Lappeenrannan teknillinen yliopisto ... - Kurki-hanke
Lappeenrannan teknillinen yliopisto ... - Kurki-hanke
Lappeenrannan teknillinen yliopisto ... - Kurki-hanke
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Lappeenrannan</strong> <strong>teknillinen</strong> <strong>yliopisto</strong><br />
Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos<br />
Tutkimusraportti 231<br />
Lappeenranta University of Technology<br />
Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management<br />
Research Report 231<br />
Kati Järvi ja Jukka Nuottanen<br />
KURKI-tutkimusraportti: Metsä-, energia- ja ympäristösektori<br />
<strong>Lappeenrannan</strong> <strong>teknillinen</strong> <strong>yliopisto</strong><br />
Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos<br />
PL 20<br />
53851 Lappeenranta<br />
ISBN 978-952-265-053-5<br />
(ISBN 978-952-265-054-2/PDF)<br />
ISSN 1799-3563<br />
Lappeenranta 2011
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1 Johdanto .................................................................................................................................. 1<br />
1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet ................................................................................. 1<br />
1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset ............................................................................... 2<br />
1.3 Tutkimuksen rakenne .................................................................................................. 3<br />
2 Tutkimuksen toteutus .............................................................................................................. 5<br />
2.1 Asiantuntija- ja benchmarking-haastattelut ................................................................ 5<br />
2.2 Yrityshaastattelut ........................................................................................................ 6<br />
3 Kansainvälistyminen ja Kiina toimintaympäristönä ............................................................... 9<br />
3.1 Kansainvälistyminen ................................................................................................... 9<br />
3.2 Kansainvälisyyttä kehittyvien markkinoiden kautta ................................................. 12<br />
3.2.1 Tavat mennä kehittyville markkinoille ......................................................... 14<br />
3.2.2 Yritysten välinen yhteistyö ........................................................................... 15<br />
3.3 Kiina toimintaympäristönä ........................................................................................ 17<br />
3.3.1 Kiinan lähihistoria ja nykytila ....................................................................... 18<br />
3.3.2 Kiinan liiketoimintakulttuuri ......................................................................... 20<br />
4 Kiina-aktiviteetit suomalaisilla kaupunkiseuduilla ............................................................... 25<br />
4.1 Kouvolan kaupungin Kiina-toiminnot ...................................................................... 26<br />
4.2 Analyysi kaupunkiseutujen Kiina-toiminnoista ........................................................ 27<br />
5 Metsä-, energia- ja ympäristösektorin nykytilanne ja suhde Kiinaan ................................... 35<br />
5.1 Metsä-, energia- ja ympäristösektori Kymenlaaksossa ............................................. 35<br />
5.2 Energia- ja ympäristösektori Kiinassa ...................................................................... 36<br />
5.3 Kymenlaakson energia- ja ympäristösektorin kansainvälisyys ................................ 39<br />
5.4 Sektorin kokemukset Kiinasta .................................................................................. 41<br />
5.4.1 Koetut erityispiirteet ...................................................................................... 41<br />
5.4.2 Kohdatut haasteet .......................................................................................... 42<br />
5.4.3 Tunnistetut mahdollisuudet ........................................................................... 44<br />
5.4.4 Sektorin kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä osaaminen ja resurssit ..... 46<br />
5.4.5 Tarvittava osaaminen ja resurssit kansainväliseen liiketoimintaan .............. 47<br />
5.5 Tukimuodot kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen ....................................... 48<br />
5.5.1 Julkinen valta ................................................................................................ 48<br />
5.5.2 Yritysten välinen yhteistyö ........................................................................... 49<br />
5.5.3 Yritysten välisen yhteistyön menestystekijät, hyödyt ja riskit ...................... 50<br />
6 Johtopäätökset ....................................................................................................................... 52<br />
6.1 Energia- ja ympäristösektori Kiina-kontekstissa ...................................................... 52<br />
6.2 Hankkeen tulostavoitteisiin pääseminen ................................................................... 54<br />
7 Yhteenveto ............................................................................................................................ 57<br />
Lähteet ............................................................................................................................................ 59<br />
Liitteet
1<br />
1 JOHDANTO<br />
1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet<br />
KURKI – Kymenlaakson Uudistajaksi Resurssoidut Kiina-Innovaatiot on <strong>Lappeenrannan</strong> teknillisen<br />
<strong>yliopisto</strong>n Kouvolan yksikön, Helsingin <strong>yliopisto</strong>n koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian<br />
koulutuskeskus Sinoan ja Kouvola Innovation Oy:n yhteis<strong>hanke</strong>, jolla kehitetään ja vahvistetaan<br />
Kymenlaakson ja erityisesti Kouvolan seudun elinkeinotoiminnan edellytyksiä Kiinakontekstissa<br />
sekä kehitetään yritysten, koulutusorganisaatioiden ja julkishallinnon toimijoiden<br />
osaamispääoman kehittäminen Kiinaan liittyvissä asioissa. Hankkeen tulostavoitteet on esitelty<br />
tarkemmin liitteessä 1.<br />
Osana <strong>hanke</strong>tta <strong>Lappeenrannan</strong> teknillisen <strong>yliopisto</strong>n Kouvolan yksikkö tuottaa kaksi tutkimusraporttia,<br />
jotka fokusoituvat kahteen toimialaan: toinen raporteista keskittyy matkailualaan ja toinen<br />
metsä-, energia- ja ympäristösektoriin. Tutkimusraporttien tavoitteena on selvittää seudun<br />
Kiina-aktiviteettien nykytila, Kiinan markkinoiden mahdollisuudet, haasteet ja erityispiirteet<br />
Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta valituilla liiketoimintasektoreilla alueen elinkeinostrategia<br />
huomioiden sekä ne innovaatiojohtamisen osa-alueet, joilla yritysten osaamista tulisi lisätä<br />
huomioiden kiinalainen toimintaympäristö. Edellisiin selvityskohteisiin liittyen tutkimusraporteissa<br />
annetaan myös suosituksia siitä, kuinka alueen elinkeinotoimintaa Kiina-kontekstissa voitaisiin<br />
kehittää.
2<br />
1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset<br />
Raportin tutkimuskysymykset jakautuvat kahteen päätutkimuskysymykseen ja avustaviin tutkimuskysymyksiin<br />
ja ne on muotoiltu seuraavasti.<br />
1. Mikä on kymenlaaksolaisten yritysten Kiina-liiketoiminnan osaamisen taso?<br />
Mitä Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja alueella on aiemmin ollut?<br />
Mikä on Kiinaan liittyvien vienti- ja tuontiaktiviteettien nykytila?<br />
Mitä Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja on suunnitteilla tulevaisuudessa?<br />
2. Mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet<br />
kymenlaaksolaisten, erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta?<br />
Miten mahdollisuudet ovat hyödynnettävissä nykyisellä osaamisella?<br />
Minkälaisilla toimintamalleilla (erityispiirteistä johtuviin) haasteisiin voidaan<br />
vastata?<br />
Minkälaista osaamista tarvitaan lisää?<br />
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään alueelta löytyvän Kiina-liiketoiminnan<br />
osaamisen taso menneen, nykyisen ja tulevaisuuden osalta eli millaista liiketoimintaa alan yrityksillä<br />
on ollut Kiina-kontekstissa, mikä on nykytilanne ja millaisia liiketoimintasuunnitelmia yrityksillä<br />
on koskien Kiinan markkinoita. Tutkimuksessa Kiina-liiketoimintaosaamiseksi katsotaan<br />
kaikki vienti- ja tuontiaktiviteetteihin liittyvä kokemus ja osaaminen tai suunnitelma näistä.<br />
Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, miten alueen metsä-, energia- ja ympäristösektorilla<br />
toimivat yritykset kokevat Kiinan liiketoimintaympäristönä, toisin sanoen mitkä ovat Kiinan<br />
markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet erityisesti Kouvolan alueen yritysten<br />
näkökulmasta. Tarkentavien kysymysten avulla selvitetään myös, miten Kiinan markkinoiden<br />
tarjoamat mahdollisuudet ovat hyödynnettävissä nykyisellä osaamisella, minkälaisilla toiminta-
3<br />
malleilla haasteisiin voidaan vastata ja myös, minkälaista osaamista alueella toimivat yritykset<br />
tarvitsevat lisää.<br />
Tämä tutkimusraportti on rajattu käsittelemään vain metsä-, energia- ja ympäristösektoria Kymenlaakson<br />
ja erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Metsä-, energia- ja ympäristösektori<br />
on yksi Kouvolan elinkeinostrategian mukainen strateginen painopistealue ja osaamisja<br />
toimintakeskittymä ja näin ollen myös KURKI-hankkeen selvityksiin valittu fokusalue. Alueellinen<br />
näkökulma ja kerätty aineisto kuitenkin rajaavat raporttia myös siten, että energia- ja<br />
ympäristösektorit painuttavat enemmän kuin metsäsektori.<br />
1.3 Tutkimuksen rakenne<br />
Tutkimusraportti rakentuu seuraavasti. Luvussa 1 esitellään tutkimuksen johdanto. Johdannossa<br />
tarkastellaan tutkimuksen taustaa ja tavoitteita sekä esitellään tutkimuksen tutkimuskysymykset<br />
ja rakenne.<br />
Luvussa 2 tarkastellaan tutkimuksen toteutusta ja tutkimusta varten kerättyä aineistoa sekä perustellaan<br />
tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä valintoja. Tämä metsä-, energia- ja ympäristösektoria<br />
käsittelevä tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ja aineisto kerättiin kolmentyyppisin<br />
haastatteluin: asiantuntija-, benchmarking- ja yrityshaastatteluin. Tutkimusta varten haastatellut<br />
asiantuntijat ja benchmarking-kohteet eivät ole sidoksissa pelkästään tutkimuksen kontekstiin eli<br />
metsä-, energia- ja ympäristösektoriin toisin kuin haastatellut yritykset.<br />
Luvussa 3 esitellään työn teoreettinen osuus. Luvussa 3.1 ja 3.2 käsitellään kansainvälistymistä<br />
niin yleisesti kuin kansainvälistymistä kohteena kehittyvät markkinat. Teoriaosuudessa tarkastellaan<br />
erilaisia tapoja mennä kehittyville markkinoille sekä yritysten välistä yhteistyötä tapana toteuttaa<br />
kansainvälistymistä. Kansainvälistymisen lisäksi luvussa 3 perehdytään Kiinaan toimintaympäristönä<br />
kahdesta näkökulmasta. Luvussa 3.3.1 esitellään perustiedot Kiinasta maana ja luvussa<br />
3.3.2 syvennytään Kiinan liiketoimintakulttuuriin. Jälkimmäisen luvun kuvaus liiketoimin-
4<br />
takulttuurista on muodostettu analysoimalla asiantuntijahaastatteluin kerättyä aineistoa ja luvussa<br />
käsitellään muun muassa kulttuuria, alueellisia eroja sekä Kiinan markkinoiden haasteita ja mahdollisuuksia<br />
asiantuntijoiden kokemukseen perustuen.<br />
Luvussa 4 käydään läpi valittujen suomalaisten kaupunkiseutujen, Jyväskylän, Kuopion, Lahden<br />
ja Porin seudun Kiinaan liittyviä aktiviteetteja. Näiden niin kutsuttujen benchmark-kohteiden lisäksi<br />
esitellään myös Kouvolan seudun Kiina-toimintojen menneisyyttä ja nykytilaa. Luvussa<br />
kartoitetaan myös suomalaisten kaupunkien tai seutujen ystävyys- ja yhteistyösuhteet kiinalaisiin<br />
kaupunkeihin. Luvussa 4 esitellyn benchmark-kartoituksen tavoitteena on nostaa esille toimenpiteitä,<br />
joista Kouvolan seudulla olisi mahdollista oppia sekä kohteita, joita Kouvolan seutu voisi<br />
edelleen kehittää ja joiden osalta yhteistyötä muiden seutukuntien kanssa voisi harkita.<br />
Luvussa 5 vastataan tutkimuksen tutkimuskysymyksiin erityisesti yrityshaastattelujen perusteella<br />
kerätyn aineiston ja tämän analyysin avulla. Tutkimuksen kohdesektoria eli metsä-, energia- ja<br />
ympäristösektoria tarkastellaan ensin luvussa 5.1 Kymenlaakson osalta ja luvussa 5.2 Kiinan<br />
osalta. Luvussa 5.3 analysoidaan Kymenlaakson metsä-, energia- ja ympäristösektorin kansainvälisyyttä.<br />
Luvussa 5.4 käydään läpi tutkimuksen kohdesektorin kokemuksia Kiinasta liittyen koettuihin<br />
erityispiirteisiin, kohdattuihin haasteisiin, tunnistettuihin mahdollisuuksiin, sektorin kansainväliseen<br />
liiketoimintaan liittyvään osaamiseen ja resursseihin sekä tarvittavaan osaamiseen ja<br />
resursseihin. Luvussa 5.5 tarkastellaan kahta niin kutsuttua tukimuotoa kansainvälisen liiketoiminnan<br />
kehittämisessä: julkisen vallan tukea sekä yritysten välistä yhteistyötä.<br />
Luvussa 6 esitellään tutkimuksen johtopäätökset. Luvussa 6.1 luodaan kerätyn aineiston ja sen<br />
pohjalta tehtyjen analyysien avulla kokonaiskuva Kouvolan seudun ja Kymenlaakson metsä-,<br />
energia- ja ympäristösektorista Kiina-kontekstissa. Luvussa 6.2 esitetään myös suosituksia siitä,<br />
miten hankkeen tulostavoitteisiin päästään ja miten hankkeen toimintamuodot konkretisoidaan.<br />
Tutkimusraportin yhteenveto esitellään luvussa 7.
5<br />
2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS<br />
Tutkimus on toteutettu metodologisesti kvalitatiivisena case-tutkimuksena ja tutkimuksen empiirinen<br />
osuus on kerätty haastattelututkimuksella. Tutkimukseen kerätty haastatteluaineisto voidaan<br />
jakaa kolmeen: asiantuntijahaastattelut, benchmarking-haastattelut sekä yrityshaastattelut. Liitteen<br />
2. taulukossa on listattu kaikki tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat, benchmarkkohteiden<br />
edustajat ja yritykset.<br />
2.1 Asiantuntija- ja benchmarking-haastattelut<br />
Asiantuntijahaastattelut toteutettiin haastattelemalla henkilöitä, joilla on merkittävää työskentelykokemusta<br />
Kiinasta. Asiantuntijahaastatteluin kerättiin informaatiota siitä, miten suomalaiset yritykset<br />
näkevät Kiinan. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa keskusteltiin Kiinasta markkinana,<br />
Kiinan kulttuurista sekä haastateltavien Kiina-kokemuksista yleisesti ja työskentelyyn liittyen.<br />
Puolistrukturoiduin asiantuntijahaastatteluin kerättyä informaatiota hyödynnettiin myös yrityshaastatteluissa<br />
käytettyjen kysymysten suunnitteluun. Tutkimusta varten haastattelimme pääosin<br />
keväällä 2010 seuraavat asiantuntijat: Kouvolan elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti,<br />
Kiinaan erikoistuneen, asiantuntija- ja valmennuspalveluja tarjoavan yrityksen Fortune Falls:n<br />
perustaja Johanna Heikkinen, CAREI:n johtaja Hannu Hoviniemi, Gaia Consulting Oy:n vanhempi<br />
konsultti Urpo Huuskonen, Helsingin <strong>yliopisto</strong>n koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian<br />
koulutuskeskus Sinoan kehittämispäällikkö Tuomo Kauha, Merikeskus Vellamon markkinointipäällikkö<br />
ja Cursor Oy:n Matkailu- ja tapahtumat -ohjelman projektipäällikkö Sari Maaskola,<br />
Luumäen kunnan projektipäällikkö Saku Nikka, Kouvola Innovation Oy:n johtaja Sirkku Seila,<br />
Easy China Oy:n johtaja Xing Shi, Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo-hankkeen projektivastaava<br />
Juha Solio sekä CAREI:n koordinaattori Xiaona Tang.<br />
Benchmarking-haastatteluissa puolestaan pyrittiin kartoittamaan Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja<br />
muilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla. Haastattelukohteiksi valittiin pääosin seu-
6<br />
dullisia kehittämisyhtiöitä, jotka tarjoavat kansainvälistymispalveluita Kiinaan tai tutkimuksen<br />
kohdesektoriin, metsä-, energia- ja ympäristösektoriin, liittyen. Puolistukturoiduissa benchmarking-haastatteluissa<br />
haastateltiin kevään ja kesän 2010 aikana seuraavia henkilöitä: Lakes Oy:n<br />
kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö Pekka Komu, Finnish Environmental Cluster<br />
for China (FECC) energiajohtaja Jari Kuivanen, Posek Oy:n kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö<br />
Jytta Poijärvi-Miikkulainen, Jykes Oy:n kansainvälistymispalveluiden projektipäällikkö<br />
Tero Rautiainen, Kuopio Innovation Oy:n kehityspäällikkö Ilkka Vartiainen ja Prizztech<br />
Oy:n energiateknologia-klusterin kehittämispäällikkö Jarkko Vuorela.<br />
2.2 Yrityshaastattelut<br />
Haastatellut yritykset valittiin ottamalla yhteyttä useisiin eri tahoihin tavoitteena löytää tutkimukseen<br />
parhaiten soveltuvimmat haastattelukohteet. Tärkein kriteeri soveltuvuudessa oli yrityksen<br />
aiempi kokemus Kiinaan liittyvistä vienti- ja tuontiaktiviteeteista tai suunnitelmat näistä. Tahoja,<br />
joilta suosituksia pyydettiin tutkimukseen parhaiten soveltuvista haastattelukohteista, olivat Finpro,<br />
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kymenlaakson kauppakamari,<br />
Kymen Yrittäjät ry, Suomen Kiinan suurlähetystä, Kouvolan kaupungin omistama elinkeinotoimen<br />
kehitysyhtiö Kouvola Innovation Oy ja Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy.<br />
Edellä mainituista tahoista Finproa, Kaakkois-Suomen ELY-keskusta, Kymenlaakson kauppakamaria,<br />
Kymen Yrittäjät ry:tä sekä Suomen Kiinan suurlähetystä kontaktoitiin sähköpostitse.<br />
Haastatteluin tutkimukseen soveltuvia haastattelukohteita kartoitettiin Kouvola Innovation Oy:n<br />
ja Cursor Oy:n kohdalla. Kouvola Innovation Oy:n suosituksista soveltuviksi haastattelukohteiksi<br />
keskusteltiin yhdessä metsä-, energia- ja ympäristösektorin kehittämispäällikkö Elina Rehnin ja<br />
projektipäällikkö Raili Pallosen kanssa. Cursor Oy:n suosituksista soveltuviksi haastattelukohteista<br />
keskusteltiin puolestaan yhdessä Kasvu- ja kansainvälistyminen -ohjelman ohjelmapäällikkö<br />
Jouko Luoteen ja projektipäällikkö Martti Nakarin kanssa. Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor<br />
Oy:n suositusten mukaisesti haastattelututkimuksen otoskoko rajattiin 46 yritykseen.
7<br />
Kaikkiin yrityksiin lähetettiin sähköpostitse saatekirje (liite 3), jonka jälkeen tiedusteltiin puhelimitse<br />
yritysten halukkuutta osallistua tutkimukseen sekä tarkempia tietoja yritysten mahdollisesti<br />
käynnissä olevista tai suunnitteilla olevista Kiinaan liittyvistä vienti- ja tuontiaktiviteeteista ja<br />
näkemyksestä Kiinasta potentiaalisena markkinana. Tarkentavien puhelinkeskustelujen jälkeen<br />
tutkimuksessa päädyttiin haastattelemaan kahdeksaa yritystä. Haastattelukohteiden valinnassa<br />
painotettiin myös alueellista näkemystä preferoimalla yrityksiä, jotka sijaitsevat Kymenlaakson<br />
alueella.<br />
Strukturoiduin yrityshaastatteluin (liite 4) kerätyssä aineistossa metsä-, energia- ja ympäristösektori<br />
edustuu vahvasti välillisesti suunnittelutoimistojen kautta, sillä tarkentavien puhelinkeskustelujen<br />
tutkimuksessa havaittiin, että primaarisesti erityisesti Kymenlaakson alueella toimivilla<br />
energia- ja ympäristösektorilla toimivilla yrityksillä ei keväällä 2010 ollut Kiinaan liittyviä vienti-<br />
ja tuontiaktiviteetteja, suunnitelmia näistä tai halukkuutta keskustella näistä. KURKIhankkeen<br />
toisen kohdesektorin eli metsä-, energia- ja ympäristösektorin haastatteluaineisto kerättiin<br />
touko-kesäkuussa 2010. Haastatteluja kertyi yhteensä yhdeksän; yhdestä yrityksestä haastateltiin<br />
kahta henkilöä. Kaikki haastattelut toteutettiin kasvokkain ja lähes kaikissa haastatteluissa<br />
molemmat tutkijat olivat mukana.<br />
Tutkimuksessa kerättyä haastatteluaineistoa käytettiin seuraavasti. Asiantuntijahaastatteluin kerättyä<br />
aineistoa hyödynnettiin yrityshaastatteluissa käytettyjen kysymysten suunnitteluun (liite 4)<br />
sekä luvun 3 kuvaus, Kiina toimintaympäristönä, on muodostettu näiden haastattelujen perusteella.<br />
Lisäksi kerättyä aineistoa on hyödynnetty tutkimuksen tuloksina vastattaessa tutkimuksen toiseen<br />
tutkimuskysymykseen, mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet<br />
ja haasteet kymenlaaksolaisten, erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta.<br />
Benchmarking-haastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin myös vastattaessa tutkimuksen toiseen<br />
tutkimuskysymykseen. Toiseksi haastatteluaineistoa käytettiin luvussa 4 esiteltyjen suomalaisilla<br />
kaupunkiseuduilla tapahtuvien Kiina-aktiviteettien kuvailemiseen. Kolmanneksi tätä aineistoa<br />
käytettiin esitettäessä suosituksia tutkimuksen johtopäätöksissä siitä, miten KURKIhankkeen<br />
tulostavoitteisiin päästään ja miten hankkeen toimintamuodot konkretisoidaan. Bench-
8<br />
marking-haastattelut toimivat vertailukohtana sille, miten Kiinaan liittyvät aktiviteetit tulisi Kymenlaakson<br />
alueella organisoida, minkälaista yhteistyötä eri tahojen välille tulisi synnyttää ja mihin<br />
KURKI-hankkeen tulisi fokusoitua. Yrityshaastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin vastattaessa<br />
sekä ensimmäiseen että toiseen tutkimuskysymykseen.
