaltijan seurassa,
valmistamme oman sinisen satumme ja
teemme viirit muistoksi satumatkalta
kollaasitekniikalla.
Lopuksi nautitaan juhla-ateria
SIS. Deli + Caféessa.
Kesto: ohjattu osuus EMMAssa 1,5 h.
Ryhmä: max. 20 lasta ja 5 aikuista.
Hinta: 80 € / ryhmä ja
valinnainen menu 10 € / lapsi.
Senioreille:
TAIDEKAFFET
Tuhat ja yksi matkaa
Intian ihmeitä, pohjoista valoa. Osallistu
työpajassa rakennettavan, Anitra Lucanderin
näyttelyn innoittaman, yhteisen jättikollaasin
tekemiseen. Keskustelua omista matka ­
ko kemuksista kahvikupposen ääressä.
Voit tuoda mukanasi kollaasiin
käytettyjä bussi- ja elokuvalippuja
tai postikortteja matkoiltasi.
Yli 70 v. maksutta näyttelyyn!
Torstaipäivinä: 6.10./3.11./12.11.*/1.12.
*tapahtuman oheisohjelmistoa, avoin kaikille
Ryhmäkoko max. 20 hlöä/kerta. Voit osallistua
kerran tai useammin. Osallistumismaksu
5 euroa/kerta + alle 70 v. sisäänpääsymaksu.
Ennakkoilmoittautuminen viimeistään viikkoa
aikaisemmin: ma–pe klo 9–12,
p. (09) 8163 0493.
AVOIMET TYÖPAJAT
Avoimet nonstop-työpajat ovat maksuttomia
ja soveltuvat kaiken ikäisille.
Alle kouluikäiset vanhempien seurassa.
Paletti, 1.krs.
13.–16.10. Taidemaraton-tapahtumassa
avoimia työpajoja koko perheelle. kts. s. 18
12.11. EMMA soi täysikuun alla -tapahtumassa
avoimet Taidekaffet vintagehengessä
TAITEILIJATAPAAMISET JA LUENNOT
Museolipun hinnalla
29.9. klo 18–19
Tutustuminen Anitra Lucanderin
entiseen ateljeetilaan Nallenpolulla
Paikka: Nallenpolku 1 B, Tapiola, Espoo
19.10. klo 19–20
Taidehistorioitsija Tuula Karjalainen:
Maailma avautuu – 1950-luvun uudet aatteet
Paikka: Paletti, 1. krs.
12.11. klo 14–15
Näyttelyn kuraattori Sanna Teittinen:
Anitra Lucander – hienostunut modernisti
Paikka: Wirkkala-tila, 1. krs.
(EMMA soi -tapahtuma)
30.11. klo 18–19
Taidemaalari Carolus Enckell:
Väri ja valo
Paikka Paletti, 1. krs.
OMIN PÄIN
OIKOTIET KOKOELMANÄYTTELYSSÄ
Oikotiet-sarjassa on nyt seitsemän erilaista
reittiä. Kierrä kokoelmanäyttelyssä tunnettujen
henkilöiden johdolla! Esitteet ovat
maksuttomia.
ÄÄNIOPASTUKSET
Kysy ääniopastuksia/iPod-laitteita lainaksi
EMMA infosta, 1. krs.
Auringon nuolaisu -ääniopastus johdattaa
kuulijan kirjailija Ilpo Tiihosen ajatuksien ja
lyriikan avulla tutkimaan ja katsomaan vapaasti
Saastamoisen säätiön Punainen-teemanäyttelyn
teoksia. Kuulija valitsee itse tällä opastuksella
teokset. Kielet: suomi, ruotsi ja englanti.
Kesto: 20 min.
Koiran ja suden välissä 2.10. asti. Vie kuulijan
mustan, valkoisen ja harmaan maailmaan
kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen johdolla.
Kielet: suomi, ruotsi, englanti, ranska.
Kesto: 15 min.
SADUTUSTUOLI Kuvataiteilija Anu Tuomisen
osallistava teos Kirjan kannet koivupuuta
– ajatukset Australiassa asti
esillä näyttelytilassa.
KOULUILLE JA PÄIVÄKODEILLE
EMMA osallistuu WeeGeen museoiden
yhteiseen opeinfoon ke 28.9. klo 15–18
Kerrotaan syksyn näyttelyistä ja pedagogisesta
ohjelmasta yhdessä muiden WeeGeen museoiden
kanssa. Tarkista ilmoittautumisohjeet
EMMAn nettisivuilta. Tilaisuus on opettajille
ilmainen ja espoolaisille opettajille
pedagoginen iltapäivä.
Syksyn kampanja kouluille 28.9. alkaen:
Tarjoamme 5 opastusta maksutta – ilmaisopastukset
jaetaan varausjärjestyksessä.
Yksi opastus per koulu. Kampanja koskee
kaikkia perus kouluja sijainnista riippumatta.
Syksyn 2011 ajan alennetut hinnat: opastukset
ja työpajat 20 € / kouluryhmä. Espoolaisille
kouluille kokoelmaopastus ja Kulps! maksutta.
Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät
EMMAan ilmaiseksi esim. näyttämällä OAJ:n
korttia lippukassalla.
