ympäristöselvitys - Hartolan kunta

Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 2
Päivämäärä
19.4.2012
ILMATAR HARTOLA OY
PURNUVUOREN (HARTOLA) TUULIVOIMA-
HANKE - YMPÄRISTÖSELVITYS

ILMATAR HARTOLA OY
PURNUVUOREN (HARTOLA) TUULIVOIMAHANKE -
YMPÄRISTÖSELVITYS
Päivämäärä 19.4.2012
Laatija Dennis Söderholm, Kaisa Torri, Janne Ristolainen, Arttu
Ruhanen, Emilia Siponen, Sampo Ahonen, Raino
Kukkonen
Tarkastaja Raino Kukkonen
Hyväksyjä
Kuvaus Ympäristöselvitys
Viite Työnumero: 82139678
Ramboll
Gallen-Kallelankatu 8
28100 PORI
P +358 20 755 7010
F +358 20 755 7011
www.ramboll.fi

PURNUVUOREN (HARTOLA) TUULIVOIMAHANKE - YMPÄRISTÖSELVITYS
SISÄLTÖ
1. Johdanto 1
1.1 Selvityksen lähtökohta 1
1.2 Selvityksen laatiminen 1
1.2.2 Voimaloiden sijoituspaikkasuunnittelu 2
1.2.3 Maastokäynti 2
2. Hankkeen kuvaus 3
2.1 Sijainti 3
2.2 Maankäyttö ja asutus 3
2.3 Maanomistus 4
2.4 Liikenne 5
3. Ympäristön nykytila 5
3.1 Kaavat ja maankäyttö 5
3.1.1 Nykyinen maankäyttö 5
3.1.2 Maakuntakaava 5
3.1.3 Yleiskaava 6
3.1.4 Asema- tai ranta-asemakaavat 7
3.1.5 Vireillä olevat kaavat ja muut hankkeet 7
3.2 Maisema ja kulttuuriympäristö 7
3.2.1 Maisema 7
3.2.2 Arvokkaat kulttuuri- ja maisema-alueet 8
3.4 Luonnonympäristö 9
3.4.1 Suojeltujen, uhanalaisten ja muiden arvokkaiden lajien
esiintyminen 9
3.4.2 Natura 2000 alueet ja muut luonnonsuojelualueet 9
3.4.4 Maastokäynnin tulokset 10
4. Hankkeen ympäristövaikutukset 11
4.1 Melu 11
4.2 Varjostus 11
4.2.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 11
4.2.2 Vaikutusmekanismit 12
4.2.3 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset 12
4.2.4 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ja lieventäminen 13
4.2.5 Arvioinnin epävarmuustekijät 13
4.3 Maisema 13
4.4 Kaavat ja maankäyttö 14
4.5 Luonnonympäristö 14
LIITTEET
Liite 1 Sijoituspaikkasuunnitelma
Liite 2. Varjostusmallinnus
Liite 3. Havainnekuvat
Ilmatar Windpower

