Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TUTKIMUSRAPORTTI <strong>VTT</strong>-R-08344-12<br />
14 (142)<br />
Taulukko 1: Energian <strong>ja</strong>kautuminen eri ajosuoritteissa eri <strong>ajoneuvo</strong>tyypeillä.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong>: Petri Laine (Petri.Laine@vtt.fi)<br />
2.3 Ajoneuvoyhdistelmän sivutuuliherkkyys (<strong>VTT</strong>)<br />
Sivutuulen merkitystä raskaan <strong>ajoneuvo</strong>n ajovakaudelle pidetään usein vähäisenä.<br />
Kuormatulla <strong>ajoneuvo</strong>lla näin usein onkin. Kuormaamattomalla <strong>ajoneuvo</strong>lla tilanne<br />
voi olla kuitenkin täysin toinen. Sivutuulen aiheuttamat onnettomuudet eivät<br />
edusta suurta osuutta raskaiden <strong>ajoneuvo</strong>jen onnettomuuksista, niiden seuraukset<br />
ovat usein hyvin vakavia [1.1]. Sivutuulen vaikutuksesta raskaan <strong>ajoneuvo</strong>n ajovakauteen<br />
on julkaistu ulkomaisia tutkimuksia myös viime vuosina [1.1], [1.2],<br />
[1.3]. Näissä tutkimuksissa onnettomuusriski on määritetty <strong>ajoneuvo</strong>n kaatumiseksi<br />
sivutuulen seurauksena. Hyvissä kitkaolosuhteissa tämä pitää paikkansa.<br />
Suomessa talvikuukausina vallitsevissa olosuhteissa onnettomuusriskiin sisältyy<br />
myös <strong>ajoneuvo</strong>n hallinnan menettäminen renkaan <strong>ja</strong> tien pinnan välisen pidon<br />
menettämisen seurauksena. Tässä työssä sivutuulen raskaalle <strong>ajoneuvo</strong>yhdistelmälle<br />
aiheuttamaa onnettomuusriskiä tarkasteltiin kotimaan teillä liikkuvan <strong>ajoneuvo</strong>kaluston<br />
<strong>ja</strong> olosuhteiden näkökulmasta.<br />
Työn tavoitteena oli selvittää laskennalliseen malliin perustuen raskaan <strong>ajoneuvo</strong>yhdistelmän<br />
ajovakauden kannalta vaarallisen sivutuulen nopeus <strong>ja</strong> suunta.<br />
Ajovakauden tarkastelu <strong>ja</strong>ettiin kallistumisvakauteen <strong>ja</strong> suuntavakauteen. Sivutuuli<br />
oletettiin nopeudeltaan <strong>ja</strong> suunnaltaan vakioksi. Käytetyt simulointimallit <strong>ja</strong> periaatteet<br />
on esitetty tarkemmin <strong>HDENIQ</strong>-projektin vuosiraportissa 2011.<br />
2.3.1 Kallistumisvakaus<br />
Ajoneuvoyhdistelmän kaatumiseen mahdollisesti johtava vaarallinen tuulen nopeus<br />
määritettiin kasvattamalla <strong>ajoneuvo</strong>on vaikuttavaa askelmaista tuulta, kunnes<br />
jonkin renkaan tiehen kohdistuvan voimavektori saavutti arvon nolla. Tarkastelu<br />
tehtiin tasaisella ajoalustalla, jossa renkaan <strong>ja</strong> tien pinnan välinen kitkakerroin oli<br />
0,80. Ajoneuvoyhdistelmällä oletettiin ajettavan vakionopeutta <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usheräte pidettiin<br />
nollassa. Vaarallinen tuulen nopeus määritettiin ajonopeuksille 15, 22 <strong>ja</strong><br />
25 m/s <strong>ja</strong> tuulen suunnille 20-120°.<br />
Kaatumiseen johtava vaarallinen tuulen nopeus tuulen suunnan funktiona on esitetty<br />
kuvassa 8. Ylemmässä kuvaa<strong>ja</strong>ssa on esitetty tuulen nopeus vetoautolle <strong>ja</strong><br />
alemmassa kuvaa<strong>ja</strong>ssa puoliperävaunulle. Parametrina kuvaajissa on ajonopeus.<br />
Vaarallisin tuulen suunta <strong>ajoneuvo</strong>yhdistelmän kaatumisen kannalta oli 60-70 °.
Change language