Tuhat ja yksi matkaa
Intian ihmeitä, pohjoista valoa. Lähde Anitra
Lucanderin matkaan ja osallistu työpajassa
rakennettavan jättikollaasin tekemiseen.
Voit tuoda mukanasi kollaasiin käytettyjä
bussi- ja elokuvalippuja tai muita tikettejä!
Kesto 1,5 h. Ryhmäkoko max. 20 hlöä.
Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa ja
varata kaksi samanaikaista työpajaa ja opasta.
(Myös lukioille ja ammattioppilaitoksille).
Espoolaisten koulujen Kulps!-opastuksien
kesto 45 min. aiemman vartin sijaan.
Muutokset mahdollisia
13

Teksti Päivi Karttunen
Teoskuvat Ari Karttunen
ja Matti Ruotsalainen
Juhani Harri, Lintujen palanut kaupunki 1960.
Kollaasi. Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
Juhani Harri, Juhannusyö 1967. Esinekooste.
Porin taidemuseon talletuskokoelma.
Kokoelmien Juhani Harri EMMAssa 11.11.2011 alkaen
ajallista , ajatonta
Pohjanmaalta Helsinkiin – 1950-luvulta 1960-luvulle
14
Loppusyksystä 2011
avautuu SALISSA kuvataiteilija
Juhani Harrin (1939–2003) näyttely.
Se koostuu pääosin EMMAan
talletetun Saastamoisen säätiön
taidekokoelman sekä Porin
taidemuseon talletuskokoelman
Harreista. Mukana on noin
70 teosta viideltä vuosikymmeneltä
1960-luvulta 2000-luvulle.
Harri syntyy talvisodan vuonna 1939 Vaasassa.
Hänen isänsä työskentelee rintamalla
sotilaspappina sekä talvi- että jatkosodan
aikana, pois kotoa Palosaaresta Helsinkiin vie
myös kansanedustajan tehtävä sotien jälkeen.
Paitsi isä Johannes Wirtanen (1889–1959),
joka julkaisee säännöllistä kolumnia paikallislehdessä
nimimerkkinään Pater Johannes,
myös äiti Verna Hellevi o.s. Vainio (1914–
1969) on kirjallisesti suuntautunut ja hänen
runojaan julkaistaan muun muassa Suomen
Kuvalehdessä. Harri käy viisi luokkaa Vaasan
lyseota. Kesällä 1957 isä ottaa hänet mukaansa
työmatkalleen Ruotsiin. Harri tutustuu siellä
Halmstadin surrealistien näyttelyyn sekä kuvataiteilija
Max Walter Svanbergiin (1912–1994),
josta tulee hänelle nuoruuden innoittaja. Svanbergin
kuvastossa esiintyvät Harrille jo tuolloin
läheiset linnut ja perhoset.
Isän kuoleman jälkeen 1959 Harri muuttaa
Helsinkiin ja tutustuu Eino Ruutsaloon, Olavi
Martikaiseen ja muihin niin kutsutun Brondan
vintin taiteilijoihin. Häntä ryhdytään pian kutsumaan
”Suomen Daliksi” ulkoisen olemuksensa
vuoksi. Harri osallistuu Pohjalaisten taiteilijoiden
yhteisnäyttelyyn vuonna 1961, ensimmäisen
yksityisnäyttelynsä hän pitää seuraavana
vuonna Taidesalonki Pinxissä. EMMAn näyttely-

Juhani Harri, Ballerina 1965, Esinekooste. Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
teoksiin kuuluu Lintujen palanut kaupunki, joka
on esillä Pinxissä vuonna 1962. Se on vielä reliefimäinen
teos, joka koostuu lintuhäkin osista.
Varsinaisia kaappeja Harri alkaa tehdä 1963.
Juhani Harri tuntuu olevan omillaan ja suorassa
yhteydessä aikansa kansainväliseen taiteeseen.
Hän matkustaa 1960-luvun alussa ystäviensä,
useimmiten runoilija Kalevi Seilosen
(1937–2011) kanssa Tukholmaan ja Pariisiin.
Pontus Hulténin johtaman Moderna Museetin
näyttelypolitiikka on ajan hermolla ja profiloituu
taiteidenvälisesti myös performanssi- ja tanssiesityksineen.
Suomen ulkopuolella Harri pitää vuosien varrella
yksityisnäyttelyt Bochumissa, Kööpenhaminassa,
Lundissa, Tukholmassa, Pariisissa,
Tallinnassa ja New Yorkissa, mutta varsinaiseen
kansainväliseen uraan hän ei lähde. Jälkiviisaasti
voi aavistella, että Harri tietää kokonsa
ja ymmärtää, että kaapintekijöitä on muitakin.
Hänellä on kuitenkin uniikki oma kielensä, joka
kumpuaa lapsuuden pappilasta, Pohjanmaasta,
luonnosta, eläimistä, merestä, taiteesta ja
mielikuvituksesta.