1-1
1. JOHDANTO
1.1 Selvityksen lähtökohta
Tämä ympäristöselvitys koskee Ilmatar Hartola Oy:n Purnuvuoren tuulivoimahanketta. Selvityksessä
tarkastellaan mahdollisuuksia rakentaa tuulivoimalaitoksia Purnuvuoren laelle. Alustavasti
suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 2MW. Putkirakenteisten tuulivoimaloiden
tornien napakorkeus on noin 100 metriä maan pinnasta lukuun ottamatta eteläisintä tuulivoimalaa,
jonka napakorkeus on 120 metriä. Roottorin halkaisija noin 90-100 metriä.
Selvitykseen kuuluvat alustavat tuulivoimaloiden paikat ja tiestön sisältävä sijoitussuunnitelma,
joka perustuu erilliseen tuulisuus- ja tuotantoarviointiin.
Selvitys perustuu ympäristön nykytilasta olemassa olevaan tietoon, minkä lisäksi suunnittelualueella
on tehty alustava maastokäynti. Maastokäynnin ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää, onko
alueella sellaisia luontoarvoja, jotka selvästi estäisivät hankkeen rakentamisen ja mitä alueita
tulisi välttää tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Selvityksen laatimisajankohdasta ja yleispiirteisyydestä
johtuen luontoselvitystä on tarpeen täydentää ennen voimaloiden ja tiestön lopullista sijoituspäätöstä.
Hartolan Purnuvuoren tuulivoimahanke on osa Ilmatar Windpower Oyj:n tavoitetta kehittää kasvihuonekaasupäästövähennyksiin
tähtäävää tuulivoimatuotantoa Suomessa. Yhtiön tavoitteena
on, että voimalat olisivat tuotannossa vuonna 2012.
Tähän selvitykseen on koottu hankealuetta ja sen ympäristöä koskevat perustiedot sekä tiedot
tuulivoimalan aiheuttamista ympäristövaikutuksista.
1.2 Selvityksen laatiminen
Selvitykset tehtiin kokoamalla hankealueita koskeva olemassa oleva aineisto ja täydentämällä sitä
alustavalla maastokäynnillä. Hankealueelta ja sen ympäristöstä tarkasteltiin seuraavia maankäyttö-
ja ympäristötekijöitä:
Nykyinen vakituinen ja vapaa-ajan asutus (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta)
Kaavat ja kaavoitustilanne
Natura-alueet
Yksityiset luonnonsuojelualueet
Luonnonsuojelulain 29 §:n mukaiset rajauspäätökset
Luonnonsuojeluohjelmiin ja -strategioihin kuuluvat alueet
Metsälain 10 §:n mukaiset kohteet
Vesilain 15a ja 17a §:n mukaiset kohteet
Uhanalaisten eliölajien tiedossa olevat elinympäristöt
Arvokkaat kallioalueet
Pohjavesialueet
Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet
Arvokkaat perinnemaisema-alueet
Kiinteät muinaisjäännökset
Ilmatar Windpower

1-2
1.2.2 Voimaloiden sijoituspaikkasuunnittelu
Olemassa oleva ympäristötiedot koottiin paikkatietoaineistoksi. Paikkatietoaineiston perusteella
laadittiin bufferianalyysi, jossa asutuksen ja tiestön osalta kohteiden ympärille laskettiin sijoittamista
rajoittavat vyöhykkeet.
Asutuksen osalta analyysissä käytettiin 500 ja 700 metrin vyöhykettä
kiinteistörajojen osalta 60 metrin vyöhykettä
tiestön osalta 250 metrin vyöhykettä.
Lisäksi huomioitiin luonnonsuojelualueet, arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset
Laadittua alustavaa aluerajausta käytettiin tuulisuusmallinnukseen perustuvan voimaloiden sijoituspaikkaoptimoinnin
lähtökohtana. Optimoinnin on tehnyt Numerola Oy. Voimaloiden sijoituspaikkoja
on sen jälkeen tarkistettu ympäristö-, maankäyttö- ja teknis-taloudellisilla perusteilla
Ilmatar Oy:n ja konsulttien yhteistyönä.
1.2.3 Maastokäynti
Maastokäynnit hankealueille toteutettiin myöhäissyksyllä 2011 (FM, biologi Kaisa Torri). Maastokäynnit
kohdennettiin alueille, jotka lähtöaineiston ja laadittujen bufferianalyysien puolesta soveltuvat
lähtökohtaisesti tuulivoimaloiden sijoitusalueiksi. Maastokäyntien suunnittelussa hyödynnettiin
perus- ja ilmakuvatarkastelua. Mahdollisilla sijoitusalueilla tarkasteltiin vuodenajan sallimissa
puitteissa arvokkaiden luontotyyppien ja muiden huomionarvoisten luontokohteiden esiintymistä.
Maastokäyntien havaintojen perusteella pyrittiin tunnistamaan ne alueet, joita luontoarvojen
tai muiden ympäristöseikkojen johdosta eivät sovellu tuulivoimaloiden sijoituspaikoiksi.
Maastokäyntien aikana havaitut arvokkaat ympäristöalueet ja -kohteet rajattiin ja tallennettiin
paikkatietoaineistoon.
Ilmatar Windpower

