29.04.2015 Views

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo – HDENIQ ... - VTT

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo – HDENIQ ... - VTT

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo – HDENIQ ... - VTT

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

TUTKIMUSRAPORTTI <strong>VTT</strong>-R-08344-12<br />

15 (142)<br />

Tällöin vaarallinen tuulen nopeus oli matalin, vetoautolle 26 m/s <strong>ja</strong> puoliperävaunulle<br />

25 m/s. Tuloksista havaitaan, että vaarallinen tuulen nopeus puoliperävaunulle<br />

oli matalampi kuin vetoautolle. Tämä on johdonmukaista, koska perävaunun<br />

sivupinta-ala suhteessa massaan on suurempi. Ajonopeuden vaikutus vaaralliseen<br />

tuulen nopeuteen on selkeä. Esimerkiksi ajonopeuden lasku 22 m/s:sta 15 m/s:ssa<br />

nostaa vaarallisen tuulen nopeuden vetoauton tapauksessa arvosta 26 m/s arvoon<br />

30 m/s <strong>ja</strong> perävaunun tapauksessa arvosta 25 m/s arvoon 28 m/s.<br />

Kuva 8. Ajoneuvon kaatumiseen johtava tuulen nopeus tuulen suuntakulman funktiona.<br />

Parametrina ajonopeus.<br />

2.3.2 Suuntavakaus<br />

Sivutuulen aiheuttama kitkatarve <strong>ajoneuvo</strong>yhdistelmälle määritettiin suoralla tiellä,<br />

jossa renkaan <strong>ja</strong> tien pinnan välinen kitkakerroin oli 0,80 <strong>ja</strong> jonka sivukallistuma<br />

oli 4,0 %. Tarkastelutilanteessa <strong>ajoneuvo</strong>yhdistelmään alkoi vaikuttaa vastakkaisen<br />

kaistan puolelta tuuli, jonka nopeus <strong>ja</strong> suunta pysyivät vakioina. Tuulen<br />

vaikuttaessa oh<strong>ja</strong>usherätettä säädettiin siten, että sivusuuntainen poikkeama vetoauton<br />

etuakselin kohdalla pysyi nollassa. Akselikohtaiset kitkatarpeet määritettiin<br />

<strong>ajoneuvo</strong>yhdistelmän saavutettua vakiotilan. Tarkastellut ajonopeudet ovat 15, 22<br />

<strong>ja</strong> 25 m/s, tuulen nopeudet 5, 10, 15, 20 m/s <strong>ja</strong> tuulen suunnat 20-120°.<br />

Akseli- tai telikohtaiset kitkatarpeet määritettiin tuulen suunnan funktiona. Suurimmat<br />

kitkatarpeet saavutettiin tuulen suunnan ollessa 60-70°. Tämä tuulen<br />

suunta todettiin myös kaatumisen kannalta vaarallisimmaksi. Akseli- tai telikohtaiset<br />

kitkatarpeet tuulen suunnalla 70° on esitetty kuvassa 9. Ylemmässä kuvaa<strong>ja</strong>ssa<br />

parametrina on tuulen nopeus ajonopeuden ollessa 22 m/s <strong>ja</strong> alemmassa kuvaa<strong>ja</strong>ssa<br />

parametrina on ajonopeus tuulen nopeuden ollessa 10 m/s. Kuvaajista<br />

havaitaan, että jo navakalla tuulella (tuulen nopeus 8-13 m/s [1.4]) <strong>ajoneuvo</strong>n hallinnan<br />

edellyttämä kitkakerroin on luokkaa 0,20. Ajoneuvoyhdistelmän oh<strong>ja</strong>ttavuuden<br />

kannalta on hyvä, että etuakselin kitkatarve on pienempi kuin muiden akselien.<br />

Vetoauton vetävän akselin kitkatarvetta kasvattaa vetovoiman osuus. Perävaunun<br />

kohdalla dollyn telin kitkatarve on suurempi kuin puoliperävaunun telin<br />

kitkatarve.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!