Toisen asteen opiskelijoiden lukemisvaikeus ja sen kuntoutus ...
Toisen asteen opiskelijoiden lukemisvaikeus ja sen kuntoutus ...
Toisen asteen opiskelijoiden lukemisvaikeus ja sen kuntoutus ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Petri Vanninen<br />
TOISEN ASTEEN OPISKELIJOIDEN<br />
LUKEMISVAIKEUS JA SEN<br />
KUNTOUTUS AIVOJEN<br />
TASAPAINOMALLIN MUKAAN<br />
TEORIA, HARJOITUSMATERIAALI JA<br />
LUOKITTELUJÄRJESTELMÄ KAHDEN<br />
KUNTOUTUSKOKEILUN VALOSSA
TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TULOKSET<br />
• Tutkimustehtävänä oli uuden tiedon tuottaminen<br />
aikuisten lukemisvaikeudesta <strong>ja</strong> <strong>sen</strong> kuntoutuksesta<br />
Suomessa<br />
• Tulosten mukaan tutkimusjoukosta noin kolmasosalla<br />
todettiin mekaani<strong>sen</strong> lukemi<strong>sen</strong> vaikeus <strong>ja</strong> noin 8 %:lla<br />
tasapainomallin mukainen erityinen <strong>lukemisvaikeus</strong>
TEORIAPERUSTA<br />
Hollantilainen neuropsykologian professori Dirk Bakker on kehittänyt<br />
lukemisprosessin kehittymisestä <strong>ja</strong> häiriöstä tasapainomallin (balancemodel<br />
of the brain activity)<br />
• taustalla Lurian lateralisaatioteoria: eläimillä molemmat aivopuoliskot<br />
samanarvoisia; ihmisellä yleensä va<strong>sen</strong> dominoiva<br />
• ihmi<strong>sen</strong> aivopuoliskojen erilaisuus on mahdollistanut kielen kehittymi<strong>sen</strong><br />
• Aloitteleva luki<strong>ja</strong> keskittyy kir<strong>ja</strong>inten avaruudelliseen a<strong>sen</strong>toon <strong>ja</strong> niiden<br />
mieleenpainamiseen (oikea aivopuolisko), kun taas kehittynyt luki<strong>ja</strong><br />
tarvitsee kielen rakenteen <strong>ja</strong> sisällön prosessointia (va<strong>sen</strong> aivopuolisko)<br />
• Bakkerin mukaan lukemaanoppimi<strong>sen</strong> alkuvaiheessa korostuvat oikean<br />
aivopuoliskon prosessit <strong>ja</strong> lukemi<strong>sen</strong> edistyessä va<strong>sen</strong> aivopuolisko ottaa<br />
lukemistapahtumasta enemmän vastuuta<br />
• häiriö tässä tasapainossa aiheuttaa spesifin dysleksian (3-5 % ikäluokasta)
TEORIAPERUSTA<br />
• Bakker erottaa kaksi eri dysleksia-tyyppiä: P- (perceptual) <strong>ja</strong> L- (linguistic)<br />
tyyppi<br />
• P-tyypin luki<strong>ja</strong>t juuttuvat oikean aivopuoliskon lukemisstrategiaan johtuen<br />
oikean puoliskon ylikehittyneisyydestä tai vasemman puolen<br />
alikehittyneisyydestä tai näistä molemmista<br />
• L-tyypin luki<strong>ja</strong>t siirtyvät liian varhain käyttämään vasemman aivopuoliskon<br />
strategioita johtuen vasemman puoliskon ylikehittyneisyydestä tai oikean<br />
puolen alikehittyneisyydestä tai näistä molemmista<br />
• väärän strategian käyttö aiheuttaa ongelmia lukemissuorituksessa<br />
• P-tyypin luki<strong>ja</strong>t lukevat hitaasti <strong>ja</strong> kangerrellen, L-tyypin luki<strong>ja</strong>t lukevat<br />
nopeasti <strong>ja</strong> suhteelli<strong>sen</strong> virheellisesti<br />
• Luki<strong>ja</strong>tyypeille ominaiset virheet <strong>ja</strong>oteltu aikaavieviin virheisiin (P)<br />
<strong>ja</strong> suoriin virheisiin (L)
VIRHETYYPIT<br />
AIKAAVIEVÄT VIRHEET (P-tyyppi)<br />
SUORAT VIRHEET (L-tyyppi)<br />
-puuttuvan sanan kor<strong>ja</strong>us<br />
-poisjätetyn kir<strong>ja</strong>imen kor<strong>ja</strong>us<br />
-sanan tavaaminen <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>us<br />
-tankkaaminen <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>us<br />
-sanan toistaminen<br />
-väärin luetun kir<strong>ja</strong>imen kor<strong>ja</strong>us<br />