1-3
2. HANKKEEN KUVAUS
2.1 Sijainti
Hankekiinteistöt sijaitsevat yhdystien 6134 (Vuorenkyläntie) varrella Vuorenkylässä. Hartolan
keskustaan on linnuntietä matkaa noin 18 km, teitä pitkin 25 km. Joutsan taajamaan on linnuntietä
12 km, mutta teitä pitkin noin kaksinkertainen matka.
Kuva 1 Hankekiinteistöjen sijainti on merkitty kartalle punaisella viivalla.
2.2 Maankäyttö ja asutus
Alueen asuinrakennukset sijoittuvat lähinnä Vuorenkylään ja maantien varrelle. Alueella on runsaasti
vapaa-ajanasuntoja ja melkein jokaisen järven rannalla sijaitsee useampi mökki.
Purnuvuorelle sijoittuu laskettelukeskus sekä luontopolku opastauluineen. Luontopolun varrella
on taukotupa, joka vieraskirjan perusteella on jokseenkin ahkerassa käytössä. Vuorenkylän luontopolulle
on opastus myös Hartolan kunnan nettisivuilla.
Ilmatar Windpower

1-4
Kuva 2 Lähialueen asuin- ja lomarakennukset.
Kuva 3. Luontopolun tupa ja opasviitta
2.3 Maanomistus
Tuulivoimalat suunnitellaan sijoitettavan yhden kiinteistön alueelle. Lähialueella olevat kiinteistöt
ovat sekä isoja metsäkiinteistöjä, että pienempiä mökkikiinteistöjä.
Tuulivoimalaitosten maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Ilmatar Windpower Oyj on tehnyt
tarvittavat maanvuokrausta koskevat esisopimukset maanomistajan kanssa.
Ilmatar Windpower

1-5
2.4 Liikenne
Hankealueen itäpuolella yhdystie 6134 (Vuorenkyläntie) ohittaa hankealueen. Alueen eteläpuolen
halki menee Tohlaantie (yksityistie). Alueen muut tiet ovat metsäautoteitä ja mökkiteitä, joita on
hankealueella jonkin verran.
Kuva 4 Alueen tiestö luokiteltuna.
3. YMPÄRISTÖN NYKYTILA
3.1 Kaavat ja maankäyttö
3.1.1 Nykyinen maankäyttö
Alustavasti suunnitellut tuulivoimaloiden paikat ja tieyhteyden linjaus ovat metsätalousmaata.
Purnuvuoren itärinteellä on mäen laelle asti ulottuva laskettelurinne. Suunnittelualueella ei sijaitse
asuin- tai vapaa-ajanasuntoja tai yleisiä teitä. Lähimmät vapaa-ajanasunnot sijaitset Purnuvuoren
juurella Purnujärven itärannalla. Myös järven länsirannalla sijaitsee loma-asuntoja.
3.1.2 Maakuntakaava
Voimassa olevassa vuonna 2008 vahvistetussa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa alueelta löytyy
seuraavat merkinnät:
Kylä-alue (AT)
Matkailupalvelujen alue (RM)
Merkittävä yhdystie (yt)
Ohjeellinen ulkoilureitti (ur)
Ilmatar Windpower

1-6
Kuva 5 Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta.
3.1.3 Yleiskaava
Madeveden ja Purnujärven rantavyöhykkeillä (200 m) on voimassa Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava.
Kuva 6 Ote Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavasta.
Ilmatar Windpower

