Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo â HDENIQ ... - VTT
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TUTKIMUSRAPORTTI <strong>VTT</strong>-R-08344-12<br />
135 (142)<br />
10 Yhteenveto<br />
<strong>HDENIQ</strong>-projektissa tutkittiin mahdollisuuksia vähentää raskaiden <strong>ajoneuvo</strong>jen<br />
energiankulutusta <strong>ja</strong> päästöjä, sekä parantaa turvallisuutta teknisin keinoin. Projekti<br />
on tuottanut tietoa eri tekniikoiden säästöpotentiaaleista <strong>ja</strong> kehittänyt projektin<br />
tavoitteita tukevia innovatiivisia ICT-järjestelmiä.<br />
Yleisesti voidaan todeta että vaikka valmista<strong>ja</strong>t ovat tehneet runsaasti työtä raskaan<br />
kaluston energiatehokkuuden parantamiseksi, voidaan energiatehokkuutta<br />
edelleen parantaa jopa huomattavissa määrin. Merkittäviä selkeäsi hyödyntämättömiä<br />
säästöpotentiaale<strong>ja</strong> löytyy mm. alueilta, jotka ovat sidoksissa laajempaan<br />
kokonaisuuteen, johon <strong>ajoneuvo</strong>valmista<strong>ja</strong>t eivät pysty yksistään vaikuttamaan.<br />
Tällaisia ovat esim. energiaa säästävät aerodynamiikkaratkaisut, joissa rajoitteita<br />
syntyy mm. <strong>ajoneuvo</strong>jen mitto<strong>ja</strong> rajoittavista lakisäädöksistä (hyötykuorman<br />
osuus maksimoitava tilankäytön kannalta) <strong>ja</strong> päällirakenteiden valmistusketjusta,<br />
jossa <strong>ajoneuvo</strong>n <strong>ja</strong> päällirakenteen suunnittelu tehdään erillisinä. Toinen esimerkki<br />
on kokonaisvaltaiset ICT-järjestelmät. ICT-järjestelmillä voidaan vaikuttaa ajotapaan,<br />
mutta yhden tekijän optimoivat järjestelmät eivät yleensä tuota toivottua tulosta,<br />
sillä maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi järjestelmien tulisi liittyä ympäröiviin<br />
tietolähteisiin.<br />
Aerodynamiikka-tehtävässä demonstroitiin koko <strong>ajoneuvo</strong>n kattamisen vaikutuksia<br />
energiankulutukseen <strong>ja</strong> turvallisuuteen. Tulosten valossa ero polttoaineenkulutuksessa<br />
kokonaan katetun <strong>ajoneuvo</strong>n <strong>ja</strong> täysin kattamattoman 2000-luvun <strong>ajoneuvo</strong>n<br />
välillä oli Transpoint-moottoritiesyklissä n. 23 %. Tämä tarkoittaa 40 %<br />
pienempää ilmanvastuskerrointa. Lisäksi <strong>ajoneuvo</strong>dynamiikan simuloinnit antoivat<br />
tietoa sivutuulen vaikutuksista <strong>ajoneuvo</strong>n dynamiikkaan. Puuskaisen sivutuulen<br />
vaikutuksesta Suomessa on tapahtunut useita vakavia liikenneonnettomuuksia.<br />
Rengastutkimuksessa selvitettiin renkaiden voiman välityksen aikaista tehohäviötä<br />
vertaamalla ajosyklien kulutustuloksia vapaasti pyörivällä rummulla tehtyihin<br />
vierintäkokeisiin <strong>ja</strong> näistä laskettuihin teoreettisiin kulutusvaikutuksiin. Tulosten<br />
perusteella voidaan todeta että vetoakselin renkaiden häviöt muuttuvat oleellisesti<br />
vedon alaisina <strong>ja</strong> renkaiden väliset erot korostuvat. Tulokset menevät myös monessa<br />
tapauksessa ristiin, ts. vierinvastus ei kuvasta edes välttävästi vetorenkaan<br />
energiatehokkuutta. Energiatehokkuuden ohella tutkittiin myös eri rengastyyppien<br />
kulumisnopeutta vertailu<strong>ajoneuvo</strong>issa. Renkaita seurattiin sekä kaupunkibusseissa<br />
että kuorma-autoissa. Renkaiden kokonaiskustannusvaikutuksia arvioitaessa sekä<br />
kulutus että kulutuskestävyys ovat merkittäviä tekijöitä, unohtamatta tietenkään<br />
turvallisuutta. Rengasosiossa kehitettiin myös rengaslaskuri-demo, jolla voi tarkastella<br />
eri rengasvaihtoehtojen <strong>ja</strong> käyttötapojen kokonaiskustannuskertymiä<br />
omilla lähtöarvoilla. Vaihtoehtona voi olla esimerkiksi rengas X syksylle ajoitetulla<br />
vaihtosyklillä tai renkaat Y talvisin <strong>ja</strong> renkaat Z kesäisin. Jälkimmäinen vaihtoehto<br />
voi säästää polttoaineen kulutuksessa, mutta vastaavasti lisäkustannuksia<br />
syntyy ylimääräisestä vaihdosta <strong>ja</strong> renkaiden kausisäilytyksestä, joskin renkaiden<br />
käyttö ikä kasvaa kalenteria<strong>ja</strong>ssa.<br />
Ajo-opastin-tutkimuksessa kehitettiin taustajärjestelmää, jonka avulla bussijärjestelmän<br />
toimintaa voidaan optimoida keskitetysti internet-käyttöliittymän avulla.<br />
Projektissa kehitettiin myös työkalut lin<strong>ja</strong>ston määrittelylle sisältäen mm. aikataulujen<br />
lataamisen liikenteen suunnitteli<strong>ja</strong>n järjestelmästä ajo-opastimen lähtötiedoiksi<br />
<strong>ja</strong> nopeusrajoituksien lisäämisen linjoille karttapoh<strong>ja</strong>a hyödyntäen. Nyt kehitetty<br />
järjestelmä mahdollistaa myös muiden nopeusohjeistuksien lisäämisen, ku-