Koulun pieni kulttuurikirja - Opetushallitus
Koulun pieni kulttuurikirja - Opetushallitus
Koulun pieni kulttuurikirja - Opetushallitus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KOULUN<br />
<strong>pieni</strong><br />
KULTTUURIKIRJA<br />
KOULUN JA KULTTUURIN YHTEISTYÖOHJELMA 1998 - 2001
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelmaan<br />
osallistuneet 17 kuntaa:<br />
Hanko<br />
Iisalmi<br />
Imatra<br />
Juuka<br />
Jyväskylä<br />
Karjaa<br />
Karkkila<br />
Kittilä<br />
Lapinlahti<br />
Nakkila<br />
Oulu<br />
Pohja<br />
Pori<br />
Sievi<br />
Tammisaari<br />
Tuusula<br />
Vehmaa<br />
Muita kuntia:<br />
Espoo<br />
Helsinki<br />
Kuopio<br />
Porvoo<br />
Rovaniemi<br />
Savonlinna
KOULUN<br />
<strong>pieni</strong><br />
KULTTUURIKIRJA<br />
<strong>Koulun</strong> pienen <strong>kulttuurikirja</strong>n<br />
tavoitteena on innostaa kehittämään<br />
kouluista kulttuurikeskuksia,<br />
joissa taidekasvatuksella on<br />
vankka sija ja joissa taideaineet,<br />
muut oppiaineet ja kulttuurielämä<br />
kohtaavat koulun arkipäivässä.<br />
Kirjaan on kerätty joitakin <strong>Koulun</strong><br />
ja kulttuurin yhteistyöohjelman<br />
kunnissa hyväksi havaittuja malleja<br />
muidenkin käytettäväksi.<br />
<strong>Opetushallitus</strong>/kirjasto<br />
(Hakaniemenkatu 2)<br />
PL 380<br />
00531 Helsinki<br />
Puhelin (09) 774 775<br />
Faksi (09) 7747 7865<br />
www.oph.fi/julkaisut
<strong>Koulun</strong> <strong>pieni</strong> <strong>kulttuurikirja</strong><br />
Toimittanut Inari Grönholm<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelma 1998 - 2001
© <strong>Opetushallitus</strong>, Suomen Kuntaliitto ja tekijät<br />
Graafinen suunnittelu: GRIDSYSTEMS<br />
ISBN 952-13-1564-4<br />
Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2002<br />
Kirja on luettavissa Opetushallituksen<br />
Internet-sivuilla osoitteessa: www.oph.fi/ julkaisut<br />
2
Sisällys<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelmaan osallistuneet kunnat<br />
Muita taide- ja kulttuurikasvatusta kehittäneitä kuntia<br />
Koulu taiteen ja kulttuurin kohtauspaikkana Aslak Lindström ...................................5<br />
Koulu evästää elämää varten Anneli Kangasvieri ............................... 9<br />
<strong>Koulun</strong> pienen <strong>kulttuurikirja</strong>n lukuopas Inari Grönholm ..................................14<br />
LASTEN JA NUORTEN TAIDE- JA<br />
KULTTUURIKASVATUS KUNNASSA 16<br />
ALUKSI<br />
Johdanto<br />
Osa 1<br />
Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteita ....................................................................17<br />
Kunnan taide- ja kulttuurikasvatuksen vahvistaminen .................................................17<br />
Taide- ja kulttuurityön järjestäminen kunnan koululaitoksessa ....................................18<br />
Kunnan kulttuurikasvatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviä<br />
<strong>Koulun</strong> kulttuurikasvatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviä<br />
Rahoitus .....................................................................................................................19<br />
Seutukunta voimavarana .............................................................................................20<br />
Vanhemmat, huoltajat ja paikallisyhdistykset voimavarana ..........................................20<br />
Paikallisuus voimavarana .............................................................................................21<br />
Ison kaupungin malli<br />
Pienen kunnan malli<br />
Yliopistokaupungin malli<br />
Kuntaverkosto mallina<br />
Pohjoiskarjalainen kunta<br />
Eteläkarjalainen kaupunki<br />
Porvoon malli<br />
<strong>Koulun</strong> taide- ja kulttuuritoiminnan rahoittaminen ....................................................28<br />
KOULUN, KULTTUURILAITOSTEN JA<br />
ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ 29<br />
Osa 2<br />
Hyviä malleja ..............................................................................................................29<br />
Kulttuurikortti Helsingin kaupungissa<br />
Kulttuurikurssi kulttuurikortin käytön tukena<br />
K9-kortti Kuopion kaupungissa<br />
Kirjasto ja koulu yhteistyössä sekä kirjallisuusdiplomi<br />
Kirjasto ja sanataide – taiteen perusopetus<br />
Museo, perinneopetus ja koulu<br />
Orkesteri, musiikkioppilaitos ja koulu yhteistyössä<br />
Teatteri ja koulu yhteistyössä<br />
Elokuva ja koulu<br />
Taiteen perusopetus ja koulu<br />
Taiteilija koulussa - Langan tie<br />
Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö<br />
3
Elinkeinoelämän ja koulun yhteistyö<br />
Paikallislehdet, radio ja televisio koulun tukena<br />
Kummitoiminta koulun tukena<br />
Osa 3<br />
OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN 51<br />
Lapinlahden lukion malli ..................................................................................... 51<br />
Kittilän kunnan malli .......................................................................................... 51<br />
Lukiodiplomit ..................................................................................................... 54<br />
Taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyö .................................................. 54<br />
Platonin Akatemia<br />
Kaunista matematiikkaa – oppiaineiden integrointia<br />
Etsi, näe ja löydä kadonnut kaupunki, kaupunkihistorian<br />
oppikurssi kouluille<br />
Taiteen parantava voima ...................................................................................... 58<br />
Porin kaupungin Talli-projekti<br />
Porin kaupungin Romani-projekti<br />
Kulttuurien välisyys koulussa ............................................................................... 60<br />
Taikomo – monikulttuurinen projekti Helsingissä<br />
Comenius – Euroopan Unionin ohjelma kouluille<br />
Opiskelijat toteuttavat kansainvälistä yhteistyötä<br />
Kerho- ja leiritoiminta kunnassa ja koulussa ........................................................ 61<br />
Hangon malli<br />
Porin malli<br />
Nakkilan malli<br />
<strong>Koulun</strong> kerhokeskus – koulutyön tuki ry.<br />
Tutkiva oppiminen .............................................................................................. 65<br />
Osa 4<br />
OPETTAJIEN KOULUTTAMINEN 66<br />
Esimerkkejä Imatralta ja Jyväskylästä ................................................................... 66<br />
Opetushallituksen järjestämä koulutus ................................................................ 66<br />
Osa 5<br />
Osa 6<br />
SAMMANDRAG PÅ SVENSKA 67<br />
Inari Grönholm och Mikael von Nandelstadh<br />
Tips för kultur i skolan<br />
Karis 1918<br />
Konstnärer på Espis<br />
HYVÄ TIETÄÄ – BRA ATT VETA 70<br />
Sanastoa ............................................................................................................... 70<br />
Yhteystietoja ........................................................................................................ 71<br />
Rahoituslähteitä ................................................................................................... 73<br />
Kirjallisuutta ........................................................................................................ 73<br />
4
Koulu taiteen- ja kulttuurin<br />
kohtauspaikkana<br />
ALUKSI<br />
Aslak Lindström<br />
Tunnettu suomalainen kuvataiteilija Outi Heiskanen vieraili Vehmaalla<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa. Kunnan loppuraportissa<br />
siteerataan Outi Heiskasen sanoja Taiteeni on lähtöisin<br />
sydämen lastenkamarista. Kuvataiteilija osui oikeaan. Ei vain taide<br />
vaan myös kulttuuri on kotoisin sydämen lastenkamarista, paikasta,<br />
missä on tilaa kasvulle, oman minuuden etsimiselle ja haparoiville<br />
kysymyksille ihmisenä olemisesta. Tietoinen mielikuvituksen kehittäminen<br />
auttaa lasta ja nuorta kasvamaan empaattiseksi ja yhteistyökykyiseksi<br />
aikuiseksi. Taide ja oma taiteellinen toiminta lisäävät<br />
iloa, mielihyvää ja virkistystä elämässä sekä tuovat lohtua.<br />
Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tehtävänä on antaa<br />
jokaiselle kansalaiselle perussivistys ja kulttuurinen identiteetti.<br />
Tässä taideaineilla on tärkeä tehtävä. On kuitenkin muistettava, että<br />
taidekasvatuksen vaikutukset eivät ole heti nähtävissä vaan vasta<br />
ajan mittaan.<br />
Nykyisen tietämyksen<br />
mukaan jo luolissa<br />
eläneet esi-isämme<br />
ovat pyrkineet esteettisiin<br />
tekoihin.<br />
Taide on siis ollut osa<br />
jokapäiväistä elämää.<br />
Filosofi Esa Saarinen<br />
puhuu arjen koreudesta.<br />
Nykytaide on vuoropuhelua<br />
johon me kaikki<br />
voimme osallistua.<br />
Valistuksen ajasta lähtien tiede ja taide on erotettu toisistaan. Nyt<br />
uudella vuosituhannella on kuitenkin nähtävissä pyrkimystä tieteen<br />
ja taiteen vuoropuheluun. <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa<br />
yhtenä keskeisenä tavoitteena oli taideaineiden ja muiden<br />
oppiaineiden yhteistyö. Tämä on mahdollista silloin, kun oppilaat<br />
saavat hyvää opetusta sekä taiteessa että tieteessä ja heille kasvaa<br />
ymmärrys taiteen ja tieteen sisäisistä rakenteista.<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelman osana oli kulttuuriperinnön<br />
opetusta sekä museoiden ja koulujen yhteistyötä tukeva Suomen<br />
Tammi -projekti, joka jatkuu vielä vuoteen 2004 Suomen<br />
Tammi+ -hankkeena. Siinä yhteistyökumppaneina ovat <strong>Opetushallitus</strong>,<br />
Museovirasto ja uutena osapuolena ympäristöministeriö. Projektin<br />
tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kulttuuriidentiteettiä,<br />
tuntemusta omasta ja vieraista kulttuureista.<br />
5
Jo käynnissä olevan Suomen Tammi+ -hankkeen lisäksi on suunnitteilla<br />
uusi kärkihanke Kulttuurin ja luovuuden kehittämisohjelma.<br />
Se on jatkoa <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelmalle ja jatkuu vuoteen<br />
2005.<br />
Yleissivistävän koulun opetussuunnitelmien uudistamistyö on käynnissä.<br />
Opetussuunnitelmatyössä on otettava huomioon valtioneuvoston<br />
kulttuuripoliittiset kannanotot. Näitä ovat Arkkitehtuuripoliittinen<br />
ohjelma, Muotoilupoliittinen ohjelma, Rakennusperintöstrategia<br />
sekä Lastenelokuvan kehittämisohjelma. Lisäksi ovat valmistuneet<br />
Ehdotus valtioneuvostolle taide- ja taiteilijapoliittiseksi<br />
ohjelmaksi ja Taiteen keskustoimikunnan ehdotus opetusministeriölle<br />
lasten kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi sekä muistio valtioneuvostolle<br />
lasten kulttuurikeskusten verkosta Taikalyhty. Näissä kaikissa<br />
asiakirjoissa velvoitetaan koulu vahvistamaan ja monipuolistamaan<br />
taide- ja kulttuurikasvatustaan.<br />
Kirjoittaja on Opetushallituksen<br />
yleissivistävän<br />
linjan ylijohtaja.<br />
<strong>Koulun</strong> pienen <strong>kulttuurikirja</strong>n tavoitteena on antaa välineitä ja<br />
innostaa kehittämään kouluista kulttuurikeskuksia, joissa taidekasvatuksella<br />
on vankka sija ja joissa taideaineet, muut oppiaineet ja<br />
kulttuurielämä kohtaavat koulun arkipäivässä. Kirjaan on kerätty<br />
joitakin kunnissa hyväksi havaittuja malleja muidenkin käytettäväksi.<br />
Skolan som träffpunkt för konst och<br />
kultur<br />
Aslak Lindström<br />
Den kända finländska konstnären Outi Heiskanen besökte Vehmaa<br />
i samband med samarbetsprogrammet Skola och kultur. I kommunens<br />
slutrapport citeras Outi Heiskanen som sade, att konsten<br />
uppstår i hjärtats barnkammare. Bildkonstnären hade helt rätt. Inte<br />
bara konsten, också kulturen har sitt ursprung i hjärtats barnkammare,<br />
ett ställe där det finns rum att utvecklas, söka sitt jag, möjligheter<br />
att ställa trevande frågor om människans varande. Att medvetet<br />
utveckla sin fantasi hjälper barn och unga att utvecklas till<br />
6
empatiska och samarbetskunniga vuxna. Konst och konstnärlig<br />
verksamhet ger glädje, välbehag och förströelse men också tröst i<br />
livet.<br />
Till den allmänbildande utbildningen och yrkesutbildningen hör att<br />
ge varje människa en grundbildning och en kulturell identitet. Här<br />
har samtliga konstämnen en viktig uppgift. Det bör emellertid hållas<br />
i minnet att konstfostrans effekter inte genast syns utan att det<br />
kräver en längre tid.<br />
Allt sedan upplysningstiden har vetenskap och konst skiljts åt. I dag,<br />
i det nya årtusendet, märks dock en strävan till dialog mellan de<br />
två. Ett centralt mål i samarbetsprogrammet Skola och kultur var en<br />
dialog mellan konstämnena och övriga läroämnen. Detta är möjligt<br />
när eleverna får bra undervisning i både konst och vetenskap och<br />
de börjar inse konstens och vetenskapens inre egenskaper.<br />
Enligt vad vi vet i<br />
dag strävade emellertid<br />
redan grottmänniskan<br />
efter estetisk<br />
verksamhet.<br />
Konsten har med<br />
andra ord varit en del<br />
av det dagliga livet.<br />
Filosofen Esa Saarinen<br />
talar i dag om<br />
vardagens skönhet.<br />
Vår tids konst är en<br />
dialog som vi alla kan<br />
delta i.<br />
Undervisningen i kulturarvet samt Den finska eken -projektet, som<br />
stöder samarbetet mellan skolor och museer, ingick i projektet<br />
Skola och kultur. Den finska eken fortsätter ännu till år 2004 som<br />
Den finska eken+. Samarbetsparter är här Utbildningsstyrelsen,<br />
Museiverket och miljöministeriet som ny medverkande. Projektets<br />
viktigaste syfte är att stärka elevernas kulturidentitet, deras kännedom<br />
om den egna kulturen och om främmande kulturer.<br />
Utöver Den finska eken+, som pågår, planeras ett nytt spetsprojekt<br />
Kultur och kreativitet. Det är en fortsättning på samarbetsprojektet<br />
Skola och kultur och pågår till år 2005.<br />
Förnyandet av den allmänbildande skolans läroplaner pågår. I arbetet<br />
måste statsrådets kulturpolitiska ställningstaganden beaktas:<br />
Statsrådets arkitekturpolitiska program, Statsrådets beslut om Finlands<br />
designpolitik, en strategi för byggnadsarvet och ett program<br />
för utveckling av barnfilm. Vidare finns ett förslag till statsrådet gällanden<br />
ett konst- och konstnärspolitiskt program och Centralkommissionens<br />
för konst förslag till kulturpolitiskt program för barn<br />
till undervisningsministeriet. I dessa dokument åläggs skolan att<br />
stärka sin konst- och kulturfostran och göra den mångsidigare.<br />
7
Aslak Lindström är<br />
överdirektör i linjen<br />
för allmänbildande<br />
utbildning vid<br />
Undervisningsstyrelsen.<br />
Syftet med denna skrift är att ge tips och entusiasmera till utvecklande<br />
av skolorna så att de blir kulturcentra där kulturfostran har<br />
sin givna plats och där konstämnen, andra läroämnen och kulturlivet<br />
möts i vardagen. I boken har samlats modeller som befunnits<br />
goda och kan utnyttjas av andra.<br />
I slutet av boken finns ett sammandrag på svenska.<br />
8
Koulu evästää elämää varten<br />
Anneli Kangasvieri<br />
Suomalaisen koulutusjärjestelmän kansallinen sivistystehtävä jatkuu<br />
2000-luvulla uusien haasteiden keskellä. Elämässä tarpeellisten<br />
tietojen ja taitojen lisäksi koulun tehtävänä on kasvattaa oppilaita<br />
ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi.<br />
<strong>Koulun</strong> tehtävät ja merkitys eivät jää pelkästään koulualueen sisälle.<br />
Lukuisat käytännön esimerkit <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelman<br />
pilottikunnissa vuosina 1998 – 2001 ilmentävät oivalla tavalla<br />
koulun ja sen ympäristön välitöntä merkitystä toisilleen.<br />
Tieto ja osaaminen antavat yksilölle mahdollisuuden hyvään, henkisesti<br />
rikkaaseen elämään. Tekninen tietotaito ei yksin riitä, vaan<br />
jokainen yksilö tarvitsee luovuutta, vahvan eettisen selkänojan, sosiaalisia<br />
taitoja ja esteettistä tajua nähdä, kokea ja tuntea. Oman<br />
aikamme mielikuva- ja suoritusyhteiskunnassa on aikaisempaa tärkeämpää<br />
tarjota jokaiselle ihmiselle pysyvät sivistykselliset valmiudet<br />
osallistua inhimilliseen toimintaan, arvioida tietoa ja vaikuttaa<br />
oman elämänsä kulkuun. <strong>Koulun</strong> kulttuurikasvatus on avainasemassa.<br />
Vahva kansallinen identiteetti avaa väylän kansainvälisyyteen. Koululaitos<br />
on siirtänyt kansallisen kulttuurimme perintöä aina seuraaville<br />
sukupolville. Oman kansallisen kulttuurin, kielen ja historian<br />
tuntemus antaa valmiuksia elää monikulttuurisessa maailmassa.<br />
Yksi suurimpia haasteita niin nyt kuin tulevaisuudessakin on se,<br />
miten yhteiskunnallinen eheys ja etninen ja kulttuurinen moninaisuus<br />
pystytään yhdistämään siten, että molemmat pääsevät kukoistamaan,<br />
ja miten kulttuurinen moninaisuus voidaan omaksua niin,<br />
ettei synny kulttuurien välistä yhteentörmäystä, vaan pikemminkin<br />
harmoniaa, yhteiseloa ja innovaatioita. Sivistynyt ihminen pystyy<br />
kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään muita<br />
kulttuureja. Kulttuuriseen moninaisuuteen kasvattamisessa koululla<br />
on siten merkittävä tehtävä.<br />
Erilaiset kulttuuri- ja taidelaitokset muodostavat omilla aloillaan<br />
Suomessa ainutlaatuisen valtakunnallisen verkoston. Teattereiden,<br />
orkestereiden, kirjastojen ja museoiden verkot kattavat varsin hyvin<br />
9
koko Suomen. Kansalaisjärjestöjen, eri yhteisöjen ja yksittäisten<br />
kuntalaisten oma kulttuuritoiminta ja aktiivisuus kulttuurin tekijöinä,<br />
tuottajina ja harrastajina ovat kunnan kulttuuri-ilmapiirin<br />
perusta. Koulu ja opettajat ovat osaamisensa vuoksi usein avainasemassa.<br />
On tärkeää, että kukin lapsi löytää kiinnostuksen kulttuurin<br />
harrastamiseen ja tekemiseen.<br />
Koulu on yhä yhteisön keskus, niin kaupungeissa kuin maaseutukunnissakin.<br />
<strong>Koulun</strong> tehtävä on kasvanut yhteistyössä muiden koulutuskeskusten<br />