1-7
3.1.4 Asema- tai ranta-asemakaavat
Alueella on voimassa Purnuvuoren rantakaava
Kuva 7 Ote Purnuvuoren rantakaavasta.
3.1.5 Vireillä olevat kaavat ja muut hankkeet
Purnuvuoren rantakaavan muutos on laitettu vireille joulukuussa 2011. Kaavamuutoksen tarkoituksena
on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Purnuvuoren lakialueelle. Muutoksella
poistetaan Purnuvuoren rinteelle sijoittuvia loma-asuntoalueita.
3.2 Maisema ja kulttuuriympäristö
3.2.1 Maisema
Maakunnallisen maisemaselvityksen yhteydessä Päijät-Hämeen maisemat on jaettu 13 kokonaisuuteen,
hankealue sijoittuu Päijänteen vuorimaan alueelle. Tälle alueelle ovat ominaisia kuusivaltaisen
sekametsän peittämät, harvaan asutut moreeni- ja kallioselänteet sekä lukuisat pienialaiset
järvet.
Purnuvuori on alueen maisematyypille ominainen metsäinen mäki, jonka laella ja rinteillä hakkuut
ovat rikkoneet yhtenäistä maisemakuvaa. Vuorenkylän suunnasta katsottuna huomattava
piirre on itärinteen avoin laskettelurinne.
Purnuvuorelta aukeaa komeita näköaloja laajalle alueelle, luontopolulla on näköalapaikka jonka
opastaulussa Purnujärven suuntaan aukeavaa näkymää on kuvattu Kalevalaiseksi kansallismaisemaksi.
Purunvuori rajoittuu lännessä Purnujärveen. Purnuvuoren muodostama maisema on
lännestä Purnujärven suunnasta tarkasteltuna säilynyt suhteellisen eheänä metsäisenä rinteenä.
Ilmatar Windpower

1-8
Kuva 8 Näkymä Purnuvuoren laelta itään päin.
Kuva 9 Näkymiä Purnujärven suuntaan
3.2.2 Arvokkaat kulttuuri- ja maisema-alueet
Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita.
Hankealueen lähistöllä sijaitsee kaksi perinnemaisemakohdetta, Harjun laitumet ja Kinkkulan
niitty. Harjun laitumet on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja Kinkkulan niitty
paikallisesti arvokkaaksi (Hovi 2000: Päijät-Hämeen perinnemaisemat). Etäisyyttä hankealueelta
Kinkkulan niitylle on noin 1 km ja Harjun laitumille noin 0,5 km.
Rekisteritietojen mukaan hankekiinteistöillä ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Purnuvuoren etelärinteessä
on vanhan asutuksen jäänteitä, mm. torpan kivijalka, vanha riihen kiuas ja vanhaa kaskimaata.
Vanhan asutuksen alue on rajattu samalle kartalle arvokkaiden luontokohteiden kanssa.
Ilmatar Windpower

1-9
3.4 Luonnonympäristö
3.4.1 Suojeltujen, uhanalaisten ja muiden arvokkaiden lajien esiintyminen
Lähimmät tiedossa olevat uhanalaisten lajien esiintymät sijoittuvat Harjun perinnebiotooppikohteelle
ja Juustinmäkeen. Varsinaisella hankealueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien
esiintymiä.
3.4.2 Natura 2000 alueet ja muut luonnonsuojelualueet
Hankealueen läheisyydessä sen eteläpuolella sijaitsee Juustinmäen Natura-alue (FI0500128).
Alue on suojeltu luonto- ja lintudirektiivin mukaisena alueena (SCI ja SPA). Juustinmäki on linnustoltaan
valtakunnallisesti merkittävä FINIBA-alue (koodi 430038). Juustinmäellä esiintyy
uhanalaista lintulajia, pääosa Juustinmäen alueesta kuuluu lajin suojelusuunnitelmaan. Juustinmäen
vanhoissa metsissä tavataan myös harvinaisia kääpiä ja jäkäliä.
Hankealueen pohjoispuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi, Harjun laitumet.
Kohde on merkitty Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavaan merkinnällä ma-1 (luonnon
tai kulttuurimaiseman kannalta arvokas alue).
Kuva 10 Lähellä sijaitsevat Natura-alue ja Harjun perinnebiotooppi.
Ilmatar Windpower

