Lapin metsanomistajat 1-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja ...
18.04.2015 • Views
Share Embed Flag

Lapin metsanomistajat 1-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja ...

Lapin metsanomistajat 1-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja ...

Lapin metsanomistajat 1-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja ...

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
mhy.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

LAPIN<br />

Utsjoki<br />

metsänomistajat<br />

1<br />

Inari<br />

Enontekiö<br />

Muonio Kittilä Sodankylä<br />

Savukoski<br />

Kolari<br />

Pelkosenniemi<br />

LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 1/2012<br />

Pello<br />

Salla<br />

Kemijärvi<br />

Ylitornio<br />

Rovaniemi<br />

Tornio<br />

Tervola<br />

Posio<br />

Puukauppa siirtyi<br />

Keminmaa<br />

Simo<br />

Ranua<br />

kesäleimikoihin<br />

Talvileimikoiden puunkorjuu on <strong>Lapin</strong> alueen metsissä vielä täydessä käynnissä. Kevät kuitenkin tulee nopeasti ja puukauppa on siirtynyt jo kesä-ja kelirikkoleimikoiden<br />

puolelle. Nyt on hyvä aika yhdessä oman metsänhoitoyhdistyksen kanssa valmistella tämän vuoden puukauppaa.<br />

Lisää puukaupasta sivulla 9.<br />

Sivu 4-5<br />

Metsänviljelykausi lähestyy kovaa vauhtia, vaikka<br />

lunta Lapissa vielä onkin runsaasti. Taimet kannattaa<br />

varata ajoissa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

Sivu 11<br />

Sallassa vietettiin metsänhoitoyhdistyksen 60-vuotisjuhlaa<br />

valtuuston kokouksen yhteydessä.<br />

Sivuilla 14-15<br />

Metsätilakauppa käy ennätystahtiin. <strong>Lapin</strong> Metsämarkkinat<br />

Oy LKV on alan johtava yritys Lapissa ja<br />

nauttii laajaa luottamusta metsänomistajien keskuudessa.

2 metsänomistajat<br />

Savotalla sattunutta<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Metsänhoitoyhdistyksillä on edessään suuria muutoksia. Metsäteollisuuden,<br />

MTK:n ja MMM:n edustajat ovat pienenä työryhmänä neuvotelleet<br />

metsänhoitoyhdistysten kohtalosta. Työryhmä sai aikaan<br />

esityksen, jonka seurauksena metsänhoitomaksu muuttuisi vapaaehtoiseksi<br />

jäsenmaksuksi. Metsänhoitomaksun poistuminen tietäisi<br />

isoa lovea metsänhoitoyhdistysten tuloissa. Metsänhoitomaksulla<br />

on hoidettu metsänomistajien koulutus, neuvonta ja tiedotus. Myös<br />

leimaukset on rahoitettu joko osittain tai kokonaan metsänhoitomaksun<br />

avulla, samoin hallinto.<br />

Kuka jatkossa hoitaa neuvonnan ja koulutuksen, entä pienet metsätilat?<br />

Metsänhoitoyhdistyksen on suunnattava toimintansa tuottaviin<br />

töihin, valtakirjakauppojen sijaan painopiste on suunnattava<br />

hankintapalvelun lisäämiseen. Parhaiten hankintapalvelu kannattaa<br />

kesäteiden varsilla, talvileimikot jäisivät muiden hoidettavaksi.<br />

Muutos tuo väistämättä häiriötä puukauppaan, puun tarjonta vähenisi,<br />

varsinkin sahojen puunsaanti vaikeutuisi. Maa- ja metsätalousministeri<br />

päättää kevään aikana, mihin suuntaan yhdistyslakia aletaan<br />

muuttamaan, toivottavasti ei mennä ojasta allikkoon!<br />

Metsänhoitoyhdistyksillä on edessään vaalivuosi. Valtuustovaaleissa<br />

valitaan valtuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Ehdokkaita pitäisi<br />

saada runsaasti, jotta valtuutetut voidaan valita postiäänestyksellä.<br />

Tuleviin valtuustoihin pitäisi saada aktiivisia metsänomistajien<br />

ja metsänhoitoyhdistysten puolustajia, nyt kun metsänomistajien<br />

edunvalvontaa ollaan lainmuutoksilla romuttamassa.<br />

Tulevat valtuustot joutuvat muutospaineissa päättämään oman<br />

yhdistyksensä kohtalosta, jatketaanko entiseen malliin vai liitytäänkö<br />

yhdeksi suureksi yhdistykseksi. Myös palveluiden osto metsäpalvelufi<br />

rmalta - esimerkiksi <strong>Lapin</strong> Metsämarkkinoilta - on yksi vaihtoehto.<br />

Tällöin yhdistykset jäisivät itsenäisiksi edistämisorganisaatioiksi.<br />

Perinteisen yhdistyksen olisi helpompi kerätä vapaaehtoisia<br />

jäsenmaksuja. Metsänhoitoyhdistysten kannattaisi edelleen hoitaa<br />

edunvalvontansa oman metsänomistajaliittonsa kautta, mikäli liiton<br />

jäsenmaksu säilyy nykyisen kaltaisena. Jos liitytään suoraan MTK:n<br />

jäseneksi, on pelko, että MTK veisi jäsenmaksusta leijonanosan.<br />

Puukauppa käy keväällä hiljaiseloa. Jostakin syystä puun hinta on viime<br />

vuosina aina keväällä laskenut ja syksyllä noussut. Teollisuus ostaa<br />

puuta keväällä sopimusasiakkailtaan: Saako teollisuus puunsa sitä<br />

kautta halvemmalla kuin syksyllä, jolloin kauppaa suuremmassa<br />

määrin käydään mhy:n valtakirjakaupoilla. Toisaalta teollisuus ja sahat<br />

ovat siirtyneet puukaupassa pienempään varastokiertoon, ja osto<br />

on keskittynyt syksyyn.<br />

Metsäveroalennukset ovat tällä erää taakse jäänyttä aikaa, tämän<br />

vuoden alusta myyntivero nousi 30 prosenttiin ja yli viidenkymmenen<br />

tuhannen tuloissa 32 prosenttiin. Hallitus on tämän lisäksi väläytellyt<br />

myyntiveron lisänostoa ainakin prosentilla. Korotuksia on luvassa<br />

myös arvonlisäveroon, joten puukaupan bruttotuloista menee<br />

veroja lähes puolet. Täytyy kuitenkin muistaa, että myös kulujen<br />

vähennysoikeus nousee vastaavasti. Miten verojen nosto vaikuttaa<br />

puukauppaan, nähdään tämän vuoden aika. Puuston kasvu antaisi<br />

myös Lapissa mahdollisuudet hakkuiden lisäämiseen ja puukauppatulojen<br />

kasvattamiseen. Verojen noususta huolimatta puukauppaa<br />

on käytävä myös jatkossa, sillä hakkuutuloja saa vain puuta myymällä.<br />

Teuvo Tapaninen<br />

Mhy Sodankylä<br />

Nätti-Jussi oli aikansa legenda pohjoisen savotoilla ja hänestä kerrottiin paljon monenlaisia juttuja. Lieneekö kaikki<br />

ollut aivan tottakaan, mutta legenda jäi elämään.<br />

Kerran Nätti-Jussi oli Euroopan matkallaan poikennut Roomassa. Kadulla olkapäälle koputettiin ja kas - itse paavihan<br />

se siinä oli.<br />

-Onko siinä tosiaan<br />

Nätti-Jussi? paavi ihasteli.<br />

Vaihdettiin kuulumisia<br />

ja Jussi pahoitteli, kun<br />

teatteriin oli jo kaikki liput<br />

myytynä.<br />

-Täällä kuuluu Hitleri<br />

olevan Mussoliinin<br />

vieraana, ole sinä minun<br />

vieraanani, virkkoi<br />

Paavi. Mennään yhdessä<br />

minun aitiooni.<br />

Niin istuivat paavi<br />

ja Nätti-Jussi samassa<br />

aitiossa iltasella, kun<br />

teatteriin saapuivat<br />

molemmat mahtimiehet<br />

Hitleri ja Mussoliini.<br />

He menivät Mussoliinin<br />

aitioon.<br />

Hitleri alkoi tämän<br />

tästä vilkuilla paavin aition suuntaan. Viimein hän kumartui<br />

Mussoliinin puoleen ja kuului kuiskaten kysyvän:<br />

-Kuules Benito, kuka se on tuo mies, joka istuu Nätin vieressä?<br />

Kerran eräässä kahvilassa Rovaniemellä oli puhelias Karjalan mies. Hän kehui olevansa niin rikas, että pystyisi ostamaan<br />

vaikka koko Suomen.<br />

Nätti-Jussi kuunteli puhetta naapuripöydästä ja virkkoi viimein.<br />

-Mitenkäs sinä sitä ostat kun minä en myy.<br />

Jutut kirjasta: Jätkän pätkät<br />

Julkaisija Postipankki 1970<br />

kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme<br />

puukaupan puolestasi ja valvomme puun korjuuta<br />

sekä mittausta. Metsänhoitoyhdistys palvelee<br />

kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun<br />

liittyvissä kysymyksissä.<br />

LAPPI<br />

metsänomistajat<br />

JULKAISIJA:<br />

TOIMITUSTIIMI:<br />

ILMOITUKSET JA<br />

TAITTO:<br />

PAINO:<br />

Metsänomistajienliitto Pohjois-<br />

Suomi sekä Kemijärven, Kittilän,<br />

Länsi-Pohjan, Länsi-<strong>Raja</strong>n,<br />

Pelkosenniemi-Savukosken, Posion,<br />

Ranuan, Rovaniemen, Sallan,<br />

Sodankylän, Ylitornion, Ylä-<strong>Lapin</strong><br />

metsänhoitoyhdistykset<br />

Teuvo Tapaninen,<br />

Kimmo Karjalainen, Juha Rautakoski<br />

Viestimix<br />

Savisilta 1, 84100 Ylivieska<br />

Kisapaino Kiuruvesi

Tapahtumia metsänomistajille<br />

metsänomistajat<br />

3<br />

ELINVOIMAINEN METSÄTILA<br />

Olette lämpimästi tervetulleita<br />

Metsänomistajaviikon<br />

<strong>Lapin</strong> päätapahtumaan pe 27. - la 28.4.2012<br />

tiedekeskus Arktikumiin (Pohjoisranta 4) Rovaniemelle.<br />

Päivien ohjelma sisältää luentoja ajankohtaisista aiheista,<br />

tutustumismahdollisuuden Pilke-, Arktikum- tai Korundi<br />

näyttelyihin sekä buffettarjoilun.<br />

Illan vieraaksi olemme saaneet Rovaniemen Energian<br />

toimitusjohtajan Markus Tykkyläisen.<br />

Tilaisuuden järjestäjinä toimivat alueen<br />

metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitto<br />

Pohjois-Suomi sekä OP- Pohjola-ryhmä.<br />

Perjantai 27.4.2012<br />

klo 10.30 Ilmoittautuminen<br />

klo 11.00 Lounas<br />

klo 12.00 Avaus<br />

Toimitusjohtaja Markku Salomaa, Pohjolan Osuuspankki<br />

klo 12.15 Kilpailutuksesta lisähintaa puukauppaan<br />

Johtaja Jukka Aula, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi<br />

Teemu Orajärvi, Rovaniemen Metsänhoitoyhdistys<br />

klo 13.15 Miten OP-Private Lappi voi auttaa sinua varallisuutesi hoidossa<br />

Varainhoitaja Antti Repo, Pohjolan Osuuspankki<br />

klo 14.15 Katsaus kiinteistömarkkinoihin ja metsätilojen välittäjärinkiin<br />

Toimitusjohtaja Eero Saarijärvi, Pohjolan OP kiinteistökeskus<br />

klo 15.00 Kahvi<br />

klo 15.30 Määräalan erottamisen uudet säännökset ja maksuperusteet<br />

Maanmittausjohtaja Markku Harju<br />

klo 16.30 Vapaa tutustuminen Arktikum- tai Korundi-näyttelyihin<br />

klo 18.30<br />

klo 19.30 Päätös<br />

Ilta buffet, tiedekeskus Pilke<br />

puheenvuoro "Mitä kuuluu Mustikkamaan-hankkeelle"<br />

Toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen, Rovaniemen Energia<br />

Lauantai 28.4.2012<br />

klo 8.30 Aamukahvit<br />

klo 9.00 Metsävarallisuuden turvaaminen metsävakuutuksella<br />

Kehittämispäällikkö Matti Roms, Pohjola Vakuutus OY<br />

klo 10.00 Metsäpalvelut ja Metsänhoitomaksu valinkauhassa<br />

Aluejohtaja Kimmo Karjalainen, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi<br />

klo 10.30 Metsätilan omistajanvaihdos ja rahoitus<br />

Rahoituspäällikkö Tuija Linjakumpu, Pohjolan Osuuspankki<br />

klo 11.00 Metsäkiinteistöjen arvonmääritys toteutuneiden kauppojen pohjalta<br />

Johtaja Jukka Aula, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi<br />

klo 12.00 Päätössanat<br />

Johtaja Jukka Aula<br />

klo 12.15 Päätöslounas<br />

Metsälakimies<br />

pitää vastaanottoa!<br />

Pyydämme ilmoittautumiset metsäpäiville<br />

perjantaihin 20.4.2012 mennessä:<br />

Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi /<br />

Marjo Karjalainen puh. 020 413 3850 tai<br />

sähköpostitse marjo.karjalainen@mhy.fi<br />

Majoittuvia varten olemme varanneet<br />

huonekiintiön Scandic hotellista<br />

puh. (016) 460 6000.<br />

Yöpymisen hinta<br />

yhden hengen huoneessa on 74 €/vrk ja<br />

kahden hengen huoneessa 84 €/vrk<br />

viimeistään 20.4. mennessä<br />

varatuille ja maksetuille.<br />

Tilaisuus on maksuton.<br />

POHJOIS-SUOMI<br />

Sukupolvenvaihdoksiin erikoistunut metsänhoitoyhdistysten<br />

metsälakimies OTM, MTI Tuomo Pesälän<br />

vastaanotot Oulussa ja Rovaniemellä.<br />

Pesälän erityisalaa ovat sukupolvenvaihdosasiat, jakosopimukset, kuolinpesät, metsäyhtymät,<br />

metsään ja metsäkiinteistön luovutukseen liittyvät verokysymykset, korvauskysymykset,<br />

ei maanomistajien välisiä riitoja.<br />

Vastaanotot ajanvarauksella palvelutoimistosta p. 020 413 2495.<br />

Oulussa Metsänomistajien liiton palvelupisteessä, Isokatu 70:<br />

huhtikuu 26.4., toukokuu 24.5. ja kesäkuu 14.6.2012.<br />

Tervetuloa!<br />

maaseuturahasto<br />

Metsänomistajat!<br />

Metsänhoitoyhdistys ja Elinvoimainen metsätila-hanke järjestävät yhteistyössä<br />

metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvää<br />

koulutusta.<br />

Rovaniemi, Ammattiopisto, Jänkätie 1<br />

Tiistaina 17.04. klo 17.00-21.00<br />

- Hanke-esittely<br />

- Metsän arvon määrittäminen<br />

- Maanmittausasiat (toimitukset, yhteismetsä ym)<br />

Tilaisuus jatkuu tiistaina 24.04. klo 17.00-21.00<br />

- Metsätilan sukupolvenvaihdos eri tilanteissa<br />

- Omistusrakenteen vaihtoehdot<br />

- Perintö-ja lahjaverotus sekä myyntivoiton verotus<br />

- Kaupan tai lahjan toteutus ja esimerkkitapauksia<br />

Tilaisuuden jälkeen on mahdollista varata aikaa tilakohtaisen jatkoneuvontaan ja<br />

omistusjärjestelyn suunnitteluun. Ilmoittautuminen 13.04. mennessä 0400-284161,<br />

ilkka.ronkainen@mhy.fi<br />

Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu.<br />

ROVANIEMI<br />

TERVETULOA<br />

Metsäomistajat -viikon<br />

tapahtumat Lapissa<br />

MHY KEMIJÄRVI: Metsäilta ti 24.4 klo 18-20.30 Heralammin yritystalo.<br />

Lisätietoja J-P Jumisko p. 0400 395 058<br />

MHY KITTILÄ: Energiapuupäivä ke 11.4 (Levi-instituutti).<br />

Lisätietoja Pasi Seppälä p. 020 7419 261.<br />

MHY LÄNSI-POHJA: Hakkuunäytös pe 27.4 (paikka sopimatta).<br />

Lisätietoja Teppo Haapaniemi p. 040 7215 663.<br />

MHY LÄNSI-RAJA: Tupa-illat vko 17: Jarhoinen (Pello) ja Vaattojärvi (Kolari),<br />

ajankohdat auki. Lisätietoja Veijo Ekonoja p. 040 5088 491.<br />

MHY PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKI: Maastoretkeily ti 24.4 klo 16 alkaen<br />

Pelkosenniemellä, aiheena nuoren kasvatusmetsän hoito ja käsittely,<br />

ilmoittautumiset Juha Savukoski, p. 0400 397 441.<br />

MHY POSIO: Tupa-illat alkavat klo 18.30: ti 17.4 Lehtiniemen koululla,<br />

ke 18.4 Suonnankylän koululla ja to Kuloharjun koululla.<br />

Aiheena puukauppa, metsänhoitotyöt ja muut ajankohtaiset metsäasiat.<br />

MHY RANUA: Metsänomistajaretkeily pe 20.4 Ranua Ouluun (L&T Biowatin<br />

kohteille). Linja-auto on lähes täynnä.<br />

Peruutuspaikkoja voi kysellä: Jouko Höyhtyä p. 0400 188 743.<br />

MHY ROVANIEMI: MHY-OP-päivät pe-la 27.4-28.4.2012 Rovaniemellä klo 11<br />

alkaen. Ilmoittautumiset: Marjo Karjalainen p. 020 413 3856 (Metsänomistajien<br />

Liitto P-Suomi). 100 ensimmäistä ilmoittautunutta mahtuu mukaan.<br />

MHY SALLA: Tupa-iltoja. Seuraa Koillis-Lapista tarkemmat ajankohdat ja paikat.<br />

Lisätietoja Vesa Tennilä p. 0400 196 821.<br />

MHY YLITORNIO: Retkeily Metsähallituksen Pilke-taloon ke 25.4 klo 9<br />

(linja-autokyyti Ylitorniolta Rovaniemelle).<br />

Ilmoittautumiset Henri Ojanperä p. 0400 316 118.<br />

Rovaniemellä metsänhoitoyhdistyksen toimistolla, Hallituskatu 22:<br />

huhtikuu 20.4., toukokuu 16.5. ja kesäkuu 19.6.2012.