ja kulttuurilaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa<br />
perinteistä tietotaidon jakajaa laajemmaksi. Koulujen toimitiloissa<br />
lasten ja aikuisten luovuus tulee esille erilaisissa taide- ja vapaaajan<br />
kerhoissa, ja koulut osallistuvat lähiympäristönsä kulttuurin<br />
yhteistyöprojekteihin. Kulttuurimme kehittyy muutosten ja kohtaamisten<br />
kautta niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin vuorovaikutuksessa.<br />
Koulussa uusi ja vanha, historia ja nykyhetki seurustelevat<br />
keskenään jokaisena koulupäivänä.<br />
Koulutus- ja kulttuuripalvelujen tarjoaminen on vastaisuudessakin<br />
yksi kuntien keskeisimmistä hyvinvointitehtävistä. Paikallistasolla<br />
tarvitaan tavoitteita, uskallusta etsiä uusia tapoja palvelujen tuottamiseksi<br />
ja tahtoa ylittää toimintaa mahdollisesti rajoittavat hallintorajat.<br />
Vapaus suunnitella koulutyötä paikallisesti antaa mahdollisuuksia<br />
yhteistyöprojekteihin oman alueen kulttuurilaitosten ja taiteilijoiden<br />
kanssa. Omaa toimintaa tulee arvioida kaikessa rauhassa,<br />
ja hyvät käytänteet ja yhteistyöverkostot pitää säilyttää. Ne toimivat<br />
erinomaisina malleina muille kouluille ja yhteisöille.<br />
Kaupunkikulttuurin tunnusmerkkinä pidetään kulttuuripalveluiden<br />
monipuolisuutta. Tärkeää on löytää keinoja kulttuuripalveluiden<br />
saatavuuteen myös haja-asutusalueilla. Tiivis yhteistyö kuntien ja<br />
kolmannen sektorin toimijoiden kesken on paikallisessa kulttuuritoiminnassa<br />
erittäin keskeistä. <strong>Koulun</strong> ja kulttuuritoimen yhteishankkeet<br />
ovat tärkeitä. Erilaisilla huomionosoituksilla, palkinnoilla,<br />
kilpailuilla ja hankemäärärahoilla voidaan kiinnittää huomiota kulttuuritoimintaan<br />
ja virittää siihen kohdistuvia odotuksia.<br />
Kirjoittaja on opetusja<br />
kulttuuriyksikön<br />
päällikkö Suomen<br />
kuntaliitossa.<br />
Non scolae sed vitae discimus on vanha, mutta aina ajankohtainen<br />
koulutuksen ohjenuora. Elämänkoulu jatkuu tutkintojenkin jälkeen,<br />
mutta matkaa on helpompi tehdä, kun evästyksenä on ravinteikas<br />
annos sivistystä. Kulttuuristamme voi jokainen löytää omalle identi-<br />
10
teetilleen tärkeitä sisältöjä sekä ajattomia ja monipuolisia virikkeitä.<br />
<strong>Koulun</strong> ja sen kulttuuritoiminnan evästyksillä rakennetaan tulevaisuutta.<br />
Skolan ger vägkost för livet<br />
Anneli Kangasvieri<br />
Det finländska skolsystemet står mitt uppe i nya utmaningar på<br />
2000-talet. Skolans uppgift är inte bara att ge kunskaper och färdigheter<br />
som är nödvändiga i livet utan att också fostra eleverna<br />
till humana och etiskt ansvarskännande samhällsmedlemmar. Skolans<br />
uppgifter och betydelse når också utanför skolområdet. Många<br />
praktiska exempel i pilotkommunerna i Skola och Kultur-projektet<br />
under åren 1998–2001 visar på ett utomordentligt sätt på skolans<br />
och miljöns ömsesidiga direkta betydelse.<br />
Kunskaper och kunnande bäddar för ett gott och rikt liv för individen.<br />
Tekniskt kunnande är inte nog, varje individ behöver kreativitet,<br />
ett starkt etiskt fundament, sociala färdigheter och en estetisk<br />
medvetenhet som hjälper honom eller henne att se, erfara och<br />
känna. I vår tids trend- och prestationssamhälle är det viktigare<br />
än tidigare att erbjuda varje människa tillfälle att uppnå bestående<br />
bildningskompetens och att ge henne beredskap att delta i mänsklig<br />
verksamhet, kritiskt bedöma information och påverka sitt eget<br />
liv. Skolans kulturfostran är här i nyckelställning.<br />
En stark nationell identitet öppnar vägen till internationalism. Av<br />
tradition är det alltid skolinstitutionen som gett vårt nationella kulturarv<br />
vidare till följande generation. Kännedom om landets nationella<br />
kultur, språk och historia ger beredskap för ett liv i en mångkulturell<br />
värld. En av våra största utmaningar såväl nu som i framtiden<br />
är hur vi ska kunna motverka splittring av samhället och samtidigt<br />
respektera den kulturella mångfalden så att både det gamla<br />
och det nya kan blomstra. Med andra ord gäller det att omfatta den<br />
kulturella mångfalden så att kulturkrockar undviks och harmoni,<br />
samlevnad och innovationer uppstår mellan kulturerna. En bildad<br />
11
människa kan kommunicera med olika människor och förstå andra<br />
kulturer. Fostran till kulturell mångfald är därmed en väsentlig uppgift<br />
för skolan.<br />
Olika kultur- och konstinstitutioner bildar ett unikt, riksomfattande<br />
nätverk inom sina egna områden i Finland. Det finns vältäckande<br />
teater-, orkester-, biblioteks- och museinät i landet. Basen för den<br />
enskilda kommunens kulturella klimat utgörs av den kulturverksamhet<br />
och aktivitet som kulturaktörer, kulturproducenter och kulturutövare<br />
står för dels inom ramen för medborgarorganisationer, sammanslutningar<br />
och grupper, dels som enskilda kommuninvånare.<br />
Skolan och lärarna spelar ofta en nyckelroll genom sitt kunnande.<br />
Det är viktigt att varje barn har kulturella intressen.<br />
Skolan är alltjämt byns hjärta både i städerna och på landet. Skolans<br />
roll har vidgats i samarbetet med andra utbildningscentrer, kulturinstitutioner<br />
och näringslivet till att bli något mer än den traditionella<br />
rollen som kunskapsspridare. Inom skolornas väggar kommer<br />
barnens och de vuxnas kreativitet fram i olika konst- och fritidsklubbar,<br />
och skolorna är med i kulturella samarbetsprojekt i närmiljön.<br />
Vår kultur utvecklas via förändringar och möten i såväl nationell<br />
som internationell växelverkan. I skolan lever nytt och gammalt,<br />
historia och nutid sida vid sida varje skoldag.<br />
Att erbjuda utbildnings- och kulturtjänster är också fragment en av<br />
de viktigaste välfärdsuppgifterna för alla kommuner. På det lokala<br />
planet behövs mål och djärvhet att ta fram nya produktionssätt<br />
för denna service och omdöme att vid behov överskrida begränsande<br />
sektorgränser. Friheten att planera skolarbetet på lokal nivå<br />
möjliggör samarbetsprojekt med kulturinstitutioner och konstnärer<br />
inom det egna området. Den egna verksamheten bör utvärderas i<br />
lugn och ro och god praxis och värdefulla samarbetsnätverk bör få<br />
kvarstå. De kan tjäna som utomordentliga modeller för andra skolor<br />
och sammanslutningar.<br />
Att kulturtjänsterna är mångsidiga anses känneteckna stadskulturen.<br />
Men man måste hitta utvägar för att kulturtjänsterna ska bli mer tillgängliga<br />
också i glesbygden. Inom den lokala kulturverksamheten<br />
är det mycket viktigt med ett intimt samarbete mellan aktörerna i<br />
kommunen och tredje sektorn. Projekt som är gemensamma för<br />
skolan och kulturväsendet är av största vikt. Genom olika bevis på<br />
12
uppskattning, pris, tävlingar och projektanslag kan man fästa uppmärksamhet<br />
vid kulturverksamheten och framkalla förväntningar<br />
på den.<br />
Non scolae sed vitae discimus är ett gammalt, men alltid lika aktuellt<br />
rättesnöre i utbildningen. Livets skola fortsätter också efter examina,<br />
men det är lättare att färdas om man försetts med en näringsrik<br />
portion bildning. Var och en kan finna innehåll och tidlösa och<br />
mångsidiga impulser som är viktiga för den egna identiteten i vår<br />
kultur. Med den vägkost som skolan och dess kulturverksamhet ger<br />
bygger vi framtiden.<br />
Anneli Kangasvieri är<br />
chef för bildningsväsendet<br />
vid Finlands<br />
Kommunförbund.<br />
13
Johdanto<br />
<strong>Koulun</strong> pienen <strong>kulttuurikirja</strong>n lukuopas<br />
Inari Grönholm<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelma (KOKU) käynnistyi osana valtioneuvoston<br />
vuosien 1995 – 2000 kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelmassa<br />
ilmaistiin poliittinen tahto edistää taide- ja kulttuurikasvatusta<br />
koulussa.<br />
Ohjelman toteuttamiseen valittiin 17 kuntaa eri puolilta Suomea.<br />
Yhteistyö kuntien ja Opetushallituksen välillä käynnistyi aloitusseminaarissa<br />
keväällä 1998. Kummeina toimivat Opetushallituksen<br />
virkamiehet. Yhteistyöohjelma on nyt päättynyt. Raportti <strong>Koulun</strong> ja<br />
kulttuurin yhteistyöohjelma Raportti 2001 valmistui loppusyksystä<br />
2001. Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen.<br />
<strong>Koulun</strong> <strong>pieni</strong> <strong>kulttuurikirja</strong> käsittelee KOKU-hankkeen kokemuksia<br />
ja ohjelman aikana kehitettyjä hyviä käytänteitä. Ne on kerätty kuntien<br />
raporteista. Lisäksi kirjaan on valittu myös Espoossa, Helsingissä,<br />
Kuopiossa, Porvoossa ja Rovaniemellä kehitettyjä innostavia<br />
toimintamalleja.<br />
Kirja jakautuu kuuteen osioon. Ensimmäisessä osiossa esitellään<br />
erilaisten kuntien ratkaisuja taide- ja kulttuurikasvatuksen organisoimisesta.<br />
Asukasluvultaan kunnat ovat varsin erikokoisia, suurimmassa<br />
on noin 120 000 ja <strong>pieni</strong>mmässä noin 2 500 asukasta. Myös<br />
kuntien pinta-aloissa on eroja. Monet <strong>kulttuurikirja</strong>ssa esitellyt toimintamallit<br />
osoittavat, että kunnat ovat löytäneet paikallisuutensa<br />
ja omaleimaisuutensa voimavarat.<br />
Toisessa osiossa esitellään koulun ja kulttuurilaitosten yhteistyömalleja.<br />
Esimerkkeinä ovat museoyhteistyö sekä yhteistyö kirjastojen,<br />
orkestereiden ja teattereiden kanssa. Lisäksi osiossa kerrotaan<br />
yhteistyöstä taiteilijoiden ja taiteen perusopetusta antavien<br />
tahojen kanssa. Esimerkkinä elinkeinoelämän ja koulun yhteistyöstä<br />
on Designmuseon, Fiskars Consumer-yhtiön ja koulujen yhteinen<br />
monivuotinen hanke. Paikallislehdet ja radio ovat kertoneet kun-<br />
14
tien hankkeista ja antaneet tilaa oppilaiden omille kirjoituksille ja<br />
radio-ohjelmille. Koulujen ja median yhteistyömalli on kuitenkin<br />
monissa kunnissa vasta alullaan.<br />
Kolmannessa osiossa paneudutaan opetussuunnitelmien kehittämiseen.<br />
Opetussuunnitelmat ovat tärkein kunnan ja koulun taideja<br />
kulttuurikasvatuksen työväline. Niissä rakennetaan asteittain etenevä<br />
kokonaisuus päiväkodista lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin.<br />
Kokonaisnäkemyksen syntymiseksi kuntien tulisi erityisesti<br />
tukea eri kouluasteilla työskentelevien opettajien yhteistyötä opetussuunnitelmien<br />
laadinnassa. <strong>Koulun</strong> kasvatustyötä tukevat taideja<br />
kulttuurikerhot, leirit ja yhteistyö huoltajien kanssa. Opetussuunnitelmatyöstä<br />
on kolme esimerkkiä, Keski-Uudellamaalla vuosittain<br />
toteutuva Platonin Akatemia ja Espoon kaupungin taidegallerian<br />
Otson yhteistyö koulujen kanssa ovat esimerkkejä oppiaineiden<br />
integroinnista. Kolmannessa esimerkissä esitellään Kittilän kunnan<br />
kyläkoulujen opetussuunnitelmatyön tukemiseen kehitettyä mallia.<br />
Tässä osiossa selvitetään myös lukiodiplomien kehittämistä osana<br />
KOKU-hanketta.<br />
Kirja on rakennettu<br />
niin, että lukemalla<br />
reunimmaiset palstat<br />
lukija saa kuvan sisällöstä.<br />
Kuvat ja kaaviot antavat<br />
lisätietoa, jota varsinainen<br />
teksti syventää.<br />
Neljännessä osiossa pureudutaan opettajien taide- ja kulttuurikasvatusta<br />
tukevaan koulutukseen. Kunnissa järjestettiin kulttuurivesopäiviä.<br />
Opettajat osallistuivat Opetushallituksen järjestämään<br />
maksuttomaan opintoviikkokoulutukseen. Läänintaiteilija koulutti<br />
Imatralla opettajia ja vieraili kouluissa. Opettajien täydennyskoulutuksessa<br />
on suotavaa tehostaa läänin taidetoimikuntien ja lääninhallitusten<br />
yhteistyötä kuntien kanssa.<br />
<strong>Koulun</strong> pienessä <strong>kulttuurikirja</strong>ssa on myös ruotsinkielinen yhteenveto<br />
ja kertomus Karis 1918 kirjan synnystä opiskelijatyönä.<br />
Lopuksi kirjaan on lisätty muutamia taide- ja kulttuurikasvatuksen<br />
kannalta hyödyllisiä yhteystietoja ja lyhyt sanasto.<br />
Uutena haasteena on vakiinnuttaa mukana olleissa 17 kunnassa<br />
hyviksi koetut toimintamallit koulujen arkipäivään. <strong>Koulun</strong> pienen<br />
<strong>kulttuurikirja</strong>n ensisijainen tehtävä on tukea myös muiden kuin<br />
KOKU-kuntien taide- ja kulttuurikasvatusta. Koulu on paikka, jossa<br />
kaikilla lapsilla ja nuorilla on tasavertaiset mahdollisuudet päästä<br />
taiteen ja kulttuurin piiriin.<br />
Kirjoittaja on ylitarkastaja<br />
Opetushallituksen<br />
yleissivistävällä<br />
linjalla.<br />
15
Osa 1<br />
LASTEN JA NUORTEN TAIDE- JA<br />
KULTTUURIKASVATUS KUNNASSA<br />
<strong>Koulun</strong> taidekasvatus<br />
tavoittaa kaikki lapset<br />
ja nuoret.<br />
Koulu tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, siksi se on keskeisellä sijalla<br />
taide- ja kulttuurikasvatuksessa. Koulu ei voi kuitenkaan toimia<br />
yksin. Koulu tarvitsee yhteistyökumppaneita taidemaailmasta; taiteilijoita<br />
ja kulttuurilaitoksia. Myös kunnan tuki taide- ja kulttuurikasvatuksen<br />
järjestämisessä monipuoliseksi, koulun arkipäivässä läsnä<br />
olevaksi ja oppilaita kiinnostavaksi on keskeistä.<br />
Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteita<br />
Tavoitteena on<br />
• antaa eväät hyvään elämään. Se on väline lapsen ja nuoren<br />
itsetuntemuksen kasvuun, oman ainutlaatuisuuden kokemiseen<br />
ja kykyyn kohdata muita.<br />
• kehittää eettis-esteettistä lukutaitoa.<br />
• vahvistaa oman kulttuurin tuntemusta ja auttaa ymmärtämään<br />
kulttuurien moninaisuutta.<br />
• kehittää kykyä käyttää kulttuuripalveluja sekä iloita ja nauttia<br />
taiteesta.<br />
Taide- ja<br />
kulttuurikasvatuksen<br />
tavoitteena on antaa<br />
eväät hyvään<br />
elämään. Se on<br />
väline lapsen ja<br />
nuoren itsetuntemuksen<br />
kasvuun, oman<br />
ainutlaatuisuuden<br />
kokemiseen ja kykyyn<br />
kohdata muita.<br />
Lapsi ja nuori etsii vastauksia kysymyksiin<br />
• minkälainen minä olen?<br />
• minkälainen ympärilläni oleva maailma on?<br />
• mikä on elämäni tarkoitus?<br />
• kelpaanko minä?<br />
Ihmiskunta on kautta aikojen etsinyt vastauksia elämän suuriin kysymyksiin taiteesta<br />
ja taiteellisesta toiminnasta.<br />
Kunnan taide- ja kulttuurikasvatuksen vahvistaminen<br />
Kunnan eri hallintokuntien yhteistyötä koulun taidekasvatuksen<br />
vahvistamiseksi on pidetty tärkeänä voimavarana <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin<br />
yhteistyöohjelmassa.<br />
16
Jyväskylän Käsitykoulun<br />
oppilaat huovuttavat<br />
villaa.<br />
Kulttuurikasvatuksen jatkuvuuden takaamiseksi on suositeltavaa<br />
laatia lapsia ja nuoria varten taide- ja kulttuurikasvatuksen ohjelma<br />
osaksi kunnan lapsipoliittista ohjelmaa. Henkilöstön vaihtuminen<br />
ja asiantuntijoiden muuttaminen pois paikkakunnalta saattaa tyrehdyttää<br />
hyviäkin toimintoja, ellei kunnassa ole määritelty yhteistä<br />
näkemystä kehityksen suunnasta. Seuraavan mallin kaltainen toiminta<br />
on osoittautunut hyväksi. Siinä kunta määrittelee tavoitteet ja<br />
laatii ohjelman ja taide- ja kulttuurikasvatuksen työryhmä laatii vuosiohjelman.<br />
Lisäksi työtä on organisoimassa yksi henkilö kunnassa,<br />
ja jokaisessa koulussa on vielä koulun kulttuurivastaava.<br />
Kunta<br />
• laatii taide- ja kulttuurikasvatuksen ohjelman<br />
• päättää tavoitteista ja sisällöistä<br />
• määrittelee toimijat<br />
• määrittelee kuntakohtaiset painoalueet<br />
• valitsee kohderyhmät<br />
17
Eri koulumuodon<br />
yhteisiä toimia.<br />
• suunnittelee rahoitusmallit ja arvioi tulevat rahoitustarpeet<br />
• tukee taideaineiden opettajien kelpoisuuskoulutusta, mikäli opettajat<br />
eivät täytä kelpoisuusehtoja<br />
• perustaa taideaineisiin koulumuotojen yhteisiä toimia, joissa<br />
opetusvelvollisuuteen kuuluvat oppitunnit kootaan kunnan eri<br />
tahoilta kuten eri oppilaitoksista, taiteen perusopetuksesta,<br />
vapaasta sivistystyöstä tai kulttuurihallinnosta.<br />
Kunta asettaa työryhmän, jossa on taideaineiden opettajia, taiteen<br />
tekijöitä sekä kunnan eri hallintokuntien ja huoltajien edustajia.<br />
Työryhmä<br />
• laatii vuotuisen taide- ja kulttuurikasvatuksen toimintasuunnitelman<br />
• päättää vuositeemasta / teemoista<br />
• valitsee kohderyhmät<br />
• valitsee toimintatavat<br />
• laatii vuosibudjetin.<br />
Taide- ja kulttuurityön järjestäminen kunnan<br />
koululaitoksessa<br />
Useissa kunnissa <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelman ongelmana<br />
oli koordinaation puute ja liian vähäiset henkilöresurssit.<br />
Onkin tarpeellista pohtia, voitaisiinko kuntaan tai seutukuntaan<br />
saada yksi kulttuurikasvatuksesta vastaava henkilö. Seuraavassa esitellään<br />
yhtä ohjelman aikana kehitettyä mallia, jolla kunnan kulttuuritoimen<br />
sekä taide- ja kulttuurilaitosten yhteydenpito kouluihin<br />
organisoitiin:<br />
Kunnan kulttuurikasvatuksesta<br />
vastaavan<br />
henkilön työtehtäviä.<br />
Työtehtäviä ovat esimerkiksi seuraavat:<br />
• yhteydenpito koulujen taide- ja kulttuurikasvatuksesta vastaaviin<br />
• taide- ja kulttuuritapahtumista tiedottaminen<br />
• taide- ja kulttuuritilaisuuksien järjestäminen<br />
• yhteydenpito eri taide- ja kulttuurikasvatusta antaviin tahoihin<br />
• opettajien koulutuksen järjestäminen, koulutusmahdollisuuksien<br />
selvittäminen, koulutustilaisuuksien järjestäminen eri tahojen<br />
kanssa<br />
• budjettiehdotuksen tekeminen.<br />
18
Työtehtäviä ovat esimerkiksi seuraavat:<br />
• taide- ja kulttuuritilaisuuksista tiedottaminen<br />
• taide- ja kulttuuritilaisuuksien valmistelusta vastaaminen<br />
• omassa koulutuksessa saatujen taitojen ja tietojen levittäminen<br />
• kunnan kulttuurikortin käytön organisoiminen koulussa.<br />
<strong>Koulun</strong> kulttuurikasvatuksesta<br />
vastaavan<br />
opettajan työtehtäviä<br />
Rahoitus<br />
Kunnilla on monia malleja taide- ja kulttuurikasvatuksen rahoituksen<br />
järjestämiseksi:<br />
