Euroopan Unionin itäisin metsäkoneyrittäjä s. 44 - 49 - Metsätrans
Euroopan Unionin itäisin metsäkoneyrittäjä s. 44 - 49 - Metsätrans
Euroopan Unionin itäisin metsäkoneyrittäjä s. 44 - 49 - Metsätrans
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Oiva Kokkonen katselee metsäalan tapahtumia yhtähyvin koneyrittäjän kuin metsäomistajankin näkökulmasta. Kummaltakaan puolelta<br />
katseltuna nykytilanne ei näytä järin ruusuiselta.<br />
Kokkosen Metsäkoneyhtymä toimii aivan itärajan pinnassa<br />
<strong>Euroopan</strong> <strong>Unionin</strong> <strong>itäisin</strong><br />
<strong>metsäkoneyrittäjä</strong> ?<br />
Tammikuun puolivälin jälkeen<br />
Suomeen osui talven ensimmäinen<br />
kylmä kausi. Pakkasmittari<br />
putosi monin paikoin<br />
pohjoisessa talvisotalukemille<br />
– reilusti yli 40 asteen. Itärajan<br />
pinnassa, Hattuvaarassa<br />
mittari näytti toki “vain” 25<br />
miinusastetta, kun <strong>Metsätrans</strong><br />
tapasi 40 hehtaarin harvennussavotalta<br />
Oiva Kokkosen.<br />
Ilomantsilaisten Kokkosen<br />
veljeksen yritys – Kokkosen<br />
Metsäkoneyhtymä – on varmasti<br />
<strong>Euroopan</strong> <strong>Unionin</strong> yksi<br />
itäisimmistä – ellei aivan <strong>itäisin</strong>kin<br />
– metsäkoneyritys. Konehallilta<br />
on matkaa EU:n itäisimmälle<br />
pisteelle vain jokunen<br />
kilometri.<br />
Neljän veljeksen, Heimon,<br />
Reinon, Matin ja Oivan, omistama<br />
yritys on yksi alueen vanhimpia<br />
metsäkoneyrityksiä, se<br />
aloitti toimintansa jo 35 vuotta<br />
sitten vuonna 1971. Kokemusta<br />
on kaikenlaisista työmenetelmistä<br />
ja koneista. Kokorunkojuonnosta,<br />
maataloustraktoreista<br />
ja telatraktoreista nykypäivän<br />
motoihin ja ajokoneisiin.<br />
Oiva Kokkonen osoittautuu<br />
oikeaksi korpifilosofiksi. Hän<br />
katselee maailmaa yhtä hyvin<br />
<strong>metsäkoneyrittäjä</strong>n kuin metsänomistajankin<br />
näkökulmasta<br />
ja ottaa kriittisesti kantaa suomalaisen<br />
metsäalan kehitykseen.<br />
Ajatuksia ja näkökulmia<br />
laajentaa laaja osin oman pienimuotoisen<br />
mökkimatkailubisneksen<br />
tuoma metsäalan<br />
tuttavapiiri.<br />
Huutavaan<br />
kuskipulaan<br />
apua Venäjältä ?<br />
Kuljettajapula on tänä päivänä<br />
yksi alan suurimmista ongelmista.<br />
Se korostuu, mitä kauemmas<br />
taajamista mennään. Kokkosetkin<br />
ovat ongelman kanssa<br />
viime vuosina painineet, tällä<br />
hetkellä asiat ovat onneksi järjestyksessä.<br />
- Kaikki asialliset kuskit ovat<br />
tänä päivänä kiinni, vapaana ei<br />
ole ketään. Nämä seudut ovat<br />
niin ukkoutuneet ja mummoutuneet;<br />
nuoret lähtevät opiskelun<br />
ja leveämmän leivän perässä<br />
pois. Jos joku harvoista nuorista<br />
tänne jää ja vielä tästä alasta<br />
innostuu, niin ottajia on paljon;<br />
hänellä työpaikka jo varmasti<br />
tiedossa.<br />
Raha ratkaisee kuljettajamarkkinoillakin.<br />
- Nyt pitäisi maksaa<br />
kohtalaisen hyvä palkka kuljettajille,<br />
mutta tiukille ajettu yrittäjä<br />
ei pysty, ei vaikka haluaisikin.<br />
45
- Onhan täälläkin työttömiä<br />
jos kuinka paljon, mutta tosi<br />
ammattimiehistä on huutava<br />