4 metsänomistajat Vähäroutaisen talven<br />

Pekka Honkala<br />

<strong>Lapin</strong> metsänviljelyssä<br />

seitsemän miljoonan<br />

taimen savotta<br />

Rovaniemellä<br />

taimiralli käynnistyy<br />

toukokuun lopulla<br />

Rovaniemen korkeudella taimiruljanssiin päästään käsiksi yleensä<br />

toukokuun viimeisellä viikolla ja työt saadaan päätökseen<br />

-Yhdistyksemme alueella ei syysviljelyä ole viime vuosina tehty,<br />

vaan käytännössä kaikki metsänviljelytyöt tehdään keväällä.<br />

Metsänviljelymäärien pienenemisen seurauksena siihen ei ole ollut<br />

tarvettakaan, kertoo toiminnanjohtaja Pekka Honkala Rovaniemen<br />

metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

Työvoima ei ole Honkalan mukaan Rovaniemellä ongelma.<br />

-Työvoimaa on tarjolla enemmän kuin voimme ottaa. Viljelytöistä<br />

reilut puolet tekevät metsänomistajat itse ja vajaat puolet<br />

tehdään yhdistyksen toimesta palkkatyönä.<br />

Viljelymäärät laskussa<br />

Tulevana keväänä Rovaniemen alueen yksityismetsien viljelyala<br />

on huomattavasti aikaisempaa vuotta pienempi. Vuonna 2011 viljeltiin<br />

reilut 570 hehtaaria, mutta tänä vuonna määrä noin 350<br />

hehtariin.<br />

-Hiljaiselo jatkuu vielä seuraavanakin vuonna. Kituliaan puukauppavuoden<br />

2011 seurauksena maanpinnan käsittelymäärät eivät<br />

tänä vuonna kasva ja se tietää sitä että vuodesta 2013 tulee<br />

edelleen verraten hiljainen viljelyvuosi, Pekka Honkala laskeskelee.<br />

-Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen alueella voitaisiin metsää<br />

kestävästi uudistaa tuhatkunta hehtaaria vuosittain, joten<br />

kyllä hakkuumääriä pitäisi tulevaisuudessa lisätä.<br />

Rovaniemen alueella käytetään ensi vuonna noin 700.000 tainta<br />

- pääosin yksivuotiaita kennotaimia. Metsänhoitoyhdistys<br />

hankkii ne paikallisilta taimitarhoilta ja välittää ne sitten metsänomistajille.<br />

-Männyn kylvöihin saamme siemenen oman metsikkökeräyksen<br />

kautta, joten siemen on varmuudella tälle alueelle sopivaa,<br />

toiminnanjohtaja Pekka Honkala vakuuttaa.<br />

jälkeen metsänviljelykausi<br />

on alkamassa Lapissakin<br />

tavanomaista<br />

aikaisemmin. Ensimmäisiä<br />

taimia toimitetaan<br />

metsänomistajille<br />

toukokuun puolen välin<br />

tienoilla eteläisessä<br />

Lapissa ja ylämaissa<br />

vähän myöhemmin.<br />

<strong>Lapin</strong> yksityismetsien jokavuotinen<br />

suursavotta pyörähtää siis<br />

käyntiin toukokuussa. Metsänhoitoyhdistykset<br />

huolehtivat yhdessä<br />

alueen metsänomistajien<br />

kanssa savotasta, jossa kokonais-<br />

viljelyala on vajaat 6.000 hehtaaria.<br />

Määrä on jonkin verran aikaisempia<br />

vuosia pienempi. Määrästä<br />

kolmannes on männyn kylvöä<br />

ja loput istutusta.<br />

Metsänhoitoyhdistykset välittävät<br />

puuntaimia metsänviljelyaloille<br />

tulevana reilut seitsemän<br />

miljoonaa kappaletta, josta valtaosa<br />

on mäntyä. Männyn kylvöalaa<br />

kertyy arviolta parisentuhatta<br />

hehtaaria.<br />

Metsänviljelyä on edeltänyt<br />

edellisenä syksynä tehty maanmuokkaus<br />

joko äestäen, kaivinkoneella<br />

mätästäen tai säätöaurausta<br />

apuna käyttäen. Muokkaus<br />

onkin kaikkien tutkimusten<br />

ehdoton edellytys onnistuneelle<br />

metsänviljelylle.<br />

Taimet varattuna kaikille<br />

metsänomistajille<br />

Metsänviljelytyö lähtee liikkeelle<br />

siitä, että oma metsänhoitoyhdistys<br />

on jo edellisenä talvena varannut<br />

kaikille tiedossaan olevien<br />

viljelyalojen omistajille taimet<br />

taimitarhoilta ja varmistanut<br />

näin taimien riittävyyden. Männyn<br />

siemenet on myös hankittu<br />

valmiiksi.<br />

Ellei taimien, siementen ja viljelyvälineiden<br />

toimitusajankohtaa<br />

ole vielä yhdistyksen kans-<br />

sa sovittu, metsänviljelyaikeissa<br />

olevan metsänomistajan kannattaa<br />

olla nyt pikaisesti yhteydessä<br />

metsänhoitoyhdistyksen oman<br />

alueen neuvojaan ja sopia taimien<br />

toimitusajankohdasta, työvälineiden<br />

määrästä sekä tarpeellisesta<br />

työnopastuksesta.<br />

Mikäli metsänomistaja ei itse<br />

voi istuttaa viljelyaluetta, löytyy<br />

metsänhoitoyhdistyksestä ammattitaitoista<br />

metsurityövoimaa<br />

asian hoitamiseen.<br />

Uudistusalojen maanmuokkaustyöt edeltävät viljelyä<br />

Metsänuudistamisalojen maanmuokkaus<br />

on aivan keskeinen<br />

toimenpide metsän uudistamisen<br />

onnistumisessa. Muokkauksella<br />

paljastetaan kivennäismaata taimien<br />

ja siementen viljelylle, parannetaan<br />

maan lämpötaloutta ja<br />

vähennetään heinittymisen aiheuttamaa<br />

haittaa. Humus ja kivennäismaa<br />

sekoittuvat keskenään,<br />

maa kuohkeutuu ja ravinteita vapautuu<br />

kasvien käyttöön.<br />

Tutkimusten mukaan muokkaamattomaan<br />

maahan istutetuista<br />

taimikoista lähes puolet tuhoutuu<br />

ensimmäisten vuosien aikana.<br />

Sen sijaan esimerkiksi mätästetyillä<br />

tai auratuilla alueilla<br />

onnistumisprosentti on yleensä<br />

yli 90.<br />

Muistitko ilmoittaa<br />

avohakkuualueen<br />

metsänhoitoyhdistykselle?<br />

Metsänhoitoyhdistys tekee alueensa<br />

metsänomistajien puolesta<br />

edulliset vuosisopimukset alueen<br />

kaikki muokkaukset hoitavien<br />

urakoitsijoiden kanssa. Yhdistys<br />

ketjuttaa yksityismetsien<br />

uudistusalat tehokkaaseen muokkausketjuun,<br />

laatii kartat ja valvoo<br />

urakoinnin toteutusta kaikilla<br />

muokkaustavoilla. Näin jokainen<br />

metsänomistaja saa tässäkin<br />

asiassa edullisen täyden palvelun<br />

paketin.<br />

Mikäli metsänomistajille on<br />

avohakattuja tai siemenpuuasentoon<br />

hakattuja muokkaamattomia<br />

alueita, eivätkä ne ole varmuudella<br />

metsänhoitoyhdistyksen<br />

tiedossa, kannattaa niistä hetimmiten<br />

ilmoittaa yhdistyksen<br />

neuvojalle. Näin varmistuu se,<br />

että alueet tulevat muokkausketjuun<br />

mukaan ja ne ovat sitten valmiina<br />

ensi kevään viljelyä varten.<br />

Jos metsänhoitoyhdistys on<br />

laatinut leimikon ja uudistamissuunnitelman,<br />

voi metsänomistaja<br />

olla huoletta. Alue on varmasti<br />

muokkausohjelmassa ja metsänhoitoyhdistys<br />

ottaa asian tiimoilta<br />

ennemmin tai myöhemmin yhteyttä<br />

ja sopii jatkotoimista.

metsänomistajat<br />

5<br />

Männyn kylvö onnistuu<br />

oikein tehtynä<br />

Konekylvössä muokkausjälki on onnistumisen A ja O<br />

Konekylvö on viime<br />

vuosina lyönyt itsensä<br />

läpi metsänuudistamismuotona.<br />

Karujen<br />

metsämaiden<br />

uudistamisessa männyn<br />

kylvö onkin usein<br />

varsin varteenotettava<br />

vaihtoehto ja silloin<br />

voidaan valita<br />

kylvömenetelmistä joko<br />

käsinkylvö tai konekylvö.<br />

Esimerkiksi vajaatuottoisten metsien uudistamiseen saatava<br />

Kemera-tuki on vuoden 2012 alusta lukien veronalaista<br />

pääomatuloa. Myös kaikki kulut saa nyt vähentää<br />

täysimääräisinä.<br />

Koneellisessa metsäkylvössä<br />

metsätraktorin vetämään äkeeseen<br />

tai kaivurin kauhaan on liitetty<br />

kylvölaite. Muokkausjäljellä<br />

on kylvön onnistumiselle suuri<br />

merkitys, sillä määrävälein<br />

muokkausvakoon siemeniä sylkevä<br />

kylvölaite ei näe mihin siemen<br />

putoaa.<br />

-Mikäli maaperä on kovin kivistä<br />

tai kylvöhetkellä on kova sivutuuli,<br />

osa siemenistä voi joutua<br />

sellaisiin paikkoihin, joissa siemen<br />

ei idä. Tällaisia ovat kivet,<br />

kannot, kuntta jne. Tämän takia<br />

muokkausjäljen on oltava riittävän<br />

leveä. Männyn siementä joudutaan<br />

käyttämään jonkin verran<br />

enemmän kuin käsin tapahtuvassa<br />

kylvössä, eli n. 250 grammaa<br />

hehtaarille, kun itävyys on n.<br />

90%. Joka tapauksessa konekylvö<br />

on edullisin uudistamismuoto,<br />

arvelee metsäneuvoja Markus<br />

Laivamaa Ranuan metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

Missään tapauksessa konekylvöä<br />

ei tule viedä reheville ja heinittyville<br />

maille. Siellä siemen<br />

varmuudella tukehtuu heinikkoon<br />

ja operaatio epäonnistuu.<br />

Metsänuudistamista kylvämällä<br />

tehdään vain männylle. Tutkimusten<br />

ja kokemusten perusteella<br />

puhdas kuusen kylvö ei onnistu.<br />

Kuusen kylvöä onkin tehty<br />

vain sekakylvönä männyn kanssa.<br />

Koska kuusen ja männyn siemenet<br />

poikkeavat toisistaan, ei<br />

sekakylvöä voi suorittaa koneellisesti.<br />

Markus Laivamaa<br />

Käsinkylvössä tarvitaan<br />

riittävästi kylvökohtia<br />

Käsin tapahtuvassa kylvössä<br />

kannattaa hakea istutukseen nähden<br />

tuplamäärä viljelykohtia, eli<br />

noin 4000 kylvökohtaa hehtaarille.<br />

Tämä merkitsee sitä, että siemeniä<br />

ripotellaan noin metrin välein<br />

muokkausvakoon.<br />

-Kylvöpaikkaa valitessa kannattaa<br />

kiinnittää huomiota siihen,<br />

että siemenet tulevat paljastettuun<br />

kivennäismaahan ja mielellään<br />

äestysvaon reuna-alueelle<br />

ja sielläkin korkeimmille kohdille.<br />

Erityisesti tulee varoa siementen<br />

kylvämistä alavilla mailla vaon<br />

pohjaan, sillä siinä on todennäköisesti<br />

ensi keväänä vettä,<br />

joka tukahduttaa pienen sirkka-<br />

Metsä-äkeeseen integroitu konekylvölaite sylkäisee määrävälein<br />

männyn siemeniä suoraan tuoreeseen muokkausjälkeen.<br />

taimen elämän alkuunsa, varoittaa<br />

Laivamaa kylväjiä.<br />

Nykyisin siemenet kylvetään<br />

pääsääntöisesti pullosta, jonka<br />

korkkiin on tehty reikä. Jokaiselle<br />

kylväjälle annetaan oma pullo<br />

ja annostus testataan ennen kylvöä<br />

vaikka sanomalehden päälle.<br />

Uusimpien tutkimusten mukaan<br />

kylvökohtaa ei tarvitse erikseen<br />

tiivistää, koska siemenen pinta<br />

saattaa tiivistämisen yhteydessä<br />

vaurioitua. Siemenen pinnan rikkoontuminen<br />

saattaa vaikuttaa<br />

itämiseen heikentävästi.<br />

Riittävästi<br />

siementä<br />

Pistekylvössä siemenet ripotellaan<br />

suppealle alalle muokkausjälkeen<br />

ja maa tiivistetään polkaisemalla<br />

kevyesti. Viirukylvössä<br />

tehdään vaikkapa terävällä<br />

kepillä muokkausjälkeen pieni<br />

ura, johon siemenet ripotellaan ja<br />

sen jälkeen maa kevyesti tiivistetään<br />

niin, että siemen peittyy 3-4<br />

millin maakerroksen alle<br />

-Jokaiseen kylvöpisteeseen<br />

tulisi kylvää itävyydestä riippuen<br />

10-30 siementä, jolloin ainakin<br />

osa siemenistä itää ja kehittyy<br />

taimeksi asti, Laivamaa opastaa.<br />

Lapissa itäminen tapahtuu hitaasti<br />

ja useana vuonna, joten lopullinen<br />

tulos nähdään vasta noin<br />

viiden kasvukauden kuluttua.<br />

-Käsinkylvössä siementä käytetään<br />

itävyydestä riippuen 200-<br />

350 grammaa hehtaarille. <strong>Lapin</strong><br />

alueen metsänhoitoyhdistykset<br />

ovat varanneet kaikkiin alueensa<br />

männyn kylvönä toteutettaviin<br />

uudistamistöihin riittävän määrän<br />

siementä, mutta asia kannattaa<br />

kuitenkin hetimmiten varmistaa<br />

ja sopia milloin siemenet<br />

tarvitsee, metsäneuvoja Markus<br />

Laivamaa korostaa.<br />

Metsäverotukseen tuli<br />

merkittäviä muutoksia<br />

tämän vuoden alusta<br />

Vuoden 2012 alusta tuli metsäverotukseen muutoksia, jotka<br />

vaikuttavat jokaisen metsänomistajan arkeen ja talouteen.<br />

Metsätulojen verotus kiristyy siten, että nykyinen 28 prosentin<br />

verokanta nousi vuoden alusta 30 prosenttiin. Metsätulothan ovat<br />

pääomatuloa, kuten myös vaikkapa vuokratulot tms. Mikäli pääomatulojen<br />

vuotuinen yhteismäärä kohoaa yli 50.000 euron, nousee<br />

veroprosentti tuon rajan yli menevältä osalta 32:een.<br />

Puukaupan yhteydessä pidätettävän veroennakon määrä nousi<br />

pystykaupoissa 20 ja hankintakaupoissa 14 prosenttiin, eli se<br />

noudattelee pääomatulojen verokannan muutosta.<br />

Alijäämähyvitys kasvaa myös<br />

Verovelvollisen kannalta positiivista tietysti on, että alijäämähyvitys<br />

nousee samassa suhteessa kuin pääomatulojen verokanta.<br />

Kun pääomatulolajin kulut ovat suuremmat kuin tulot, syntyy<br />

alijäämää. Alijäämähyvitys vuonna 2012 on 30 prosenttia, kun<br />

se vuonna 2011 oli 28 prosenttia alijäämästä.<br />

Alijäämä vähennetään suoraan ansio-tai eläketulon verosta.<br />

Niinpä kaikki metsään liittyvät vähennyskelpoiset kulut kannattaa<br />

laittaa muistiinpanokirjaan ja tositteisiin. Muistakaa, että<br />

kaikki metsätalouden kulut saa vähentää, vaikka tuloja ei olisi<br />

yhtään euroa!<br />

Luovutusvoittojen verotuksessa laskentaperiaatteet säilyvät<br />

ennallaan, mutta pääomaverokannan korotus kiristää myös luovutusvoiton<br />

verotusta. Luovutusvoiton verotuksessa kaupan tekemisen<br />

ajankohta määrää verokannan - ei kauppasumman maksuajankohta.<br />

Näin ollen viime vuoden puolella tehtyjen kiinteistökauppojen<br />

luovutusvoiton laskennassa sovelletaan vanhaa verokantaa,<br />

vaikka kauppasumma olisi maksettu vuonna 2012.<br />

Kemera-tuet verolle<br />

Metsäviljelyn tarvikkeet ja<br />

palvelut omasta<br />

metsänhoitoyhdistyksestä:<br />

- Eri puulajien taimet<br />

- Männyn siemenet<br />

- Työvälineet (putket, vakat ym.)<br />

- Työnopastus tarvittaessa<br />

- Muokkaus- ja konekylvöpalvelut<br />

- Istutuspalvelut jne.<br />

<strong>Lapin</strong><br />

metsänhoitoyhdistykset<br />

Kestävän metsätalouden (kemera) rahoituslain mukaiset tuet ovat<br />

vuoden 2012 alusta veronalaista pääomatuloja puukauppatulojen<br />

lailla. Kaikki vuonna 2012 maksettavat kemera-tuet ilmoitetaan<br />

omassa veroilmoituksessa verotettavaksi tuloksi (vuoden 2013<br />

alussa tehtävässä veroilmoituksessa). Myös kaikki ko töihin kohdistuvat<br />

menot ilmoitetaan täysimääräisesti kuluksi ja ne saa vähentää<br />

metsäverotuksessa.<br />

Tällä muutoksella ei ole mitään merkitystä metsänomistajan<br />

kannalta hankkeissa, joissa kulut ovat tukea<br />

suuremmat. Niissä ei verotettavaa tuloa muodostu.<br />

Kemera-tuen verotus vaikuttaa vain metsänomistajan itse toteuttamissa<br />

töissä (esim. taimikonhoito). Näissä hankkeissa kannattaakin<br />

nyt entistä tarkemmin kerätä vähennyksiin kaikki työkalukulut,<br />

poltto-ja voiteluainekulut ja matkakulut ym, sillä niillä<br />

voidaan pienentää merkittävästi verotettavan osuuden määrää.<br />

Lisätietoja metsäverotuksesta omasta metsänhoitoyhdistyksestä<br />

ja verottajan sivuilta www.vero.fi

6 metsänomistajat<br />

Metsäsuunnitelman saa<br />

nyt myös omalta<br />

metsänhoitoyhdistykseltä<br />

SilvaNetti – Metsänomistajan verkkopalvelu<br />

Uusi ja tehokas sähköinen metsäsuunnitelma – SilvaNetti<br />

SilvaNetti mahdollistaa metsäomaisuuden nykyaikaisen<br />

hallinnan. Uusi helppokäyttöinen sovellus toimii verkossa ja<br />

hyvin myös hitaammilla yhteyksillä on-line muistitikun avulla.<br />

Voit hakea ja selata metsäsuunnitelman mukaisia hakkuu- ja hoitotyöehdotuksia<br />

kartalla. SilvaNetin avulla voit välittää metsänhoitoyhdistykselle<br />

omia ehdotuksiasi metsänkäsittelystä.<br />

Teemakartat, kaaviot ja yhteenvedot auttavat päätöksenteossa.<br />

Tutustu Silvanettiin osoitteessa www.silvanetti.fi. Demoversion<br />

käyttäjätunnus on metsämaa ja salasana mustikka.<br />

Lisätietoja omasta metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

- Metsäsuunnitelma siirretään yhä useammin sähköiseen muotoon ja nettiin, Teuvo Tapaninen<br />

kertoo.<br />

Palaute auttaa<br />

kehittämään toimintaa<br />

metsänhoitoyhdistyksissä<br />

Metsänhoitoyhdistykset keräävät<br />

asiakkailtaan, eli alueensa metsänomistajilta,<br />

palautetta toiminnastaan<br />

ja palveluistaan. Palautetta<br />

kerätään jatkuvasti sekä laskutuksen<br />

yhteydessä että sähköisesti<br />

erillisen palautejärjestelmän<br />

kautta.<br />

Metsänhoitoyhdistyksen pal-<br />

veluista annettiin viime vuonna<br />

Lapissa yhteensä 512 palautetta.<br />

Osa annettiin suoraan sähköisesti<br />

ja osa palautti laskun mukana lähetetyn<br />

palautelomakkeen. Kaikki<br />

palaute on tärkeää ja se auttaa<br />

kehittämään toimintaa yhdistyksissä<br />

metsänomistajien haluamaan<br />

suuntaan.<br />

<strong>Lapin</strong> metsänhoitoyhdistysten asiakaspalaute 2011<br />

Viime vuoden palautteen keskiarvo<br />

oli varsin korkea, eli peräti<br />

9,2 kouluarvosanalla mitaten. Siitä<br />

huolimatta kehitettävääkin jäi<br />

monilla sektoreilla ja näihin asioihin<br />

palataan metsänhoitoyhdistyksissä.<br />

Metsäsuunnittelu on<br />

perinteisesti kuulunut<br />

Metsäkeskuksen<br />

tehtäviin ja<br />

metsänhoitoyhdistykset<br />

ovat pysyneet<br />

toteutuspuolella. Tänä<br />

päivänä suunnitelmia<br />

tehdään yhä enenevässä<br />

määrin metsänhoitoyhdistyksissä.<br />

Metsänhoitoyhdityksen ATK-ohjelman<br />

mahdollistavat tällä hetkellä<br />

erinomaisesti metsäsuunnitelmien<br />

tekemisen - vieläpä hyvin<br />

yksinkertaisin menetelmin.<br />

-Itse olen tila-arvioinnin tai<br />

leimikon suunnittelun yhteydessä<br />

päivittänyt tilan metsikkökuviot<br />

ja korjannut vanhentuneet<br />

kuviot uusiksi. Toimistolla kuviot<br />

siirretään tietokoneelle joko<br />

maastomikrolla tai suoraan<br />

omaan päätteeseen. Sen jälkeen<br />

poimitaan leimikkoon tarpeelliset<br />

hakkuukuviot, lähetetään<br />

sähköinen metsänkäyttöilmoi-<br />

tus ja laaditaan puukauppavaltakirjat.<br />

Jos metsänomistaja on tilannut<br />

metsäsuunnitelman voidaan<br />

samalla siirtää ajan tasalla<br />

oleva metsäsuunnitelma nettiin.<br />

Näin on Silvanetti- metsäsuunnitelma<br />

valmis, kuvailee prosessia<br />

toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen<br />

Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

Sähköistä SilvaNetti - metsäsuunnitelmaa<br />

voi metsänomistaja<br />

- ja kaikki osakkaat - tarkastella<br />

netin kautta omilla tunnuksilla.<br />

Monipuolinen<br />

asiakirja<br />

Metsäsuunnitelma on metsänomistajan<br />

arvopaperi oman<br />

omaisuuden hoitoon. Metsäsuunnitelma<br />

sisältää ohjeet metsien<br />

hoitoon ja hakkuisiin sekä kaikki<br />

omaisuuden määrää kuvaavat<br />

kuutiot ja hehtaarit.<br />

-Metsäsuunnitelmasta löytyvät<br />

kartat, kuviotiedot, ja juuri laadittu<br />

hakkuusuunnitelma, metsänkäyttöilmoitus,<br />

sopimus metsänhoitotöistä<br />

ja puukauppavaltakirjat.<br />

Metsänomistaja voi omalta<br />

tietokoneeltaan tarkastella<br />

hakkuusuunnitelmaa liitteineen<br />

ja tietenkin metsäsuunnitelmaa<br />

karttoineen ja kuviotietoineen,<br />

Tapaninen kertoo.<br />

Kun hakkuut ja hoitotyöt on<br />

suoritettu päivittää toimihenkilö<br />

kuviot omalla päätteellään ja siirtää<br />

ne välittömästi metsänomistajan<br />

Silvanetti- metsäsuunnitelmaan.<br />

Metsäsuunnitelma on siten<br />

jatkuvasti ajan tasalla niiden<br />

töiden ja kuvioiden osalta, jotka<br />

toteutetaan yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen<br />

kanssa.<br />

-Mikäli metsänomistaja haluaa<br />

tietokoneelta löytyvän metsäsuunnitelman<br />

lisäksi tai vaihtoehdoksi<br />

paperiversion, saa hän<br />

sellaisen metsänhoitoyhdistyksen<br />

toimistolta siellä käydessään,<br />

muistuttaa toiminnanjohtaja Teuvo<br />

Tapaninen.<br />

Taimikot kannattaa tarkastaa hirvituhojen varalta<br />

Hirvet ovat kylmän pakkaskauden aikana olleet<br />

hyvin yksillä paikoilla metsissä ja syöneet<br />

paljon vesakkoa ja taimikoita. Metsänomistajien<br />

kannattaa touko-kesäkuussa käydä tarkastamassa<br />

kaikki 1- 4 metrin mittaiset mäntytaimikot.<br />

Mikäli hirvituhoja löytyy, kannattaa niistä<br />

tehdä heti vahinkoilmoitus, sillä valtio korvaa<br />

hirvien aiheuttamat taimikkotuhot. Ilmoituslomakkeita<br />

löytyy metsänhoitoyhdistyksen<br />

toimistoista.<br />

Palautetta voi antaa laskun tai puumaksuselvityksen mukana tulleilla viitetiedoilla osoitteessa<br />

www.mhy.fi/palaute tai palauttamalla laskun mukana tulleen lomakkeen.

