HESTRA_Julkaisu

34
Puolustusvoimien henkilöstöstrategia
Liite 1 Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet
Henkilöstöstrategian kehittämistoimenpiteet suunnitellaan
osaksi Puolustusvoimien toiminta-suunnitelmaa, ja ne
toimeenpannaan toiminnan ja resurssien suunnitteluprosessissa.
Kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan
Puolustusvoimien vuosiraporteissa ja henkilöstötilinpäätöksissä.
1 Henkilöstön määrä ja rakenne
Ylläpidetään varusmiespalveluksen suorittaneiden ja
sijoituskelpoisten määrä mahdollisimman korkeana
– varmistamalla kutsuntajärjestelmän toimivuus
– tarkistamalla Terveystarkastusohje
– ohjeistamalla kutsuntalääkärit
– toimeenpanemalla varusmieskoulutus laadukkaasti.
Ylläpidetään palkatun henkilöstön määrä ja rakenne
vastaamaan kustannustehokkaasti sodan ja rauhan ajan
vaatimuksia
– kehittämällä henkilöstörakennetta ja tehtäväkokoonpanoa
uusien suorituskykyjen rakentamiseksi
– kohdentamalla uudet tehtävät olemassa olevista tehtävistä
luopumalla
– muuttamalla opistoupseereilta vapautuvia tehtäviä sotilas- ja
siviilitehtäviksi tarpeen mukaisesti
– varmistamalla, että tehtävärakenne vastaa hallintoyksiköille
asetettuja tehtäviä
– tarkastamalla sotilasarvorakenteen ja ylennyskierron
yhteensopivuus tehtäväkokoonpanon ja tehtävien
vaativuuksien kanssa.
2 Henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen
– Ylläpidetään Puolustusvoimien hyvä työnantajakuva ja
hyödynnetään monipuoliset rekrytointimahdollisuudet.
– Varmistetaan Puolustusvoimien tarvitsema osaamisen ja
henkilöstön ammattitaidon kehittyminen suunnitelmallisella
tehtäväkierrolla
• laajentamalla tehtävä- ja seuraajasuunnittelua koskemaan
kaikkia henkilöstöryhmiä ja kansainvälisiä tehtäviä
• kehittämällä kehityskeskustelusovellusta siten,
että henkilöstön tehtävähalukkuudet ja koulutustarpeet
ovat systemaattisemmin hyödynnettävissä henkilöstö- ja
koulutussuunnittelussa
• pidentämällä upseerien tehtäväkiertoa siten, että
alle kahden vuoden välein tapahtuvia siirtoja ei tehdä
kuin poikkeustapauksissa (pl. kansainväliset tehtävät)
• liittämällä toimiala- ja aselajiosaamisen kehittäminen
osaksi tehtävä- ja seuraajasuunnittelua.
– Jatketaan joustavien työaikamuotojen ja niitä tukevien
tietojärjestelmien kehittämistä sekä arvioidaan etätyön
mahdollisuudet ja vaikutukset.
– Kehitetään kannustin- ja palkitsemisjärjestelmää sekä
tutkitaan mahdollisuutta luoda palkkausjärjestelmästä
irrallinen suorituksesta palkitseminen.
– Selvitetään muutto- ja siirtokorvausten sisältöä ja kestoa sekä
perheestään erillään asuvan henkilöstön tukimuotoja.
3 Osaaminen ja toimintakyky
3.1 Asevelvollisten osaaminen
– Varmistetaan sodan ajan henkilöstön osaaminen nykyistä ja
jatkosijoitusta vastaaviin tehtäviin
• kouluttamalla vuosittain vähintään 8 prosenttia sodan
ajan joukoista
• kohdentamalla perusyksiköihin riittävä henkilöstö.
– Selvitetään keinot ja mahdollisuudet sodan ajan joukkojen ja
reserviläisten valmiuden kehittämiseksi.
– Kehitetään kertausharjoituskoulutusta, vapaaehtoista
maanpuolustuskoulutusta ja reserviläisten omatoimista
osaamisen ja toimintakyvyn kehittämistä laaditun
suunnitelman mukaisesti.
– Kohdennetaan asevelvollisten koulutukseen riittävät
koulutusampumatarvikkeet ja koulutusvälineet.
– Kehitetään oppimisympäristöjä ja opiskelumenetelmiä
• ylläpitämällä ja kehittämällä tarvittavat harjoitus- ja
ampuma-alueet
• hankkimalla kaksipuolisen taistelun simulaattorit
• hankkimalla virtuaalioppimisympäristöt joukko-osastoihin
ja sotilasopetuslaitoksiin
• kehittämällä avointa oppimisympäristöä ja sen käyttöä
koulutuksessa ja työssä oppimisessa
• saattamalla loppuun kuva- ja mediapankki -hanke
• laatimalla Parhaiden käytäntöjen opas (Lessons Learned)
• laatimalla Kouluttajan opas.
– Otetaan käyttöön asevelvollisten sähköisen asioinnin
palveluja.