pula, oli sitten kyse konealoista<br />
tai rakennustöistä, tietää Oiva.<br />
Itä-Suomessa monet yrittäjät<br />
ovat kääntäneet katseensa rajan<br />
taakse. - Kuorma-autopuolella<br />
monet ovat jo hankkineet kuskin<br />
Venäjältä, varsinkin rajaliikenteen<br />
ajoihin. Edessä se on konepuolellakin,<br />
uskoo Oiva Kokkonen.<br />
– Kyllä Venäjältä löytyy tosi<br />
ammattimiehiä, ahkeria ja työintoisia,<br />
on se nähty jo rajan takana<br />
urakoidessa. Venäläisiä tämä<br />
kiinnostaa, sillä suomalaisen<br />
auto- ja konekuskin palkka on<br />
sikäläisen mittapuun mukaan<br />
tosi hyvä. Ei siellä nähdä tällaisista<br />
edes unta.<br />
Kallista koulutusta<br />
Kotimaan peruskoulutusmallit<br />
metsäalalle saavat Oiva<br />
Lähitulevaisuuden isoin mörkö on Oiva Kokkosenkin mielestä työvoimapula.<br />
Täältä ei nuoria enää näihin talkoisiin tahdo löytyä. Pitää<br />
varmaan kääntää katse Venäjälle, autopuolellahan monet ovat jo niin<br />
tehneetkin.<br />
Kokkoselta pyyhkeitä. - Kymmenestä<br />
halle olisi varmasti parempaata<br />
koulutetusta kaveriskin<br />
käyttöä. Konekoulujen ophalle<br />
valtaosa lähtee muille aloille pilasvalintoihin pitäisi panostaa<br />
ja osasta ei kerta kaikkiaan ole enemmän.<br />
metsäkonehommaan, ehkä - Tuo kouluhomma on tietysti<br />
pari päätyy alalle. Tässä hukataan<br />
oma maailmansa – heilläkin<br />
tosi kallista yhteiskunnan on omat kiintiönsä ja omat<br />
maksamaa koulutusta? Hukkakoulutukseen<br />
rahoitusmallinsa, jotka on täy-<br />
palavalle ratettävä,<br />
arvelee Oiva. - Siksi<br />
sinne<br />
varmaan ”haalitaan” myös<br />
sellaisia, joista alalle ei ole.<br />
Oikeanhenkistä ainesta kouluihin<br />
löytyy jos halutaan. - Alaa<br />
pitää vain jaksaa markkinoida<br />
nykyistä päättäväisemmin lapsille<br />
ja nuorille aivan peruskoulusta<br />
lähtien. Joku innostuu aina<br />
varmasti.<br />
Markkinatalous<br />
on metsässä<br />
Suomalaisen metsäteollisuuden<br />
kehitys viimeisten vuosikymmenten<br />
aikana ei saa asioita<br />
paljon pohtineelta ja Suomen<br />
kansantalouden puujalkoihin<br />
yhä vahvasti uskovalta Oiva<br />
Kokkoselta juurikaan kiitosta, ei<br />
sen paremmin koneyrittäjänä<br />
kuin metsänomistajanakaan.<br />
Oivan mielestä ensin varsin nopea<br />
tehtaiden ja sahojen omistuksen<br />
keskittyminen ja nyttemmin<br />
kasvottomaksi muuttunut<br />
omistus on unohtanut met-<br />
<br />
<br />
<br />
46
sätalouden yhteiskunnallisen<br />
merkityksen. Kaikkia ratkaisuja<br />
perustellaan globalisaatiolla,<br />
markkinataloudella ja kilpailukyvyllä.<br />
Vain raha ratkaisee.<br />
- Aiemmin – tietysti silloin<br />
suurelta osin valtion omistuksessa<br />
- metsäteollisuudella tehtiin<br />
hyvää aluepolitiikkaa, sanoo<br />
Oiva Kokkonen. - Tehtaita ja<br />
sahoja perustettiin sinne missä<br />
työtä kaivattiin. Nyt on toisin:<br />
omistaja miettii vain, kuinka<br />
tehdä mahdollisimman paljon<br />
rahaa ja kuinka panna tehdas<br />
lihoiksi. Koska viimeksi on aluepoliittisin<br />
perustein pantu pystyyn<br />
edes pientä puunjalostuslaitosta?<br />
Menneiden aikojen miettiminen<br />