1-10
3.4.4 Maastokäynnin tulokset
Purnuvuoren lakialueilla metsät pääosin talouskäytössä, vallitsevana metsätyyppinä on kuivahko
kangas. Lakialueilla esiintyy pääasiassa nuorehkoja metsiä joilla valtapuina kuusi ja rauduskoivu.
Lisäksi on taimikoita joilla on säästetty mäntyjä ylispuina.
Etelään avautuvassa rinteessä kasvaa valtapuuna kuusi, tälläkin alueella on laajalti talousmetsiä.
Alarinteiden kuusikoissa myös liito-oravien esiintyminen on mahdollista. Etelärinteen alaosissa
esiintyy lehtokasvillisuutta, selvitykset on tehtävä soveltuvana ajankohtana. Rinteessä esiintyy
sanikkaisvaltaisia alueita sekä mm. pähkinäpensas, joka tällä alueella kasvaa lähellä levinneisyysalueensa
pohjoisrajaa.
Länsirinteessä edustavia on kalliomänniköitä ja kalliojyrkänteitä. Kalliomänniköiden ohella Purnuvuoren
alueen luonnontilaisimpiin metsiin lukeutuvat pienet suoalueet. Länsirinteeseen sijoittuu
myös Kelperin kallioluolaston nimellä kulkeva retkeilykohde. Alueella on jyrkkäpiirteisiä irtolohkareita
sekä runsaasti kallionhalkeamia ja pieniä luolia. Luolat ja halkeamat tarjoavat myös lepakoille
soveltuvia päiväpiilopaikkoja.
Rinteen kalliomännikkö ja Kelperin kallioluolasto on esitetty oheisissa kuvissa ja jäljempänä kartalla.
Kartalle rajatun Kelperin kallioluolaston ohella Purnuvuoren jyrkkäpiirteistä länsirinnettä ei
muiltakaan osin suositella rakentamisalueeksi.
Etelärinteen kulttuurivaikutteisella alueella esiintyy myös paikallisesti arvokkaita luontokohteita,
mm. useita pylväsmäisiä katajia.
Kuva 11 Kalliomännikköä Purnujärveen viettävässä rinteessä
Kuva 12 Irtolohkareita ja kalliojyrkänne Kelperin kallioluolaston alueella
Ilmatar Windpower

1-11
4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
4.1 Melu
Purnuvuoren tuulivoimaloiden meluvaikutusselvityksestä on laadittu erillinen raportti ”Purnuvuoren
tuulivoimahanke, Hartola; Melumallinnus( Ramboll Finland Oy 2012).
4.2 Varjostus
4.2.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Hartolaan suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristöönsä aiheuttaman ns. vilkkuvan varjostuksen
esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindPRO 2.7 -ohjelmalla. Varjostuslaskelmat
tehtiin WindPRO -ohjelman SHADOW -moduulilla, joka laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina
tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. Katselupisteeseen
kohdistuvan mahdollisen varjostusvaikutuksen lisäksi laskentamallilla voidaan tuottaa ns.
samanarvokäyräkartta vilkkuvan varjostuksen esiintymisalueesta. Se kuvaa varjostusvaikutuksen
suuruutta missä tahansa tarkastelualueella.
Laskennassa käytettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeuskäyräaineistoa, jonka
käyräväli on viisi metriä. Pohjakarttana laskennassa käytettiin Maanmittauslaitoksen peruskarttaa
(1: 20 000). Mallinnuksessa varjostuksen laskenta-alueeksi määritettiin 2 000 metriä jokaisesta
tuulivoima-alueen uloimmasta laitosyksiköstä ulospäin. Todellinen varjostuksen esiintymissäde
jää tuon tarkastelualueen sisäpuolelle ja on tämän kokoisilla rakennelmilla käytännössä noin 500
– 1 000 metriä.
Ohjelmalla voidaan tehdä kahdentyyppisiä laskentoja, ns. Pahin tilanne (Worst Case)- ja Todellinen
tilanne (Real Case) –laskelmia:
Pahin tilanne (Worst Case) -laskennassa oletetaan, että
tuulivoimalat ovat käytössä taukoamatta koko laskenta-ajan
aurinko paistaa täysin pilvettömältä taivaalta horisontin yläpuolella ollessaan joka laskentapäivä.
Pahin tilanne (Worst Case) -laskelmassa huomioitiin maaston korkeustiedot, tuulivoimalan sijainti,
tuulivoimalan napakorkeus, aikavyöhyke sekä vaikutusalueen maksimilaajuus. Varjostuksen
tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Laskennassa auringonpaistekulman
rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringon säteilyä ei
otettu huomioon.
Pahin tilanne (Worst Case) –laskennan tulos on astrominen maksimivarjostus. Tulos on teoreettinen,
eikä se ota huomioon säätilanteen vaihtelua (tuulisuuden vaikutus tuulivoiman tuottoon),
eikä aurinkoisuuden/pilvisyyden vaikutusta varjon esiintymiseen. Mikäli sää on pilvinen tai tyyni
tai tuulen suunta painaa roottorin tason samansuuntaiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen
jana, tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutusta.
Todellinen tilanne (Real Case) -laskennassa otetaan lisäksi huomioon
paikallinen säätilanne (auringonpaisteisuus, tuulisuus)
tuulivoimalan roottorin todellinen liikkuminen
Laskenta antaa paremman kuvan todellisesta varjostusvaikutuksen esiintymisestä kohdealueella.
Säätietoina todellinen tilanne (Real Case) -laskennassa käytettiin Ilmatieteenlaitoksen meteorologisia
havaintotietoja; lähimpiä saatavilla olevia tuulensuunta- ja auringonpaisteisuustietoja
vuosien 1971-2000 ajalta. Tuulensuuntatiedot on mitattu Jämsän sääasemalta noin 60 kilometrin
päässä Hartolaan suunnitellusta tuulivoimapuistosta. Auringonpaisteisuustiedot on mitattu Jyväskylän
sääasemalta noin 90 kilometrin päässä Hartolaan suunnitellusta tuulivoimapuistosta.
Voimalan roottorin on oletettu tässä laskennassa liikkuvan n. 80 % vuoden tunneista. Vuosittain
tämä tarkoittaa runsasta 7 000 tuntia vuoden 8 760 kokonaistunnista. Tällöin vilkkuvaa varjostusilmiötä
voi esiintyä. Mikäli voimalan roottori liikkuu tunteina vähemmän, vähentää se varjos-
Ilmatar Windpower

