Agora 2 2009 pdf - SAMK

2|2009
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS
Opiskelijat vaikuttavat
Students contribute to development
4
Opiskelijapsykologi aloitti
Psychologist in Student Health Care
6
Superlonin supernainen
Superlon’s Superwoman
14
OPINNÄYTETÖIDEN
HUIPUT
BEST THESES
AWARDED

2•09
4
Sisällysluettelo Index
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET
SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS
Miksi vaivautua
vaikuttamaan?
6
3
Pääkirjoitus
Editorial
TEKSTI TEXT: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho
4
Opiskelijat vaikuttavat ja luovat tulevaisuutta
8
6
8
SAMK students contribute to university development
Opiskelijaterveydenhuolto vahvistui psykologilla
Student health care services strengthened with a psychologist
Hyvinvointiteknologiassa sosiaali- ja terveysalan kasvatit ja
insinöörit puhuvat samaa kieltä
Opiskelijoilla on monia vaikutusmahdollisuuksia
ammattikorkeakoulussa. Voi
osallistua hallinnon ja kehittämisryhmien
kautta tai, jos ei ole kokous- ja hallintotyyppiä,
voi vaikuttaa antamalla palautetta
saamastaan opetuksesta tai osallistumalla
opetusministeriön ja SAMKin tekemiin
No, ajat ovat tietysti muuttuneet ja itsekin
ajattelisin jo tänä päivänä toisin. Ehkä
ammattikorkeakoulujen käytännönläheinen
ote on omalta osaltaan madaltanut kynnystä.
Oman henkilökohtaisen kehittymisen
kannalta osallistumisella ja vaikuttamisella
on tehtävänsä. Siinä oppii ja rutinoituu:
ActIve
pARtIcIpAtIOn
bRInGS mAny
benefItS
opiskelijatutkimuksiin. Kaikella osallistu-
neuvottelemaan, ottamaan kantaa,
Students at SAMK have many channels to
10
As cultures meet, international relations deepen
misella vaikutetaan ammattikorkeakoulun
laadun kehittämiseen ja sitä kautta omaan
edistämään yhteisiä asioita, olemaan
kriittinen, laajentamaan maailmankuvaansa.
influence. They can participate in several administrative
and development groups, provide
12
11
12
Column: Skills development centres on international aspects
Kansainvälisyys osaamisen kehittämisen keskiössä
Logistiikkaa vai logistiikkaa?
ja tulevien opiskelijapolvien koulutuspohjaan.
Mitä opiskelijat itse saavat siitä, että istuvat
kokouksissa tai vastaavat kyselyihin?
Kiteytettynä: oppii työelämävalmiuksia, joita
monesti kerätään vasta vuosien mittaan
opintojen jälkeen työpaikoilla. Luulisi myös
työnantajien innostuvan tällaisesta elämän
hallinnan otteesta.
feedback on teaching and courses and respond
to diverse student surveys. As a consequence,
they can contribute to the quality development of
SAMK, and eventually, affect their own as well as
the education of future students.
Yhteistoteutukset karsivat päällekkäisyyksiä Raumalla
Joint implementations weed out duplicate modules in Rauma
Tai toimivat uusien opiskelijoiden
vertaisohjaajina? Miksi kannattaa vaivautua?
Itselleni ei olisi tullut mieleenkään (silloin
Vastavalmistuneet opiskelijat ovat sanoneet
sanansa: opetus SAMKissa on asiantuntevaa
Active participation has clear benefits to the
personal development of a student. He/she
14
Tuija Vähänen on Superlonin supernainen
Superlon’s Superwoman
aikojen alussa) osallistua Turun yliopiston
ylioppilaskunnan toimintaan. Jo pelkkä
ylioppilaslehden lukeminen tuntui ajoittain
ja korkeatasoista. Tästä on todisteena
opetusministeriön OPALA-kyselytutkimuksen
kärkisija. On syytä nostaa häntä pystyyn.
learns to negotiate, express opinions, promote
common interests, be critical, widen outlook
on life and world – in other words, very vital
16
Mistä on opinnäytetöiden huiput tehty?
ahdistavalta (ja kuivakkaalta).
Tämä on HYVÄ UUTINEN.
skills needed in future working life.
Best theses awarded in annual competition
14
16
18
Uutisia
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN
OSAAMISUUTISET
SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED
SCIENCES NEWS
JULKAISIJA PUBLISHER
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Satakunta University of Applied Sciences
Tiedepuisto 3, 28600 Pori
puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000
fax + 358 (0) 2 620 3030
PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF
Hanna Isoaho
TOIMITUSKUNTA EDITORS
Jenny Antonen
Eeva-Leena Forma
Anna-Liisa Montonen
Inna Saarinen
Elina Viitanen
Katri Väkiparta
KÄÄNNÖKSET TRANSLATIONS
Arja Liikala
TAITTO LAYOUT
Heidi Valtonen / Vida Design
KANNEN KUVA COVER PHOTO
Heidi Valtonen / Vida Design
PAINOPAIKKA PRINT
Painorauma Oy
PAINOS CIRCULATION
5 000 kpl
SÄHKÖPOSTIT EMAIL
etunimi.sukunimi@samk.fi
firstname.surname@samk.fi
SEURAAVA AGORA ILMESTYY
FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED
syyskuussa/in September 2009
www.samk.fi
OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUK-
SET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS,
SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK:
agora@samk.fi
ISSN 1456-114X
AGORA 2|2009 AGORA 2|2009

Opiskelijakunta SAMMAKON pääsihteeri Juha
Lamminen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja
Joonas Laukkanen katsovat tulevaisuuteen.
Korkeakoulujen rakenneuudistuksessa SAMKia
pitäisi kehittää SAMKina.
OPISKELIJAT
OVAT MUKANA
HALLITUKSESSA JA
KEHITTÄMISRYHMISSÄ
TEKSTI TEXT: Hanna Isoaho
KUVAT PHOTOS: Heidi Valtonen
OPISKELIJAT VAIKUTTAVAT
JA LUOVAT TULEVAISUUTTA
noinnin kehittämisryhmässä, Lamminen
kertoo.
Opiskelijoiden toimintaa tukevia kehittämisryhmiä
ovat mm. Opiskelijahyvinvoinnin
kehittämisryhmä ja SAMK–SAMMAK-
KO -työryhmä. Opetussisältöihin opiskelijat
pääsevät vaikuttamaan antamalla lausuntoja
valmisteilla olevista opetussuunnitelmista
ja osallistumalla koulutustoimikunnan
työskentelyyn.
TASAVERTAISUUDEN PUOLESTA
SAMMAKON tavoitteena on, että
opiskelijoiden olosuhteet olisivat tasavertaiset
eri puolella SAMKia ja kaikilla
paikkakunnilla. Lammisen mukaan asiassa
on edetty hyvään suuntaan. Ovathan yhtenevät
toimintatavat keskeisen huomion
kohteena SAMKin laadunhallintajärjestelmässä.
– Päätöksenteko pitää pysyä Satakunnassa ja
SAMKin säilyä vahvana ja isona ammattikorkeakouluna,
miehet miettivät.
SAmK
StudentS
cOntRIbute
tO unIveRSIty
develOpment
The students in the Satakunta University of
Applied Sciences can influence the quality
and development of education at SAMK
e.g. by providing feedback on courses and by
answering to diverse surveys.
The official trustee of the students is the
student union SAMMAKKO which has its
representatives in the board of the University,
in many development groups and committees.
Opiskelijakunta saMMakkO On OpiskelijOiden virallinen tahO
vaikuttaa aMMattikOrkeakOulun tOiMinnan kehittäMiseen
ja OpiskelijOiden aseMan parantaMiseen sekä paikallisesti että
valtakunnallisesti. OpiskelijOiden vaikuttaMisMahdOllisuus
alkaa hallinnOsta lähtien. saMkin sisäisessä hallituksessa On
kaksi Opiskelijaedustajaa.
SAMK YKKÖNEN OPETUKSEN LAADUSSA
Valmistuville ammattikorkeakouluopiskelijoille
tehdään vuosittain opetusministeriön organisoima
kysely, jossa selvitetään muun muassa
opiskelijoiden käsitystä omassa ammattikorkeakoulussa
annetun opetuksen laadusta.
SAMK on jo vuosia ollut parhaiden ammattikorkeakoulujen
joukossa.
Opiskelijoilta kerätään palautetta säännöllisesti
myös SAMKin omassa opiskelijakyselyssä.