15

Juhani Harri, Leskien portti 1994. Esinekooste. 134,5 x 124 x 8. Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
”Pyrin, etten sensuroisi kovin paljon
materiaalin varsinaista luonnetta.” JH v. 1966
Harri aloittaa maalauksilla, mutta ryhtyy pian
tekemään esinekoosteita, ”kaappeja”, jotka
voivat aluksi olla tavallisia hedelmälaatikoita,
puisia vetolaatikoita tai pienen matkalaukun
pohjia. Harri käyttää taiteensa materiaalina
melkein mitä vaan; arvottomia, löydettyjä, jo
elämänsä eläneitä hylättyjä esineitä. Hän löytää
materiaalinsa vanhojen rakennusten ullakoilta,
kaduilta, työmailta. Teoksissa voi olla vaikkapa
vanhaa tapettia, kirjoja, nahkaa, paljettikangasta,
rautalankaa, mehiläiskennoja, pitsiä, täytettyjä
lintuja, vanhoja valokuvia, linnunmunia ja
hiekkaa. Pian hän ryhtyy suojaamaan rakentamiaan
maailmoja lasin alle.
Kaappi pysyy taiteilijan tuotannon tunnusmerkkinä
aina varhaisista 1960-luvun teoksista
alkaen. Harrin teokset ovat aluksi melko pienikokoisia
ja dekoratiivisia, myöhemmin ilmaisu
pelkistyy, teoskoko suurenee ja materiaalinkäyttö
yksinkertaistuu.
16

Kokonaistaideteos nimeltä Juhani Harri
Juhani Wirtanen 1959. Kuva yksityiskokoelma.
Juhani Harri oli syntyjään Juhani Wirtanen.
Isän isän nimi oli Harri talon mukaan. Oli myös
Ylä-Harri, Ala-Harri ja lukuisia muita Harreja.
Kerrotaan, että Harrin isoisä kyllästyi näihin
etuliitteisiin ja kävellessään kotitalonsa pihalla
olevan puron kohdalla päätti muuttaa nimensä
Virtaseksi. Harrin isä puolestaan huomasi
opiskeluaikanaan Yhdysvalloissa, että Wirtanen
kaksoisveellä on käyttökelpoisempi Amerikan
maalla kuin Virtanen. Juhani Wirtanen otti sitten
taiteilijanimekseen luontevasti ”Harrin” ensimmäisessä
yksityisnäyttelyssään 1962. Vasta
vähän ennen kuolemaansa 2003, hän muutti
myös virallisesti nimensä ”Juhani Harriksi”.
Harri loi omanlaisensa tyylin niin henkilössään
kuin taiteessaan. Hän teki brändinsä itse,
sittemmin toki 60- ja 70-lukujen aikakauslehdistön
suosiollisella avustuksella. Harri ei koskaan
välittänyt vastata sellaiseen kysymykseen, miten
hänestä tuli hän. Miksi olisi vastannutkaan?
Myytit ovat verhonneet häntä aina ja edelleenkin.
Oliko hän romani vai ei? Tiedossa on
toki, että isän äiti kuului Salojensaaren romaniklaaniin,
joka oli pitkälti sulautunut valkolaisiin.
Tiedossa on myös se, että Harri kiersi 50- ja
60-luvuilla ajoittain ”mustalaisten” kanssa ja
imi vaikutteita heidän värikkäästä kulttuuristaan
osallistuen erilaisiin tapahtumiin. Kiertävä mustalaiselämä
oli hänen romanttinen vapaudenhaaveensa
ja alkukauden taiteensa käyttövoima.
Kävikö hän lainkaan kouluja? Koulua hän kävi
mutta lopetti sen kesken. Taidetta hän opiskeli
paitsi Vaasan Taideyhdistyksen piirustuskoulussa,
myös hetken aikaa Vapaassa
Taidekoulussa Unto Pusan oppilaana. Mikä
oli hänen seksuaalinen suuntautumisensa? Ei
kai se meille kuulu. Pahennusta hän herätti
1950-luvun Vaasassa, koska hän meikkasi.
Esteettinen elämänasenne oli ominaista hänelle
jo varhain. Taiteilijan leski Ingrid Blomerus
kertoo tavanneensa hänet ensimmäistä kertaa
vuonna 1968 ja silloin hän oli jo hahmoltaan
se tuntemamme Janne tummine viiksineen.
Poninhäntä oli erottamaton osa häntä vuoden
1990 avioliiton solmimisesta ja häistä alkaen.
Vaaleaan pellavaan pukeutunut kuvauk sellinen
pariskunta herätti aina ansaitsemaansa huomiota
vaikkapa Venetsian biennaalissa.
Myöhemmin harmaa parta ja tyylikäs hattu
kuuluivat taiteilijan habitukseen.
Juhani Harri oli sosiaalinen ihminen, joka
tosin saattoi olla isossa seurassa hiljaakin. Hänellä
oli persoonallinen karisma, ehkä hiukan
papillinenkin, kukaan ei tullut hänelle ”soittelemaan”
kovin helposti. Kuvataiteilija Pauli
Wuorisalon muistelo Harrin entrésta ravintola
Kosmokseen: ”aivan kuin hirvi, joka poikkeaa
tutuille poluille” kuvaa taiteilijan luontaista arvokkuutta,
hiukan janoisenakin.
