OTA VÄLILLÄ RENNOSTI - Firstbeat Technologies

18
päämääränsä eivät toteudu. (Borg ym. 2010, 35.) Tämä voi aiheuttaa
työntekijälle työstressiä tai jopa työuupumista (Gerlander ym. 1995, 128;
Honkonen 2010, 75). Jos työssä on riittävästi voimavaroja työn tavoitteisiin
nähden ja ongelmatilanteissa apu on lähellä, ei liiallista kuormittumista pitäisi
päästä syntymään (Ahola 2006, 124). On kuitenkin otettava huomioon, että
tilapäinen työstressi ei ole vaaraksi terveydelle, kunhan se ei pääse
pitkittymään (Honkonen 2010, 75). Vakavaa pitkittynyttä työstressiä
kutsutaan työuupumukseksi ja se ilmenee erilaisina oireina kuten,
uupumuksena, kyynisyytenä, väsymisenä sekä ammatillisen itsetunnon
heikkenemisenä (Gockel ym. 2004, 9; Honkonen 2010, 75-76; Schaufeli-
Bakker 2004, 294). Työuupumuksessa kielteisten stressireaktioiden käsittely
voi pitkittyä ja se voi epäonnistua. Tällöin jatkuva vaatimusten ja
voimavarojen epätasapaino saa aikaan yksilön lopullisen uupumisen.
(Hätinen–Kinnunen 2002, 6.) Voimavaroilla tarkoitetaan elimistön taipumusta
toimia ulkoisia ja sisäisiä stressitekijöitä vastaan. Perusperiaate on, että
voimavarat vähenevät henkilön kohdatessa stressitekijöitä ja lisääntyvät
elimistön päästessä palautumaan. (Borg ym. 2010, 35.) Pitkään jatkuva
stressitila ei kuitenkaan aina johda työuupumukseen. Tällöin työntekijä voi
kokea työnsä merkittäväksi, ja näin ollen stressitila ei aiheuta vakavaa
työuupumusta. (Hätinen–Kinnunen 2002, 6.)
Työstressin hallinnassa tavoitteena on tunnistaa psykososiaalisesti
kuormittavat tekijät (Honkonen 2010,81-82). Olisi hyvä selvittää johtuuko
työstressi työstä vai onko työstressin varsinaiset lähtökohdat jossain muualla,
esimerkiksi kotona (Gockel ym. 2004, 9; Koslowsky 1998, 3). Työolojen
kehittämisen ja työntekijöiden voimavarojen vahvistamisen kautta pyritään
vaikuttamaan työoloihin (Honkonen2010,81-82). Lisäksi työperäisen stressin
hallinta ei tulisi jäädä ainoastaan työntekijän tai esimiestason vastuulle, vaan
se edellyttää molempien vahvaa yhteistyötä (Campell-Quick ym. 1997, 13;
Honkonen 2010, 81-82). Työyhteisöstä tai työympäristöstä aiheutuvaa turhaa
stressiä tulisi ennaltaehkäistä lisäämällä työntekijän voimavaroja, esimerkiksi
rentoutumisharjoituksilla (Gockel ym. 2004, 9). Suomessa yksilötasolla
käytetyimpiä stressinhallintamenetelmiä liikunnan ja lyhytterapioiden lisäksi
ovatkin erilaiset rentoutumistekniikat. Edellä mainitut eivät kuitenkaan aina