9<br />
3 KANSAINVÄLISTYMINEN JA KIINA TOIMINTAYMPÄ-<br />
RISTÖNÄ<br />
Tutkimuksessa teoreettista viitekehikkoa käytetään analysoimaan kansainvälistymiseen liittyä<br />
yritysten sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Yritysten sisäisiä tekijöitä kartoitetaan erityisesti osaamisen<br />
kautta. Ulkoisilla tekijöillä puolestaan tarkoitetaan maa- ja toimialakohtaisia tekijöitä eli Kiinaan<br />
kohdemarkkinana liittyviä erityispiirteitä sekä sen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia.<br />
Kolmanneksi teoreettisen viitekehikon avulla tarkastellaan myös erilaisia markkinoille menon<br />
muotoja.<br />
3.1 Kansainvälistyminen<br />
Viimeisen kahdenvuosikymmenen aikana yritysten kansainvälisyyteen liittyvällä tutkimuksella<br />
on yritetty selittää, miksi ja miten yritykset kansainvälistyvät. Kansainvälistymisen teoriat selittävät<br />
esimerkiksi erilaisia prosesseja, joilla yritys laajentaa toimintaansa maarajojen ulkopuolelle.<br />
Teoreettisesti yritysten etabloitumista ulkomaisille markkinoille ja kansainvälistymistä ylipäätään<br />
on usein käsitelty etabloituvan tai kansainvälistyvän yritysten ominaispiirteiden kautta. Tällöin<br />
tutkimuksessa on keskitytty yrityksen sisäisiin tekijöiden, erityisesti resursseihin ja kyvykkyyksiin<br />
sekä yritysten pyrkimyksiin minimoida transaktiokustannuksia. (Anand ja Delios, 2002; Barney,<br />
1991). Sisäisten ominaispiirteiden lisäksi uudempi tutkimus korostaa myös ulkoisen ympäristön<br />
merkitystä eli sitä kontekstia, jossa yritys toimii sekä sen vaikutusta valittavaan strategiaan<br />
markkinoille menon osalta. (Hoskinsson et al., 2000; Meyer ja Tran, 2006; Meyer ja Peng, 2005;<br />
Meyer et al., 2009) Kontekstille ominaisilla tekijöillä tarkoitetaan yleensä toimialakohtaisia tekijöitä<br />
tai maakohtaisia tekijöitä (Anderson ja Gatignon, 1986; Kogut ja Singh, 1988; Tse, Pan ja<br />
Au, 1997)
10<br />
Kansainvälistymisen ja markkinapenetraation osalta Schmutzler de Uribe et al. (2007) kehottavat<br />
yrityksiä kysymään Kiina-kontekstissa seuraavia kysymyksiä: sopiiko Kiina ylipäätään yrityksen<br />
strategiaan vai seuraammeko vain trendiä, miksi haluamme Kiinan markkinoille ja miten kilpailuetua<br />
voidaan saavuttaa Kiinan markkinoilla. Näin ollen kansainvälistymistä ja siihen liittyvää<br />
prosessia ei voida toteuttaa ilman relevanttia strategiaa ja toimintasuunnitelmaa, jolla yrityksen<br />
yleiset tavoitteet saavutetaan. Strategiassa onkin määritettävä milloin kansainvälistytään sekä miten<br />
ja mille markkinalle pyritään penetroitumaan. Markkinoille meno puolestaan on mahdollista<br />
toteuttaa useilla eri tavoilla kuten viennillä, yhteisyrityksillä tai franchise-toiminnalla. (Luo and<br />
Peng, 1999; Tse, Pan ja Au, 1997)<br />
Pan ja Tse (2000) jaottelevat tavat mennä markkinoille kahteen. Ensinnäkin markkinoille meno<br />
on mahdollista toteuttaa omistusjärjestelyin, mikä tarkoittaa suoraa ulkomaista investointia eli<br />
esimerkiksi tuotantolaitoksen perustamista kohdemarkkinalle tai yhteisyrityksen avulla. Toiseksi,<br />
markkinoille meno on mahdollista toteuttaa ilman omistusjärjestelyjä, mikä tarkoittaa sopimussuhteisiin<br />
perustuvaa markkinoille menoa, esimerkiksi lisensointia tai franchisingia tai suoraa tai<br />
epäsuoraa vientitoimintaa. Tässä tutkimuksessa keskitytään myöhemmin markkinoille menon<br />
muotoina ilman omistusjärjestelyjä tehtävään markkinoille menoon ja tästä kategoriasta tarkemmin<br />
vientiin ja yritysten välisen, sopimussuhteisiin perustuvan yhteistyön osalta alliansseihin.<br />
Kuvassa 1 on esitetty tavat mennä uusille markkinoille Pan ja Tse (2000) mukaan.
11<br />
Kuva 1. Markkinoille menon muodot (Pan ja Tse, 2000).<br />
Esitetty jaottelu kuvastaa myös päätöshierarkiaa. Pan ja Tsen (2000) mukaan kansainvälistyvät ja<br />
ulkomaisille markkinoille menevät yritykset tekevät ensin päätöksen siitä, toteutetaanko markkinoille<br />
meno omistusjärjestelyin vai ilman omistusjärjestelyjä. Päätös on strategisen tason päätös,<br />
jota on jälkikäteen erittäin vaikeaa muuttaa. Useat eri tekijät vaikuttavat päätökseen siitä, mikä<br />
markkinoille menon muoto valitaan. Yleisesti tekijät voidaan jakaa kolmeen: omistajuudesta saatava<br />
hyöty yrityksen näkökulmasta, markkinan sijainnista saatavat hyödyt ja transaktioiden integraatiosta<br />
saatavat sisäiset hyödyt. (Agarwal ja Ramaswami, 1992) Tutkimustulosten mukaan (Pan<br />
ja Tse 2000) makrotason tekijät, kuten esimerkiksi maariski vaikuttaa huomattavasti siihen, valitaanko<br />
omistusjärjestelyin vai ilman omistusjärjestelyjä toteutettava markkinoille meno. Tämän<br />
päätöksen jälkeen keskitytään mikrotason tekijöihin, kuten henkilöstöhallintoon ja jakelukanaviin<br />
ja tarkennetaan markkinoille menon muotoa.
12<br />
3.2 Kansainvälisyyttä kehittyvien markkinoiden kautta<br />
Yli 100 valtiota maailmassa ei kuulu niin kutsuttuun triadiin eli Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan<br />
ja Japaniin. Erityisen tärkeä ei-triadiin kuuluvien valtioiden alaryhmä on niin kutsunut kehittyvät<br />
markkinat, joille ominaista on nopea talouskasvu ja kasvava asema maailmantaloudessa.<br />
Kehittyvät markkinat ovat houkuttelevia kahdesta pääsyystä ja kehittyville markkinoille meneviä<br />
yrityksiä voidaankin kutsua joko resurssien etsijöiksi tai markkinoiden etsijöiksi. Resursseja etsivät<br />
yritykset etsivät yleensä halvempaa, joskus parempaakin, työvoimaa, materiaaleja ja toimittajia.<br />
Toisaalta resursseja etsivät yritykset voivat myös hankkia kyseiseltä kehittyvältä markkinalta<br />
spesifiä teknologista osaamista tai toimia yhteistyössä erikoistuneiden toimijoiden kanssa. (Rugman<br />
et al., 2006)<br />
Markkinoita etsivät yritykset puolestaan etsivät markkinaa, joka kasvaa ja jonka asiakkailla käytettävissään<br />
olevat tulot myös kasvavat. Toisaalta markkinoita etsivät yritykset voivat myös hakeutua<br />
suurille, kypsille markkinoille, joilla asiakkailla on myös paljon käytettävissä olevia tuloja.<br />
(Rugman et al., 2006)<br />
Suomalaisyritysten kauppa Kiinan kanssa on alkanut jo 1950-luvulla. Tällöin kauppaa käytiin<br />
erikoisjärjestelyin eli niin kutsutun kolmikantasopimuksen puitteissa. Suuryritysten etabloituminen<br />
puolestaan alkoi 1980-luvulla ja suurin investointiaalto on koettu 1990-luvun loppupuolella.<br />
Vahvaan investointihalukkuuden vaikutti erityisesti se, että alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien<br />
oli välttämätöntä seurata asiakkaitaan. Pienet ja keskisuuret yritykset puolestaan ovat siirtyneet<br />
Kiinaan lähinnä 2000-luvun aikana. Vuosittain uusia yrityksiä etabloituu Kiinaan Suomesta<br />
noin kymmenkunta. Tärkeimpänä etabloitumismotiivina niin suurten, keskisuurten ja pienten yritysten<br />
keskuudessa on ollut ”Kiina-ilmiö” eli edullisemmat tuotantokustannukset ja valtava<br />
markkinapotentiaali. Kiinassa toimii noin 260 suomalaista yritystä, joista puolella on Kiinassa<br />
tuotannollista toimintaa ja puolella myynti- ja edustuskonttoreita. Investointeja suomalaiset yrityksen<br />
ovat tehneet Kiinaan noin 5 miljardin euron edestä, yritykset työllistävät Kiinassa yli 30
13<br />
000 henkilöä ja Kiinaan etabloituneiden yritysten liikevaihto oli reilut 10 miljardia euroa. (Kettunen<br />
et al. 2008; Ulkoasiainministeriö 2008)<br />
Suomalaiset yritykset edustavat eurooppalaista etabloitumisperinnettä Kiinaan. Kuten todettua,<br />
suurin motivaatiotekijä suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille etabloitumisen suhteen ovat<br />
alhaisemmat tuotantokustannukset, jotka mahdollistavat kilpailun alhaisemmilla lopputuotteiden<br />
hinnoilla Euroopassa. Toisaalta globaalisti toimivien yritysten motivaatiotekijänä etabloitumisen<br />
suhteen on ollut erityisesti suuri markkinapotentiaali. (Schmutzler de Uribe et al., 2007)<br />
Aasian kehittyvät markkinat ovat olleet hyvin vastaanottavaisia ulkomaisten yritysten ja näiden<br />
tekemien investointien suhteen. Kuilut länsimaiden markkinoiden ja Aasian kehittyvien markkinoiden<br />
kohdalla markkinoinnin, teknologian, pääoman ja johtamisen suhteen eivät ole niin suuria<br />
kuin kuilut länsimaisen markkinoiden ja Itä- ja Keski-Euroopan tai Afrikan markkinoiden suhteen.<br />
Aasian kehittyvillä markkinoilla yritykset ja kuluttajat ovat tottuneet länsimaiseen markkinointiin.<br />
Kiinaa lukuun ottamatta Aasian kehittyvillä markkinoilla teknologinen taso on lähellä<br />
länsimaiden markkinoiden teknologisen kehityksen tasoa ja englantia käytetään yleisesti hallinnollisena<br />
ja liiketoiminnan kielenä. (Gavusgil et al., 2002)<br />
Tällä hetkellä Kiina kansainvälisen liiketoiminnan kohdemarkkinana on kaksipuolinen. Toisaalta<br />
se on yksi mielenkiintoisimmista ja lupaavimmista kasvumarkkinoista, mutta toisaalta Kiinaan<br />
liittyy paljon riskejä. Riskit liittyvät erityisesti toiminnan aloittamiseen Kiina-kontekstissa ja toiminnan<br />
aloittamiseen liittyviä vaikeuksia usein aliarvioidaan. Menestyksekäs toimiminen Kiinan<br />
kaltaisessa nopeasti muuttuvassa ja vaikeassa ympäristössä vaatiikin yrityksiltä paljon erilaisia<br />
kompetensseja (Barner-Rasmussen et al., 2008; Wyrwoll ja Hanschen, 2007). Tulevaisuudessa<br />
muutokset tulevat näkymään seuraavilla saroilla: ympäristöongelmat tulevat kasvamaan, Kiinan<br />
inflaatio tulee kiihtymään, työikäinen väestö tulee supistumaan, pidemmällä tähtäimellä Kiina<br />
pyrkii muuttamaan taloutensa rakennetta niin, että se ei enää perustuisi halpaan työvoimaan vaan<br />
oman teknologian tuottamiseen, Kiinan kehitys on jakautunut hyvin epätasaisesti ja Kiinan rahoitussektori<br />
tulee liberalisoitumaan ja asetettujen rajoitteita tullaan purkamaan asteittainen (Ulkoasiainministeriö<br />
2008).
14<br />
3.2.1 Tavat mennä kehittyville markkinoille<br />
Kiinalaisille markkinoille on olemassa kolme erilaista tapaa mennä. Nämä ovat vienti, yhteistyösuhteen<br />
muodostaminen kiinalaisen yrityksen kanssa tai suora investointi. Tapa mennä markkinoille<br />
tulee olla linjassa yrityksen yleisen strategian kanssa ja toisaalta ottaen huomioon suuret<br />
alueelliset erot Kiinan sisällä, tapa mennä markkinoilla voi vaihdella alueittain. (Schmutzler de<br />
Uribe et al., 2007)<br />
Schmutzler de Uribe et al. (2007) nostavat viennin nopeimpana tapana päästä Kiinan markkinoille.<br />
Erityisesti yrityksille, joilla on käytössään vain niukka määrä resursseja, tämä on järkevä vaihtoehto.<br />
Vientiin nojaavien yritysten ei tarvitse investoida niin paljoa markkinatuntemukseen, sillä<br />
jakelija hoitaa tämän asiakasyrityksensä puolesta. Toisaalta pitkällä aikavälillä tällä markkinoille<br />
menon muodolla on myös haittapuolensa, sillä tätä tapaa hyödyntävä yritys ei solmi missään vaiheessa<br />
suoraa asiakassuhdetta loppuasiakkaaseensa.<br />
Edustustot olivat yleinen tapa mennä Kiinan markkinoille Kiinaan kohdistuvien suorien ulkomaisten<br />
investointien alkuaikoina. Edustuston perustaminen on suhteellisen edullinen tapa saada<br />
jalansijaa markkinoilta. Viennistä poiketen, edustuston avulla on mahdollista muodostaa suora<br />
asiakassuhde loppuasiakkaaseen. Kuitenkin Kiinan lainsäädäntö rajoittaa ulkomaalaisten edustustojen<br />
toimintaa. (Schmutzler de Uribe et al., 2007)<br />
Yhteisyritykset puolestaan ovat olleet pitkään ulkomaalaisille yrityksillä tapa päästä markkinoille<br />
tehtaiden rakentamisen kautta erityisesti Kiinassa ja Intiassa (Gavusgil et al., 2002). Yhteisyritys<br />
voi perustua niin yhteisomistukseen kuin sopimussuhteeseen. Yhteisyrityksessä ulkomainen yritys<br />
solmii yhteistyösuhteen kiinalaisen kumppaniyrityksen kanssa. Suoraan ulkomaiseen investointiin<br />
verrattuna vaadittavat investoinnit ovat usein pienempiä ja samalla ulkomaalainen yritys<br />
pystyy hyödyntämään kiinalaisen kumppaniyrityksen markkina- ja lainsäädäntötuntemusta. Toisaalta<br />
tämä tapa mennä markkinoille tekee ulkomaalaisesta yrityksestä riippuvaisen kumppanistaan<br />
eikä aineetonta pääoma pystytä suoraajaan kumppanuussuhteessa yhtä hyvin kuin suorassa
15<br />
ulkomaalaisessa investoinnissa. Kummatkin näistä tavoista mennä Kiinan markkinoille, niin yhteisyritys<br />
kuin suora ulkomaalainen investointi vaativat Kiinan hallituksen virallisen hyväksynnän.<br />
(Schmutzler de Uribe et al., 2007)<br />
Globaaleilla markkinoilla toimivat ja monimutkaisia tuotteita valmistavat yritykset ovat tyypillisesti<br />
olleet verkostoitumisen ja yritysten välisen yhteistyön edelläkävijöitä. Uudet yhteistyömuodot<br />
ovat levinneet erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenne-, konepaja-, huonekalu- sekä tekstiilija<br />
vaatetusteollisuuteen. (Kuitunen et al., 1999) Erilaisia yhteistyösuhde- tai verkostosuhdetyyppejä<br />
ovat esimerkiksi hankintayhteenliittymät, alihankkijaverkostot, lisensointiyhteistyö, yhteisyritykset,<br />
tutkimuskonsortiot, strategiset allianssit, partnershipit sekä franchising- ja ulkoistamissopimukset<br />
(Brass et al., 2004; Kanter, 1994; Parker ja Hartley, 1997; Podolny ja Page, 1998;<br />
Powell, 1987; Ring ja Van de Ven, 1994).<br />
3.2.2 Yritysten välinen yhteistyö<br />
Porterilaisessa maailmassa kilpailutilannetta analysoidaan viiden voiman mallin avulla ja kilpailuun<br />
vastataan geneerisillä strategiavaihtoehdoilla. Strategiaa toteutetaan yrityksen sisäisen arvoketjun<br />
avulla. (Hedman ja Kalling, 2003) Perinteisen strategia-ajattelun mukaisesti yritykset siis<br />
pyrkivät löytämään sopusoinnun sisäisten ominaisuuksien (vahvuudet ja heikkoudet) ja ulkoisen<br />
ympäristön (mahdollisuudet ja uhat) välillä (Das ja Teng, 2000).<br />
Tämä strategisen johtamisen koulukunta on pitkään sulkenut pois mahdollisuuden yritysten välisestä<br />
yhteistyöstä kilpailustrategian implementoinnissa. Yritykset ovat olleet atomistisia toimijoita<br />
markkinoilla (Håkansson, 1982), ja kilpailustrategian missiona on ollut muiden markkinoilla<br />
toimivien yritysten voittaminen. Tämä lähestymistapa näkee kilpailun nollasummapelinä, jossa<br />
yhden yrityksen voitto on aina toisen tappio. (Porter 1980; Grant 1998)<br />
Myös toisen strategisen johtamisen koulukunnan eli resurssiperusteisen näkemyksen analysointikohteena<br />
on ollut yksittäinen yritys, jonka harvinaiset, arvokkaat, korvaamattomat ja vaikeasti
16<br />
kopioitavat resurssit ja kyvykkyydet ovat sen kilpailuedun lähteitä (Barney, 1991; Das ja Teng,<br />
2000). Muodostaessaan strategiaa yrityksen tulee tunnistaa resurssinsa ja kyvykkyytensä sekä<br />
näiden luoma potentiaali saavuttaa kilpailuetua. Valittavan strategian tulee parhaiten hyödyntää<br />
näitä resursseja ja kyvykkyyksiä. Lisäksi yrityksen tulee tunnistaa resurssi- ja kyvykkyyskuilut.<br />
(Grant, 1991)<br />
Yhteistyösuhteiden analysointi tästä strategisen johtamisen näkökulmasta näkee kilpailukyvyn<br />
parantamisen ja kilpailuedun saavuttamisen verkostoitumisen motiivina. Yhteistyösuhde on vaikeasti<br />
kopioitava strateginen resurssi (Gulati et al., 2000; Turnbull et al., 1996; Wilkinson ja<br />
Young, 2002), johon investoimalla ja jota kehittämällä on mahdollista saavuttaa kilpailuetua. Yhteistyön<br />
motiivina on hankkia resursseja ja kyvykkyyksiä, joita yrityksellä itsellään ei ole. Näillä<br />
komplementaarisilla resursseilla ja kyvykkyyksillä yritykset voivat yhdessä luoda kilpailuetua.<br />
(Das ja Teng, 2000; Dyer ja Singh, 1998)<br />
Strategisen johtamisen näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on parantaa kilpailukykyä tasapainottamalla<br />
yrityksen omat intressit, mahdollisuudet ja resurssit yhteistyökumppaneiden ja markkinoiden<br />
vaatimusten kanssa (Lehto ja Valkokari, 2003). Yksittäisen yrityksen on vaikeaa selvitä<br />
kilpailusta, sillä jokaisen yrityksen suorituskyky on sidoksissa muiden yritysten toimintaan ja<br />
suorituskykyyn. Yritykset tekevät yhteistyötä kasvattaakseen yhteistyöllä saatavilla olevien resurssien<br />
määrää, mutta kilpailevat siitä, miten resurssit jakautuvat osapuolten kesken. (Wilkinson<br />
ja Young, 2002)
17<br />
3.3 Kiina toimintaympäristönä<br />
Kiina on toimintaympäristönä laaja ja monisyinen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia maassa, jossa<br />
jo kulttuuri vaihtelee alueittain. Kiinan liiketoimintakulttuurista on kirjoitettu paljon eikä tässä<br />
yhteydessä käsitellä näitä julkaisuja. Sen sijaan liiketoimintakulttuuria pyritään kuvaamaan asiantuntijahaastatteluin<br />
kerätyn aineiston ja tämän analysoinnin perusteella. Aluksi on kuitenkin syytä<br />
käsitellä lyhyesti Kiinan lähihistoriaan ja nykytilaa. Kiinan hallinnolliset alueet on esitetty kuvassa<br />
2.<br />
Kuva 2. Kiinan hallinnolliset alueet (Wikipedia, 2010).
