Kivikauden tutkimuksen arkeologista sanastoa - Edu.fi
Kivikauden tutkimuksen arkeologista sanastoa - Edu.fi
Kivikauden tutkimuksen arkeologista sanastoa - Edu.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kivikauden <strong>tutkimuksen</strong> <strong>arkeologista</strong> <strong>sanastoa</strong><br />
Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla.<br />
Tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet, jotka ovat syntyneet paikalla<br />
eläneiden ja työskennelleiden ihmisten toiminnasta. Arkeologi kerää tutkimusaineiston<br />
kaivausten avulla tai tutkii jo museoiden kokoelmissa olevia<br />
muinaisesineitä.<br />
Asbesti on kuituinen mineraali, jota esiintyy Itä‐Suomessa. Sitä on hienonnettuna<br />
käytetty saven sekoitusaineena, jotta saviastioista olisi saatu lujia ja<br />
kestäviä, mutta samalla ohuita ja kevyitä. Asbestikeramiikkaa on valmistettu<br />
n. 3000 ekr. – 500 ekr.<br />
eKr. on lyhennys sanoista ennen Kristusta. Ajanlaskumme taitekohdaksi on<br />
määritelty Kristuksen syntymävuosi. Ajanlaskumme on näin jaettu kahteen<br />
osaan, aikaan ennen ja aikaan jälkeen Kristuksen syntymän. Kivi‐ ja pronssikausi<br />
olivat ajalla ennen Kristuksen syntymää, rautakausi, historiallinen aika<br />
ja nykyaika jälkeen Kristuksen syntymän eli jkr.<br />
Esihistoriaksi kutsutaan ajanjaksoa, jolloin kirjoitustaitoa ei vielä tunnettu.<br />
Esihistoriaa tutkitaan arkeologian avulla. Esihistoriallinen aika jaetaan kivikauteen,<br />
pronssikauteen ja rautakauteen. Suomessa esihistoriallinen aika<br />
päättyi noin vuonna 1150 jkr.<br />
Harppuuna on väkäsellinen kärki, jolla on pyydystetty hylkeitä. Harppuuna<br />
on heitetty keihään avulla kohti eläintä. Jään alle sukeltanut eläin on vedetty<br />
ylös harppuunaan kiinnitetystä narusta.<br />
Jääkausi on kylmä ilmastovaihe, joka seuraa aina lämpökautta. Jääkausia on<br />
ollut maapallon historiassa useita. Viimeinen jääkausi alkoi noin 70000<br />
vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Jään ollessa laajimmillaan<br />
koko Pohjois‐Eurooppa oli paksun jäämassan peitossa.<br />
103
Kampakeramiikaksi kutsutaan suurikokoisia, pyöreä‐ tai suippopohjaisia saviastioita,<br />
joiden koko pinta on koristettu hammastetulla, kamman painallusta<br />
muistuttavan jäljen jättävällä leimasimella ja kuopilla. Kampakeraamisia saviastioita<br />
on tehty noin 5000 – 3200 ekr.<br />
Kivikausi on esihistorian ajanjakso, jolloin yleisin työkalujen ja aseiden raaka‐aine<br />
oli kivi. Ennen jääkautta Suomesta tunnetaan ihmistoiminnan jälkiä vanhemmalta<br />
kivikaudelta noin 100 000 vuoden takaa Kristiinankaupungin Susiluolasta.<br />
Jääkauden jälkeinen kivikausi kesti Suomessa noin 8600 – 1800 ekr.<br />
Meripihka on muinaisten havupuiden kivettynyttä pihkaa, jota esiintyy Itämeren<br />
alueella, Baltian ja entisen Itä‐Preussin rannikolla. Sieltä sitä on tuotu<br />
Suomeen varsinkin kivikaudella. Meripihkakoruja on annettu hautalahjoina<br />