1-12
tusilmiön esiintymistä nyt lasketusta, ja mikäli enemmän, se vastaavasti lisää varjostusilmiön
esiintymismahdollisuuksia.
Tuulivoimalatyyppinä laskennoissa käytettiin –tuulivoimaloita, joista eteläisimmän napakorkeus
oli 120 metriä ja kahden muun 100 metriä. Lapojen halkaisija oli 99 metriä.
4.2.2 Vaikutusmekanismit
Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun
auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen.
Toiminnassa oleva tuulivoimala aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä.
Olemassa olevien tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvat ihmiset kokevat varjostusilmiön hyvin
eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, mutta useimpien mielestä se ei heitä häiritse.
Esim. Ruotsin Gotlannissa haastateltiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueiden lähellä asuvaa ihmistä,
ja heistä 6 % koki varjostusilmiöstä aiheutuvan heille häiriötä, toisin sanoen 94 %:n mielestä
haittaa ei aiheudu. (Widing ym. 2005).
Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä)
aamulla, päivällä ja illalla, jolloin ilmiötä voi esiintyä tai onko kyseessä asunto- tai lomaasunto,
toimitila tai tehdasalue.
Ilmiö on säästä riippuvainen: sitä ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole
käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Kun aurinko laskee
riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet
joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu.
4.2.3 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset
Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja.
Saksassa määriteltyjen ohjeellisten maksimiarvojen mukaan tuulivoimalan vaikutus viereiselle
asutukselle saa olla vuodessa enintään 8 tuntia (todellinen tilanne, Real Case).
Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja varjostusvaikutuksille, mutta esimerkiksi
Tanskassa on käytännön laskelmissa käytetty arvona 10:tä tuntia ja Ruotsissa 8:aa tuntia vuodessa
(todellinen tilanne, Real Case).
Todellinen tilanne (Real case) –laskennassa, joka ottaa huomioon alueen valaistus- ja sääolosuhteet
sekä voimaloiden oletetut käytössäolotunnit, varjostusvaikutus ulottuu Hartolan Purnuvuoressa
noin 500-1 000 metrin etäisyydelle hankealueen uloimpien voimaloiden ulkopuolelle (varjostusvaikutus
vähintään 8 tuntia vuodessa) (liite 2). Hankealueella tai sen lähiympäristössä sijaitsevien
mahdollisesti häiriintyvien vakituisten ja loma-asuntojen määrät on esitelty alla olevissa
taulukoissa.
Alueella joissa ilmenee varjostusvaikutusta vähintään kahdeksan tuntia vuodessa, sijaitsee neljä
asuinrakennusta sekä yksitoista lomarakennusta. Kaksi rakennusta jää alueelle jossa varjostusvaikutus
on 12-29 tuntia vuodessa.
Taulukko 4-1. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten määrät,
jotka sijaitsevat varjostusvaikutusalueella (todellinen tilanne Real Case).
Hankevaihtoehto
Asuinrakennusten
määrä
(8 tunnin varjostus
vuodessa)
Vapaa-ajan asuntojen
määrä
(8 tunnin varjostus
vuodessa)
Voimalan napakorkeus 98 ja
120 m, lapojen halkaisija 99 m
4 11
Ilmatar Windpower