18<br />
3.3.1 Kiinan lähihistoria ja nykytila<br />
Kiinan talous on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana keskusjohtoisesta järjestelmästä pitkälti<br />
markkinavetoiseen järjestelmään. Aiemmin maa oli suurimmaksi osin suljettu eikä kansainvälistä<br />
kauppaa juuri käyty. Suljetun järjestelmän avauduttua Kiinan yksityinen sektori on kasvanut nopeasti<br />
ja kasvaa edelleen, jonka myötä Kiinasta on tullut yksi päätekijöistä globaalissa taloudessa.<br />
(CIA World Factbook, 2010) Kiina on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin toimija valmistavalla<br />
sektorilla ja maailman suurin viennissä (OECD, 2010). Muutos Kiinan kansainvälisessä<br />
asemassa on merkittävä; Kiina tunnustetaan yhdeksi maailman suurvalloista. Kiinalaisten itseluottamus<br />
on vastaavasti kasvanut maan aseman vahvistuessa. (Huotari ja Seppälä, 2002)<br />
Uudistukset alkoivat vuonna 1978 maanviljelyn vapautumisesta ja laajenivat asteittain hintojen<br />
vapauttamiseen, julkisen hallintoon, valtion omistamien yritysten yhä laajempaan itsemääräämisoikeuteen<br />
sekä pankkijärjestelmän ja osakemarkkinoiden syntymiseen. Kapitalistinen järjestelmä<br />
ja ulkomaiset yritykset sallittiin aluksi viidessä kommunistisen puolueen tarkkailemassa kaupungissa.<br />
Hyvien tulosten myötä muutokset laajennettiin koko maahan. Kaikki uudistukset vauhdittivat<br />
yksityisen sektorin nopeaa kasvua ja kansainvälisten investointien virtaa Kiinaan. Talouden<br />
uudistaminen on saanut Kiinan bruttokansantuotteen huimaan kasvuun, kokonaisbruttokansantuote<br />
on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuoteen 1978 verrattuna. Ostovoimalla korjatulla kokonaisbruttokansantuotteella<br />
mitattuna Kiina on maailman toiseksi suurin talous. (CIA World Factbook,<br />
2010) Keskimäärin Kiinan talous on kasvanut uudistuksen jälkeen 9,7 % vuodessa (World<br />
Bank, 2010). Kasvun odotetaan jatkuvan ja myös maan kotimainen kysyntä on vahvassa kasvussa<br />
laajojen investointien ja kaupungistumisen kiihtymisen myötä. Vaikka työvoiman määrä ei tule<br />
Kiinassa juuri kasvamaan, tuottavuuden odotetaan kehittyvän koulutuksen parantumisen myötä.<br />
(OECD, 2010)<br />
Vaikka talouskasvu on ollut valtaisaa, kasvu on myös aiheuttanut ongelmia ja Kiinalla on edessä<br />
lukuisia haasteita. Kiinassa on panostettu rannikkomaakuntien kehittämiseen ja talouden painopistealue<br />
onkin syntynyt maan etelä- ja kaakkoisrannikoille. (Huotari ja Seppälä, 2002) Kiinan<br />
rannikkomaakuntien kehittyminen on saanut aikaan valtaisan muuttoliikkeen. Arviolta 200 mil-
19<br />
joonaa työntekijää on muuttanut maaseudulta kaupunkeihin töiden perässä. Vuonna 1979 käyttöön<br />
otettu yhden lapsen politiikka on tehnyt Kiinasta yhden nopeimmin vanhentuvista maista<br />
maailmassa. (CIA World Factbook, 2010) Kiinan väestönkasvu vuosittain on ollut viime vuodet<br />
0,5 % tasolla. (World Bank, 2010) Ongelmia on myös kotimaisen kysynnän lisääminen ja säästämisasteen<br />
laskeminen, kymmenien miljoonien maan sisäisten siirtolaisten työllistäminen ja<br />
asuttaminen, korruption ja muiden talousrikosten vähentäminen ja ympäristötuhon vähentäminen.<br />
(CIA World Factbook, 2010)<br />
Ympäristöongelmat kuten erityisesti ilmansaasteet, maaperän eroosio ja pohjaveden vähentyminen<br />
ovat isoja ongelmia. Kiinan peltoala vähenee jatkuvasti eroosion ja kaupunkien laajentuessa<br />
talouskasvun myötä. (CIA World Factbook, 2010) Ympäristöongelmat ovat valtavia, sillä Kiinan<br />
ympäristöviranomaisten mukaan 1/4 kiinalaisista juo saastunutta vettä, 1/3 hengittää pahasti saastunutta<br />
ilmaa ja jopa 70 % syöpäsairauksista johtuu ympäristösaasteista. Kiinan ilmastokaasupäästöt<br />
ovat maailman suurimmat ja yli 300 kaupungissa on vakava pula puhtaasta vedestä.<br />
(Greenpeace, 2008) Vuonna 2006 Kiina ilmoitti, että se vähentää energian kulutusta 20% vuoteen<br />
2010 mennessä ja vuonna 2009, että se vähentää hiilipäästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä. Kiina<br />
pyrkii eroon hiilellä ja öljyllä tuotetusta energiasta ja keskittyy ydinvoiman ja uusiutuvien<br />
energian käytön lisäämiseen. (CIA World Factbook, 2010) Tällä hetkellä Kiinassa tuotetaan 74 %<br />
energiasta hiilellä ja 15 % öljyllä (EIA, 2010).
20<br />
Taulukossa 1 on esitettynä perustietoja Kiinasta. Suluissa on Kiinan sijoitus suhteessa muihin<br />
maihin. Tiedot ovat vuodelta 2009, mikäli hakasuluissa ei ole toisin mainittu.<br />
Taulukko 1. Perustietoja Kiinasta. (CIA World Factbook, 2010)<br />
Väkiluku 1,34 miljardia (1) [arvio 7/2010]<br />
Pinta-ala 9596961 km² (4)<br />
Eliniänodote<br />
73,47 vuotta<br />
Kaupungistuminen 43% kokonaisväestöstä [2008]<br />
Kokonaisbruttokansantuote 8745 biljoonaa $ (2)<br />
Bruttokansantuote asukasta kohden 6600$ (128)<br />
Bruttokansantuotteen kasvu 2009 9,1 % (4)<br />
Bruttokansatuote sektoreittain<br />
Maatalous 39,5 %<br />
Teollisuus 27,2 %<br />
Palvelut 33,2 %<br />
Työvoima 813,5 miljoonaa henkeä (1)<br />
Vienti 1204 biljoonaa $ (2)<br />
Tuonti 954,3 biljoonaa $ (4)<br />
Raha- ja kultavarannot 2422 biljoonaa $ (1)<br />
Internetin käyttäjiä 298 miljoonaa (1) [2008]<br />
Matkapuhelimia 634 miljoonaa (1) [2008]<br />
3.3.2 Kiinan liiketoimintakulttuuri<br />
Kiinalaiseen liiketoimintakulttuuriin liittyen byrokratia mainittiin asiaksi, johon Kiinassa törmää<br />
väistämättä. Viranomaisten kanssa on syytä olla hyvissä väleissä, sillä Kiinassa viranomaisten<br />
vaikutus liiketoimintaan on suurempi kuin länsimaisissa kulttuureissa. Lainsäädäntö saattaa joskus<br />
yllättää ja esimerkiksi tietyt työt vaativat sertifikaatteja, joiden hankkiminen on vaikeaa ja<br />
edellyttää suhteita. Eräs asiantuntija kommentoi kiinalaisten aikakäsityksen olevan erilainen, jonka<br />
johdosta asiat, joiden pitäisi tapahtua heti, eivät tapahdukaan toivotulla tavalla.<br />
Kiinalainen sopimuskulttuuri eroaa länsimaisesta. Länsimaissa sopimus on sopimus, kun molemmat<br />
osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Kiinassa sopimukset ovat vain viitteellisiä ja<br />
niiden sisällöstä keskustellaan jatkuvasti. Tämän vuoksi sopimusneuvotteluissa on saatava hyvä
21<br />
keskusteluyhteys toiseen osapuoleen ja sopimusten päivittämiseen kesken kaiken on osattava varautua.<br />
Hierarkialla on kiinalaisessa kulttuurissa paljon isompi merkitys kuin suomalaisessa. Asiantuntijat<br />
kertoivat aiheesta useita esimerkkejä, kuten kuinka suomalainen tehtaanjohtaja oli menettänyt<br />
kasvonsa puhutelleessaan tavallista työntekijää. Hierarkiatasoilta ei mennä tasolta toiselle, tehtaanjohtajan<br />
viesti on mentävä työntekijäportaalle hierarkiassa näiden välillä olevien toimijoiden<br />
kautta. Eräs asiantuntija oli toiminut matriisiorganisaatiossa, mikä hänen mukaansa on kiinalaisille<br />
hyvin vaikea asia ymmärtää. Asiantuntija totesi selkeän hierarkian olevan melkeinpä toimintaedellytys.<br />
Asiantuntijat korostivat henkilökohtaisten suhteiden merkitystä kiinalaisessa kulttuurissa. Ilman<br />
henkilökohtaisia suhteita toiminta on käytännössä mahdotonta. Eräs asiantuntija korosti perhekeskeisyyttä<br />
ja jaotteli suhteet viiteen ryhmään: 1) ydinperhe, 2) perhe, 3) ystävät, 4) työyhteisö<br />
ja 5) muut. Suhteiden rakentaminen alkaa aina ulkokehältä ryhmästä muut, josta pikkuhiljaa suhde<br />
tiivistyy ja tavallaan siirtyy sisemmälle kehälle työyhteisön, ystävien ja perheen kautta aina<br />
ydinperheeseen. Suhteiden rakentaminen vie aikaa eikä oikotietä ole. Toinen asiantuntija totesi<br />
kiinalaisen olevan ensisijaisesti perheen jäsen ja vasta sitten itsenäinen yksilö. Tämä heijastaa<br />
länsimaalaisten kulttuurin individualistisen ajattelun ja aasialaisen kulttuurin kollektivismin välistä<br />
eroa. Toinen asiantuntija totesi, että kiinalaisten kanssa korostuu länsimaista enemmän ihmisten<br />
välinen yhteistyö eikä yritysten välinen. Suhteiden rakentamiseen liittyen eräs haastateltava<br />
totesi tekevänsä aina palveluksen kiinalaisella, jotta tämä jäisi palveluksen velkaa. Kasvojen menettämisen<br />
pelossa kiinalaiset myös lunastavat lupauksensa vastapalveluksesta.<br />
Eräs monta vuotta Kiinassa esimiehenä toiminut asiantuntija totesi, että alkuun kiinalaiset kyseenalaistivat<br />
kaiken, mutta tekemisen kautta rakentui toimiva suhde työntekijöiden ja esimiehen<br />
välille. Kasvojen menettämisen pelossa kiinalaisten on kuitenkin vaikeaa sanoa länsimaiselle johtajalle,<br />
miten asiat voitaisiin tehdä paremmin. Toinen asiantuntija totesi, että asioita ei sanota suoraan,<br />
vaan mieluummin kerrotaan tekojen kautta. Asiantuntijan mukaan tietynlainen mustavalkoinen<br />
ajattelutapa leimasi työntekijöiden toimintaa. Ongelmatilanteiden keskellä kiinalaiset
22<br />
työntekijät toimivat kuitenkin tehokkaasti. Toisen asiantuntijan mukaan työntekijät sitoutuvat tiiviisti<br />
työnantajaan, sillä työnantajalta saadulla palkalla täytyy käytännössä kustantaa kaikki menot,<br />
johtuen muun muassa Kiinan erilaisesta sosiaalijärjestelmästä Suomeen verrattuna.<br />
Sosiaalisessa kanssakäymisessä länsimaalaisten kanssa kiinalaiset ovat hyvin formaaleja. ”Ei” on<br />
sanana vieras ja negatiiviset tunteet ilmaistaan nauramalla. Asiantuntijat kertoivat lukuisia esimerkkejä,<br />
kuinka vaikeaa kiinalaisten on sanoa ”ei”. Kysyttäessä kiinalaiselta työntekijältä, kykeneekö<br />
hän tekemään työn, hän saattaa vastata myöntävästi, vaikka hänellä ei olisi aavistustakaan,<br />
kuinka työ tehdään. Kasvojen menettämisen pelko on suuri. Asiantuntijat kertoivat myös,<br />
kuinka kiinalaisten on vaikeaa pyytää apua esimieheltä. Asiantuntijat kertoivat myös, että kiinalaisilla<br />
ei välttämättä ole omaa henkilökohtaista mielipidettä; on perheen mielipide ja sen kanssa<br />
eletään.<br />
Kiinalaiset haluavat aina kokonaisvaltaisen ratkaisun ja haluavat päästä päättäjiksi esimerkiksi<br />
yhteisyrityksissä. Eräs pitkään kiinalaisten kanssa yhteistyötä tehnyt asiantuntija totesi, että jos<br />
omistat yhteisyrityksestä vähemmistön, sinun on paras tuottaa jatkuvasti lisäarvoa omilla ratkaisuillasi,<br />
jotta pystyt pitämään asemasi yrityksessä. Yleisesti ottaen konsultointipalvelut eivät myy<br />
Kiinassa. Kiinalaiset eivät tahdo nähdä palvelusta saatavaa hyötyä, vaan haluavat kokonaisvaltaisen<br />
ratkaisun. Länsimainen tietotaito kuitenkin kiinnostaa ja Kiinassa on viime vuosina panostettu<br />
voimakkaasti kotimaiseen osaamiseen. Muualla opiskelleita ihmisiä on houkuteltu palaamaan<br />
kotimaahansa. Kiina haluaa kehittyä massatuotantomaasta osaamisyhteiskunnaksi. Suomalaisten<br />
teknologiaosaaminen on myös laajalti arvostettua Kiinassa.<br />
Useampi asiantuntija mainitsi, että vaikka rahaliikenteen järjestäminen ensituntumalta ei vaikuta<br />
ongelmalliselta, Kiinassa asiaan on syytä paneutua. Suuret volyymit nousivat myös usean asiantuntijan<br />
kokemuksesta esiin. Kiinalaiset myyvät tuotteita mieluiten suurissa erissä, jotka saattavat<br />
olla suomalaiselle yritykselle valtavia. Sama pätee myös toisin päin. Eräässä tapauksessa kiinalaiset<br />
ostajat olisivat halunneet ostaa asiantuntijalta 3000 tuotetta saman tien, vaikka yritys kykeni<br />
tuottamaan kyseistä tuotetta vain 50 vuodessa. Osa asiantuntijoista kuitenkin mainitsi, että vo-
23<br />
lyymi ei ole enää niin tärkeä kiinalaisille, vaan nykyisin saattaa olla mahdollista neuvotella myös<br />
pienemmistä määristä.<br />
Haastateltujen asiantuntijoiden kokemusten mukaan suomalaiset koetaan luotettavina yhteistyökumppaneina.<br />
Suomalaisten koetaan kunnioittavan toisen osapuolen kulttuuria ja suomalaista<br />
suorasukaisuutta ja vaatimattomuutta arvostetaan Kiinassa. Toisaalta joukkoon mahtuu valitettavasti<br />
myös ihmisiä, jota toimivat toisin. Eräs haastatelluista totesi, että sukupolvien välillä on<br />
eroa suomalaisten suhtautumisessa Kiinaan. Hänen mukaansa vanhemmat perinteisen teollisuuden<br />
edustajat ovat kaikkein haastavimpia tapauksia.
24<br />
Kaiken kaikkiaan suurin osa asiantuntijoista piti Kiina-kokemuksiaan myönteisinä ja monet haastatelluista<br />
olivat valmiita siirtymään myöhemmässä vaiheessa takaisin työskentelemään Kiinaan.<br />
Pohjautuen asiantuntijahaastatteluihin ja analyysiin kiinalaisesta liiketoimintaympäristöstä, Kiinaan<br />
suuntaaville yrityksille voidaankin esittää seuraavat vinkit:<br />
Idea siitä, miksi Kiinaan mennään, pitää olla täysin selvä. On myös tiedettävä mitä tehdään,<br />
missä tehdään, miten tehdään ja kuka tekee.<br />
Kiina on iso ja monisyinen maa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia Kiinassa, sillä alueelliset<br />
erot ovat suuret.<br />
Kohdealue pitää olla selvä. Suomalainen yritys ei voi lähteä kerralla valloittamaan koko<br />
Kiinaa. Yhdessä kaupungissakin on tarpeeksi markkinoita, kun kohteen valitsee oikein.<br />
Lähdettäessä Kiinaan on selvitettävä, millaiset ovat markkinat kohdealueella ja onko<br />
markkinoilla jo olemassa vastaavanlaisia tai vaihtoehtoisia tuotteita. Markkinaselvitys jää<br />
usein suomalaiselta vientitoimintaa aloittelevalta yritykseltä tekemättä.<br />
Kiinaan täytyy lähteä avoimin mielin. Oikeiden ihmisten löytäminen on tärkeää, sillä ulkomaille<br />
lähetettävän työntekijän toimenkuva on kokopäiväinen.<br />
Sopimusneuvotteluihin osallistuvien ihmisten täytyy tuntea kulttuuria. Kulttuuri on länsimaistunut,<br />
mutta perusteet pitää osata.<br />
Yhteistyökumppaneiden valinta on tärkeää<br />
Kiinasta ei voi lähteä hakemaan pikavoittoja: toiminta vaatii pitkäjänteisyyttä, pohjustustyö<br />
voi vaatia pitkän aikaa.<br />
Jos yritys päättää hakeutua Kiinan markkinoille, yrityksen on myös oltava valmis panostamaan<br />
hankkeeseen.
25<br />
4 KIINA-AKTIVITEETIT SUOMALAISILLA KAUPUNKI-<br />
SEUDUILLA<br />
Tässä kappaleessa käsittelemme lyhyesti Kouvolan kaupungin Kiina-suhteiden nykytilaa ja kehitystä.<br />
Lisäksi tarkastelemme KURKI-hankkeen kannalta kiinnostavimmiksi havaittujen kaupunkiseutujen<br />
Kiina-toimintoja. Tämä katsaus ei ole kattava kuvaus suomalaisten kaupunkien Kiinaaktiviteeteistä,<br />
vaan seudut on valittu KURKI-hankkeen kannalta kiinnostavien matkailualan sekä<br />
metsä-, energia ja ympäristötoimialojen Kiina-orientaation vuoksi. Tarkasteluun valitut seudut ja<br />
seudulliset organisaatiot ovat Jyväskylä (Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Oy Jykes), Kuopio<br />
(Kuopio Innovation Oy), Lahti (Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lakes) ja Pori (Porin Seudun<br />
Kehittämiskeskus Oy Posek ja Prizztech Oy).<br />
Suomalaiset kaupungit ovat solmineet ystävyyskaupunkisuhteita kiinalaisten kaupunkien kanssa<br />
1990-luvun alusta alkaen (China Embassy, 2010). Virallisempien ystävyyskaupunkisuhteiden lisäksi<br />
kaupungit ovat solmineet myös epäformaaleja yhteistyösuhteita. Virallisten kaupunkisuhteiden<br />
tavoitteena on edistää suomalaisten teollisuustuotteita ja kauppaa Kiinaan ja vastaavasti<br />
Kiinaa kiinnostaa suomalainen teknologiaosaaminen, koulutus ja paikallishallinto. Tällä hetkellä<br />
ystävyys- ja yhteistyökaupunkisuhteita on solmittuna kaksikymmentä. Lisäksi aiesopimuksia ystävyyssopimusten<br />
solmimisesta on tehnyt ainakin Loimaan kaupunki. (Carei, 2010) Suomalaisten<br />
kaupunkien ystävyys- ja yhteistyösuhteet kiinalaisiin kaupunkeihin on esitetty taulukossa 2.