Koko opiskelijakuntaa koskevat tutkimustulokset
ovat samoilla linjoilla valmistuneilta
saatujen vastausten kanssa.
Juha Lamminen, Chief Secretary of the Union
and Joonas Laukkanen, chairman of the
student’s board are especially satisfied with
the fact that the students studying in different
degree programmes and on various locations
are now more equal when the ways to operate
have become more consistent based on internal
quality work.
Vaikka opiskelijakunnalla on useita
vaikuttajia, toiminta henkilöityy helposti
näkyvimpään kaksikkoon. Pääsihteeri Juha
Lamminen ajaa opiskelijakunnan asioita
palkattuna edusmiehenä pitkäjänteisesti.
Hallituksen puheenjohtajan paikka on
vaihtuvampaa laatua, koska opiskelijoilla on
taipumus valmistua. Tällä hetkellä puheen-
johtajan nuijaa heiluttelee Joonas Laukkanen.
SAMMAKON kansainvälisen asioiden
vastaavasta puheenjohtajaksi siirtyneellä
tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn opiskelijalla
on näköalapaikka koko Satakunnan
korkeakoulukenttään: hän kuuluu myös
Satakunnan korkeakoululaitoksen johtoryhmään.
KEHITTÄMISRYHMISSÄ MUKANA
SAMKissa on parikymmentä kehittämistyöryhmää,
joissa toimii noin sata henkilökuntaan
kuuluvaa ja 20 opiskelijaa.
– Opiskelijat voivat valita työryhmäjäsenyytensä
oman alansa tai kiinnostuksensa
mukaan. Esimerkiksi viestintää opiskelevat
edustavat viestinnän ja markki-
Viimeksi tehdyssä tutkimuksessa SAMK rankattiin
Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi
opetuksen asiantuntevuudessa ja korkeatasoisuudessa.
SAMKin sisällä tyytyväisimpiä opiskelun
laatuun ovat olleet tekniikan opiskelijat.
– Enemmistö opiskelijoista on tyytyväisiä
opetuksen laatuun, ohjaus- ja neuvontapalveluihin,
harjoitteluun liittyvään ohjaukseen sekä
opetustilojen, välineiden ja laitteiden ajantasaisuuteen,
kertoo tutkimuksista vastaava
kehitysjohtaja Päivi Jaatinen.
According to a research done by Ministry of
Education and addressed to graduates from
the Finnish universities of applied sciences,
SAMK is in terms of professionalism and level
of education the best university of applied
sciences in Finland.
4
AGORA 2|2009
AGORA 2|2009
5

PSYKOLOGI TUKEE
OPISKELIJAA
LÖYTÄMÄÄN OMIA
SELVIYTYMIS-
KEINOJAAN
OPISKELUTERVEYDENhUOLTO
VAhVISTUI PSYKOLOgILLA
OdOtettu OpiskelijapsykOlOgi hanna nieMi hahMOttaa kevään
ajan tulevaa työkenttäänsä saMkissa. syksyksi selviää, Missä
palveluita tarjOtaan. henkilöstöltä ja OpiskelijOilta nieMi On
kuullut runsaasti OdOtuksia: vastaanOttOa OpiskelijOille,
tukea OpettajatutOreille, hyvinvOintiasiOiden kehittäMistä ja
OsallistuMista kriisiryhMään.
TEKSTI TEXT: Tuula Ruusunen
KUVAT PHOTOS: Heidi Valtonen
– On hienoa päästä vaikuttamaan omaan
työnkuvaansa, sanoo Niemi. Työn rajaaminen
ei ole helppoa naiselle, joka mielellään tarttuu
kaikkeen kiinnostavaan. Yksi psykologi suuressa
ammattikorkeakoulussa on vähän.
Hanna Niemi on aiemmalta ammatiltaan
psykiatrinen sairaanhoitaja. Ennen SAMKia
hän on työskennellyt mm. koulupsykologina
Kokkolassa ja Porissa. Niemi odottaa
innokkaasti työskentelyä nuorten aikuisten
kanssa. Koulupsykologin työ oli enemmän
tutkimustyyppistä, kun taas opiskelijapsykologin
työ on tuen antamista keskusteluin.
TÄYSI-IKÄISET NUORET
VASTA MATKALLA AIKUISUUTEEN
– Opiskelijoiden ongelmat voivat liittyä aikuistumisikävaiheeseen
ja itsenäistymiseen.
Opinnoissa on haasteita, ja elämään kuuluu
myös sairautta, surua ja kriisejä. Nykyyhteiskunta
on vaativa. Sille ovat ominaista
kiire ja suorituskeskeisyys. Työn ja opiskelun
yhdistäminen on haasteellista, Hanna
Niemi kuvaa.
– Psykologi tukee opiskelijaa löytämään
omia selviytymiskeinojaan.
– Vaikka nuoret ovat täysi-ikäisiä, he ovat vasta
matkalla kohti aikuisuutta, korostaa myös
opiskeluterveydenhoitaja Eija Kiiskinen.
– Osa nuorten mielenterveysongelmista on
terve reaktio yhteiskunnan ongelmiin, osa
taas keinottomuutta hallita tilannetta.
Opiskeluterveydenhoitajat ovat psykologin
tärkeitä yhteistyökumppaneita. Porin sosiaalija
terveysalan opetuspisteessä työskentelevään
Eija Kiiskiseen tutustuessaan Hanna Niemi sai
perspektiiviä opiskeluterveydenhuoltoon yli
22 vuoden ajalta. Sairaanhoito-oppilaitoksen
aikana aloittanut Kiiskinen on nähnyt opiskelumaailman
monet muutokset. 1980-luvulla
ongelmat liittyivät usein seksuaalisuuteen,
käytiin läpi sukupuolitauti- ja aborttiasioita,
ja alkoholi- ja mielenterveysongelmiakin oli.
1990-luvulla esiin nousivat työturvallisuusasiat,
MRSA-bakteeri, neulanpistotapaturmat ja
luki-vaikeudet. 2000-luvulla esimerkiksi ongelmien
taustalla oleva vanhempien alkoholismi
on uskallettu ottaa esiin.
– Mielenterveysongelmia on ollut aina,
mutta avun hakemisen kynnys on madaltunut
ja asioista puhutaan avoimemmin, Eija
Kiiskinen painottaa.
Opiskeluterveydenhoitaja Eija Kiiskinen (vas.)
on havainnut opiskelijoilla ongelmia, jotka eivät
ole sairauksia, mutta kaipaavat selvittämistä
keskustelemalla. Hän on mielissään, että jatkossa
opiskelijat voivat päästä keskustelemaan opiskelijapsykologi
Hanna Niemen kanssa asioista,
joissa terveydenhoitajan resurssit ja taidot eivät
välttämättä riitä.
– Nykyopiskelijat ovat yhteistyökykyisiä,
esiintymistaitoisia, osaavat ottaa toiset huomioon
ja pitää puoliaan.
– Sosiaali- ja terveysalalla opiskeltavat
aiheet saattavat nostaa pintaan opiskelijalle
kipeitä asioita. Voidakseen kehittyä auttajaksi
ihmisen pitää kohdata omaan elämäänsä
liittyneet vaikeat asiat. Niiden käsittelyssä
psykologi voisi olla apuna, Kiiskinen sanoo.
– Olen nähnyt paljon vaivaa päästäkseni
vähällä, naurahtaa Kiiskinen. Hän on
raivannut asiakastyölle aikaa organisoimalla
rutiineita kekseliäästi. Työnohjaajakoulutus
on vahvistanut ammattitaitoa. Tukirankaa
toimintaansa Kiiskinen on löytänyt filosofiasta
ja kirjallisuudesta. Hän on innostunut
dialogisuudesta tutustuttuaan sorrettujen
pedagogiikkaan. SAMK on hänelle näköalapaikka
nuoruuteen ja terveydenhuoltoalaan,
ja koulun kirjastossa on uusin tieto.
Student
heAlth cARe
SeRvIceS
StRenGthened
wIth A
pSychOlO-
GISt
Hanna Niemi, SAMK’s student psychologist,
is facing a lot of hopes and expectations in
her new job: student counselling, support to
teacher tutors, development of welfare issues
and participation in the crisis management
group.
– Students may have problems with becoming
independent, responsible adults. Studying is
often very challenging and, at the same time,
there may also be diseases, sorrow or crises
in personal life. My job is to support and
assist students in finding their own ways and
methods to get along in life, describes Hanna
Niemi.