metsänomistajat<br />

7<br />

Miten syntyy<br />

tuulenpesä?<br />

Jokainen on varmaan nähnyt pihakoivuissa tai männyissä pallomaisia<br />

risumuodostelmia, joita sanotaan tuulenpesiksi. Mutta<br />

mitä ne oikeastaan ovat?<br />

Metsäpatologian professori Timo Kurkela Metsäntutkimuslaitokselta<br />

valaisee tuulenpesän syntyä seuraavasti:<br />

-Tuulenpesiä on kahta lajia, eli on lehtipuiden ja on havupuiden<br />

tuulenpesiä. Ne ovat tuulenpesäsienen aiheuttamia. Parasiitti<br />

elää puussa, ottaa siitä ravintonsa, tuottaa itiöitä ja lähettää<br />

ne maailmalle. Se ei tapa puuta, koska on siitä riippuvainen,<br />

Kurkela selvittää<br />

Havupuiden tuulenpesän ja pallolatvan kehittyminen lähtee<br />

käyntiin tavallisimmin latvan tai latvuksen oksan kärkisolun<br />

mutaatiosta. Kesken verson pituuskasvun tapahtuukin haaroittumista.<br />

Se jatkuu tiuhana ja tuottaa pallomaisen muodostuman,<br />

joka kasvaa aina vain suuremmaksi.<br />

-Usein tuulenpesä muodostuu puun latvaan, mutta myös sivuoksissa<br />

esiintyy tuulenpesiä.<br />

Tällaiset somaattiset mutaatiot tapahtuvat perintötekijöissä<br />

eli geeneissä - kehittyneet kasvumuodot ovat usein steriilejä.<br />

Mutta jos ne tuottavat siemeniä, voi ilmiö periytyä. Näin tapahtuu<br />

havupuilla.<br />

Tuulenpesiä hieskoivussa.<br />

Suomessa on voimassa jokamiehenoikeus, joka mahdollistaa vapaan liikkumisen metsissä myös toisen maalla.<br />

Jokamiehellä on oikeuksien<br />

lisäksi myös velvollisuuksia<br />

Suomalaisessa yhteiskunnassa<br />

on ainakin yksi erikoinen poikkeus<br />

muuhun maailmaan verrattuna,<br />

jokamiehen liikkumisvapaus.<br />

Jokamiehellä on oikeus käyttää<br />

luontoa riippumatta siitä kuka<br />

maan omistaa. Hän voi poimia<br />

marjoja, sieniä tai vaikkapa kukkia.<br />

Tästä vapaasta käyttöoikeudesta<br />

ei tarvitse maksaa ja ulkomaalainenkin<br />

voi olla jokamies.<br />

Liikkumisesta on kuitenkin<br />

poikkeuksia niin, että kiinteistönomistajalle<br />

ei saa aiheuttaa<br />

häiriötä tai haittaa. Elinkeinojen<br />

harjoittamista ei saa estää, vaikeuttaa<br />

tai muutoin käyttää jokamiehen<br />

oikeuksia tavalla, josta<br />

aiheutuu maanomistajalle taloudellista<br />

haittaa.<br />

Tulen kanssa tarkkana<br />

Maanomistajien oikeuksien ja<br />

omaisuuden suojaksi löytyy<br />

useista erityislaeista säännöksiä,<br />

joilla turvataan tai voidaan myös<br />

määrätä rangaistuksia omaisuudelle<br />

tai ympäristölle aiheutetuista<br />

vahingoista.<br />

-Maastoliikennelaissa on määrätty<br />

liikkumisesta moottorikäyttöisellä<br />

ajoneuvolla maastossa.<br />

Laissa on yksityiskohtaisesti<br />

esitetty tavat, miten ajoneuvoilla<br />

voidaan toisen maalla kulkea.<br />

Huolimattomasti toimien moottorikäyttöisellä<br />

ajoneuvolla voidaan<br />

aiheuttaa maastoon pysyviä<br />

jälkiä, joiden korjaamiseksi joudutaan<br />

suorittamaan kustannuksia<br />

vaativia toimenpiteitä, kertoo<br />

toiminnanjohtaja Juha Savukoski<br />

Pelkosenniemi-Savukosken<br />

metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

Erityisen kuivana aikana metsäpalovaroituksen<br />

antamisella<br />

pyritään saattamaan tietoon metsämaaston<br />

erityinen syttymisherkkyys.<br />

-Avotulen teko yleensä on sallittua<br />

toisen maalle vain pakottavissa<br />

tapauksissa. Pakottava<br />

tarve ei voi olla kesällä sytytetty<br />

nuotio vieläpä metsäpalovaroituksen<br />

aikana. Maanomistajan<br />

kannalta katsottuna jokamiehen<br />

oikeuden piiriin ei voi kuulua<br />

kaikki liiketoiminnallisesti<br />

järjestetty tai ohjattu ryhmien tai<br />

suurempien joukkojen toiminta<br />

maastossa, Savukoski tähdentää.<br />

Maastossa liikkuvalla on pelastuslain<br />

perusteella toimintavelvollisuus,<br />

jonka perusteella<br />

hänen on ilmoitettava tulipalosta<br />

tai muusta onnettomuudesta<br />

ja kykynsä mukaan ryhtyä myös<br />

pelastustoimintaan. Ilmoittaminen<br />

muustakin onnettomuudesta<br />

on tehtävä hätäkeskukseen.<br />

- Metsäpaloja syttyy yhä enemmän<br />

ihmisten huolimattoman toiminnan<br />

vuoksi. On tehty havaintoja,<br />

että minkäänlaista aikomusta<br />

sammuttaa tai ryhtyä toimenpiteisiin<br />

metsäpalon johdosta ei<br />

ole ilmennyt. Onnettomuuspaikalta<br />

tai metsäpalopaikalta ei saa<br />

poistua ennekuin torjuntatoimet<br />

on saatu käyntiin. Vähin, mitä jokainen<br />

kansalainen voi tehdä, on<br />

odottaa ja opastaa pelastushenkilöstöä.<br />

Jokainen vastaa omalta<br />

osaltaan<br />

Aina vastuullisen jokamiehen käsite<br />

ei ole kaikilla selkeä. Ennen<br />

metsästäjä, kalastaja, marjastaja<br />

tai muutoin metsässä liikkuva<br />

huomioi vastuunsa ja jopa hoiti itselleen<br />

kuuluvat velvollisuutensa.<br />

Nykyään maastoautoilla ja<br />

henkilöautoilla on ajeltu teillä<br />

joille ei olisi asiaa lakien perusteella.<br />

Teiden lanaukset ovat aiheuttaneet<br />

kustannuksia teiden<br />

Juha Savukoski<br />

Metsäasiaa verkossa<br />

www.mhy.fi<br />

ylläpitäjille.<br />

-Viime aikoina näiden jokamiehen<br />

oikeuksien väärinkäyttäjien<br />

vuoksi usea maanomistaja<br />

onkin<br />

ihan perustellusta syystä laittanut<br />

teillensä tai muulle kulkuuralle<br />

tiepuomeja tai muutoin estänyt<br />

liikkumisen maillansa. Valitettavasti<br />

vastuulliset kansalaiset<br />

joutuvat näin kärsimään<br />

muiden vastuuttomuudesta, toiminnanjohtaja<br />

Juha Savukoski<br />

toteaa.<br />

MTK:n Marttila vaatii<br />

puun suosimista<br />

MTK:n puheenjohtaja Juha<br />

Marttila on huolissaan suomalaisen<br />

metsäteollisuuden tulevaisuudesta.<br />

- Metsäteollisuuden viimeiset<br />

vuodet ovat olleet karmeita massa-<br />

ja paperiteollisuuden alasajon<br />

myötä, sanoo Marttila. Mekaanisen<br />

sektorin kehittäminen on tässä<br />

tilanteessa avainsana. Suomen<br />

metsäteollisuuden kilpailukyky<br />

ei tule halvasta raaka-aineesta,<br />

vaan osaamisesta ja tuotteiden<br />

laadusta. Meillä on vuosikymmenien<br />

aikana rakennettu hyvä teollisuuden<br />

infrastruktuuri ja sertifioitu<br />

puuraaka-aine, joilla kyllä<br />

pitäisi pärjätä. Marttilan mielestä<br />

nyt tarvitaan aivan uudenlaista<br />

otetta koko mekaanisen metsäteollisuuden<br />

kehittämiseen ja puurakentamisen<br />

vahvaan edistämiseen.<br />

Ruotsissa sahataan puolet<br />

enemmän kuin meillä Suomessa,<br />

joka on tässä vertailussa korkeintaan<br />

eurooppalaisessa keskikastissa.<br />

Metsänomistajien tavoitteena<br />

on tuottaa hyvälaatuista<br />

tukkia markkinoille, koska siitä<br />

tulee meille tulo. Metsänomistajalle<br />

kuitu- ja energiapuutuotteet<br />

ovat sivuvirtoja.<br />

- Suomessa on epäsuhta kasvun<br />

ja käytön välillä eikä sitä ratkaista<br />

pelkällä energiapuun käytön<br />

lisäämisellä, arvioi Marttila.

8 metsänomistajat Metsäviestin Metsäkoulu<br />

Näin teet turvallisen puukaupan<br />

Vinkki 1: ”Teetä puunmyyntisuunnitelma”<br />

Turvallinen puukauppa lähtee liikkeelle metsänhoitoyhdistyksen laatimasta<br />

puunmyyntisuunnitelmasta. Siinä huomioidaan metsänomistajan<br />

taloudelliset ja metsänhoidolliset tavoitteet. Suunnitelmassa määritetään<br />

hakkuutavat, mahdolliset uudistamismenetelmät ja tehdään metsänkäyttöilmoitus<br />

karttoineen.<br />

Lisäksi arvioidaan hakkuussa lähtevä puumäärä ja olemassa olevan<br />

hintatiedon perusteella tehdään myyntituloarvio. Mhy:n laatima puunmyyntisuunnitelma<br />

on metsänomistajalle maksuton.<br />

Vinkki 2: ”Kilpailuta”<br />

Tuottava puukauppa lähtee liikkeelle siitä, että kaikki isommat puukauppaerät<br />

kannattaa kilpailuttaa. Ensimmäisen ostajan houkutuksiin ei<br />

kannata langeta, vaan selvittää yhdessä metsänhoitoyhdistyksen kanssa<br />

kaikkien ostajien ostomahdollisuudet ja hinnat. Lisäksi kannattaa<br />

selvittää mitkä ostajat saavat hakkuussa parhaiten arvokkaimman tukkiosuuden<br />

talteen. Metsänhoitoyhdistyksestä löytyy tähänkin tietoa.<br />

Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa jatkuvasti ostajia metsänomistajien<br />

puolesta ja tämä palvelu kannattaa käyttää hyödyksi.<br />

Vinkki 3: ”Valvo korjuuta ja mittausta”<br />

Puunkorjuun ja mittauksen valvonta kuuluu metsänomistajan oikeuksiin.<br />

Puunkorjuun aikana kannattaa mahdollisuuksien mukaan käydä<br />

palstalla tarkastelemassa, että arvokkain tukkiosuus otetaan tarkasti<br />

talteen ja että hakkuun jälki on sovitun mukaista. Metsänhoitoyhdistys<br />

valvoo ja seuraa myös ostajien korjuuta ja mittausta ammattilaisena<br />

metsänomistajan puolesta ja apuna.<br />

Jo pelkkä tieto siitä, että korjuuta valvotaan, tuo ryhtiä puunkorjuuseen<br />

vaikka jokaiselle leimikolle ei mukaan ehdikään.<br />

Kolumni<br />

Metsäkartelli vai savujako?<br />

Ostajien pyrkimys edulliseen<br />

raaka-aineeseen säilyy,<br />

muoto vain muuttuu<br />

Syyspuolella julkisuudessa käytiin ankaraa<br />

keskustelua puukaupan kartellista<br />

ja monet metsänomistajat päättivät perätä<br />

oikeuksiaan leivättömän pöydän ääressä.<br />

Tämä sen takia, että UPM, Stora-<br />

Enso ja Metsäliitto syyllistyivät vuosina<br />

1997-2004 laittomaan kartelliin, jonka<br />

tarkoituksena oli puun hinnan alentaminen.<br />

Kartelli toteutettiin ”ylätasolla”, eli<br />

mainittujen yhtiöiden metsäpäälliköiden<br />

ja aluejohtajien keskustelukerhona.<br />

Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä<br />

oli silloin - ja on edelleen - tällaisten<br />

kartellien murtaminen ja puun hinnan<br />

puolustaminen kilpailuttamalla yhtiöitä<br />

ja valvomalla muutoinkin metsänomistajan<br />

etuja ja oikeuksia. Tätä tarkoitusta<br />

varten on olemassa valtakirjakauppa,<br />

jolla metsänhoitoyhdistys huolehtii<br />

metsänomistajan oikeusturvasta puukaupassa.<br />

Suuret metsäyhtiöt yrittävät vähentää<br />

kilpailua puukaupassa. Tämä kilpailun<br />

estäminen tapahtuu suoralla puunostolla<br />

ohi metsänomistajien oman organisaation<br />

eli metsänhoitoyhdistyksen.<br />

Mitä suuremman osan puun ostajat<br />

saavat puustaan suorilla kaupoilla ilman<br />

kilpailua, sitä tehokkaammin ne<br />

voivat alentaa puun hintaa. Pahimmillaan<br />

yhtiöiden toimintamalli on paljon<br />

kartellia vahvempi ase.<br />

Metsänhoitoyhdistysten merkitys puumarkkinoiden<br />

toimivuudessa on suuri.<br />

Yli 70 prosenttia puukaupoista käynnistyy<br />

metsänhoitoyhdistysten laatimien<br />

puunmyyntisuunnitelmien kautta.<br />

Puunhinnan myönteiselle kehitykselle<br />

metsänhoitoyhdistysten puukaupallinen<br />

toiminta on arvokasta, koska yhdistykset<br />

kilpailuttavat metsänomistajan valtuutukseen<br />

perustuen noin 50 prosenttia<br />

puukaupoista. Kilpailuttaminen on välttämätöntä<br />

markkinaehtoisen hintatason<br />

muodostumiseksi.<br />

Sopiikin miettiä, mitä tapahtuisi puun<br />

hinnalle, jos metsänomistajat olisivat<br />

jakaantuneet kolmen metsäyhtiön sopimusasiakasleiriin,<br />

jotka myyvät puunsa<br />

ilman kilpailutusta hintatakuisiin<br />

luottaen. Kannattaa myös miettiä, jos<br />

yhtiön sopimusasiakas saa hintatakuuta<br />

tililleen, kenen ansiota se oli. Eikö ansio<br />

kuulu niille metsänomistajille, jotka kilpailuttivat<br />

leimikkonsa ja nostivat markkinahintatasoa<br />

ja siten muodostivat perusteet<br />

hintatakuun maksamiselle.<br />

Tämän takia on äärettömän tärkeää,<br />

että metsänomistajat toimivat puukaupassa<br />

tiiviissä yhteistyössä oman<br />

metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja<br />

huolehtivat siitä, että kilpailu puukaupassa<br />

säilyy jatkossakin. Metsänhoitoyhdistyksen<br />

metsänomistajan puolesta toteuttamalla<br />

valtakirjakaupalla pidetään<br />

puukaupan kilpailua yllä ja puolustetaan<br />

puun hintaa.<br />

Heikki Rahko<br />

aluejohtaja<br />

Metsänomistajien Liitto<br />

Pohjois-Suomi<br />

Tutkimus yllättää taas<br />

Hakkuutähteen<br />

korjuu ei<br />

vähentänytkään<br />

metsämaan ravinteita<br />

Uuden tutkimuksen mukaan hakkuutähteen<br />

korjuu ei vaikuta metsämaan<br />

ravinnemääriin tai puuston<br />

ravinnetilaan. Metsäntutkimuslaitoksen<br />

julkaisemassa<br />

tutkimuksessa maanpinnan korkeuserot<br />

olivat tärkeämpi selittävä<br />

tekijä kasvueroille kuin hakkuutähteet.<br />

Tästä voidaan vetää ainakin<br />

se johtopäätös, että hakkuutähteiden<br />

kerääminen hakkuualoilta<br />

energiakäyttöön on varsin turvallista<br />

ja järkevää.<br />

Tutkijoiden Antti Wall ja Jyrki<br />

Hytönen mukaan kokopuukorjatuilla<br />

hakkuualoilla valtapuiden<br />

pituus oli pienempi verrattuna<br />

runkopuukorjattuihin<br />

aloihin, mutta puuston kuutiomäärässä<br />

ei ollut eroa.<br />

-Kokopuukorjatuilla aloilla<br />

valtapuiden pienempi pituuskehitys<br />

johtui ilmeisesti taimikon alkukehitysvaiheessa<br />

tapahtuneista<br />

hallatuhoista eikä hakkuutähteen<br />

talteen keräämisestä, tutkijat<br />

arvioivat.<br />

Tutkimuksessa verrattiin kivennäismaan<br />

orgaanisen kerroksen<br />

ravinnemääriä, kuusikon<br />

neulasten ravinnepitoisuuksia ja<br />

puuston kasvua 30 vuotta puunkorjuun<br />

ja taimien istutuksen jälkeen.<br />

Puunkorjuun käsittelyinä<br />

olivat kokopuukorjuu neulasten<br />

jäädessä kasvupaikalle ja toisaalta<br />

vaihtoehtona puhdas runkopuukorjuu.<br />

-Koealueen sisäisillä korkeuseroilla<br />

oli voimakkaampi vaikutus<br />

puuston pituuskasvuun ja<br />

runkotilavuuteen kuin puunkorjuumenetelmällä<br />

tai hakkuutähteen<br />

poistolla, toteavat tutkijat<br />

Hytönen ja Wall.

metsänomistajat<br />

9<br />

Metsänhoitoyhdistykset vauhdittavat<br />

puukauppaa ilmaisella leimauksella<br />

Jukka Aula<br />

Talvikohteiden<br />

puunkorjuu on<br />

loppusuoralla, eikä<br />

uusia talvileimikoita<br />

ehditä tämän talven<br />

korjuuseen enää mukaan<br />

ottaa. Niinpä kysyntä on<br />

siirtynyt kesäleimikoihin,<br />

joiden kauppaan on nyt<br />

syytä laittaa vauhtia.<br />

Tammikuussa 2012 hakattiin<br />

markkinapuuta koko Suomen<br />

puitteissa kaikkiaan 4,7 miljoonaa<br />

kuutiometriä. Yleistalouden<br />

heikoista näkymistä huolimatta<br />

määrä oli vain yhden prosentin<br />

viimevuotista ja kolme prosenttia<br />

edeltävän kymmenvuotisjakson<br />

tammikuiden keskiarvoa pienempi.<br />

Tavallista vilkkaamman tammikuun<br />

jälkeen puukauppaa on<br />

Pohjois-Suomessa käyty tavanomaiseen<br />

rauhalliseen kevättahtiin.<br />

Metsänhoitoyhdistykset arvioivat<br />

kaupan vilkastuvan selvästi<br />

lähimpien kuukausien aikana.<br />

Kesäkohteista<br />

pulaa<br />

-Ostajien mielenkiinto kohdistuu<br />

nyt kesäkorjuukelpoisten<br />

leimikoiden kysyntään ja hintaan.<br />

Talventulon lykkääntymisen<br />

vuoksi syksyllä joudut-<br />

tiin hakkaamaan kesäkohteita<br />

normaalia pidempään ja ne ovat<br />

nyt pois tulevan kesän leimikkovarannosta.<br />

Metsänomistajan<br />

kannattaa jo nyt teettää leimikko<br />

valmiiksi odottamaan kaupan<br />

vilkastumista, kehottaa johtaja<br />

Jukka Aula Pohjois-Suomen<br />

metsänomistajien liitosta.<br />

Metsänhoitoyhdistykset kampanjoivat<br />

puunmyyntisuunnitelmien<br />

eli leimikoiden teon aikaistamiseksi.<br />

Valmiin leimikon pohjalta<br />

on helppo saada vertailukelpoiset<br />

tarjoukset. Nelivärikartat hakattavista<br />

kuvioista ja leimausarviot<br />

saa myös sähköisessä muodossa.<br />

Tuontipuu kertoo<br />

maksukyvyn ylärajan<br />

Puun hinnat ovat maailmanlaajuisesti<br />

olleet huipputasolla vuosiin.<br />

Suomen osalta tämä on näkynyt<br />

vain tuontipuun hinnassa.<br />

Venäjä ja Baltian maat ovat osanneet<br />

kilpailuttaa ostajat. Tuontipuun<br />

hinnat ovat nousseet viidessä<br />

vuodessa 20 €/m3, kun kotimaan<br />

kuitupuun nimellishinnat<br />

ovat vahvistuneet vain 3 -4 euroa.<br />

Ero kasvoi myös viime vuonna.<br />

-Kotimaassa ostajien viimevuosina<br />

vahvistunut myyjien sitouttamisen<br />

strategia on vähentänyt<br />

kilpailua. Bonuksilla, takuuhinnoilla<br />

ja metsäpalveluilla<br />

ostajat pyrkivät häivyttämään<br />

todellisen hintatason merkityksen.<br />

Niillä on kuitenkin merkitystä<br />

vain jos puukaupan hinnat ovat<br />

muutoinkin kohdallaan. Menekin<br />

vuoksi ei tarvita yhteistyösopimuksia.<br />

Hyvistä tukkileimikoista<br />

on jatkuvasti kilpailua ja meillä<br />

on Perämeren kaarella Euroopan<br />

tasolla yksi suurimmista massa ja<br />

paperiteollisuuden keskittymistä.<br />

Olemme kuitenkin jääneet jälkeen<br />

naapurimaiden kuitupuun<br />

hintakehityksestä. Paljon puhuttu<br />

maailman kallein puu on nyt<br />

eurooppalaisittain halvimmasta<br />

päästä, Jukka Aula pohtii.<br />

Hyvät suhteet kaikkiin<br />

ostajiin, annetaan euron<br />

ratkaista<br />

Karkean arvion mukaan kolme<br />

neljästä suoran kaupan yhden ostajan<br />

kanssa tehneistä metsänomistajasta<br />

saisi paremman hinnan<br />

kilpailuttamalla. Siinä tarvitaan<br />

silloin toimivia kauppasuhteita<br />

kaikkiin ostajiin. Tiedossa<br />

oleva vahva sitoutuminen johonkin<br />

ostajaan vierottaa tehokkaasti<br />

muut ostajat.<br />

-Tärkein asia on leimikko. Jos<br />

sitä ei ole, ja ostaja suunnittelee<br />

hakkuut, ei kilpailutilannetta<br />

synny.<br />

Metsänhoitoyhdistysten tekemät<br />

puunmyyntisuunnitelmat<br />

Tuontipuun ja kotimaisen puun keskihinnat 2010 ja 2011, koko maa, Lähde: Metla<br />