Juhani Harri 1971. Kuva yksityiskokoelma.
Juhani Harri työhuoneellaan taiteilijakoti
Lallukassa, tammikuussa 2001.
Kuva Pirje Mykkänen.
Juhani Harri romanilasten kesäleirillä Keski-Suomessa 1964. Kuva Sirkka Sammas.
17

Poimintoja WeeGeen ohjelmasta:
Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka
kertoo pyöräreissuistaan Skandinaviassa,
Keski-Euroopassa ja Venäjällä valokuvin
ja sarjiksin.
Tanssityöpajat ja -esitykset
Tanssikoulu DCA tuo WeeGeen taidemaratonille
raikkaan tuulahduksen tanssin maailmasta.
Esiintymässä nähdään Tanssikoulu DCA:n
SM-kilpailuissa hienosti menestyneitä nuoria
lahjakkuuksia sekä tanssin puoliammattilaisia,
DCA Dancereita.
Tuunaa maratonkartta kisakassiisi
yhteistyössä HOK-Elanto.
Satumaraton lähdöt
Tanssikoulu DCA:n kanssa. Matkassa mukana
Maija Poppanen, Vedenneito, Punahilkka ja Susi.
Keräilijän aarrekartta
tehtäväsuunnistus koko perheelle
Tennarit jalkaan ja WeeGeelle 13. – 16.10.
Tällaista maratonia
et vielä ole juossut!
WeeGee ja EMMA juhlivat
5-vuotissynttäreitään maratonilla
Tapahtuma haastaa kävijät nauttimaan talon kulttuuritarjonnasta, liikunnallisessa
hengessä. Näyttelykeskukseen rakennetun reitin taidetankkauspisteissä maratoonarit
pääsevät itse valmistamaan soittimia ja mitaleja kierrätysmateriaaleista,
testaamaan tanssitaitojaan ja rakentamaan satulinnoja.
To 13.10. klo 11–18
synttäripäivä, maksuton sisäänpääsy.
Sadalle ensimmäiselle kisakassi.
Pe 14.10. klo 11–24
S-Asiakasomistajapäivä,
S-Etukortilla aikuisten lippu 5,-
La 15.10. klo 11–24
Su 16.10. klo 11–17
10€ aikuiset, alle 18-vuotiaat
ja yli 70-vuotiaat veloituksetta.
Lippuhinta sisältää kisakassin
ja maratonrannekkeen.
Maksuttomat bussit
Kiasman pysäkiltä WeeGeelle
To klo 10.40, 14.00, 16.00
Pe klo 10.40, 14.00, 17, 19.00, 21.00
La klo 10.40, 14.00, 17, 19.00, 21.00
Su klo 10.40, 13.00, 15.00
Lauantain
maakaasubussikuljetukset
tarjoaa Gasum Oy.
Kierrätyspaja
Tule tuunaamaan kierrätysmateriaaleista erilaisia
mitaleita ja rintamerkkejä Yle Olotilan toimituksen
ja risaineri Aija Rouhiaisen kanssa. Olotila inspiroi
arkeen, jossa voi välillä heittää kuperkeikkaa,
kokeilla rajoja ja onnistua, iloita ja oivaltaa.
EMMAn johtaja Markku Valkonen
kertoo Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa
taiteen ja urheilun merkityksestä sekä omista
kokemuksistaan niiden kohtaamispisteissä.
Soitinpaja
Valmista oma soitin kierrätysmateriaaleista.
Sählypallosta okariino!
Tuhat ja yksi matkaa
Osallistu työpajassa koko perheen voimin
rakennettavan, Anitra Lucanderin näyttelyn
innoittaman, yhteisen jättikollaasin tekemiseen.
Satulinnojen rakentelu
yhteistyössä Legon ja Palikkatakomon kanssa.
Afrikan tähti 60 vuotta!
Afrikan tähden MM-kisojen
osakilpailun alkuerät.
Katso kunkin päivän ohjelma:
www.emma.museum/maraton
Muutokset mahdollisia.
18

teksti Nana Salin
henkilökuva Esa Kivivuori
Teoskuva ari karttunen
Tuhansia kertoja on ihmisen käsi
tarttunut kahvipannuun, tuhansia
askeleita on hevonen kengällään
astunut, tuhannet kerrat pöytäliina
on peittänyt pöydän… he ovat vielä
olemassa, vaikkakin raihnaisina.
Juhani Harri,
Nizzasta Bombayhin,
Taj Mahalilsta Negrescoon, 2001.
Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
Mustasulka
ja merimies
Musta sulka ja merimies
kertoo tarinan lokista ja kotia
etsivästä merimiehestä.
Yhdessä he kokevat
matkan maahan, jossa
merimies kauan sitten kävi…
Kirsi Siren
Katso esitysajat ja tiedot pääsylipuista:
www.emma.museum/oheisohjelmisto
Juhani Harri (Harri Juhani Wirtanen, 1939–
2003) oli mystikko ja surrealisti, joka parhaiten
tunnetaan kollaaseista ja esinesommitelmista.
Teosten materiaalit löytyivät luonnosta,
kaatopaikoilta tai kirpputoreilta, toisen roju
oli Harrin aarre, taiteilijan paletti.