herättää yksityisajattelijan<br />
muistamaan entisajan tehdaspatruunoita.<br />
- Ennen rikkaat ihmiset<br />
olivat sydämeltään erilaisia<br />
ja ajattelivat eri tavalla. He<br />
huolehtivat yleensä koko kyläja<br />
teollisuusyhteisöstä, huokaa<br />
Oiva. - Patruunoiden aika on<br />
kuitenkin lopullisesti ohi ainakin<br />
Suomessa. Jossain päin<br />
maailmaa – olisiko ehkä Meksikossa<br />
- on yhä vallalla käytäntö,<br />
että kun ihminen otetaan töihin,<br />
niin samalla otetaan hänestä<br />
elinikäinen vastuu.<br />
- Tämän päivän rikkaat ovat<br />
ihan erilaisia. Nyt ollaan kylmiä,<br />
vain ja ainoastaan oma hyvinvointi,<br />
ylenpalttinenkin, on tärkeintä,<br />
muu ei kosketa.<br />
Erikoistutaan<br />
Erikoistuminen on ollut yksi<br />
päivän sanoista suomalaisessa<br />
metsäteollisuudessa. Sahat ja<br />
tehtaat ovat erikoistuneet yhä<br />
vahvemmin yhden puulajin<br />
käyttäjiksi. Siitä seuraa uusia<br />
pulmia.<br />
- Esimerkiksi näillä alueilla viimeinen<br />
närekuidun käyttäjä,<br />
Pankakoski, on pantu myyntiin<br />
ja kukaties toiminta loppuu. Silloin<br />
närekuitu on vietävä Etelä-<br />
Suomeen. Kuljetuskustannuk-<br />
Jouko Vatanen oli pakkassavotalla Kokkosen moton puikoissa. Ohjaamossa<br />
tarkeni hyvin, mutta letkunvaihto vaati vahvempaa vaatetusta.<br />
set kasvavat ja sekin on lopulta<br />
pois isännän metsätuloista, epäilee<br />
Oiva Kokkonen.<br />
- Metsänomistajana olen tosi<br />
huolissani siitä, että pienempiä<br />
tehtaita suljetaan, kyllä niillekin<br />
kilpailuyhteiskunnassa sija olisi.<br />
Tarvitaan vain toisenlaista erikoistumista.<br />
Pienikin yritys voi<br />
vielä tämän päivän maailmassa<br />
menestyä, uskoo Oiva.<br />
– Pitää nostaa jalostusastetta.<br />
Ajatuskulkuja pitää avartaa.<br />
Miksi Suomessa keskitytään<br />
vain perinteisiin puulajeihin,<br />
kysyy mies, joka ”harrastuksenaan”<br />
harjoittelee douglaskuusen<br />
kasvattamista - ainakin<br />
vielä hyvällä menestyksellä.<br />
- Douglaskuusen hinta maailmanmarkkinoilla<br />
on huimasti<br />
tavallista kuusta korkeampi.<br />
Miksi ei sitä ole kokeiltu meillä<br />
isommassa mittakaavassa? -<br />
Ehkä on niin, että sellu ja paperi<br />
ovat ne, joilla rahaa on tehty ja<br />
sahaus ja puutuoteteollisuus<br />
ovat vain sivubisnes!<br />
- Maailmalta – lähialueiltakin<br />
– löytyy erikoispuulajeja ja nopeasti<br />
kasvavia risteytyksiä, jotka<br />
varmasti soveltuvat Suomen<br />
oloihin. Omasta takaa erikoispuuta<br />
löytyy niin ikään. - Jos<br />
hehtaarituotokset haluaa kohdalleen<br />
niin visakoivu on hyvä<br />
artikkeli. Sitä voi hyödyntää jo<br />
15 vuoden jälkeen.<br />
Metsän tuottoa voisi Oivan<br />
mielestä nostaa myös jalostamalla<br />
puuta pystyyn. - Kelopuut<br />
on hakattu jo mökkien seiniin,<br />
mutta puita voidaan kelottaa.<br />
Kelotuskokeita on ainakin tutkimustarkoituksessa<br />
ja pienessä<br />
mittakaavassa tehty hyvällä<br />
menestyksellä. - Voisi kai hommaa<br />
kaupallistaa, siinä puun<br />
hinta jopa nelinkertaistuisi. Vai<br />
tulevatko metsä- ja ympäristölait<br />
vastaan?<br />
“Ennen metsäteollisuudella<br />