26<br />
Taulukko 2. Suomalaisten kaupunkien ja alueiden sopimat ystävyys ja yhteistyösuhteet Kiinaan<br />
[Kohdat 1-8: (China Embassy, 2010); Kohdat 9-18: (Carei, 2010); Kohta 19: (Vantaan kaupunki,<br />
2008); Kohta 20: (Oulun kaupunki, 2010)]<br />
Vuosi Kaupunki/alue Suomessa Kaupunki Kiinassa Provinssi<br />
1 1990 Jyväskylä Mudanjiang Heilongjiang<br />
2 1997 Toijala Nanchang Jiangxi<br />
3 1997 Valkeakoski Nanchang Jiangxi<br />
4 1998 Espoo Shanghai<br />
5 2000 Lahti Deyang Sichuan<br />
6 2001 Etelä-Suomen lääni Jiangsu<br />
7 2001 Kotka Taizhou Jiangsu<br />
8 2001 Vantaa Jinan Shandong<br />
9 1994 Kokkola Fushun Liaoning<br />
10 Turku Tianjin<br />
11 2004 Varkaus Liuan Ahnui<br />
12 2005 Kuusamo Sanya Hainan<br />
13 2006 Rovaniemi Haerbin<br />
14 2007 Helsinki Beijing<br />
15 2008 Jyväskylä Kunming Yunnan<br />
16 Riihimäki Suzhou Jiangsu<br />
17 2008 Satakunta Changzhou Jiangsu<br />
18 2008 Tampere Guangzhou Guangdong<br />
19 2008 Vantaa Harbin Heilongjiang<br />
20 2010 Oulu Hangzhou Zhejiang<br />
4.1 Kouvolan kaupungin Kiina-toiminnot<br />
Kouvolan kaupungilla oli aiemmin vuonna 2004 solmitut ystävyyskaupunkisuhteet Jinhuan kaupungin<br />
kanssa ja vuonna 2007 solmitut yhteistyösuhteet Wenzhoun kaupungin kanssa. Nämä<br />
suhteet kuitenkin eivät ole enää voimassa nykymuotoisen Kouvolan kaupungin synnyn myötä.<br />
(Kouvolan kaupunki, 2009) Valitettavasti näyttää siltä, että aikaisemman työn Kouvolan ja kiinalaisten<br />
kaupunkien välillä annetaan mennä hukkaan. Suhteet rakentaneet henkilöt ovat jääneet tai<br />
jäämässä piakkoin eläkkeelle ja kun otetaan huomioon kiinalainen kulttuuri, suhteiden rakentaminen<br />
alkaa alusta henkilöiden vaihtuessa.<br />
Toisaalta jos Kouvolan seudun päättävissä elimissä ei nähdä Kiinaa mahdollisuutena ja Kiina<br />
nähdään enimmäkseen negatiivisessa valossa myös monien kaupunkilaisten silmissä, ei ystävyyskaupunkisuhteille<br />
ole pohjaa. KURKI-hankkeessa haastatellut yrityksien edustajat näkivät
27<br />
Kiinan suurena mahdollisuutena, mutta monelta puuttui tietotaitoa tai uskallusta lähteä Kiinan<br />
markkinoille. Tähän ongelmaan tarvittaisiin koulutusta yrittäjille Kiinasta, tukipalveluita mahdollistamaan<br />
ensimmäiset askeleet kaukaisille markkinoille ja ennen kaikkea ystävyyskaupunkisuhteet,<br />
jotta kouvolalaisille yrityksille olisi ylipäätään mahdollista päästä Kiinan markkinoille.<br />
Kaikkea toimintaa Kiinan liittyen ei Kymenlaaksossa tarvitse toteuttaa itse, vaan yhteistyötä<br />
muiden kaupunkien ja alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa voi tehdä myös Kiina-kontekstissa.<br />
Suomessa 20 kaupunkia on solminut ystävyys- tai yhteistyösuhteet kiinalaisten kaupunkien kanssa,<br />
mutta suomalaisten kaupunkien keskinäinen koordinaatio asiassa näyttäisi olevan valitettavan<br />
vähäistä. Kouvolalla olisi mahdollisuus toimia pioneerina asiassa ja edistää asiaa esimerkiksi Koheesio-<br />
ja kilpailukykyohjelman KOKO-Russia-verkoston tavoin.<br />
Myös toimialakohtaisten organisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi tarkastella uudelleen.<br />
Parhaana esimerkkinä onnistuneesta alakohtaisesta toiminnasta Kiinaan on Finnish Environment<br />
Cluster for China eli FECC. Myös Kouvolassa tärkeäksi nostettu ympäristö- tai niin sanottu<br />
cleantech-ala on vahvasti edustettuna Kiinassa FECC:n kautta. Yrityshaastatteluissa kävi kuitenkin<br />
ilmi, että koko FECC:n toimintamalli on Kouvolan seudulla varsin huonosti tunnettu. On<br />
hieman ristiriitaista, että metsä-, energia- ja ympäristösektori on yksi Kouvolan elinkeinostrategian<br />
kulmakivistä, mutta maailman suurimmille ympäristömarkkinoille (FECC, 2010) Suomen valtion<br />
mandaatilla ympäristöalan vientiä edistävä FECC on jokseenkin vieras alan yrittäjille. Katseet<br />
tulisi rohkeasti suunnata omien kuntarajojen ulkopuolelle. Liitteessä 5 olevissa kuvissa on<br />
esitetty FECC:n toimintaa.<br />
4.2 Analyysi kaupunkiseutujen Kiina-toiminnoista<br />
Haastatelluilla kaupunkiseuduilla kansainvälistymispalvelut Kiinaan ovat käynnistyneet 2000-<br />
luvulla. Yhdessä käsitellyistä kaupungeista toiminnot alkoivat heti 2000-luvun alussa selvitystyöllä<br />
potentiaalisista markkinoista. Muilla seuduilla kansainvälistymispalvelut Kiinaan ovat<br />
käynnistyneet vuosikymmenen puolessa välissä. Yhteistä on, että ennen palveluiden käynnistä-
28<br />
mistä on tehty analyysi, jossa on arvioitu potentiaalisia markkina-alueita. Päällimmäisinä esiin<br />
ovat nousseet Kiina ja Venäjä. Kahdella alueella Kiina on kansainvälistymispalveluiden pääkohde<br />
tällä hetkellä, myös Venäjä on vahvasti pinnalla.<br />
Kysyntää kansainvälistymispalveluille Kiinaan on paljon. Palveluita käyttävät yritykset laidasta<br />
laitaan. Pääasiassa yritykset ovat pk-yrityksiä, mutta mukana on myös ollut suuryrityksiäkin.<br />
Kiinnostus Kiinaa kohtaan on kasvanut koko ajan ja Kiinaan liittyviä asiakastoimeksiantoja on jo<br />
merkittävästi. Osaltaan yritysten kiinnostusta Kiinan markkinoille myös ihmeteltiin, koska aivan<br />
Suomen naapurissa on Venäjä ja usean miljoonan asukkaan Pietari.<br />
Yleisesti ottaen yritykset ovat kiinnostuneita Kiinasta, koska se on vahvasti kehittyvä talous. Positiivinen<br />
kehitys on jo jatkunut pitkään eikä kehityksen merkittävästä taantumisesta ole merkkejä.<br />
Metsä-, energia- ja ympäristöalan näkökulmasta Kiinassa on paljon kysyntää alan osaamiselle<br />
ja suomalaiset yritykset tietävät tämän varsin hyvin. Erityisesti cleantech-alan osaaminen on kysyttyä<br />
ja Suomessa onkin paljon toimijoita, jotka tukevat alan yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä<br />
yleisesti ja erityisesti Kiinan suuntaan. Kuvassa 3 on esitelty metsä-, energia- ja ympäristösektorin<br />
markkinoiden kasvua Kiinassa ja siellä toimivien yritysten kokoa.
29<br />
Kuva 3. Metsä-, energia- ja ympäristömarkkinoiden kasvu ja koko Kiinassa (FECC/Finpro,<br />
2010).<br />
Haastatellut totesivat, että asioiden hoito on helpompaa paikan päällä ja yhteyttä on syytä pitää<br />
tiiviisti kiinalaisiin viranomaisiin. Kahdella tutkituista alueista on oma toimisto Kiinassa. Molempien<br />
toimistot sijaitsevat Shanghaissa FinChi-keskuksessa. Haastatellut totesivat keskuksen<br />
olevan hyvä paikka aloittaa, koska toimistossa sijaitsee muitakin toimijoita Suomesta jolloin on<br />
helppo verkostoitua. Haastateltavien mukaan FinChi-keskus ei kuitenkaan ole sellainen innovaatiokeskus<br />
kuin sen oli alun perin tarkoitus olla vaan lähinnä toimistohotelli. Kahdella muulla selvityksessä<br />
mukana olleista alueista on ollut toimisto Kiinassa. Toimistoista on kuitenkin luovuttu<br />
yrityskaupan tai koska saman kaupungin toisella kehitysyhtiöllä on toimisto Kiinassa.<br />
Haastatellut mainitsivat neljä toimialaa, jotka kiinnostavat erityisesti Kiinassa tai joissa haastateltavat<br />
uskovat olevan potentiaalia. Ympäristöala on kolmella seudulla merkittävin toimiala Kiinatoiminnoissa.<br />
Terveys- ja hyvinvointiala saivat kaksi mainintaa ja yhdellä käsitellyistä seuduista<br />
terveys- ja hyvinvointiala on merkittävin Kiinaan suuntaava toimiala. Lisäksi potentiaalisista<br />
aloista mainittiin koulutuspalvelut ja design-ala. Näillä toimialoilla toiminta on vielä alkuvaiheessa,<br />
vaikka sopimuksia Kiinaan onkin jo tehty.
30<br />
Suomalainen osaaminen, joka kiinnostaa Kiinassa:<br />
Ympäristöteknologia (3)<br />
Palvelu- ja hyvinvointialat (2)<br />
Koulutus<br />
Design<br />
Kaikki kaupunkiseudut tekevät yhteistyötä FECC:n kanssa. Kolmen seudun osalta yhteistyö on<br />
hyvin tiivistä ja yksi toivoi, että yhteistyö voisi olla tiiviimpääkin. Kaiken kaikkiaan yhteistyön<br />
FECC:n kanssa arvioitiin toimineen hyvin ja FECC:stä on ollut paljon apua cleantech-sektorin<br />
yritysten Kiinaan suuntautumisen tukemisessa. Haastateltavat arvioivat FECC:llä olevan hyvät<br />
kontaktit ja resurssit toimia Kiinassa. Yksi haastateltava totesi FECC:n olevan erinomainen esimerkki<br />
suomalaisesta menestystarinasta Kiinassa.<br />
Muista suomalaisista Kiina-toimijoista Shanghain Tekes nousi esille kahdessa haastattelussa ja<br />
yhteistyön kerrottiin olevan tiivistä. Muun muassa Tekesin arvovaltapalveluita kerrottiin käytettävän<br />
aktiivisesti myynnin edistämiseen. FinPron osalta yhteistyö arvioitiin merkittävyydeltään<br />
vähäisemmäksi. FinPro on ollut tärkeämmässä yhteistyökumppanin roolissa, mutta tällä hetkellä<br />
rooli on pienempi. FinNode-innovaatiokeskuksen arvioitiin nousevan merkittävään rooliin. Haastatteluissa<br />
tuli esiin, että suomalaisten eri organisaatioiden yhteistyötä tulisi parantaa Kiinassa.<br />
Haastateltavien mukaan yhteistyötä muiden suomalaisten kaupunkien kanssa Kiina-asioissa tehdään<br />
vähän. Kuulumisia vaihdetaan toimijoiden kesken, mutta virallista yhteistyötä ei juuri ole.<br />
Haastatteluissa tuli esiin, että yhteistyöhalukkaatta on. Pitäisi kuitenkin olla selkeä toimintamalli<br />
ja koordinaattori, joka vastaa yhteistyöverkoston kasaamisesta ja toiminnasta. Venäjätoiminnoissa<br />
yhteistyö on tiiviimpää muiden seudullisten kehitysyhtiöiden kanssa. Venäjä yhteistyötä<br />
edistää koheesio- ja kilpailukykyohjelman Venäjä-verkosto ja vastaavanlainen yhteistyömalli<br />
voisi toimia Kiina-kontekstissakin.<br />
Yhdelläkään haastatelluista seuduista ei ole tiedossa olevia yhteistyökuvioita Kouvola Innovationin<br />
suuntaan. Yksi haastatelluista kertoi, että Kouvola Innovationin kanssa on ollut yhteistyötä
31<br />
Venäjään liittyvissä asioissa. Henkilökuntavaihdosten vuoksi yhteistyö on kuitenkin hiipunut ja<br />
on tällä hetkellä vähäistä.<br />
Ystävyyskaupunkisuhteiden merkitystä korosti kolme haastatelluista. Ilman virallisia kaupunkien<br />
välisiä suhteita asioiden hoitaminen on huomattavasti vaikeampaa ja hitaampaa. Vasta virallisten<br />
yhteistyösopimusten allekirjoittamisen jälkeen ovet paikallisille markkinoille avautuivat toden<br />
teolla. Kiinassa paikallisen hallinnon merkitys yritysten välisen yhteistyön syntymiselle on merkittävä<br />
ja haastateltavat kertoivat useita esimerkkejä tapauksista, joissa paikalliset viranomaiset<br />
ovat huomattavasti edesauttaneet ulkomaalaisia yrityksiä lähtien neuvottelujärjestelyistä. Haastateltavat<br />
myös mainitsivat Tekesin suosittelevan ystävyyskaupunkisopimusten tekoa. Aluehallintojen<br />
välisten yhteistyösopimusten lisäksi sopimuksia on solmittu myös korkeakoulujen ja tiedepuistojen<br />
välille.<br />
Haastatellut totesivat, että Kiinaan on lähtenyt sekä yksittäisiä yrityksiä että monen yrityksen<br />
verkostoja. Yritysryppäät ovat syntyneet pääasiassa yritysten omien toimien ansiosta. Usein iso<br />
toimija on koonnut alihankkijansa mukaan. Veturin löytyminen on kuitenkin usein hankalaa.<br />
Kaikki haastateltavat totesivat olevan tavoitteena, että Kiinaan suuntaavien yritysten kesken syntyy<br />
konsortioita. Samalla kertaa haastateltavat kuitenkin totesivat tämän olevan hankalaa yritysten<br />
bisnessalaisuuksien vuoksi. Suomalaiset yritykset ovat kiinni omassa teknologiassaan, eikä<br />
naapuriyritystä päästetä helpolla mukaan. Tämän todettiin olevan iso haaste ja suoranainen ongelma.<br />
Kiinassa osaprojektit ovat usein liian isoja yksittäiselle yritykselle, jonka vuoksi yhteistyö<br />
on toivottavaa. Tosin, jos yritys haluaa vain hankkia tiettyä komponenttia tai tuotetta, ei usein ole<br />
syytä yhteistyöhön muiden kanssa.<br />
Kaikilla seuduilla on tavoitteena saada myytyä omaa osaamista ja teknologiaa Kiinaan. Viennin<br />
lisäksi Kiinasta on myös paljon tuontia. Tuontitoiminta on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin<br />
myyminen. Kiinaan suunnanneet yritykset tuovat komponentteja, raaka-aineita tai valmiita tuotteita,<br />
tuotteita valmistetaan alihankintana tai omassa tuotantolaitoksessa paikallisille markkinoille<br />
tai vientiin. Tuotteet ovat pääasiassa vähemmän osaamista vaativia tuotteita. Tarkoituksena ei<br />
ole, että kaikki tuotanto siirtyy Kiinaan.
32<br />
Tarkastellessa, mikä on saanut yritykset kiinnostumaan niin voimakkaasti Kiinasta, esiin nousi<br />
useita tekijöitä. Isot yritykset vieneet pitkään tuotteitaan Kiinaan, jolloin monet pk-yritykset ovat<br />
tehneet välillistä vientiä. Kiina on tullut jossain määrin tutuksi ja tämä vähentää myös omaa kynnystä<br />
lähteä. Yhden yrityksen positiiviset kokemukset Kiinasta tai kehitysyhtiön kansainvälistymispalveluista<br />
kannustavat myös toisia. Kehitysyhtiöillä on merkittävä rooli siinä, miten yritykset<br />
kokevat Kiinan. Haastatellut totesivat, että seminaareja ja silmänavausmatkoja, joissa vain viedään<br />
yrityksiä tutustumaan Kiinaan messuille tai partneroitumistapahtumiin, on järjestetty paljon.<br />
Kaupungin johdon panostuksella ja asenteella on myös iso merkitys. Useimmat haastateltavat<br />
myös totesivat, että mediassa puhutaan koko ajan Kiinasta, mikä on tavallaan tuonut Kiinaa lähemmäksi.<br />
Keskustellessa Kiinan erityispiirteistä nousi esiin useita asioita. Luottamuksen saavuttaminen on<br />
erittäin tärkeää. Kiinassa perhekeskeisyys on tärkeä arvo ja liike-elämässä luottamuksen rakentaminen<br />
vie aikansa, mutta palkitsee pidemmällä aikavälillä. Verkostot ja viralliset yhteistyösuhteet<br />
ovat myös oleellisessa asemassa menestyksekkäässä liiketoiminnassa. Nämä on syytä huomata,<br />
jos yritys lähettää expatriaatin Kiinaan. Expatriaatin toimenkuva on Kiinassa kokopäiväinen.<br />
Paikallinen kumppani on Kiinassa tärkeä, sillä monesti paikallisen yrityksen toimiminen<br />
mukana on elinehto. Menestyminen vaatii myös läsnäoloa paikan päällä, pelkän sähköpostin<br />
avulla ei rakenneta suhteita. Yhteydenottoihin on myös syytä reagoida heti ja tarvittaessa pyrkiä<br />
järjestämään tarkempi neuvotteluajankohta. Toiminta vaatii myös pitkäjänteisyyttä eikä Kiinasta<br />
voi lähteä hakemaan pikavoittoja. Myyntimateriaalin on syytä olla kunnossa. Haastatteluissa kävi<br />
ilmi, että usein suomalaiset yritykset keskittyvät liiaksi teknisiin ominaisuuksiin, vaikka kiinalaiselle<br />
asiakkaalle pitäisi myydä enemmän tuotteen tarjoamia etuja. Kiinan kulttuurista pitää ottaa<br />
selvää etukäteen, vaikka liiketoimintakulttuuri onkin länsimaistunut huomattavasti aivan viime<br />
vuosina.
33<br />
Kiinassa on paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita on kohtuullisen paljon. Haasteisiin<br />
pystyy kuitenkin pääasiassa varautumaan etukäteen. Haastatellut mainitsivat seuraavat haasteet:<br />
Kansalliset säädökset ja hyväksynnät ovat hankalia. Hyväksyntöjä on kallista hakea eivätkä<br />
ne välttämättä päde koko maassa<br />
Aineettoman pääoman suojaaminen on haastavaa ja tätä vastaan onkin syytä suojautua<br />
etukäteen<br />
Myyntivoittojen kotiuttaminen voi olla ongelmallista<br />
Työntekijät voivat tehdä vuorojen jälkeen tuotteita omaan laskuun tai laittaa laadunvalvonnan<br />
ohi kelpoja tuotteita<br />
On luonnollista vähän huijata liikekumppania, joka ei ole lähipiirissä<br />
Kiina ei ole helppo paikka aloittaa kansainvälistymistä, riippuen tietysti millaisista kansainvälistymistavoitteista<br />
puhutaan<br />
Kiinassa byrokratia saattaa vaatia aikansa<br />
Pohdittaessa menestystarinoita, useimmat haastatellut totesivat kaikkien Kiinaan suunnanneiden<br />
yritysten olevan menestystarinoita, koska yritykset pystyvät tekemään hyvää tulosta myös Kiinan<br />
markkinoilla. Isompia epäonnistumisia ei ollut tapahtunut yhdelläkään haastatelluista seuduista.<br />
Yritykset osaavat suhtautua tietyllä varovaisuudella Kiinaan. Myös kansainvälistymispalvelut<br />
tarkastavat yhteistyökumppaneiden taustoja, jotta huijausyrityksiltä vältyttäisiin.<br />
Kiina on ollut jo pidempään esillä ja yritykset ovat hyvin tietoisia Kiinan isoista markkinoista,<br />
vaikka Kiina ei ole vain yksi markkina-alue. Haastatellut kertoivat, että Kiinassa on erityisesti<br />
tarvetta tuotteille, jotka vaativat pitkää tuotekehitystä ja korkeaa osaamista. Samalla kuitenkin todettiin,<br />
että osaaminen kehittyy Kiinassa nopeaan tahtiin, joten Kiina ei pitkään tee enää pelkkää<br />
bulkkia. Tällä hetkellä Suomen ja Kiinan välinen kauppa on pääasiassa tuontia ja vientiä, mutta<br />
haastatteluissa tuli myös esiin, että jos Suomessa osataan hoitaa asiat oikein, Kiinasta tulee myös<br />
investointeja Suomeen.<br />
Tulevaisuuden osalta haastatelluilla seuduilla tarkkaillaan muita nousevia talouksia. Intian suuntaan<br />
kahdella seudulla on hyvät verkostot, joskin toimintaa on toistaiseksi ollut varsin vähän.
34<br />
Myös Thaimaa nostettiin esiin potentiaalisena maana. Seurannassa on myös Afrikka, jonne Kiina<br />
on investoinut 2000-luvulla merkittävästi. Yhteistyön osalta tavoitteena on kehittää hyvinvointialalle<br />
vastaava organisaatio kuin FECC on ympäristöalalla, eli laaja kansallinen yhteistyöverkosto.<br />
Taulukossa 3 on tiivistetysti esitetty tutkimuksessa läpikäytyjen seutujen Kiina-toiminnot.<br />
Taulukko 3. Tutkittujen kaupunkiseutujen Kiina-toiminnot<br />
Jyväskylän seudun<br />
kehittämisyhtiö Jykes Oy<br />
Kuopio Innovation Oy<br />
Lahden Alueen<br />
Kehittämisyhtiö Oy - LAKES<br />
Porin Seudun<br />
Kehittämiskeskus Oy POSEK<br />
Toiminta Kiinaan alkanut Vuonna 2005<br />
Kiinan osuus kaikista<br />
kansainvälistymispalveluis Aasian osalta 90%<br />
ta<br />
toimeksiannoista<br />
Yritysten kiinnostus<br />
Kiinaan<br />
Tärkeimmät toimialat<br />
Kiinnostuneita enemmän kun<br />
on resursseja palvella, 2010<br />
alkupuoliskolla palveluita<br />
käyttänyt 70 yritystä.<br />
Ympäristö tärkein, sitten<br />
koulutus, sekä palvelu- &<br />
hyvinvointialat. 60% tuontia &<br />
alihankintaa, 40%<br />
ympäristöteknologian vientiä<br />
Vuonna 2000 arvioitiin<br />
markkinat, joilla syytä olla<br />
mukana (Kiina & Venäjä).<br />
Kiinnostus Kiinaa kohtaan<br />
kasvanut koko ajan.<br />
Hyvinvointi, healtbio, ympäristö<br />
ja ravitsemus.<br />
Vuonna 2006, aluksi tärkein<br />
kohde.<br />
Kiina ja Venäjä<br />
painopistealuita, Venäjä<br />
tärkeämpi.<br />
Cleantech-sektori merkittävin.<br />
Design nouseva. Matkailu?<br />
Vuonna 2005 projekti, jossa<br />
selvitettiin kiinnostavimmat<br />
markkinat(Kiina & Venäjä).<br />
2006 alkoi varsinainen toiminta.<br />
75% toimeksiannoista koskee<br />
Kiinaa.<br />
Kysyntä kasvanut koko ajan, 2<br />
vuotta aloituksesta alkoi<br />
voimakas kasvu.<br />
Uusiutuvat energiat ja<br />
cleantech merkittävimmät.<br />
Kohdealueet Kiinassa<br />
Kollis-Kiinan Heilongjiang ja<br />
Eteläinen Yunnanin maakunta<br />
pääkohteita. Tuonti Shanghain<br />
tai Guangzhou alueilta.<br />
Shanghai Pudongin uusi alue.<br />
Yhteistyösopimuksia eri<br />
tiedepuistojen ja <strong>yliopisto</strong>jen<br />
välillä.<br />
Toimintaa Kiinassa Toimisto FinChi-keskuksessa Ollut oma toimisto 2003-2007.<br />
Yhteistyötä FECC:n kanssa,<br />
voisi olla tiiviimpää. TEM eri<br />
Yhteistyö FECC:n kanssa hyvin organisaatiot pitäisi tehdä<br />
tiivistä. Tekes myös merkittävä. enemmän yhteistyötä<br />
Yhteistyöorganisaatiot Finpro vähemmän.<br />
keskenään.<br />
Metso, Nokia ja Valtra olleet<br />
etujoukoissa. Kaupungin<br />
johdon panostus. Tietoisuuden<br />
Menestystekijät<br />
lisääminen.<br />
Kiinan markkinat valtavat.<br />
Kehittyvä yhteiskunta. Huima<br />
tarve pitkää tuotekehitystä ja<br />
korkeaa osaamista vaativille<br />
Mahdollisuudet<br />
tuotteille.<br />
Osaprojektit isoja, mutta Kansalliset säädökset &<br />
yritysten välinen yhteistyö hyväksynnät. IPR ongelmat.<br />
Haasteet<br />
ongelmallista.<br />
Myyntivoittojen kotiuttaminen.<br />
Ollut oma toimisto. Nykyään<br />
käytetään Lahden tiede- ja<br />
teknologiapuiston toimistoa<br />
apuna.<br />
Lahden tiede- ja yrityspuisto,<br />
FECC tiivis yhteistyö.<br />
Kehittyviä talouksia, joissa<br />
kehittämisyhtiön/ vastaavan<br />
toimijan rooli korostuu.<br />
Isot, kehittyvät markkinat.<br />
Shanzoun kaupunki, aivan<br />
Shangain alueen lähellä.<br />
Korkeakoulujen välillä<br />
yhteistyösopimuksia.<br />
Oma toimisto FinChikeskuksessa,<br />
avattu 2010.<br />
Tiivistä yhteistyötä FECC:n<br />
kanssa. Tekes tärkeä<br />
kumppani. FinNode tulee<br />
olemaan tärkeä. Finpro<br />
vähemmän yhteistyötä.<br />
Isot yritykset, jotka menneet<br />
Kiinan jo ennen<br />
kansainvälistymispalveluita.<br />
IPR ongelmat. Yritysten välinen IPR ongelmat. Pitää olla<br />
yhteistyö voisi olla tiiviimpää. viralliset yhteistyösuhteet.<br />
Erityispiirteet<br />
Bisneskulttuuri länsimaistunut,<br />
tiedettävä silti Kiinan kulttuurin<br />
perusteet.<br />
Menestyminen vaatii<br />
pitkäjänteisyyttä.<br />
Kulttuuri länsimaistunut,<br />
tiedettävä silti miten toimitaan.<br />
Muuta<br />
Juuri alkanut EU-projekti<br />
Bench, jossa tavoitteena laittaa<br />
vauhtia seudun Kiina-kuvioihin.
