Hannu Lamminen pelkää puunajon rungon kaatuvan s ... - Metsätrans

Jos nyt päästetään puunajon runko kaatumaan. sen uudelleen rakentaminen ei ole teollisuudelle helppoa eikä halpaa, sanoo Hannu
Lamminen.
Hannu Lamminen pelkää
puunajon rungon kaatuvan
- Jos meno ei parane niin koko
- Kaukokuljetuksen osuus
Kyllä oikeat asiat, hankalatkin,
aukko. Omallakin kohdalla
puunajon runko kaatuu, pelkää
metsäteollisuuden kustannuk-
voi esittää kriittisesti, mutta ra-
tietovaje on iso, tunnustaa Han-
Hannu Lamminen, MKY:n va-
sista on runsaat kaksi prosent-
kentavasti ja omia ratkaisuja ja
nu.
rapuheenjohtaja. - Ne, jotka
tia painotettuna massa- ja saha-
vaihtoehtomalleja tarjoten. Ei
Itseoppinut ja tekniikkakes-
pystyvät lopettamaan, lopetta-
puun kesken. Vaikka hinta pan-
kritiikkiä ole pakko tuoda julki
keinen yrittäjäkunta ei ole
vat, kärjistää Hannu.
taisiin koko lailla oikealle tasol-
suu vaahdossa.
Hannun mukaan hallinnut tar-
- Jos tilanne ei pian parane,
le, niin kokonaisvaikutus näkyi-
Mikä alan on loppuviimeksi
peeksi markkinatalouden vaa-
niin tämän paletin kaatuminen
si vain pilkun oikealla puolella.
sitten saanut näin kurjistumaan,
timan yrittämisen liiketalou-
on lähellä ja sen uudelleen ra-
- Esimerkiksi kuluneen vuo-
sitä Hannu on pohtinut paljon
dellista osaamista, vaan on tyy-
kentaminen on iso ja kallis asia.
den aikana puun kantohinnan
ja etsinyt viisastenkiveä kollee-
tynyt liian sinisilmäisesti asiak-
Pitää muistaa, että käytännössä
nousun vaikutukset ovat samaa
goiden ja asiakkaidenkin kans-
kaan laskemiin taksoihin.
kaikki puu, jonka teollisuus
suuruusluokkaa kuin koko
sa.
- Jopa asiakkaan edustaja on
käyttää, kulkee jossain vaihees-
kaukokuljetuksen kustannuk-
– Totta kai meidän neuvottelu-
joskus myöntänyt, että oikein
sa kumipyörillä, joten luulisi asi-
set piirillämme.
asemamme on epätasapainossa
pahaa tekee, kun yrittäjä ei itse
an olevan teollisuudellekin erit-
– tuhat yrittäjää ja vain neljä
tiedä kustannusten määrää. Pa-
täin tärkeä.
Hannun mielestä nyt keskus-
Rakentavaa kritiikkiä
suurta asiakasta, jotka määrittelevät
kuljetusten hintoja. Nyt
himmillaan pyydetään silmälaseja
lainaksi, että näkee mille
tellaan asiasta, jonka kuntoon
Hannu Lammista arvoste-
markkinataloutta on harjoiteltu
viivalle nimen sutaisee. Tietysti
saattaminen ei juurikaan ison
taan suorasanaisena ja teräväs-
ja opeteltu kantapään kautta 15
tätä on sitten käytetty härskis-
metsäteollisuuden isoja tilinpää-
ti asiat ajattelevana ja kertovana
vuotta ja vasta nyt huomataan,
tikin hyväksi.
tösnumeroita muuttaisi.
edunvalvojana ja yrittäjänä. –
että yritystaidoissa on musta
- Kyllä nykyajan yrittäjän pi-
20

!!!
MetsäTrans
1/2007
ilmestyy
viikolla 8
Mukana
Suomen
tarkimmat
auto- ja
metsäkonetilastot
Yksi huonon kehityksen syy
on Hannun mielestä se, että
tuijotetaan liian vahvasti pelkkää
taksaa ja unohdetaan muut
olosuhteet. Siellä on piilossa paljon
perkaamatonta tehokkuutta
ja tuottavuutta.
- Taksojen korotuspaineet
voisivat olla pienempiä, jos
muut asiat saatettaisiin kuntoon.
Hannu
ottaa esimerkiksi odotustunnit.
Hänen tilastojensa valossa
tehtaiden purkujonoissa odotellaan
ylimääräistä vuositasol-
Hannu Lamminen sai viime vuonna kokemuksia puunajosta ruotsalaisessa toimintaympäristössä. Siitä
kannattaisi ottaa oppia myös Suomessa.
tää olla kiinnostunut omista asioistaan,
sanoo Hannu. - Ei riitä,
että tilitoimisto – vaikka kuinka
hyväkin - tuntee numerot ja tekee
tilinpäätökset ja taseet.
- Yrityksen toiminta ei kehity,
jos yrittäjä itse ei ymmärrä
mitä niiden numeroiden takana
on. Etujärjestönkin taholta on
tarjolla hyviä neuvoja ja koulutuksia,
joita jäsenten kannattaisi
hyödyntää.
la autoa kohti jopa 500 tuntia.
- Siitä syntyvä käypä kustannus
on yrittäjälle 30.000 euroa
/ vuosi.
- Ylimääräisinä odotusaikoina
autolla voitaisiin ajaa
sata kuormaa. Järkevien purkuaikojen
myötä myös työvuorot
ja vuoronvaihdot voitaisiin
järjestää helpommin. –
Meilläkin on yksi mepa-lenkki,
jonka voisi tehdä 8-9 tun-
- Esitimme, että metsälogistiikka
siirrettäisiin kokonaan
metsäosaston haltuun niin, että
puu olisi metsäosaston vastuulla
siihen saakka, kun tavara on
sahan lajittelupöydällä tai tehtaan
tuutissa. Silloin keskusteltaisiin
saman asiakkaan kanssa
koko ajan.
Nyt tehdasosasto hallitsee
vastaanottoa ja sehän ei ole tarkasti
katsoen edes meidän
Jonotusajat kuriin
nissa. Parin tunnin ylimääräinen
odotus aiheuttaa ylityökorvauksia,
pahimmillaan
ajo- ja lepoaikarikkomuksia ja
sekoittaa pahasti vuoronvaihtoja
ja kuljettajien omaa
elämää.
Hannu Lamminen heräsi
laskemaan odotustuntien
kustannuksia viime vuoden
Ruotsin kokemusten perusteella.
Hän on pohtinut ongelmaa,
ja on omasta mielestään
löytänyt siihen yhden hyvän
ratkaisunkin. Se on myös esitetty
asiakkaan metsäpäällikölle.
sopimuskumppanimme, vaan
oma tulosvastuullinen yksikkönsä.
Viisas verkottuminen
Verkostoista alan pelastajana
puhutaan paljon, sitä on esittänyt
Hannukin. Hän puhuu viisaasta
verkottumisesta. Sitä ei
voi tehdä äkkiä, vaan parempi
tulevaisuus on monen portaan
päässä.
– Pitää aloittaa pienistä paikallisista
ja yhden asiakkaan yrittäjien
verkostoista ja rakentaa
sitten iso kuvio yhdistelemällä
alueellisia markkinointiyhtiöitä
21