€/m3 Mäntykuitu muutos Koivukuitu muutos<br />

Tuontihinta rajalla 2010 47 45<br />

Tuontihinta rajalla 2011 53 +6 € 50 + 5 €<br />

Tienvarsihinta 2010 28,7 29,1<br />

Tienvarsihinta 2011 30,4 +1,7 € 30,6 +1,5 €<br />

Kantohinta 2010 15,5 15,5<br />

Kantohinta 2011 16,1 + 0,6 € 15,8 +0,3 €<br />

ovat olleet yleensä maksuttomia.<br />

Harvoin puukauppaa tekeville<br />

tämä ei kuitenkaan ole itsestään<br />

selvää. Tässä ei ole kysymys<br />

myyjien ja ostajien vastakkainasettelusta<br />

vaan puhtaasta markkinatalouden<br />

hyödyntämisestä.<br />

Puun hinta on viimevuosina<br />

ollut melko vakaa, eikä näköpiirissä<br />

ole nytkään merkittäviä<br />

suhdannemuutoksia. Hinnan<br />

erot syntyvät leimikoiden laadusta<br />

ja kilpailutuksesta ja metsänhoitoyhdistyksen<br />

tehtävä on pitää<br />

kilpailua yllä, Aula muistuttaa.<br />

Kilpailutuksesta huolimatta<br />

leimikot päätyvät osaksi samoille<br />

ostajille kuin nytkin. Johtaja Jukka<br />

Aulan mukaan kilpailutetussa<br />

kaupassa erona on vain se että<br />

myyjä on hintatietoisempi, kun<br />

on ”mustaa valkoisella” useampia<br />

tarjouksia ja metsänhoitoyhdistyksen<br />

puukauppaosaaminen<br />

tukena.<br />

-Isot metsäyhtiöt ovat yleensä<br />

kiinnostuneita sekä tukki- että<br />

kuitupuuleimikoista. Tukkileimikoissa<br />

sahat ovat aktiivisia ja harvennuskohteissa<br />

saa tarjouksia<br />

energiapuufirmoilta ja metsänhoitoyhdistysten<br />

korjuupalvelusta.<br />

Männyn sahaajat voivat ottaa<br />

pikkutukkia jopa 10 cm läpimitasta.<br />

Niinpä harvennusleimikkokin<br />

voi olla tukkileimikko.<br />

Alkuvuoden puukaupan hintatasoa Lapissa<br />

Puukauppaa on <strong>Lapin</strong> alueella tehty helmi-maaliskuussa<br />

rauhalliseen tahtiin. Alla olevassa hintataulukossa<br />

on alkuvuoden hintahavaintoja, joka antaa karkeaa<br />

suuntaa siitä tasosta, jolla puukauppaa on viime aikoina<br />

käyty. Kannattaa huomioida, että korkeassa tukinhintatarjouksessa<br />

saattaa kuitupuun hinta olla alhaisempi<br />

ja päinvastoin.<br />

Hintoja tarkasteltaessa on huomioitava, että kovimmat<br />

hinnat ovat suurilla, tukkivaltaisilla tienvarsileimikoilla.<br />

Heikoimmat hinnat ovat pienillä, kuitupuuvaltaisilla<br />

ja kaukana tiestä sijaitsevilla leimikoilla. Myös<br />

kysyntä- ja tarjontatilanne vaikuttaa hintaan. Jokainen<br />

leimikko on erilainen tapaus. Metsänhoitoyhdistys auttaa<br />

hintatason selvittämisessä ja puukaupassa.<br />

Avohakkuu Muu harvennus Ensiharvennus<br />

€/m3 €/m3 €/m3<br />

Mäntytukki 47,00-53,00 40,00-49,00 37,00-43,00<br />

Kuusitukki 46,00-52,00 40,00-49,00 37,00-43,00<br />

Mäntykuitupuu 17,00-20,00 13,00-17,00 11,00-14,00<br />

Kuusikuitupuu 17,00-23,00 13,00-17,00 11,00-14,00<br />

Koivukuitupuu 16,00-20,00 13,00-16,00 11,00-14,00<br />

Pikkutukki 23,00-28,00 16,00-23,00 15,00-20,00<br />

Hankintakuitupuun tienvarsihinta on vaihdellut keskimäärin 28-32 euron<br />

välillä kuutiolta lähinnä erän koosta ja ostajasta riippuen. Lisätietoa puukaupasta<br />

verkkosivuillamme www.mhy.fi

Ehdokkaitten asettaminen<br />

metsänhoitoyhdistyksen<br />

valtuustovaaliin käynnissä<br />

Pentti Rytisalo<br />

10 metsänomistajat <br />

Alkusyksystä pidettävää metsävaltuuston<br />

vaalia valmistellaan jo<br />

täyttä päätä. Valtuustovalli pidetään<br />

nyt ennätysaikaisin. Ehdokkaat<br />

tulee olla asetettuna elokuun<br />

alussa ja itse äänestys tapahtuu<br />

postin kautta syyskuussa.<br />

Äänet suoraan<br />

ehdokkaille<br />

Metsänhoitoyhdistysten valtuuston<br />

vaalissa ei käytetä vaalipiirijakoa,<br />

vaan jokainen mhy muodostaa<br />

vain yhden vaalipiirin.<br />

Niinpä ehdokkaista tulee jokaiseen<br />

yhdistykseen vain yksi ehdokaslista.<br />

Enemmistövaalina toteutetta-<br />

vassa vaalissa ei ole tunnuksia eikä<br />

puolueita, joten vaali on puhdas<br />

henkilövaali. Vaalissa ehdokkaana<br />

voi olla kuka tahansa<br />

alueella yksin, yhdessä puolison<br />

kanssa tai yhteisomistustilan<br />

osakkaana metsää omistava henkilö,<br />

joka on samalla yhdistyksen<br />

jäsen ja ikää on karttunut vuoden<br />

2012 alkuun mennessä 18 vuotta.<br />

Lähes kaikki <strong>Lapin</strong> alueen<br />

metsänomistajat ovat yhdistyksen<br />

jäseniä, sillä jäsenprosentti<br />

on keskimäärin yli 98.<br />

Vähintään kaksi metsänomistajaa<br />

esittäjinä<br />

Ehdokkaitten esittämisaika on<br />

alkanut. Vähimmillään kaksi yhdistyksen<br />

alueen äänioikeutettua<br />

metsänomistajaa voi esittää ehdokkaita<br />

valtuuston vaaliin. Esitettäviä<br />

henkilöitä saa olla enintään<br />

yhtä monta kuin on esittäjiäkin.<br />

Mikäli esittäjiä on allekirjoittajina<br />

vaikkapa kolme,<br />

voivat he esittää enimmillään<br />

kolmea metsänomistajaa valtuustoehdokkaiksi.<br />

Ehdokkailta pitää<br />

luonnollisesti saada kirjallinen<br />

suostumus asialle.<br />

Ehdokkaitten asettamisaika<br />

päättyy 10. päivänä elokuuta, eli<br />

siihen mennessä kaikki esitykset<br />

tulee olla oman yhdistyksen vaalitoimikunnalla,<br />

joka käytännössä<br />

tarkoittaa jollakin oman met-<br />

sänhoitoyhdistyksen toimistoista.<br />

Esitykset ehdokkaista on tehtävä<br />

kirjallisesti sitä varten laaditulla<br />

tai vastaavansisältöisellä<br />

lomakkeella. Tämän artikkelin<br />

ohessa on valmis lomake, jolla<br />

esityksen voi tehdä vaikka heti.<br />

Lisätietoa ja lomakkeita löytyy<br />

myös yhdistysten kotisivuilta.<br />

Aktiivinen<br />

metsävaltuuston<br />

jäsen voi vaikuttaa,<br />

ryhdy siis<br />

ehdokkaaksi!<br />

Kimmo Karjalainen<br />

Sodankyläläinen Pentti Rytisalo on ollut Sodankylän metsänhoitoyhdistyksessä<br />

luottamushenkilönä vuodesta 1988 alkaen, ensin<br />

hallituksen jäsenenä ja nykyään hallituksen puheenjohtajana.<br />

Hän on ollut kaikissa tähän saakka pidetyissä kolmessa valtuustovaalissa<br />

mukana ja toiminut luottamushenkilönä myös Metsänomistajien<br />

Liitto Pohjois-Suomessa.<br />

Nuoret ja naiset mukaan hallintoon<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston kokoukset ovat hallinnollisen<br />

asioiden lisäksi myös metsällisiä koulutustapahtumia.<br />

-Nuoria ja naisia näkisin mielelläni enemmän valtuustossa,<br />

Rytisalo toteaa. Metsänhoitoyhdistysten hallinnonkin on hiljalleen<br />

uudistuttava. Hyvä valtuutettu on aktiivinen niin metsänhoidossa<br />

kuin osallistumisessa valtuuston toimintaan. Kaikkien<br />

nykyisten valtuuston jäsenien toivon lähtevän ehdokkaaksi vaaleihin,<br />

Rytisalo lisää.<br />

Tällä hetkellä eletään metsätalouteen liittyvän murroksen alkua,<br />

joten <strong>Lapin</strong> alueen metsävaltuustoihin tarvitaan sekä aktiivista<br />

kokenutta luottamushenkilökaartia että sopivasti uutta verta.<br />

Myös nuoremmat metsänomistajat ja naismetsänomistajat<br />

ovat erittäin tervetulleita mukaan kehittämään omaa metsänhoitoyhdistystä.<br />

Jokainen 18 vuotta täyttänyt metsänhoitoyhdistyksen jäsen -<br />

myös perikunnan osakas - on vaalikelpoinen metsävaalissa.<br />

Panostetaan liiketoimintaan<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Metsänhoitoyhdistyslakia ollaan muuttamassa tänä vuonna, mikä<br />

varmasti tulee vaikuttamaan myös Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen<br />

toimintaan. Rytisalon mielestä yhdistyksen liiketoimintaa<br />

on edelleen terävöitettävä.<br />

-Vuoden 2011 aikana liiketoiminta kasvoikin peräti viidenneksen<br />

edellisestä vuodesta ja tämän suuntauksen toivomme jatkuvan<br />

edelleen. Liiketoiminnan vahvistumisella saamme lisää voimavaroja<br />

edunvalvontaan. Sodankylän metsävarat karttuvat ja<br />

niiden parempi hyödyntäminen on varmasti tärkeimpiä asioita<br />

yhdistystoiminnassa lähivuosina. Metsänhoitoyhdistyksemme<br />

on monena vuonna ollut <strong>Lapin</strong> ahkerin nuoren metsän hoidossa.<br />

Tämä on aktiivisten toimihenkilöiden sekä riittävän metsurikunnan<br />

ja koneyrittäjämäärän ansiota.<br />

Rytisalo on huolissaan työvoiman riittävyydestä, sillä kaivokset<br />

tuntuvan vievän aina vain enemmän väkeä metsätalouden<br />

puolelta, eikä uusia työntekijöitä ole helppo löytää tilalle.

metsänomistajat<br />

11<br />

Sallan metsänhoitoyhdistys juhli 60 vuoden taivalta<br />

Vesa Tennilä ja Kimmo Karjalainen<br />

Juhlia vietettiin Sallan Poropuistossa<br />

metsänhoitoyhdistyksen<br />

valtuuston kevätkokouksen<br />

yhteydessä. Paikalla oli alustamassa<br />

ja kunniamerkkejä jakamassa<br />

MTK:n metsäjohtaja Juha<br />

Hakkarainen. Metsänhoitoyhdistyksen<br />

puolesta kunniamerkkejä<br />

jakoivat hallituksen puheenjohtaja<br />

Heikki Kairala ja varapuheenjohtaja<br />

Jaana Lassila.<br />

MTK:n metsävaltuuskunnan ansiomerkin<br />

saivat toiminnanjohtaja<br />

Vesa Tennilä, aluevastaava<br />

Jouni Virkkula sekä toimistonhoitaja<br />

Anneli Kellokumpu.<br />

Luottamushenkilöinä toimineista<br />

metsävaltuuskunnan ansiomerkin<br />

saivat Tapani Seppälä<br />

ja Erkki Lehtomäki, jotka ovat<br />

toimineet pitkään hallituksen jäseninä.<br />

Mistä Sallan mhy sai<br />

alkunsa?<br />

Sallan kunnantalolle kokoontui<br />

21 metsänomistajaa perustamaan<br />

metsänhoitoyhdistystä 17. lokakuuta<br />

vuonna 1952. Ensimmäiseksi<br />

hallituksen puheenjohtajaksi<br />

valittiin Väinö Ailasmäki, joka<br />

toimi puheenjohtajana 1952-<br />

1976.<br />

Hänen jälkeensä hallituksen<br />

puheenjohtajina ovat toimineet<br />

Heikki Vaarala (1976-1996),<br />

Matti Alakurtti (1997-1999) ja<br />

Erkki Lehtomäki (2000-2008).<br />

Heikki Kairala on nykyisen hallituksen<br />

puheenjohtajana toiminut<br />

vuodesta 2009. Ensimmäisenä<br />

toimihenkilönä toimi yhdessä<br />

Sallan yhteismetsän kanssa Reino<br />

Välimaa, joka aloitti työt Sallan<br />

mhy:llä vuonna 1954.<br />

Mitä on vuosien saatossa<br />

tehty?<br />

Sallan metsänhoitoyhdistyksen<br />

historiikista selviää, että yhdistys<br />

on toimintansa aikana vuodesta<br />

1952 vuoteen 2011 istuttanut<br />

metsää 43.486 ha ja kylvänyt<br />

metsää 10.313 ha.<br />

-Yhteensä metsänviljelyä on<br />

tehty siis lähes 54.000 hehtaaria,<br />

josta viimeisen 10 vuoden<br />

aikana 6.223 ha. Metsien uudistamistyöt<br />

ovat merkittävästi vähentyneet<br />

viime vuosina vähentyneiden<br />

uudistushakkuiden takia,<br />

kertoi yhdistyksen historias-<br />

Ansiomerkkien saajat vasemmalta oikealle: Anneli Kellokumpu, Vesa Tennilä, Jouni Virkkula,<br />

Tapani Seppälä ja Erkki Lehtomäki.<br />

Mhy Sallan merkkivuotta juhlistettiin valtuuston kokouksen yhteydessä.<br />

ta puheenjohtaja Heikki Kairala.<br />

Vastaavasti metsänhoitoyhdistys<br />

on vahvasti lisännyt puukauppapalveluita,<br />

eli leimauksia, valtakirjakauppaa<br />

ja korjuupalvelua.<br />

-Korjuupalvelua on tehty viimeisen<br />

10 vuoden aikana 375.000<br />

kuutiometriä. Samassa ajassa<br />

Sallan yksityismetsistä, mukaan<br />

lukien yhteismetsät, on myyty<br />

puuta noin 1,5 miljoonaa m3.<br />

Tästä valtakirjoilla on myyty reilu<br />

kolmannes.<br />

Taimikonhoitoa tehtiin parhaimmillaan<br />

2.272 hehtaaria<br />

vuonna 1981. Viimeisen kymmenen<br />

vuoden aikana vauhti on<br />

hiljentynyt noin puoleen kiivaimmista<br />

vuosista. Nuoren metsän<br />

hoitoa on tehty noin 1150 ha vuosittain<br />

keskimäärin.<br />

-Uutteran uudistamistyön ansiosta<br />

Sallan metsissä on harvennettavaa<br />

metsää kymmeniä<br />

tuhansia hehtaareita seuraavan<br />

kymmenen vuoden aikana. Työtä<br />

siis riittää varmasti myös korjuupalvelulle,<br />

Kairala totesi.<br />

Sallan mhy ei ole<br />

salainen mh<br />

Metsänomistajien neuvonta on<br />

ollut tärkeää metsänhoitoyhdistyksen<br />

toiminnassa ja sen merkitys<br />

tulee jatkossa vain kasvamaan.<br />

-Yhdistys on järjestänyt mm.<br />

tupailtoja metsänomistajille lähes<br />

30 vuotta yhteen menoon. Toinen<br />

suosittu tapahtuma on Itä-<strong>Lapin</strong><br />

Metsäpäivä, joka järjestetään yhdessä<br />

vuorotellen naapurimetsänhoitoyhdistysten<br />

kanssa, jotka<br />

keräävät muutamia satoja osallistujia<br />

vuosittain, puheenjohtaja<br />

Heikki Kairala kuvaili.<br />

Sallan mhy on ollut aktiivinen<br />

myös erilaissa EU-hankkeissa<br />

kuluneella vuosikymmenellä ja<br />

on ollut mukana mm. Metsätilan<br />

sukupolvenvaihdos-hankkeessa<br />

ja metsurien työllistämishankkeissa.<br />

Kulotus on edelleen metsänuudistamisen keinovalikoimassa<br />

Heikki Rahko<br />

Metsämaan kulotus oli vuosikymmeniä<br />

aikaisemmin metsänuudistamisen<br />

päämenetelmä.<br />

Paksukunttaisia uudistusaloja<br />

männylle uudistettaessa se on<br />

edelleen käyttökelpoinen metsänuudistamiskeino,<br />

vaikka kantojen<br />

ja hakkuutähteiden kerääminen<br />

energiaksi onkin syönyt kulotukseen<br />

sopivia kohteita.<br />

Kulotuksessa kiistattomia<br />

etuja<br />

Kulotus parantaa maan ravinnetaloutta<br />

vuosikymmeniksi. Kulotuksella<br />

saamme uuden terveen<br />

puusukupolven tulen ja kuumuuden<br />

ansiosta. Paksu ja metsänuudistamisessa<br />

ongelmallinen kuntta<br />

poltetaan ja samalla metsämaa<br />

saa hyvän tuhkalannoituksen.<br />

Tuhkasta riippuvainen pieneliöstö<br />

saa samalla mahdollisuuden<br />

säilyä metsiemme lajistossa.<br />

Männyt taimien kasvuolosuhteet<br />

ovat kulotuksen jäljiltä hyvät<br />

ja turvaamme uuden puusukupolven<br />

kasvuunlähdön.<br />

Tarkkaa suunnittelua ja<br />

kohdevalintaa<br />

Kulotuksen onnistumiseksi ja<br />

kustannusten kurissa pitämiseksi<br />

kulotuskohteiden suunnitteluun<br />

kannattaa panostaa. Pieniä<br />

alueita ei kustannussyistä kannat<br />

juuri kulottaa, koska menetelmä<br />

on varsinkin pienillä avohakkuualoilla<br />

huomattavasti normaalia<br />

muokkausta ja metsänviljelyä<br />

kalliimpaa.<br />

Kulotusalueilla on huolehdittava<br />

paloturvallisuudesta, joten<br />

parhaita kulotuskohteita ovat sel-<br />

KULOTTAJAN<br />

MUISTILISTA<br />

- Myös isommista savua tuottavista<br />

pellon kulotuksista<br />

tulee ilmoittaa pelastuslaitoksen<br />

paikalliselle pelastusviranomaiselle<br />

(ei hätäkeskus)<br />

- Metsämaan kulotuksista<br />

aina ennakkoilmoitus<br />

- Metsämaata saa kulottaa<br />

erityisen kuivana aikana vain<br />

metsäammattihenkilö joka<br />

perehtynyt kulotustekniikkaan<br />

Em. laiminlyönneistä voi<br />

syyllistyä pelastusrikkomukseen<br />

josta voidaan tuomita<br />

sakkoon<br />

(lähde: uusi pelastuslaki)<br />

laiset, joissa luontaiset olosuhteet<br />

ovat edulliset. Uudistusalojen<br />

luontaiset paloesteet, kuten vesistöt<br />

ja märät turvemaat pienentävät<br />

kaivamalla tehtävien paloku-<br />

jien ja vesipaikkojen määrää ja<br />

pienentävät osaltaan kulotuskustannuksia.<br />

Metsänhoitoyhdistyksissä on<br />

kulotuksen asiantuntemusta ja<br />

metsänomistajan kannattaakin<br />

olla kulotusasioissa yhteydessä<br />

omaan metsänhoitoyhdistykseen<br />

vakuutus- ja muiden käytännön<br />

toimien onnistumiseksi.<br />

Kulotukseen<br />

Kemera-tukea<br />

Valtion kemera-tukea voi saada<br />

hakkuutuloista riippumatta valmisteleviin<br />

töihin ja kulotukseen.<br />

Kulotuksen vakuutusmaksu korvataan<br />

yleensä kokonaan Kemera-varoista.<br />

Rahoitettavan kulotusalueen<br />

koon on oltava vähintään kaksi<br />

hehtaaria. Jos alue koostuu kahden<br />

tai useamman omistajan uudistusaloista,<br />

yhteiskulotuksen osakas<br />

saa tukea, vaikka osakkaan<br />

ala olisikin alle kaksi hehtaaria.