1-13
Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia arvioitaessa on huomioitava, että mallinnus ei ota huomioon
maaston kasvillisuutta ja metsän peitteisyyttä.
4.2.4 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ja lieventäminen
Varjostuksen todelliseen esiintymiseen ja koettavaan haittaan vaikuttavat puuston ja rakennusten
muodostama este ja oma varjo auringon ollessa matalalla sekä oleskelualueiden ja katselusuuntien
suhde varjostusalueisiin ja varjostuksen lähteisiin. Vaikutuksen kokemisen kannalta
merkittävää on myös varjostuksen ajankohta.
Mikäli voimalat aiheuttavat joissakin tilanteissa merkittävää varjostuksesta koituvaa häiriötä, on
keinona pysäyttää voimalat tarpeen mukaan haitan vähentämiseksi.
Varjostusvaikutuksen tapainen ilmiö on auringon valon heijastuminen roottorin lavoista. Heijastusvälkyntää
vähentää mattapintaisen materiaalin käyttö tuulivoimalan lavoissa, jolloin aurinko ei
heijastu niin pahasti lapojen pinnasta.
4.2.5 Arvioinnin epävarmuustekijät
Hankkeen toteutuessa valittava tuulivoimalatyyppi saattaa olla eri kuin varjostusmallinnuksessa
käytetty voimalatyyppi. Lisäksi mikäli tuulivoimaloiden ja tarkastelupisteen välillä on muita varjostukseen
vaikuttavia asioita, kuten esimerkiksi metsää, varjostusvaikutukset eivät ole välttämättä
niin suuret kuin laskelmien perusteella voisi olettaa, koska laskenta ei huomioi kasvillisuuden
aiheuttamaa peitevaikutusta.
4.3 Maisema
Tuulivoimalat muodostavat maisemassa erottuvat uudet rakenteet, joiden teoreettinen näkyvyysalue
avoimessa maastossa suotuisissa sääolosuhteissa ulottuu jopa 20 km etäisyydelle.
Suomen olosuhteissa näkyvyyttä rajoittavat eniten maaston metsäisyys ja korkeusvaihtelut, jotka
rajoittavat näköyhteyden säilymistä tuulivoimaloihin. Purnuvuoren tuulivoimaloiden vaikutukset
maisemaan kohdistuvat ennen kaikkea voimaloiden lähiympäristöön.
Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksien havainnollistamiseksi on laadittu tuulivoimaloista maastomallinnukseen
perustuvat havainnekuvat. Maastomallia apuna käyttäen tuulivoimaloiden paikat,
korkeus ja mittasuhteet pyritään esittämään mahdollisimman todenmukaisina. Havainnekuvien
tarkastelupisteet on esitetty kuvassa 12 ja kuvasovitteet selostuksen liitteessä 3.
Koillisesta ja idästä katsoen tuulivoimalat erottuvat selvästi Purnuvuoren laella. Voimalat eivät
näistä katselukulmista sijoitu luonnonmaisemaan eivätkä muuta maiseman erityisiä kauneusarvoja.
Laskettelukeskuksen P-aluetta (tarkastelupiste 3) hallitsee avoin pysäköintikenttä, hiihtokeskusrakennus
sekä laskettelurinne hiihtohissin teknisine rakenteineen, joiden yläpuolelle voimalat kohoavat.
Maantieltä pohjoisesta lähestyttäessä sekä asuintalon piha-alueelta (tarkastelupiste 4) katsottaessa
maisemaa hallitsevat peltoaukea ja Purnuvuoren profiili. Tuulivoimalat näkyvät selvästi,
mutta eivät hallitse maisemakuvaa.
Kaakosta Lehmijärven uimarannalta katsottaessa (tarkastelupiste 5) tuulivoimalat jäävät tarkastelupaikasta
riippuen osin tai kokonaan järven pohjoisrannan puuston taakse.
Purnujärven länsirannan suunnasta (tarkastelupiste 1) katsoen näkökentässä on yksi tai kaksi
tuulivoimalaa, jotka kohoavat Purnuvuoren ylle. Tuulivoimalat eivät muuta nykyistä maisemarakennetta
ja kuvaa, vaan muodostavat uuden elementin. Purnujärvestä suoraan noin 80 metriä
nouseva suhteellisen jyrkkäpiirteinen Purnuvuori on järven maisemassa hallitseva maisemaelementti,
mikä vähentää tuulivoimalan maisemallista vaikutusta.
Ilmatar Windpower