• Rahoitus kerätään useimmiten monista lähteistä, kuten eri hallintokunnista.<br />
Kunnan sisällä tulisi koordinoida toimintaa, niin<br />
että vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja toiminta tavoittaisi mahdollisimman<br />
laajasti lapset ja nuoret.<br />
• Tulosvastuu tulee nähdä ennemminkin oppilaiden elämän laadun<br />
parantumisena kuten kouluviihtyvyytenä ja lasten ja nuorten<br />
hyvinvointina kuin rahassa mitattavina tuloksina.<br />
• Kunnan eri hallintokunnat voivat keskinäisillä sopimuksillaan<br />
antaa korvauksetta tilojaan taide- ja kulttuurikasvatuksen käyttöön.<br />
• Taide- ja kulttuurilaitosten kunnallinen rahoitus sidotaan vastavuoroisuuden<br />
periaatteeseen: koulut saavat taidelaitoksilta asiantuntijuutta<br />
ja tiloja käyttöönsä korvauksetta, laitokset taas rahoitusta<br />
toimintaansa sekä mahdollisuuden kasvattaa taideyleisöä.<br />
• Kehittämistyöhön haetaan rahoitusta paikallisista, valtakunnallisista<br />
ja eurooppalaisista rahoituslähteistä. Paikallisten yritysten<br />
kanssa pyritään solmimaan monivuotisia yhteistyösopimuksia ja<br />
kummitoimintasopimuksia.<br />
Taide- ja kulttuuritoiminnan<br />
rahoitus kootaan<br />
monista lähteistä.<br />
Tulosvastuu oppilaiden<br />
elämänlaadun<br />
parantumisesta.<br />
19
Seutukunta voimavarana<br />
Seutukunnan yhteinen<br />
kulttuurikoordinaattori.<br />
KOKU-hankkeen aikana lähikuntien kanssa tehtävä yhteistyö ei vielä<br />
käynnistynyt, vaikka sitä pidettiinkin tärkeänä. Yhteistyön tavoitteena<br />
nähtiin asiantuntijoiden houkutteleminen seudulle sekä tehokkaiden<br />
rahoitusmallien kehittäminen.<br />
Sievissä noin 5 200 asukkaan kunnassa koettiin tarpeelliseksi saada<br />
yhteinen seutukunnan kulttuurikoordinaattori. Useamman kuin<br />
yhden kunnan voimavarojen yhdistämisen uskottiin mahdollistavan<br />
monipuolisen taide- ja kulttuurikasvatuksen. Kulttuurikoordinaattorin<br />
tehtävänä olisi yhdessä museoiden kanssa ideoida esimerkiksi<br />
kiertonäyttelyitä alueen kouluja varten. Tehtäviin kuuluisi myös laatia<br />
taiteilijoista ja käsityöläisistä tietopankki koulujen käyttöön ja<br />
tehostaa yhteistyötä paikallisten käsi- ja taideteollisten oppilaitosten<br />
tai taiteen- ja viestinnän alan oppilaitosten kanssa. Keskeinen<br />
tehtävä olisi myös kartoittaa saatavilla olevat rahoituslähteet ja auttaa<br />
hakemusten laadinnassa sekä hankkia mahdollisia sponsorisopimuksia.<br />
Vanhemmat, huoltajat ja paikallisyhdistykset<br />
voimavarana<br />
Oppilaiden vanhemmilla ja huoltajilla on monenlaista osaamista,<br />
jota voidaan hyödyntää kouluissa. Taiteilijajärjestöt ja -seurat, paikallisyhdistykset<br />
kuten kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset, 4-Hyhdistys,<br />
Martta-järjestö, Lions-klubit ja kansainväliset naisjärjestöt<br />
ovat hyviä yhteistyökumppaneita.<br />
Esimerkki oululaisen<br />
koulun ja lukion<br />
yhteistyöstä vanhempien,<br />
opettajien ja taidelaitosten<br />
kesken:<br />
Toppilan koulu ja lukio ovat kuvataidepainotteisia. Tavoitteena on<br />
tukea taidekasvatusta kokonaisvaltaisesti, ja siinä muiden oppiaineiden<br />
opettajat ja vanhemmat ovat keskeisessä asemassa. Opettajat<br />
kokoontuvat taide-iltoihin, jolloin vieraillaan taidemuseossa,<br />
jossain galleriassa, kaupunginteatterissa tai jonkun taiteilijan ateljeessa.<br />
Vierailujen päätteeksi pidetään nyyttikestit ja jaetaan ajatuksia<br />
nähdystä ja kuullusta. Vanhempainiltojen osallistujamäärä on<br />
pitkälti toistasataa, kun ne järjestetään taidemuseossa tai kaupunginteatterissa.<br />
Koulua ja lukiota koskevien asioiden jälkeen kuvataideopettaja<br />
kertoo kulloisestakin näyttelystä, ja lopuksi vanhem-<br />
20
mille on varattu mahdollisuus keskustella opettajien kanssa tai keskenään.<br />
Tapaamiset ovat kahden, kahden ja puolen tunnin mittaisia,<br />
eikä niihin tarvita erillistä rahoitusta.<br />
Paikallisuus voimavarana<br />
Taide- ja kulttuurikasvatuksen suunnittelussa kunnan omat vahvuudet<br />
ovat olennaisia. Kulttuuri- ja elinkeinoelämän sitoutuminen<br />
koulujen taide- ja kulttuurikasvatukseen rikastuttaa yhteisön elämää.<br />
Pienen ja ison kunnan, maaseutukunnan ja kaupunkikunnan,<br />
omaleimaisuuden hyödyntäminen elävöittää opetusta ja vahvistaa<br />
kotiseututunnetta. Kulttuuri- ja elinkeinoelämän sitoutuminen koulujen<br />
taide- ja kulttuurikasvatukseen rikastuttaa yhteisön elämää.<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin<br />
yhteistyöohjelman<br />
aikana kehitettyjä<br />
toimintamalleja.<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöhankkeessa mukana olleet kunnat<br />
poikkesivat toisistaan huomattavasti. Osa oli isoja kaupunkikuntia,<br />
osa <strong>pieni</strong>ä maaseutukuntia, ja neljä kuntaa oli kaksikielisiä.<br />
<strong>Koulun</strong> kulttuurikasvatusta kehitettäessä on paikallisten voimavarojen<br />
kartoittaminen keskeistä. Seuraavaksi esitellään kuuden kunnan<br />
ohjelman toteuttamista ja lisäksi Porvoon kulttuurikouluhanketta.<br />
Niissä kaikissa paikallisuus on vaikuttanut toimintaan.<br />
Oulun kaupungin kulttuuristrategiassa 1999 – 2005 on painopistealue<br />
nimetty seuraavasti: Tehdään Oulusta lasten ja nuorten kulttuurin<br />
keskus. Myös Oulun läänin alueellinen sivistysstrategia 2010<br />
määrittelee kulttuurikasvatuksen tavoitteet.<br />
Ison kaupungin<br />
malli<br />
• Kaupungissa perustettiin <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöryhmä,<br />
joka koordinoi, ideoi, seurasi, informoi, järjesti koulutus- ja neuvontatilaisuuksia<br />
ja teki hankkeeseen liittyviä päätöksiä.<br />
• Työryhmän ytimen muodosti kulttuurilaitosten kouluyhteistyöhenkilöiden<br />
jo aiemmin toiminut verkosto, kulttuuriyhdysopettaja,<br />
museolehtori, taidekasvatuksen amanuenssi, teatterisihteeri,<br />
johtava kulttuurisihteeri sekä Oulun kaupungin orkesterin pedagoginen<br />
yhdyshenkilö.<br />
21
Työryhmät olivat<br />
Musiikkityöryhmä<br />
Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen<br />
työryhmä<br />
Nuku<br />
Kirjallisuustyöryhmä<br />
Teatteri- ja ilmaisutaidon<br />
työryhmä ja<br />
Museotyöryhmä.<br />
• Kouluihin luotiin kulttuuriyhdysopettajista muodostuva verkosto.<br />
Kulttuuriyhdysopettajien tehtäviin kuului osallistua koulutuksiin,<br />
levittää hankkimiaan taitoja ja tietoja koulussaan, tiedottaa kulttuuritapahtumista<br />
ja järjestää kulttuurista toimintaa, esimerkiksi<br />
museovierailuja ja orkesteritapaamisia.<br />
• Osahankkeet suunniteltiin ja toteutettiin työryhmissä, jotka organisoituivat<br />
kulttuurilaitosten pohjalta. Näissä ryhmissä oli toimijoita<br />
sekä kulttuurilaitoksista että yleissivistävistä kouluista ja<br />
ammatillisista kouluista. Oulun yliopiston taiteiden ja musiikkikasvatuksen<br />
laitokset osallistuivat myös toimintaan.<br />
Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita<br />
• <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyö vakiinnutetaan jokapäiväiseksi toiminnaksi<br />
kehittämällä ensisijaisesti koulujen opetussuunnitelmia.<br />
Jatkossa työryhmät rakennetaan taideaineiden ympärille,<br />
jotka ovat yhteydessä kulttuurilaitoksiin.<br />
• Eri kulttuuritahojen myötävaikutuksella laaditaan toimenpideehdotus,<br />
jossa taiteen perusopetusta antavat yksiköt tukevat koulujen<br />
taidekasvatusta järjestämällä kaikkille oppilaille tarkoitettuja<br />
työpajoja.<br />
• Koulut laativat vuosittain kulttuuriohjelman, joka liitetään<br />
työsuunnitelmiin.<br />
• <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyö on kiinteä osa Oulun kaupungin<br />
opetus- ja kulttuuritoimen vuosittaista talous- ja toimintasuunnittelua,<br />
talousarviota ja käyttösuunnitelmaa.<br />
• Lisäksi pidetään tärkeänä tukea uuden teknologian hyväksikäyttöä<br />
opetuksessa, tallentamisessa, tiedottamisessa ja esittämisessä.<br />
Pienen kunnan malli<br />
Vehmaalla asukkaita on noin 2 500, joista 5 – 19 vuotiaita on noin<br />
460. <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelma rakennettiin kirjaston<br />
ympärille. Työryhmä muodostui kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä<br />
taiteilijoiden edustajista.<br />
Kirjastossa järjestettiin kunnan yläasteen ja neljän ala-asteen oppilaille<br />
taiteilijatapaamisia ja työskentelytuokioita. Eri taidealoja edustavilla<br />
viidellä taiteilijalla, kahdella kirjailijalla ja kolmella kuvataiteilijalla,<br />
oli juuret Vehmaalla, ja he sitoutuivat alusta lähtien yhteistyöohjelman<br />
toteuttamiseen. Lisäksi käytettiin naapurikuntien kulttuuripalveluita<br />
hyväksi. Oppilaat tekivät Turkuun ja Uuteenkaupunkiin<br />
konsertti- ja teatterivierailuja.<br />
22
Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita<br />
• Ohjausryhmä jatkaa toimintaansa ja järjestää tiedotustilaisuuksia<br />
kouluille ja paikalliselle medialle.<br />
• Kirjastoa kehitetään kunnan kulttuurikeskuksena.<br />
• Päättäjille suunnattua tiedotusta lisätään oman kunnan kulttuuriidentiteetin<br />
merkityksen ymmärtämiseksi.<br />
• Kouluille ja kirjastolle luodaan yhteinen tietostrategia, ja opettajille<br />
tiedotetaan kulttuuriasioista entistä paremmin.<br />
• Koulujen välistä yhteistyötä tiivistetään ja taide- ja viestintäkasvatusta<br />
tehostetaan.<br />
• Juhlista rakennetaan perinne, jossa oppilaat ja vanhemmat ovat<br />
yhdessä mukana.<br />
Jyväskylän kaupungissa on runsaasti kulttuuritarjontaa ja kulttuurin<br />
ammattilaisia. Taiteen perusopetusta tarjotaan laajasti seitsemällä<br />
eri taiteen alalla. Jyväskylän yliopistossa valmistuu musiikinopettajia<br />
sekä taiteen tutkimukseen ja taidekasvatukseen erikoistuneita<br />
ammattilaisia. Paikkakunnalla on myös paljon käsityöläisiä. Tiukka<br />
taloustilanne 1990-luvun aikana on heikentänyt kulttuurilaitosten<br />
toimintaedellytyksiä ja erityisesti kouluyhteistyötä. <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin<br />
yhteistyöprojektissa keskityttiin<br />
• luokanopettajien täydennyskoulutukseen (veso-koulutus, seminaareja,<br />
opintoviikkokoulutusta)<br />
• uusien toimintamuotojen ja -väylien löytämiseen taide- ja kulttuurikasvatuksessa,<br />
erityisesti paikkakunnan laajan museoverkoston<br />
hyödyntämiseen ja yliopistoyhteistyön kehittämiseen<br />
• jokaisen koulun omien vahvuuksien kartoittamiseen.<br />
Yliopistokaupungin<br />
malli<br />
Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita<br />
• Luokanopettajien täydennyskoulutusta jatketaan, ja taitoja ja tietoja<br />
jaetaan iltapäiväkursseilla.<br />
• Kaupunkiin palkataan kulttuuriyhdyshenkilö, ja kouluihin luodaan<br />
kulttuuriyhdyshenkilöverkosto.<br />
• Perusopetuksen ja taiteen perusopetusta antavien koulujen<br />
yhteistyötä tiivistetään.<br />
• Lasten taidekeskuksen Kulttuuriaitan toimintaa kehitetään koululuokkia<br />
palvelevaksi: sinne tehdään työpajat sekä taiteilijoiden<br />
ja käsityöläisten tietopankki.<br />
• Kouluissa herätellään jälleen kerhotoimintaa.<br />
23
• Kunnan taidelaitoksille antamat avustukset sidotaan koululaisille<br />
edullisiin konsertti- ja teatterilippuihin.<br />
• Oppilaille kehitetään edullinen yhteiskuljetusjärjestelmä<br />
kulttuuritapahtumiin.<br />
Jyväskylän luokanopettajat<br />
tutustuivat<br />
eri taiteen perusopetuksen<br />
alueisiin.<br />
Kuvassa opetellaan<br />
käsityökoulussa paperin<br />
tekoa.<br />
Kuntaverkosto<br />
mallina<br />
Kaksikieliset kunnat Hanko, Karjaa, Pohja ja Tammisaari verkostoituivat<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa. Hanketta veti ohjausryhmä,<br />
jossa oli kaikista neljästä kunnasta kouluväkeä ja kulttuurialueen<br />
virkamiehiä. Tavoitteena oli saada kouluväki, kulttuurintekijät<br />
ja muut kulttuuritoimijat tietoisiksi toisistaan ja luoda heidän<br />
välilleen toimiva verkosto. Tässä onnistuttiinkin, vaikka kunnat<br />
sijaitsivat laajalla alueella.<br />
24
Hankkeen päätyttyä seuraavana tavoitteena on luoda järjestelmä,<br />
joka takaa toiminnan jatkumisen. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty<br />
kaikkien neljän kunnan yhteistä yhdistystä, joka tukisi koulujen<br />
kulttuurikasvatusta. Merkittävän lisäarvon hankkeille antoi alueen<br />
kaksikielisyys ja verkostoituminen yli kielirajojen. Jatkossa tulee erityisesti<br />
tukea kielirajat ylittävää yhteistyötä.<br />
Kaavio neljän kunnan<br />
yhteistyöstä,<br />
jossa kuntien yhteinen<br />
yhdistys kehittää<br />
erilaisia taide- ja<br />
kulttuurikasvatuksen<br />
toimintamuotoja.<br />
Juuassa aloitettiin paikallisten voimavarojen kartoittaminen ongelmanratkaisuanalyysilla.<br />
Juuan lukio oli valinnut ympäristökurssiensa<br />
tutkimuskohteeksi ainutlaatuisen Puu-Juuan. Tavoitteena oli<br />
löytää toimivia ehdotuksia alueen käyttöön.<br />
Pohjoiskarjalainen<br />
kunta<br />
Kunnan valtuustosaliin kerättiin runsas joukko kuntalaisia. Mukana<br />
olivat valtuuston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, opiskelijoita ja<br />
opettajia sekä vanhempia. Ensin kartoitettiin kunnan nykyiset heikkoudet<br />
ja tulevat uhat, ja ne kirjoitettiin suurille, seiniin kiinnitetyille<br />
papereille. Seuraavaksi valittiin seitsemän äänestyksessä eniten<br />
saanutta lauseketta jatkotyöskentelyn pohjaksi. Jokainen lauseke<br />
käännettiin kunnan vahvuudeksi vapaan ideoinnin avulla pienryhmissä.<br />
Kolmannessa vaiheessa vahvuudet muokattiin toteuttamiskelpoisiksi<br />
ehdotuksiksi. Lopuksi ehdotuksia pohdittiin yhdessä valtuutettujen<br />
ja kunnan virkamiesten sekä eri alojen asiantuntijoiden<br />
kanssa.<br />
25
Näin käynnistyivät opiskelijoiden suunnitteluprojektit, ja opiskelijat<br />
saivat kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan ja parhaassa tapauksessa<br />
tulevat näkemään aloittamiensa hankkeiden tuloksia.<br />
Vuotta myöhemmin toteutettiin vastaava analyysi, kun etsittiin<br />
lukion painoaluetta. Analyysin tuloksena päätettiin, että lukiossa<br />
painotetaan muotoilua ja käsityötä. Käsityöpainotteisuutta on myös<br />
perusopetuksen puolella. Kunnan keskeisiä vahvuuksia on kiviteollisuus,<br />
ja muita ovat käsityöperinne, vuolukivi materiaalina, luonnonmateriaalien<br />
saatavuus ja kansalaisopiston kivi-, posliini- ja käsityöpajat<br />
sekä pohjoiskarjalainen kulttuuriperintö.<br />
SWOT kaavio<br />
Juuan tulevaisuusverstaassa<br />
etsittiin kunnan<br />
vahvuudet, heikkoudet,<br />
tulevaisuudet ja uhkakuvat.<br />
Eteläkarjalainen kaupunki<br />
Imatran kaupungin koulutoimi kutsui kokoon aktiivisia koulutoimen<br />
ja kulttuuritoimen henkilöitä. Projektiryhmän työskentelytapana<br />
käytettiin ideapalavereja. Yhteisen tahdon ja innostuksen ilmapiiri<br />
sai aikaan resurssien käyttämisen tuloksellisesti, mikä vaikutti<br />
ratkaisevasti kulttuurikasvatuksen monipuolistumiseen ja vankistumiseen<br />
Imatralla. Ohjelman aikana eri hallintokuntien yhteistyö<br />
tuotti useita musiikkitapahtumia, näyttelyitä ja esimerkiksi kansan-<br />
26
opistossa kesäisin järjestettävän taideleirin. Projektiryhmä on päättänyt<br />
jatkaa työtään <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelman päättyttyäkin.<br />
Kulttuurikasvatuksen painoalueita Imatralla:<br />
• Tehostetaan yhteistyötä läänintaiteilijoiden kanssa.<br />
• Luodaan yhteistyömuotoja ja rahoitus, joiden puitteissa päiväkodit<br />
ja koulut voivat saada opastusta taidepedagogeilta ja<br />
ammattitaiteilijoilta.<br />
• Syksyisin järjestetään kulttuurijuhla, ja siihen osallistuvat 1. ja 7.<br />
luokan oppilaat sekä lukion 1. vuoden opiskelijat.<br />
• Tiivistetään yhteistyötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen<br />
yksikön sekä Imatran musiikki-instituutin kanssa.<br />
• Elvytetään karjalaista kanteleen soittoa.<br />
• Taidetyöpajatyöskentely otetaan työmuodoksi opettajien<br />
täydennyskoulutukseen.<br />
• Kehitetään edelleen eri hallintokuntien välistä tiedottamista.<br />
Imatran kaupungin vahvuudet kulttuurikasvatuksessa ovat karjalaisuus<br />
ja yhteydet rajantakaisiin kaupunkeihin. Imatralaisten ja pietarilaisten<br />
lasten kulttuurisiltaan osallistuivat KOKU-hankkeessa Työväenopisto<br />
ja lasten ja nuorten taiteen perusopetusryhmät. Viikoittainen<br />
opettajien vaihto Svetogorskin koulujen kanssa on toiminut<br />
jo vuosia. Myös taidetapahtumia on pidetty vieraillen puolin ja toisin.<br />
Porvoon kaupunki kehittää kulttuurikoulua, joka on jokaisen lapsen<br />
ja nuoren saavutettavissa. Tavoitteena on, että koulu on osa kaupungin<br />
perusopetusta, lukion opetusta sekä päivähoitotoimintaa ja<br />
muuta varhaiskasvatusta.<br />
Porvoon kaupunki on järjestänyt seminaareja, joissa kulttuurikoululle<br />
on etsitty visiota ja toimivia työmuotoja yhteistyössä opettajien,<br />
paikallisten taiteilijoiden ja kaupungin virkailijoiden kanssa.<br />
Porvoon malli<br />
Porvoon kunnan kulttuurikoulua<br />
kehitetään<br />
jokaisen lapsen ja<br />
nuoren kouluksi.<br />
27
<strong>Koulun</strong> taide- ja kulttuuritoiminnan rahoittaminen<br />
Useissa hankekunnissa eri hallintokuntien välisissä neuvotteluissa<br />
saatiin sovittua tilojen ilmaiskäytöstä, vaikka kuntien eri yksiköillä<br />
onkin tulosvastuu. Tulosvastuuajattelua tuleekin kehittää koulutuksessa<br />
laadullisen tuloksen arviointiin, ei niinkään markkamääräiseen<br />
arviointiin. Se kuuluuko monipuolinen taide- ja kulttuurikasvatus<br />
lapsen ja nuoren arkielämään on keskeinen laadun mittari.<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa mukana olleet kulttuurilaitokset<br />
antoivat tilojaan ja asiantuntijuuttaan korvauksetta koulujen<br />
käyttöön. Suomen Kansallisoopperan ja lähikuntien koulujen<br />
yhteistyö on rakennettu vastavuoroisuuden periaatteelle eli kunnat<br />
maksavat vuosittain avustuksia oopperalle ja koulut saavat korvauksetta<br />
hankkeisiinsa mukaan asiantuntijoita ja voivat myös käyttää<br />
Oopperan tiloja. Tämä vastavuoroinen rahoitusmalli on toiminut<br />