– Today’s modern society is demanding,
performance-orientated and full of hurryscurry.
It is quite challenging to combine work
and study.
Student health care nurses are important
partners to Hanna. When getting to know
Eija Kiiskinen, who has been employed in the
Faculty of Social Services and Health Care
Pori for more than 22 years, Hanna could get
a good perspective into student health care
services.
– There have always been also mental health
disorders among the students, but today it
seems to be a lot easier to ask for help. These
matters are discussed more openly, Kiiskinen
emphasises. Modern students are very
cooperative, good speakers, considerate towards
other people and assertive.
6
AGORA 2|2009
AGORA 2|2009
7

Carita Laine ja Kari Löytökorpi aloittivat
hyvinvointiteknologian opinnot tammikuussa.
Molemmat ovat olleet tyytyväisiä opintojen mielekkyyteen:
– Aikaa saisi kulumaan tämän opiskeluun niin
paljon kuin haluaisi, he tuumaavat.
Hyvinvointiteknologiassa
sosiaali- ja terveysalan kasvatit ja insinöörit
puhuvat samaa kieltä
TEKSTI JA KUVAT TEXT AND PHOTOS: Anna-Liisa Montonen
hyvinvOintiteknOlOgian kOulutusOhjelMalla alkaa Olla perinteitä
satakunnan aMMattikOrkeakOulussa. kOulutusOhjelMasta On
valMistunut jO neljä ryhMää ja viides ryhMä alOitti 15 Opiskelijan
vOiMin taMMikuussa 2009. vuOsien varrella On tehty kOvasti työtä,
että insinöörit ja sOsiaali- ja terveysalan Opiskelijat saadaan
keskusteleMaan saMan pöydän ääreen.
– Nyt alkaneella opintojaksolla käytössä
on uusi sisältö ja toteutustapa, kertoo
opintojakson koulutusohjelmavastaava
Andrew Sirkka sosiaali- ja terveysalalta.
– Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman
idea on moniammatillisen näkökulman
luominen ja toimialojen välisen
keskustelun syntyminen. Uudella toteutustavalla
tarkoitetaankin sitä, että kaikki
toiminnot ovat nyt yhteisiä.
SAMAA KIELTÄ,
ERI KOULUTUSOHJELMAA
Tammikuussa hyvinvointiteknologian
opinnot aloittaneet fysioterapeutti Kari
Löytökorpi ja insinööri Carita Laine puhuvat
koulutusohjelman tarpeen puolesta.
Keskustelua syntyy oitis kahvikupposten
äärellä ja eri näkökulmia pohditaan aiheen
parissa.
Carita ja Kari myöntävät, että koulutusohjelma
ei herätä kovin paljon intohimoja
ulkopuolisten parissa ja sen sisällöstä kysel-
läänkin usein. Heille kuitenkin opiskelun
salat ovat jo avautuneet.
– Nyt kun aiheeseen on perehtynyt, huomaa,
että hyvinvointiteknologiaa on joka
puolella, aloittaa Carita.
– Toisaalta aihe laittaa pohtimaan, miksi
kaikki hyvinvointiteknologian välineet ovat
edelleen melko raakileita, vaikka esimerkiksi
väestön vanhenemisen myötä tällaisia
palveluja tarvittaisiin ehdottomasti.
Myös Kari näkee hyvinvointiteknologian
koulutusohjelman tärkeänä tulevaisuuden
kannalta.
– Opintojen kokonaisuus on todella laaja ja
puolen vuoden opiskelun jälkeen silmät ovat
vasta auenneet mahdollisuuksille. Vaikka
koulutus onkin pitkälti asiantuntijuuskoulutusta
eikä tuotekehittelyä, mahdollistaa se
kuitenkin innovaatioiden syntymistä.
Caritan ja Karin kokemuksen mukaan opintojen
painopiste on enemmän sosiaali- ja
terveysalan alueella.
– Kyseessä on kuitenkin ihmisen hoito
vastaan teknologia, painottaa Kari. Etiikka
onkin noussut merkittäväksi teemaksi
opintojaksolla.
YMMÄRRYSTÄ
VUOROVAIKUTUKSEN KAUTTA
Carita ja Kari kokevat saaneensa opintojaksolla
aikaan hyviä keskusteluja, joissa
erilaisista lähtökulmista syntyneet näkemykset
eivät riitele keskenään.
– Kun kyseessä ovat sekä laitteet, että ihmiset,
avautuu eteen mahdollisuuksien kirjo,
opiskelijat toteavat.
Aiemmat hyvinvointiteknologian ryhmät
ovat olleet tyytyväisiä poikkialaisesta lähestymistavasta.
– Toisaalta jos asiaa tarkastellaan vaikka
insinöörin näkökulmasta niin kyllä se insinöörikin
on tutustunut sosiaali- ja terveyspalveluihin,
joskin asiakkaan näkökulmasta,
toteaa tekniikan ja merenkulun koulutusjohtaja
Sirpa Sandelin. Vastaavasti sairaanhoitaja
käyttää työssään erilaisia teknisiä laitteita.
Vuorovaikutuksesta syntyvä hyöty on ilmeinen,
sillä opiskelijat ovat kertoneet oman
ajattelutavan muuntumisesta opintojakson
aikana – sosiaali- ja terveysalan opiskelijat
oppivat insinööreiltä ja päinvastoin.
– Hankkeissa, joissa nämä kaksi alaa kohtaavat,
on syytä olla mukana molempien alojen
edustajat, jolloin tämä ohjelma antaa valmiudet
puhua samaa kieltä toisen ammattialan
edustajan kanssa, tiivistää Sandelin.
– Ryhmämme on todella hyvä! Tähän koulutusohjelmaan
hakevat varmasti tietynlaiset
ihmiset; kyseenalaistavat, sosiaaliset ja
vahvan motivaation omaavat, painottavat
molemmat.
LISÄARVOA TYöELÄMÄÄN
Suuri osa koulutuksesta järjestetään verkkoopetuksena
Moodlen kautta, jossa opiskelijat
käyvät keskustelua säännöllisesti.
Lähiopetuskerrat ovat seminaarityylisiä,
joissa luennoitsijat tai opiskelijat esittävät
omia ideoitaan ja mielipiteitään, joita myöhemmin
puretaan sekaryhmissä. Opintoja
on tarkoitus viedä eteenpäin hankkimalla
lisäarvoa aiempaan ammattiin ja jo opintojen
alkuvaiheessa aloitetaan oppinäytetyön
suunnittelu työelämälähtöisen ajattelun
pohjalta.
Koulutusohjelmasta valmistuneet voivat
työskennellä monissa eri tehtävissä.
– Aiemmista ryhmistä valmistuneet
työskentelevät muun muassa tutkimus- ja
kehittämistehtävissä tai projektinhallintaan
liittyvissä tehtävissä, luettelee Sirkka.
Valmistuneet opiskelijat ovatkin saaneet
omissa organisaatioissaan vaativampia
tehtäviä ja usein esimerkiksi sairaanhoitajat
työskentelevät kehittämistehtävissä,
joissa hoitotyöhön tuodaan tietoteknisiä
ratkaisuja.
Caritan ja Karin mielestä opintojaksolla
voisi olla enemmän kontaktitunteja ja osa
opinnoista voitaisiin suorittaa englanniksi.
– Aikaa tähän saisi kulumaan niin paljon
kuin haluasi. Muutosta kuitenkin tapahtuu,
halusimme tai emme, ja edelleen
tehdään paljon keksintöjä jotka eivät
toimi. Tämä taas nostaa kynnystä ottaa
tekniikka käyttöön. Sarkaa tällä alalla on
siis vielä jäljellä, mutta hyvä niin.
FAKTA
− Koulutusohjelma alkoi v. 2002
− Yhteensä 4 ryhmää aloittanut
− Valmistunut: 13 sosiaali- ja terveysalalta,
6 insinööritaustaista
− Seuraa hakuja netissä: www.samk.fi
8
AGORA 2|2009
AGORA 2|2009
9

AS CULTURES MEET,
INTERNATIONAL RELATIONS DEEPEN
Skills development centres on
international aspects
TEKSTI TEXT: Maarit Gratschew
SAMK received some visitors from the German
Fachhochscule Ludwigshafen for a week
in April. A group of German master’s degree
students met the Finnish master’s students of
Business Management and Entrepreneurship
(BME), in Rauma.
The main goal of the visit
was to give the German
and Finnish students
the chance to share
their experiences, hear
different views, and
broaden their horizons.