tehtiin hyvää<br />
aluepolitiikkaa”<br />
Joustot on syöty<br />
Puunkorjuun nykytilanne ei<br />
ole häävi, ei koneyrittäjän eikä<br />
metsänomistajan kannalta. –<br />
Yrittäjiä on kilpailutettu kilpai-<br />
luttamisen jälkeen ja imetty<br />
kaikki joustot pois. Samaan aikaa<br />
puun hinta on syöty aivan<br />
luuksi. Kilpailukyvyn parantamiseksi<br />
sanotaan, mutta… Oiva<br />
Kokkosella on oma näkemys<br />
miksi.<br />
- Metsäteollisuuden toimihenkilöt<br />
ja paperimiehet ovat<br />
olleet kantona kaskessa. He<br />
ovat ajaneet etunsa liian hyvin.<br />
Teollisuus on halunnut säilyttää<br />
työrauhan ja antanut heille lisää<br />
etuja, ja ottanut sen sijaan kaiken<br />
mahdollisen pois metsäpäästä.<br />
Viime kesään asti tätä<br />
tietä kuljettiin.<br />
- Jos kuka töitä tekee, sille pitää<br />
maksaa tietysti käypää palkkaa,<br />
mutta jos edut on hankittu<br />
painostamalla ja kiristämällä<br />
niin, että muut alan toimijat kärsivät,<br />
niin silloin pitää panna asiat<br />
uusiin puihin.<br />
Uutta yrittäjyyttä<br />
Miten metsäalan yrittäjyys<br />
kehittyy tästä päivästä? – Pääomavaltaisuus<br />
ja yritysten heikko<br />
omavaraisuusaste ovat uhkatekijöitä.<br />
Jos aikanaan, silloin<br />
kun homma oli vielä kannattavaa,<br />
sai varallisuutensa kuntoon<br />
ja on osannut sittemminkin hoitaa<br />
asiansa, on toki kuivilla ja<br />
pärjää, mutta jos nyt lähtee täysin<br />
velkarahalla. Ei onnistu, sanoo<br />
Oiva<br />
- Nykyinen korkotaso antaa<br />
vähän pelivaraa, mutta korko<br />
voi nousta milloin tahansa.<br />
Konerahoitus on tänä päivänä<br />
liian helppoa ja sillä on oma<br />
osuutensa alan tervehtymiseen<br />
ja kilpailutilanteeseen.<br />
Oiva Kokkonen ajattelee yrittäjyyttä<br />
hyvin terveesti. Hän<br />
kaipaa uudenlaista yrittäjyyttä<br />
ja liiketalouden osaamista koko<br />
kentälle.<br />
- Vasta nyt ollaan havahduttu<br />
siihen, että koneurakointi on<br />
yritysmuoto. Myös täällä pätevät<br />
liiketalouden lait. Toiminnan<br />
pitää tuottaa voittoa. Jos tyytyy<br />
47
siihen, että saa koneet maksettua,<br />
valuu elämä kyllä hukkaan,<br />
filosofoi Oiva.<br />
Oikeanlainen yrittäjyys vaatii<br />
monipuolista osaamista. -<br />
Liiketaloudellisen osaamisen<br />
merkitys kasvaa koko ajan, mutta<br />
pitää myös hallita sosiaaliset<br />
taidot, korjuutyö ja konetekniikka.<br />
Vastuu kasvaa<br />
Minne suomalainen puunkorjuu<br />
sitten on menossa?. –<br />
Kyllä tämä alueurakointikehitys<br />
jatkuu ja tulevaisuuden tekijöitä<br />
ovat nykyisten koneyrittäjien<br />
perustamat ”sateenvarjoyhtiöt”,<br />
jotka hoitavat yhteyden<br />
asiakkaaseen. Tehokkuutta tuo<br />
oma töiden ohjaus ja monipuolinen<br />
kalusto.<br />
– Aliurakointiin perustuva<br />
alueyrittäjyys on huonompi<br />
vaihtoehto, arvelee Oiva suomalaisen<br />
luonteen tuntien. –<br />
Ideana se toimii, mutta kuinka<br />
käytännössä. Pienikin kateudensiemen<br />
voi sen kaataa. Kyllä<br />
ihminen katsoo aina ensin<br />
oman kohtansa ja kun isoja<br />
puumääriä otetaan, joutuu heikkojakin<br />
leimikoita väkisin tekemään.<br />
30 vuoden aikana tapahtuneessa<br />