12 metsänomistajat Me p<br />

Henrik Säynäjäkangas<br />

Metsänhoitoyhdistys Kemijärven<br />

aluevastaavaksi<br />

Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomen hallitus<br />

valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen<br />

puheenjohtajaksi Juhani Kumpusalon<br />

Nivalasta ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi<br />

Pekka Lehdon Rovaniemeltä. Molemmat<br />

ovat uusia puheenjohtajistossa.<br />

Toisena varapuheenjohtajana jatkaa Heikki<br />

Moilanen Suomussalmelta. Johtoryhmään<br />

valittiin uutena lisäksi Vesa Savukoski Savukoskelta.<br />

Uudeksi puheenjohtajaksi valittu Juhani<br />

Kumpusalo on myös Metsänhoitoyhdistys<br />

Kalajokilaakson hallituksen puheenjohtaja ja<br />

MTK:n metsäjohtokunnan jäsen.<br />

Juhani Kumpusalo<br />

Metsätalousinsinööri Henrik Säynäjäkangas<br />

(29) aloitti aluevastaavan tehtävät joulukuussa<br />

Metsänhoitoyhdistys Kemijärven palveluksessa.<br />

Aikaisemmin Henrik on työskennellyt <strong>Lapin</strong> metsäkeskuksen<br />

palveluksessa metsäsuunnittelijana.<br />

Henrik on kotoisin Kemijärveltä. Metsänhoitoyhdistys<br />

on Henrikille tuttupaikka jo nuoresta alkaen.<br />

Henrik on ollut jo pikkupojasta lähtien tuttu<br />

näky vuosittaisissa metsätaitokilpailuissa. Työurakin<br />

on saanut alkunsa metsänhoitoyhdistyksen<br />

kesätöissä jatkuen työharjoitteluna opiskeluaikana.<br />

Henrikin harrastuksiin kuuluu liikunta, metsästys<br />

ja kalastus. Kevään viikonloppuisin pilkkikilpailut<br />

ovat usein ohjelmassa.<br />

Henrikin toimialue on Kemijärvi-Rovaniemi<br />

tien eteläpuoli Juujärvelle asti. Hänet tavoittaa<br />

parhaiten puhelimesta 0400-395 060 tai sähköpostilla<br />

henrik.saynajakangas@mhy.fi<br />

Juhani Kumpusalo Pohjois-<br />

Suomen Metsänomistajien liiton<br />

puheenjohtajaksi<br />

LÄNSI-RAJA<br />

www.mhy.fi/lansi-raja<br />

etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Pellon toimisto<br />

Kauppatie 32, 95700 Pello<br />

Puh. 016 513 951, Faksi 016 512 174<br />

Veijo Ekonoja<br />

toiminnanjohtaja<br />

aluevastaava<br />

puh. 040 5088 491<br />

Aila Ruutikainen<br />

toimistonhoitaja<br />

puh. 016 513 951<br />

Veli-Pekka Korteniemi<br />

kunnostusojitus- ja<br />

metsätievastaava<br />

puh. 0400 257 067<br />

Kolarin toimisto<br />

Koukkupellontie, 95900 Kolari<br />

Puh. 016 561 261, Faksi 016 561 024<br />

Kaisa Ahola<br />

toimistonhoitaja<br />

puh. 016 561 261<br />

POHJOIS-SUOMI<br />

www.mhy.fi/pohjoissuomi<br />

etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Metsänomistajien liitto POHJOIS-SUOMI<br />

Ukkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMI<br />

Puh. 020 413 3850, Faksi 020 413 3859<br />

Jukka Aula<br />

Johtaja<br />

puh. 020 413 3851, 0400 394 593<br />

Kimmo Karjalainen<br />

Aluejohtaja (Rovaniemen toimisto)<br />

puh. 0400 360 919<br />

Pirkko Aaltonen<br />

Toimistopäällikkö<br />

puh. 020 4133 852<br />

Veli-Pekka Välimaa<br />

aluevastaava<br />

(Sirkka, Lampsijärvi, Raanujärvi,<br />

Saukkoriipi, Konttajärvi,<br />

Ruuhijärvi, Rattosjärvi)<br />

puh. 0400 218 783<br />

Markku Knuuti<br />

aluevastaava<br />

(Turtola, Juoksenki, Lankojärvi)<br />

puh. 0400 218 769<br />

Juhani Lassila<br />

aluevastaava<br />

puh. 0400 292 447<br />

Muonion toimisto<br />

Puthaanrannantie 18 A 3, 99300 Muonio<br />

Puh. 0400-225 598 Faksi 016 533 067<br />

PELKOSENNIEMI-SAVUK<br />

www.mhy.fi/pelkosenniemisavuk<br />

etunimi.sukunimi@pelsavmhy.fi<br />

Savukosken toimisto<br />

Samperintie 4, 98800 Savukoski<br />

Puh. 016 841246, Faksi 016 841140<br />

Juha Savukoski<br />

toiminnanjohtaja<br />

puh. 0400 397 441<br />

Eija Saarini<br />

toimistonho<br />

puh. 016 841<br />

Pelkosenniemen toimisto<br />

Kemijärventie 1, 98500 Pelkosenniemi<br />

Faksi 016 851 162<br />

Matti Kaipainen<br />

alueneuvoja<br />

puh. 0400 395 336<br />

YLITORNIO<br />

www.mhy.fi/ylitornio<br />

ylitornio@mhy.fi<br />

Ylitornion toimisto<br />

Säipänkuja 2 A 1, 95600 Ylitornio<br />

Puh. 016 571 131, Faksi 016 571 421<br />

Risto Yrjänheikki<br />

toiminnanjohtaja<br />

toimialue: Ylitornion kunta<br />

puh. 0400 294 226<br />

risto.yrjanheikki@mhy.fi<br />

Alli Pirttimaa<br />

toimistonhoitaja<br />

puh. 016 571 131<br />

Kalevi Rant<br />

työnjohtaja<br />

toimialue: Y<br />

puh. 0400 5<br />

Henri Ojan<br />

metsänhoid<br />

toimialue: R<br />

Pessalompo<br />

Mellajärvi ja<br />

puh. 0400 3<br />

henri.ojanpe<br />

Voit ottaa yhteyttä myös suoraan Savukosken to<br />

josta toimistonhoitaja välittää viestisi tai puhelu<br />

metsätoimihenkilölle.<br />

Mikä on metsäni arvo?<br />

Metsän arvoa tarvitaan moneen paikkaan: kaan:<br />

- Tilan sukupolvenvaihdokseen<br />

upolv<br />

- Metsäpalstan tai tilan myyntiinyntiin<br />

- Lainavakuuteen<br />

akuut<br />

- Perunkirjoitukseen jne<br />

Samalla selviävät tilan<br />

hakkuumahdollisuudet ja metsänhoitotarpeetotarpeet<br />

sekä metsätulot tulot ja hoitokulut.<br />

okulut<br />

Ota yhteys<br />

metsänhoitoyhdistyksen<br />

yksen<br />

ammattilaisiin.<br />

www.mhy.fi<br />

.fi<br />

Kari Virkkunen<br />

aluevastaava<br />

puh. 0400 225 598<br />

ROVANIEMI<br />

www.mhy.fi/rovaniemi<br />

etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Rovaniemen toimisto<br />

Hallituskatu 22, 96100 ROVANIEMI<br />

Puh. 020 413 7620, Faksi 020 413 7621<br />

Pekka Honkala<br />

toiminnanjohtaja<br />

Sodankyläntien varsi<br />

puh. 0400 287 191<br />

Kirsi Kulla<br />

toimistonhoitaja<br />

puh. 020 413 7620<br />

Pekka Saukko<br />

Alakemijoki, Välijoki<br />

puh. 0400 287 186<br />

Kyösti Kämä<br />

Ranuantien varsi<br />

puh. 0400 287 194<br />

Ilkka Ruotsala<br />

Yläkemijoki<br />

puh. 0400 287 195<br />

Teemu Orajärvi<br />

Ounasjokivarsi<br />

puh. 0400 287 193<br />

RANUA<br />

www.mhy.fi/ranua<br />

etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Ranuan toimisto<br />

Keskustie 35, 97700 Ranua<br />

Jouko Höyhtyä<br />

toiminnanjohtaja<br />

tila-arvio- ja verotusasiat,<br />

metsäsuunnitelmat<br />

kaupanvahvistaja<br />

puh. 0400 188 743<br />

Jorma Pulju<br />

aluevastaava<br />

Simojokivarsi, Heinisuo, Tolja,<br />

Rovaniemen tienvarsi ja<br />

Saukkojärvi<br />

puh. 0400 188 745<br />

Markus Lai<br />

aluevastaav<br />

Kemijärven,<br />

Pudasjärven<br />

puh. 040 57<br />

Tero Kuha<br />

Ojitus- ja ko<br />

puh. 040 86

metsänomistajat<br />

13<br />

alvelemme!<br />

POSIO<br />

www.mhy.fi/posio<br />

etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Posion toimisto<br />

Riihipolku 1, 97900 POSIO<br />

Puh. 016 3721 556<br />

Jukka Höyhtyä<br />

toiminnanjohtaja<br />

puh. 0400 183 231<br />

Tarmo Tiihonen<br />

aluevastaava<br />

puh. 040 7363 188<br />

atorikka<br />

litornion kunta<br />

70 729<br />

SALLA<br />

perä<br />

onneuvoja<br />

aanujärvi,<br />

lo,Lohijärvi,<br />

Meltosjärvi<br />

16 118<br />

ra@mhy.fi<br />

OSKI<br />

www.mhy.fi/salla<br />

etunimi.sukunimi@sallamhy.fi<br />

Sallan toimisto<br />

Kuusamontie 32, 98900 Salla<br />

Puh. 016 831 041, 0400 196 823 Faksi 016 832 253<br />

Vesa Tennilä<br />

toiminnanjohtaja<br />

Hautajärvi, Oulanka, Ahola,<br />

Niemelä, Kallunki, Selkälä,<br />

Värriön- ja Liesijoen<br />

yhteismetsät<br />

puh. 0400 196 821<br />

Kari Alatalo<br />

aluevastaava<br />

Märkäjärvi, Salmivaara,<br />

Kursu, Lapajärvi, Pahkakumpu,<br />

Ahvenselkä, Varvikko,<br />

Paloperä, Hietajärvi<br />

puh. 040 5270 363<br />

oski<br />

Anneli Kellokumpu<br />

toimistonhoitaja<br />

puh. 0400 196 823<br />

Jouni Virkkula<br />

aluevastaava<br />

Naruska, Saija, Tuohikylä,<br />

Aatsinki, Sallansuu, Onkamo,<br />

Sallansivu, Vallovaara<br />

puh. 0400 196 825<br />

emi<br />

itaja<br />

246<br />

LÄNSI-POHJA<br />

www.mhy.fi/lansi-pohja<br />

etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

imistoon,<br />

si<br />

vamaa<br />

a<br />

Posion ja<br />

tiensuunnat<br />

97 812<br />

rjuuvastaava<br />

52 308<br />

www.mhy.fi/kemijarvi<br />

etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Kemijärven toimisto<br />

Vapaudenkatu 8 A 5, 98100 Kemijärvi<br />

Puh. 016 812 174, Faksi 016 812 489<br />

Jari-Pekka Jumisko<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Puh 0400 395 058<br />

Jari Kivelä<br />

Aluevastaava<br />

Puh 0400 280 490<br />

KEMIJÄRVI<br />

SODANKYLÄ<br />

www.mhy.fi/sodankyla<br />

etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Sodankylän toimisto<br />

Papintie 1, 99600 Sodankylä<br />

Puh. 040 5458 577, Faksi 016 611 096<br />

Teuvo Tapaninen<br />

toiminnanjohtaja<br />

puh. 0400 397 801<br />

Marjatta Kariniemi<br />

toimistonhoitaja<br />

puh. 040 5458 577<br />

Birgitta Härkönen<br />

Toimistovirkailija<br />

Puh 016 812 174<br />

Henrik Säynäjäkangas<br />

aluevastaava<br />

p. 0400 395 060<br />

Pekka Kasurinen<br />

aluevastaava<br />

puh. 0400 396 614<br />

Mikko Maijala<br />

aluevastaava<br />

puh. 0400 839 397<br />

KITTILÄ<br />

www.mhy.fi/kittilä<br />

etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Kittilän toimisto, Metsätalo<br />