A LONG FRIENDSHIP
LEADS TO SUCCESS
The programme of the
week was based on the requests
and interests of the master’s
degree students and the staff at Ludwigshafen.
The schedule mostly consisted of lectures
and company visits. The lectures covered
subjects like company culture in multicultural
companies and its effect on the personnel of
the company.
– The idea for the visit came up already before
I started here, explains Dr Anne Vihakara,
Coordinator of the BME Degree Programme.
Now that SAMK also had its own BME group,
something which had already been ongoing in
Germany for a number of years, it was time to
get together for a week in Finland.
According to professor Rainer Busch from
Fachhochscule Ludwigshafen, their institution
has been cooperating with SAMK on different
levels for over 15 years.
– A study group from Finland visited us
in Ludwigshafen in 2007. The Finns
had a chance to get in touch with
German companies and their
staff in the same way that we are
doing now here in Finland, says
Busch. Many of our students
have never been to Finland, so
it’s very interesting and different
for them, he continues.
The German students’ degree programme
includes an intensive week abroad, and
selecting a suitable destination country.
Professor Busch suggested that the group
should travel to Finland because cooperation
between SAMK and Ludwigshafen has
been excellent and continuous.
– In fact, we are already discussing our next
project together, tells Vihakara. This week
will not be one of a kind, because the students
seem very pleased with it.
According to Friederike, Tanja and Maika,
some of the German students, the most interesting
thing during the week has been the
company visit to Oras. They saw an interesting
presentation of the company, which they
thought was the highlight of the week so
far. What they hoped to do in Finland was
to get to know a bit about Finnish culture.
They also enjoyed the reception given by the
Mayor of Rauma.
In addition to SAMK, Ludwigshafen has very
close links to China.
– We actually have a Chinese student with us
here in Finland. In fact, next year we might
even be going to China for a trip like this, says
Busch. The most important thing is to get to
know the environment in other countries and
to get a taste of the academic atmosphere.
THE RANgE OF INTERNATIONAL
ACTIVITY WIDENS
There might also be cooperation of another
kind ahead. Like Ludwigshafen, SAMK is
focusing on international activities in China.
Cooperation with China would involve other
areas in addition to the BME programme.
– A visit to another country is being planned
for our BME students too - we only have
to decide where to go. Germany and Saint
Petersburg are certainly places to consider,
says Vihakara.
Today, cooperation can obviously be carried
out also without travelling. Virtual Classroom
is a tool which enables shared online lectures
with foreign partners all over the world.
Satakunta University of Applied Sciences,
Fachhochscule Ludwigshafen and the Chinese
University of Fuzhou are all already using
Virtual Classroom.
International operations have been an essential
part of the Faculty of Business and Culture for
years already. We have two Bachelor Degree
Programmes conducted in English. In addition,
Business Management and Entrepreneurship
(BME), our first international Degree Programme
leading to Master’s degree, started in 2008. When
we still add student exchanges, training periods
abroad, exchange of lecturers and other staff as
well as top-quality research projects, it is easy to
understand how significant international skills are
in our operations.
Our brand-new English Degree Programme
leading to Bachelor’s degree is Innovative
Business Services (IBS) which will start in
autumn. With new incoming foreign students it
is essential to pay more attention to international
skills of our staff. Skills development is strongly
emphasized in our new knowledge strategy in
which enhanced international skills are among
our top priorities in 2009. We have placed
special focus on improved knowledge of foreign
languages and multicultural communications.
Both our own and external specialists have and
will be benefited in reaching this goal.
Though we have increasing possibilities for
further education, the fact is, however, that the
best way to learn is through personal experience.
TEKSTI TEXT: Development Manager/kehittämispäällikkö Jonna Šmrha
the clOser the suMMer, the MOre we talk abOut internatiOnal
Matters in the Faculty OF business and culture. pOpular tOpics
FOr discussiOn in Meetings and cOFFee breaks are englishcOnducted
degree prOgraMMes, which will increase next
autuMn, and the grOwing nuMber OF internatiOnal students.
this in Mind, we alsO need tO enhance internatiOnal skills OF
Our staFF.
There are lots of chances to cooperate with
our partner universities and student groups,
allowing us to train how to behave in different
cultures and to improve our language proficiency.
As a good example it is worth mentioning the
staff of Business and Culture Rauma who
are completely at ease with their international
students. They have had their English-language
Degree Programme, International Business and
Marketing Logistics, for more than 10 years and
it has definitely borne fruit. Now it is up to us to
draw from their experiences.
Development Manager is in charge of skills
development of the Faculty of Business and
Culture. She has been closely involved in planning
training which will increase international
skills of the staff.
KAnSAInvälISyyS
OSAAmISen
KehIttämISen
KeSKIöSSä
Kansainvälinen toiminta on ollut osa Liiketoiminnan
ja kulttuurin toimialan arkea jo pitkään.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavia
englanninkielisiä koulutusohjelmia on kaksi ja
ensimmäinen ylempään AMK-tutkintoon johtava
kansainvälinen koulutusohjelma, Business
Management and Entrepreneurship (BME)
käynnistyi vuonna 2008. Kun näihin tietoihin lisätään
opiskeluvaihdot ja ulkomailla suoritettavat
työharjoittelut, opettaja- ja henkilökuntavaihdot
sekä kansainvälistä kärkeä olevat tutkimushankkeet,
on helppo ymmärtää kuinka merkittävä
tekijä kansainvälisyys työssämme on.
Uusin englanninkielinen koulutusohjelma Innovative
Business Services (IBS) käynnistyy syksyllä.
Kansainvälisten opiskelijoiden tehdessä tuloaan
Liiketoiminta ja kulttuuri Porin kampukselle myös
henkilökunnan kansainvälisyysvalmiuksiin on
kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota.
Osaamisen kehittämistä tukee alkuvuodesta
valmistunut toimialan uusi osaamisstrategia,
jonka tavoitteista juuri kansainvälisyysosaamisen
lisääminen on nostettu yhdeksi vuoden
2009 painopistealueeksi. Kehittämistoiminnan
keskiöön on käytännössä nostettu kielitaitovalmiudet
ja kulttuurienvälinen viestintä.
Kouluttautumismahdollisuuksien lisääntymisestä
huolimatta voidaan todeta, että
kv-taitojen oppiminen edistyy eniten omakohtaisten
kokemusten kautta. Lukuisat yhteistyömahdollisuudet
partnerikorkeakoulujen ja
opiskeluryhmien kanssa antavat henkilökunnalle
parhaan mahdollisen tavan oppia eri
kulttuureissa toimimista ja vahvistaa työssään
tarvittavaa kielitaitoa. Hyvänä esimerkkinä
asiasta toimii Liiketoiminta Rauman henkilökunta,
joka on kuin kotonaan kansainvälisten
opiskelijoiden kanssa. International Business
and Marketing Logistics -koulutusohjelma on
tehnyt tehtävänsä yli 10 vuotisen historiansa
aikana ja niistä kokemuksista meidän muiden
on nyt hyvä ammentaa.
10
AGORA 2|2009
AGORA 2|2009
11

Vasemmalla: Opetukseen löytyy ideoita niin
nykyisistä datavirroista kuin 1960-luvun opetushärvelistä,
toteavat yhteismoduulin suunnittelussa
ja toteutuksessa mukana olleet koulutusohjelmavastaava
Ari Vahteristo (vas.) ja lehtorit Tapio Pirkanaho,
Riitta Numminen ja Tero Tuomi. Lehtori
Arto Keskinen sekä tekniikan puolelta koulutusohjelmavastaava
Riitta Tempakka ja harjoitteluinsinööri
Jukka Salomaa olivat kuvaushetkellä
ideoita toteuttamassa.
Oikealla: Yhteiset opinnot lähentävät tekniikan ja
liiketoiminnan opiskelijoita Raumalla.
Logistiikkaa vai logistiikkaa?
Yhteistoteutukset karsivat päällekkäisyyksiä Raumalla
TEKSTI TEXT: Tuuli Heervä , markkinoinnin ja viestinnän opiskelija
KUVAT PHOTOS: Heidi Valtonen
saMkin liiketOiMinnan ja tekniikan kaMpukset rauMalla
lyövät yhteistyön kättä entistä tiukeMMin. sen sijaan, että
kuMpikin tarjOaisi OMille OpiskelijOilleen jOkaisen kurssin
itse, On päällekkäisyyksiä karsittu ja OpiskelijOille tarjOtaan
yhteisMOduuleja. ensiMMäinen tOteutus On takanapäin.