kehityksessä Oiva näkee<br />
positiivistakin, vaikka kasvasänleimaukset,<br />
jossa piti olla<br />
koulutukseltaan jo vähintään<br />
metsänhoitaja, että luotettiin.<br />
Oli jakomies, joka kävi iskemässä<br />
leikonpaikat. Ei luotettu<br />
korjuumiesten ammattitaitoon.<br />
Harvennusten<br />
osuus lisääntyy<br />
Kokkosen Metsäkoneyhtymän<br />
savotat ovat olleet näihin<br />
“Jos tyytyy siihen,<br />
että saa koneet maksettua,<br />
valuu elämä hukkaan”<br />
neesta vastuusta ei korvausta<br />
ole yrittäjille herunut. – Onhan<br />
se hyvä, että luottamus korjuuyrittäjiä<br />
ja koneenkuljettajia<br />
kohtaan on kasvanut.<br />
– Ennen metsäpäässä oli yhtiöiden<br />
väkeä paljon. Oli metsaakka<br />
valtaosin päätehakkuilla.<br />
Asiakkaana on nyt Metsähallitus.<br />
– Aiemmin aukkoja tehtiin<br />
jopa 90 prosenttia, nyt niiden<br />
osuus on pudonnut kolmannekseen.<br />
Työn alla oleva 40<br />
hehtaarin harvennus on parhaasta<br />
päästä, mutta kokemusta<br />
on jo ”käsivarren vahvuisesta”<br />
riu´ustakin.<br />
Kokkosen yrityksen konekanta<br />
on ”järeämmän pään” yleiskoneita:<br />
Timberin 1270B, Ponssen<br />
Ergo HS 16 ja ajokoneena<br />
Timberin 1010D. Tarvetta konekannan<br />
keventämiselle leimikkorakenteen<br />
muuttuessa ei ole.<br />
Hyvänä kehityksenä Oiva<br />
Kokkonen näkee runkosopimusten<br />
pidentymisen. – Nyt<br />
tehdään neljän tai 3+2 vuoden<br />
sopimuksia. Ei lyhemmillä sopimuksilla<br />
voi enää harkitakaan<br />
investointeja.<br />
Jotta puunkorjuu harvennuksilla<br />
olisi nykyistä kannattavampaa<br />
pitäisi panostaa lujasti<br />
raivaukseen. – Meillä on aivan<br />
liian paljon hoitamattomia metsiä.<br />
Miksi? - Raivaus maksaa, ja<br />
metsänomistus kaupunkilaistuu,<br />
niin se tahtoo jäädä. Se oli<br />
Ponsse HS15 Ergo -94 Kouvola Ponsse Ergo -03 Tampere Ponsse Beaver -01 Seinäjoki<br />
Valmet 911 -00 Iisalmi Timberjack 1270B -98 Jyväskylä Timberjack 870 -97 Tampere<br />
Ponsse Oyj<br />
74200 Vieremä<br />
Puh. 020 768 800<br />
Faksi020 768 8690<br />
Myynti:<br />
Jarmo Vidgrén, Vieremä<br />
040 519 1486<br />
Hannu Eloranta, Vieremä<br />
040 050 9479<br />
Keijo Ojala, Tampere<br />
0400 728 414<br />
Pekka Rajala, Jyväskylä<br />
040 528 2875<br />
Reijo Puska, Seinäjoki<br />
0400 272 158<br />
Asko Heikkinen, Rovaniemi<br />
040 593 6366<br />
Risto Suorsa, Joensuu<br />
040 565 3933<br />
Seppo Alanne, Kouvola<br />
040 721 2617<br />
Petteri Mella, Hyvinkää<br />
040 521 8657<br />
Vaihtokoneet<br />
Harvesterit<br />
• Ponsse HS16 Ergo . . . . .vm -99 Seinäjoki<br />
• Ponsse HS10 Cobra . . . .vm -99 Hyvinkää<br />
• Ponsse HS15 Ergo . . . . .vm -94 Rovaniemi<br />
• Ponsse HS15 Ergo . . . . .vm -95 Tampere<br />
• Ponsse HS16 Ergo . . . . .vm -98 Iisalmi<br />
• Ponsse HS10 Cobra . . . .vm -00 Tampere<br />
• Ponsse HS16 Ergo . . . . .vm -99 Iisalmi<br />
• Ponsse Ergo . . . . . . . . .vm -02 Tampere<br />
• Valmet 911.1 . . . . . . . .vm -01 Tampere<br />
• Valmet 901 II . . . . . . . . .vm -99 Joensuu<br />
• Valmet 921 . . . . . . . . . .vm -99 Kouvola<br />
• Timberjack 1270B . . . . . .vm -99 Jyväskylä<br />