vainajille. Meripihkaa kutsutaan kivikauden kullaksi, ja se on ollut arvokas<br />
ja tärkeä vaihtokauppatavara.<br />
Nuorakeramiikaksi kutsutaan pieni‐ tai keskikokoisia, tasapohjaisia saviastioita,<br />
joiden suuosa on koristettu nuorapainanteilla tai viivakoristeilla. Nuorakeraamisia<br />
saviastioita on valmistanut ja käyttänyt tänne noin 3000 ekr. saapunut<br />
vasarakirveskansa.<br />
Pii on punertava tai harmahtava kivilaji, jota on tuotu tänne kivikaudella<br />
etenkin nykyisen Venäjän alueelta, Volga‐joen seuduilta. Pii on ollut erityisen<br />
haluttua nuolenkärkien ja keihäänkärkien raaka-ainetta kampakeramiikkaa<br />
käyttäneen väestön keskuudessa. Hyvin hienojakoisena kivilajina<br />
sitä on ollut helppo muotoilla iskemällä.<br />
Pronssikausi on esihistorian ajanjakso, jolloin pronssia alettiin käyttää työkalujen<br />
ja aseiden raaka‐aineena. Pronssi on tinan ja kuparin seos. Koska tinaa<br />
saatiin niinkin kaukaa kuin Brittein saarilta ja kuparia vieläkin kauempaa,<br />
itäisen Välimeren alueelta, pronssi oli Pohjoismaissa erittäin kallista. Pronssikaudeksi<br />
kutsutaan Suomessa ajanjaksoa noin 1800 – 500 ekr.<br />
104
Punamulta on rautapitoisesta suomaasta polttamalla saatua väriainetta. Kivikaudella<br />
vainaja saatettiin peittää hautauksen yhteydessä kokonaan tai osittain<br />
punamullalla. Myös kalliomaalausten väriaine on tehty punamullasta.<br />
Rautakausi on esihistorian ajanjakso, jolloin rautaa alettiin käyttää työkalujen<br />
ja aseiden raaka‐aineena. Suomessa esiintyy rautapitoista järvi‐ ja suomalmia,<br />
josta täällä opittiin jo noin 300 ekr. valmistamaan rautaa. Rauta ei ollut<br />
yhtä kallista kuin tuontitavara pronssi. Siksi muillakin kuin kaikkein rikkaimmilla<br />
oli varaa hankkia raudasta valmistettuja työkaluja.<br />
Sembramänty on havupuu, jonka neulaset ovat pitemmät ja kävyt suuremmat<br />
kuin tavallisessa männyssä. Lähimmät luonnonvaraiset sembramännyt kasvavat<br />
nykyisellä Venäjällä, Ural‐vuoriston rinteillä.<br />
Kivikaudella Suomeen on levinnyt vaihtokaupan mukana sembramännystä<br />
valmistettuja esineitä kuten Suomen kansallismuseon kokoelmissa oleva hirvenpääkoristeinen<br />
puulusikka.<br />
Vasarakirveiksi kutsutaan reiällisiä kivikirveitä, joissa on ollut puinen varsi ja<br />
joiden kanta on ollut vasaramaisesti muotoiltu. Vasarakirveskansalla oli tällaisia<br />
kirveitä Suomeen muuttaessaan. Vasarakirveet olivat aseita ja arvonmerkkejä.<br />
purhonen, paula & miettinen, tiina. Elämää kivikauden suomessa. Museovirasto.<br />
Gummeruksen Kirjapaino Oy. Jyväskylä 2006. isbn 951–616–156–1. Sivut 30–31.<br />
Kuvitus Tiina Miettinen.<br />
lisää tietoja kivikaudesta:<br />
Museoviraston www-sivut osoitteessa www.nba.<strong>fi</strong><br />
Suomen kansallismuseon esihistorian opetuspaketti<br />
www.nba.<strong>fi</strong> / fl / skm > opetus_esihistoria<br />
105
Change language