Liiketoiminnan logistiikan ja logistiikan
koulutusohjelmissa järjestettiin syksyllä
ensimmäinen yhteinen perusopintojen
moduuli Yrityksen perusprosessit. Siihen
osallistui kolmisenkymmentä opiskelijaa,
suunnilleen saman verran kummastakin
koulutusohjelmasta. Opetuksesta vastasi
neljä opettajaa liiketoiminnan ja kaksi
tekniikan puolelta. Opetus toteutettiin
liiketoiminnan tiloissa ja siinä käytettiin
ongelmaperustaista (Problem Based
Learning, PBL) oppimistapaa.
MONENLAISTA OPPIA
Moduuliin osallistuneet opettajat ovat
pääosin erittäin tyytyväisiä toteutukseen,
joskin hiomisen paikkojakin löytyi.
Lukujärjestysten yhteensovittaminen ei
sujunut ongelmitta, mutta kun vaikeat
kohdat nyt on löydetty, niihinkään ei
kompastuta seuraavalla kerralla, kertovat
liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmavastaava
Ari Vahteristo ja lehtori
Riitta Numminen.
Alkuhankaluuksia aiheutti myös se, että
käytössä ollut PBL-oppimistyyli ei ollut
ennestään tuttu tekniikan opiskelijoille.
Toisaalta juuri PBL, kun se kerran oli opittu,
saa opettajilta myös kiitosta. Moduulissa
opettaneen tekniikan koulutusohjelmavastaavan
Riitta Tempakan mukaan uudet
opiskelijat harjaantuivat sitä kautta nopeasti
tiedon etsintään ja tulosten raportointiin.
Lehtori Tapio Pirkanaho liiketoiminnasta
nostaa esiin yhteismoduulin antina sen, että
opiskelijat ymmärtävät sekä liiketoiminnan
että tekniikan tärkeyden yrityksen prosesseissa.
Ne eivät ole irrallisia asioita, vaan
toisiaan täydentäviä yhteistyön osia. Asian
oivaltaminen karsii turhia kuiluja myöhemmistä
työelämän tilanteista.
The Faculties of Business and Technology in
Rauma weed out duplications and offer joint
modules to the students of business logistics
and logistics.
The lecturers are mainly satisfied with
the first implementation. Some problems
OPISKELIJAN SILMIN
Myös opiskelijoita puhutti paljon käytetty
PBL-opetusmenetelmä. Yhteismoduulin
hyvänä puolena taas oli ilman muuta uusiin
ihmisiin tutustuminen. Raja-aitoja kaatui.
Opiskelijat pitävät yhteismoduulia pääosin
hyvänä kokemuksena, kunhan kaikille
annetaan tarpeellinen perehdytys ennen
toteutuksen alkua.
– Lähtisin ihan hyvillä mielin uuteen
yhteistoteutukseen, vakuuttaa liiketoiminnan
logistiikkaa opiskeleva Katri Halme.
Lisää yhteistä on luvassa muun muassa
kuljetuksiin ja materiaalin hallintaan
liittyen.
JOInt ImplementAtIOnS weed Out
duplIcAte mOduleS In RAumA
arose with reconciling teaching timetables
and with a different style of learning. Main
advantages have been born networks and
the students’ increased understanding of
the complementary roles of business and
technology in enterprises.
FAKTA
Liiketoiminnan logistiikka
Liiketoiminta Rauma
Aloituspaikkoja: 20
Tutkintonimike: tradenomi
Logistiikka
Tekniikka ja merenkulku Rauma
Aloituspaikkoja: 25
Tutkintonimike: insinööri (AMK)
Part of the students considered the new
system of learning a bit odd but otherwise
the joint module was regarded as a good
experience. More joint modules will
be arranged when the new curriculum
progresses.
12
AGORA 2|2009
AGORA 2|2009
13

supernaiselle On kaikki
MahdOllista – Myös se,
että päätyy FilOsOFian
Maisterina insinööriksi.
supernainen tekee Myös
supertekOja: täydentää
työnsä Ohessa OsaaMistaan
saMkin yritysjuridiikan
erikOistuMisOpinnOissa sekä
OikeustradenOMiOpinnOissa,
käy hakeMassa uusia
tuulia perjantain huiput
-seMinaareista ja On
Mukana perustaMassa
työterveyspalveluja
tuOttavaa yritystä.
Tuija Vähänen työskentelee Raumalla laatuinsinöörinä
Superlon Oy:ssa, joka valmistaa
nimensä mukaisesti superlonia: patjoja
ja pehmusteita. Harva tietää, että
Superlon ei ole yleisnimitys vaahtomuovipatjoille
vaan se on menestyvä tuotemerkki.
Superlonille on käynyt kuten aikanaan
esimerkiksi monoille ja kännykälle.
SupeRlOn’S
SupeRwOmAn
Tuija Vähänen works as a Quality Engineer at
Superlon Oy which manufactures mattresses
and furniture couch cushions in Rauma.
In addition to work, she is an enthusiastic
student. Currently Tuija is improving her professional
skills at SAMK in both specialisation
studies for business law and degree studies for
jurisprudence and she is an eager participant
in SAMK’s Friday seminars. What’s even
more, Tuija is engaged in establishing as a
business partner a new enterprise offering occupational
health services. The new enterprise
is called Työn Ilo Tivoli and it will be located
in the metropolitan area.
FAKTA
Ammatillisia erikoistumisopintoja ja Perjantain
Huiput -seminaareja järjestää SAMKin Täydennyskoulutuskeskus.
Katso ajankohtaiset haut
ja seminaarit netistä:
www.samk.fi/erikoistumisopinnot
www.samk.fi/perjantainhuiput
14
TUIJA VähäNEN ON
SUOMALAISET
ALIARVIOIVAT
VALITETTAVAN USEIN
OMAT KYKYNSÄ JA
OSAAMISENSA.
Tuija Vähänen testaa muun muassa Superlonpatjojen
paloturvallisuutta. Nämä merimiehille
tarkoitetut patjat eivät pala lainkaan.
SUPERLONIN SUPERNAINEN
TEKSTI TEXT: Marika Pöyri
KUVAT PHOTOS: Heidi Valtonen
AGORA 2|2009
OPISKELU SAMKISSA
VIE ETEENPÄIN
Tuijalle ammatillinen kehittyminen on
erittäin tärkeää:
– Eteenpäin täytyy mennä koko ajan. Tuija
kertoo myös kouluttautuvansa ahkerasti.
– SAMKin järjestämät koulutukset ovat
lähellä. Perheellinen, työssäkäyvä ihminen
ei niin vain Helsinkiin ehdi lähteä. Tuija
sanoo yllättyneensä positiivisesti SAMKin
koulutusten tasosta.
– SAMK järjestää asiantuntevaa ja laadukasta
koulutusta. Myös keskustelut eri aloilta
tulevien opiskelutoverien kanssa antaa
uudenlaista näkökulmaa omaan tekemiseen
työssä. Monista opiskelutovereista on tullut
hyviä ystäviäni.
– Koulutuksesta pitää olla oikeasti hyötyä
työnantajalle, silloin koulutuksiin on mahdollista
käyttää myös työaikaa. Yritysjuridiikan
erikoistumisopinnoista ja oikeustradenomitutkinnosta
Tuija on hakenut
tietoa laatuasioihin liittyviin oikeudellisiin
muutoksiin sekä sopimusoikeusasioihin.
Vaikka opiskelu vaatii, se myös antaa.
– Opiskelu on tavoitteellista toimintaa, ja
ihmisellä pitää mielestäni aina olla tavoitteita.
AGORA 2|2009
Tuija Vähäselle ammatillinen kehittyminen on
tärkeää. Ahkeran kouluttautujan onneksi SAMKin
palvelut ovat lähellä.
TYöN ILO TIVOLI SATSAA
TYöTERVEYSPALVELUJEN LAATUUN
Lama ei Tuija Vähästä lannista. Hän on
tuore yrittäjä ja työterveyshuoltoa tarjoavan
yrityksen osakas. Työn ilo Tivoli Oy:n
suunnitelmissa on pystyttää työterveyspalveluja
tarjoava yritys pääkaupunkiseudulle.
Perustetussa yrityksessä Tuijan tehtävänä
on kehittää työterveyspalveluiden laatuprosesseja.
– Yritykset satsaavat työterveyshuoltoon
taantumasta huolimatta, koska suuret ikäluokat
ovat todella niitä suuria ikäluokkia.