Harrin töissä on paljon yhtymäkohtia näyttämötaiteeseen
ja tarinoihin, hiljaiset sommitelmat
kätkevät sisäänsä salaperäistä surumielisyyttä.
Samoin kuin teatteri vangitsee
näyttämölle ohikiitäviä hetkiä, niin teki Harrikin
esineidensä avulla töissään. Monen taiteilijan
tavoin hän omasi kyvyn katsoa maailmaa lapsen
silmin ja lumoutua löytämästään.
EMMA tarjoaa lapsiyleisölleen mahdollisuuden
ymmärtää ja oivaltaa Harrin taidetta tarinoineen
draaman tuella. Yhteistyökumppanina
on Teatteri Hevosenkenkä, joka nyt ensimmäistä
kertaa käsikirjoittaa ja ohjaa Mustasulka
ja merimies draamajohdatuksen vain tätä
näyttelyä varten. Keskustelin teatterinjohtaja
Kirsi Sirenin kanssa yhteistyömme perusteista
ja mahdollisuuksista yleisöllemme:
Sirenin sanoo eri taidemuotojen yhdistämisen
ja vuoropuhelun lastenteatterin ja näyttelyn
välillä olevan kiinnostavaa, mutta korostaa,
että Harrin teoksia ei ryhdytä draaman keinoin
keino tekoisesti tekemään uusiksi. Draaman
avulla voidaan kuitenkin luoda inspiraation lähteitä
lapsille ja koskettaa heidän kanssaan mielikuvituksessa
alueita, jotka eivät ehkä muulla
tavoin olisi tavoitettavissa.
Siren ei halua luoda Harrin näyttelyn draamajohdatuksiin
keinotekoista maailmaa taiteilijan
töiden viereen. Sen sijaan esitykset tarjoavat
elementtejä, joissa lapsi havaitsee eri taidemuotojen
yhtymäkohtia, mahdollisuuksia sekä
niiden rikkauden. Näin lapsi myös ehkä kokee
syvempää mukanaoloa teosten katsojana.
Harrin taide kiinnostaa Sireniä juuri sen harvinaisen
draamallisuuden vuoksi. Erityisesti kollaasit,
jotka ovat kuin pieniä näyttämöitä, ovat
Sirenin mieleen.
käsikirjoitus I P Tiitinen,
ohjaus Markku Arokanto,
musiikki Ilmari Tiitinen,
nuket Fanni Lieto ja Laura Poranen,
lavastus Teatteri Hevosenkenkä,
näyttelijät Outi Haaranen ja Eero Ahre.
19

Kuka olet?
Mirva Eloranta,
henkilöstövastaava
Kuppisi?
Kupissani on aika provosoiva teksti… Ironisen
tekstin vuoksi sen aikanaan ostinkin herättämään
pientä hämmennystä. Kun mukini oli
ensimmäistä päivää kahvikuppihyllyssä, niin
johan siihen heti ilmestyi lappu, ”Kenen
tämä on?”
Mitä teet EMMAssa?
Hoidan kaikki henkilöstöön liittyvät asiat koko
työsuhteen ajan, rekrytoinnista eläkkeelle
tai poislähtöön saakka. Työsuhde- ja työhyvinvointiasiat,
osaamisen kehittäminen ja
yhteistoiminta ovat isoja kokonaisuuksia, joita
käsittelen yhdessä esimiesten kanssa. Palkanmaksu,
vakuutukset, päivärahat, ylityökorvausten
laskeminen ja sairauspoissaolojen seuranta
saattavat kuulostaa paperinmakuisilta, mutta
koska työ liittyy ihmisiin, välillä tuntuu ettei
psykologinkaan koulutuksesta olisi haittaa.
Työhyvinvointi ja sen parantaminen on minulle
ehkä se omin juttu. Myös itsensä kehittämiseen
ja kouluttautumiseen panostetaan
EMMAssa varsin paljon unohtamatta aktiivista
tyky-toimintaamme: liikuntaa, kulttuuria ja
tietenkin hauskanpitoa.
Miten sinusta tuli henkilöstövastaava?
Koulutukseltani olen kasvatustieteiden
kandidaatti ja elintarviketieteiden maisteri.
Henkilöstöalan ammattilaiselle ehkä hieman
erikoinen yhdistelmä. Opiskeluja oli helppo
rahoittaa ravintola-alalla, mikä vei lopulta kokonaan
mennessään. Kymmenen ravintola- ja
yökerhovuoden jälkeen kaipasin kuitenkin uusia
haasteita. Ravintolapäällikkönä vastuulleni
kuuluivat myös henkilöstöasiat, ne tuntuivat
heti mielekkäiltä. Yötyöläiselle oli aikamoinen
muutos vaihtaa säännölliseen toimistotyöhön.
Työyhteisön kulttuurikin on hyvin erilaista, työ
EMMAssa on paljon omaehtoisempaa ja tilaa
on myös pohdinnoille. EMMA on myös antanut
minulle erittäin hyvät mahdollisuudet oman
ammatillisen osaamiseni kehittämiselle.
