Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TUTKIMUSRAPORTTI <strong>VTT</strong>-R-08344-12<br />
95 (142)<br />
4.4 Vertailu<br />
kausindeksin laskentaa, jossa indeksi kertoo auton renkaan luistamisesta menetelmän<br />
toimintaperiaatteen mukaisissa ajotilanteissa. Pieni indeksin arvo (lähellä<br />
nollaa) tarkoittaa, ettei liukkautta ole havaittu kun taas suuri arvo (lähellä 1.0) indikoi<br />
merkittävämpää luistoa.<br />
Liukkausvertailu tehtiin neljän auton välillä. Autojen tunnukset olivat: 460, 483,<br />
485, 494. Auto 459 jätettiin pois vertailusta puuttuvan GPS-tiedon vuoksi. Vertailussa<br />
käytettiin elokuun 2011 <strong>ja</strong> syyskuun 2012 välillä kerättyä dataa. Usealta autolta<br />
puuttui GPS-tiedot helmikuu-kesäkuu 2012 väliseltä a<strong>ja</strong>lta, minkä vuoksi tulokset<br />
ovat kevään osalta epätäydellisiä. Renkaiden vertailu tehtiin aina kahden<br />
auton välillä käyttäen liukkausindeksilaskentaa. Vertailussa renkaan suoriutumista<br />
mitattiin laskemalla auton liukkaushavainnot per 100 km. Käytimme eri liukkaustaso<strong>ja</strong><br />
laskemaan liukkausmääriä. Toisin sanoen, liukkaushavainto on tehty jos<br />
liukkausindeksi on yli ennalta määrätyn liukkaustason. Vertailu tehtiin jokaiselle<br />
päivälle erikseen. Kahden auton välille tehtiin vertailu jos autot ajoivat tunnin sisällä<br />
GPS-koordinaattien mukaan samalla 1,65 km x 1,65 km alueella.<br />
Tilan säästämiseksi tässä raportissa ei esitetä tuloksia kaikista 48 tehdystä vertailusta<br />
vaan esitetyt tulokset on valittu<strong>ja</strong> esimerkkejä jotka kuvaavat saatu<strong>ja</strong> havainto<strong>ja</strong><br />
mahdollisimman kattavasti. Vertailu tehtiin vain mittauksille, joissa auton<br />
nopeus oli yli 40 km/h.<br />
4.5 Kalibroinnit<br />
Kalibroinnin ideana on tehdä mittaukset yhteismitallisiksi auton nopeuden <strong>ja</strong> vetovoiman<br />
muuttuessa.<br />
Liukkausindeksin laskentaa varten tehtiin kaksi erityyppistä kalibrointia: 1) rengaskoon<br />
muutoksen kalibrointi, <strong>ja</strong> 2) normaali luisto suhteessa vetovoimaan kalibrointi.<br />
Ensimmäinen kalibrointi ottaa huomioon renkaan koon muutoksen auton<br />
nopeuden kasvaessa. Jälkimmäinen taas otetaan huomioon vetovoiman <strong>ja</strong> luiston<br />
välinen suhde. Molemmat kalibroinnit tehtiin jokaiselle päivälle erikseen. Koska<br />
auton painolla on suuri vaikutus tuloksiin (tämä käsitellään seuraavassa luvussa),<br />
kalibroinnit tehtiin eri painoluokille. Painoluokiksi valittiin: alle 4000 kg, 4000 kg<br />
– 6000 kg, 6000 kg – 8000 kg, 8000 kg - 10 000kg, 10 000kg – 12 000 kg, <strong>ja</strong> yli<br />
12 000 kg. Toisin sanoen, auton kalibrointikertoimet vaihtuivat päivän aikana kun<br />
auton paino muuttui.<br />
4.6 Tulokset<br />
Testit <strong>ja</strong>ettiin kolmeen eri osaan jossa autojen vertailu tehtiin kolmelle eri autopainolle:<br />
alle 8000kg, yli 8000kg, sekä ilman painora<strong>ja</strong>usta (toisin sanoen, molemmat<br />
painoluokat). Liukkaustasoiksi valittiin 0,1, 0,2, 0,5 <strong>ja</strong> 1,0. Testien tulokset<br />
on nähtävissä alla olevista kuvista 89 <strong>ja</strong> 90.
Change language