Ikäluokan poistuminen työmarkkinoilta on
jo alkanut. Työterveyskulut ovat ennakoitavissa
olevia kuluja. Asiakkaan pitää myös
tietää, mitä ja minkälaista palvelua maksetulla
rahalla saa.
VAATIMATTOMUUS
EI KAUNISTA KETÄÄN
Tuijalta ei riitä ymmärrystä suomalaiselle
vaatimattomuutta arvostavalle perinteelle.
Hänen mottonsa on: korkealle ja
kovaa, mutta ehdottomasti muita louk-
kaamatta. Suomalaiset aliarvioivat valitettavan
usein omat kykynsä ja osaamisensa.
Vaatimattomuus ei ole hyve nykypäivän
työmarkkinoilla. Se meidän suomalaisten
pitäisi jo vähitellen oppia globaalissa
markkinataloudessa. Tuijan haaveena ei
silti ole suuri johtajuus. Enemminkin hän
haluaa olla Sirkka Hämäläisen kaltainen
vaikuttaja.
– Hämäläisellä on vaikutusmahdollisuuksia
asiantuntijana, mutta hän ei ole liikaa
esillä eikä lööpeissä, Tuija napauttaa. Tuija
näkeekin itsensä tulevaisuudessa asiantuntijatehtävissä
vaikuttamassa esimerkiksi
ympäristöasioihin.
Tuija Vähänen on todellinen supernainen,
jonka energisyyttä ja positiivista suhtautumista
kaikkeen ympäröivään ei voi kuin
ihailla. Mutta mistä tämä kaikki energia
tulee?
– Minulla on kaikkeen tekemiseeni palo,
motivaatio, joka vie eteenpäin. Lisäksi aika
perheen ja liikunnan parissa auttavat jaksamaan
kiireisemmässäkin arjessa.
15

eSt theSeS AwARded
In AnnuAl cOmpetItIOn
Finnish universities of applied sciences arrange
annually national Thesis Competition. The
purpose of the competition is to increase public
awareness of degree programmes and special
features of the universities. One goal is also
to enhance the quality of the theses and to
strengthen thesis culture in general.
A total of 173 theses were sent to the Thesis
2008 Competition. Two theses from the
Satakunta University of Applied Sciences,
made by Marjo-Riitta Sarmet and Harri
Nuora, were awarded. The thesis of Marjo-
Riitta Sarmet deals with Development
of operational process, Case Kela’s school
transportation subsidy. Harri Nuora studied
in his thesis Guidelines and regulations for
dimensioning closed piping systems.
nöllisen epäsäännöllisesti. Yksi opiskelutovereista
on jo vuosi sitten aloittanut
jatko-opinnot. Sarmet puolestaan aikoo
vähän hengähtää. Vaikkei hän vielä lupaa
aloittaa uusia opintoja, mitään ei ole
suljettu pois. Ylempi tutkinto siintelee
Sarmetin mielessä joko ammattikorkeakoulun
tai yliopiston puolella. Tietysti
myös kotiväen mielipidettä uusiin opintoihin
täytyy kysellä.
– Vaikka kotiväki on kyllä aina suhtautunut
positiivisesti opiskeluuni, Sarmet lisää.
OPINNÄYTETYöSSÄ
YHDISTYY AIEMMIN OPITTU
Harri Nuora valmistui insinööriksi (AMK)
vuonna 2008. Alkukesällä 2007 löytyi yritys,
jonne opinnäytetyö tehtiin.
– AX-LVI Oy:n Urpo Koivulalla oli ehdotus
opinnäytetyöni aiheeksi. Minulla oli jo aiemmin
hyviä kokemuksia yrityksestä, toteaa
Nuora.
– Meidän kannaltamme työllä oli merkittävä
uutuusarvo. Saimme käyttöömme
työkalut, jotka ottavat kattavasti huomioon
suunnittelijan työssä putkisuunnitteluun liittyvät
muuttujat ja niiden päivitettävyyden.
Erityisen tyytyväisiä olemme työn tekniseen
tasoon. Työssä on käsitelty mitoitukseen
liittyviä fysikaalisia kaavoja ja laskentamenetelmiä
ammattitaitoisesti. Myös työn
kustannustietoisuus on erittäin korkealla
tasolla, toteaa Koivula.
Työn tilaaja AX-LVI Oy tekee monipuolista
suunnittelua julkis-, asuin- ja liikerakentamisen
sektoreille sekä teollisuudelle.
– Verkostojen mitoittamiseen tullaan varmasti
tulevaisuudessa kiinnittämään enemmän
huomioita sekä jatkuvasti kallistuvien
putkimateriaalien myötä että energianäkökulmasta,
toteaa Harri Nuora opinnäytetyönsä
tuloksia arvioidessaan.
Insinöörikoulutukseen Harri Nuora tuli
ylioppilaspohjalta. Takana oli usean vuoden
kokemus oman perheen LVI-alan yrityksessä.
Nyt tavoitteena on valmistua diplomiinsinööriksi
parin vuoden sisällä ja palata
sitten työhön perheyritykseen.
Insinööri (AMK) Harri Nuora arvostaa saamaansa
koulutusta ja on tyytyväinen, kun kova työ
palkittiin Thesis-kilpailussa.
Mistä on
opinnäytetöiden huiput tehty?
– Opinnäytetyötä tehdessäni perehdyin
tutkimusaiheeseen perusteellisesti. Siitä
on ollut hyötyä nykyisessä opiskelussani ja
työssä, toteaa Nuora.
ThESIS-KILPAILUSSA PALKITAAN VUOSITTAIN
ANSIOKKAITA OPINNäYTETÖITä
TEKSTI TEXT: Eeva-Leena Forma ja Inna Saarinen
KUVAT PHOTOS: Liisa Jokinen, Inna Saarinen ja futureimagebank.com
OMASTA TYöSTÄ AIHE
VOITOKKAASEEN
OPINNÄYTTEESEEN
Asiakassihteeri Marjo Sarmet on tehnyt
Rauman Kelassa pitkäaikaisen työuran,
pian 20 vuotta. Hän valmistui viime kesänä
tradenomiksi ja sai tänä keväänä opinnäytetyöllään
palkinnon valtakunnallisessa
Thesis-kilpailussa. Aihe voitokkaaseen
työhön löytyi helposti Sarmetin tehtävistä,
joihin kuuluvat erityisesti koulumatka- ja
opintotuet.
– Muutama vuosi sitten Kelassa keskitettiin
vähemmän käytettyjä etuuksia.
Länsirannikon vakuutuspiiriin siirrettiin
koulumatkatukien käsittely koko Satakunnan
alueella. Aiempaa toimintaprosessia
oli muutettava, Sarmet kertoo.
Hän kehitti opinnäytetyössään koulumatkatukien
yhteistä käsittelyprosessia. Lopuksi
hän teki yhteistyötahoille seurantakyselyn.
Muutoksen läpiviennistä saatiin mittareiden
mukaan hyvät kokemukset ja tavoitteet
saavutettiin.
Sarmet on iloinen Thesis-kilpailun voitosta,
mutta se yllätti hänet täysin.
– Tämähän on ihan perustyötäni, hän
sanoo vaatimattomasti.
KOULUTUKSESTA TIEDON
LISÄKSI YSTÄVIÄ
Sinnikäs opiskelija on suorittanut työn
ohessa kela-tutkinnon ja opiskeli datanomiksi
ennen tradenomintutkintoa.
SAMKissa karttuivat erityisesti kielitaito
ja organisointikyky.
– Aikuisopiskelusta on ollut hyötyä
työssäni. Toisaalta työkokemuksesta tuli
opintoihin jäntevyyttä, hän pohtii.
Tietopuolen lisäksi Marjo Sarmet sai
opintojen kuluessa hyviä ystäviä. Kuuden
naisen porukalla tavataan vieläkin sään-
– Thesis-menestyminen merkitsee paljon,
kilpailuun osallistuvien töiden taso on
korkea. Tuntuu hyvältä, kun kova työnteko
palkitaan. Menestymisen takana on
myös vahva energiatekniikan osaaminen
ja opetus koulutusohjelmassani. Työssä
yhdistyy kaikki aiemmin opittu ja opittua
tietoa pääsee hyvin soveltamaan. Minulla
oli insinööritoimiston antama ongelma,
jonka ratkaisemiseksi tarvittiin kaikkea jo
opittua ja vähän vielä uuttakin osaamista.