hyvin.<br />
Työpajoja ja kerhoja järjestettiin usean hallintokunnan rahoittamina,<br />
samoin myös koululaiskuljetuksia kulttuuritilaisuuksiin. Toisinaan<br />
osa rahoituksesta tuli myös vanhempien yhdistyksiltä ja seurakunnalta<br />
sekä paikallisilta muilta järjestöiltä kuten Lions-klubilta.<br />
Tällä rahoitusmallilla saatiin tavoitteellisuutta ja jatkuvuutta toimintaan.<br />
Kaupunginosayhdistyksen<br />
ja vanhempien<br />
vapaaehtoistyö tukee<br />
koulujen taide- ja<br />
kulttuurikasvatusta.<br />
Lauttasaaripäivä syksyllä<br />
2002 Helsingissä.<br />
28
KOULUN, KULTTUURILAITOSTEN JA ELINKEINOELÄMÄN<br />
YHTEISTYÖ – HYVIÄ MALLEJA<br />
Osa 2<br />
Monet kulttuurilaitokset ovat tehneet pitkään yhteistyötä koulujen<br />
kanssa. Kuitenkin yhteistyö on ollut usein sattumanvaraista eivätkä<br />
läheskään kaikki lapset ja nuoret ole kouluaikanaan päässeet<br />
mukaan taide- tai kulttuuritoimintaan. Esimerkiksi yhteistyösopimusten<br />
ja koulujen oman opetussuunnitelmatyön avulla voidaan<br />
luoda malleja, jotka takaavat jokaiselle koululaiselle mahdollisuuden<br />
tutustua taide- ja kulttuurielämään. Seuraavaksi esitellään kaksi<br />
mallia, joissa oppilaat voivat kulttuurikortin avulla vierailla teattereissa,<br />
konserteissa sekä museoissa ja gallerioissa. Toinen malli on<br />
Helsingistä ja toinen Kuopiosta. Lisäksi osiossa on useita esimerkkejä<br />
koulun ja kulttuurin kohtaamisesta.<br />
Kulttuurikortin tavoitteena on ollut innostaa oppilaita omaehtoiseen<br />
kulttuuritarjonnan käyttöön. Siitä on kehitetty erilaisia muotoja<br />
niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Alankomaissa järjestelmä<br />
on valtakunnallinen ja sen rahoittaa kulttuuriministeriö.<br />
Kulttuurikortti<br />
Siellä oppilaat saavat tietyn määrän kuponkeja korttiinsa. Oppilaat<br />
ovat voineet itse omien mieltymystensä mukaisesti valita käyntikohteensa.<br />
Kouluissa on opettaja, joka vastaa kulttuurikasvatuksesta.<br />
Jokainen opiskelija laatii arvostelun käyntikohteistaan, ja kokemuksista<br />
myös keskustellaan. Kulttuurikorttia ollaan paraikaa kehittämässä,<br />
koska on havaittu, että oppilaiden valinnat kohdistuvat yksipuolisesti<br />
nuorisokulttuuriin kuten popkonsertteihin ja toimintaelokuviin.<br />
Tavoitteena on esimerkiksi yhdessä oppilaiden kanssa laatia<br />
monipuolinen, eri kulttuurin aloja ja muotoja edustava ohjelma,<br />
jonka mukaan kohteet valitaan joko yhdelle luokalle tai koko koululle.<br />
Helsingin kaupungin Kulttikortti on henkilökohtainen etukortti<br />
yhdeksäsluokkalaisille, joka oikeuttaa nuoren saamaan vuodeksi<br />
joko ilmaisen tai erittäin edullisen sisäänpääsyn seudun 22 kulttuurilaitokseen.<br />
Kulttikortin käyttäjien määrä on kasvanut tasaisesti.<br />
Vuonna 2001 korttia käytti jo lähes 2000 oppilasta kaikista noin<br />
10 000 yhdeksäsluokkalaisesta, ja siitä saatu palaute on ollut myönteistä.<br />
Koulut ovat oppineet käyttämään omassa opetuksessaan Kult-<br />
29
tikortin suomia mahdollisuuksia. Konsertti-, teatteri-, elokuva- ja<br />
näyttelykäyntien jälkeen oppilaat ovat esimerkiksi laatineet kirjoitelmia<br />
taidekokemuksistaan tai keskustelleet niistä oppitunneilla.<br />
Kulttuurikurssi kulttikortin<br />
käytön tukena.<br />
Pienillä paikkakunnilla<br />
kulttuurikurssia<br />
rakennettaessa<br />
voidaan hyödyntää<br />
myös Internetissä<br />
olevaa monipuolista<br />
aineistoa.<br />
Kortin käyttöä tukemaan on Helsingin kaupungin Kulttuuriasiainkeskus<br />
kehittänyt kulttuurikurssin. Se toteutetaan joko valinnaisena<br />
kurssina tai kaikille yhteisenä eri oppiaineiden sisälle integroituna<br />
oppiaineksena kahdeksannella luokalla. Kurssin tavoitteena on ollut<br />
tutustuttaa oppilaat paikalliseen kulttuuritarjontaan, taidemuseoihin,<br />
gallerioihin, orkestereiden, teatterien ja Oopperan toimintaan,<br />
elokuviin, tanssiesityksiin, kaupungin arkkitehtuuriin sekä historiallisiin<br />
kohteisiin. Syksyllä 2002 kurssi toteutetaan noin 20 peruskoulussa<br />
ja 5 lukiossa.<br />
Kulttuuriasiainkeskus on järjestänyt peruskoulujen ja lukioiden eri<br />
oppiaineiden opettajille ja opinto-ohjaajille koulutusta sekä kortin<br />
käyttöönotossa että kulttuurikurssien toteuttamisessa. Alakouluissa<br />
toimii kulttuuriyhdysopettajia ja tavoitteena on saada järjestelmä<br />
myös luokille 7 – 9 sekä lukioihin. Toisena tavoitteena on saada kulttuuriyhdysopettajille<br />
1 - 2 viikkotunnin huojennus opetusvelvollisuudesta.<br />
Muita koulun kulttuurikasvatusta vahvistavia toteutusmalleja ovat:<br />
• teemapäivät<br />
• kulttuuriviikko<br />
• kulttuuriset leirikoulut<br />
• verkkoyhteistyö<br />
• neljä kertaa vuodessa opettajille jaettava kulttuurikalenteri.<br />
K9-kortti Kuopion kaupungissa<br />
Kuopiossa oppilaat voivat kulttuurikortin avulla lunastaa ilmaiseksi<br />
lipun myymättä jääneille paikoille kaikissa kaupungin taidelaitoksissa.<br />
Elokuvateatteri Kuvakukon näytökset on suunnattu nimenomaan<br />
K9-asiakkaille. Kortti laajeni vuonna 2001 lähikuntiin. Kuopio<br />
toivotti tervetulleeksi Siilinjärven, Vehmersalmen, Karstulan ja<br />
Maaningan yhdeksäsluokkalaiset kulttuuririentoihin. Kortti on henkilökohtainen,<br />
ja sitä käytti vuonna 2001 jo 1 616 oppilasta. Jokaisesta<br />
koulusta valitaan pari yhdeksäsluokkalaista niin kutsutuiksi<br />
Tulenkantajiksi, jotka toimivat tiedonvälittäjinä. Tulenkantajien tehtävänä<br />
on aktivoida oman koulun oppilaita kulttuurikortin käyttämiseen.<br />
He hoitavat koulun K9-ilmoitustaulua, järjestävät aamun-<br />
30
avauksia ja antavat uusia ideoita projektin kehittämiseen. Kulttuurikorttiin<br />
on liitetty arvonta käytön houkuttimeksi. Kymmenennen<br />
kerran jälkeen käyttäjän nimi ilmoitetaan arvontaan.<br />
Kaupunki päätti jakaa jatkossa kortteja myös entisille yhdeksäsluokkalaisille,<br />
jotta alkanut kiinnostus kulttuuritapahtumiin ei katkeaisi.<br />
Tällä kortilla nuori saa neljä opiskelijahintaista teatterikäyntiä ja<br />
yhden ilmaisen näytöksen neljännen käyttökerran jälkeen.<br />
Kortin tavoitteena on<br />
• nuorten aktiivisuuden lisääminen<br />
• mielikuvituksen rikastuttaminen<br />
• näivettymisen tukahduttaminen<br />
• syrjäytymisen ehkäisy<br />
• kulttuuristen juurien löytäminen<br />
• sivistystehtävän täyttäminen<br />
• välittämisen osoittaminen.<br />
Kuopion kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa tavoitekohtaan<br />
neljä on kirjattu seuraavaa: ”Lapsilla ja nuorilla on riittävästi<br />
mahdollisuuksia erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin, jotka edistävät<br />
fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät<br />
ja vähentävät päihteiden käyttöä sekä lisäävät elämäniloa ja<br />
omien vahvuuksien tuntemista ja arvostamista”.<br />
Rahoitus: Kulttuuritoimi rahoittaa K9-kortin menot. Oppilaat maksavat<br />
itse matkakustannuksensa.<br />
Sanataiteen, lukemisen ja kirjoittamisen edistämisessä koulukirjastojen<br />
kehittäminen sekä koulujen ja kirjastojen yhteistyö on keskeistä.<br />
Kirjasto ja koulu yhteistyössä<br />
sekä kirjallisuusdiplomi<br />
Iisalmessa perustettiin yhteistyöryhmä, jonka loppuraportissa esitettiin<br />
toimenpiteet, miten sanataidetta, koulukirjastoja sekä koulujen<br />
ja kirjaston yhteistyötä voidaan edistää:<br />
• Koulujen tietopalveluja tuotetaan opetuksen kannalta<br />
tarkoituksenmukaisesti.<br />
• Tavoitteena on koulukirjastonhoitajan saaminen.<br />
• Kirjaston käytön opetussuunnitelma laaditaan 1. ja 7. luokalle.<br />
31
Oulussa ideoitiin ja toteutettiin kirjallisuusdiplomi lasten ja nuorten<br />
kirjallisuuden lukemisen syventämiseksi. Lähtökohtana oli, että<br />
kaunokirjallisuus on kasvattavaa, sivistävää ja inhimillistävää. Kirjallisuusdiplomi<br />
on rakennettu kolmiportaiseksi. Ensimmäisen diplomin<br />
voi suorittaa kuudentena kouluvuonna. Tuolloin oppilaan<br />
tulee olla lukenut 30 kirjaa. Luokkien 7 – 9 aikana luetaan 24<br />
teosta ja lukiossa 18. Luettavien teosten valikoima laajenee ja vaikeutuu<br />
kohti viimeistä lukiossa suoritettavaa diplomia (ks. http://<br />
edu.ouka.fi/%Ekulttuuri/index.htm).<br />
Tavoitteena on, että oppilaiden lukuharrastusta tuetaan kouluissa<br />
monin tavoin esimerkiksi diplomi-ilmoitustaulun avulla, jakamalla<br />
kunniakirjoja ja järjestämällä kirjallisuuspiirejä. Nuorten lukuharrastusta<br />
tuetaan Oulussa myös kirjaston Teuvo-Internetsivujen avulla<br />
(www.oulu.fi).<br />
Kirjallisuusdiplomi on levinnyt muuallekin Suomeen. Esimerkiksi<br />
Sievin kunta on toteuttanut samaa mallia.<br />
Kirjasto ja sanataide –<br />
taiteen perusopetus<br />
Sanataiteen taiteen perusopetuksen järjestäjinä kirjastot ovat oivallisia.<br />
Opetus on vuodesta toiseen etenevää ja tavoitteellista, ja se<br />
tarvitsee vakaan kotipesän, jonka kirjasto voi tarjota. On toivottavaa,<br />
että yhä useammassa kunnassa kirjastotoimi ottaisi haasteen<br />
vastaan, ellei kunnassa ole jo jotain muuta toimijaa. Oulussa opetus<br />
on järjestetty Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen yhteyteen. Koulu<br />
järjestää pitkäjänteisen opiskelun lisäksi lyhytkursseja, työpajoja ja<br />
projekteja yhdessä koulujen kanssa. Sanataideklubeissa voi suorittaa<br />
kirjallisuusdiplomeja.<br />
Museo, perinneopetus<br />
ja koulu<br />
Suomen Tammi+ on jatkoa aiemmalle koulujen ja museoiden yhteistyöprojektille<br />
Suomen Tammelle. Yhteistyökumppaneina uudessa<br />
hankkeessa ovat <strong>Opetushallitus</strong>, Museovirasto ja ympäristöministeriö.<br />
Yhteistyön kohteita ovat kansallinen kulttuuriperintö ja maailmanperintö.<br />
Oppilaat tutkivat rakennusperintöä, ympäristön kulttuurisia<br />
arvoja, esi-isiemme jättämiä jälkiä ja esineiden viestejä. Seuraavaksi<br />
esitellään kuudessa kunnassa toteutettuja toimintamalleja,<br />
jotka jatkuvat sellaisenaan tai ovat jo saaneet uusia muotoja.<br />
Porin taidemuseon pedagoginen toiminta innostaa päiväkotilapsia ja<br />
koululaisia omaan taiteelliseen työskentelyyn.<br />
Ks. http://www.pori.fi/art/satakunta/pori/fin/museolehtor.html.<br />
32
Porin taidemuseossa on ollut museolehtorin vakanssi 1990-luvun<br />
alusta, ja se on mahdollistanut museon pedagogisen toiminnan jatkuvan<br />
kehittämisen ja laajentamisen. Toiminta on rakennettu jatkumoksi<br />
päivähoidosta lukioon. Alle kouluikäisille tarjotaan viikoittain<br />
pajatoimintaa, jonka teemoina ovat mm. nykytaide ja arkkitehtuuri.<br />
Kouluikäisille on suunniteltu Veistosvaellus ja eri näyttelyiden<br />
yhteyteen ohjelmaa. Koululaiset tutustuvat<br />
• museon näyttelyihin<br />
• museon tehtävään taiteen kerääjänä, säilyttäjänä ja tallentajana<br />
• museorakennukseen, sen historiaan, toimitiloihin ja laitteistoon<br />
• taiteen tekemiseen.<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelman osana toteutettiin taidemuseon,<br />
taiteilijoiden ja koulujen välinen hanke nimeltään Ympäri<br />
Ämpäri. Projekti painottui eri-ikäisten ja erilaisista ympäristöistä<br />
tulevien nuorten ja aikuisten yhdessä tekemiseen nykytaiteen ja<br />
ympäristötaiteen parissa. Projektiryhmässä oli museolehtorin lisäksi<br />
viisi opettajaa. Toimintamalli takasi, että museon ja koulun tavoitteet<br />
kohtasivat jo suunnitteluvaiheessa.<br />
Museolehtori koulun<br />
ja museon yhteistyön<br />
toteuttajaksi.<br />
Museon virtuaalipaja<br />
Internetissä on monipuolinen<br />
ja paljon vierailtu.<br />
Jatkosuunnitelmissa<br />
on museon kummitoiminnan<br />
laajentaminen<br />
nykyisestään<br />
kaupungin kouluissa.<br />
Rahoitus: Rahoitukseen osallistuivat <strong>Opetushallitus</strong> (KOKU-hanke)<br />
ja Porin taidemuseo ja lisäksi käytössä oli vuonna 2001 taiteen keskustoimikunnan<br />
apuraha lastenkulttuurin edistämiseksi.<br />
Oulun taidemuseon tavoitteena on tarjota elämyksellisiä ja toiminnallisia<br />
museokäyntejä. Pilottiprojektissa oli yhteistyökumppaneina<br />
Limingan taidekoulu, Oulun yliopiston varhaiskasvatuskeskus sekä<br />
Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiokulttuurisen alan opiskelijat.<br />
Draamatyöskentely ja museon aktivoivat tehtävämonisteet tukivat<br />
koululaisten opiskelua.<br />
Oulussa Suomen Tammen-hanketta toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan<br />
museon ja koulujen yhteistyönä. Museon näyttely Acerbi ja<br />
aikalaiset – Oulu 200 vuotta sitten oli suunnattu erityisesti kouluille.<br />
Näyttelystä tehdyn Cd-ROM-levyn avulla myös seuraavat oppilaspolvet<br />
voivat tutustua elämyksellisesti Oulun historiaan. Ryhmä<br />
oppilaita osallistui Turkansaaren ulkomuseon perinteen tallentamiseen<br />
ja opiskeli samalla erilaisia tallennusmenetelmiä. Lähiympäristön<br />
kulttuuriperinnöstä kootaan jatkuvasti tietopankkia Internetiin<br />
hyvien ideoiden levittämiseksi koululta toiselle.<br />
Tietopankki Internetissä<br />
hyvien ideoiden<br />
levittämiseksi.<br />
33
Porin taidemuseon ja<br />
koulujen yhteistyöprojekti<br />
Puuvalo.<br />
Oppilaat valaisivat<br />
rantapuistikon puita<br />
valotaiteilijan opastamana<br />
ja tuottivat näin<br />
iloa kaupunkilaisille.<br />
34
Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa tehtiin paikallishistorian opetusprojekti<br />
Ounasfaarao 10 – 16 vuotiaille koululaisille yhdessä teatteriosuuskunta<br />
Loimun kanssa. Tarinateatteri toteutettiin museon<br />
näyttelytiloissa. Siinä kerrottiin yhden perheen naisten elämästä<br />
sadan vuoden ajalta nykypäivään. Ennen käsikirjoituksen laatimista<br />
koululuokat kävivät tutustumassa museoon ja antoivat omia ideoitaan<br />
tarinaan.<br />
Rahoitus: Museovirastolta saatiin 14 000 euron apuraha innovatiivisille<br />
hankkeille, ja myös museo rahoitti projektia. Kouluille esitykset<br />
olivat ilmaisia.<br />
Karjaalla ja Tammisaaressa opiskelijat osallistuivat Karjaan kulttuuritoimen<br />
ja Tammisaaren museon järjestämään arkeologiseen kaivaukseen.<br />
Kaivauksen tuloksista rakennettiin näyttely. Opiskelijat saivat<br />
sekä kaivauksissa tarvittavia taitoja että tietoja muinaisuudesta.<br />
Karis-Billnäs gymnasiumin opiskelijat toteuttivat sisällissotaa käsittelevän<br />
Karis 1918 tutkimuksen, jonka tuloksista painettiin samanniminen<br />
kirja. (Ks. sivu 69)<br />
Juuan lukiossa toteutetaan vuosittain opintokävely jonakin sopivana<br />
ajankohtana, esimerkiksi Euroopan rakennusperintöpäivänä. Teemana<br />
on ollut esimerkiksi Puu-Juuka tai 1800-luvun Juuka. Opintokävelyä<br />
varten valmistetaan etukäteen aineistoa opiskelijoiden<br />
kanssa. Kävelyn aikana tutustutaan ennalta valittuihin paikkoihin,<br />
dokumentoidaan nähtyä valokuvaamalla ja piirtämällä sekä äänitetään<br />
asukkaiden haastatteluja tai asiantuntijoiden esittelyjä. Kävelyn<br />
päätteeksi kerätty materiaali työstetään raportin muotoon muille<br />
esiteltäväksi. Kunnan ympäristösuunnittelun ja päätöstentekoprosessien<br />
kannalta on hyödyksi, jos opintokävelylle ja työstövaiheeseen<br />
saadaan mukaan asioita esitteleviä virkamiehiä kunnan päättävistä<br />
elimistä sekä laajasti muita kuntalaisia.<br />
Karjaan ja Tammisaaren<br />
lukion opiskelijat<br />
ovat useana kesänä<br />
osallistuneet arkeologisiin<br />
kaivauksiin.<br />
Toiminta perinne- ja<br />
muinaistiedon tutkimuksen<br />
parissa herättää<br />
kiinnostuksen<br />
omiin historiallisiin<br />
juuriin.<br />
Opintokävely<br />
Oppilaat keräävät etukäteen aineistoa.<br />
Dokumentoivat kokemaansa opintokävelyn aikana,<br />
laativat raportin ja esittelevät sen.<br />
Kaikissa vaiheissa käytetään asiantuntija-apua.<br />
35
Kulttuurikurssi<br />
Oppilaat ovat rakentaneet<br />
kouluunsa<br />
museon teollisuusesineistä.<br />
Perinnekasvatus<br />
sitouttaa lapsen asuinpaikkaan.<br />
Uusi teknologia<br />
perinnekasvatuksessa.<br />
Tuusulassa, Jokelan koulussa ja lukiossa toimintamalliksi on valittu<br />
kulttuurikurssit. Kurssien suunnittelemisesta ja toteuttamisesta vastaa<br />
opettajista koottu kulttuurityöryhmä. Kulttuurikursseja ovat<br />
olleet esimerkiksi Menneisyyttä etsimässä, Tuusula ja Helsinki sekä<br />
Iltamakurssi. Kurssit ovat kuitenkin valinnaisia ja eivät kaikki lapset<br />
ja nuoret osallistu niihin.<br />
Tuusulassa Ruukin koulu on painottanut työskentelyssään kotiseututyötä<br />
vieraitten kulttuurien tuntemuksen lisäksi. Paikallinen perinneyhdistys<br />
on lahjoittanut koulun museoon Kellokosken tehtaan<br />
tuottamia esineitä. Oppilaat harjoittelevat esineiden kortistointia<br />
ja esinetutkimuksen metodeja. Perinneyhdistyksen jäsenet antavat<br />
koululle asiantuntemustaan paikkakunnan menneisyydestä. Monenkaan<br />
lapsen juuret eivät ole Tuusulassa, ja siksi koulun perinnekasvatus<br />
on tärkeää.<br />
Uusi teknologia mahdollistaa museoiden ja koulujen välisen yhteistyön<br />
pitkienkin matkojen takaa. Museoiden usein interaktiiviset<br />
kotisivut ovat kiinnostavia, ja kotisivujen lisäksi museoiden tuottama<br />
muu pedagoginen materiaali, kuten CD-ROM-levyt, ovat hyvä<br />
tuki koulujen taide- ja kulttuurikasvatukseen.<br />
Orkesteri,<br />
musiikkioppilaitos ja<br />
koulu yhteistyössä<br />
36
Porin koulutusvirasto toteutti neljässä koulussa sävellysprojektin<br />
yhdessä Porin Sinfonietan kanssa. Säveltäjä ja luokanopettaja suunnittelivat<br />
projektin ja toteuttivat sen kahdeksan kerhotunnin aikana.<br />
Oman sävellystyön lisäksi oppilaat tutustuivat orkesterin toimintaan<br />
vierailemalla harjoituksissa. Projekti huipentui koululaisten ja Porin<br />
Sinfonietan yhteiskonserttiin, jossa esitettiin lastenlaulujen lisäksi<br />
oppilaiden omia sävellyksiä.<br />
Rahoitus: Osa rahoituksesta tuli kerhomäärärahoista ja osa muista<br />
kaupungin lähteistä.<br />
Kalaholman koululaiset<br />
osallistuivat<br />
Porin sinfonietan projektiin.<br />
Oulussa koulujen kanssa tekivät yhteistyötä konservatorio, kaupunginorkesteri,<br />
Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen osasto ja<br />
Sibelius-Akatemia.<br />