35<br />
5 METSÄ-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖSEKTORIN NYKYTI-<br />
LANNE JA SUHDE KIINAAN<br />
5.1 Metsä-, energia- ja ympäristösektori Kymenlaaksossa<br />
Kymenlaakso on maakunta, jonka toimialarakenteen vahvimmat pilarit ovat teollisuus, liikenne ja<br />
rakentaminen. Suomen ja jopa Euroopan mittakaavassa Kymenlaakson metsäteollisuuden keskittymä<br />
on alan suurimpia ja maakunnan perinteinen toimiala onkin ollut metsäteollisuus. Kansallisessa<br />
vertailussa Kymenlaakso on erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja logistiikkaan<br />
paperiteollisuuden osuuden ollessa alueen työpaikoista 5,5-kertainen ja liikennettä palvelevan<br />
toiminnan 3,5-kertainen koko maan vastaaviin osuuksiin verrattuna. Erityisesti paperiteollisuus ja<br />
siten myös metsä-, energia- ja ympäristösektori on kokenut paljon muutoksia 2000-luvulla Kymenlaakson<br />
alueella, sillä toimialalla työpaikat ovat vähentyneet huomattavasti johtuen tuotantokapasiteettien<br />
sopeutuksesta. (Kymenlaakson kauppakamari, 2009; Kymenlaakson kauppakamari,<br />
2010; Kymenlaakson Liitto, 2010)<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö voi nimetä alueita äkillisiksi rakennemuutosalueiksi, mikäli esimerkiksi<br />
globalisaatio ja tuotantorakenteen muutokset aiheuttavat odottamattomia, äkillisiä ja mittavia<br />
uhkia alueiden kehitykselle vähentäen jonkin toimialan työpaikkoja alueella tai jopa lopettaen<br />
tuotantoyksikköjä kokonaan. Äkillisten rakennemuutosongelmien seurauksia ja vaikutuksia arvioidaan<br />
alueen työllisyydelle, tuotantotoiminnalle ja elinkeinorakenteelle. Suomessa on 11 äkillisen<br />
rakennemuutoksen aluetta, joiden joukkoon Kouvola kuului vuoden 2010 loppuun asti. (Työja<br />
elinkeinoministeriö, 2010)<br />
Kouvolan elinkeinostrategiassa strategisiksi painopisteiksi on valittu Venäjän (Euraasian) toimitusverkostojen<br />
ja toimitusketjujen hallinnan, metsä-, energia- ja ympäristösektorin, tieto- ja viestintäliiketoimintojen<br />
sekä matkailun ja vapaa-ajan osaamis- ja toimintakeskittymä. Kouvolan<br />
kaupungin ja sen omistuksessa olevien elinkeinoyhtiöiden, kuten Kouvola Innovation Oy:n rooli
36<br />
elinkeinojen kehittäjänä määritellään metsä-, energia- ja ympäristösektorin osaamis- ja toimintakeskittymässä<br />
seuraavasti: verkostoveturin rooli osaamis- ja toimintakeskittymässä on alan yrityksillä,<br />
mutta kaupungin rooli on tukea nopeatempoista kehittämistä ja kaupallistamista luomalla<br />
kehittämisalustoja ja yrityspuistoja, joita yritykset, tutkimus- ja koulutuslaitokset ja muut sidosryhmät<br />
voivat hyödyntää ja näin nopeuttaa tuotekehitystä, tuotteistamista ja kaupalliseen vaiheeseen<br />
siirtymistä. (Kouvola, 2010)<br />
Positiivisesti ajateltuna Kymenlaakson alueella tapahtunut rakennemuutos on kiihdyttänyt tuotantorakenteen<br />
monipuolistumista ja Kymenlaakso on sopeutunut kohtuullisen hyvin henkilöstöltään<br />
supistuvien alojen muutokseen. Alueelle on tullut uusia yrityksiä, yrittäjien lukumäärä on kasvanut<br />
ja muut toimialat ovat vahvistuneet paikaten metsäteollisuuden hiipumisesta johtuvaa aukkoa.<br />
Erityisesti energia- ja ympäristösektori on vahvistunut Kymenlaakson alueella ja sillä myös nähdään<br />
olevan paljon potentiaalia tulevaisuudessa. (Kymenlaakson Liitto, 2010)<br />
Metsä-, energia- ja ympäristösektorin osaamis- ja toimintakeskittymässä toimintaa suunnataan<br />
Kouvolan elinkeinostrategian kehyssuunnitelmassa bioenergiaan ja ekologiseen rakentamiseen<br />
liittyvään liiketoimintaan, tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen, toimialakokonaisuutta tukevien<br />
uusien tuotantosuuntien mukaisten yrityshankkeiden aikaansaamiseen ja Kouvolan elinkeinopoliittiseen<br />
profiloitumiseen ympäristöystävällisenä kaupunkina. (Kouvola, 2010)<br />
5.2 Energia- ja ympäristösektori Kiinassa<br />
Globaali talouslama laski energiankulutusta vuonna 2009, ensimmäistä kertaa vuoden 1982 jälkeen.<br />
Maailmanlaajuisesti energiankulutus laski 1,1 %, OECD-maissa energiankulutus väheni 5<br />
% ja laskua tapahtui kaikkialla muualla paitsi Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Lähi-idässä.<br />
Maailmanlaajuisen laskusuunnan vastaisesti energiakulutus nousi Kiinassa 8,7 %. (BP, 2010)<br />
Kiina on tällä hetkellä maailman suurin maa niin väkiluvultaan, energiankulutukseltaan kuin kasvihuonekaasupäästöjen<br />
osalta. Vuodesta 1990 Kiinan kasvuluvut energiankulutuksen ja talous-
37<br />
kasvun osalta ovat olleet korkeimpia maailmanlaajuisella tasolla. Kasvuluvut ovat valitettavasti<br />
aiheuttaneet vakavia ympäristöongelmia ja tällä hetkellä Kiina on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen<br />
aiheuttajista, toisena USA:n jälkeen. Sosiaalisen kehityksen kannalta energian saatavuus<br />
on keskeinen tekijä, mutta maailmanlaajuisesti jopa kuusi ihmistä seitsemästä kuluttaa vain<br />
yhden neljäsosan siitä energiamäärästä, jonka seitsemäs kuluttaa. Jopa neljäsosa maailman väestöstä<br />
on vailla sähköä. (Jin et al., 2010)<br />
Ottaen huomioon Kiinan väkiluvun, maan energiaresurssien määrä on suhteellisesti alhainen. Vesivoiman<br />
ja hiilen osalta energiaresursseja asukasta kohden on vain 50 % maailmanlaajuisesta<br />
keskiarvosta ja öljy- ja kaasuresursseja on vain noin 7 %. Pyrkiessään takaamaan korkeammat<br />
elintasostandardit 1,3 miljardille kansalaiselleen, Kiina on ristiriitaisessa tilanteessa: talouskasvu<br />
ja siihen liittyvä energiankulutus ja ympäristön saastuminen ovat nopealla kasvu-uralla, mutta<br />
maassa on pulaa energiaresursseista. Kiina ei siis voi valita tietä, jonka monet kehittyneet maa<br />
ovat valinneet ja paneutua ensin energiankulutuksen kehittämiseen ja hoitaa vasta tämän jälkeen<br />
ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuneita negatiivisia vaikutuksia. Ristiriitaista tilannetta on<br />
pyritty selvittämään etsimällä vastausta kysymykseen, mikä on oikea tie kestävään kehitykseen<br />
Kiinan osalta, joka mahdollistaa kohtuullisen sosioekonomisen elintason kiinalaisille ja samalla<br />
resurssien järkevän käytön, energiankulutuksen ja ympäristön suojelemisen. (Jin et al., 2010)<br />
Kiinassa, kuten muissakin maantieteellisesti suurissa valtioissa, energiaresurssit ovat jakautuneet<br />
epätasaisesti. Lännessä, jossa fossiilisia polttoaineita on paljon ja aurinko- ja tuulienergiaresursseja<br />
ei juurikaan hyödynnetä, on alhainen asukastiheys (noin 50 asukasta neliökilometrillä, joka<br />
on noin 1/16 tiheimmin asutuista provinsseista), alhainen elintaso (bruttokansantuote on noin 1/3<br />
Kiinan keskimääräisestä bruttokansantuotteesta) ja paljon käyttämätöntä maata. Idässä, jossa elintaso<br />
on korkeampi ja energiankysyntä on suurempi, energiaresursseja on vähän ja välimatka<br />
energiaresursseiltaan rikkaimmille alueille on pitkä (yleensä noin 3000 kilometriä). (BP, 2010;<br />
Jin et al., 2010)<br />
Hiili ja öljy ovat suurimmat ja tärkeimmät energianlähteet kiinalaisille. Energiasta 70 % tuotetaan<br />
hiilellä, 19 % öljyllä, 4 % kaasulla ja alle prosentti ydinvoimalla. Hiilen arvioidaan olevan mer-
38<br />
kittävin energianlähde edelleen seuraavien vuosikymmenten aikana. Fossiilisten polttoaineiden<br />
käyttö on vaikuttanut ympäristön saastumiseen niin paikallisella kuin globaalillakin tasolla ja<br />
esimerkiksi kolmasosa maasta kärsii happosateista. (Zhang et al., 2010)<br />
Uusiutuvista energialähteistä vesivoima on merkittävin energialähde ja sen osuus energiantuotannosta<br />
on 6 %. Vuoden 2006 alusta lähtien Kiinassa on ollut voimassa uusiutuvaa energia koskeva<br />
laki, jonka mukaan uusiutuvilla energianlähteillä on strateginen rooli Kiinan energiatuotannossa,<br />
ympäristön saastumisen lievittämisessä, energiantuotannon turvaamisessa ja maaseudun sosiaalisessa<br />
kehittymisessä. Laki sisältää uusiutuvan energian käyttöön kannustavia direktiivejä koskien<br />
esimerkiksi käyttötavoitteita, syöttötariffeja, verohelpotuksia ja julkista tutkimus- ja kehitystukea.<br />
(Zhang et al., 2010) Taulukko 4 esittelee uusiutuvaan energiaan liittyvät merkittävimmät teknologiat.
39<br />
Taulukko 4. Merkittävimmät uusiutuvaan energiaan liittyvät teknologiat Kiinassa (Zhang et al.,<br />
2010)<br />
Teknologia<br />
Aikainen<br />
Tutkimus-<br />
Kaupallistettu<br />
Pilotointi kaupallistaminen<br />
ja kehitys<br />
Pienvesivoima (small hydro power)<br />
x<br />
Vedenlämmitys, aurinkoenergia (solar water heater)<br />
x<br />
Passiivitalo, aurinkoenergia (passive solar house)<br />
x<br />
Liesi, aurinkoenergia (solar stove)<br />
x<br />
Kuivain, aurinkoenergia (solar dryer)<br />
x<br />
Aurinkopaneelijärjestelmät (solar PV system)<br />
x<br />
Sähköverkkoon kytketyt tuuliturbiinit (gridconnected<br />
x<br />
wind turbine)<br />
Sähköverkkoon kytkemättömät pienituuliturbiinit<br />
x<br />
(off-grid small wind turbine)<br />
Maalämpövoima (geothermal power)<br />
x<br />
Maalämpö, kotitaloudet (geothermal space heating)<br />
x<br />
Liesi, biomassa (biomass cook stove)<br />
x<br />
Kotitalouskohtainen biokaasun tuotanto (household<br />
x<br />
biogas)<br />
Biokaasutehdas (biogas plants)<br />
x<br />
Biomassan kaasutus (biomass gasification)<br />
x<br />
Biomassapelletit (biomass briquette)<br />
x<br />
Biodiesel (biodiesel)<br />
x<br />
Bioetanoli (bio-ethanol)<br />
x<br />
Aaltoenergia (wave power generation)<br />
Meriveden lämpöenergian talteenotto (ocean thermal<br />
energy conversion)<br />
x<br />
x<br />
5.3 Kymenlaakson energia- ja ympäristösektorin kansainvälisyys<br />
Energia- ja ympäristösektorilla haastateltiin kahdeksaan yritystä. Haastatteluja kertyi yhteensä<br />
yhdeksän, sillä yhdestä yrityksestä haastateltiin kahta henkilöä. Haastateltavat henkilöt toimivat<br />
yrityksissä johtavassa asemassa ja omaavat näin laaja-alaisen näkemyksen yrityksen toiminnasta<br />
ja kansainvälisyydestä. Haastatelluista henkilöistä viisi oli toimitusjohtajia, kolme projektipäälliköitä<br />
ja yksi projekti-insinööri.
40<br />
Energia- ja ympäristösektorilla toimivat haastatellut yritykset toimivat kotimaan markkinoilla<br />
valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Kaikki yritykset ovat kansainvälisiä viennin suhteen eikä<br />
vienti ole fokusoitunut millekään tietylle kohdemarkkinalle. Yritykset valitsevat vientimarkkinansa<br />
sen mukaan, missä kysyntää on. Monen haastatellun yrityksen toimiessa projektiluontoisesti<br />
suunnittelutoimialalla viennin kohde on suunnitteluosaaminen palvelun muodossa ja tuote<br />
puolestaan suunnitteludokumentit.<br />
Haastateltavat yritykset toimivat hyvin laajalla ja jopa globaalilla skaalalla; vientimarkkinoita<br />
ovat erityisesti Venäjä sekä Keski- ja Pohjois-Eurooppa, mutta vientiä on ollut kaukaisempiinkin<br />
maihin kuten Indonesiaan, Uruguayihin, Chileen, Meksikoon ja Etelä-Afrikkaan. Vientimyynti<br />
tapahtuu pääosin kotimaasta käsin. Yhdelläkään yrityksellä ei ole ulkomaille tehtyjä investointeja<br />
esimerkiksi tytäryhtiöön tai tuotantolaitokseen, vaan kotimaan vientitoimintoja on tarvittaessa<br />
vahvistettu ulkomaisella edustustolla.<br />
Haastatelluista kahdeksasta yrityksestä neljällä on ollut vientiä Kiinaan. Vientitoiminnot Kiinaan<br />
ovat liittyneet erityisesti suomalaisten paperikonevalmistajien vientiprojekteihin, joihin suomalaiset<br />
alihankkijat ovat liittäneet suunnitteluosaamistaan. Kiinaan vieneet yritykset eivät ole fokusoituneet<br />
millekään tietylle maantieteelliselle alueelle Kiinassa, vaan kohdealue on valikoitunut<br />
vientiprojektin mukaisesti. Yksikään yrityksistä ei ole vienyt suoraan Kiinaan ja vienti onkin tapahtunut<br />
nimenomaan suurempana kokonaisuutena. Haastatelluista yrityksistä kaksi ovat osallistuneet<br />
tarjouskilpailuihin, joissa suora vienti Kiinaan olisi toteutunut, mutta valitettavasti tarjouskilpailuissa<br />
toimittajatahoksi valittiin jokin toinen yritys.<br />
Kiina mielletään nyt ja tulevaisuudessa hyvin potentiaaliseksi vientimarkkinaksi, mutta haastatelluista<br />
yrityksistä vain kahdella on tällä hetkellä vientitoimintaa Kiinaan. Toinen näistä yrityksistä<br />
kuuluu konserniin, jolla on toimistoja ympäri maailmaa, kuten myös Kiinassa. Kiinassa emoyhtiöllä<br />
on kaksi toimistoa, joissa on yhteensä yli 100 työntekijää, mutta haastateltu tytäryhtiö toteuttaa<br />
viennin Kiinaan pääosin kotimaasta käsin. Molemmat näistä yrityksistä vievät Kiinaan suunnitteluosaamista.<br />
Näiden kahden yrityksen lisäksi kolmannella on Kiinaan liittyvä selvitysprojekti<br />
käynnissä, jossa kartoitetaan mahdollisuutta ja tarvetta hankkia Kiinaan edustaja. Muista Kiinaan
41<br />
vieneistä ja vievistä yrityksistä tämä on fokusoitunut myös alueellisesti valiten Pohjois-Kiinan<br />
kohdealueekseen. Selvityksen tarkoituksena on ottaa tukevia askeleita siihen suuntaan, että alueelta<br />
pystyttäisiin kerryttämään kokemuksia ja solmimaan kontakteja, mutta vielä tässä vaiheessa<br />
liian pitkiä askeleita pyritään välttämään.<br />
Haastatellut yritykset korostavat kansainvälisyyden ja viennin merkitystä liikevaihdon kasvattamisessa<br />
ja työpaikkojen turvaamisessa. Yksi haastatelluista yrityksistä totesikin, että yritys ei<br />
tunne rajoja kotimaassa eikä kansainvälisestikään. Tämä lausahdus tuntuu pitävän paikkansa<br />
myös muiden yritysten kohdalla. Vaikka vienti Kiinaan ei tällä hetkellä näyttelekään suurta roolia<br />
yritysten viennin osalta, Kiina koetaan kiinnostavana markkinana ja Kiinan energia- ja ympäristösektoria<br />
seurataan aktiivisesti.<br />
5.4 Sektorin kokemukset Kiinasta<br />
5.4.1 Koetut erityispiirteet<br />
Tätä tutkimusraporttia varten haastatellut yritykset korostavat Kiinan markkinoiden erityispiirteiden<br />
osalta kulttuuriaspekteja. Haastatelluista yrityksistä kolme painottaa kulttuuri- ja tapatuntemuksen<br />
merkitystä toimittaessa Kiinassa. Heidän mielestään on tärkeää ymmärtää esimerkiksi<br />
numeroihin liittyvää symboliikkaa ja pystyä myös ennakoimaan kulttuurillisia erityispiirteitä.<br />
Kulttuurillisten erityispiirteiden ennakointi saattaa kuitenkin olla hyvin vaikeaa; yksi yrityksistä<br />
kertoi joutuneensa ottamaan suunnitteluprosessissa huomioon uskomuksia jopa niin yksityiskohtaisella<br />
tasolla, että asiakas antoi suunnitteluprosessia varten lohikäärmeen mitat ja jotta lohikäärme<br />
mahtuisi kulkemaan vapaasti, oli paperikoneen valvomo nostettava lattiatasosta tolppien<br />
nokkaan.<br />
Haastateltavat myös korostivat sitä, että yrityksen pitäisi etukäteen tietää, miten Kiinassa toimitaan.<br />
Vientiprojektin aikana saattaa nousta esiin kulttuuriin, tapoihin tai sosiaaliseen käyttäytymi-
42<br />
seen liittyviä seikkoja, jotka olisi ollut hyvä tietää etukäteen. Kasvojen menettämistä pelätään ja<br />
aina ajattelumallit tai tapa esittää asioita eivät kohtaa. Asioita ei myöskään voi esittää Kiinassa<br />
yhtä suorasukaisesti kuin monessa muussa maassa. Kuitenkaan kulttuurilliset erityispiirteet eivät<br />
herätä erityisen negatiivisia tai positiivisia tuntemuksia. Toiminta Kiinassa koetaan hyvin pitkälti<br />
samanlaiseksi kuin muuallakin.<br />
Kulttuurillisten erityispiirteiden lisäksi kaksi yritystä painotti Kiinaan maantieteestä ja koosta<br />
syntyviä erityispiirteitä. Yksi yrityksistä korosti valtavia alueellisia eroja, jotka näkyvät selvimmin<br />
rakennuksissa ja infrastruktuurissa ja siirryttäessä rannikolta sisämaahan. Toinen kertoi pienten<br />
projektien olevan usein kannattamattomia. Suomen ja Kiinan välisen etäisyyden vuoksi logistiikka,<br />
huolinta ja työntekijöiden majoittaminen aiheuttavat lisäkustannuksia, mutta yritys kuitenkin<br />
tarkensi tämän liittyvän yleisestikin vientiprojekteihin.<br />
Haastatelluista yrityksistä kaksi painotti erityispiirteiden osalta oikeiden kontaktien merkitystä.<br />
Toinen näistä totesi, että Kiinassa toimittaessa olisi hyvä olla paikallinen yritys, joka toimii paikallisilla<br />
ehdoilla. Toinen puolestaan kuvaili Kiinaa perusturvalliseksi maaksi ja jatkoi, että Kiinassa<br />
on helppoa olla, mikäli oikeat kontaktit löytyvät. Ulkomaisen meno Kiinaan on tämän yrityksen<br />
mielestä tehty hankalaksi, sillä niin paljon toiminnasta on hyvien suhteiden varassa.<br />
5.4.2 Kohdatut haasteet<br />
Näiden erityispiirteiden lisäksi yrityksiä pyydettiin nimeämään haasteita, joita he kohtaavat kansainvälisessä<br />
liiketoiminnassa yleisesti tai erityisesti Kiinaan liittyen. Kaksi yrityksistä näki, että<br />
kiinalaiset hyvin ahkerina ja tunnollisia työntekijöitä ovat jo oppineet länsimaalaisille työskentelytavoille,<br />
jolloin suomalainen palkkataso ei ole kilpailukykyinen raa’an työn suhteen, jonka kiinalainen<br />
tekee mielellään itse ja myös halvemmalla. Länsimaalaisilta yrityksiltä haetaankin<br />
enemmän teknologista osaamista ja know-how:ta. Tästä johtuen kolmas yritys totesi, että kiinalaiset<br />
nähdään enemmänkin kilpailijoina kuin asiakkaina.