Opinnäytetyö on hyvä aloitus työelämään
siirtymiselle, työssä kommunikoidaan
useiden ihmisten kanssa ja sovelletaan
useita osaamisen alueita.
Opinnäytetyö tehtiin tamperelaiselle
Insinööritoimisto AX-LVI Oy:lle, jonka
toimitusjohtaja Urpo Koivula kuvaa työn
tuloksia korkeatasoisiksi.
Thesis on ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen
opinnäytetyökilpailu. Sen tavoitteena on
lisätä ammattikorkeakoulututkintojen tunnettuutta
ja tuoda esille niiden erityispiirteitä.
Kilpailun tavoitteena on myös kehittää töiden
laatua sekä vahvistaa opinnäytetyökulttuuria.
Thesis 2008 -kilpailuun osallistui 173 työtä.
Satakunnan ammattikorkeakoulusta palkittiin
Marjo-Riitta Sarmetin ja Harri Nuoran
opinnäytetyöt.
Tradenomi Marjo-Riitta Sarmetin työn
Toimintaprosessin kehittäminen, Case
Kelan koulumatkatuki ohjasi yliopettaja Eila
Heinonen.
Insinööri (AMK) Harri Nuoran työ oli
nimeltään Suljettujen putkiverkostojen
mitoitusperusteiden tarkastelu ja sen ohjasi
yliopettaja Esa Sandberg.
16
AGORA 2|2009
AGORA 2|2009
17

uutisia news 2|09
INhIMILLISEN VIRhEEN
SYYNä USEIN VääRIN
YMMäRTäMINEN
VTS: – Ship X, ship X, ship X, this is VTS,
VTS, VTS. Please give me your present
position.
tumiseen, tähtien perusteella navigointiin ja
spleissaukseen.
Osa nuorista tutustujista oli jo valinnut
palaveriin, jossa käydään läpi ennalta sovitut
kuvaussuunnitelmat ja niissä mahdollisesti
tapahtuneet muutokset. Kaikkiaan tapahtu-
Porkkala ja Holm ovat suunnitelleet
käyttävänsä apurahan mm. Lontoon ja sen
ympäristön, Ranskan ja Saksan museoiden
viihdetaitelijana mutta myös menestyvänä
liikemiehenä.
Valtosen mukaan luova tiimi ei ole
– X: I am on the bridge.
merenkulkualan omaksi koulutussuunnakseen.
man kuvauksesta, toimituksesta ja tekniikasta
historiallisten ja vaihtoehtoisten valokuva- ja
koiravaljakko, joka juoksee samaan suuntaan
Merenkulun fraasit sisältävää SMCP:tä
Näin mm. forssalainen Eero Pulli, joka hakee
Porissa vastaa 30–40 henkeä.
grafiikanvedosten kokoelmiin tutustumiseen.
ohjaksissa, joissa kontrolloiva johtaminen on
(Standard Marine Communication Phrases)
merenkulkualan insinöörin koulutukseen. Mas-
Opiskelijat saavat kallisarvoisen kokemuk-
– Koska aiomme myös julkaista vaihtoeh-
tappanut autonomian. Tiimille on annettava
on käytetty hankkeessa pohjana, mutta lisäksi
kulaiset Sinikka ja Juha Malho hakivat tietoja
sen lisäksi työstään opintopisteitä, vaivan-
tovedostuksen historiaa ja nykyaikaista työs-
tilaa. Tilan antaminen tarkoittaa, että kaikilla
laajennetaan osaamisen vaatimuksia. Stan-
poikansa Veli-Matin kaavailemasta, myös
palkkaa sekä kutsun tutustumaan MTV3:n
kentelyä käsittelevän oppaan kuvataiteilijoille,
on oikeus esittää uusia ideoita. Kaikki ideat
dardeja on kehitetty määrittelemään, miten
meri-insinöörin koulutuksesta. Turkulainen
toimintaan Pasilaan. Joillekin onnekkaille
koemme, että meille kuuluu historiallisesti
eivät tietenkään voi toteutua, mutta kaikkia
merenkulkijoiden yleensä pitää osata kommu-
Mikko Paananen pohti vielä kahta merialan
kokemus on poikinut jopa opinnäytetyön
ja taiteellisesti arvokkaimpien alkuperäisten
pitää arvostaa.
nikoida englannin kielellä ja mitä merenkulun
vaihtoehtoa: hakeako merikapteeni- vai insi-
toimeksiannon.
teosten tutkiminen ja arviointi, Jalo Porkkala
Innostava työilmapiiri syntyy, kun pomolla
opiskelijoiden pitää tietää missäkin vaiheessa
nööripuolelle.
SuomiAreena Porissa 14.–17.7.2009,
perustelee.
on pää pilvissä, mutta jalat tukevasti maassa.
opintoja. On tehty myös esimerkkioppitunteja,
Koulutusjohtaja Heikki Koivisto esitteli eri-
www.suomiareena.fi
Vedos-tutkimushanke kuuluu SAMKin
Johtajan ei pitäisi koskaan luopua suurista
Merenkulun englannin kielen standardeja
kehitellyt kansainvälinen MarTEL-ryhmä
kokoontui äskettäin Raumalla Satakunnan
ammattikorkeakoulun merenkulun toimipisteessä.
TEKSTI JA KUVA: Kirsi Uola
Merenkulun englannin kielen osaamisen
tasoja määrittäviä standardeja ja niihin liittyviä
testejä on pohdittu kaksivuotisessa ja loppusuoralle
päässeessä Maritime Test of English
joissa ylitetään kansainvälisen merenkulkujärjestön
IMO:n minimivaatimukset.
Idea on kyetä määrittelemään standardit,
mitä merenkulkijan on hallittava englannin
kielellä ja miten kyettävä kommunikoimaan.
Mitään osaamistasoa kuvaavia standardeja
ei ole aiemmin ollut, ja nyt pyritään saamaan
aikaan yhdenmukaisuutta. Testeissä on eritasoisia,
ja niihin kaikkiin sisältyy puhumisen,
ymmärtämisen ja kirjoittamisen taitojen osoittaminen.
Hanke on esitelty IMO:ssa, jonka
odotetaan vievän asiaa eteenpäin maailman-
tyisesti merenkulkualan insinöörin koulutusta,
jonka sisällöstä on usein epäselvyyttä. Alalta
saadun tutkinnon ja määrätyn työkokemuksen
jälkeen saa ylikonemestarin pätevyyden. Jos
haluaa opintoihinsa lisäpaketin maalaitoksista,
voi aikanaan hakeutua esim. voimaloihin tai
energialaitoksille töihin. Työllisyys on joka
tapauksessa taattu.
SAMK MUKANA SUOMI-
AREENALLA
SUOMEN
KULTTUURIRAhASTO
TUKEE VEDOS-hANKETTA
Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan T&Ktoiminnan
keihäänkärkiin ja myös SAMK on
suunnannut resursseja tutkimuksen tukemiseen.
Lue lisää Vedos-hankkeesta vedos.samk.fi
MATO VALTONEN SAMKIN
PERJANTAIN hUIPUISSA
unelmista.
– Sana ’mahdoton’ pitäisi poistaa
kokonaan sanakirjasta, Valtonen napauttaa.
Puna-armeijan kuoron tuomista Suomeen ja
maailmankiertueelle Leningrad Cowboysin
kanssa voi pitää esimerkkinä mahdolliseksi
tulleesta mahdottomasta tehtävästä.
AUTOMAATIO VALTAA
KOMENTOSILTAA
Language -hankkeessa, jonka kansainvälinen
laajuisesti.
työryhmä kokoontui Raumalla.
– MarTEL:n keskeinen tavoite on poistaa
sellaisia merenkulun turvallisuusriskejä, jotka
johtuvat kielestä. Merellä on tapahtunut paljon
MERENKULUN AVOIMET
OVET VETIVäT VäKEä
Jalo Porkkala: Seiska, kolmivärinen kumipaino
TEKSTI: Sari Kahri
onnettomuuksia, kun ei ole ymmärretty, mitä
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Sa-
toinen sanoo, ryhmän suomalaisjäsen,
takunnan ammattikorkeakoulun Kuvataiteen
SAMKin merikapteeniopiskelija Johanna
opettaja Jalo Porkkalalle ja lehtori Pirkko
TEKSTI: Marika Pöyri
Pöyhönen toteaa.