”This, quiTe simply, is arT
wiTh a capiTal a.”
(Opus Haute Définition)
TAPIOLA
SINFONIETTA
MUSIIKKITALOSSA 2011 2012
La 1.10. KLo 17
Jean-Jacques Kantorow, kapellimestari
Nancy Zhou, viulu
Harri Mäki, klarinetti
asko Heiskanen, basettitorvi
Mendelssohn n Wieniawski
La 26.11. KLo 17
Pekka Kuusisto, viulisti-johtaja
Mark Padmore, tenori
Reich n Muhly n Copland n Adams
© Felix Broede
KoNSERTIT KEVÄÄLLÄ:
SU 19.2. & LA 14.4.2012 KLO 17
www.tapiolasinfonietta.fi
Kertaliput 8–25 €
Sarjaliput 26–80 €
+ Lippupisteen palvelumaksu
20

Shop
Virginie Loÿ:n eksklusiiviset
EMMA-mosaiikkitaidepaketit myynnissä
alkaen 28.9. Mainio askartelupaketti ja lahjaidea.
Esittely EMMA Shopissa.
su 2.10.11 klo 13-16.
EMMAn näyttelytilat 2.kerros. Voit asioida myös ilman pääsylippua.
Verkkokauppa 24/7 www.emmashop.fi
SIS.
deli + café /
weegee
—
LUOMUBRUNSSI
TARJOLLA
LA JA SU KLO 10-14
—
AIKUISET 16,50 €
0-12V. 1€ / IKÄVUOSI
—
Avoinna:
tervetuloa
ma 10-15
ti, to-pe 10-18
ke 10-20
la-su 10-17
www.sisdeli.fi
klo 14–15 Taidevartteja Anitra Lucanderin
näyttelyyn EMMAn näyttelytilassa
klo 14–16 Avoimet Taidekaffet:
Tuhat ja yksi matkaa, mahdollisuus
kollaasityöskentelyyn, tarjolla kahvia,
Paletti-tila
klo 14–15 Näyttelyn kuraattori
Sanna Teittinen kertoo tutkimuksestaan
Anitra Lucanderista Wirkkala-tilassa
klo 15–17 Tanssiorkesteri Dallapè
esiintyy, solistinaan Sami Saari.
Tanssija Marko Keränen
kutsuu tanssiin konsertin alussa
WeeGeen ala-aulassa.
21

kysy!
Askarruttaako Sinua jokin taidetermi?
Lähetä kysymyksesi: info@emma.museum
EMMA on tänä syksynä täynnä kollaaseja.
Mitä kollaasit ja
esinekoosteet ovat?
teksti Inka Laine
kuva Matti Ruotsalainen
Ismo Kajander, La femme aux papillons, 1997
Nimitys kollaasi tulee ranskankielen sanasta
collage < coller = liimata. Tällä tarkoitetaan
menetelmää, jossa teos muodostuu
taustalle liimatuista erimuotoisista kappaleista,
esim. valokuvista, lehtileikkeistä, kangaspaloista,
tapeteista, etiketeistä, matkalipuista jne.
Näitä kappaleita voidaan myös käsitellä mm.
leikkelemällä, repimällä tai rypistämällä, ja
kollaasia voidaan työstää edelleen maalaamalla,
piirtämällä ja painamalla.
Usein kollaaseissa käytetyt palaset liittyvät
jollain tavalla teoksen aiheeseen, esimerkiksi
musiikkiaiheisessa teoksessa saattaa olla
vaikkapa nuottivihon palasia, konserttilippuja
ja katkelma sanomalehden musiikkiarvostelusta.
Toisaalta palaset saatetaan valita puhtaasti
sommittelullisin perustein. Tällöin kriteerinä
toimivat kappaleiden muoto, väri ja tekstuuri.
Kollaasin pintarakenne onkin usein ainakin
jonkin verran kolmiulotteinen tai reliefimäinen.
Kollaasitekniikan katsotaan syntyneen
noin vuoden 1912 paikkeilla, ja sen kehittäjinä
pidetään Georges Braqueta ja Pablo
Picassoa. Kollaasitekniikkaa käyttivät niin
kubistit, futuristit, dadaistit kuin surrealistitkin.
Suomessa kollaasitekniikka oli suosittua
1950–60 -luvuilla. Anitra Lucanderin
(1918–2000) kollaaseja on esillä EMMAssa
näyttelyssä ”Anitra Lucander – Värin runoilija”
28.9.2011–8.1.2012. Hänen hienovaraisista
kollaaseistaan voi erottaa palasia luonnoksista,
värisuunnitelmista, kirjeistä, kutsukorteista,
lehtileikkeistä, kuiteista – toisin sanoen eletystä
elämästä. Lucander toteutti myös maalauksia
kollaasiensa pohjalta.
Esinekooste eli assemblaasi (ranskankielen
sanasta assemblage = kooste) puolestaan on
esineiden ryhmästä koottu taideteos. Esinekoosteissa
löydetyistä tai käytöstä poistetuista
valmisesineistä muodostuu oivalluksen
kautta jotakin enemmän kuin osiensa summa.
