Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TUTKIMUSRAPORTTI <strong>VTT</strong>-R-08344-12<br />
59 (142)<br />
Kuva 56 esittää yhteenvedon tuloksista. Kuvan nuolet esittävät jälkikäsittelystrategian,<br />
jolla säätöjen auto olisi voitu säätöjen jälkeen muuttaa päästötasoiltaan<br />
EEV-tasoiseksi. Mikäli ruiskutuksen säätö olisi vaikuttanut oletetulla tavalla, olisivat<br />
partikkelipäästöt voineet asettua lähemmäs EEV-päästötaso ilman partikkelisuodatintakin.<br />
Ihannetilanteessa moottorista olisi ollut mahdollista tehdä EEV<br />
päästötasot täyttävä <strong>ja</strong> polttoainetta säästävä (vrt. nykyiset uudet SCR-autot).<br />
25<br />
20<br />
PM & NOx emissions on Braunschweig cycle<br />
Scania DC9 - Euro 3<br />
DPF: PM -90%<br />
Euro3 limit x 1.8<br />
Euro4 limit x 1.8<br />
Euro5 limit x 1.8<br />
NOx (g/km)<br />
15<br />
10<br />
5<br />
SCR: NOx -85%<br />
Euro 6 limit x 1.8<br />
EEV limits x 1.8<br />
Baseline<br />
Ajoitus muutettu<br />
mekaanisesti -4<br />
Ajoitus muutettu<br />
mekaanisesti -9<br />
0<br />
0 0.05 0.1 0.15 0.2 0.25<br />
PM (g/km)<br />
Ajoitus muutettu<br />
mekaanisesti -18<br />
Ajoitus muutettu<br />
mekaanisesti -18 +<br />
DPF<br />
Kuva 56: Mekaanisen ajoituksen muutoksen vaikutus partikkeli- <strong>ja</strong> NOx-päästöön<br />
Moottorinoh<strong>ja</strong>usjärjestelmä mahdollisesti kykeni kompensoimaan pienemmät<br />
ajoitusmuutokset. DPF=partikkelisuodatin, SCR=ureakatalysaattori.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong>: Petri Laine (Petri.Laine@vtt.fi)<br />
2.7 Raskaiden <strong>ajoneuvo</strong>jen apulaitteiden tehonkulutus (<strong>VTT</strong>)<br />
2.7.1 Yleistä<br />
Apulaitteiden käyttö- <strong>ja</strong> olosuhdetutkimus selvittää eri <strong>ajoneuvo</strong>luokkien käyttöprofiile<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> -olosuhteita sekä apulaitteiden kuormitusprofiile<strong>ja</strong> Suomen olosuhteissa.<br />
Tutkimus toimii linkkinä <strong>ajoneuvo</strong>jen todellisen käytön sekä laboratoriotutkimuksen<br />
välillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää mm. <strong>ajoneuvo</strong>jen apulaitteiden<br />
toiminnan optimoinnissa <strong>ja</strong> siten <strong>ajoneuvo</strong>jen energiankäytön parantamiselle.<br />
Projektin puitteissa kerättiin mittava määrä raskaiden <strong>ajoneuvo</strong>jen apulaitteisiin<br />
liittyvää mittausdataa operatiivisessa liikenteessä olevista kuorma- <strong>ja</strong> lin<strong>ja</strong>autoista.<br />
Datan keruu aloitettiin järjestelmällisesti alkuvuodesta 2011. Alla oleva<br />
taulukko 11 listaa datan keruun piirissä olleet <strong>ajoneuvo</strong>t <strong>ja</strong> niiden käyttäjät .<br />
Kabus-pikavuorobussin (XYP-761:n) tiedonkeruu keskeytyi vuoden 2012 alusta,<br />
joten tulokset eivät olleet käytettävissä.
Change language