TEKSTI: Sari Kahri
Holmille 18 000 euron apurahan Vedos-tut-
Hyvän pomon pää on pilvissä, mutta jalat
TEKSTI JA KUVA: Kirsi Uola
Hanketta johtavan turkkilaisen professori
SAMKin opiskelijat ovat neljättä kertaa mukana
kimushankkeen Euroopan opintomatkoihin.
maassa, sanoo Mato Valtonen.
Merenkulkualan turvallisuuden asiantuntijoita
Reza Ziaratin mukaan merenkulussa ilme-
Porissa heinäkuussa järjestettävän SuomiAree-
Porkkala ja Holm ovat harvoja, jotka tutki-
Valtonen on tanssinut tähtien kanssa,
Suomesta ja ulkomailta kokoontui Raumalle
nevien inhimillisten virheiden taustalla on
nan toteutuksessa. 4–5 viestinnän opiskelijaa
vat ja opettavat vaihtoehtoisia vedostusme-
toiminut Linnanmäen vuoristoradan jarrumie-
merenkulun toimipisteen järjestämään Bridge
useimmiten kommunikointiin liittyviä väärinym-
muodostavat kaksi kuvausryhmää taltioimaan
netelmiä valokuvauksessa ja taidegrafiikassa
henä, keikkaillut Neuvostoliiton puna-armeijan
2009 -tapahtumaan. Esitelmissä todettiin
märryksiä. Ne ovat suurempi onnettomuuksien
syy kuin laitteiden tekniset viat.
Väärin ymmärtäminen voi johtua väärin
Pelastautumislautassa toimimista esittelivät
merikapteeniopiskelijat Ville Hoikkala (vas.) ja
Pekka Heikkinen.
keskusteluja 2–4 eri tapahtumapaikalta.
Opiskelijat tuottavat kuvausmateriaalia mtv3.
fi-sivustolle joko suorana tai nauhoituksina.
Suomessa ja tiettävästi tässä laajuudessa
myös Euroopassa. Vuonna 2008 SAMKissa
järjestettiin Suomessa ja Euroopassa
kuoron kanssa, näytellyt Kaurismäen elokuvissa
sekä menestynyt ja kaatunut toimitusjohtajana.
Perjantaina 27.11.2009 Mato Valtonen
lukuisat vaarat, mutta toisaalta korostettiin
vaarojen tiedostamisen ja niihin varautumisen
myös olevan arjen työtä.
kuulemisesta:
– Viime vuonna yhtä opiskelijoiden taltioi-
ainutlaatuiset vaihtoehtoisten vedostusteknii-
puhuu SAMKin Täydennyskoulutuskeskuksen
Komentosilta-automaation laajeneminen on
– We are sinking.
TEKSTI JA KUVA: Kirsi Uola
maa keskustelua kävi internetissä katsomassa
koiden erikoistumisopinnot kuvataiteilijoille ja
Perjantain Huiput -seminaarissa hyvän pomon
saksalaisen tekniikan tohtori Volker Köhlerin
– What are you thinking about?
Merenkulkualan koulutuksesta kiinnostuneita
380 000 surffailijaa, Liiketoiminta ja kulttuuri
valokuvaajille.
ominaisuuksista.
mukaan johtanut siihen, että komentosillan
Myös käsitteet voidaan ymmärtää väärin:
nuoria ja vanhempaakin väkeä saatiin run-
Porin T&K-koordinaattori Petri Martikkala
– Tutkimuksen kannalta on ensiarvoisen
Valtonen pitää pomon tärkeimpänä
perustehtävät kuten laivan ohjailu tai lastin
– What is your position?
saasti vierailulle Rauman Suojanmäen tiloi-
kertoo.
tärkeää päästä näkemään ja arvioimaan
tehtävänä puhaltaa yritykseen luova henki,
valvonta muuttuvat. Sama käyttäjä voi joutua
– Second mate.
hin huhtikuisena lauantaina. Avoimien ovien
Martikkala vastaa yhteistyön toimivuudesta
alkuperäisiä taideteoksia, Mitkään valokuvajäl-
joka vetää osaajia ja pitää heidät talossa.
käyttämään erilaisia sovelluksia ja tekemään
Seuraava keskustelu käytiin VTS:n ja laivan
päivässä kerrottiin koulutuksesta ja pidettiin
ja siitä, että opiskelijat hoitavat heille annetut
jennökset tai painotuotteet eivät tee oikeutta
Valtonen on itse esimerkki siitä, kuinka
havainnot pelkästään tietokonenäytöiltä.
välillä.
erilaisia koulutukseen liittyviä näytöksiä
tehtävät. Opiskelijat toimivat ammattilaisten
alkuperäisille teoksille eivätkä voi korvata niitä,
luovuuden mahdollistava ympäristö vaikut-
– Työ muuttuu yhä enemmän valvonnaksi
simulaattorien käytöstä merestä pelastau-
joukossa osallistuen mm. joka-aamuiseen
Pirkko Holm kertoo.
taa. Tästä todisteena hänellä on mittava ura
ja monitoroinniksi, hän kertoi.
18
AGORA 2|2009
AGORA 2|2009
19

uutisia news 2|09
INTENSIIVIKURSSI
PIETARISSA ANTOI EVäITä
TULEVAISUUTEEN
Suomalais-venäläistä yhteistyötä on edistetty
intensiivikurssin myötä Pietarissa. Kuvassa
vas. Alexander Poliakov Pietarin teknillisestä
yliopistosta (markkinointi), Mikel Garant
(TAMK, juridiikka), Taina Huhtinen (SAMK,
taloushallinto), Maija Kärnä (PIRAMK,
kv-kauppa) ja Heikki Holma (SEAMK,
markkinointi).
TEKSTI: Jatta Salmi
Liiketoiminta Huittinen edusti SAMKia keväällä
Pietarissa FIRST-intensiivikurssilla, jossa
opiskelijat opiskelivat suomalais-venäläisissä
sekaryhmissä. Aiheina oivat mm. yrityksen
perustaminen, markkinointi, bisneskulttuuri,
talous- ja rahoitusmarkkinatilanne. Lisäksi
ohjelmassa oli luennoitsijoita sekä yritysvierailuja.
Opetuskielenä toimi englanti, mutta
myös venäjää sai käyttää arkipäivän toimissa.
Venäläisenä partnerina intensiiviviikolla toimi
Pietarin teknillinen yliopisto. Suomesta
mukana oli SAMKin lisäksi seitsemän eri
korkeakoulua mm. Turusta, Tampereelta ja
Seinäjoelta.
Taloushallinnon lehtori Taina Huhtisella
on kokemusta venäläisestä kulttuurista ja
opiskelusta omien opiskelu- ja opettajavaihtojen
myötä. Hän kannustaakin opiskelijoita
rohkeasti hakemaan vaihto-opiskelijaksi esim.
juuri Pietariin.
– Opiskelijoiden kannattaa miettiä kieliopinnoissaan
myös venäjän kielen valintaa.
Opiskeluun ja kulttuuriin voi tutustua
erinomaisesti opiskelu- ja harjoitteluvaihdon
myötä.
Kurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Hyvien
kokemuksien myötä seuraava kurssi on
suunnitteilla heti ensi vuodeksi. Vierailu on jo
poikinut yhden työharjoittelupaikan Pietarissa
toimivasta yrityksestä puhumattakaan opiskelijoiden
luomista ystävyyssuhteista. Huittisten
kampuksen opiskelijat Birgitta Mäkelä ja Laura
Heikkonen olivat oikein tyytyväisiä kokemukseen.
Pietarista jäi kummallekin positiivinen
kuva ja matka opetti paljon Venäjän liikeelämästä
ja toi rohkeutta lähteä ulkomaille.
Lisätietoja FIRST-ohjelmasta www.samk.fi/first
AURINKOENERgIASTA
LIIKETOIMINTAA
TEKSTI JA KUVA: Ann-Christine Wahl
Tekes-seminaari suomalaisesta aurinkoenergiaosaamisesta
järjestettiin SAMKissa
toukokuussa. Aurinkoenergiasta liiketoimintaa
-seminaari liittyi Tekesin uuteen Uusiutuva
energia-ohjelman suunnitteluun.
Asiantuntijapuheenvuoroissa käsiteltiin
mm. suomalaisen aurinkoenergia-alan kotimaisia
ja kansainvälisiä näkymiä. Teemojen
käsittely jatkui iltapäivän workshopeissa. Seminaarissa
oli mukana 60 aurinkoenergia-alan
asiantuntijaa ja yrittäjää.
aURINKOISTa KESÄÄ!
Seuraava Agora-lehti ilmestyy syyskuussa 2009.
AGORA 2|2009