• Timberjack 1270B . . . . .vm -00 Rovaniemi<br />
• Timberjack 1270D Tulossa vm -02 Kouvola<br />
• Timberjack 1070 . Tulossa vm -02 Kouvola<br />
Kuormatraktorit<br />
• Ponsse S16 Buffalo . . . .vm -00 Iisalmi<br />
• Ponsse S15 Bison . . . . .vm -99 Rovaniemi<br />
• Ponsse S15 Bison . . . . .vm -98 Joensuu<br />
• Ponsse Buffalo . . . . . . . .vm -01 Seinäjoki<br />
• Ponsse S15 Bison . . . . .vm -99 Kouvola<br />
• Ponsse Bison . . . . . . . . .vm -01 Seinäjoki<br />
• Ponsse S15 Bison . . . . .vm -98 Hyvinkää<br />
• Valmet 860 . . . . . . . . . .vm -97 Tampere<br />
• Timberjack 1010 . . . . . .vm -98 Joensuu<br />
• Timberjack 1110C . . . . .vm -01 Iisalmi<br />
• Timberjack 1010B Tulossa vm -98 Hyvinkää<br />
• Valmet 840 ....Tulossa vm -01 Kouvola<br />
48
kuitenkin nopein keino lisätä<br />
metsien tuottoa, tietää Oiva.<br />
Hän näkee ongelman kansantaloudellisena.<br />
- Yhteiskunnan pitäisi tulla<br />
enemmän mukaan. Hoitamaton<br />
metsä ei tuota mitään, se on<br />
joutomaata. Varsinkin nyt kun<br />
ollaan myyntiverotuksessa, yhteiskunta<br />
häviää joka kaupassa.<br />
Perinteet kunniaan<br />
Viime aikojen uusien tuulien<br />
myötä energiapuun talteenotto<br />
on tehostunut. Nyt kerätään<br />
hakkuutähteet ja nostetaan<br />
kannot. Metsänhoidolliset toimenpiteet<br />
ovat asioita, joiden<br />
oikeellisuutta tai virheellisyyttä<br />
pääsee arvostelemaan vasta<br />
vuosikymmenten päästä. Oiva<br />
Kokkonen näkee asian näin.<br />
- Hakkuutähde on lannoite<br />
maaperässä. Jos hakkuuaukolta<br />
jotain viedään, niin kannot, annetaan<br />
oksien ja latvojen ja neulasten<br />
jäädä sinne, isännän niistä<br />
saama korvauskin on olematon.<br />
Kannoissa on paljon energiaa<br />
ja niiden nostossa maakin<br />
tulee muokattua, ei tarvita<br />
myöskään harmia ja itsellenikin<br />
terveyshaittoja aiheuttavaa<br />
kantokäsittelyä.<br />
Oiva tunnustautuu samalla<br />
perinteisen metsäuudistuksen<br />
kannattajaksi. – Uudistusalat<br />
pitäisi korjuun jälkeen ehdottomasti<br />
kulottaa. Se olisi paras juttu<br />
maan ja uuden metsän kannalta.<br />
xxx<br />
Ai niin, vielä pakkasista.<br />
Kylmimpinä aikoina on eri<br />
foorumeilla vellonut tiukka keskustelu<br />
siitä, kuinka kovalla<br />
pakkasella metsään kannattaa<br />
mennä ja mitä vahinkoa ja remontteja<br />
pakkanen mahdollisesti<br />
aiheuttaa koneille. Joko<br />
Kokkosen ajokone<br />
on varustettu Suomessa<br />
harvinaisemmallalla<br />
puskulevyllä.<br />
– Se hyvä ratkaisu<br />
moneen paikkaan,<br />
vaikkapa pinonpohjien<br />
ja parkkipaikkojen<br />
tasailuun<br />
ja auraukseen.<br />
– Tästä on hyötyä<br />
myös kun kiinnijäänyttä<br />
konetta hivutetaan<br />
irti, selittää<br />
Oiva.<br />
nykyajan konetekniikka on niin<br />
kehittynyt, että pakkasesta ei<br />
ole vaaraa? Moni jo väittää, että<br />
nykytekniikka kestää.<br />
Oiva Kokkonen kuuluu varovaisempaan<br />
koulukuntaan. -<br />
Kyllä tämä 25 astetta on ihan<br />
yläraja, että metsään mennään.<br />
Kovempi pakkanen rikkoo letkuja<br />
ja rautakin on hauraampaa,<br />
sanoo Oiva kokemuksesta.<br />
<strong>49</strong>
Change language