Yksinkertaisimmillaan taideteos syntyy parista
esineestä, kuten Picasson tunnettu Härän pää
vuodelta 1942. Siinä polkupyörän satulaan yhdistetty
ohjaustanko riittää halutun mielikuvan
tuottamiseen.
Esinekoosteissa samalle alustalle tai samoihin
kehyksiin kootut esineet muodostavat
rajatun, yksittäisen taideteoksen. Installaatio
(englanninkielen sanasta installation <
myöhäislatinan installare = asettaa paikoilleen)
puolestaan on eri esineistä ja materiaaleista
tilaan koottu asetelma.
Suomalaisista taiteilijoista mm. Kari Cavén,
Juhani Harri, Reijo Hukkanen, Kaarina Kaikkonen,
Ismo Kajander ja Tarja Pitkänen-Walter
ovat tehneet esinekoosteita. Heistä Juhani
Harrin (1939–2003) tuotantoa ja esinekoosteita
esitellään EMMAssa laajalti 11.11.2011
avautuvassa kokoelmanäyttelyssä.
Sekä kollaasit että esinekoosteet ovat taidemuseoiden
kannalta haastavia teoksia. Samaan
teokseen yhdistetyt eri materiaalit ikääntyvät
eri tavalla ja sietävät olosuhteita, mm. lämpöä,
valoa ja kosteutta hyvin eri lailla. Tämä asettaa
teosten esillepanolle omat vaatimuksensa,
samoin niiden konservointi on hankalaa.
Lähde:
Taiteen sanakirja. Riitta Konttinen ja Liisa
Laajoki. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2005.
Kuva: Omnian kuva-arkisto.
Animosta Espoon uusin julkinen veistos
Espoon keskuksessa Omnian uuden lisärakennuksen
pihalla julkistettiin syyskuussa Espoon seen, joka viittaa koordinaatistoon, matematiik­
isoon teokseen. Päädyin peruskuutiorakentee­
uusin julkinen taideteos, kuvataiteilija Jaakko kaan ja ruutuvihkoon eli Omnian opetusmaailmaan,
Jaakko Niemelä kertoo.
Niemelän Animo. Omnia lahjoitti työn EMMAn
kokoelmaan.
Paitsi että nimi Animo viittaa animaatioon, se
Peilinkirkkaasta neliön muotoisesta teräsputkesta
valmistetun Animon rytmikkään on valo. Luonnonvalossa teräsputket peilaavat
on anagrammi Omniasta. Olennainen osa teosta
ruudullinen, viiden metrin levyinen ja syvyinen toinen toisiaan ja ympäristöään, auringossa
hahmo kohoaa huikeaan 10 metrin korkeuteen muoto toistuu myös varjona. Pimeään aikaan
saakka.
päärooliin nousee ledivaloverkosto. Teos on myös
- Työn tilausvaiheessa puhuttiin monumentista,
mikä johdatti ajatukseni välittömästi laan tekstiviestejä, joita Animolle voi
interaktiivinen, ledivalot toistavat kirjain kerral­
lähettää.
22

28.9.11–1.8.12
Anitra Lucander
– En färgens poet
Utställningen ingår i EMMAs klassikerserie
som presenterar framstående konstnärer
inom den finländska modernismen. Anitra
Lucander (1918–2000) har blivit känd som
en av förnyarna av den efterkrigstida bildkonsten
i vårt land. På 1950-talet utvecklade
hon via kubismen och färgcollagetekniken ett
personligt, lyriskt abstrakt uttryck baserat på
rika färgnyanser. Under Lucanders över 30
år långa karriär riktades hennes intresse mot
olika områden inom bildkonsten: hon verkade
bl.a. som färgexpert för arkitekt Aarno
Ruusuvuori som planerade WeeGee-huset.
EMMAs omfattande retrospektiva utställning
med över hundra verk presenterar
Lucanders målningar, collage, teckningar
och grafik. På utställningen presenteras
också hennes långa resor till Mellanöstern
och Indien, vilka inleddes under 1950-talet
och gjorde ett starkt inflytande på Lucanders
konst.
Under åren 1955–1960 bodde Anitra Lucander
som den första – och under den tiden
enda kvinnliga konstnären i Konstnärsgillets
Nallentalo-ateljé i Hagalund.
Nutidskonst från Kina: Yang
Fudong – Utopi och verklighet
Yang Fudong är en av de framstående konstnärer
inom kinesisk nutidskonst som specialiserat
sig på rörliga bilder. Hösten 2011 presenterar
EMMA fyra av Fudongs videoverk, East of Que
Village (2007) och tre delar ur serien Seven
Intellectuals in Bamboo Forest (2005–2007).
Yang Fudong anses vara en av de mest
talangfulla företrädarna för kinesisk video- och
filmkonst. Han är en mästerlig tolkare, vars
kamera arbete kännetecknas av en näst intill
magisk skönhet. Det representerar en speciell
kinesisk estetik, som också har anknytning till
västerländsk modernism. Fudong är känd för
tidlösa och nästan drömlika tolkningar, i vilka
han studerar relationer mellan människor och
deras historier. Flera av Fudongs verk fokuserar
på den nya generationens problem och på den
insikt som den kinesiska samhällsutvecklingen
och materialismen har väckt i landet. Numera
lever och arbetar Yang Fudong i Shanghai.