Nilitie 1, 99100 KITTILÄ<br />

Puh. 020 7419 260<br />

Pasi Seppälä<br />

Toiminnanjohtaja<br />

puh. 0400 295 576<br />

Kosti Vaarala<br />

Toimistonhoitaja<br />

puh. 016 643 038<br />

Juha Laine<br />

Hankevastaava<br />

puh. 040 4818 044<br />

YLÄ-LAPPI<br />

www.mhy.fi/ylalappi<br />

vesa.vaisanen@ylalapinmhy.fi<br />

Taisto Hanhela<br />

Työnjohtaja<br />

puh. 020 7419 260<br />

Ivalon toimisto<br />

Sudentie 1, 99800 Ivalo<br />

Puh. 016 662 393, Faksi 016 662 169<br />

Vesa Väisänen<br />

puh. 040 5823 916<br />

Heikki Tiainen<br />

Alueneuvoja<br />

puh. 040 4847 848<br />

Pekka Mertaniemi<br />

puh. 0400 214 061<br />

Tornion toimisto<br />

Laivurinkatu 3, 95400 Tornio<br />

Puh. 020 4137 640, Faksi 020 7728 717<br />

Pekka Vähä<br />

Toiminnanjohtaja<br />

puh. 0400 295 527<br />

Hannele Nyberg<br />

Toimistonhoitaja<br />

puh. 020 4137 640<br />

Kemi - Keminmaan toimisto<br />

PL 5, 94401 Keminmaa<br />

Puh. 0400 198 108, Faksi 020 4137 650<br />

Harjuniemi Erkki<br />

aluevastaava<br />

puh. 0400 397 989<br />

Simon toimisto<br />

PL 41, 95201 Simo<br />

Puh. 040 7215 663, Faksi 020 4137 649<br />

Haapaniemi Teppo<br />

aluevastaava<br />

puh. 040 7215 663<br />

Tervolan toimisto<br />

Keskustie 93, 95300 Tervola<br />

Puh. 0400 397 989, Faksi 020 4137 652<br />

Ala-Poikela Harri<br />

aluevastaava<br />

puh. 040 4851 518<br />

Jukka Vähä<br />

Aluevastaava<br />

puh. 0400 472 015<br />

Tapani Peurasaari<br />

Ojitusasiat<br />

puh. 040 5553 472<br />

Ronkainen Ilkka<br />

aluevastaava<br />

puh. 0400 284 161

14 metsänomistajat<br />

INARI<br />

Kaamanen rantametsäpalsta<br />

(määräala) 81,3 ha, metsämaata 72,8<br />

ha, ainespuuta 1.055 m 3 , taimikoita<br />

23,4 ha. Mukkajärven rantaa noin 500<br />

m. Palstalla oma Pitkälampi. Lammen<br />

rannalta on myyty tontteja, joten uutta<br />

rakennuslupaa ei tultane saamaan.<br />

Palstalla on vanha arvoton mökki piharakennuksineen,<br />

jotka jäävät tilalle.<br />

Hp. 43.000 €<br />

ENONTEKIÖ<br />

Vuontisjärvi, Hommajärvi<br />

Enontekiön yhteismetsä myy tai<br />

vuokraa tontteja Pallastunturin juurelta.<br />

myyntihinnat 12.000 – 34.500 €,<br />

liiketontti 160.000 €. Vuosivuokra 6<br />

% myyntihinnasta. Lisätiedot:<br />

Enontekiön yhteismetsä, Sari Kahelin<br />

0400 163 886.<br />

MUONIO<br />

Muoniojokivarressa rantametsätila<br />

kahdessa palstassa 125,76 ha. Ainespuuta<br />

3.000 m 3 . Rantapalstaan on<br />

kaavoitettuna 15 kpl tontteja, joista<br />

9 rantavyöhykkeellä. Kaavatiet on tehty<br />

ja autolla ajettavassa kunnossa.<br />

Valtatie menee tilan läpi. Muonioon<br />

matkaa noin 15 km. Hp. 325.000 €<br />

Kätkäsuvanto 3 ha:n tila. Rajoittuu<br />

rantaan ja menee päätien yli metsään.<br />

Itärajalla valtion maita. Osuuksia<br />

yhteisiin. Hp. 18.000 €<br />

KITTILÄ<br />

Maunujärvi viidessä eri palstassa<br />

yhteensä 233 ha, ainespuuta reilut<br />

6.000 m 3 . Heti hakattavaa 1.200 m 3 .<br />

Maunujärvi on aikanaan kuivatettu<br />

järvi, mutta otettu uudelleen käyttöön.<br />

Kalaakin saa. Järven molemmissa<br />

päissä siistit laavut sekä kylän puolella<br />

uimaranta. Hp. 128.000 €<br />

Kallo Ainutalaatuinen tilaisuus<br />

Ylläksellä, 30 ha:n kaava-alue, jossa<br />

kaavoitettuna 40 rakennuspaikkaa.<br />

Ylläkselle matkaa noin 10 km. Lainiokrouviin<br />

vain 1 km. Erinomainen paikka,<br />

alueen läpi virtaa Lainiojoki, kelkkareitti<br />

menee alueen läpi, hiihtoladut<br />

välittömässä läheisyydessä.<br />

Hp. 440.000 €<br />

SODANKYLÄ<br />

Vuojärvi, yhdessä kaksi metsätilaa<br />

neljässä eri palstassa, yhteensä 299,8<br />

ha, josta metsämaata 112 ha. Ainespuuta<br />

9.857 m 3 , taimikoita 14,6 ha.<br />

Tilalla metsäsuunnitelma. Erittäin<br />

hyväpuustoinen palsta.<br />

Hp. 210.000 €<br />

Syväjärvi metsätila viidessä palstassa<br />

yhteensä 207 ha, metsämaata 116,3<br />

ha, ainespuuta 6.233 m 3 . Kaksi palstoista<br />

päätien varressa. Puusto suurimmaksi<br />

osaksi kasvatusmetsää. Maat<br />

vuokrattu metsästysseuralle.<br />

Hp. 110.000 €<br />

Seipäjärvi Kulvakkojoki suuri<br />

määräala 114 ha, josta metsämaata<br />

64,9 ha. Ainespuuta 1.307 m 3 . Omaa<br />

jokirantaa noin 300 m. Palstalla on<br />

runsaasti siemenpuualueita.<br />

Hp. 56.000 €<br />

Seipäjärvi kaksi määräalaa, joista<br />

toisessa Seipäjärven rannalla vanha<br />

1951 rakennettu ok-talo. Talo on<br />

heikkokuntoinen, mutta pihapiiri sievä<br />

rantapaikka. Pinta-ala yhteensä 101<br />

ha, josta metsämaata 96,3 ha. Ainespuuta<br />

4.366 m 3 . Taimikoita 30,3 ha.<br />

Kotipalstalle kuuluu viehättävä pieni<br />

lampi. Hp. 125.000 €<br />

KEMIJÄRVI<br />

Kostamo 199,72 ha metsätila<br />

yhdessä palstassa. Metsämaata 134,7<br />

ha.Tie menee tilan nurkasta. Ainespuuta<br />

4.335 m 3 , taimikoita 68,4 ha.<br />

Osuudet yhteisiin maa- ja ja vesialueisiin<br />

sekä Kemijärven yhteismetsään<br />

(0,0265). Hp. 93.000 €<br />

Ylikylä metsätila kahdessa palstassa.<br />

Pinta-ala 177 ha, josta metsämaata<br />

104,5 ha. Taimikoita 22,5 ha. Ainespuuta<br />

3.578 m 3 . Tilalla osuudet yhteisiin<br />

maa- ja vesialueisiin sekä Kemijärven<br />

yhteismetsään (0,0092).<br />

Hp. 77.000 €<br />

Ylikylä Outivaarassa mäntyvaltainen<br />

määräala 65,9 ha, josta metsämaata<br />

45,5 ha. Taimikoita 16,3 ha, ainespuuta<br />

2.178 m 3 . Määräalan mukana<br />

tulee osuudet Kemijärven yhteismetsään<br />

(0,048). Hp. 55.000 €<br />

SALLA<br />

Naruska ja Iso-Siskeli ja Joutsenlampi<br />

Sallan yhteismetsä vuokraa<br />

tontteja lomarakentamiseen pohjoisessa<br />

Naruskajoen sekä Sorsajoen rannoilta<br />

ja etelä-Sallassa Iso-Siskelin ja Joutsenlammen<br />

rannoilta. Kaikki erittäin<br />

hienoja paikkoja, jotka kannattaa<br />

käydä katsomassa. Lisää tietoja netistä<br />

www.metsatilat.fi sekä Tapio Sinkkilä<br />

Sallan yhteismetsä 0400 296 386<br />

Oulankajoki määräala kahdessa palstassa<br />

Oulankajoen rannalla. Pintaala<br />

yhteensä 28,1 ha, josta metsämaata<br />

18,6 ha. Ainespuuta reilut<br />

2.000 m 3 , taimikoita 1,3 ha. Palstat<br />

ovat erityisen kauniilla kalliojyrkänteisillä<br />

paikoilla. Isomman palstan kallion<br />

alla pieni rahoitettu alue. Palstojen<br />

kohdalla koskipaikkoja. Hp. 80.000 €<br />

PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKI<br />

Tanhua Sotso määräala 52,5 ha,<br />

josta metsämaata 29,6 ha. Ainespuuta<br />

1.773 m 3 , taimikoita 0,6 ha. Sotsonojan<br />

rantaa 1950 m ja Kuisjoen rantaa<br />

800 m. Ympärillä valtion maita. Kunnan<br />

arvion mukaan palstalle voisi saada<br />

useammankin rakennusluvan.<br />

Hp. 50.000 €<br />

Tanhua Luironjoki määräala kahdessa<br />

palstassa. Luironjoen palsta noin 8<br />

ha, ainespuuta 600 m 3 , taimikoita 1,1<br />

ha. Rantaviivaa 635 m. Kunnan arvion<br />

mukaan palstalle voisi saada ehkä<br />

kolme rakennuslupaa. Vaikosvittikon<br />

palsta 9,9 ha, ainespuuta 200 m 3 .<br />

Palstojen ympärillä valtion maita.<br />

Hp. 30.000 €<br />

Pyhätunturi 11,5 ha:n tila johon on<br />

kaavoitettu tontteja 27 kpl. Tila sijaitsee<br />

Soutajan eteläpuolella. Autolla ajettava<br />

tie palstan länsilaitaan.<br />

Hp. 250.000 €<br />

Pyhätunturi noin 6 ha:n kaavoitettu<br />

määräala Soutajan eteläpuolella.<br />

Kaavoitettuna yhteensä 9 tonttia lomarakentamiseen.<br />

Tie menee palstalle<br />

asti. Hp. 80.000 €<br />

TORNIO<br />

Alaraumo metsäpalsta määräala<br />

40,8 ha. ainespuuta 2.500 m 3 ,<br />

taimikoita 0,5 ha. Tie menee palstan<br />

läpi. Hp. 46.000 € Tarjoukset<br />

11.4.2012 mennessä<br />

Alaraumo Liakajoen varrella<br />

määräala Koijusaaressa 3,4 ha, omaa<br />

rantaa noin 200 m. Tornioon matkaa<br />

vain pari kilometriä. Puusto kuusikkoa<br />

ja koivikkoa. Tie perille. Hp. 42.000 €<br />

Tarjoukset 11.4.2012 mennessä.<br />

TERVOLA<br />

Koivu 49,8 ha:n tila, josta metsämaata<br />

40 ha, ainespuuta 2.576 m 3 ,<br />

taimikoita 14,3 ha. Hp. 60.000 €<br />

ROVANIEMI<br />

Rovaniemi Toramo 40,2 ha, josta<br />

metsämaata 23,3 ha. Ainespuuta 418<br />

m 3 , taimikoita 9,5 ha. Tilalla runsaasti<br />

hoitotöitä, joihin voisi olla mahdollisuus<br />

sada kemera-rahoitusta.<br />

Hp. 24.000 €<br />

Tikkasenkari metsätila kahdessa<br />

palstassa. P 1 noin 30 Rovaniemeltä.<br />

21,5 ha, ainespuuta 2.671 m 3 .<br />

Taimikoita 5,5 ha. Ulottuu pohjoisesta<br />

Kunnarusjärveen, jossa rantaviivaa<br />

reilut 100 m. P 2 noin 11 km<br />

Rovaniemeltä Piirujängällä. Metsätie<br />

menee lähelle palstaa. Pinta-ala noin<br />

9 ha, metsämaata 6,7 ha, ainespuuta<br />

616 m 3 . Taimikoita 1,6 ha.<br />

Hp. 105.000 €<br />

Rovaniemi kaksi määräalaa<br />

Vitikanpäässä. 54,3 ha, metsämaata<br />

47,9 ha. Ainespuuta 1.331 m 3 ,<br />

taimikoita 32,4 ha. Hp. 43.000 €<br />

POSIO<br />

Lohisaari Yli-Kitkajärvi 61,8 ha,<br />

lähes koko saari myytävänä (noin 1<br />

ha toisen omistuksessa). Ainespuuta<br />

3.124 m 3 . Saaressa valmiina 1987<br />

valmistunut lomarakennus, talousrakennus<br />

sekä vanha savusauna. Saaren<br />

eteläpuolelle on kaavoitettu kahdeksan<br />

lomarakennusapaikkaa. Lisäksi tilalla<br />

reilut osuudet Posion yhteismetsään<br />

(0,0282). Hp. 348.000 €<br />

Mouru määräala kahdessa palstassa<br />

216,2 ha, josta metsämaata 142,7 ha.<br />

Ainespuuta 6.167 m 3 . Taimikoita 39,4<br />

ha. Tiet perille. Päätien varressa vanhat<br />

rakennukset; sauna ja navettarakennus.<br />

Hp. 124.000 €<br />

Mouru määräala kahdessa palstassa<br />

67,4 ha, metsämaata 49,1 ha, ainespuuta<br />

2.728 m 3 . Toinen palstoista sijaitsee<br />

Mäntyjärven rannalla, jossa<br />

rantaviivaa noin 80 m. Hp. 55.000 €<br />

Jumisko määräala kahdessa palstassa<br />

43,6 ha. Ainespuuta 1.742 m 3 ,<br />

taimikoita 1,2 ha, metsämaata 21,8<br />

ha. Palstoilla voisi olla jopa kolmekin<br />

mahdollista mukavaa mökin paikkaa.<br />

Hp. 55.000 €<br />

Lehtiniemi hyväpuustoinen<br />

rantametsätila 11,8 ha, josta<br />

metsämaata noin 11 ha. Ainespuuta<br />

1.308 m 3 . Puusto pääosin<br />

päätehakkuumetsää tai varttunutta<br />

kasvatusmetsää. Hyväkuntoinen<br />

metsätie menee tilan läpi. Tila sijaitsee<br />

Yli-Suolijärven rannalla. Tilalla olisi<br />

useampikin mahdollinen mukava<br />

mökkipaikka. Hp. 60.000 €<br />

RANUA<br />

Ylimaa Simojoki 2,9 ha:n tontti,<br />

johon kaavoitettuna kaksi lomarakennuspaikkaa.<br />

Hp. 13.000 €<br />

Ylimaa Simojoki 0,3 ha:n tila jokirannassa,<br />

jossa kaunis, siisti mökki sekä<br />

sauna, lato ja kuivakäymälä. Mökissä<br />

on sähkö- ja vesiliittymä. Lisäksi vielä<br />

yksi kaavoitettu rakentamaton lomarakennuspaikka.<br />

Hp. 62.000 €<br />

Ylimaa Simojoki 26,49 ha:n tila,<br />

jossa puusto pääosin nuorta<br />

kasvatusmetsää. Ainespuuta 476 m 3 .<br />

Tilalla ihastuttava hyväkuntoinen<br />

”mummon mökki”, joka rakennettu<br />

1980-luvulla. Pihassa lisäksi talousrakennus,<br />

kaksi vierasmajaa, grillikota ja<br />

leikkimökki. Sähkö- ja vesiliittymät on.<br />

Tila jatkuu yli päätien Simojokirantaan<br />

asti, jossa huonokuntoinen vanha<br />

saunarakennus. Hp. 100.000<br />

KUUSAMO<br />

Kuusamon yhteismetsä vuokraa<br />

tontteja lomarakentamiseen pohjoisesta<br />

Kuusamosta Kuusijärven ja<br />

Jelestimäjärven rannoilta. Nämä upeat<br />

paikat on itse nähtävä. Lisää tietoja<br />

netistä osoitteesta www.metsatilat.fi<br />

tai Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja<br />

Jarmo Korhonen p. 040 –<br />

514 6058.<br />

Testamentilla voidaan<br />

vaikuttaa perintöön<br />

Henkilön kuoltua hänen omaisuutensa jaetaan<br />

lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Tätä<br />

voidaan muuttaa tekemällä elinaikana testamentti,<br />

joka on samalla ainut keino vaikuttaa<br />

omaisuuden jakaantumiseen kuoleman jälkeen.<br />

Testamentilla voidaan määritellä perintö ja perinnönsaajat<br />

ja saadaan aikaan samalla hallittu<br />

sukupolvenvaihdos.<br />

Testamentin voi tehdä pääsääntöisesti vain 18<br />

vuotta täyttänyt, mutta myös 15 vuotta täyttänyt<br />

voi tehdä testamentin omaisuudesta, jonka hän<br />

on hankkinut tai jota hän hallitsee.<br />

Aviopuolisoiden keskinäinen testamentti kannattaa<br />

tehdä vain käyttö- tai hallintaoikeustestamenttina,<br />

jossa ensiksi kuolleen puolison omaisuuden<br />

omistusoikeus siirtyy suoraan lapsille,<br />

mutta käyttö- tai hallintaoikeus jää leskelle. Jos<br />

myös omistusoikeus siirtyisi leskelle, hän joutuisi<br />

maksamaan perinnöstä perintöveroa ja hänen<br />

kuolemansa jälkeen lapset maksaisivat jälleen<br />

koko perinnöstä perintöveroa!<br />

Testamentteja on kahdenlaisia eli yleistestamentteja<br />

ja erityistestamentteja. Yleistestamentin<br />

(esim. koko omaisuus) saajasta tulee kuolinpesän<br />

osakas mutta erityistestamentin (esim.<br />

tietty rahasumma tai esine) saajasta ei tule kuolinpesän<br />

osakasta, eikä hän osallistu pesän hallintoon.<br />

Testamentti tulee laatia määrämuodossa. Se<br />

tarkoittaa pääsäännön mukaan testamentin tekemistä<br />

kirjallisesti ja sen omakätistä allekirjoittamista<br />

sekä kahden vähintään 15-vuotiaan esteettömän<br />

todistajan yhtäaikaista läsnäoloa ja<br />

vahvistamista allekirjoituksillaan. Todistajien<br />

ei tarvitse kuitenkaan tietää testamentin sisältöä<br />

riittää, että he tietävät kyseessä olevan testamentin.<br />

Testamentilla ei voida syrjäyttää rintaperillisen<br />

asemaa ja oikeutta saada ns. lakiosaa jäämistöstä.<br />

Lakiosa on puolet siitä perintöosasta,<br />

jonka rintaperillinen perimysjärjestyksen mukaan<br />

saisi, jos testamenttia ei olisi tehty.<br />

Testamentilla ei voida sulkea pois myöskään<br />

lesken avio-oikeutta, mutta sillä voidaan sulkea<br />

pois mm. testamentin saajan aviopuoliso. Testamentti<br />

voidaan laatia aina uudelleen olosuhteiden<br />

tai tilanteiden muuttuessa ja viimeinen<br />

testamentti on samalla myös viimeinen tahto.<br />

Testamenttia ei ole pakko ottaa vastaan tai sen<br />

voi ottaa vastaan vain osittain.<br />

Heikki Meriläinen<br />

Metsänhoitoyhdistykset osallistuivat 14 hengen joukolla 17.3.2012 Napapiirinhiihtoon Rovaniemellä.<br />

Napapiirihiihdon päämatkan 100 km vapaalla tyylillä voitti Ilkka Ruotsala Rovaniemen<br />

metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT<br />

Metsätiloista on nyt kysyntää!<br />

Jos harkitset tilasi myyntiä Lapissa, ota yhteyttä Ulla Käkelään.<br />

Välittäjiemme yhteystiedot sekä kaikki kohteemme netissä,<br />

osoitteessa:

metsänomistajat<br />

15<br />

Ennätysmäärä metsätiloja<br />

vaihtoi omistajaa viime vuonna<br />

<strong>Lapin</strong> Metsämarkkinat<br />

Oy LKV sekä tytäryhtiö<br />

Pohjois-Suomen<br />

Metsämarkkinat välittävät<br />

metsätiloja, eräpaikkoja<br />

sekä tontteja <strong>Lapin</strong> ja<br />

Pohjois-Pohjanmaan<br />

alueella. Kauppamäärät<br />

ovat vuosi vuodelta<br />

lisääntyneet.<br />

965 €/ha. Keskiarvohinta taas oli<br />

kaikissa Lapissa tehdyissä yli 10<br />

ha:n metsäkaupoissa 821 €/metsämaahehtaari<br />

ja <strong>Lapin</strong> Metsämarkkinoiden<br />

tekemissä vastaavissa<br />

kaupoissa 933 €/ha.<br />

Metsäkiinteistön<br />

arvonmääritys vaatii<br />

erityisosaamista<br />

paksi ja keskimääräinen myyntiaika<br />

on ollut noin kuukausi.<br />

-Parhaimmat tilat voidaan varata<br />

jo lähes saman tien kuin kohde<br />

tulee nettiin. Tonttien ym. erikoiskohteiden<br />

myyntiajat ovat<br />

vielä hieman pidemmät.<br />

Netistä<br />

tietoa<br />

Vuonna 2011 metsätiloja myytiin<br />

yhtiön kautta ennätysmäärä, eli<br />

189 kpl. Tonttien myyntiin taas<br />

taloudellinen taantuma vaikutti<br />

selvästi ja tonttikauppa väheni.<br />

-Tämän vuoden 2012 alussa<br />

metsätilojen kysyntä oli hiljaista,<br />

mutta maaliskuussa ostajat heräsivät<br />

ja kysyntä vilkastui huomattavasti.<br />

Ostajia kiinnostavat nyt<br />

kaikenlaiset metsätilat. Erityisesti<br />

kysytään suuria, yhdessä palassa<br />

olevia metsätiloja. Lapista saa<br />

suuria pinta-alaoja huomattavasti<br />

halvemmalla kuin Etelä-Suomesta,<br />

josta isojen tilojen kysyjät<br />

pääasiassa ovatkin, kertoo <strong>Lapin</strong><br />

Metsämarkkinat Oy LKV:n<br />

vastaava hoitaja, metsätalousinsinööri<br />

Ulla Käkelä Rovaniemeltä.<br />

Suurilla metsäpinta-aloilla<br />

pääsee paremmin mm. metsästysseuran<br />

jäseneksi. Virkistysarvot<br />

ovatkin Käkelän arvion mukaan<br />

nousseet yhä enemmän tilojen<br />

hintaan vaikuttavaksi teki-<br />

Ulla Käkelä<br />

jäksi.<br />

Puuston määrä<br />

tärkein tekijä<br />

Puuston määrä on tärkein hintaan<br />

vaikuttava tekijä. Pelkkä tila-arvio<br />

kuitenkaan ei enää riitä metsän<br />

arvon määrittämiseksi vaan<br />

täytyy selvittää myös todellinen<br />

markkinahinta.<br />

-<strong>Lapin</strong> Metsämarkkinat kuuluu<br />

valtakunnalliseen metsatilat.fi<br />

–ketjuun, joka on kehittänyt<br />

työkalut markkinahinnan selvittämiseksi.<br />

Pystymme antamaan<br />

reaaliajassa metsän markkina-arvon<br />

tila-arvion ja toteutuneiden<br />

kauppojen pohjalta. Tilan kokonaisarvoon<br />

tulevat lisäksi mm.<br />

rakennukset, rantapaikat ja yhteismetsäosuudet.<br />

Vanha tila-arvio<br />

on aina päivitettävä maastokäynnillä,<br />

Ulla Käkelä muistuttaa.<br />

Maanmittaustoimiston julkistamasta<br />

Kiinteistöjen kauppahintatilastossa<br />

vuodelta 2011 oli Lapissa<br />

metsämaan mediaanihinta<br />

709 €/metsämaahehtaari yli 10 ha<br />

metsäkaupoissa. Vastaavasti <strong>Lapin</strong><br />

Metsämarkkinoiden tekemissä<br />

kaupoissa mediaanihinta oli<br />

Metsäkiinteistön arvonmäärityksessä<br />

tarvitaan metsäammattilaisen<br />

erityisosaamista ja tietoa toteutuneista<br />

kaupoista. Metsänhoitoyhdistysten<br />

toimihenkilöt<br />

ovat kokeneita huippuammattilaisia,<br />

joiden arviointitaitoon voi<br />

luottaa. Lisäksi metsätilan luovutusvoiton<br />

verotus poikkeaa merkittävästi<br />

muusta kiinteistökaupasta<br />

ja tämän aihealueen osaaminen<br />

on tilakaupassa tärkeää.<br />

-<strong>Lapin</strong> Metsämarkkinoiden ja<br />

Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden<br />

kiinteistövälittäjillä on<br />

metsäalan koulutus ja pitkäaikainen<br />

kokemus metsäalalta. Lisäksi<br />

olemme tiiviissä yhteistyössä<br />

metsänhoitoyhdistysten kanssa,<br />

jotka tekevät pääosan myyntiin<br />

tulevista tila-arvioista, Käkelä toteaa.<br />

Myytävistä metsätiloista alkaa<br />

olla pulaa. Kaikki järkevästi<br />

hinnoitellut kohteet menevät Ulla<br />

Käkelän mukaan nopeasti kau-<br />

Kaikki myytävät kohteet tulevat<br />

esille valtakunnalliseen nettiosoitteeseen,<br />

www.metsatilat.fi.<br />

Nettisivuilta löytyy kuviottaiset<br />

kartat, kuvioselosteet sekä paljon<br />

muutakin tietoa, usein myös valokuvia.<br />

<strong>Lapin</strong> Metsämarkkinoiden<br />

sivuilla käy kuukausittain jopa<br />

yli 19.000 vierasta. Osa ostajista<br />

kertoo käyvänsä sivuilla päivittäin.<br />

Sivuille voi myös panna<br />

vahdin, joka ilmoittaa aina kun<br />

ostajan haluamanlainen tila tulee<br />

myyntiin.<br />

-Olemme vuosittain mukana<br />

<strong>Lapin</strong> ja Pohjois-Suomen erämessuilla.<br />

Joka vuosi esittelytiloissamme<br />

käy niin vanhoja kuin<br />

uusiakin asiakkaita. Tänä vuonna<br />

erämessut ovat Rovaniemellä 17.<br />

– 20.5.2012. Tervetuloa käymään<br />

osastollamme, vastaava hoitaja<br />

Ulla Käkelä toivottaa.<br />

Hallintaoikeuden pidättäminen metsätilan luovutuksessa<br />

Arto Taskinen<br />

Hallintaoikeuden pidättäminen<br />

tai luovuttaminen jollekin kolmannelle<br />

henkilölle on yksi keino<br />

vähentää luovutuksen veroseuraamuksia.<br />

Jos metsätilan saaja<br />

on opiskelija, hallintaoikeuden<br />

pidättämisellä tai määräämisellä<br />

kolmannelle henkilölle on mahdollista<br />

turvata se, että metsätilan<br />

omistus ei huononna opintotukea.<br />

Hallintaoikeuden erottamista<br />

omistusoikeudesta on kuitenkin<br />

käytettävä harkiten. Sekä haltijan<br />

että omistajan on ymmärrettävä,<br />

mitä seuraamuksia asialla<br />

on. Puuta kiinteistöltä voi myydä<br />

vain haltija. Haltija vastaa kiinteistön<br />

veroista ja metsänhoitokuluista.<br />

Toisin sanoen omistaja<br />

ei voi saada kiinteistöltä tuottoa<br />

sinä aikana, kun hallinta on toisella<br />

henkilöllä.<br />

Jos hallintaoikeuden haltija<br />

menettää oikeustoimikelpoisuutensa,<br />

metsätalouden harjoittaminen<br />

käy vaikeaksi - joskus mahdottomaksi.<br />

Pahimmassa tapauksessa<br />

metsätila voi joutua vuosi-<br />

kausiksi ”jumittuneeseen tilaan”.<br />

Yleensäkin hallintaoikeuden<br />

erottaminen omistusoikeudesta<br />

vaatii hyvää sopua hallintaoikeuden<br />

haltijan ja omistajan välillä.<br />

Metsävähennyksen käytön<br />

kannalta hallintaoikeuden pidättäminen<br />

ei kannata. Hallintaoikeuden<br />

haltija ei voi tehdä metsävähennystä.<br />

Omistaja ei myöskään<br />

voi sitä tehdä, koska metsän tulot<br />

menevät hallintaoikeuden haltijalle.<br />

Eli sinä aikana, kun hallintaoikeus<br />

ja omistusoikeus ovat<br />

eri henkilöillä, metsävähennystä<br />

ei voi tehdä.<br />

Määräaikainen hallintaoikeus<br />

suositeltava metsäkiinteistöillä<br />

Metsäkiinteistöllä hallintaoikeus<br />

kannattaa pidättää aina määräaikaisena.<br />

Kaikille osapuolille<br />

on selventävää, kun hallintaoikeuden<br />

päättymisen ajankohta<br />

on tiedossa. Kymmenen vuoden<br />

hallintaoikeuden pidätyksellä<br />

vähentää lahjaveroseuraamuksia<br />

käytännössä yhtä paljon,<br />

kuin elinikäisellä hallintaoikeudella.<br />

Jos hallintaoikeuden haltija<br />

kuolee ennen hallintaoikeuden<br />

päättymistä, tämän hetkisen tulkinnan<br />

mukaan omistajalle ei tule<br />

veroseuraamusta ”kesken” jääneestä<br />

hallintaoikeudesta.<br />

Hallintaoikeus on syytä aina<br />

kirjata erityisenä oikeutena kärä-<br />

jäoikeudessa. Tällöin hallintaoikeus<br />

tulee näkymään kiinteistön<br />

rasitustodistukseen. Omistaja ei<br />

voi tällöin salata hallintaoikeutta,<br />

jos kiinteistöä ollaan myymässä<br />

tai panttaamassa.<br />

Hallintaoikeuden haltijan on<br />

mahdollista luopua hallintaoikeudesta.<br />

Hallintaoikeudesta luovuttaessa<br />

tästä muodostuu erillinen<br />

lahja ja mahdollinen lahjavero.<br />

Hallintaoikeudesta luopuminen<br />

edellyttää haltijan oikeustoimikelpoisuutta.<br />

Hallintaoikeudesta<br />

luopuminen on järkevää viimeistään<br />

silloin, jos haltija tuntee terveytensä<br />

”horjuvan”.<br />

Alaikäinen lahjansaajana<br />

Alaikäisen puolesta lahjan vastaanottajan<br />

ovat alaikäisen vanhemmat.<br />

Verotuksen kannalta<br />

on edullista antaa omistusoikeus<br />

lapsen lapselle ja hallintaoikeus<br />

omalle lapselle. Vanhemmat<br />

eivät voi ottaa lahjaa vastaan lapsensa<br />

puolesta, jos vanhemmille<br />

määrätään hallintaoikeus kiinteistöön<br />

(eturistiriita). Tällöin<br />

maistraatti määrää hakemuksesta<br />

lapselle edunvalvojan sijaisen<br />

ottamaan lahjan vastaan.<br />

Pelkästään verotuksen ehdoilla ei<br />

tässäkään vaihtoehdossa saa menetellä.<br />

Asiaa on syytä pohtia pitkällä<br />

tähtäimellä ottaen huomioon<br />

moninaiset tulevaisuudessa<br />

eteen tulevat elämän tilanteet.<br />

Mahdollinen lapsen ja vanhempien<br />

välirikko myöhemmässä elämässä<br />

vaikeuttaa omistustilannetta.