Toimintamuotoja oli paljon:<br />
• musiikilliset teemaviikot<br />
• vanhanajan joulukirkko yhdessä seurakunnan ja Sibelius-Akatemian<br />
kanssa<br />
• kansantanssikurssi opettajille<br />
• monitaiteinen musiikkiteatteriproduktio Tulinbergin aikaan<br />
Oulussa<br />
37
• Kaupunginorkesterin konsertit, joihin osallistui erityisesti alaluokkalaisia<br />
ja uutena ryhmänä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan<br />
opiskelijoita<br />
• orkesterivierailut kouluissa ja Oulun nimikkosäveltäjän O. Kortekankaan<br />
konserttiprojekti musiikkiluokilla.<br />
Teatteri ja koulu yhteistyössä<br />
Kulttuurilaitokset ovat<br />
hyviä oppilaiden työelämään<br />
tutustumisjakson<br />
harjoittelupaikkoja.<br />
Koululaiset suunnittelevat<br />
omaa teatteriesitystään<br />
Teatteri Hevosenkengän<br />
aulassa.<br />
Teatterikasvatusta annetaan useissa <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa<br />
mukana olleissa kunnissa. Muodot vaihtelevat<br />
paikallisten olosuhteiden mukaan.<br />
Oulussa Kaupunginteatteri oli aktiivisesti mukana Oulun taidekoulun<br />
ja koulujen välisissä yhteistyöprojekteissa. Teatteri antoi asiantuntijaohjausta<br />
ja -opetusta kouluille. Teatteri toimi myös työelämään<br />
tutustumisjaksoilla harjoittelupaikkana. Kouluilla oli oma teatteripäivä,<br />
ja taidekoulu järjesti Koulujen kulttuuriviikon. Yhdessä Kuusiluodon<br />
teatterikasvatusta painottavan lukion kanssa Kaupunginteatteri<br />
toteutti produktion Hyppää pois, joka käsitteli huumeiden käytön<br />
ongelmia. Teatterilla on kummikouluja. Yhden kummikoulun,<br />
normaalikoulun ala-asteen, kanssa se toteutetti tiernapoika-aiheisen<br />
näytelmän, jonka esittämisestä on jo muodostunut traditio. Koululaisilla<br />
oli myös mahdollisuus tutustua teatterin kulissien taakse.<br />
Kaupungin budjettiin saatiin lisämääräraha koululaisnäytäntöihin.<br />
Lapinlahdella nuorisoteatteri ja lukio ovat tehneet yhteistyötä. Esimerkiksi<br />
rauhankasvatusta ja huumekasvatusta käsittelevä Hair-näytelmä<br />
oli yhteistyön tulosta.<br />
Espoossa Teatteri Hevosenkenkä on kehittänyt kaksi toimintamallia<br />
yhdessä espoolaisten koulujen ja päiväkotien kanssa. Teatteri räätälöi<br />
opettajille, ohjaajille ja lapsille lyhytkursseja, jotka toteutetaan<br />
arki-iltoina ja viikonloppuisin. Aikuiset tapaavat 2 – 3 kertaa ja lapset<br />
2 – 4 kertaa useamman tunnin jaksoina. Kurssien hinnat vaihtelevat<br />
40–50 .<br />
Toisessa mallissa koululuokka työskentelee yhden lukukauden jonkin<br />
näytelmän parissa. Tähän rahoitus hankitaan erikseen kunnalta<br />
tai muista lähteistä. Rahoitusta tarvitaan matka- ja materiaalikuluihin<br />
ja ensi-illan järjestelyihin. Sen sijaan teatterin henkilökunta -<br />
38
teatterikuraattori, näyttelijät, näyttämömestari ja dramaturgi - osallistuvat<br />
koulutukseen ilman erillistä korvausta. Teatterikuraattorin<br />
johdolla työskennellään aluksi koulussa kouluaikana 1 – 2 tuntia<br />
kerrallaan. Ensi-illan lähestyessä harjoitukset siirtyvät Teatteri Hevosenkenkään,<br />
jossa tehdään lavastukset tai pengotaan vanhoja lavasteita<br />
ja rooliasuja varastosta. Vanhemmat osallistuvat usein rooliasujen<br />
valmistamiseen oppilaiden tekemien luonnosten pohjalta.<br />
Teatteri painattaa käsiohjelman ensi-iltaa varten. Näytelmää esitetään<br />
myös koulussa muille oppilaille.<br />
Helsingissä Kallion lukion opiskelijat ovat toteuttaneet historiallisia<br />
kaupunkikierroksia teatteriproduktioina jo kahdeksan vuoden ajan<br />
omassa kaupunginosassaan Kalliossa ja Helsingin keskustassa. Kierrosten<br />
tavoitteena on tutkia elämyksellisesti taiteen keinoin omaa<br />
kotikorttelia tai laajemmin kotikaupunkia. Kallion kierrokset ovat<br />
suunniteltu 7. – 9. -luokkalaisille ja lukiolaisille. Kierroksen aikana<br />
osallistutaan esimerkiksi sodan ajan häihin Kallion kirkossa –<br />
ilmahälytys häätää hääväen kirkosta pommisuojaan. Yhtenä kuudesta<br />
tai seitsemästä kohteesta on Työläismuseo, jossa osallistutaan<br />
1900-luvun alun paikalliseen elämään. Helsingin keskustan kierrokset<br />
on suunnattu luokille 1. – 6.<br />
Historialliset<br />
kaupunkikierrokset<br />
Haavoittunutta hoidetaan<br />
pommisuojassa.<br />
Kallion kaupunginosan<br />
historiallinen<br />
kaupunkikierros 7. -<br />
9. luokkalaisille ja<br />
lukiolaisille.<br />
39
Projektien tuottajana on Kulttuuriasiainkeskuksen Annantalon Taidekeskus<br />
ja yhteistyökumppaneina Kallion lukio ja ala-aste, Tölö<br />
gymnasium sekä Helsingin kaupunginmuseo ja Helsingin yliopiston<br />
historianlaitoksen opiskelijat. Kaikille kaupungin kouluille lähetetään<br />
hyvissä ajoin tieto kierroksista. Vuosittain kolmisensataa luokkaa<br />
haluaa osallistua opetukseen. Kuitenkin vain alle neljäkymmentä<br />
koulua voidaan arpoa mukaan.<br />
Kierrokset suunnitellaan historian ja teatteritaiteen yhteistyönä.<br />
Myös kielten opettajat, lähinnä ruotsin- ja englannin kielen opettajat,<br />
osallistuvat usein projekteihin.<br />
Rahoitus: Päärahoittaja on Annantalo. Muut tahot osallistuvat projekteihin<br />
lähinnä virkatyön puitteissa.<br />
Draaman voima opetuksessa<br />
on yhteistyö.<br />
Draama on toimiva<br />
opetusmetodi kaikissa<br />
oppiaineissa.<br />
Kittilästä lähdettiin teatterivierailuille Rovaniemelle ja Vehmaalta<br />
Turkuun. Hyvin valmistellut teatterivierailut ryydittävät opiskelua<br />
pitkään monien oppiaineiden tunneilla. Vierailu saattaa olla lapselle<br />
ja nuorelle ensimmäinen kokemus teatterimaailmasta ja jo sellaisenaan<br />
merkittävä. Teatteritaiteen ymmärtäminen vaatii tutustumista<br />
teatterin tekoon, astumista kulissien taakse. Erityisesti pojat ovat<br />
kiinnostuneita teknisistä lavasteratkaisuista, valaistuksesta, äänentoistosta<br />
ja tehokeinojen aikaansaamisesta. Näytelmä ja sen sanoma<br />
kiinnostavat enemmän, kun nuorella katsojalla on tietoa näytelmän<br />
teosta ja erilaisista teknisistä mahdollisuuksista.<br />
Draamapedagogiikka on yleistymässä opetusmetodina. Monissa kouluissa<br />
tehdään näytelmiä vuosittain. Opettajien draamakoulutuksen<br />
myötä näytelmät solmiutuvat yhä useammin koulun muuhun opetukseen.<br />
Iisalmessa on toteutettu kolme kansanperinteen opiskeluun<br />
liittyvää näytelmää, Tuusulassa afrikkalainen kansansatu ja Juuassa<br />
paikalliseen perinteeseen liittyvä näytelmä. Draama on oivallinen<br />
tapa oppia asioita taiteen avulla.<br />
Elokuva ja koulu<br />
Karkkila päätti <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa keskittyä<br />
elokuvakasvatukseen, ja kunnassa kehitettiinkin hyviä toimintamalleja.<br />
Yhteensä tuhat oppilasta ja opiskelijaa oli mukana hankkeessa.<br />
40
Hanke tuotti<br />
• opetussuunnitelmiin elokuvakasvatuksen sisältöjä<br />
• valinnaisia elokuvakursseja elokuvan eri alueilta perusopetuksessa,<br />
elokuvan historian kurssi järjestettiin erikoiskurssina historiassa<br />
ja työpajakurssi kuvataiteen, äidinkielen ja kirjallisuuden<br />
yhteistyönä; lukiossa järjestettiin elokuvakulttuurin kurssi<br />
• opettajien (80 opettajaa) täydennyskoulutusta veso-koulutuksena<br />
ja yhdistettynä avoimiin yleisötilaisuuksiin sekä kahteen elokuva-aiheiseen<br />
vanhempien iltaan (illoissa oli 400 kuulijaa)<br />
• lastentarhan- ja esikoulunopettajill koulutusjakson, jonka toteutti<br />
elokuvaohjaaja<br />
• studia generalia -sarjan lukiolaisille ja kuntalaisille, puhujina oli<br />
tutkijoita<br />
• koulukinotoimintaa perusopetuksen oppilaille ja lukiolaisten<br />
vetämän KINO-kerhon alakoululaisille<br />
• yhteistyötä aikuiskoulutuskeskuksen multimedialinjan kanssa<br />
• yhteistyötä paikallislehden kanssa, joka ilmoitti tilaisuuksista ja<br />
julkaisi oppilaiden elokuva-arvosteluja.<br />
Elokuvakasvatus<br />
kohdistui oppilaiden<br />
lisäksi kaikkiin kuntalaisiin.<br />
Koulutusta tarjottiin laajasti oppilaille, opiskelijoille, vanhemmille<br />
ja muille kuntalaisille, jolloin saatiin kustannussäästöjä. Karkkilassa<br />
oli keskeisenä ongelmana jatkuvat henkilövaihdokset ja asiantuntijoiden<br />
siirtyminen pois kunnasta. Tavoitteena on kehittää malli,<br />
joka toimisi henkilövaihdoksista riippumatta.<br />
Taiteen perusopetuslain ensimmäisen pykälän toisessa momentissa<br />
on ilmaistu tavoite laajentaa taiteen perusopetusta antavien yksiköiden<br />
toimintaa niin, että se koskee tavanomaisen opetustoiminnan<br />
lisäksi myös muuta kulttuuritoimintaa, esimerkiksi koulujen kanssa<br />
tehtävää yhteistyötä.<br />
Taiteen perusopetus ja<br />
koulu<br />
Taiteen perusopetuksen asiantuntemuksen tulisi olla laajasti käytössä<br />
kunnan lasten ja nuorten hyväksi. Koko maassa vain 11 prosenttia<br />
peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista on taiteen perusopetuksen<br />
piirissä ja heistä suurin osa musiikkikasvatuksessa.<br />
Oulussa on Oulun taidekoulu tukenut koulujen toimintaa järjestämällä<br />
koulujen kulttuuriviikkoja. Tavoitteena on tarjota myös iltapäivätoimintaa<br />
kouluille.<br />
41
Lapinlahdella kuvataidelukio on järjestänyt arkkitehtuuriopetuksensa<br />
Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Lastun kanssa. Lastulla<br />
on ollut arkkitehtuuriprojekteja kyläkouluissa, ja se on myös kouluttanut<br />
Iisalmessa opettajia ja oppilaita.<br />
Jyväskylän<br />
kuvataidekoulun<br />
oppilas arkkitehtuurityöpajassa.<br />
42
Jyväskylässä kuvataidekoulu velvoitettiin järjestämään koulutusta<br />
luokanopettajille ja päiväkodeissa työskenteleville lastentarhanopettajille<br />
yhdessä muiden taidealojen koulutusta antavien laitosten ja<br />
yliopiston kanssa. Projekti tuotti monipuolista osaamista sekä taitojen<br />
ja tietojen vaihtoa.<br />
<strong>Koulun</strong> ja taiteen perusopetuksen yhteistyössä on monia haasteita:<br />
• taiteen perusopetuksen sovittaminen koulun aikatauluihin<br />
• eri taiteenalojen yhteisesti tarjoaman kerhotoiminnan organisointi<br />
ja toteuttaminen kouluissa<br />
• rahoituksen järjestäminen.<br />
Yhteistyö näiden kahden yleissivistävän koulutusjärjestelmän, koulujen<br />
ja taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten, välillä on<br />
usein kariutunut käytännön ongelmiin ja vähäisiin määrärahoihin.<br />
On suotavaa, että taiteen perusopetusta pidettäisiin kunnissa voimavarana,<br />
jota hyödynnettäisiin myös peruskoulussa ja kunnan<br />
opettajien ja päivähoitoväen täydennyskoulutuksessa.<br />
Taiteen keskustoimikunta ja läänin taidetoimikunnat ovat antaneet<br />
kouluille hakemuksesta rahoitusta taiteilijoiden kouluvierailuja varten.<br />
Niiden tavoitteena on ollut kertoa taiteilijan ammatista koululaisille<br />
sekä tutustuttaa oppilaat taiteelliseen työskentelyyn tekemällä<br />
itse taiteilijan ohjauksessa. Parhaisiin tuloksiin on päästy silloin,<br />
kun opettaja, pedagoginen asiantuntija ja taiteilija ovat tehneet<br />
tiivistä yhteistyötä koko projektin ajan. Useimmiten toiminta<br />
on kohdistunut esiopetukseen ja luokille 1 – 2. Rahoitusta on vuosittain<br />
haettu enemmän kuin on voitu myöntää. Seuraavaksi esitellään<br />
yksi Taiteilija koulussa -projekti. Projektin toteutti tekstiilisuunnittelija<br />
Helsingin lähiökoulussa. Malli toimii myös muilla taiteen<br />
aloilla.<br />
Taiteilija koulussa<br />
Taiteilija koulun kulttuuriopetuksen tukena on eräänlainen kuulalaakeri,<br />
jonka avulla koulu ja kulttuurimaailma voivat sujuvasti kohdata.<br />
Langan tie<br />
Langan tie -kulttuuriperintöprojektissa tutustuttiin esineympäristöön<br />
tekemisen kautta.<br />
43
Oppilaat saivat kokemuksen muotoilutehtävästä, joka on hallittua<br />
idean kehittämistä tuotteeksi. Siinä johdonmukaiseen ajatteluun<br />
perustuvan suunnittelutyön merkitys opittiin käytännössä.<br />
Tavoitteena oli lisäksi aikakäsitteen selventäminen kertomuksin ja<br />
kokeiluin sekä uuden luominen vanhan pohjalta. Yhteistyönä luotiin<br />
neljästä tekstiilikudonnaisesta muodostuva tilateos.<br />
Uutta suunnittelua vanhan pohjalta.<br />
Ideointi – visualisointi - konkretisointi<br />
Kannelmäen koulun<br />
oppilas harjoittelee<br />
villalangan valmistusta<br />
värttinän<br />
avulla.<br />
Projektissa tutustuttiin<br />
itse kokeilemalla<br />
langan tiehen lampaan<br />
villasta valmiiksi<br />
tuotteeksi.<br />
Työskentelyssä edettiin todellisen tekstiilisuunnitteluprosessin<br />
mukaisesti. Työnkulku muodostui sarjasta johdonmukaisia toimintoja:<br />
• tavoitteen asettaminen<br />
• tiedon hankkiminen<br />
• suunnitelman tekeminen<br />
• teoksen valmistaminen<br />
• saavutuksen arvioiminen<br />
Työskentelyssä painotettiin:<br />
• tavoitteellisuutta<br />
• organisoinnin opettelua<br />
• työskentelyä tavoitteen saavuttamiseksi<br />
• ilon kokemista omasta ja yhteisestä saavutuksesta<br />
• tunnetta perinteen jatkamisesta.<br />
Taiteilija vastasi eri osapuolien välisestä yhteyden pidosta. Hän piti<br />
yhteyttä rehtoriin ja järjesti suunnittelupalaverit opettajien kanssa.<br />
Osallistuminen perustui opettajien kiinnostukseen ja oli vapaaehtoista.<br />
Projektissa oli mukana neljä opettajaa ja yli sata oppilasta.<br />
Tilat<br />
Projektissa käytettiin koulun tiloja. Yhdessä tehty kudonnainen sijoitettiin<br />
koulun sisääntuloaulaan, ja kouluun tehtiin myös näyttely<br />
lampaan villan muokkaamisesta langaksi. Oppilaiden kanssa vierailtiin<br />
museoissa.<br />
44
Kesto<br />
Taiteilija koulussa –projektiin käytettiin yksi kevätlukukausi. Kahden<br />
lukukauden aikana taiteilija oli koulussa 92 tuntia. Projekti<br />
liittyi koulun kaksivuotiseen kulttuuriperintöteemaan, ja opettajat<br />
käsittelivät tekstiileihin liittyviä aihealueita myös omilla oppitunneillaan.<br />
Sisältö<br />
Projektissa tehtiin lankaa karstaamalla ja kehräämällä rukin ja värttinän<br />
avulla. Sitten langat puolattiin. Kun kudontatyö oli suunniteltu,<br />
se kudottiin kangaspuilla, viimeisteltiin ja pantiin näytteille.<br />
Valmistumisen kunniaksi pidettiin juhlat.<br />
Projektiin kuului myös opettajien ja taiteilijan oppitunteja, taiteilijan<br />
kokoama esine- ja valokuvanäyttely koulussa, museokäyntejä,<br />
kotitehtäviä ja lopuksi kirjallinen palaute.<br />
Kustannukset<br />
Rahoitus koostui koulun kehittämisbudjetista saaduista varoista sekä<br />
taiteilijan saamasta apurahasta. Väline- ja materiaalihankinnat olivat<br />
noin 10 000 mk ja muut menot noin 20 000 mk.<br />
Projektin aikana oppilaat<br />
oppivat omatoimisuutta<br />
ja ohjaamaan<br />
toisiaan.<br />
Projektisuunnitelman runko<br />
Yhteistyön pohjana on hyvä olla selkeä etukäteissuunnitelma, jota<br />
tarkistetaan myöhemmin tarpeen mukaan.<br />
Suunnitelman sisältö:<br />
• toimintaidea (mitä tehdään)<br />
• projektin kulku (miten tehdään)<br />
• aikataulu (koska tehdään)<br />
• yhteistyökumppanit (ketkä tekevät), sekä koulussa että koulun<br />
ulkopuolella<br />
• vastuuhenkilöt (mitä kukakin tekee)<br />
• budjetti (paljonko maksaa, mistä rahat)<br />
• dokumentointisuunnitelma (miten projekti esitellään)<br />
• tuotos (mitä saadaan aikaan)<br />
Taiteilijalle:<br />
Aitoa oivalluksen ja osaamisen jakamista.<br />
Yhteisöllisyyden kokemista.<br />
Antamisen ja saamisen tuottaman mielihyvä kokemista.<br />
Taiteilija koulussa<br />
–projektin merkitys.<br />
45
Oppilaalle:<br />
Valintojen opettelua.<br />
Rakenteellisen ongelmaratkaisun oppimista<br />
Teorioiden soveltamista käytäntöön<br />
Opettajille:<br />
Asiantuntija-apua oman osaamisen rinnalle<br />
Erilaisten oppimisympäristöjen käyttöä<br />
Verkottumista paikallisten kulttuuritahojen kanssa<br />
Yhteistyökumppaneille:<br />
Valistuksen jakamista<br />
Uuden käyttäjäpolven kasvattamista<br />
Oman palvelun kehittämistä<br />
Kodeille:<br />
Yhteisiä osallistumismahdollisuuksia<br />
Ylisukupolvisia arvokeskustelun aiheita<br />
Sukujuurien vahvistamista<br />
Horisontaalinen ja<br />
vertikaalinen yhteistyö<br />
Nykyiset koululait velvoittavat kouluja tekemään yhteistyötä horisontaalisesti<br />
lukio- ja ammatillisen koulutuksen kanssa ja vertikaalisesti<br />
korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. KOKU-hankkeessa oli<br />
useita yhteistyömalleja koulun ja taiteen perusopetuksen välillä ja<br />
muutama yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen<br />
välillä. Esimerkiksi Nakkilan kunnassa sekä Imatran ja Oulun kaupungeissa<br />
tehtiin yhteistyötä käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten<br />
kanssa. Oulun lyseolla on arkkitehtuurikasvatuksessa ollut myös jo<br />
pitkään yhteistyötä yliopiston kanssa ja Madetojan lukiolla sekä yliopiston<br />
että musiikkiopiston kanssa.<br />
Elinkeinoelämän ja<br />
koulun yhteistyö<br />
Seuraavaksi esitellään kaksi esimerkkiä pitkäaikaisesta yhteistyöstä<br />
koulun ja yritysten välillä. Ensimmäisessä on toimeenpanevana osapuolena<br />
museo ja toisessa koulu.<br />
Designmuseo on aloittanut uuden, pysyvän toimintamuodon, Muotoilustudion.<br />
Studion tavoitteena on tutustuttaa kävijät esineiden<br />
syntyprosessiin ja käyttöön sekä lisätä ymmärrystä esineiden sisältämistä<br />
erilaisista merkityksistä. Studiossa kävijä saa välineitä monia-<br />
46
laiseen ja analyyttiseen esineiden tutkimiseen. Ensimmäinen Studion<br />
yritysvieras vuoden 2003 loppuun on Fiskars Consumer Oy<br />
Ab. Tutkittaviksi esineiksi on valittu kirves ja sakset. Keksinnöt ja<br />
oivallukset, innovaatiot, kulkevat käsi kädessä tekniikan ja materiaalien<br />
kehityksen kanssa. Joskus ongelmanratkaisut ovat hyvin<br />
vanhoja, toteutustavat vain muuttuva. (Muotoilustudion opettajan<br />
opas 2001.) Studiossa koulutetaan eri oppiaineiden kuten käsityön,<br />
kuvataiteen, fysiikan, kemian ja historian opettajia muotoilukasvatuksessa.<br />
Muotoilupoliittinen ohjelma edellyttää muotoilukasvatuksen<br />
sisällyttämistä perusopetuksen opinto-ohjelmaan. Oppilaat<br />
voivat työskennellä studiossa omien muotoiluideoittensa parissa<br />