43<br />
Kaksi yritystä puolestaan nimesi kielitaito- ja kommunikaatio-ongelmat haasteeksi toimittaessa<br />
Kiinan markkinoilla. Kielitaitoon ja kommunikaatio-ongelmiin liittyvien haasteiden osalta toinen<br />
yritys tarkensi, etteivät läheskään kaikki kiinalaiset ole englanninkielentaitoisia ja useissa tapaamisissa<br />
pitää olla tulkki mukana. Toisaalta harvan suomalaisen kielitaito on riittävä, että keskustelu<br />
hyvinkin teknisesti spesifein termein olisi mahdollista. Kielitaidosta johtuvat haasteet vaikuttavat<br />
kommunikaatiomahdollisuuksiin; usein olisi hyvä voida keskustella kasvotusten ja nykyaikainen<br />
kommunikointi esimerkiksi sähköpostin, videoneuvottelujen tai muiden modernien teknologioiden<br />
varassa on vaikeaa.<br />
Kaksi yritystä kertoi rahaliikenteen olevan vaikeasti hallittavissa Kiinaan suuntautuvassa viennissä.<br />
Heidän mukaansa saatavien varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää kansainvälisessä kaupassa,<br />
johon pyritään esimerkiksi käyttämällä remburssia maksutapana. Remburssikauppa on yleinen<br />
maksutapa silloin, kun maariski on korkea ja se soveltuu hyvin myös projektiviennin, lähes jokaisen<br />
haastatellun yrityksen toimintamallin, maksutavaksi.<br />
Vientisubstanssiin, kielitaito- ja kommunikaatio-ongelmiin ja rahaliikenteeseen liittyvien haasteiden<br />
lisäksi seuraavat tekijät nousivat Kiinaan liittyviksi haasteiksi yrityshaastatteluissa. Yksi yritys<br />
koki, että suomalaisten yritysten pieni koko verrattuna kohdemarkkinan kokoon on haaste eikä<br />
tämän sanojen mukaan ”pieni suomalainen yritys voi lähteä kolkuttelemaan kaikkia ovia”.<br />
Toiseksi Kiinassa, kuten varmasti monessa muussakin maassa, on mentävä kohdemaan ehdoilla.<br />
Esimerkiksi kulttuurillisten erityispiirteiden vuoksi toimintatavat saattavat olla hyvinkin erilaiset<br />
ja näin ollen ”ei auta taistella tuulimyllyjä vastaan”.<br />
Kolmanneksi erityispiirteeksi nousi vielä säännösten ajantasaisuuteen liittyvä problematiikka,<br />
jonka nähdään olevan Kiinalle ja Venäjälle yhteinen tekijä. Paikalliset säännökset ja lait muuttuvat<br />
jatkuvasti ja onkin varmistettava, että säännökset ja lait joiden mukaan toimitaan, ovat ajan<br />
tasalla.
44<br />
5.4.3 Tunnistetut mahdollisuudet<br />
Suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna Kiinan ympäristömarkkinat ovat valtavat. Kiinan ympäristönsuojeluministeriön<br />
varapääjohtaja Luo Yi arvioi syksyllä 2008 ympäristösektorin kokonaismarkkinan<br />
olevan 1100 miljardin euron suuruinen. Markkinat ovat kasvaneet noin 15 % vuodessa<br />
ja kasvun uskotaan jatkuvan. (FECC, 2010) Suoritettujen yrityshaastatteluiden pohjalta<br />
voidaan todeta, että yritykset myös tiedostavat Kiinan ympäristömarkkinoiden potentiaalin.<br />
Ympäristöalan mahdollisuuksia on tutkittu tarkemmin Kouvolan seudulla ”Ympäristö- ja energialiiketoiminnan<br />
kehittäminen sekä osaamisen vaihto osana Kouvolan Kiina-yhteistyötä” -<br />
projektissa. Kesällä 2008 alkanut <strong>hanke</strong> päättyi 31.8.2010. Projektissa keskityttiin erityisesti aurinko-,<br />
tuuli- ja bioenergian sekä biopolttoaineiden markkinoihin, ja edellytyksiin näiden liiketoiminnan<br />
rakentamiseen Kouvolan seudulle, uusien innovaatioiden ja osaamisen tukemiseen, ja<br />
Kiinan markkinoiden ja osaamisen hyödyntämiseen. (EAKR 801908 -projektin loppuraportti,<br />
2010) Koska edellä mainittu <strong>hanke</strong> on tutkinut ympäristöalan mahdollisuuksia tarkemmin kuin<br />
KURKI-hankkeen puitteissa on mahdollista, käymme läpi näitä mahdollisuuksia. KURKIhankkeessa<br />
suoritettujen haastattelujen perusteella esille nousseet mahdollisuudet ovat pitkälti<br />
yksittäisten yritysten näkemyksiä omalta toimialaltaan eikä niiden pohjalta voi vetää laajempia<br />
analyysejä.
45<br />
Ympäristö- ja energialiiketoiminnan kehittäminen -projektissa arvioitiin suomalaisten ja kiinalaisten<br />
yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa potentiaalisia liiketoiminta-alueita ympäristötoimialalla.<br />
Arvioinnit tehtiin seuraavista liiketoiminta-alueista:<br />
Kiinan biomassaresurssit<br />
Oljen hyödyntäminen energiakäytössä<br />
Biohiilimarkkina ja -teknologia Kiinassa<br />
Pellettiteknologia ja -markkina Kiinassa<br />
Tilakohtainen biomassan poltto Kiinassa<br />
Kotitalouskohtainen biokaasun tuotanto<br />
Aurinkolämpömarkkina ja -teknologia Kiinassa<br />
Projektin loppuraportti toteaa, että Kouvolan seudulla on varsin vähän aidosti uusiutuvien energioiden<br />
toimialalla toimivia yrityksiä tai tutkimus- ja koulutuslaitoksia. Erityisesti alan tuotekehityksen<br />
ja innovaatiotoiminnan määrä on alhainen. Toimialan yritysten kokemus Kiinan markkinoista<br />
on hyvin rajallista. IP-oikeuksien suojaaminen ja kulttuurierojen tuomat haasteet herättävät<br />
myös ristiriitaisia tunteita. Markkinoiden potentiaali kuitenkin tunnistetaan. (EAKR 801908 -<br />
projektin loppuraportti, 2010) KURKI-hankkeen tutkimuksessa nousivat esille pitkälti samat asiat.<br />
Suurimpana kysymyksenä, mitä on se osaaminen Kouvolan seudulla, jota kannattaa lähteä<br />
viemään Kiinaan? Onko kyse yksittäisistä yrityksistä vai onko mahdollista, että Kouvolaan muodostuisi<br />
jonkinasteinen klusteri alan yritysten kesken? Kiinan mahdollisuudet tunnistetaan, mutta<br />
onko toimijoilla rohkeutta ottaa askelia Kiinan suuntaan?<br />
Loppuraportin mukaan suurin potentiaali löytyy Kouvolan seudullakin bioenergian alueelta. Valtiovallan<br />
merkittävä tuki, luontaiset kotimarkkinat, puunjalostusteollisuuden olemassa olevat rakenteet<br />
ja osaaminen sekä kaupungin tarve oman energiahuollon ympäristöystävällisyyden kehittämiseksi<br />
tarjoavat hyvän pohjan bioenergiateknologiaan ja -osaamiseen panostamiseen. Loppuraportti<br />
suosittaa kuitenkin laajempaa näkökulmaa bioenergian raaka-ainepohjaan, ja toteaa, että<br />
Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) Biosammon myötä Kouvolassa on kehittymässä ainutlaatuista<br />
osaamista maatalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen energiakäytössä. (EAKR<br />
801908 -projektin loppuraportti, 2010)
46<br />
Projektin loppuraportti suosittaa jatkotutkittavaksi Kouvolan seudulla seuraavia teknologiaalueita:<br />
Biomassan hiilletys Suomessa<br />
Biomassan kaasuttaminen maakaasuverkkoon<br />
Pellettien raaka-ainepohjan laajentaminen<br />
Haasteista ja erityisesti kulttuurillisista erityispiirteistä huolimatta Kiinan nähdään tarjoavan esimerkiksi<br />
seuraavia mahdollisuuksia:<br />
Kemiallinen metsäteollisuus on siirtynyt Kaukoitään ja muihin kehittyviin maihin<br />
Mikäli Suomessa ei investoida, muualla kyllä voidaan investoida<br />
Omalle alalle pätevien työntekijöiden saaminen voi olla tulevaisuudessa ongelma: työ<br />
voitaisiin teettää esimerkiksi Kiinassa<br />
Hiilenvalmistuslaitteet, Kiinan turvetuotannon tila kiinnosta<br />
Yritykset voisivat yhdessä hakea näkyvyyttä, paketoida pienempiä paloja isoiksi kokonaisuuksiksi<br />
5.4.4 Sektorin kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä osaaminen ja resurssit<br />
Kaikkien haastateltujen yritysten toimiessa kansainvälisesti, yritykset ovat kerryttäneet laajaalaisesti<br />
osaamista kansainväliseen liiketoimintaan liittyen. Kokemukset kansainvälisestä liiketoiminnasta<br />
ovat myönteisiä ja yritykset ovat kokeneet onnistuneensa ulkomaan vientiprojekteissa<br />
hyvin. Ensisijaisesti yrityksiä motivoi kansainvälistymiseen globalisoituminen ja liikevaihdon<br />
kasvattaminen, mutta kansainvälisyyttä ohjaa myös tahtotila ja kunnianhimo. Kansainvälisyyden<br />
koetaan olevan arkipäivää eikä vain Suomen katsota riittävän. Vaikka suomalainen yritys saattaakin<br />
olla esimerkiksi Kiinan kokoisen markkinan rinnalla pieni, pienestä koosta voi olla myös<br />
hyötyä; eräs yritys kertoi olevansa vahva pienissä toimituksissa, jotka eivät kiinnosta isoja yrityksiä.
47<br />
Kansainvälisessä liiketoiminnassa tarvitaan monenlaista osaamista. Osaamista on haettu oman<br />
yrityksen ulkopuolelta esimerkiksi ostamalla kieli- ja kulttuurikoulutuspalveluita tai osallistumalla<br />
seminaareihin. Osa yrityksistä joutuu myös sopeuttamaan tuote- tai palveluvalikoimaansa ja<br />
tekemään muutoksia lopputuotteeseen tai -palveluun kohdemarkkinan mukaan. Modifioinnin ei<br />
kuitenkaan nähdä aiheuttavan suuria kustannuksia tai haasteita. Kohdemarkkinan mukaiseen räätälöintiin<br />
liittyvä osaaminen löytyy jo yrityksistä ja tarvittaessa esimerkiksi dokumenttien lokalisointia<br />
voidaan ostaakin. Erityisesti suunnittelutoimialalla toimivat yritykset näkevät käyttämiensä<br />
ohjelmistojen taipuvan hyvin maakohtaisiin vaatimuksiin.<br />
Yksi yrityksistä mainitsi pienen koon ja niukkojen resurssien tekevän kansainvälisestä liiketoiminnasta<br />
haastavaa, mutta toinen isompi yritys puolestaan on pystynyt eriyttämään kymmenkunta<br />
henkilöä työskentelemään pelkästään kansainvälisten toimintojen parissa. Haastateltujen yritysten<br />
keskuudessa kulttuuri- ja maatuntemus osoittautui laajaksi; eräs yrityksistä kertoi, että yritys<br />
on tehnyt yli 60 maassa projekteja. Henkilöstön koetaan olevan osaavaan ja pärjäävän hyvin<br />
kansainvälisissä tehtävissä. Suomalainen suunnitteluosaaminen on korkealla tasolla ja arvostettua<br />
ja kansainvälisyyteen kannustetaan esimerkiksi tukemalla vieraiden kielien opiskelua. Kontaktiverkostoja<br />
on myös pyritty rakentamaan niin, että vaikka ne tällä hetkellä eivät vielä johdakaan<br />
liikesuhteeseen, ne voivat myöhemmin poikia jotain.<br />
5.4.5 Tarvittava osaaminen ja resurssit kansainväliseen liiketoimintaan<br />
Edellä mainittujen osaamisalueiden ja resurssien lisäksi yritykset katsovat selkeästi tarvitsevansa<br />
lisää osaamista ja resurssejakin. Pääsääntöisesti haastatellut yritykset näkevät pystyvänsä kehittämään<br />
liiketoimintaansa ja vientisubstanssiaan itse, mutta erityisesti liiketoiminnan kehittämiseen<br />
ja vientiin kaivataan tukitoimia.<br />
Tärkeimmiksi osaamis- ja resurssitarpeiksi nousevat kielitaito sekä myynti ja markkinointi. Nämä<br />
mainitsi neljä yritystä. Kielitaito käsittää myös kulttuuri- ja tapakoulutuksen. Yksi neljästä yrityksestä<br />
kuitenkin totesi, ettei kieleen, kulttuuriin tai tapoihin liittyvä koulutus saisi olla liian
48<br />
yleisluontoista, vaan koulutuksen tulisi olla räätälöidympää käsitellen esimerkiksi johtamiskäytäntöjä<br />
kohdemaan osalta. Myyntiin ja markkinointiin liittyen yritykset lähinnä kokivat, ettei näille<br />
toiminnoille jää tarpeeksi aikaa eikä sitä osata oikein tehdäkään.<br />
Haastatelluista yrityksistä kolme mainitsi tarvitsevansa lisää tietoa. Yksi näistä kertoi, ettei tiedä,<br />
mistä tarvitsemaansa tietoa saisi ja toinen kertoi, ettei saatavilla oleva informaatio ole tarpeeksi<br />
relevanttia. Tietoa kaivataan yleisesti markkinasta ja markkinamahdollisuuksista sekä spesifimmin<br />
tietyistä yrityskohtaisista asioista.<br />
Kahdesti haastateltavat mainitsivat seuraavat asiat: rahoitusjärjestelyihin ja rahaliikenteen hoitamiseen<br />
ei ole tällä hetkellä riittävästi osaamista, maa- tai kauppakohtaista riskitasoa ei osata arvioida<br />
eikä riskeiltä osata suojautua, maan erityispiirteistä johtuen ei aina osata päätellä, kuka henkilöstöstä<br />
sopii minnekin sekä lokalisointia ei aina osata tehdä eikä lokalisoitavia tuotteita osata<br />
hinnoitella muutoin kuin arvaamalla. Näiden lisäksi yksi yritys mainitsi tarvitsevansa oikeanlaisen<br />
kontaktiverkoston.<br />
5.5 Tukimuodot kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen<br />
5.5.1 Julkinen valta<br />
Osaamis- ja resurssitarpeiden osalta yritykset näkevät, että niin julkinen valta ja ulkopuoliset tahot<br />
kuin yritykset yhdessä voivat täyttää näitä tarpeita. Haastatelluista yrityksistä kaksi on hakenut<br />
apua ja tukea julkiselta vallalta tai ulkopuolisilta tahoilta ja myös saanut sitä. Kaksi yritystä ei<br />
ole hakenut eikä myöskään saanut sitä. Kolme yrityksistä on hakenut, mutta ei ole saanut apua tai<br />
tukea tai kokemukset saadusta avusta ja tuesta ovat olleet negatiivisia.<br />
Haastatteluissa kaksi yritystä mainitsi Kouvola Innovation Oy:n potentiaalisena tahona auttamaan<br />
ja tukemaan yrityksiä kansainvälisyyteen liittyen. Kaksi yritystä myös mainitsi Finpron. Kolme
49<br />
yritystä kuitenkin totesi, että sillä kuka auttaa tai tukee ei niinkään ole väliä; avun tai tuen sisältö<br />
ratkaisee.<br />
Yrityksistä kolme toivoi saavansa apua vienninedistämiseen. Yhtenä toimintamuotona vienninedistämisen<br />
suhteen mainittiin vientirenkaat, mutta kokemukset näistä vaihtelivat. Negatiivisia<br />
kokemuksia omaavat yritykset kuitenkin mainitsivat, että vientirenkaat voisivat toimia, kunhan<br />
ne olisivat tarpeeksi fokusoituneita, niihin osallistuvat yritykset täydentäisivät toisiaan ja niillä<br />
olisi aktiivinen vetäjä.<br />
Kolme yrityksistä toivoi saavansa tietoa selvitysten, koulutusten tai seminaarien muodossa. Kolme<br />
mainitsi myös avun tai tuen konkretisoituvan rahoituksena, joko yrityskohtaisesti tai siten, että<br />
vientiä edistävien organisaatioiden rahoitus turvattaisiin jatkossakin. Julkiselta vallalta toivottiin<br />
myös kaupan esteiden poistamista ja rajamuodollisuuksien helpottamista kahden yrityksen<br />
taholta. Yksi yritys toivoi myös saavansa apua kontaktoinnissa ja sopivien asiakkaiden löytämisessä.<br />
5.5.2 Yritysten välinen yhteistyö<br />
Yritysten välinen yhteistyö nähdään sektorilla keinona, jolla toisaalta voidaan pilkkoa isoja tilauksia<br />
pienempiin osiin, mutta toisaalta myös yhdistää pienempiä tilauksia suuremmaksi kokonaisuudeksi.<br />
Kaikilla kahdeksalla haastatellulla yrityksellä on yleisesti positiivinen suhtautuminen<br />
yritysten väliseen yhteistyöhön liiketoiminnan kehittämisen tukimuotona. Yksi haastatelluista<br />
yrityksistä tarkensi positiivisen suhtautumisensa rajoittuvan yritysten väliseen yhteistyöhön isoissa<br />
kansainvälisissä projekteissa. Kaksi puolestaan suhtautui skeptisesti yritysten väliseen yhteistyöhön<br />
liiketoiminnan kehittämisen tukimuotona kysyen, onko mahdollisesti olemassa muita tukimuotoja<br />
kuin heidän mielestään ilmiselvä ja usein huonolla menestyksellä kokeiltu yhteistyö<br />
esimerkiksi vientirenkaiden muodossa.