1-14
Kuva 13. Havainnekuvien ottamiskohdat.
4.4 Kaavat ja maankäyttö
Tuulivoimaloiden toteuttaminen edellyttää rantakaavan muuttamista, joka on käynnistetty joulukuussa
2011. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimaloiden
läheisyydessä, minkä vuoksi kaavamuutoksen yhteydessä tullaan poistamaan kaavaan tällä
hetkellä sisältyviä lomarakennuspaikkoja. Poistettavat loma-asuntopaikat ja tuulivoimalat sijoittuvat
saman maanomistajan maa-alueelle.
4.5 Luonnonympäristö
Alustavan maastokäynnin havaintojen perusteella luontoarvoista huomionarvoisimpia ovat länsirinteen
kalliojyrkänteet sekä etelärinteen rehevä kasvillisuus. Luontoarvojen tarkempi kartoittaminen
on kuitenkin tarpeen soveltuvana ajankohtana. Tuulivoimaloita tai niihin liittyviä kenttäalueita
ei tulla rakentamaan luontoarvoiltaan arvokkaimmille alueille.
Länsirinteessä Kelperin luolien alueella pieniä luolia sekä kallionhalkeamia, jotka muodostavat lepakoille
soveltuvia päiväpiilopaikkoja. Purnuvuoren alueella suositellaan tehtävän lepakkoselvitys.
Myös liito-oravien esiintyminen rinnekuusikoissa on mahdollista. Liito-oravien mahdollinen esiintyminen
on tarpeen selvittää ennen tien- tai muiden uusien mahdollisten rakentamistoimien sijoittamista
alueelle.
Ilmatar Windpower

1-15
Kuva 14. Luontokohteet (alustava inventointi)
Ilmatar Windpower

1-16
LIITE 1 SIJOITUSPAIKKASUUNNITELMA
Ilmatar Windpower

1-17
LIITE 2. VARJOSTUSMALLINNUS
Ilmatar Windpower

1
0 500m
Liite 3 Havainnekuvat
3
4
5
PURNUVUOREN TUULIVOIMAHANKKEEN
YMPÄRISTÖSELVITYS
Havainnekuvat
24.2.2012

Havainnekuva Purnujärven vastarannalta (paikka 1 kartalla)

Havainnekuva tuulivoimapuistosta laskettelukeskuksen P-paikalta päin (paikka 3 kartalla)

Havainnekuva Purnuvuoren koillispuolelta katsottuna (paikka 4 kartalla)

Havainnekuva Lehmijärven uimarannalta (paikka 5 kartalla)