ja tutkia, miten ihmiset ovat kivikaudesta nykypäivään ratkaisseet<br />
ongelmia. Muotoilustudiota markkinoidaan myös luokkaretkien<br />
kohteeksi.<br />
Viidesluokkalainen<br />
oppilas tutki Muotoilustudiossa<br />
kirveen<br />
historiaa kivikaudesta<br />
nykypäivään.<br />
Oulussa Toppilan lukion oppilaat ovat jo kuutena vuotena suunnitelleet<br />
ja toteuttaneet Toppilan lämpövoimalan portin suussa sijaitsevan<br />
hallin päätyyn seinämaalauksen. Opiskelijoiden ehdotuksista<br />
on valittu yksi yhdessä voimalan henkilökunnan kanssa. Viimeinen<br />
maalaus osoittaa jo rohkeaa taidekäsitystä. Se kuvaa sarjakuvahahmoja.<br />
47
Yritysten kummitoiminta<br />
kouluissa<br />
tukee monella tavoin<br />
koulujen kasvatustavoitteita.<br />
Seinämaalausprojektissa<br />
opiskelijat tutustuvat<br />
lämpövoimalaan,<br />
oppivat prosessityöskentelyä<br />
ja tutkivaa<br />
työtapaa sekä<br />
käymään neuvotteluja,<br />
laatimaan<br />
budjetin ja löytämään<br />
kumpaakin osapuolta<br />
tyydyttävät ratkaisut.<br />
48
Paikallinen media voi monin tavoin auttaa kouluja taide- ja kulttuurikasvatuksessa.<br />
<strong>Koulun</strong> tapahtumista tiedottaminen on ensiarvoisen<br />
tärkeää, koska tällä tavoin voidaan paikkakunnalla kehittää<br />
taide- ja kulttuurimyönteistä ilmapiiriä. Karkkilassa elokuvakasvatuksesta<br />
järjestettyyn studia generalia -luentosarjaan saatiin osallistujiksi<br />
runsaasti myös oppilaiden vanhempia, kun paikallislehti seurasi<br />
ja tiedotti tapahtumista. Perheet saattoivat kotipiirissäänkin jatkaa<br />
keskustelua yhteisestä kokemuksesta. Paikallislehti on painanut<br />
myös oppilaiden koulukino -arvosteluita.<br />
Paikallislehdet, radio<br />
ja televisio koulun<br />
kulttuurikasvatuksen<br />
tukena.<br />
Vehmaan paikallislehti on kehittänyt yhteistyömallin koulujen kanssa<br />
ja tarjonnut palstatilaa oppilaiden omille kirja-arvosteluille. Oppilaiden<br />
näkökulmasta on merkittävää, että heillä on jo kouluaikanaan<br />
mahdollisuus tutustua taide- ja kulttuurimaailman toimintatapoihin<br />
ja rakenteisiin.<br />
Monilla paikkakunnilla ympäri maata on ollut jo pitkään yhteistyötä<br />
koulujen ja paikallisradioiden kesken. Esimerkiksi Kuopion viestintälukio<br />
tekee säännöllisesti ohjelmia radioon. Paltamossa lukio<br />
tekee yhteistyötä nettiradio Mikaelin kanssa. Mikael on neljän maakunnan,<br />
Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon<br />
yhteinen ESR-hanke. Se on ei-kaupallinen, opinnollinen verkkomedia.<br />
Paikalliset televisiokanavat ovat olleet halukkaita esittämään kouluissa<br />
tehtyjä filmejä. Tässä toimintamuodossa olisi paljon kehittämisen<br />
mahdollisuuksia.<br />
Useilla koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa mukana olleilla<br />
museoilla on kummitoimintaa kouluissa. Uudenlainen kummitoiminta<br />
käynnistyi Oulussa Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen, Nukun<br />
järjestämänä. Yhteistyö aloitettiin tanssin, valokuvauksen ja elokuvien<br />
tekemisen opetuksessa. Toimijoina ovat Oulun tanssikeskus<br />
JO-JO ja Oulun elokuvakeskus. Elokuvakeskus järjestää kummikouluissaan<br />
kummiluokkatoiminnan lisäksi elokuvaesityksiä ja oppitunteja.<br />
Koulut solmivat kummitoiminnan yhteydessä myös kansainvälisiä<br />
kontakteja.<br />
Kummitoiminta koulun<br />
tukena<br />
49
Yritysten kummitoiminta taide- ja kulttuurikasvatuksessa on vielä<br />
vähäistä. Tällä alueella on siis paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.<br />
Kummitoiminnan tavoitteena on, että se hyödyttää kumpaakin<br />
osapuolta. Koulussa tulee miettiä, minkälaista oppia saadaan, ja yrityksissä<br />
sitä, millä tavoin lapset ja nuoret voivat jo varhain tutustua<br />
yrityksen toimintaan. Opetussuunnitelman perusteissa puhutaan<br />
yrittäjyyskasvatuksesta. Kummitoiminnan avulla se voidaan tehdä<br />
eläväksi ja kiinnostavaksi.<br />
Valtakunnalliset<br />
tapahtumat ja juhlaperinteet<br />
juhlistavat<br />
koulun arkea.<br />
Tanssivia lukiolaisia<br />
tuomiokirkon portailla<br />
Helsingissä.<br />
Nuori Osaaja 2000 - tapahtuma Helsingin kulttuurivuonna.<br />
50
OPETUSSUUNNITELMA<br />
Osa 3<br />
Koulujen opetussuunnitelmassa on mahdollista linjata taide- ja kulttuurikasvatuksen<br />
tavoitteet, painoalueet ja sisällöt. <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin<br />
yhteistyöohjelman yhtenä tavoitteena oli kehittää opetussuunnitelmia<br />
niin, että kaikissa oppiaineissa on kulttuurisia sisältöjä.<br />
Yhteistyöohjelmassa oli havaittavissa, että opetussuunnitelman<br />
merkitys taide- ja kulttuurikasvatuksen jatkuvuuden kannalta on<br />
suurin silloin, kun opettajat tai muut toimijat vaihtuvat.<br />
Lapinlahden lukiolla on valtakunnallinen erityistehtävä kuvataiteessa.<br />
Lukio kehitti yhteistyöohjelman aikana opetussuunnitelmaansa<br />
integroimalla kaikkien oppiaineiden opetukseen kulttuuriaineksia<br />
läpäisyperiaatteella. Vuonna 1999 lukio järjesti kansainvälisen<br />
kulttuuripedagogisen nuorisofoorumin. Foorumissa opiskelijat<br />
ja opettajat työskentelivät oppiainerajat ylittävissä, ongelmakeskeisissä<br />
työpajoissa. Luovaa toimintaa sekä taide- ja kulttuurisisältöjä<br />
kuului kaikkiin työpajoihin matematiikkaa ja luonnontieteitä myöten.<br />
Kokemuksia siirrettiin opetussuunnitelmatyöhön. Lukiossa on<br />
kulttuuriopintojen koulukohtainen kurssi, johon kehitettiin kulttuuripassi.<br />
Kuvataiteessa lukio innovoi muotokuva / omakuva kurssin,<br />
joka suoritetaan joko englanniksi tai ruotsiksi. Kurssit ovat Ylä-<br />
Savon virtuaalihankkeita. Lukio on kehittänyt myös kirjallisuuskurssin<br />
alkuperäiskielellä.<br />
Lapinlahden lukion<br />
malli<br />
Rahoitus: Kulttuurifoorumi rahoitettiin osittain Opetushallituksen<br />
kansainvälistämiseen osoitettavista määrärahoista, Pohjola-Norden<br />
-yhdistyksen rahastosta ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston määrärahoista.<br />
Lapinlahden kunta oli myös rahoittajana ja opiskelijoiden<br />
perheet tarjosivat ulkomaisille vieraille majoituksen.<br />
Kittilän kunta on laaja ja sen kauimmaiset kyläkoulut sijaitsevat noin<br />
100 kilometrin etäisyydellä kirkonkylästä, missä sijaitsee suurin osa<br />
kulttuuripalveluista. Kunnassa päätettiin, että yhteistyöohjelmassa<br />
keskitytään opetussuunnitelmien kehittämiseen ja taidekasvatuksen<br />
tukemiseen kyläkouluilla. Toimintamalliksi valittiin kouluissa tapahtuva<br />
konsultaatio. Kittilän lukion kuvataideopettaja, kansalaisopiston<br />
musiikin opettaja ja käsityönopettaja toteuttivat kyläkouluilla<br />
Kittilän kunnan malli<br />
51
työpajoja. Lisäksi opettajien kanssa suunniteltiin jokaiseen kouluun<br />
kulttuurikasvatusohjelma, joka kirjattiin liitteenä koulun nykyiseen<br />
opetussuunnitelmaan.<br />
Konsultaatiovierailujen aikana kartoitettiin paikkakunnalla löytyvät<br />
yhteistyökumppanit, kylän ja lähiseudun perinneympäristöt ja kulttuurikohteet<br />
sekä käsityön, musiikin, kuvataiteen, kirjoittamisen ja<br />
tanssin taitajat.<br />
Ohjausvierailut uusittiin vuoden kuluttua, jolloin voitiin arvioida<br />
onnistumista ja pohtia yhdessä mahdollisia taide- ja kulttuurikasvatuksen<br />
esteitä. Erityisesti pyrittiin löytämään ratkaisuja taiteilijavierailujen<br />
ja perinnetyöpajojen järjestämiseksi niin, että niistä tulisi<br />
kiinteä osa koulun toimintaa eri oppiaineiden yhteydessä. Esimerkiksi<br />
Raattaman kyläkoulussa on kehitetty yhteinen kulttuuriperinnepäivä<br />
syksyiseen ajankohtaan, jolloin turisteja on vähän ja vanhemmilla<br />
vapaata aikaa osallistua koulun toimintaan ja näin antaa<br />
omaa osaamistaan lastensa hyväksi. Kulttuuripäivän sadosta toimitetaan<br />
oppilaitten kanssa yhteinen lehti koko kylälle.<br />
Kittilän ja Toppilan lukion opiskelijoiden yhteisellä leirillä etsittiin<br />
Särestön henkeä. Leiri järjestettiin usean oppiaineen kuvataiteen,<br />
historian ja äidinkielen yhteistyönä. Leirille osallistui myös opiskelijoita<br />
Lapin yliopiston taidekasvatuksen osastolta.<br />
Reidar Särestöniemi kutsui todellisen maailman ja kuvitteellisen<br />
maailman kohtaamispistettä kuutilosilmäksi. Kuvataideleiriläiset<br />
rakensivat oman kuutilosilmänsä.<br />
52
Lukiodiplomit<br />
Lukiodiplomit<br />
Kotitalous<br />
Kuvataide<br />
Käsityö<br />
Liikunta<br />
Musiikki<br />
Tanssi<br />
Teatteritaide<br />
Tekeillä:<br />
Median lukiodiplomi<br />
Lukiodiplomien kehittäminen pilottilukioissa on laajentanut ja<br />
kehittänyt monipuolisesti koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta.<br />
Lukiodiplominäytön voi antaa kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa<br />
sekä lisäksi myös tanssissa, teatteritaiteessa, käsityössä ja kotitaloudessa.<br />
Ylioppilastutkinnon kehittämisryhmän laatimassa komiteanmietinnössä<br />
vuodelta 1993 (Komiteanmietintö 1993:25) todettiin, että<br />
opiskelijoilla, jotka ovat lukioaikanaan osoittaneet erityistä harrastuneisuutta<br />
sellaisessa oppiaineessa, jossa ei ole mahdollisuutta osoittaa<br />
osaamistaan ylioppilastutkinnossa, tulisi olla mahdollisuus suorittaa<br />
arvioitava valtakunnallinen näyttö. <strong>Opetushallitus</strong> aloitti näytön<br />
kehittämistyön vuonna 1995 yhdessä lähes sadan lukion kanssa.<br />
Näyttö on kaikissa oppiaineissa pitkäkestoinen, ja sen arvostelee<br />
vähintään kaksi arvioitsijaa.<br />
Lukiodiplomit tulivat valtakunnallisiksi lukuvuonna 2000 – 2001,<br />
paitsi tanssi, joka valmistui vuotta myöhemmin. Paraikaa on valmisteilla<br />
usean oppiaineen yhteistyönä suoritettava median lukiodiplomi.<br />
Suoritusten määrä on kasvanut vuosittain, ja lukuvuonna<br />
2000 – 2001 niitä oli jo noin 1 300. Useat yliopistot ja korkeakoulut<br />
antavat lisäpisteitä lukiodiplomin suorittamisesta.<br />
Taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyö<br />
Valtioneuvoston vuosille 1996 – 2001 tehdyssä kehittämissuunnitelmassa<br />
oli yhtenä tavoitteena kehittää taideaineiden ja muiden oppiaineiden<br />
yhteistyötä. Useissa Euroopan maissa on kehitetty erilaisia<br />
malleja. Itävallassa esimerkiksi uusien opetussuunnitelman perusteiden<br />
myötä kouluihin tuli työmuoto, jossa jonkin muun oppiaineen<br />
kuin taideaineen opettajat tekevät vuosittain yhteistyöprojektin<br />
kouluun tulevan taiteilijan kanssa. Tämän toiminnan rahoittaa<br />
kulttuuriministeriö.<br />
54
Jotta oppiaineiden välinen yhteistyö onnistuisi kouluissa, on toiminnan<br />
muodot kirjattava opetussuunnitelmaan. Myös koulun työjärjestyksen<br />
laatijan ratkaisut ovat olennaisia yhteistyön onnistumiselle.<br />
Seuraavassa esitellään kolme yhteistyömallia, ensimmäinen<br />
on Keski- Uudeltamaalta, toinen Espoosta ja kolmas Savonlinnasta.<br />
Järvenpäässä ja Tuusulassa Runojamit ry aloitti Luovuuskylpy-toiminnan<br />
vuonna 1997. Oppilaat tulivat Järvenpään, Tuusulan ja Keravan<br />
peruskouluista ja päiväkodeista. Toiminta kohdistui 1 – 15- vuotiaisiin<br />
lapsiin ja nuoriin. Toimintapäivän aikana yhteisiä osuuksia<br />
olivat rentoutus- ja tunneälyharjoitukset ja musiikki. Työpajoissa<br />
perehdyttiin teatteri- ja elokuvailmaisuun sekä taide- ja runoilmaisuun.<br />
Koska toiminta ajoitettiin Runojami tapahtumien yhteyteen,<br />
voitiin tarjota koululaisille myös jamien runo ja musiikkiesityksiä<br />
Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksessa.<br />
Vuonna 2000 Luovuuskylpyä alettiin kutsua Platonin Akatemiaksi.<br />
Tavoitteena oli saada taide- ja tiedekasvatus hedelmälliseen vuorovaikutukseen.<br />
Aiemmin oli keskitytty monitaiteellisiin projekteihin.<br />
Platonin Akatemian toiminta kohdistui lähinnä lukioikäisiin opiskelijoihin<br />
Keski-Uudellamaalla. Vuonna 2001 mukana oli lukiolaisia<br />
myös Tapiolan ja Lohjan lukioista. Tavoitteena oli etsiä yhteistyömuotoja<br />
kulttuurijärjestöjen ja koulujen välille. Päivä aloitettiin retriitillä,<br />
rentoutusharjoituksilla, joiden avulla pyrittiin avaamaan aistit<br />
ja mielenportit. Yhtenä tutkimuksen kohteena oli ranskalainen<br />
kirjailija Jean-Paul Sartre. Hänen näytelmänsä Suljetut ovet jälkeen<br />
työstettiin työpajoissa esityksen herättämiä kysymyksiä. Konsertti,<br />
jossa laulettiin hepreaksi Raamattua, yhdisti uskontotieteet musiikkiin.<br />
Omakohtaiset luontokokemukset liitettiin ympäristöfilosofiaan<br />
kahden luennoitsijan voimin.<br />
Platonin Akatemia<br />
Filosofian ja luovan<br />
ajattelun kehittäminen<br />
- tieteen ja taiteen<br />
kohtaaminen.<br />
Toimintapäivän tuloksia:<br />
Hyrylän lukion lausuntaryhmä esiintyi Valmetin tehtaalla. Maailman<br />
pohjoisimmassa moskeijassa, Järvenpäässä tutustuttiin islamilaiseen<br />
kulttuuriin, ja Järvenpään ortodoksisessa kirkossa kuultiin<br />
hepreankielisiä lauluja.<br />
Vuoden 2001 ja 2002 Platonin Akatemian sisältöinä olivat filosofia<br />
ja luovan ajattelun kehittäminen sekä arvokasvatus ja kulttuurikasvatus.<br />
Aiheita valotettiin eri taiteen- ja tieteenalojen avulla.<br />
55
Kaunista matematiikkaa<br />
– oppiaineiden<br />
integrointia<br />
Rahoitus: Ensimmäisenä vuonna rahoitus saatiin valtion taidetoimikunnan<br />
lapsi ja taiteilija-apurahasta, kuntien avustuksista sekä mahdollisuuksien<br />
mukaan myös koulujen omista kulttuurirahoista. Seuraavana<br />
vuonna Luovuuskylpy sai 10 000 markan apurahan valtion<br />
taidetoimikunnalta, mikä mahdollisti toiminnan monipuolistamisen<br />
ja laajentamisen. Muita rahoittajia olivat Järvenpään kaupunki ja<br />
Uudenmaan taidetoimikunta, Valmet ja kolme paikallista pankkia.<br />
Myöskään useat luennoitsijat eivät ottaneet palkkiota. Vastuullinen<br />
tuottaja on kuitenkin joutunut maksamaan koko toiminnan aikana<br />
osan kuluista itse. Toivottavaa olisikin, että erittäin merkittäväksi toiminnaksi<br />
muodostunut Platonin Akatemia voisi saada tukevan budjetin<br />
keskiuusmaalaisena kulttuurikasvatusprojektina ja että vastaavia<br />
hankkeita toteutettaisiin eri seutukunnilla ympäri maata.<br />
Verkkosivuilla olevan<br />
arviointilomakkeen<br />
täyttäminen ei opettajilta<br />
sujunut gallerian<br />
toivomalla tavalla.<br />
Palautetta tuli vähän,<br />
ja arvokkaan palautteen<br />
saaminen tulevien<br />
näyttelyjen kohdalla<br />
onkin haaste.<br />
http://weegee.espoo.fi/<br />
otso/menneetnäyttelyt<br />
Espoon kaupungin Galleria Otsossa järjestettiin keväällä 2002 lapsille,<br />
nuorille ja koko perheelle suunnattu taidenäyttely Matemaattisia<br />
leikkejä kuvataiteessa. Pääosin Espoon kaupungin kokoelmasta<br />
kerätyt teokset oli valittu matemaattisen ajattelun näkökulmasta.<br />
Matematiikassa ja taiteessa yhdistyvät saman asian kaksi eri puolta,<br />
mutta kummassakin pyritään ottamaan haltuun ympäröivää maailmaa<br />
mittaamalla, määrittelemällä ja kuvailemalla sitä.<br />
Päiväkodit ja koulut saattoivat varata opastettuja kierroksia, jonka<br />
jälkeen työskenneltiin työpajassa kuvataiteenopettajaksi opiskelevien<br />
nuorten johdolla. Koska tarjolla olevat opaskierrokset eivät<br />
lukumäärältään vastanneet kysyntää, olivat näyttelyn teostiedot,<br />
opastetekstit ja jokaiseen teokseen suunnitellut tehtävät gallerian<br />
56
Matemaattinen ja<br />
kolmiulotteinen ajattelu<br />
kehittyvät kun<br />
lapsi saa leikkiä, tutkia<br />
ja kokeilla symmetrioiden<br />
muodostamista<br />
geometrisilla<br />
kuvioilla.<br />
57
verkkosivuilla. Opettajia, jotka eivät saaneet opastusta luokalleen,<br />
kehotettiin tutustumaan etukäteen verkkosivujen aineistoon ja valmistelemaan<br />
näin näyttelykäynti omatoimisesti. Suuren kaupungin<br />
ongelmaan oli löytynyt toimiva ratkaisu.<br />
Etsi, näe ja löydä<br />
kadonnut kaupunki,<br />
kaupunkihistorian<br />
oppikurssi kouluille<br />
Savonlinnan maakuntamuseon yhteistyöprojektissa kehitettiin kaupunkihistorian<br />
ja arkkitehtuurin pilottikurssi yhdeksäsluokkalaisille.<br />
Kurssilla tutkitaan kaupungin syntyä havainnoimalla ihmisen jättämiä<br />
jälkiä. Pilottikurssi laadittiin ja toteutettiin yhteistyönä kuvataiteen<br />
ja matematiikan opettajien ja historiantutkijan sekä lääninarkkitehdin<br />
kanssa. Kurssiin kuului luentoja, työpajoja, 16 tuntia<br />
itsenäistä työskentelyä ja 2 tuntia palautekeskustelua. Seuraavassa<br />
vaiheessa kaikki halukkaat savonlinnalaiset koulut kutsuttiin maakuntamuseoon.<br />
Tavoitteena oli kartoittaa museon ja koulujen monipuolinen<br />
aineisto pedagogisesta näkökulmasta ja laatia kaikille kaupungin<br />
kouluille kulttuuriperinnön materiaalipaketti.<br />
Yhteistyökumppaneita olivat maakuntamuseo, ympäristökeskus,<br />
Savonlinnan taidelukion rehtori ja kaksi lehtoria sekä yläasteen historian<br />
ja kuvataiteen opettajat, Joensuun yliopiston Savonlinnan<br />
opettajankoulutuslaitoksen käsityöhön ja kuvataiteeseen erikoistuvat<br />
opiskelijat ja heidän ohjaajansa, yksi luokanopettaja kaupungin<br />
koulusta ja kaksi normaalikoulun luokanopettajaa. Vuonna 2002<br />
aineisto muokataan yhtenäiseen asuun ja koulujen tietotekniikkakurssilaiset<br />
siirtävät materiaalin museon Internet-sivuille. Tavoitteena<br />
on myös valmistaa lainattava diasarja.<br />
Taiteen parantava voima<br />
Porin kaupungin<br />
Talli-projekti<br />
Talli-projektin tavoitteena on poistaa ennakkoluuloja erilaisuutta<br />
kohtaan. Projektissa erityisoppilaat saatetaan jo varhain taideharrastuksen<br />
pariin.<br />
Lapsista ja nuorista pyritään kasvattamaan itsetunnoltaan vahvoja,<br />
visuaalista kulttuuria ymmärtäviä, ilmaisukykyisiä nuoria, joille nykytaide<br />
on tärkeä elämänsisältöä antava asia. Talli on kohtaamispaikka<br />
oppilaille, koulun opettajille, taiteilijoille, taidealan harjoittelijoille<br />
ja sosiaalialan opiskelijoille.<br />
58
Projekti toteutetaan Porin lähiöalueella, jonne kunnostetaan lasten<br />
ja nuorten toimitiloja. Niiden pihapiirissä on nuorisoasema ja taidetalli<br />
sekä lisäksi toimintakenttä, veistospuisto ja taidepuutarha.<br />
Taidetallissa kohtaavat<br />