16 metsänomistajat metsänhoitoyhdistys<br />

brplynx.com<br />

brp.com<br />

© 2012 Bombardier Recreational Products Inc. (BRP). ® ja BRP-logo ovat Bombardier Recreational Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä.<br />

®<br />

LYNX 2013 KEVÄTEDUT<br />

Vahvista kelkkahankintasi 21.4.2012<br />

mennessä ja voit valita yhden<br />

seuraavista ennakkovaraajan eduista:<br />

1: 500 e arvosta polttoainetta<br />

2: 500 e arvosta suositushintaisia BRP ajo- ja lisävarusteita<br />

3: Normaalisti lisävarusteina myytävän varustelun<br />

nyt tehdas asennettuna. Tehdasasennusetu<br />

on saatavilla seuraaviin malleihin:<br />

Rave RE 600 E-TEC: sähköstartti<br />

Rave RE 800R E-TEC: sähköstartti<br />

BoonDocker 3700 800R E-TEC: sähköstartti<br />

BoonDocker 3900 800R E-TEC: sähköstartti<br />

Adventure Grand Tourer 600 E-TEC: nastamatto<br />

Adventure Grand Tourer 1200 4-TEC: ACS-ilmajousitus<br />

Edut eivät koske ohjelmapalveluyrityksiä. Tarjoukseen ei voi yhdistää muita tarjouksia.<br />

Kevään savotoille<br />

kunnon välineet!<br />

metsänomistajan asialla<br />

www.mhy.fi<br />

799 €<br />

Tarvikekeskus Oy<br />

Keskusväylä 7,<br />

96910 ROVANIEMI<br />

www.tarvikekeskusoy.fi<br />

Tarvikekeskus Oy<br />

Teeritie 2,<br />

97700 RANUA<br />

www.tarvikekeskusoy.fi<br />

Tarvike Laatikainen Oy<br />

Posiontie 44,<br />

97900 POSIO<br />

puh. 016 23721 842<br />

T:mi Teuvo Kangas<br />

Kurtakontie 52 C,<br />

95900 KOLARI<br />

puh. 016 564 155, 0400 393 114<br />

teuvo.kangas2@suomi24.fi<br />

Kone-Virta Ky<br />

Sauherrantie 12,<br />

98800 SAVUKOSKI<br />

puh. 016 841 241<br />

Sallan Rautatori Oy<br />

Kuusamontie 23,<br />

98900 SALLA<br />

puh. 016 831 300<br />

Koneliike Vuorenpää Ky<br />

Annaliisankatu 8,<br />

98100 KEMIJÄRVI<br />

puh. 016 813 413<br />

Pyöräosa Keinänen Oy<br />

Kemintie 50,<br />

95420 TORNIO<br />

puh. 010 3964 101<br />

Tarvike Center Ivalo Oy<br />

Petsamontie 9,<br />

99800 IVALO<br />

puh. 0400 927 674<br />

Kemin pyörä ja varaosa<br />

Keskuspuistonkatu 7,<br />

94100 KEMI<br />

puh. 016 221 092<br />

www.keminpyora.fi<br />

Konevuokraus Timpuri Oy<br />

Linnantie 2,<br />

99100 KITTILÄ<br />

puh. 016 353 677, 040 766 0280<br />

Rauta & Konenippeli<br />

Kivihaantie,<br />

95600 YLITORNIO<br />

puh. 016 572 251<br />

KoneVasara Oy<br />

Ranniontie 10,<br />

99600 SODANKYLÄ<br />

puh. 040 5296 712<br />

Esko Pietilä Ky<br />

Marjamiehentie 1,<br />

95300 TERVOLA<br />

puh. 016 435 018

metsänomistajat<br />

17<br />

METSÄNHOITO-<br />

YHDISTYKSEN<br />

PALVELUT<br />

Puukaupalliset<br />

palvelut<br />

Metsänhoitopalvelut<br />

Metsäarviointipalvelut<br />

Metsätalouden<br />

suunnittelupalvelut<br />

Neuvonta- ja<br />

koulutus palvelut<br />

Metsänomistajien<br />

etujen ja oikeuksien<br />

puolustaminen<br />

www.mhy.fi<br />

POHJAN TAIMI Ketolan taimitarha, 98100 Kemijärvi P. 020 7939 805, f. 020 7939 809<br />

Metsästä<br />

energiaa<br />

Olemme paikallisen energiatuotannon edelläkävijä,<br />

bioenergian suunnannäyttäjä<br />

ja lappilaisen elinvoimaisuuden edistäjä.<br />

www.ren.fi

18 metsänomistajat<br />

Raivurit esille ja taimikkoon!<br />

Kevät on parasta<br />

taimikonhoidon aikaa.<br />

Päivä on pitkä ja valoisa,<br />

sääsket ovat vielä<br />

piiloissaan ja lämpötila<br />

on sopiva raivaussahan<br />

heiluttamiseen.<br />

Taimikonhoidon tavoitteena on<br />

parantaa nuorten metsien laatua<br />

ja kasvua sekä säädellä taimikon<br />

tiheyttä ja puulajisuhteita. Tavoitteena<br />

on varmistaa arvokkaan<br />

havupuun kasvuedellytykset,<br />

mutta myös lehtipuusekoitusta<br />

suositellaan nykyisin jätettäväksi<br />

kymmenisen prosenttia runkoluvusta.<br />

Etukasvuisia, taimikonkehitystä<br />

haittaavia koivuja<br />

ei kuitenkaan kannata jättää täydennykseksi.<br />

Raivaussahakausi<br />

alkaa näin keväällä ja hoitomäärät<br />

ovat usein myös suurimmillaan.<br />

Metsänomistajat tekevät itse<br />

liki puolet kaikista taimikonhoitotöistä<br />

ja toisen puolen hoitaa<br />

yleensä metsänhoitoyhdistys<br />

Nyt kannattaa käydä tutkimassa<br />

oman metsän hoitotarpeita tai<br />

olla asian tiimoilta yhteydessä<br />

metsänhoitoyhdistykseen.<br />

Hoitotarve<br />

vaihtelee<br />

Männyntaimikon hoidon ajankohta<br />

riippuu pitkälle perkausvaiheen<br />

tehokkuudesta tai siitä,<br />

onko sitä tehty ollenkaan. Mikäli<br />

perkausvaihe on tehty hyvin ja<br />

ajallaan, voidaan varsinainen taimikonhoito<br />

siirtää toteutettavaksi<br />

3-5 metrin pituuteen.<br />

Hirvien aiheuttamat tuhot kohdistuvat<br />

pääsääntöisesti männyn<br />

taimikoihin. Hoidettu tai-<br />

mikko ei anna hirville suojaa eikä<br />

ruokaa, joten hyvä hoito on<br />

myös parasta hirvituhojen torjuntaa.<br />

Kuusi kestää varjopuuna paremmin<br />

lehtipuuston varjostusta,<br />

mutta hoitoa sekin vaatii. Rehevillä<br />

pohjilla etukasvuista vesakkoa<br />

syntyy runsaasti ja se piiskaa<br />

nopeasti kuusen latvoja ja aiheuttaa<br />

kasvutappioita.<br />

Kuusentaimikossa taimikonhoito<br />

kannattaa ajoittaa jo pelkästään<br />

kustannussyistä 2-4 metrin<br />

pituuteen. Joskus kuusen taimikossa<br />

voi selvitä ns. reikäperkauksella,<br />

jossa vain kasvatettavien<br />

taimien ympäriltä poistetaan<br />

vesakko.<br />

Valtion tuki<br />

kannustimena<br />

Valtion kemera-tuki kattaa keskimäärin<br />

reilut puolet taimikonhoidon<br />

todellisesta kustannuksesta.<br />

Kemera-tuen avulla valtio haluaa<br />

kannustaa metsänomistajia metsäomaisuuden<br />

hoitoon.<br />

Mikäli metsänomistaja toteuttaa<br />

itse taimikonhoitohankkeen,<br />

hän saa hoitotuen myös omalle<br />

työlleen. Jos taas metsänomistaja<br />

ei itse ehdi tai pysty taimikonhoitoa<br />

toteuttamaan, metsänhoitoyhdistyksessä<br />

on ammattimetsureita,<br />

joilta homma kyllä onnistuu ja<br />

jälki on laadukasta.<br />

Muistathan ilmoittaa toteutetuista<br />

taimikonhoidoista ja taimikonhoidon<br />

tarpeista omalle alueneuvojallesi<br />

metsänhoitoyhdistykseen!<br />

Taimikonperkaus<br />

voidaan tehdä<br />

myös konetyönä<br />

Metsänomistajien omatoimisen taimikonhoidon<br />

väheneminen sekä metsureiden ikääntyminen<br />

luovat painetta lisätä metsänhoitotöiden<br />

koneellistamista. Istutuksia tehdään jo<br />

merkittävästi konevoimin ja taimikonhoitoon on<br />

kehitetty konekantaa.<br />

Taimikonhoidon koneita on leikkaavia ja nyhtäviä malleja. Koneellinen<br />

taimikonhoito vaatii hyvin tarkan ajoituksen ja ajoituksen<br />

onnistumisesta huolimatta taimikonhoitotyömaahan<br />

syntyy konevoimin tehtynä aina metsurityötä enemmän jälkiä<br />

ajourien muodossa.<br />

Koneellinen taimikonhoito onnistuu parhaiten silloin kun istutuskin<br />

on tehty koneella ja pintamaasto on suhteellisen tasainen.<br />

Parhaimmillaan koneellinen taimikonhoito on metsänviljelyalalla,<br />

josta kannot on poistettu eikä pintakivisyyttä ole haitaksi<br />

asti.<br />

Taimikon nyhtäjä<br />

Jo muutamia vuosia taimikonperkausta on tehty koneellisesti<br />

”nyhtäjällä”. Tällöin viljelytainta uhkaava vesakko poistetaan<br />

vetämällä se ylös juurineen. Nyhtäjän nyhtäessä vesat juurineen<br />

voidaan parhaimmillaan päästä yhdellä taimikonhoidolla, mikä<br />

tietää merkittävää säästöä kustannuksissa.<br />

Taimikon varhaishoito on ajoitettava 4-6 vuoden päähän viljelystä<br />

tai kymmenkunta vuotta luontaisesta uudistuksesta. Mikäli<br />

odotellaan liian kauan, perkaustulos on huono ja säästettävät<br />

taimetkin vaurioituvat.<br />

Taimikon nyhtäjän toimintaperiaate on poistaa haittaava<br />

vesakko juurineen. Näin jälkivesonta on vähäisempää ja<br />

voidaan selvitä rehevilläkin kasvupaikoilla yhdellä taimikonhoitokerralla.

metsänomistajat<br />

19<br />

Metsänomistajan mukana<br />

Kotikairan honkatulilla<br />

Moni MTV3 -uutisten<br />

seuraaja on pannut<br />

merkille joensuulaisen<br />

toimittajan<br />

asiantuntemuksen, kun<br />

hän tenttaa erityisesti<br />

metsäalan päättäjiä.<br />

Asioiden taustat tuntevan<br />

toimittajan nasakat<br />

kysymykset osuvat asian<br />

ytimeen.<br />

Kilpikaarnaiset aihkit ovat<br />

haastelleet historioitsijalle<br />

monta tarinaa.<br />

Jukka Höyhtyä<br />

Joskus hiki kihoaa johtajien pintaan,<br />

kun he huomaavat, ettei<br />

toimittaja Keimo Lehtiniemen<br />

tentistä selvitäkään ylimalkaisella<br />

numeroiden pyörittelyllä.<br />

Vastaavaa tietopohjaa on<br />

nimittäin harvalla toimittajalla.<br />

Lehtiniemi opiskeli historiaa Joensuun<br />

yliopistossa maisteriksi<br />

asti. Tutkijankammioihin hän ei<br />

kuitenkaan jäänyt pölyttymään,<br />

vaan läksi tiedotusvälineiden<br />

maailmaan. Aluksi toimittajana,<br />

myöhemmin päätoimittajana ja<br />

lopulta yrittäjänä hän on tehnyt<br />

lähes 3000 juttua niin lehtiin, radioon<br />

kuin televisioonkin pian 20<br />

vuodessa.<br />

Keimo Lehtiniemen juuret ovat<br />

tukevasti Lapissa. Joka vuosi hän<br />

sompailee autollaan kymmenkunta<br />

kertaa Posiolle, jossa häntä<br />

vanhempiensa lisäksi odottavat<br />

metsätyöt omalla kotitilalla.<br />

Unholan tila siirtyi Keimon nimiin<br />

vuonna 1995 hänen ollessaan<br />

35 -vuotias. Isä-Heino on ollut<br />

vahvana tukena metsäasioissa.<br />

Pojan viipottaessa maailmalla<br />

hän on touhunnut metsissä entiseen<br />

tapaansa.<br />

Suunnitelmallista<br />

metsänhoitoa<br />

Paikallishistoria selkenee Lehtiniemien<br />

kanssa turistessa. Historian<br />

arvostaminen näkyy myös<br />

omissa metsissä.<br />

-Tuolla kotipalstan itälaidan<br />

suurissa petäjissä näkyy vielä yli<br />

40 vuoden takaisia metsänhoitoyhdistyksen<br />

neuvojan, Konttis-Heikin,<br />

leimakirveen pilkkoja.<br />

Ne puut säästyivät kaadolta,<br />

sillä tuolloin lehtiniemeläiset<br />

saivat ostaa valtiolta lisämetsiä ja<br />

metsätaloustoiminta siirtyi pääosin<br />

10 km päässä olevalle metsäpalstalle,<br />

Keimo Lehtiniemi kertoilee.<br />

Keimon varhaisimmat muistot<br />

metsätöistä liittyvät juuri lisämetsän<br />

ensimmäisiin savotoihin.<br />

Metsä oli siellä enimmäkseen<br />

vanhaa ja lahovikaista.<br />

-Pahimmat kuhvelikot muokattiin<br />

ja viljeltiin, muuten uudistettiin<br />

luontaisesti. Nuoresta pojasta<br />

oli mieluisaa päästä isän kanssa<br />

hohtaville keväthangille ajamaan<br />

moottorikelkalla honkia. Työhön<br />

piti herätä varhain. Eräänkin kerran<br />

ajettiin Winhalla jo monta<br />

honkakuormaa lanssiin ja kahvitauolle<br />

heretessä näytti kello vasta<br />

seitsemää, muistelee Lehtiniemi.<br />

Harrastuksia kysyttäessä toimittajan<br />

vastaus on selvä: -Metsätyöt!<br />

Paitsi Posion metsät, myös<br />

Kiteen pitäjässä sijaitseva vaimon<br />

metsäpalsta on työllistänyt,<br />

mutta antanut kiireiselle<br />

miehelle myös mahdollisuuden<br />

ladata akkujaan henkisen<br />

leipätyön paineista. Samalla toimittajalle<br />

on havainnollistunut<br />

Suomen metsien erilaisuus.<br />

-Kiteellä on taisteltu uudistusalat<br />

hetkessä valtaavia lepikoita<br />

vastaan, mutta työn onnistuttua<br />

voitu rapian kymmenen vuoden<br />

päästä tehdä jo ensiharvennus sa-<br />

Nuotion äärellä siirtyy perimätieto<br />

luontevasti sukupolvelta<br />

toiselle. Eetu, Keimo, Juuso ja<br />

Heino muistelevat menneitä.<br />

malla kuviolla. Posion karummilla<br />

mailla vesakoiden kanssa pääsee<br />

hieman helpommalla, mutta<br />

metsien varttuminen vie moninkertaisen<br />

ajan.<br />

Suomalainen<br />

perhemetsätalous ei pyri<br />

pikavoittoihin<br />

Keimo Lehtiniemeä harmittaa<br />

työssään usein kohtaamansa ihmisten<br />

asennevamma metsänomistajia<br />

kohtaan. Kuullessaan<br />

jonkun olevan metsänomistajan,<br />

heidän seuraava kommenttinsa<br />

on: ”No tieten olet laittanut metsäsi<br />

sileäksi ja dollarit pankkiin?”<br />

Metsäomaisuuden hoitoa ei<br />

Keimon mielestä ymmärretä eikä<br />

tajuta, että metsä on omaisuuslaji<br />

kuten toiselle osakkeet.<br />

-Osakesijoittaja vaihtaa kohteita<br />

tarpeen tulleen, metsänomistaja<br />

taas parantaa tuottoa vesurilla<br />

tai raivurilla. Hän ei ole lyhytnäköinen<br />

avohakkaaja. Suurempaa<br />

luonnonsuojelijaa ei olekaan kuin<br />

suomalaisen perhemetsätalouden<br />

harjoittaja, joka katsoo asioita yli<br />

sukupolvien ja pidättyy hakkuista<br />

lastenlasten sukupolvelle - se<br />

ei ole pikavoittojen tavoittelua!<br />

Unholan tilalle haettiin viime<br />

syksynä Metsätalouden erityisten<br />

elinympäristöjen tukea<br />

parinkymmenen hehtaarin<br />

alueelle. Entistä sopimusta<br />

uusittiin seitsemän hehtaaria.<br />

Vanhoja metsiä on Keimo Lehtiniemen<br />

näkemyksen mukaan<br />

syytä arvostaa ja kohtuullisesti<br />

säästää.<br />

-Jos puu on 400 vuotta kasvanut,<br />

se on ihmisikään verraten<br />

uusiutumaton luonnonvara. Hoidettujen<br />

talousmetsien ihailun lisäksi<br />

on metsänomistajalla vaihteeksi<br />

lysti tallustaa myös vanhojen<br />

puiden muisteloita kuunnellen.<br />

Metsäpalstalta löytyy nuorisollekin virkistystä. Juuson ja Eetun<br />

salibandymailat ovat vaihtuneet välillä toisenlaisiin vapoihin.