50<br />
Yrityksistä kuusi näkee yritysten välisen yhteistyön olevan hedelmällisintä silloin, kun ei tehdä<br />
kilpailevien yritysten kanssa yhteistyötä. He näkevät, että ei-kilpailevien yritysten välinen yhteistyö,<br />
joka perustuu yritysten komplementaarisuuteen eli esimerkiksi toisiaan täydentävään osaamiseen<br />
tai tuote- tai palveluvalikoimaan tai alihankintasuhteeseen on tuottoisampaa. Neljä yritystä<br />
puolestaan näki, että myös kilpailevien yritysten kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä ja sitä<br />
tehdäänkin.<br />
Yrityksistä kaksi kallistui epäformaalin yritysten välisen yhteistyön puoleen. Epäformaali yhteistyö<br />
tarkoittaa heidän mielestään esimerkiksi vinkkien antamista, yhteistapaamisia ja jopa oman<br />
henkilökohtaisen jaksamisen kannalta tukiverkostoa. Kaksi yritystä näki formaalin ja selkeästi<br />
johonkin keskittyvän yhteistyön olevan hedelmällistä. Yhteistyö voisi keskittyä heidän mielestään<br />
yhteiseen markkinointiin, näkyvyyden parantamiseen esimerkiksi messuilla tai tuotekehitykseen.<br />
5.5.3 Yritysten välisen yhteistyön menestystekijät, hyödyt ja riskit<br />
Selkeänä menestystekijänä yritysten välisessä yhteistyössä haastateltavat näkivät rajojen määrittämisen.<br />
Viisi yritystä kahdeksasta korosti vastuualueiden määrittämisen tärkeyttä, toisin sanoen<br />
verkostomaisessa toimintamuodossa on rajattava, kuka tekee mitäkin. Tähän liittyen tärkeäksi<br />
nähtiin myös se, että jokainen yhteistyöhön osallistuva yritys on itse taloudellisessa vastuussa<br />
lopputilaajaan. Rajojen, vastuiden ja tehtäväkenttien määrittelemiseen liittyy myös pelisääntöjen<br />
määrittäminen yhteistyössä. On sovittava selkeästi, miten yhteistyötä toteutetaan ja jokaisen on<br />
myös hyödyttävä yhteistyöstä. Luottamuksen rakentamista korosti näiden tekijöiden lisäksi yksi<br />
yritys ja yksi puolestaan näki menestystekijänä sen, ettei tehdä yhteistyötä kilpailevien yritysten<br />
kanssa.<br />
Yritysten välisessä yhteistyössä kolme yritystä nosti tärkeimmäksi hyödyksi verkoston tarjoaman<br />
mahdollisuuden fokusoitua omaan ydinosaamiseen. Samaan teemaan liittyen kolme yritystä myös<br />
mainitsi hyötynä laaja-alaisemman kokonaisuuden ja laaja-alaisemmat resurssit. Kaksi yritystä
51<br />
puolestaan näki kuormituksen tasaamisen ja suuremman kokonaisuuden pilkkomisen hyötynä,<br />
samoin kaksi yritystä korosti verkoston tarjoamana hyötynä näkyvyyttä ja yhteistä markkinointia<br />
ja kaksi yritystä kertoi kustannussäästöjen olevan yritysten välisen yhteistyön hyöty.<br />
Näiden lisäksi yritykset mainitsivat hyötyinä verkoston tarjoaman tuen esimerkiksi henkilökohtaiselle<br />
jaksamiselle, vinkkien saamisen, kansainvälistymisen yhdessä muiden kanssa, mahdollisuuden<br />
suurempiin projekteihin, kompetenssien lisäyksien ja oppimisen kilpailijoilta. Riskeiksi,<br />
hankaluuksiksi tai ongelmiksi yritysten välisessä yhteistyössä nähdään mahdollisuus<br />
ideavuotoon. Hintaneuvottelut koetaan hankaliksi sekä riskin tuloksen jakaminen ei ole aina sujunut<br />
toivotulla tavalla. Rajapintojen koordinointi yritysten välillä on myös koettu ongelmalliseksi.
52<br />
6 JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
6.1 Energia- ja ympäristösektori Kiina-kontekstissa<br />
Haastattelujen perusteella Kymenlaakson energia- ja ympäristösektorilla on tunnistettavissa hyvin<br />
vahvuuksia ja toisaalta Kiinan energia- ja ympäristösektoriin liittyviä mahdollisuuksia. Tärkeimmiksi<br />
vahvuuksiksi haastattelujen perusteella Kymenlaakson energia- ja ympäristösektorilla<br />
nousevat seuraavat tekijät. Yritysten keskuudessa kansainvälisyys on tahtotila ja yritykset eivät<br />
ole pitäytyneet vain kansallisissa markkinoissa. Yritykset myös haluavat tehdä keskenään yhteistyötä<br />
pyrkiäkseen edistämään alueen vientiä kansainvälisille markkinoille. Sektorilla toimivat yritykset<br />
ovat myös hankkineet jo paljon kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä osalta<br />
löytyy osaamista myös kohdemarkkinaan eli Kiinaan liittyen.<br />
Toisaalta energia- ja ympäristösektorilla on myös heikkoutensa. Erityisesti energia- ja ympäristösektori<br />
edustuu hyvin välillisesti suunnittelutoimistojen kautta. Varsinaista energia- ja ympäristösektorin<br />
osaamista ollaan vasta synnyttämässä Kymenlaakson alueelle. Suunnittelutoimistojen<br />
luonteen vuoksi tarjoama kansainvälisille markkinoille on myös hyvin palvelukeskeistä ja palveluiden<br />
myynti Kiinassa on usein haastavaa. Mikäli Kymenlaakson alueelle saadaan synnytettyä<br />
aitoa energia- ja ympäristösektorin osaamista, konkreettisia ja mahdollisesti helpommin myytäviä<br />
lopputuotteita on myös mahdollista synnyttää.<br />
Heikkoutena sektorilla on uskalluksen ja riskinottokyvyn puute. Sektorin yritykset menevät niin<br />
sanotusti mieluiten sinne, missä on turvallisinta. Venäjäkin viennin kohdemarkkinana arveluttaa<br />
sektorilla toimivia yrityksiä riskien puolesta. Heikkoutena sektorilla ilmenee myös se, että Kiina<br />
kansainvälistymisen kohdemarkkinana on melko alhaisella prioriteetilla Kouvola Innovation<br />
Oy:n ja kaupungin taholla, jolloin yritysten voi olla hankalampaa saada tarvitsemaansa apua tai<br />
tukea.
53<br />
Mahdollisuuksia Kiinan energia- ja ympäristösektoriin liittyen luo Suomen ja Kiinan valtioiden<br />
välinen yhteistyö. Valtioiden välisen yhteistyön lisäksi Suomen sisällä voitaisiin tehdä paljon<br />
enemmän yhteistyötä liittyen vienninedistämispyrkimyksiin. Suomessa on alueellisia, Kiinaan<br />
liittyvien kansainvälistymispalveluiden osaamiskeskittymiä, joiden tulisi tehdä yhteistyötä suorassa<br />
ja/tai epäsuorassa vienninedistämisessä. Suorassa vienninedistämisessä olisi mahdollista<br />
räätälöidä yksittäiselle yritykselle palveluita, kun taas epäsuorassa vienninedistämisessä viennin<br />
tukena toimisi esimerkiksi yhteinen esite. Kymenlaaksolla ja erityisesti Kouvolalla on myös olemassa<br />
pohja ystävyyskaupunkisuhteiden elvyttämiseen. Kiinassa energia- ja ympäristösektorilla<br />
kansallinen draivi sektorin kehittämiseen on kova: lain voimin kiinalaisia pyritään patistamaan<br />
entistä vahvemmin uusiutuvien energialähteiden käyttöön.<br />
Toisaalta uhkina Kiinan energia- ja ympäristösektoriin liittyen Suomi saattaa olla ajoitukseltaan<br />
myöhässä. Laki uusiutuvien energialähteiden käytöstä on jo 5 vuotta vanha. Kymenlaakson energia-<br />
ja ympäristösektorin yritysten tulisikin pystyä löytämään ns. low hanging fruits -kohteita eli<br />
helposti poimittavia pienempiä kohteita. Suuret projektit ovat todennäköisesti jo menneet, joten<br />
erikoistumalla Kiinan markkinoille olisi helpompi mennä. Uhka Kiinan energia- ja ympäristösektoriin<br />
liittyen on myös se, ettei fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenekään Kiinassa vaikuttaen<br />
näin ollen negatiivisesti uusiutuvien energialähteiden kysyntään.<br />
Vaikka pohja ystävyyskaupunkisuhteiden elvyttämiseen onkin olemassa, uhkana nähdään tilanne,<br />
jossa ystävyyskaupunkisuhteita ei kuitenkaan saada elvytettyä. Kouvolan kaupungin taholta Kiina-linkkeinä<br />
toimineet Aimo Ahti ja Sirkku Seila ovat myös jäämässä eläkkeelle, jolloin heidän<br />
kontaktinsa saatetaan menettää. Tähän liittyvä uhka on, että yritysten julkilausumia toiveita<br />
apuun ja tukeen liittyen ei kuunnella.<br />
Energia- ja ympäristösektoriin liittyvää osaamista ollaan synnyttämässä Kymenlaakson alueella.<br />
Uhkana voidaan näin ollen nähdä, ettei jossain määrin pakotettu osaamisen synnyttäminen tulekaan<br />
kantamaan hedelmää. Kouvolan ja Kymenlaakson soisi tekevän paljon yhteistyötä muiden<br />
seudullisten kehittämisyhtiöiden kanssa.
54<br />
6.2 Hankkeen tulostavoitteisiin pääseminen<br />
Tässä luvussa annetaan suosituksia siitä, kuinka KURKI-hankkeen tulostavoitteisiin (liite 1) on<br />
mahdollista päästä. Koska tulostavoitteista on mahdollista luoda laajempia kokonaisuuksia, raportissa<br />
annetaan suosituksia liittyen näihin suurempiin kokonaisuuksiin.<br />
KURKI-hankkeen ensimmäisenä listattuna tavoitteena on, että uutta yritystoimintaa syntyy Kouvolan<br />
seudun Kiina-yhteistyöhön. Kuten edellisessä luvussa mahdollisuuksien ja uhkien kohdalla<br />
käsiteltiin, on uhkana se, että erityisesti energia- ja ympäristösektorille synnytetään pakotettua<br />
osaamista. Toiseksi, alueen heikkous on se, että tällä hetkellä Kiina on hyvin alhaisella prioriteetilla<br />
niin Kouvolan kaupungin kuin Kouvola Innovation Oy:n taholla. Alueella tapahtuvien rakennemuutoksista<br />
johtuen, alueella toimivia yrityksiä tulisi myös tukea suuntamaan liiketoimintaansa<br />
uudelleen. Uuden yritystoiminnan ja uuden osaamisen syntyminen alueelle on hyvinkin<br />
mahdollista, kunhan se saa tapahtua luonnollisesti ja yrittäjälähtöisesti.<br />
Toisena listattuna tulostavoitteena on, että yritysten, organisaatioiden ja yhteisöjen Kiinaan liittyvien<br />
liiketoimintojen tietotaitoa ja kansainvälistymisen valmiuksia parannetaan mm. KURKI-<br />
Diploman avulla. Pohjautuen yrityshaastatteluista saataviin tuloksiin, yritykset kokivat tarvitsevansa<br />
lisää osaamista ja resursseja liittyen kielitaitoon, kulttuuriin ja tapoihin. Toisaalta yritykset<br />
myös toivoivat, että saatava koulutus ei ole liian yleisluontoista. KURKI-Diploman jatkokehityksen<br />
kannalta olisikin suotavaa, että se sisältäisi yleishyödyllisen informaation lisäksi myös fokusoidumpia<br />
tietoiskuja.<br />
Seuraavat tulostavoitteet on mahdollista käsitellä laajempana kokonaisuutena liittyen alueen yritysten<br />
väliseen yhteistyöhön Kiina-kontekstissa:<br />
3. Kiina-verkostosta muodostuu aktiivinen toimija liiketoiminnan-alueille Kymenlaaksossa<br />
ja Kouvolan seudulla<br />
6. Kiina-portaalista luodaan pysyvä toimintamuoto ja kansallinen esimerkki<br />
alueellisen yhteistyön toimintamuodoista
55<br />
7. Kouvolan seudun ympäristö- ja matkailualan yritykset ja järjestöt saadaan toimimaan<br />
Kiinan suhteen aktiivisesti ja kehittämään alan yhteistyötä Kymenlaaksossa<br />
Pohjautuen yrityshaastatteluihin, yritykset niin energia- ja ympäristösektorilla kuin matkailusektorilla<br />
ovat halukkaita tekemään yhteistyötä keskenään, kunhan yhteistyöllä on jokin selkeästi<br />
saavutettava hyöty ja päämäärä. Täten, ollakseen todellista yhteistyötä, yhteistyön pitäisi olla yrityslähtöistä<br />
ja yritysten tarpeita vastaavaa. Toisaalta osa yrityksistä myös toivoi, että verkostolla<br />
olisi mahdollisesti jopa täysipäiväinen, aktiivinen vetäjä. Onkin kyseenalaista riittääkö yleishyödyllinen<br />
verkosto aktivoimaan yrityksiä osallistumaan; yhteistyöltä kun selkeästi kaivataan<br />
hyötyä ja vaikutusta viivan alle jäävään tulokseen. Matkailupuolella yritysten välinen yhteistyö<br />
saattanee olla helpompaa, sillä tarjottavat palvelut näyttävät olevan enemmän komplementaarisia,<br />
jolloin niitä on helpompi paketoida suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja esimerkiksi markkinoida<br />
yhdessä. Energia- ja ympäristösektorilla puolestaan tuote- ja palveluvalikoima on tässä vaiheessa<br />
vielä melko geneerinen ja suunnittelutarjonta sisältää paljon päällekkäisyyksiä. On kuitenkin<br />
huomioitava, että näkymä energia- ja ympäristösektoriin on ollut tutkimuksessa välillinen ja välittömästi<br />
sektoria on mahdollista tutkia vasta sitten, kun aitoa osaamista sektorille on alueella<br />
syntynyt. Näihin tulostavoitteisiin liittyen raportissa suositellaan, että Kymenlaaksossa tehtäisiin<br />
yhteistyötä muiden seudullisten kehittämisyhtiöiden kanssa, kuten Porin, Lahden, Jyväskylän ja<br />
Kuopion kanssa.<br />
Toiseksi laajemmaksi kokonaisuudeksi on mahdollista koota seuraavat tulostavoitteet liittyen<br />
koulutukseen ja koulutussektorin ja yritysten väliseen yhteistyöhön:<br />
4. Kouvolan seutuun vaikuttavia globaaleja haasteita ja alueellisia innovaatioympäristöjä<br />
pystytään tulkitsemaan paremmin ja tekemään toimijoiden käyttöön luotettavampia tulevaisuusennusteita<br />
5. Ajatushautomotoiminnan kautta kehitetään uusia vaihtoehtoja mm. kymenlaaksolaisten<br />
koulutusorganisaatioiden ja yrityselämän välisiin toimintoihin<br />
9. Uusin innovaatiojohtamista koskeva tieto siirtyy paremmin seudun yrityksien ja alueen<br />
kehittäjien käyttöön
56<br />
10. Yliopistojen kansainväliset yhteistyöverkostot ja tutkimustieto saadaan alueiden yritysten<br />
ja kehitysorganisaatioiden käyttöön paremmin<br />
Siinä missä KURKI-Diploma fokusoituu Kiinaan liiketoimintaympäristönä, edellä mainitut tulostavoitteet<br />
ja niihin liittyvä koulutussektorin ja yritysten välinen yhteistyö ei toteudu vain tietyssä<br />
kontekstissa (tietty markkina tai toimiala). Tulostavoitteisiin liittyen monitahoista yhteistyötä niin<br />
Kouvola Innovation Oy:n, Sinoan, LUT Kouvolan ja muiden koulutusorganisaatioiden, kuten<br />
KyAMK:n välillä tulee tehdä. Työskentely tulostavoitteisiin liittyen esimerkiksi seminaarien,<br />
workshopien, yhdistystoiminnan ja ajatushautomoiden muodossa on suotavaa ja myös toivottavaa.
57<br />
7 YHTEENVETO<br />
Kiinan nopeaa kehitystä, valtavia markkinoita ja monia mahdollisuuksia on korostettu mediassa<br />
jo pitkään. Suuryritykset ovat havainneet Kiinan kehityksen jo kauan aikaa ennen tätä ja pyrkineet<br />
hyötymään Kiinan tarjoamista mahdollisuuksista. Vähitellen kiinnostus Kiinaa kohtaan on<br />
tarttunut myös pienempiin toimijoihin ja monet pk-yritykset ovat lähteneet Kiinan markkinoille.<br />
Myös kaupungit ovat havainneet roolinsa merkityksen erityisesti pk-yritysten tukena ja luoneet<br />
ystävyys- tai yhteistyösuhteita kiinalaisten kaupunkien kanssa.<br />
Kiinan liiketoimintakulttuuria selvitettiin asiantuntijahaastatteluihin ja aiempiin tutkimuksiin perehtyen.<br />
Kiinan liiketoimintakulttuurissa on omat erityispiirteensä, mutta kulttuuri on kuitenkin<br />
länsimaistunut viime vuosina. Kiinassa ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, sillä kulttuuri vaihtelee<br />
alueittain, mutta menestyäkseen Kiinassa on kuitenkin syytä hallita kulttuurin perusteet. Suhteet<br />
ovat menestyksekkään liiketoiminnan ydin ja voidaankin sanoa, että Kiinassa know-who on tärkeämpää<br />
kuin know-how. Kaupunkien väliset suhteet ovat Kiinassa myös huomattavasti tärkeämmässä<br />
asemassa kuin länsimaissa ja tämän vuoksi monet suomalaiskaupungit ovat luoneet yhteistyösuhteita<br />
Kiinaan. Eräs asiantuntija totesi, että vasta virallinen kaupunkien välinen ystävyyssuhde<br />
avasi portit ja yritykset pääsivät oikeasti markkinoille. Jos yritys päättää hakeutua<br />
Kiinan markkinoille, ajatus miksi Kiinaan mennään, tulee olla täysin selvä. Hankkeeseen on<br />
myös oltava valmiina panostamaan, sillä menestyksekästä liiketoimintaa Kiinaan ei rakenneta<br />
hetkessä, vaan toiminta vaatii pitkäjänteisyyttä.<br />
Kouvolassa Kiina on ollut pinnalla pitkin 2000-lukua. Välillä odottavan positiivisessa mielessä,<br />
mutta viime ajat valitettavan negatiivisesti. Kouvolan kaupungilla on ollut aiemmin ystävyyskaupunkisuhde<br />
kiinalaiseen Jinhuan kaupunkiin ja yhteistyökaupunkisuhde Wenzhoun kaupunkiin.<br />
Uuden Kouvolan kaupungin synnyn myötä nämä suhteet purkautuivat ja tällä hetkellä vaikuttaa<br />
siltä, että Kouvola ei valitettavasti hyödynnä aiemmin kiinalaisten kanssa tehtyä yhteistyötä. Suhteet<br />
rakentaneet avainhenkilöt ovat jääneet tai jäämässä eläkkeelle ja tuntien kiinalaisen kulttuurin,<br />
uusien suhteiden rakentaminen alkaa alusta henkilöiden vaihduttua. Toisaalta, jos Kouvolan
58<br />
seudulla ei ole kiinnostusta Kiinan suuntaan, ystävyyssuhteita on turha rakentaa vain muodollisuuden<br />
vuoksi.<br />
Tutkimuksessa käsitellyt muut kaupungit ovat aloittaneet yhteistyön Kiinan suuntaan vuosina<br />
2005 – 2006 ja pitkäjänteinen työ on nyt alkanut tuottaa hedelmää. Uusiutuvat energiat ja ympäristöosaaminen<br />
ovat alat, jotka toimivat parhaimpina esimerkkeinä Kiinaan suuntautuvasta liiketoiminnasta.<br />
Finnish Environmental Cluster for China on esimerkki toimintamallista, jonka kautta<br />
saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää laajemmallakin tasolla. Eri kaupunkien toiminnoissa<br />
Kiinaan on päällekkäisyyksiä ja olisikin koko Suomen etu, jos Kiinan suuntaan näyttäydyttäisiin<br />
yhtenäisenä alueena eikä keskenään kilpailevina pikkukylinä.<br />
Energia- ja ympäristösektorilla on tapahtunut paljon muutoksia 2000-luvulla Kymenlaakson alueella.<br />
Paperintuotannon vähentäminen on vaikuttanut välillisesti myös monen muun alan työllisyyteen.<br />
Nopea muutos on kuitenkin kiihdyttänyt alueen tuotantorakenteen monipuolistumista.<br />
Sen sijaan energia- ja ympäristösektorit ovat aloja, joiden kehityksestä on positiivisia signaaleja<br />
myös Kymenlaaksossa ja näiden alojen odotetaan kehittyvän edelleen tulevaisuudessa. Energiaja<br />
ympäristösektorin moniin mahdollisuuksiin ei kuitenkaan toistaiseksi ole osattu Kymenlaaksossa<br />
tarttua parhaalla mahdollisella tavalla.
59<br />
LÄHTEET<br />
Agarwal, S. ja Ramaswami, S N. 1992. Choice of Foreign Market Entry Mode: Impact of Ownership,<br />
Location and Internalization Factors. Journal of International Business Studies,<br />
Anand, J. ja Delios, A. 2002. Absolute and relative resources as determinants of international acquisitions.<br />
Strategic Management Journal, Vol. 23, No. 2, pp. 119–134.<br />
Anderson, E. ja Gatignon, H. 1986. Modes of foreign entry: A transaction cost analysis and<br />
propositions. Journal of International Business Studies, Vol. 11, pp. 1-26.<br />
Barner-Rasmussen, W., Björkman, I., Enhrooth, M., Koveshnikov, A., Mäkelä, K., Vaara, E. ja<br />
Zhang, L. 2008. Cross-Border Competence Management in Emerging Markets: Voices from<br />
China and Russia. [WWW-dokumentti] [viitattu 2.12.2010] Saatavissa:<br />
http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Luotsi/fi/Dokumenttiarkisto/Vi<br />
estinta_ja_aktivointi/Julkaisut/CCM_workbook_2008-12-17_FINAL_for_Tekes.pdf<br />
Barney, J. B. 1991. Firm resources and sustained competitive advantage. Journal of Management,<br />
Vol. 17, pp. 99–120.<br />
BP. 2010. BP Statistical Review of World Energy Juna 2010. [WWW-dokumentti] [Viitattu<br />
28.10.2010] Saatavissa:<br />
http://www.bp.com/liveassets/bp_internet/globalbp/globalbp_uk_english/reports_and_publication<br />
s/statistical_energy_review_2008/STAGING/local_assets/2010_downloads/statistical_review_of<br />
_world_energy_full_report_2010.pdf<br />
Brass, D. J., Galaskiewicz, J., Greve, H. R. ja Tsai, W. 2004. Taking stock of networks and organizations:<br />
A multilevel perspective. Academy of Management Journal, Vol. 47, No. 6, pp. 795-<br />
817.