oppilaat ja heidän<br />
kanssaan työskentelevät<br />
aikuiset.<br />
Taide rohkaisee omien<br />
ajatuksien ilmaisemiseen<br />
ja näin vahvistaa<br />
itsetuntoa.<br />
Romani-projektin suunnitteli ja toteutti kolme diakonia-ammattikoulun<br />
opiskelijaa Talli-projektista vastaavan opettajan valvonnassa.<br />
Projektiin sisältyi lasten taidekerhon lisäksi myös aikuisille tarkoitettu<br />
keskustelu- ja luentotilaisuus, jossa romanikirjailija, kuvataiteilija<br />
ja romanikulttuurin tutkija olivat vieraina. Loppuraportissaan<br />
opiskelijat totesivat, että romanilapset eroavat valtaväestön lapsista<br />
opiskelutavoissaan. Ryhmätoiminta ja kyky huolehtia nuoremmista<br />
on heille ominaista.<br />
Porin kaupungin<br />
Romani-projekti<br />
Kumpaankin projektiin rahoitus on saatu ESR-ohjelmasta.<br />
59
Kulttuurien välisyys koulussa<br />
Taikomo – monikulttuurinen<br />
projekti Helsingissä<br />
Vaikka Suomi on kulttuuriltaan melko yhtenäinen, useissa kouluissa<br />
on jo monen eri kansallisuuden tai kulttuuripiirin lapsia ja nuoria.<br />
Taidekasvatuksen avulla on voitu tukea oppimista ja lisätä oppilaiden<br />
viihtymistä uudessa ympäristössä ja ymmärrystä eri kulttuureista<br />
tulevien oppilaiden kesken. Tästä hyvänä esimerkkinä on Helsingin<br />
kaupungin itäisessä kaupunginosassa Meri-Rastilan koulussa<br />
toteutettu Taikomo-projekti.<br />
Sen tavoitteena oli<br />
• vahvistaa lapsen kulttuurista identiteettiä ja lisätä ymmärrystä<br />
kulttuurien moninaisuudesta<br />
• vahvistaa kulttuurien välistä dialogia<br />
• luoda avoin ja turvallinen oppimisympäristö kaikille oppilaille.<br />
Projekti toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin opetusviraston,<br />
Kulttuurikaupunkisäätiön ja Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen<br />
osaston kanssa. Eri taidealojen asiantuntijuutta antoivat<br />
myös Teatterikorkeakoulu, Sibelius-Akatemia ja Helsingin yliopiston<br />
opettajankoulutuslaitos. Keskeistä projektissa oli opettajien, taiteilijoiden,<br />
taidepedagogien ja tutkijoiden vuorovaikutus projektin eri<br />
vaiheissa.<br />
<strong>Koulun</strong> rehtorin mukaan koulun eri ammattiryhmien kasvattajanroolin<br />
tärkeys oivallettiin projektin kuluessa. <strong>Koulun</strong> aikuisten yhteistyö<br />
tiivistyi ja asenteet ja kokemukset monikulttuurisuudesta kehittyivät<br />
myönteisiksi. Taide- ja ilmaisukasvatus auttoi lapsia monin<br />
tavoin niin heidän sosiaalisessa kasvussaan kuin oppimisessaankin.<br />
Comenius – Euroopan<br />
unionin ohjelma kouluille<br />
Koulujen yhteyksiä Euroopan unionin alueella tuetaan Comeniusrahoitusjärjestelmän<br />
avulla. Tällainen yhteistyöhanke oli esimerkiksi<br />
kuvataiteen lukiodiplomin kehittäminen. Siinä kaksi lukiota Suomesta,<br />
Ruotsista, Alankomaista ja Unkarista kehitti portfolioarviointia<br />
ja siihen liittyviä prosessityöskentelyn malleja. Lukiot olivat jatkuvassa<br />
yhteydessä paikallisiin taidekorkeakouluihin, joilla oli vastaava<br />
portfolioarvioinnin tutkimus käynnissä myöskin Comeniushankkeena.<br />
Suomesta osallistui Comenius-projekteihin lukuvuonna<br />
2001 – 2002 kouluja ja lukiota yhteensä 434.<br />
60
Kouluilla ja lukioilla on paljon myös muunlaista kansainvälistä<br />
toimintaa, joiden rahoitus hankitaan eri lähteistä, kuten kuntien<br />
koulu- ja kulttuuritoimesta, erilaisista kulttuurirahastoista ja huoltajien<br />
kukkaroista. Seuraavaksi esitellään kaksi tällaista hanketta. Haukiputaan<br />
lukio ja Helsingin kuvataidelukio ovat Unescon ASP- kouluina<br />
ja työparina vieneet osaamistaan esimerkiksi Namibiaan, Kuubaan<br />
ja Tansaniaan. Näissä projekteissa on opettajan lisäksi ollut<br />
mukana lukion opiskelijoita, jotka ovat toimineet taideohjaajina<br />
kohdemaiden nuorille työpajoissa. Pajoissa tehtiin kuvataideprojekteja,<br />
kuten seinämaalauksia ja kankaanpainantaa. Muita pajoja<br />
olivat musiikkityöpaja, jossa tehtiin kierrätysmateriaalista soittimia,<br />
musisoitiin ja tanssittiin sekä sanomalehden toimittamisen ja kirjastotyön<br />
paja. Työpajatoiminta on osoittautunut hyväksi tavaksi oppia<br />
tuntemaan toisten kulttuuria, taidekäsitystä ja elämäntapaa. Namibiassa<br />
oli mukana myös Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen<br />
osaston ja Taideakatemian opiskelijoita.<br />
Opiskelijat toteuttavat<br />
kansainvälistä yhteistyötä<br />
Rahoitus: Tukea saatiin ulkoministeriöstä, Rauhankasvatuksen instituutilta<br />
ja monilta yksityishenkilöiltä, pääasiassa taiteilijoilta.<br />
Toinen hanke, jossa kumpikin lukio on ollut mukana Suomen edustajana,<br />
on Cultural Messages Across the Baltic. Yhteistyökumppanit<br />
ovat virolaisia, latvialaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia lukiolaisia.<br />
Projektin tavoitteena on kertoa oman maan maailmanperintökohteista<br />
toisille. Kukin lukio tutkii jotain maailmanperintökohdetta ja<br />
laatii siitä näyttelyn omassa maassaan. Näyttelyitä on esitelty paikallislehdissä<br />
komeasti. Opiskelijoiden työt kerätään yhteisnäyttelyyn<br />
kesällä 2003 taidekasvattajien kansainväliseen Insea on Sea -kongressiin.<br />
Kerho- ja leiritoiminta kunnassa ja koulussa<br />
Opetushallituksen kerhotoiminnan kehittämishankkeen vision<br />
mukaan kerhotoiminnan tukema koulu on koko päivän avoinna<br />
oleva toimintakeskus, jossa lapset ja nuoret viihtyvät ja voivat koulutyön<br />
ohella kehittää itseään omien harrastustensa ja taipumustensa<br />
mukaisesti. Kehittämishankkeessa etsittiin hyväksi koettuja ja<br />
toimivia ratkaisumalleja kerhotoiminnan järjestämiseksi ja lisäämiseksi<br />
kunnissa kunnan eri hallintokuntien, koulujen, kotien ja<br />
61
yhteiskunnassa toimivien eri yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten<br />
yhteistyönä. (<strong>Opetushallitus</strong> / moniste 3/2002, Peruskoulun kerhotoiminnan<br />
kehittämishanke 1999 – 2001, loppuraportti.)<br />
Hankkeessa oli mukana 11 kuntaa, joista Porin ja Hangon kaupungit<br />
olivat myös <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelman kuntia. Kunnat<br />
poikkesivat muista siinä, että niissä oli kehitetty taide- ja kulttuurikasvatuksen<br />
piiriin kuuluvaa kerhotoimintaa muita enemmän.<br />
Hangon malli<br />
Hangossa taidekerhotoiminnan tavoitteena oli antaa onnistumisen<br />
elämyksiä, opettaa luovaa ajattelua ja lähentää eri kieliryhmistä tulevia<br />
lapsia ja nuoria toisiinsa yhteisen harrastuksen parissa. Kerhoihin<br />
hakeudutaan Hangon eri kouluista. Useimmiten kerhokielinä<br />
ovat suomi ja ruotsi, mutta venäläisen taiteilijan ryhmässä puhutaan<br />
lisäksi englantia ja venäjää. Kuvataide- ja kädentaitojen kerhoja on<br />
yhteensä neljä. Kynnystä hakeutua tanssiopistoon haluttiin madaltaa<br />
perustamalla 7 – 12 -vuotiaille oppilaille tanssipainotteinen liikuntakerho.<br />
Musiikkikerhon tavoitteena on tuottaa musikaali alusta<br />
loppuun. 13 – 15 -vuotiaat oppilaat saavat ammattilaisten opastusta<br />
musiikin ja näyttelemisen maailmaan. Kaikki taidekerhot ovat<br />
olleet erittäin suosittuja. Jatkossa tavoitteena on tarjota viides-kuudesluokkalaisille<br />
uusia taidekerhoja, mediapajaa sekä seikkailukerhoa<br />
sekä järjestää leiritoimintaa.<br />
Taiteellisessa toiminnassa<br />
voidaan oppia<br />
kierrätyksen peruskäsitteitä.<br />
Hangon koululaiset<br />
valmistivat<br />
Afrikan taiteen teemapäivänä<br />
kierrätysmateriaaleista<br />
soittimia<br />
ja leikkikaluja.<br />
62
Porin mallissa yhteistyötä tekivät kaupungin koulutoimi, vapaa-ajantoimi,<br />
sosiaalitoimi, työllisyysyksikkö ja tilapalvelu. Lukuvuonna<br />
2000 – 2001 iltapäivä- ja kerhotoimintaan osallistuvista lapsista 80 %<br />
oli 1. ja 2. luokalla ja loput 20 % olivat 3. – 6. luokalla.<br />
Porin malli<br />
Rahoituksesta vastasi Porin kaupunki (800 000 mk), TE –keskus<br />
(200 000 mk) ja Kelan työvoimatoimisto (1 200 000 mk). Hallintokunnat<br />
ovat päättäneet, etteivät ne laskuta toisiaan. Perheille iltapäivä-<br />
ja kerhotoiminta on maksutonta. Ruokailusta peritään <strong>pieni</strong><br />
maksu.<br />
Oppilas kohtaa taiteilijan on kiertävä kerho, jonka toiminnasta vastaa<br />
opettaja ja taiteilija työparina. Lukuvuoden 2000 – 2001 teemoina<br />
olivat kuvataide, säveltaide sekä ilmaisutaito (teatteri). Ne<br />
koulut, joilla ei ollut valmiutta tai resursseja järjestää taidekerhoja,<br />
olivat erittäin tyytyväisiä kiertäviin kerhoihin.<br />
Kaupungin kerhotoiminnan vakiinnuttamiseksi, organisoimiseksi ja<br />
edelleen kehittämiseksi kunta on perustanut kahden hengen työryhmän,<br />
jonka tehtävänä on<br />
• esittää toiminnan laajentamista eri puolille kaupunkia<br />
• organisoida alueellista ja kiertävää kerhotoimintaa<br />
• rekrytoida kerhon vetäjät.<br />
Taide- ja kulttuurikasvatuksen näkökulmasta tärkeitä kehittämisalueita<br />
ovat<br />
• kerhon ohjaajien koulutus. Esimerkiksi Lahdessa työntekijöiden<br />
jaksamista tuetaan viikoittaisilla tapaamisilla. Tapaamiset ovat<br />
koulutuksellisia, ja ne toteutetaan ryhmätyönohjausmenetelmin.<br />
• lasten iltapäivätoiminnan kehittäminen monipuoliseksi niin, että<br />
siinä on myös taiteellisia ja kulttuurisia sisältöjä. Esimerkiksi<br />
museoiden mahdollisuuksia tarjota kerhoja ei ole vielä tutkittu<br />
riittävästi.<br />
• taiteen perusopetusta antavien tahojen toiminnan laajentaminen<br />
lasten iltapäivähoitoon ja kerhotoimintaan. Taiteen perusopetusta<br />
antavat opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita, ja tätä<br />
asiantuntemusta tulee kunnassa käyttää monipuolisesti lasten ja<br />
nuorten hyväksi.<br />
Taiteilija koulussa -<br />
toiminta toteutettiin<br />
eri kouluissa kiertävänä<br />
kerhona.<br />
Leikkikaluja<br />
kierrätysmateriaalista<br />
63
Porissa on kehitetty kerhotoiminnan lisäksi kaikkina vuodenaikoina<br />
tapahtuvaa leiritoimintaa. Leirit järjestetään joko kaupungissa, jolloin<br />
asutaan kotona, tai kurssikeskuksessa. Tällaisten leirien sisältöinä<br />
voi olla taidetyöpajoja eri taiteen alueilta.<br />
Nakkilan malli<br />
Nakkilan kunnassa oli tavoitteena kehittää menetelmiä, joilla tuetaan<br />
syrjäytyneiden lasten ja nuorten opiskelua ja elämisen laatua.<br />
Tavoitteena oli lisäksi kulttuurin mieltäminen koulupäivää tukevaksi<br />
ja rikastuttavaksi toiminnaksi. Keskeisellä sijalla koulun ja kulttuurin<br />
yhteistyöohjelman toteuttamisessa oli kerhotoiminnan monipuolistaminen<br />
ja kehittäminen. Kerhoissa pyrittiin luomaan turvallinen<br />
vuorovaikutussuhde lapsen ja aikuisen välille sekä mielekästä<br />
toimintaa iltapäiväksi. Kerhotoimintaan osallistuivat 1. – 6. luokan<br />
oppilaat. Tavoitteena oli kädentaitojen ja liikunnan avulla kehittää<br />
luovaa ajattelua ja motorisia taitoja. Osa toiminnasta järjestettiin<br />
yhdessä Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa.<br />
Kerhotoiminnan käynnistämisessä onnistuttiin hyvin, ja toimintaa<br />
aiotaan jatkaa.<br />
Kerhokeskus – koulutyön tuki ry.<br />
Kerhokeskus – koulutyön tuki ry tukee kerho- ja iltapäivätoimintaa.<br />
Yhdistys on perustettu vuonna 1947. Se julkaisee oppimateriaaleja,<br />
kouluttaa opettajia ja kerhojen ohjaajia ja järjestää kilpailuja ja kampanjoita.<br />
Kerhokeskuksen kulttuurikasvatuksen tavoitteet ovat<br />
• kansainvälisyys ja monikulttuurisuus<br />
• taidekasvatus<br />
• tapakasvatus<br />
• nuorten syrjäytymisen ehkäisy<br />
• virikkeinen elinympäristö.<br />
Kerhokeskus panostaa myös tietoverkkojen hyödyntämiseen kouluissa<br />
ja yrittäjyyskasvatuksessa.<br />
64
Tutkiva oppiminen<br />
Tutkiva oppiminen soveltuu taide- ja kulttuurikasvatuksen opiskelumetodiksi.<br />
Tutkivalle oppimiselle on ominaista tiedonkäsittelytaitojen<br />
harjoittaminen. Samalla kehittyvät ajattelun taidot. Tavoitteena<br />
on, että oppilaat kykenevät tuottamaan uusia ideoita ja kehittämään<br />
niitä käyttökelpoisiksi sekä oppivat arvioimaan niiden merkitystä.<br />
Havaintojen teon harjoitteleminen tukee käsitteellisen ymmärryksen<br />
kehittymistä. Tiedon keruu aloitetaan havainnoimisesta ja<br />
havaintojen monipuolisesta dokumentoimisesta, piirtämällä, maalaamalla,<br />
valokuvaamalla, videoimalla, äänittämällä ja kirjaamalla<br />
koettua. Monipuolinen dokumentointi tarkentaa ja vahvistaa havaintojen<br />
tekoa ja tiedonkäsittelyä.<br />
Tutkiva oppiminen on ongelmalähtöistä. Kysymykset, oletukset ja<br />
dokumentoinnin tulokset ovat oppilaan tuottamaa aineistoa tutkittavasta<br />
kohteesta. Valmiita vastauksia ei ole, vaan oppilas kehittää<br />
ilmiöistä uusia tietokokonaisuuksia asettamalla ongelmia, etsimällä<br />
ja keksimällä niille selityksiä ja vertaamalla erilaisia käsityksiä ja<br />
aineistoja toisiinsa. Uusi taito ja tieto rakentuu oppilaan aiempiin<br />
taito- ja tietorakennelmiin. Lapsen ja nuoren maailma on audiovisuaalinen.<br />
Sen ymmärtäminen vaatii kykyä käsitteellistää ja prosessoida<br />
audiovisuaalisia ilmiöitä<br />
65
Osa 4<br />
VESO - koulutus.<br />
Opetussuunnitelmatyö<br />
ja taidetyöpajat.<br />
Kulttuuriroiskeet<br />
saivat rinnalleen<br />
Arkkitehtuuriroiskeet,<br />
kun Alvar<br />
Aalto -säätiö liittyi<br />
yhteistyökumppaniksi.<br />
Kunnat, läänien<br />
koulutoimet ja läänien<br />
taidetoimikunnat<br />
ovat keskeisessä<br />
asemassa opettajien<br />
täydennyskoulutuksen<br />
suunnittelemisessa<br />
ja järjestämisessä.<br />
OPETTAJIEN KOULUTUS<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöhankkeen edetessä kunnat järjestivät<br />
taide- ja kulttuuripainotteisia veso-koulutuspäiviä. Koulutukseen<br />
osallistui yhteensä 2 500 opettajaa eri kunnista. Onnistuneeksi malliksi<br />
osoittautui Imatralla toteutettu työpajamuotoinen koulutus,<br />
joka yhdistettiin opetussuunnitelmatyöhön.<br />
Jyväskylässä järjestettiin kahden vuoden mittainen luokanopettajille<br />
tarkoitettu taideaineiden koulutus Kulttuuriroiskeet. Koulutuksen<br />
järjestäjänä oli Jyväskylän kuvataidekoulu ja yhteistyökumppaneina<br />
kunnan muut taiteen perusopetusyksiköt, Jyväskylän opettajankoulutuslaitos<br />
ja paikalliset museot. Koulutukseen osallistui 40 opettajaa.<br />
Tarkoituksena oli, että osallistuvista kouluista tulisi aina työpari,<br />
kaksi opettajaa.<br />
Koulutus jakautui neljään osioon: intensiivijaksoihin, jolloin tehtiin<br />
omaa taiteellista työskentelyä, vierailuihin eri taidelaitoksissa, luentoihin<br />
ja kouluprojekteihin. Opettajat arvostivat sitä, että koulutuksen<br />
aikana muodostui verkostoja koulujen kesken sekä koulujen ja<br />
taidelaitosten kesken. Jatkossa on tavoitteena, että mukana olleet<br />
opettajat voisivat saada lisäkoulutusta ja että Roiskeiden aikana kertynyttä<br />
taitoa ja tietoa voitaisiin levittää opettajien iltapäivätapaamisissa<br />
eteenpäin myös muihin kouluihin.<br />
Opetushallituksen järjestämään maksuttomaan taideaineiden koulutukseen<br />
osallistui eri kunnista yhteensä 140 opettajaa. Myös Suomen<br />
Tammen järjestämään koulutukseen osallistuttiin useista kunnista.<br />
Kuntien omiin koulutustilaisuuksiin, lääninhallitusten järjestämään<br />
koulutukseen, taidealojen konferensseihin ja opintomatkoihin<br />
osallistui lähes 1 200 opettajaa. Kuitenkin oli kuntia, joissa<br />
opettajat eivät olleet hakeutuneet mihinkään taiteen tai kulttuuriperinnön<br />
koulutukseen.<br />
Luokanopettajien täydennyskoulutus on keskeistä koulujen taide- ja<br />
kulttuurikasvatuksen kehittämisen kannalta, koska opettajat saavat<br />
nykyisin peruskoulutuksessaan ainoastaan parin kolmen opintoviikon<br />
verran taideopetusta. Myös nykytaiteessa merkittävän sijan saanut<br />
uusmedia vaatii luokanopettajien ja aineopettajien täydennyskoulutusta.<br />
66
SVENSKT SAMMANDRAG<br />
Inari Grönholm och Mikael von Nandelstadh<br />
OSA 5<br />
67
Tips för kultur i skolan<br />
Samarbetsprojektet Skola och kultur ingick i statsrådets utvecklingsprogram<br />
för åren 1995-2000. Syftet med projektet var att främja<br />
konst- och kulturfostran i skolorna. I denna skrift presenteras erfarenheter<br />
och lärdomar från de deltagande 17 kommunernas delprojekt.<br />
Vidare ges verksamhetsmodeller som utvecklats i Borgå,<br />
Esbo, Helsingfors, Kuopio, Rovaniemi och Nyslott.<br />
Presentationerna har delats in i fyra grupper. I den första delges<br />
olika kommuners sätt att organisera konst- och kulturfostran i kommunen.<br />
Eino Leino träffar<br />
parkvakten Pavel<br />
Andrejeff Haiti busfrönas<br />
och de lösa<br />
hundarnas skräck.<br />
Studier i historiska<br />
händelser i dramaform<br />
uppmuntrar eleverna<br />
att sätta sig in i<br />
frågorna också när de<br />
sitter i pulpeten.<br />
Tölö gymnasium.<br />
I den andra gruppen presenteras modeller för samarbete mellan<br />
skola och kulturinstitutioner. Exemplen gäller samarbete med<br />
museer, orkestrar och teatrar. Här berättas även om samarbete med<br />
konstnärer och med läroinrättningar som ger grundläggande konstundervisning.<br />
Som exempel på samarbete med näringslivet kan<br />
nämnas projekt tillsammans med Designmuseum och med Fiskars<br />
Consumer-bolaget.<br />
I den tredje gruppen behandlas utvecklandet av lokala läroplaner.<br />
Läroplanerna är ett mycket viktigt instrument med tanke på kommunens<br />
och skolans konst- och kulturfostran, med dem skapas en<br />
helhet, som täcker allt från dagvård till gymnasium och yrkesutbildning.<br />
I den sista gruppen behandlas lärarfortbildningen. Kommunerna<br />
ordnade fortbildningsdagar i ämnet och lärarna deltog i Utbildningsstyrelsens<br />
utbildning som gav studieveckor. Här kan påpekas, att<br />
kommunernas samarbete med länsstyrelserna och länets konstkommissioner<br />
bör effektiveras.<br />
Skola och kultur i Västnyland<br />
I projektet ingick det tvåspråkigt projektet Skola och kultur i Västnyland<br />
med Ekenäs, Hangö, Karis och Pojo. Projektet hade en ledningsgrupp<br />