20 metsänomistajat<br />

Kilpailukykyisiä vaihtoehtoja<br />

metsänomistajalle<br />

Vuoden 2012 alussa käynnistyi<br />

<strong>Lapin</strong> ELY-keskuksessa viisivuotinen<br />

NATNET Life+ -hanke<br />

avuksi toteuttamaan METSOohjelmaa.<br />

Lounais-<strong>Lapin</strong> alueelle<br />

sijoittuvan hankkeen kokonaisbudjetti<br />

on yli 5 miljoonaa euroa.<br />

<strong>Lapin</strong> ELY-keskuksen lisäksi<br />

hankkeen osatoteuttajina<br />

toimivat Suomen Metsäkeskus,<br />

Metsähallituksen <strong>Lapin</strong><br />

luontopalvelut ja metsätalous<br />

sekä Metsäntutkimuslaitos.<br />

Asiantuntijaorganisaationa metsänomistajien<br />

ja hankkeen välillä<br />

toimii Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistys.<br />

Hanke käynnistyi<br />

tammikuussa 2012 ja jatkuu aina<br />

vuoden 2016 loppuun saakka.<br />

Käytävät kytkeytyvät<br />

kokonaisuudeksi<br />

Hankkeen tavoitteena on parantaa<br />

olemassa olevan luonnonsuojelualueverkoston<br />

yhtenäisyyttä<br />

ja lisätä kytkeytyneisyyttä<br />

luonnonsuojelualueiden<br />

välillä. Samalla edistetään<br />

METSO-ohjelman toteutumista.<br />

Hankkeen toimesta Lounais-<strong>Lapin</strong><br />

alueella suoritetaan myös<br />

erilaisia luonnonhoitotöitä. Tarkoituksena<br />

on ennallistaa soita<br />

ja metsiä, suorittaa kulotuksia<br />

ja tehdä luonnonhoitosuunnitelmia.<br />

Kaikki hankkeen puitteissa<br />

toteutettavat toimenpiteet ovat<br />

maanomistajille maksuttomia ja<br />

vapaaehtoisia.<br />

Lounais-<strong>Lapin</strong><br />

monimuotoiset<br />

suojelukohteet<br />

Hankealue sijoittuu Lounais-<br />

Lappiin kahdeksan kunnan alueelle:<br />

Rovaniemi, Ranua, Tervola,<br />

Tornio, Ylitornio, Keminmaa,<br />

Kemi ja Simo. Tyypillisiä MET-<br />

SO-kohteita alueella ovat muun<br />

muassa lehdot, runsaslahopuustoiset<br />

kangasmetsät, puustoiset<br />

suot, metsäluhdat ja tulvametsät.<br />

Maanomistajien kannattaakin<br />

tarkastella, mikäli omilta mailta<br />

löytyisi soveltuvia kohteita.<br />

Maanomistaja voi halutessaan<br />

saada selvityksen tilallaan olevista<br />

monimuotoisuusarvoista ja soveltuvista<br />

METSO –kohteista ottamalla<br />

yhteyttä <strong>Lapin</strong> ELY-keskukseen.<br />

Metsänomistajat voivat tarjota<br />

metsäkohteitaan suojelun<br />

piiriin. Sopimusten perusteella<br />

metsänomistajalle maksettava<br />

korvaus kattaa rauhoitusmääräyksistä<br />

aiheutuvat hakkuutulojen<br />

menetykset täysimääräisesti<br />

ja tulo on verovapaata.<br />

Metsänomistajia kannustetaan<br />

kartoittamaan kohteita, sillä niiden<br />

säilyttäminen voi tulla taloudellisestikin<br />

hakkuita kannattavammaksi.<br />

Lisäksi soveltuville<br />

tiloille voidaan Suomen Metsäkeskuksen<br />

toimesta laatia metsätaloussuunnitelman<br />

korvaava<br />

luonnonhoitosuunnitelma, jo-<br />

Tulvavaikutteinen puronvarsikorpi.<br />

Kuva: Kari Kemppainen.<br />

ka sisältää mm. maanomistajan<br />

puuntuotantotavoitteen, suosituksia<br />

metsänkäsittelymenetelmistä<br />

ja luontoarvojen ylläpitämisestä.<br />

Luonnonhoitosuunnitelma<br />

laaditaan tiloille veloituksetta.<br />

Hanke on herättänyt metsänomistajissa<br />

runsaasti kiinnostusta<br />

ja noin kuukaudessa yhteydenottoja<br />

soveltuvista METSO -kohteista<br />

on tullut noin 90 tilalta, joiden<br />

yhteispinta-ala on yli 3000<br />

ha. Suuri mielenkiinto aihetta<br />

kohtaan viestii maanomistajien<br />

muuttuneista arvoista ja asenteista.<br />

Lisätietoja hankkeesta löydätte nettisivuilta:<br />

www.natnet.fi.<br />

Lisätiedot ja yhteydenotot:<br />

Projektipäällikkö Noora Raasakka,<br />

puh. 0400 658 420, noora.raasakka@ely-keskus.fi.<br />

METSO –ohjelma Rovaniemi, Tervola, Ylitornio:<br />

Jouni Rauhala, 0400 470 675<br />

METSO –ohjelma Kemi, Keminmaa, Tornio, Simo, Ranua:<br />

Antti Tolonen, puh. 040 674 0840<br />

METSO –luonnonarvoneuvonta,<br />

Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistys<br />

Ilkka Ronkainen, puh. 0400 287 161<br />

Luonnonhoitosuunnitelmat, Suomen metsäkeskus,<br />

Jukka Vähätaini, puh. 020 772 8689<br />

Metsänomistajalle lisätuloja<br />

monimuotoisuuden<br />

säilyttämisestä<br />

Valtakunnallisen<br />

METSO-ohjelman<br />

tavoitteena on<br />

suojella suomalaisen<br />

metsäluonnon<br />

monimuotoisuutta.<br />

Ohjelman rahoituksen<br />

avulla yksityiset<br />

metsänomistajat voivat<br />

suojella arvokkaita<br />

elinympäristöjä<br />

metsissään ja<br />

saada toiminnasta<br />

puunmyynnin<br />

korvaavan tulon.<br />

Lapissa uusia METSOsopimuksia<br />

on tehty<br />

tähän mennessä noin<br />

1600 hehtaaria.<br />

METSO-ohjelmalla suojellaan<br />

metsäisiä elinympäristöjä, jotka<br />

ovat monimuotoisuuden kannalta<br />

erityisen arvokkaita. Suomessa<br />

tällaisia erityisiä elinympäristöjä<br />

on kymmenen; lehdot, lahopuustoiset<br />

metsät, pienvesien lähimetsät,<br />

metsäluhdat ja tulvametsät,<br />

harjujen paahdeympäristöt, suot,<br />

maankohoamisrannikko, perinneympäristöt<br />

sekä kalkkikalliot,<br />

muut kalliot, jyrkänteet ja louhikot.<br />

Metsän monimuotoisuudesta<br />

voivat olla merkkinä esimerkiksi<br />

monipuolinen aluskasvillisuus,<br />

runsas kääpäkirjo, kolopesijöiden<br />

ilmeneminen, maa- ja lahopuiden<br />

sekä palaneen puun esiintyminen.<br />

Soveltuvien suojelukohteiden<br />

valintaan vaikuttavat luonnonarvojen<br />

lisäksi kyseisen elinympäristön<br />

suojelutarve sekä alueen sijainti<br />

suhteessa nykyisiin olemassa<br />

oleviin suojelualueisiin.<br />

Monimuotoisuutta suojellessaan<br />

metsänomistaja voi osaltaan<br />

puuntuotannollisten arvojen lisäksi<br />

vaalia luonto-, maisema- ja<br />

virkistysarvoja.<br />

Vapaaehtoisuus perustana<br />

Metsänomistajana voit valita itsellesi<br />

parhaiten soveltuvimman<br />

suojelutavan. Kauppa tai pysyvä<br />

rauhoitussopimus poistaa kohteen<br />

kokonaan metsätalouskäytöstä.<br />

Määräaikaissuojelussa<br />

kohde suojellaan vähintään 10 tai<br />

Hiiripöllö viihtyy runsaslahopuustoisissa kangasmetsissä. Kuva: Kari Kemppainen.<br />

20 vuodeksi, jonka jälkeen metsänomistaja<br />

päättää kohteen jatkosta.<br />

Suojelun ohella metsässä<br />

voidaan suorittaa metsäluonnonhoitoa,<br />

jonka tarkoituksena on ylläpitää<br />

tai lisätä luonnonarvoja.<br />

Luonnonhoidolla metsää voidaan<br />

muokata myös luonnontilaisempaan<br />

suuntaan.<br />

Metsänomistajat voivat vapaaehtoisesti<br />

tarjota metsiään MET-<br />

SO –ohjelman kohteiksi. Mikäli<br />

kohde hyväksytään METSO -ohjelmaan,<br />

metsänomistaja saa kertakorvauksen<br />

hakkuutulojen menetyksestä.<br />

Metsänomistaja voi<br />

käydä lisäksi luonnonarvokauppaa.

metsänomistajat<br />

21<br />

<strong>Lapin</strong> hirvikanta kääntynyt laskuun,<br />

mutta tavoitteeseen on vielä matkaa<br />

Lapissa hirvikanta on ollut vuosikaudet<br />

sietämättömän korkealla<br />

tasolla. Nyt kuitenkin näyttäisi<br />

siltä, että hirvikanta on kääntynyt<br />

selkeään laskuun noin kokonaisuutena.<br />

Tämä näkyy myös<br />

metsätuhojen määrän ja liikennevahinkojen<br />

määrän laskun kautta.<br />

Kuvassa 1 näkyy koko <strong>Lapin</strong><br />

laskennallinen hirvikanta ja hirvionnettomuudet<br />

sekä määrien<br />

kehitys pitkällä aikavälillä.<br />

-Liikenneturvallisuus paranee<br />

ja liikennemäärät nousevat,<br />

mutta kokonaisuutena hirvikanta<br />

ja hirvionnettomuudet korreloivat<br />

isommalla alueella erinomaisen<br />

hyvin. Vuotuiset olosuhteet<br />

vaihtelevat kuitenkin niin, että<br />

vuositasolla onnettomuuksien<br />

lasku ei välttämättä tarkoita<br />

hirvikannan laskua. Trendi pitää<br />

saada pysyväksi. Vakavat henkilövahingot<br />

ja kuolemantapaukset<br />

ovat kuitenkin selkeästi vähentyneet<br />

ja tämä saavutettu parannus<br />

on merkittävä sekä inhimillisesti<br />

että taloudellisesti, korostaa<br />

Pohjois-Suomen Metsänomistajien<br />

liiton hirvitalousasiantuntija<br />

Markku Anttila Haapavedeltä.<br />

Pohjois-Lappi ongelma-aluetta<br />

Kuvassa 2 näkyvät hirvikanta ja<br />

arvioidut hirvien metsävahingot<br />

<strong>Lapin</strong> yksityismetsissä.<br />

-Valtakunnallisen metsien inventoinnin<br />

perusteella voidaan<br />

sanoa, että todelliset vahingot<br />

ovat moninkertaiset arvioituihin<br />

verrattuna. Ja Lapissahan on paljon<br />

valtionmaita, joissa ei ole mitään<br />

vahinkoseurantaa. Vahinkokäyrän<br />

alussa näkyy perustaso,<br />

joka vahingoilla oli ennen hirvikannan<br />

nousua. Nyt voidaan sanoa,<br />

että vahingot ovat vahvassa<br />

laskussa seuraten hirvikannan<br />

laskua, mutta vahingot ovat vielä<br />

moninkertaiset tavoitekannan<br />

mukaiseen perustasoon verrattuna,<br />

Anttila korostaa.<br />

Alueellinen vaihtelu on suurta,<br />

sillä Lappi on laaja alue. Vaikka<br />

kokonaisuutena tilanne on menossa<br />

parempaan suuntaan, löytyy<br />

Lapista alueita, joissa tilanne<br />

ei ole vielä lainkaan hallinnassa.<br />

-Tornionjokilaaksossa on jo<br />

kohtuullisen hyvä tilanne ja Rovaniemi,<br />

Ranua, Posio, Kemijärvi-<br />

suunnallakin tavoitekanta lähestyy<br />

hyvää vauhtia. Sen sijaan<br />

pohjoisemmassa Lapissa Kittilä,<br />

Kolari Muonio suunnalla kanta<br />

on vielä kaksinkertainen tavoitteeseen<br />

verrattuna ja Utsjoki,<br />

Enontekiö, Inari - suunnalla kanta<br />

edelleen kasvaa. Töitä Lapissa<br />

siis riittää hirviongelman parissa.<br />

TIEDEKESKUS PILKE ESITTÄÄ: EDESSÄ<br />

VALOISA TULEVAISUUS<br />

Metsästä saadaan vaikka mitä – ruokaa,<br />

terveyttä, hyvää mieltä, materiaalia designkalusteisiin…<br />

Tiedekeskus Pilkkeessä<br />

Rovaniemellä tutustutaan pohjoisten metsien<br />

NÄE METSÄ PUILTA<br />

kestävään käyttöön ja metsien merkitykseen<br />

kulttuurissamme. Tulevaisuus on valoisa:<br />

uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä<br />

käytöllä maailma voi pelastua.<br />

Avoinna ma–pe 9–18, la–su 10–18.<br />

Suljettu maanantaisin<br />

16.1.2012–31.5.2012 ja 1.9.–30.11.2012<br />

Ounasjoentie 6, Rovaniemi Puh. 0205 64 7820<br />

info@tiedekeskuspilke.fi www.tiedekeskuspilke.fi<br />

Metsänomistaja!<br />

Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa<br />

Jussi Timonen-Nissi<br />

p. 020 764 0257<br />

Kittilä<br />

Sodankylä<br />

Savukoski<br />

Petri Tolonen<br />

p. 020 764 0262<br />

Markus Viitala<br />

p. 020 764 0264<br />

<br />

Rovaniemi<br />

Pelkosenniemi<br />

Kemijärvi Salla<br />

Teemu Pohjola<br />

p. 020 764 0263<br />

Jouko Niskala<br />

p. 020 764 0254<br />

Vilho Koivisto<br />

p. 020 764 0232<br />

Posio<br />

KITKAWOOD<br />

Jari Juntunen<br />

p. 040 515 9779<br />

Ranua<br />

Pudasjärvi<br />

Kuusamo<br />

PÖLKKY<br />

ULEA<br />

Taivalkoski<br />

Seppo Miettunen<br />

p. 020 764 0261<br />

Hankintatoimisto<br />

Saha<br />

Oulu<br />

Puolanka<br />

Suomussalmi<br />

Pölkky Metsä<br />

Kemijärventie 73<br />

93600 KUUSAMO<br />

FINLAND<br />

Puh. 020 764 0253<br />

Fax 020 764 0250<br />

Sähköposti: office@polkky.fi tai<br />

etunimi.sukunimi@polkky.fi<br />

www.polkky.fi

22 metsänomistajat Tiedustele tarkemmin<br />

Nordea Pankki Suomi Oyj<br />

Uusia ajatuksia<br />

metsästä.<br />

Stora Enson Tähtitilillä ® metsä jatkaa kasvuaan<br />

puukaupan jälkeenkin. Kysy lisää lähimmältä<br />

Stora Enson puunostajalta.<br />

Stora Enso Metsä<br />

p. 020 46 1478<br />

www.storaensometsa.fi<br />

Käy peremmälle.<br />

Meitä on täällä jo miljoona.<br />

Hyvät suomalaiset. Meillä on Suomessa nyt jo miljoona Avainasiakasta,<br />

jotka nauttivat mm. henkilökohtaisesta pankkineuvojasta,<br />

Nordean Visa ja MasterCard -luottokortista ilman vuosi- ja kuukausimaksua<br />

sekä maksuttomasta verkkopankista. Liity ihmeessä seuraan.<br />

nordea.fi/avainasiakas<br />

nordea.fi<br />

Teemme sen mahdolliseksi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Sami Oinas Maunu Kilpivaara Harri Juuma<br />

<br />

<br />

• Ensiharvennusten asiantuntija käyttöösi<br />

• Tasaista puukauppaa suhdanteesta<br />

riippumatta<br />

• Selkeä hinnoittelu<br />

• Ensiharvennuspuu, hakkuutähteet ja muu<br />

energiapuu pysty- ja hankintakaupoilla.<br />

Myös myrskytuhokohteet.<br />

alueesi puunostajilta:<br />

Sami Oinas, puh. 040 775 3049<br />

Maunu Kilpivaara, puh. 050 593 8185<br />

Harri Juuma, puh. 040 686 5478<br />

Laitamma<br />

mettät<br />

kunthon.<br />

OSTAMME<br />

TUKKI-, KUITU- JA ENERGIAPUUTA<br />

Alueilla: Rovaniemi, Ranua ja Kittilän eteläosa<br />

Vapon Puuenergia on osa Vapon uusiutuvien energialähteiden arvoketjua. Luomme lisäarvoa asiakkaillemme tarjoamalla tarpeisiin<br />

sopivia energiaraaka-aineratkaisuja maanlaajuisesti. Toimintamme edistää merkittävällä tavalla paikallisten ja kansallisten huoltovarmuus-<br />

sekä päästöoikeustavoitteiden toteutumista.<br />

www.vapo.fi<br />

SIISTIÄ JÄLKEÄ<br />

JA TUOTTOA<br />

Laita metsäsi kasvukuntoon ammattilaisvoimin.<br />

Ostamme pystykaupalla<br />

leimikot nuoren metsän<br />

harvennuksista päätehakkuisiin.<br />

Teemme siistiä jälkeä – metsäsi<br />

parantaa kasvuaan ja voi hyvin.<br />

Metsänomistajan asialla – vuodesta 1992<br />

PYYDÄ REILU TARJOUS!<br />

Jari Kuukasjärvi<br />

puh: 050 430 2280<br />

jari.kuukasjarvi@lapinmm.fi<br />

Ukkoherrantie 15 A 2<br />

96100 Rovaniemi<br />

<strong>Lapin</strong> Metsämarkkinat OY<br />

Metsäasiaa verkossa www.mhy.fi

metsänomistajat<br />

23<br />

metsänhoitoyhdistys<br />

metsänomistajan asialla<br />

www.mhy.fi<br />

URAKOINTIPALVELUT<br />

SODANKYLÄ<br />

Sahaus- ja Traktorityöt<br />

Olli-Matti Ylitalo<br />

PUUTAVARAN SAHAUKSET<br />

Haluamassasi paikassa liikkuvalla kenttäsirkkelillä<br />

Myös lumiurakointi,<br />

puutavaranajo ja kaivurityöt<br />

Vuonaspurantie 25, 99710 Vaalajärvi<br />

Olli-Matti Ylitalo puh. 0400 290 045<br />

SIMO<br />

Moto- ja ajopalvelu<br />

Lumi-, metsä- ja maaurakointi<br />

Aimo Pääkkö<br />

Pohjoispuolentie 186B, 95200 Simo<br />

puh. 0400 296 554<br />

KEMINMAA<br />

MÄNNIKKÖ M.J. T:mi<br />

Puunkorjuu,<br />

metsäkoneurakointi ja metsurintyöt<br />

Tervolantie 1790, 95370 Itäkoski<br />

Puh. 0400 201 359<br />

RANUA<br />

SÄÄSKIPUU Oy<br />

Metsäkoneita<br />

Metsätalouden palveluja<br />

Kirkkotie 55, 97700 Ranua<br />

Janne Sääskilahti p. 0400 321 567<br />

Matti Sääskilahti p. 0400 271 784<br />

PELLO<br />

METSÄRAUTIO Oy<br />

Takatie 34, 95700 Pello<br />

puh. Hannu Rautio 0400 177 664<br />

Paavo Rautio 0400 177 663<br />

Teemu Rautio 0400 459 467<br />

http://metsarautio.suntuubi.com<br />

METSÄ- JA MAANRAKENNUSTYÖT<br />

Koneyhtiö<br />

Hoikkaniemi Oy<br />

Metelivaarantie 47A, 95760 Konttajärvi<br />

puh. 0400 399 656<br />

Kiinteistö- ja konepalvelu<br />

K. Kinnunen<br />

Maanmuokkaukset ja ojitukset<br />

Haapamaantie 17, 95590 Tornio<br />

puh. 045 3292 780, 0400 166 270<br />

TORNIO<br />

Palovaarantie 1137, 95530 Tornio<br />

Kari<br />

p. 0400 663 409<br />

www.pietikaiset.fi<br />

KITTILÄ<br />

METSÄ-MÄKITALO<br />

Inarintie 54<br />

99180 Rautusjärvi<br />

Puh. 0500 600 000<br />

Tommi<br />

p. 040 5092 355<br />

Kittilän<br />

maa- ja metsäpalvelu Oy<br />

Hoidetaan maata - metsää<br />

Kylätie 20, 99110 Kaukonen<br />

Lasse Kiviniemi<br />

puh. 0400 395 593

24 metsänomistajat<br />

Yllättävän moni meistä<br />

on varakas ihan<br />

tietämättään.<br />

Osoitteessa op.fi/varallisuus on silmiä avaava laskuri.<br />

Se kertoo, että olet ehkä varakkaampi kuin arvasitkaan<br />

- ja kuinka OP-Private näkee varallisuutesi samoin kuin<br />

sinä: ei yksin kahisevina seteleinä vaan koko elämänä ja<br />

omaisuutena, jota pitää hoitaa kokonaisuutena.<br />

Tavallista fiksumpi ja vakaampi yksityispankki löytyy<br />

numerosta 010 2539 442.<br />

Yhdessä hyvä tulee.<br />

OP-Private<br />

Lappi<br />

PARAS VALIKOIMA KLAPIKONEITA LAKKAPÄÄLTÄ<br />

- SAMI Autoschopper Täysautomaattikone<br />

MARKKINOIDEN NOPEIMMAT KLAPIKONEET<br />

Koneita heti<br />

toimitukseen!<br />

KLAPIKONEEN<br />

UUSI SUKUPOLVI...<br />

Koneita heti<br />

toimitukseen!<br />

Sami Autoshopper tekee puun pilkonnasta<br />

vaivatonta, turvallista ja tehokasta.<br />

JAPA<br />

Hydraulihalkoja,<br />

sirkkelikoneet ja<br />

ketjusahakoneet<br />

WASSLÖV REKLAM & MEDIA AB<br />

Koneita heti<br />

toimitukseen!<br />

Tervetuloa<br />

tutustumaan!<br />

MOTTIMASTER , Perinteinen täysin mekaaninen<br />

toimintavarma klapikone, myös sähkökäyttöisenä<br />

ja mobil mallina.<br />

Koneita heti<br />

toimitukseen!<br />

RAKENTAVASSA SEURASSA<br />

TORNIO<br />

Varikonkatu 3<br />

Puh. 010 7557 250<br />

YLITORNIO<br />

Alkkulanraitti 127<br />

Puh. 010 7557 151<br />

ROVANIEMI<br />

Teollisuustie 13<br />

Puh. 010 7557 450<br />

OULU<br />

Nuottasaarentie 4<br />

Puh. 010 7557 313

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!