60<br />
Carei. 2010. Finland and China Friendship-City Relations.<br />
China Embassy. 2010. China and Finland. [WWW-dokumentti] [viitattu 15.11.2010] Saatavissa:<br />
http://www.chinaembassy-fi.org/eng/zfgx/t106153.htm<br />
CIA World Factbook. 2010. China. [WWW-dokumentti] [viitattu 20.10.2010] Saatavissa:<br />
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ch.html<br />
Das, T. K ja Teng B.-S. 2000. A Resource-Based Theory of Strategic Alliances. Journal of Management,<br />
Vol. 26, No. 1, pp. 31-61.<br />
Dyer, J. H. ja Singh, H. 1998. The relational view: Cooperative strategy and sources of interorganizational<br />
competitive advantage. Academy of Management Review, Vol. 23, No. 4, pp. 660-<br />
679.<br />
EIA. 2010. International energy statistics. [WWW-dokumentti] [viitattu 18.11.2010] Saatavissa:<br />
http://www.eia.doe.gov/international/<br />
FECC. 2010. Finnish Environmental Cluster for China. [WWW-dokumentti] [viitattu<br />
26.10.2010] Saatavissa: http://www.fecc.fi<br />
Gavusgil, S. T., Ghauri, P. N. ja Agarwal, M. R. 2002. Doing Business in Emerging Markets: Entry<br />
and Negotiation Strategies. Sage Publications, Thousand Oaks. 299 p.<br />
Grant, R. 1998. Contemporary strategy analysis. Oxford: Blackwell.<br />
Greenpeace. 2008. China after the Olympics: Lessons from Beijing. [WWW-dokumentti] [viitattu<br />
20.10.2010] Saatavissa: http://www.greenpeace.org/china/en/press/reports/green
61<br />
Gulati, R., Nohria, N. ja Zaheer, A. 2000. Strategic Networks. Strategic Management Journal,<br />
Vol. 21, pp. 203-215.<br />
Hedman, J. ja Kalling, T. 2003. The business model concept: theoretical underpinnings and empirical<br />
illustration. European Journal of Information Systems, Vol. 12, pp. 49-59.<br />
Hoskisson, R. E., Eden, L., Lau, C.M. ja Wright, M. 2000. Strategy in emerging economies.<br />
Academy of Management Journal, Vol. 43, pp. 249–267.<br />
Huotari, T-O. ja Seppälä, P. 2002. Kiinan kulttuuri. Keuruu: Otava.<br />
Håkansson, H. 1982. International Marketing and Purchasing of Industrial Goods. John Wiley &<br />
Sons.<br />
Jin, H., Lior, N. ja Zhang, X. 2010. Energy and its sustainable development for China – Editorial<br />
introduction and commentary for the special issue of Energy – The international journal. Energy,<br />
Vol. 35, Issue 11, pp. 4245-4506.<br />
Kanter, R. M. 1994. Collaborative Advantage: The Art of Alliances. Harvard Business Review,<br />
Vol. 72, Issue 4, pp. 96-208.<br />
Kettunen, E., Lintunen, J., Lu, W ja Kosonen, R. 2008. Suomalaisyritysten strategiat Kiinan<br />
muuttuvassa toimintaympäristössä. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja, B-98.<br />
Kogut, B. ja Singh, H. 1988. The effect of national culture on the choice of entry mode. Journal<br />
of International Business Studies, Vol. 19, pp. 411-432.<br />
Kouvola. 2010. Kouvolan elinkeinostrategian kehyssuunnitelma 2010-2013. [WWWdokumentti]<br />
[Viitattu 28.10.2010] Saatavissa:
62<br />
http://www.kouvola.fi/material/attachments/elinkeinotoimi/5lLeFfjqb/Kouvolan_elinkeinostrateg<br />
ian_kehyssuunnitelma_2010-2013.pdf<br />
Kouvolan kaupunki. 2009. Kouvolan seudun kuntien ystävyyskaupungit – tilanne 31.12.2008.<br />
16.4.2009. [WWW-dokumentti] [viitattu 9.11.2010] Saatavissa:<br />
http://www.kouvola.fi/material/attachments/kansainvalisetasiat/5kgjoc045/Kouvola_Vertailutaul<br />
ukko_Ystavakunnat_160409.pdf<br />
Kuitunen, K., Räsänen, P., Mikkola, M. ja Kuivanen, R. 1999. Kehittyvä yritysverkosto – Toimittajaverkostot<br />
kilpailukyvyn ja osaamisen lähteenä. Valtion <strong>teknillinen</strong> tutkimuskeskus, VTT tiedotteita<br />
1976. 148 s.<br />
Kymenlaakson kauppakamari. 2009. Kymenlaakson toimialakatsaus. [WWW-dokumentti] [viitattu<br />
9.10.2010] Saatavissa:<br />
http://www.kouvola.fi/material/attachments/elinkeinotoimi/5fhtdfEar/Kymenlaakson_toimialakat<br />
saus_1-2009.pdf<br />
Kymenlaakson kauppakamari. 2010. Kymenlaakson toimialakatsaus. [WWW-dokumentti] [viitattu<br />
9.10.2010] Saatavissa:<br />
http://www.kymichamber.fi/liitetiedostot/Kymenlaakson_toimialakatsaus_1_2010.pdf.<br />
Kymenlaakson Liitto. 2010. Elinkeinot. [WWW-dokumentti] [viitattu 9.10.2010] Saatavissa:<br />
http://www.kymenlaakso.fi/suunnittelu_ja_kehittaminen/Yhdyskuntarakenne/elinkeinot.jsp<br />
Lehto, T. ja Valkokari, K. 2003. Verkoston kehittämisen työkalupakki. Työministeriö, Työelämän<br />
kehittämisohjelma. 33 s.<br />
Luo, Y. ja Peng, M. W. 1999. Learning to compete in a transition economy: experience, environment,<br />
and performance. Journal of International Business Studies, Vol. 30, pp. 269–296.
63<br />
Meyer, K.E. ja Peng, M.W. 2005. Probing theoretically into Central and Eastern Europe: transactions,<br />
resources, and institutions. Journal of International Business Studies, Vol. 36, No. 6, pp.<br />
600–621.<br />
Meyer K.E. ja Tran Y. T. T. 2006. Market penetration and acquisition strategies for emerging<br />
economies. Long Range Planning, Vol. 39, No. 2, pp. 177–197.<br />
Meyer, K. E., Estrin, S., Bhaumik, S. K. ja Peng, M. W. 2009. Institutions, Resources, and Entry<br />
Strategies in Emerging Economies. Strategic Management Journal, Vol. 30, Issue 1, pp. 61-80.<br />
OECD. 2010. OECD Economic Surveys – China. Volume 2010/6. February 2010. [WWWdokumentti]<br />
[viitattu 16.11.2010] Saatavissa:<br />
http://www.oecd.org/document/43/0,3746,en_2649_34571_44477419_1_1_1_1,00.html<br />
Oulun kaupunki. 2010. Hangzhou-Oulu -yhteistyösopimus allekirjoitettiin tänään Kiinassa.<br />
15.10.2010 [WWW-dokumentti] [viitattu 9.11.2010] Saatavissa:<br />
http://www.ouka.fi/Tiedote3.asp?ID=15820<br />
Pan, Y. ja Tse, D. K. 2000. The Hierarchical Model of Market Entry Modes. Journal of International<br />
Business Studies, Vol. 31, Issue 4, pp. 535-554.<br />
Parker, D. ja Hartley, K. 1997. The economics of partnership sourcing versus adversarial competition:<br />
a critique. European Journal of Purchasing & Supply Management, Vol. 3, No. 2, pp. 115-<br />
125.<br />
Podolny, J. M. ja Page, K. L. 1998. Network forms of organization. Annual Review of Sociology,<br />
Vol. 24, pp. 57-76.<br />
Porter, Michael E. 1980. Competitive strategy. The Free Press. New York
64<br />
Powell, W. W. 1987. Hybrid Organizational Arrangements: New Form or Transitional Development?<br />
California Management Review, Fall 1987, pp. 67-87.<br />
Ring, P. S. ja Van de Ven, A. H. 1994. Developmental Process of Cooperative Interorganizational<br />
Relationships. The Academy of Management Review, Vol. 19, Issue 1, pp. 90-118.<br />
Rugman, A. M., Collinson, S. ja Hodgetts, R. M. 2006. International Business. Pearson Education,<br />
Essex. 664 p.<br />
Schmutzler de Uribe, J., Ebel, B. ja Hofer, M. B. 2007. Conquering the Dragon – Entry Strategies<br />
for the Chinese Market. Teoksessa Hofer, M. B ja Ebel, B. (toimittaneet). 2007. Business Success<br />
in China. Springer, Berlin.<br />
Tse, D. K., Pan Y. ja Au K. Y. 1997. How MNCs choose entry modes and form alliances: the<br />
China experience. Journal of International Business Studies, Vol. 28, pp. 779–806.<br />
Turnbull, P., Ford, D. ja Cunningham, M. 1996. Interaction, relationships and networks in business<br />
markets: an evolving perspective. Journal of Business & Industrial Marketing, Vol. 11, No.<br />
3/4, pp. 44-62.<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2010. Äkillisen rakennemuutoksen alueet. [WWW-dokumentti] [viitattu<br />
28.10.2010] Saatavissa: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2158<br />
Töttö, P (2004) Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa.<br />
Tampere. Vastapaino.<br />
Ulkoasiainministeriö. 2008. Kiinan kauppapoliittinen maaohjelma – Kevät 2008. [WWWdokumentti]<br />
[viitattu 2.12.2010] Saatavissa:<br />
http://www.finland.cn/public/default.aspx?contentid=115803&nodeid=35178&contentlan=1&cul<br />
ture=fi-FI
65<br />
Vantaan kaupunki. 2009. Vantaa ja Harbin solmivat yhteistyösopimuksen. 16.1.2009. [WWWdokumentti]<br />
[viitattu 9.11.2010] Saatavissa:<br />
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;133;134;74948<br />
Wikipedia. 2010. Kiinan alueellinen hallinto. Kiinan provinssit -kartta. [WWW-dokumentti] [viitattu<br />
20.10.2010] Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Kiinan_provinssit.png<br />
Wilkinson, Ian ja Young, Louise. 2002. On cooperating: Firms, relations and networks. Journal<br />
of Business Research, Vol. 55, pp. 123-132.<br />
World Bank. 2010. China. [WWW-dokumentti] [viitattu 18.11.2010] Saatavissa:<br />
http://www.worldbank.org/cn<br />
Wyrvoll, J. ja Hanschen, R. 2007. Business Development in China: Volkswagen’s Involvement<br />
in this Emerging Market. Teoksessa Hofer, M. B ja Ebel, B. (toimittaneet). 2007. Business Success<br />
in China. Springer, Berlin. 275 s.<br />
Zhang, X., Ruoshui, W., Molin, H. ja Martinot, E. 2010. A study of the role played by renewable<br />
energies in China’s sustainable energy supply. Energy, Vol. 35, Issue 11, pp. 4392-4399.
66<br />
Liite 1. KURKI-hankkeen tulostavoitteet.<br />
Hankkeen tulostavoitteet ovat seuraavat:<br />
1. Uutta yritystoimintaa syntyy Kouvolan seudun Kiina-yhteistyöhön<br />
2. Yritysten, organisaatioiden ja yhteisöjen Kiinaan liittyvien liiketoimintojen tietotaitoa ja<br />
kansainvälistymisen valmiuksia parannetaan mm. KURKI-Diploman avulla<br />
3. Kiina-verkostosta muodostuu aktiivinen toimija liiketoiminnan-alueille Kymenlaaksossa<br />
ja Kouvolan seudulla<br />
4. Kouvolan seutuun vaikuttavia globaaleja haasteita ja alueellisia innovaatioympäristöjä<br />
pystytään tulkitsemaan paremmin ja tekemään toimijoiden käyttöön luotettavampia tulevaisuusennusteita<br />
5. Ajatushautomotoiminnan kautta kehitetään uusia vaihtoehtoja mm. kymenlaaksolaisten<br />
koulutusorganisaatioiden ja yrityselämän välisiin toimintoihin<br />
6. Kiina-portaalista luodaan pysyvä toimintamuoto ja kansallinen esimerkki alueellisen yhteistyön<br />
toimintamuodoista<br />
7. Kouvolan seudun ympäristö- ja matkailualan yritykset ja järjestöt saadaan toimimaan<br />
Kiinan suhteen aktiivisesti ja kehittämään alan yhteistyötä Kymenlaaksossa<br />
8. Kouvolan tunnettavuutta monialaisena Kiina-osaajana parannetaan<br />
9. Uusin innovaatiojohtamista koskeva tieto siirtyy paremmin seudun yrityksien ja alueen<br />
kehittäjien käyttöön<br />
10. Yliopistojen kansainväliset yhteistyöverkostot ja tutkimustieto saadaan alueiden yritysten<br />
ja kehitysorganisaatioiden käyttöön paremmin
67<br />
Liite 2. Tutkimusta varten toteutetut haastattelut tyypeittäin.<br />
Haastattelutyyppi Haastateltava Yritys ja tehtävä<br />
Asiantuntijahaastattelu Ahti, Aimo Kouvolan kaupunki, elinkeinotoimen kaupunginjohtaja<br />
Asiantuntijahaastattelu Heikkinen, Johanna Fortune Falls, perustaja<br />
Asiantuntijahaastattelu Hoviniemi, Hannu CAREI, johtaja<br />
Asiantuntijahaastattelu Huuskonen, Urpo Gaia Consulting Oy, vanhempi konsultti<br />
Asiantuntijahaastattelu Kauha, Tuomo Helsingin <strong>yliopisto</strong>n koulutus- ja kehittämiskeskus<br />
Palmenian koulutuskeskus Sinoa, kehittämispäällikkö<br />
Asiantuntijahaastattelu Maaskola, Sari Merikeskus Vellamo, markkinointipäällikkö<br />
Cursor Oy, Matkailu- ja tapahtumat -ohjelman<br />
projektipäällikkö<br />
Asiantuntijahaastattelu Nikka, Saku Luumäen kunta, projektipäällikkö<br />
Asiantuntijahaastattelu Seila, Sirkku Kouvola Innovation Oy, johtaja<br />
Asiantuntijahaastattelu Solio, Juha Kouvolan seudun ammattiopisto, Biosampohankkeen<br />
projektivastaava<br />
Asiantuntijahaastattelu Shi, Xing Easy China Oy, johtaja<br />
Asiantuntijahaastattelu Tang, Xiaona CARE, koordinaattori<br />
Benchmarking-haastattelu Komu, Pekka Lakes Oy, kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö<br />
Benchmarking-haastattelu Kuivanen, Jari Finnish Environmental Cluster for China<br />
(FECC), energiajohtaja<br />
Benchmarking-haastattelu Poijärvi-Miikkulainen,<br />
Jytta<br />
Posek Oy, kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö<br />
Benchmarking-haastattelu Rautiainen, Tero Jykes Oy, kansainvälistymispalveluiden projektipäällikkö<br />
Benchmarking-haastattelu Vartiainen, Ilkka Kuopio Innovation Oy, kehityspäällikkö<br />
Benchmarking-haastattelut Vuorela, Jarkko Prizztech Oy, energiateknologia-klusterin kehittämispäällikkö<br />
Yrityshaastattelu - Yritys A, toimitusjohtaja<br />
Yrityshaastattelu - Yritys B, projektipäällikkö<br />
Yrityshaastattelu - Yritys C, toimitusjohtaja<br />
Yrityshaastattelu - Yritys D, toimitusjohtaja<br />
Yrityshaastattelu - Yritys E, projektipäällikkö<br />
Yrityshaastattelu - Yritys F, toimitusjohtaja<br />
Yrityshaastattelu - Yritys G toimitusjohtaja<br />
Yrityshaastattelu - Yritys H, projekti-insinööri<br />
Yrityshaastattelu - Yritys H, projektipäällikkö
68<br />
Liite 3. Saatekirje<br />
Hei!<br />
<strong>Lappeenrannan</strong> teknillisen <strong>yliopisto</strong>n Kouvolan yksikkö, Helsingin <strong>yliopisto</strong>n koulutus- ja kehittämiskeskus<br />
Palmenian koulutuskeskus Sinoa ja Kouvola Innovation Oy ovat käynnistäneet yhdessä<br />
hankkeen nimeltä KURKI (Kymenlaakson uudistajaksi resurssoidut Kiina-innovaatiot), jolla<br />
pyritään vahvistamaan suomalaisten ja kiinalaisten yritysten välistä yhteistyötä erityisesti Kymenlaakson<br />
alueella painottuen kahteen toimialaan, ympäristöön ja matkailuun.<br />
KURKI-hankkeeseen liittyen LUT Kouvola selvittää Kiinan markkinoiden mahdollisuuksia,<br />
haasteita ja erityispiirteitä Kymenlaakson yritysten näkökulmasta valituilla liiketoimintasektoreilla,<br />
alueen elinkeinostrategian linjaukset huomioiden. Haastattelemme ympäristö- ja matkailusektoreilla<br />
toimivia yrityksiä loppukevään ja alkukesän aikana. Haastatteluiden tarkoituksena on selvittää<br />
suomalais-kiinalaisen yritysyhteistyön nykytila ja kartoittaa yritysten kiinnostusta tulevaisuudessa<br />
Kiinan markkinoita kohtaan.<br />
Olemme kiinnostuneita haastattelemaan yrityksestänne viennin, kansainvälistymisen ja/tai liiketoiminnan<br />
kehittämisen parissa työskenteleviä henkilöitä. Tutkimuksessa haastattelemme myös<br />
yrityksiä, joilla ei vielä ole kansainvälistä liiketoimintaa. Haastattelukysymykset lähetämme etukäteen<br />
sähköpostitse. Toivomme haastattelun järjestyvän kasvotusten, mutta voimme suorittaa<br />
haastattelun myös puhelimitse. Haastattelujen tuloksia tullaan hyödyntämään yleisellä tasolla<br />
KURKI-hankkeessa ja LUT Kouvolan tutkimuksessa; kysymyksiin on myös mahdollista vastata<br />
anonyymisti. Osallistuneet saavat ensikäden tietoa mahdollisuuksista Kiinan markkinoilla hankkeessa<br />
julkaistavien raporttien muodossa.<br />
Osallistumisenne tutkimukseen on erittäin toivottavaa, jotta voimme yhdessä kehittää Kymenlaaksoa.<br />
Palaamme asiaan piakkoin.<br />
Ystävällisin terveisin,<br />
Kati Järvi ja Jukka Nuottanen
69<br />
Liite 4. Yrityshaastattelujen haastattelukysymykset<br />
<strong>Lappeenrannan</strong> teknillisen <strong>yliopisto</strong>n Kouvolan yksikkö, Helsingin <strong>yliopisto</strong>n koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian<br />
koulutuskeskus Sinoa ja Kouvola Innovation Oy ovat käynnistäneet yhdessä hankkeen nimeltä KURKI (Kymenlaakson<br />
uudistajaksi resurssoidut Kiina-innovaatiot), jolla pyritään kehittämään ja vahvistamaan suomalaisten ja<br />
kiinalaisten yritysten välistä yhteistyötä erityisesti Kymenlaakson alueella painottuen kahteen toimialaan, ympäristöön<br />
ja matkailuun. KURKI-hankkeeseen liittyen LUT Kouvola selvittää Kiinan markkinoiden mahdollisuuksia,<br />
haasteita ja erityispiirteitä Kymenlaakson yritysten näkökulmasta valituilla liiketoimintasektoreilla, alueen elinkeinostrategian<br />
linjaukset huomioiden.<br />
Haastattelun aika ja paikka:<br />
Haastateltavan nimi ja asema yrityksessä:<br />
1. Yritystoiminnan aloitusaika ja kuvaus toiminnasta<br />
2. Onko yrityksenne toiminta Suomessa maakunnallista vai kansallista?<br />
3. Onko yrityksellänne kansainvälistä liiketoimintaa? Jos yrityksellänne ei ole kansainvälistä liiketoimintaa,<br />
onko kansainvälistyminen suunnitelmissanne?<br />
4. Kuinka suuren osuuden tuonti, vienti ja/tai tuotannollinen toiminta ulkomailla muodostavat liikevaihdosta<br />
ja liikevoitosta?<br />
5. Kuinka monta henkilöä yrityksestänne työskentelee kansainvälisen liiketoiminnan parissa?<br />
6. Millainen markkinatilanne päävientimarkkinallanne oli vuonna 2007, on nyt ja arvioisitte sen olevan<br />
tulevaisuudessa?<br />
7. Miten kansainvälinen liiketoiminta koetaan yrityksessänne?<br />
8. Miten kansainvälistyminen on vaikuttanut tai kansainvälistymissuunnitelmanne ovat vaikuttaneet<br />
tuotekehitykseenne?<br />
9. Minkälaista apua tai tukea yrityksenne on saanut kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi?<br />
10. Mitä toimenpiteitä julkisen vallan tulisi tehdä helpottaakseen yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä<br />
ja toimintaa ulkomailla? Mitkä olisivat tärkeimmät toimenpiteet maakuntatasolla ja valtakunnallisella<br />
tasolla?<br />
11. Tekeekö yrityksenne yhteistyötä muiden yritysten ja erityisesti kilpailevien yritysten kanssa?<br />
12. Toimiiko yrityksenne yhteistyössä muiden yritysten ja erityisesti kilpailevien yritysten kanssa,<br />
vientiin tai kansainvälistymiseen liittyen?<br />
13. Mikäli yrityksenne ei tee yhteistyötä muiden yritysten kanssa, miten yrityksessänne suhtaudutaan<br />
yhteistyöhön muiden yritysten ja erityisesti kilpailevien yritysten kanssa?<br />
14. Mitä yritykset yhdessä voisivat tehdä edistääkseen kansainvälistymistä?
70<br />
Liite 5. FECC:n toiminta<br />
FECC painopistealueet FECC toiminnan tasot<br />
8/2008 2009 2010 2011<br />
Ympäristöteknologia<br />
Kiinteiden jätteiden käsittely<br />
Poliittinen taso<br />
Lietteiden käsittely<br />
Ympäristön seurantateknologia<br />
Jätevesien käsittely<br />
Tukitoiminnot<br />
Energiateknologia<br />
Energiatehokkuus<br />
Uusiutuvat energiat<br />
Asiakasyritysrajapinta<br />
Kuva 1. FECC:n painopistealueet ja toiminnan tasot (FECC, 2010).<br />
Kuva 2. FECC:n projektit Kiinassa (FECC, 2010)
Change language