med lärare och tjänstemän från kommunernas skolor<br />
och kulturväsen. Målet nåddes att skapa naturliga förbindelser mellan<br />
skolorna och kulturen och att samarbetet och samverkan inte<br />
skulle stupa på kommun- eller språkgränser.<br />
68
Det regionala samarbetet över språkgränserna var en styrka för projektet.<br />
Tanken är att det borde grundas en förening eller sammanslutning,<br />
som skall stöda de fyra kommunernas kulturfostran i skolorna.<br />
Karis 1918<br />
I Karis-Billnäs gymnasium kom man I samband med ett EU-projekt<br />
överens om att forska i ortens historia enligt principen gräv där du<br />
står. Valet föll på de dramatiska händelserna under inbördeskriget<br />
1918.<br />
Under historieläraren Jan-Erik Tills handledning skrev elever tolv<br />
intressanta uppsatser. Eleverna forskade bland dagböcker, brev och<br />
litteratur och fick fram tidigare okända fakta. Hösten 2001 publicerades<br />
boken Karis 1918, som skall användas i undervisningen i västra<br />
Nylands historia.<br />
Hur lyckat arbetssätt det är fråga om beskrivs bäst med ett citat ur<br />
boken. Nu när jag har fått detta arbete färdigt har jag insett hur mycket som<br />
hänt i dessa forna dagar på marken jag dagligen trampar på. Då ett tåg passerar<br />
på Hangöbanan kan jag i vintermörkret mycket väl tänka mig tillbaka i tiden då<br />
pansartågen ångade förbi precis på samma ställe. (Lotta Friberg).<br />
Grävningarna inom<br />
ramen för skolarbetet<br />
inleddes av Ekenäs<br />
gymnasium och Jan<br />
Fast. Karis- Billnäs<br />
anslöt sig senare.<br />
Mikael von Nandelstadh<br />
är<br />
överinspektör vid<br />
Utbildningsstyrelsen.<br />
69
Osa 6<br />
HYVÄ TIETÄÄ – BRA ATT VETA<br />
Sanastoa<br />
ASP-koulut ovat mukana Unescon kouluprojekteissa. ASP on lyhenne sanoista Associated<br />
Schools Project for Promoting International Education.<br />
ETKK, Elokuvakasvatuksen keskus tukee koulujen elokuvakasvatusta välittämällä filmejä ja<br />
julkaisemalla opetusmateriaaleja sekä vierailemalla kouluissa.<br />
Koulukino ry. avustaa elokuvateattereita ja kouluja elokuvien valinnassa ja tuottaa materiaalia<br />
kouluja varten.<br />
Lukiodiplomi on näyttö, jonka opiskelija voi antaa lukio-opiskelun päätteeksi kotitaloudessa,<br />
kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, musiikissa, tanssissa ja teatteritaiteessa. Kehittämisvaiheessa<br />
on myös usean oppiaineen yhteinen median lukiodiplomi.<br />
Luku-Suomi 2001 – 2004 on hanke, jossa on tavoitteena peruskoululaisten ja lukiolaisten<br />
luku- ja kirjoitustaidon parantaminen ja kirjallisuuden tuntemuksen lisääminen.<br />
Taiteen perusopetus on yleissivistävä taidekasvatusjärjestelmä koulun ulkopuolella. Opetusta<br />
annetaan yleisen tai laajan oppimäärän mukaan. Valtion rahoitus kanavoituu joko kuntien<br />
asukasluvun mukaan tai opetustuntikohtaisen valtion osuuden mukaan.<br />
Suomen Tammi+ on Opetushallituksen, Museoviraston ja ympäristöministeriön yhteinen<br />
kulttuuriperintöopetuksen kehittämisprojekti.<br />
ASP-skolorna medverkar i UNESCO:s skolprojekt. ASP är en förkortning av Associated<br />
Schools Project for Promoting International Education.<br />
ETTK, Elokuvakasvatuksen keskus, stöder skolornas filmfostran genom att förmedla filmer,<br />
ge ut läromedel och göra skolbesök.<br />
Koulukino r.y. hjälper biografer och skolor i valet av filmer och publicerar material åt skolorna.<br />
Gymnasiediplomet kan av studeranden avläggas för att i slutet av gymnasiestudierna påvisa<br />
kunskaperna i huslig ekonomi, bildkonst, slöjd, gymnastik, musik, dans och teaterkonst. I<br />
utvecklingsskedet kan även mediediplom avläggas, det är fråga om en kombination av flera<br />
läroämnen.<br />
Läs och skriv! 2001 - 2004 är ett projekt vars syfte är att stärka grundskoleelevernas och<br />
gymnasiestuderandenas läs- och skrivfärdigheter och öka deras kunskaper i litteratur.<br />
Den finska eken+ är ett projekt som pågår åren 2001-2004 och är gemensamt för Museiverket,<br />
Utbildningsstyrelsen och miljöministeriet. Syftet är att i väsentlig grand öka finländarnas<br />
känsla för det egna kulturarvet och stärka kulturarvets ställning i undervisningen.<br />
70
Yhteystietoja<br />
Opetushallituksen <strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelman työryhmän yhteystiedot<br />
Ylijohtaja Aslak Lindström, aslak.lindstrom@oph.fi<br />
Opetusneuvos Jorma Kauppinen, jorma.kauppinen@oph.fi<br />
Kuntien kummit:<br />
Inari Grönholm, inari.gronholm@oph.fi (Imatra, Juuka ja Kittilä)<br />
Terhi Heino, terhi.heino@oph.fi (Jyväskylä, Karkkila ja Vehmaa)<br />
Heljä Järnefelt, helja.jarnefelt@oph.fi (Tuusula ja Suomen Tammi+)<br />
Marja Hollo, marja.hollo@oph.fi (Nakkila, Pori ja Sievi)<br />
Tytti Luukko, tytti.luukko@oph.fi<br />
Mikael von Nandelstadh mikael.nandelstadh@oph.fi (Länsi-Uusimaa)<br />
Pirjo Sinko, pirjo.sinko@oph.fi (Iisalmi, Lapinlahti ja Oulu)<br />
Kuntaliiton edustaja: Anneli Kangasvieri, anneli.kangasvieri@kuntaliitto.fi<br />
Opettajien ammattijärjestön edustaja: Riitta Sarras, riitta.sarras@oaj.fi<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa olleiden kuntien yhteystietoja:<br />
http://www.iisalmi.fi/<br />
http://www.imatra.fi/<br />
http://www.juuka.fi/<br />
http://www.jyvaskyla.fi/<br />
http://www.karkkila.fi/<br />
http://www.kittila.fi/<br />
http://www.lapinlahti.fi/<br />
http://www.nakkila.fi/<br />
http://www.ouka.fi/<br />
http://www.pori.fi/<br />
http://www.sievi.fi/<br />
http://www.tuusula.fi/<br />
http://www.vehmaa.fi/<br />
http://www.hanko.fi/<br />
http://www.ekenas.fi/<br />
http://www.karis.fi/<br />
http://www.pohja.fi/<br />
Muiden koulun pienessä <strong>kulttuurikirja</strong>ssa olevien kuntien yhteystietoja<br />
http://www.espoo.fi/<br />
http://www.hel.fi/<br />
http://www.kuopio.fi/<br />
http://www.porvoo.fi/<br />
http://www.rovaniemi.fi/<br />
http://www.savonlinna.fi/<br />
71
Taide- ja kulttuurikasvatusta tukevia Internet-sivuja:<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelma löytyy Opetushallituksen Internet-sivuilta: www.oph.fi<br />
Koulutuksen kehittäminen, Muita kehittämishankkeita, Koulu ja kulttuuri KOKU.<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin yhteistyöohjelman raportti löytyy samasta paikasta.<br />
Lukiodiplomit löytyvät myös Opetushallituksen sivuilta:<br />
www.oph.fi, Koulutuksen kehittäminen, Lukiodiplomit<br />
Suomen Tammi+ http://www.edu.fi/projektit/tammi/<br />
Unesco ja kulttuuriperintö http://www.nba.fi/INTERNAT/unesco.htm<br />
Maailmanperintöopetus http://www.freenet.hut.fi/whe/<br />
Suomalainen kulttuuritarjonta http://www.kulttuuri.net/<br />
Museoliitto, http://www.museoliitto.fi . Sivuilta pääsee kaikkiin Suomen museoihin.<br />
Haukiputaan lukio, http://www.haukipudas.fi/lukio<br />
Viestintä- ja mediakasvatuksen tukilinkkejä http://www.uta.fi/viesverk/viestintäkasvatus/<br />
luento4/luento4.3html<br />
Media på svenska www.yle.fi/mim<br />
Kerhokeskus – koulutyön tuki ry http://www.kerhonetti.net/<br />
Taidekorkeakoulujen<br />
Internet-sivuja<br />
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, taidekasvatuksen yksikkö http://www.urova.fi/<br />
Jyväskylän yliopiston musiikin laitos, musiikkikasvatus http://www.jyu.fi/musica/<br />
Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, musiikkikasvatuksen koulutus http://<br />
musicedu.oulu.fi/<br />
Kuvataideakatemia http://www.kuva.fi/info/<br />
Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osasto: http://arted.uiah.fi<br />
Teatterikorkeakoulu http://www.teak.fi<br />
Sibelius-Akatemia, musiikkikasvatuksen laitos http://www.siba.fi<br />
72
Rahoituslähteitä:<br />
http://www.cimo.fi/tiedotteet/t240602.html<br />
http://www.europa.eu.int/comm/culture/eac/c2000condition_en.html<br />
Comenius: http://europa.eu.int/comm/education/socrates/comenius/<br />
ESR-rahoitus: http://www.esr.fi/<br />
Taiteen keskustoimikunta – Taidetoimikunnat: http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/<br />
Opetusministeriö: http://www.minedu.fi/opm/avustukset/index.html<br />
Ympäristöministeriön ympäristökasvatusavustukset:<br />
http://www.ymparisto.fi/aluekayt/kulttymp/arvio.htm<br />
Museoviraston museoiden innovatiiviset avustukset: http://www.nba.fi/PERMS/<br />
innovfin.htm<br />
Kulttuurirahasto: http://www.skr.fi/<br />
Euroopan unionin<br />
tuki:<br />
Muita rahoituslähteitä<br />
Jenny ja Antti Wihurin rahasto: http://www.wihurinrahasto.fi/rahasto.html<br />
Kirjallisuutta<br />
OMA KOULU – tutki ja opi, 1999. Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. <strong>Opetushallitus</strong>.<br />
Painorauma. Rauma<br />
<strong>Opetushallitus</strong><br />
ESINE ELÄÄ, 2000. Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. <strong>Opetushallitus</strong>. F.G. Lönnberg.<br />
Helsinki.<br />
KULTTUURIPERINNÖN kauneus, hyvyys ja totuus. 2000. Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä.<br />
<strong>Opetushallitus</strong>. F.G. Lönnberg. Helsinki.<br />
KULTTUURIYMPÄRISTÖ – tutki ja opi. 2000. Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. <strong>Opetushallitus</strong>.<br />
Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.<br />
KOULUN JA KULTTUURIN YHTEISTYÖOHJELMA, Raportti 2001. <strong>Opetushallitus</strong>.<br />
Edita. Helsinki.<br />
MAAILMANPERINTÖ – tutki ja opi. 2001. <strong>Opetushallitus</strong> Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä.<br />
<strong>Opetushallitus</strong>. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.<br />
ELÄVÄÄ KULTTUURIPERINTÖÄ – tutki ja opi. 2002. Pekka Elo ja toimitusryhmä.<br />
<strong>Opetushallitus</strong>. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.<br />
73
Kuntaliitto<br />
Esa Hyyryläinen: Palvelut, johtaminen ja kehittäminen kunnallisessa<br />
vapaa-aikatoimessa<br />
KuntaSuomi -tutkimuksia nro 35.Vaasan yliopisto, Suomen Kuntaliitto,<br />
Helsinki 2002.<br />
Pertti Mäkelä: Kunnan kultainen kirjasto II - Matka multimediaan jatkuu KuntaSuomi -tutkimuksia<br />
nro 33. Vaasan yliopisto, Suomen Kuntaliitto,<br />
Helsinki 2002.<br />
Jouni Kaipainen: Kulttuurilaitosten taloudelliset vaikutukset.<br />
Suomen Kuntaliiton sivistystoimen tutkimusprojektin yhteenvetoraportti Suomen Kuntaliitto,<br />
Helsinki 1999.<br />
Sivistyksen suunta. Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma.<br />
Riktlinjer för bildningen. Finlands Kommunförbunds bildningspolitiska<br />
program<br />
Luukkainen Olli (toim.)<br />
Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2002.<br />
Sivistyksen avaimet<br />
Opetus ja kulttuuri matkalla vuoteen 2010<br />
Olli Luukkainen (toim.)<br />
Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2002.<br />
Sivistystoimen ajantieto 2002<br />
Selkee Johanna (toim.)<br />
Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2002.<br />
Ismo Porna: Taiteen perusopetuksen vuosikirja 2000<br />
Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2000.<br />
Opetusministeriön<br />
julkaisuja<br />
Kulttuuri kasvaa lapsissa. Taiteen keskustoimikunnan ehdotus opetusministerille lasten kulttuuripoliittiseksi<br />
ohjelmaksi. Taiteen keskustoimikunta. 2002.<br />
Taikalamppu –lastenkulttuurikeskusten verkosto. Työryhmämuistio. 12 : 2002.<br />
Taide on mahdollisuuksia. Ehdotus valtioneuvoston taide- ja kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi<br />
ja Taiteen mahdollisuuksista enemmän. 2002.<br />
Valtion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta ja jatkotoimenpiteet. 28 :<br />
2002.<br />
Muotoilu 2005. Valtioneuvoston periaatepäätös muotoilupolitiikasta. 2002.<br />
Lasten elokuvan kehittämisohjelma. 2001.<br />
74
Opetusministeriön kulttuuripoliittiset ohjelmat ovat luettavissa suomeksi ja ruotsiksi wwwsivuilta<br />
osoitteista: http://www.minedu.fi/kulttuuri/kulttuuripoliittiset_ohjelmat.html<br />
htt://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/<br />
htt://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ajankohtaista/<br />
Rakennusperintöstrategia 2001.<br />
Julkaisu on luettavissa www-sivuilta http//www.ymparisto.fi/aluekayt/kuttymp/strategi-htm<br />
Heikkinen, I. 2000. Kulttuurin julkinen rahoitus suomessa – tilastot ja todellisuus<br />
Kulttuuritilasto 2001- Kulttuuri ja viestintä 2002:1. Tilastokeskus. Helsinki.<br />
Liikanen, A. 2002. Terveyttä kulttuurista – työ kantaa eteenpäin. Helsinki.<br />
Ympäristöministeriön<br />
julkaisu<br />
Muita julkaisuja<br />
Ruohonen, R. 2002. Selvitys elinkeinoelämän taiteelle myöntämän tuen muodosta ja määrästä.<br />
Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/elinkeinoelama.pdf.Helsinki.<br />
Syrjästä esiin 1998. Puheenvuoro kulttuurista ja kehityksestä Euroopasta. Eurooppa-työryhmän<br />
raportti Euroopan neuvostolle. Taiteen keskustoimikunnan tutkimysyksikkö. Mikkeli.<br />
Vesikansa, E. 2002. Taiteilijaresidenssitoiminta. Muistio TAO-toimikunnalle<br />
75
Kuvat ja kaaviot<br />
Kuvat<br />
Sivu 17. Käsityökoulun oppilaat huovuttavat erikoistekniikkojen<br />
jaksolla. Teema: Kanille kaveri. Jyväskylän käsityökoulun<br />
valokuvakokoelma.<br />
Valokuvaaja: Nina Laine.<br />
Sivu 24. Käsityökoulun oppilas opettelemassa paperinvalmistuksen<br />
arkkityöskentelyä. Teema: Matkalla maailman uumeniin,<br />
haitarikirja. Jyväskylän käsityökoulun valokuvakokoelma.<br />
Valokuvaaja: Nina Laine.<br />
Sivu 28. Lauttasaaripäivä merenrannalla. Perheet yhdessä<br />
rakentamassa hiekkakaupunkeja. Yksityinen arkisto.<br />
Valokuvaaja: Valpuri Grönholm.<br />
Sivu 34. Kaksi kuvaa Porin taidemuseon ja koulujen yhteisestä<br />
projektista Puuvalo. Porin taidemuseon valokuvakokoelma.<br />
Valokuvaaja: Erkki Valli-Jaakola.<br />
Sivu 35. Tammisaaren museon arkeologinen kaivaus, johon osallistui<br />
Karjaan kulttuuritoimisto sekä Karis-Billnäs gymnasiumin ja<br />
Ekenäs gymnasiumin opiskelijoita.<br />
Valokuvaaja: Christer Valtanen.<br />
Sivu 37. Kalaholman koulun yhteistyö Porin sinfonietan kanssa.<br />
<strong>Koulun</strong> valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Harri Saine.<br />
Sivu 38. Koululaiset suunnittelemassa omaa teatteriesitystään Teatteri<br />
Hevosenkengän lämpiössä. Teatterin valokuvakokoelma.<br />
Valokuvaaja: Sanna Aropaltio.<br />
Sivu 39. Kohtaus pommisuojassa Kallion lukion opiskelijoita<br />
historiallisen kaupunkikierroksen aikana. Helsingin<br />
76
Kulttuuriasiainkeskuksen Annantalon valokuvakokoelma.<br />
Valokuvaaja: Timo Väisänen.<br />
Sivu 42. Jyväskylän kuvataidekoulun oppilas rakentaa pienoismallia<br />
arkkitehtuurityöpajassa. Kuvataidekoulun valokuvakokoelma.<br />
Valokuvaaja: Ilpo Vuorela.<br />
Sivu 44. Kannelmäen koulun oppilas valmistaa värttinällä villalankaa.<br />
<strong>Koulun</strong> valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Tellervo Auvinen.<br />
Sivu 47. Piirroksia kirveen kehityksestä tämän päivän Fiskarsin<br />
tuotteeksi. Arttu Brade 11 vuotta. Tekijän omistuksessa.<br />
Sivu 48. Oulun Energian Toppilan lämpövoimalan<br />
seinämaalausprojektin toteutus keväällä 2002. Lukion<br />
valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Kari Hietarinta.<br />
Sivu 50. Nuori osaaja 2000. Oppilaiden tanssiesitys Helsingin<br />
tuomiokirkon portailla. Helsingin kaupungin opetusvirasto.<br />
Valokuvaaja: Mauri Helenius.<br />
Sivu 53. Kuutilosilmä. Opiskelijat etsimässä Särestön henkeä<br />
kuvataideleirillä Kittilässä 2001. Toppilan lukion<br />
valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Ari Forstén.<br />
Sivu 57. Taiteilija Kari Delcos suunnitteli Matemaattisia leikkejä<br />
–näyttelyyn kaksi tuhannen laatan palapeliä. Teoksen nimi<br />
on Leikkejä Laatoilla. Kuvassa <strong>pieni</strong> vierailija kokeilee<br />
matemaattisten symmetrioiden rakentamista. Espoon<br />
kaupungin Galleria Otson kuvakokoelma. Valokuvaaja: Heljä<br />
Delcos.<br />
Sivut 62. ja 63. Hangon peruskoululaiset valmistavat jätemateriaalista<br />
soittimia ja leikkikaluja museoalueella pidetyn Afrikka<br />
–päivän aikana. Ohjaajina oli afrikassa työskennelleitä<br />
taiteilijoita ja käsityöläisiä. Yksityinen arkisto. Valokuvaaja:<br />
Liisa Piironen.<br />
Sivu 64. Kuvataideleiriläinen työnteossa. Toppilan lukion<br />
valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Ari Forstén.<br />
77
Sivu 68.<br />
Eino Leino träffar Andrejeff Haiti. Tölö gymnasiumin<br />
och Kallion lukio. Konstnärer på Espis. Annagårdens<br />
konstcentrum, fotosamling. Foto: Timo Väisänen.<br />
Sivu 68. Arkeologisk utgrävning och detaljbild. Foto: Sture Lindholm.<br />
Ekenäs gymnasium.<br />
Sivu 71. Teckning. Martta Andersson. Konstskolan för barn och unga,<br />
Borgå. Skolans samling.<br />
Sivu 72. Piirros. Elina Hirviniemi. Lapinlahden lukion kokoelma.<br />
Sivu 73. Shamaanirumpu. A. Mussa, A. Kurittu, Kaitaan lukio.<br />
Keväällä 2001 useissa Euroopan maissa, jotka siirtyivät<br />
eurovaluuttaan, toteutettiin lasten ja nuorten taidetapahtuma<br />
Euro-maailma. Suomessa koululaiset maalasivat 20 kolikkoa,<br />
joiden läpimitta oli 1,8 m. Valokuvaaja: Bo Grönholm.<br />
Sivu 74. Piirros. Emma Kärki. Lapinlahden lukion kokoelma.<br />
Sivu 79. Annantalon TILOJA- näyttelyssä Pieni näyttelyvieras tutustuu<br />
mittasuhteisiin. Arkkitehtuurikoulu Arkin kuvakokoelma.<br />
Valokuvaaja: Mikko Mälkki.<br />
Kaaviot<br />
Bo Grönholm<br />
Sivu 8.<br />
Sivu 25.<br />
<strong>Koulun</strong> ja kulttuurin kenttä.<br />
Neljän kunnan yhteisen kulttuuriyhdistyksen tehtäviä.<br />
Sivu 26. Juuan kunnan tulevaisuusfoorumissa käytetty SWOT –kaavio.<br />
Sivu 36. Porin sinfonietan yhteistyö koulujen kanssa.<br />
Sivu 56. Yhteistyö oppiaineiden välillä.<br />
Sivu 59. Suunnitelma Porin kaupungin lasten ja nuorten taide- ja<br />
kulttuurikeskukseksi.<br />
Sivu 65. Tutkiva oppiminen.<br />
Sivu 66.<br />
Skola och Kultur.<br />
78
Muistiinpanoja<br />
Arkkitehtuurikoulu<br />
Arkin oppilas opettelemassa<br />
mittasuhteita.<br />
79
Change language