Juhani Harri 11.11.11.–
I Salen i Saastamoinenstiftelsens konstsamling
visas en ny utställning med bildkonstnär Juhani
Harris (1939–2003) föremålscollage ur stiftelsens
egen samling, Björneborgs konstmuseums
depositionssamling och några privata samlingar.
Kring den livfulla och sociala Juhani Harri
berättas en mängd historier och han berättade
dem själv, också med sina verk. Harris ofta
jordnära färgade, nostalgiska och melankoliska
assemblage, hopsatta av gamla bortkastade ting,
är berättelser i sig. Begagnade föremål nötta av
väder och vind och tidens tand, inköpta på lopptorg
eller funna i avfallstunnor eller i naturen,
utgjorde för Harri ”konstnärens palett”.
PROGRAM hösten 2011
Få ut mer av konsten!
Guidningar och förfrågningar må-fr kl. 9-12, tfn (09) 8163 0493
eller på nätet www.emma.museum/sv/bokaguidning
Evenemang
Konstmaraton, WeeGees 5-års
födelsedagskalas 13.10.–16.10.
Evenemanget Toner Under fullmånen
12.11. kl. 14–17
Veckoslut med julprogram 26.–27.11.
GUIDNINGAR MED
FÖRHANDSBOKNING
Maximal gruppstorlek 25 personer
Pris 45 € / lö-sö 70 €
Bokning senast 3 vardagar före guidningen
KONSTKVARTEN är en kort presentation av
ett konstverk. Längd 15 min.
KONSTTIMMEN är en guidning av en
utställning efter eget val. Längd 45 min.
KONSTFÉENS TIMME är en guidning för
barn i åldern 4-8 år. Längd 30-45 min.
VERKSTÄDER
VERKSTÄDER MED FÖRHANDSBOKNING
Rekreationsdag? Höstutflykt? Födelsedag?
Bekanta dig med utställningarna genom
eget skapande!
KONSTCOCKTAIL
Tusen och en resa
Pris: 200 € + inträdesbiljett + valbar meny
KONSTFÉNS VERKSTADSKALAS
Tusen och en resa
Pris: 80 € / grupp + valbar meny 10 € / barn
Reservering 1 vecka före verkstaden.
PÅ EGEN HAND
Genvägar i samlingen
Broschyrerna Genvägar erbjuder ett alternativt
sätt att bekanta sig med Saastamoinenstiftelsens
konstsamling.Brochyrerna är avgiftsfria,
från EMMAs info.
Ryggsäcksresor
På Ryggsäcksresor kan 4–12-åringar
bekanta sig med museerna i
Utställningscentret WeeGee.
AUDIOGUIDE
iPod till utlåning finns i EMMAs info.
Slicka på solen Audioguiden låter åhöraren
med hjälp av författaren Ilpo Tiihonens tankar
och lyrik fritt betrakta och utforska verk i
Saastamoinenstiftelsens temautställning Rött.
Ändringar i Programmet är möjliga
MER OM PROGRAMMET
på finska på s.11–12 och
på svenska på www.emma.museum/sv
23

WeeGee-talo, 2. kerros
c
v e r a n t a
OURSLER
ANITRA LUCANDER
video
ANITRA LUCANDER
galleria
sali
alkaen 11.11.
JUHANI HARRI
agora
ANITRA LUCANDER
ANITRA LUCANDER
porras
raitti
S A A S T A M O I S E N K O K O E L M A
salonki
PUNAINEN PUNAINEN PUNAINEN
YANG FUDONG
YANG FUDONG
V A I H T U V A T N Ä Y T T E L Y T
hissi
EMMA
shop
ILME-paja
YANG
FUDONG
YANG FUDONG
EMMA Espoon modernin taiteen museo
Box 6661, FI-02070 ESPOON KAUPUNKI
WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola
+ 358 (0)9 8165 7512
www.emma.museum
Opastusvaraukset ma–pe klo 9–12
Guidebokningar må–fre kl. 9–12
+ 358 (0)9 8163 0493
Avoinna
ti, to, pe 11–18
ke 11–20, ilmaisilta 18–20
la, su 11–17
Liput | Biljetter
WeeGee-lippu 10€ / 8€
(koko talo = 5 museota)
S-etukortilla 9 / 7 €
Alle 18-v ja yli 70-v ilmaiseksi
WeeGee-biljett 10€ / 8€
(hela huset = 5 museer)
Med S-Förmånskort 9 / 7 €.
Under 18 och över 70 år gratis
Bussit Helsingin Kampista: 106, 110
Bussar från Kampen i Helsingfors: 106, 110
Espoon sisäiset bussit 10, 15, 18, 18Z
ks. www.hsl.fi
Ryhdy EMMAn faniksi
Näyttelykeskus WeeGee
Utställningscentret WeeGee
(09) 8163 1818
The Museum’s magazine
EMMA is also published
in English.
Order a free copy from:
info@emma.museum
or read it on the net:
www.emma.museum/en
EMMAn tukijat