ja myymällä palveluja useammalle
asiakkaalle. Uudenlainen
yrityskulttuuri ja osaaminen on
vielä niin nuorta, ajatus pitää
saada ensin läpi. Se käy helpoiten
samalla alueella toimivien
saman asiakkaan yrittäjien
kanssa.
- Idea perustuu pitkälti keväällä
Leppävirran vuosikokouksessa
esittämääni ajatusmalliin.
Siinä esimerkiksi nykyisestä
MKY:stä kehitettäisiin jäsenyritysten
omistama kattava –
jatkossa jopa puunajoa ohjaava
- markkinointiyhtiö.
- Ei yhtä koko maan kattavaa
verkostoa voi tietysti kilpailulain
puristuksessa ehkä perustaa,
mutta rakennetaan sitten
vaikkapa viisi isoa suoritealan
aluejakoa noudattelevaa alueellista
yhtiötä, visioi Hannu.
Ja mitä äkkiseltään ennakkoluulottomalta
kuulostava malli
voisi sitten tuoda tullessaan?
Hannu näkee kuviossa paljon
mahdollisuuksia mm.kapasiteetin
tasaamiseen.
Hannu tietää, että eivät asiakkaatkaan
ole valmiita moiseen.
Hän on esitellyt visioitaan myös
sille puolelle. – Ei ole vielä ottanut
tulta, vaikka riittävän isossa
kuviossa voittaisivat varmasti
kaikki.
Järjestöön vauhtia
MKY:n järjestötoimintaan täytyy
varapuheenjohtajan pallilla
istuvan Hannun mielestä saada
jotain konkreettista uutta, nyt
tapahtumat ovat liian värittömiä,
eikä jäsenistö innostu.
Edes perinteinen - tosin kaavoihinsa
kangistunut - vuosikokous
ei kiinnosta, eikä lääninyhdistysten
toiminta ole sen
vilkkaampaa.
- Suoritealana puunajo jää aivan
liian vähälle huomiolle, sanoo
Hannu. – Kyllä puunajoyrittäjien
pitää tuoda oma näkemyksensä
asioista esiin itse,
eikä vain tyytyä SKAL:n yleisiin
kannanottoihin
- Jotta järjestö pääsisi vaikuttamaan
koko voimallaan, pitäisi
jäsenistön ajatusmaailmaa
punnita tarkasti. Nyt vuoropuhelu
jäsenistön ja edunvalvojan
välillä rajoittuu pariin kolmeen
paikallisyhdistysten aloitteeseen
vuosikokoukselle, murehtii
Hannu.
- Mitä enemmän me olemme
porukalla liikkeellä, niin sitä paremmat
mahdollisuudet on.
Asiakaskin näkee, että porukka
on yhtenäinen.
Verkostoituminen voisi olla
yksi tie myös järjestöaktiivisuuden
kasvuun, uskoo Hannu.
Se saattaisi palauttaa alan yhteishengen
niin, että omista eduista
tulisi meidän etuja. - Jos me
kilpailemme verisesti keskenämme,
niin asiakas osaa käyttää
sitä hyväkseen.
Yksi tärkeä etujärjestön tehtävä
varsinkin nykyisessä työvoimatilanteessa
pitäisi olla
nuorten innostaminen alalle,
mutta…
- Ei meidän juuri kannata edes
markkinoida alaa, jolla toimiminen
ei ole mielekästä, murehtii
Hannu - Alan kiinnostavuus,
palkkaus, varmuus toiminnasta,
työehdot ja työolosuhteet
pitää ensin saada muiden alojen
kanssa tasaveroisiksi..
- Nyt kun näin ei ole, monta
hyvää miestä ja naista valitsee
toisen alan. - Puunajo on mukavaa,
mutta nykytilanteessa motivaatio
on monella hukassa.
Vaikka asiat eivät oikein hyvällä
tolalla olekaan, ei se saa
Hannun mielestä kuitenkaan
pilata vuoden suurinta juhlaa
Joulua.
– Toivon jokaiselle kolleegalle
hyvää ja rauhaisaa Joulun aikaa
ja tietysti parempaa Uutta Vuotta.
.
22