-väärä painotus tai ääntäminen<br />
<strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>us<br />
-väärän sanan kor<strong>ja</strong>us oikeaksi<br />
-sanan poisjättäminen<br />
-kir<strong>ja</strong>imen tai tavun poisjättäminen<br />
-uuden sanan lisäys tai<br />
korvaaminen toisella sanalla<br />
-sanojen <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>inten<br />
reversaali<br />
-sekalaiset virheet
HARJOITUSMATERIAALI<br />
KUNTOUTUSJYVIÄ -HARJOITUSKANSIOT<br />
- Liperin ammattioppilaitoksessa kehitettiin 20 tunnin interventioohjelma<br />
P- <strong>ja</strong> L-tyypin dyslektikkojen kuntouttamiseen vuonna 1999<br />
- taustalla tutkimustieto toi<strong>sen</strong> <strong>asteen</strong> <strong>opiskelijoiden</strong> vakavista luku- <strong>ja</strong><br />
kirjoitustaidon puutteista (Pelkonen & Matilainen 1997; Ryynänen<br />
1997)<br />
- aikuisdyslektikoille kuntouttavaa harjoitusmateriaalia vain vähän<br />
tarjolla<br />
- tunnin aluksi luetaan teksti, jonka jälkeen keskustelussa<br />
varmistetaan että sisältö on ymmärretty<br />
- lukemi<strong>sen</strong> jälkeen tehdään tehtävät, joista ensimmäinen on luetun<br />
ymmärtämi<strong>sen</strong> tehtävä<br />
- loput 2-3 tehtävää vahvistavat heikompaa aivopuoliskoa
LUOKITTELUJÄRJESTELMÄ<br />
- ilmaisee mekaani<strong>sen</strong> lukemisvaikeuden <strong>ja</strong> tasapainomallin<br />
mukai<strong>sen</strong> erityi<strong>sen</strong> lukemisvaikeuden<br />
- tutkimusjoukkona Liperin ammattioppilaitok<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> Joensuun<br />
oppimiskeskuk<strong>sen</strong> 37 opiskeli<strong>ja</strong>a 1999-2000<br />
- opiskeli<strong>ja</strong>t lukivat 315 sanaa käsittävän pakinan nauhalle<br />
- lukemissuoritukset analysoitiin Bakkerin luokittelun mukaisesti<br />
- lukemisnopeus ka 3.58 min., P-virheet 12, L-virheet 15, yht. 27<br />
virhettä<br />
- virheiden keskiarvo 27 - / + yksi hajontayksikkö:<br />
- 0-9 hyvät luki<strong>ja</strong>t, 9-27 lieviä lukemisvaikeuksia, 28-45 dyslektikot,<br />
46- vaikea dysleksia
16<br />
14<br />
virheet <strong>ja</strong>kaumassa<br />
15<br />
12<br />
10<br />
8<br />
8<br />
6<br />
4<br />
5<br />
oppilaat<br />
2<br />
0<br />
2<br />
1<br />
2<br />
2<br />
1<br />
1<br />
keskihajonta 18,32<br />
keskiarvo 27<br />
N = 37<br />
0<br />
10<br />
20<br />
30<br />
40<br />
50<br />
60<br />
70<br />
80<br />
virheiden määrä
LUKIJOIDEN LUOKITTELU<br />
• P-tyypin luki<strong>ja</strong>: lukunopeus keskimääräistä hitampi (3.58 min.),<br />
lukemisvirheitä keskimääräistä enemmän (27), P-virheitä<br />
keskimääräistä enemmän (12) <strong>ja</strong> L-virheitä (15) keskimääräistä<br />
vähemmän<br />
• L-tyypin luki<strong>ja</strong>: lukunopeus keskimääräistä nopeampi (3.58 min.),<br />
lukemisvirheitä keskimääräistä enemmän (27), L-virheitä<br />
keskimääräistä enemmän (15), P-virheitä keskimääräistä<br />
vähemmän (12)
KUNTOUTUSKOKEILUT<br />
• HELSINKI (Tekniikan alan oppilaitos) + INARI (Saamelaisalueen<br />
koulutuskeskus) (n = 98)<br />
• miehiä 48 <strong>ja</strong> naisia 50<br />
• luokittelujärjestelmän mukaan mekaaninen <strong>lukemisvaikeus</strong> todettiin<br />
35 opiskeli<strong>ja</strong>lla (35,7 %)<br />
• miehistä <strong>lukemisvaikeus</strong> todettiin 26 opiskeli<strong>ja</strong>lla (54,2 %) <strong>ja</strong> naisista<br />
9 opiskeli<strong>ja</strong>lla (18 %).<br />
• erityinen <strong>lukemisvaikeus</strong> 8 opiskeli<strong>ja</strong>lla (8,2 %) (yksi keskeytti)<br />
• koeryhmä 6 opiskeli<strong>ja</strong>a, vertailuryhmä 3 opiskeli<strong>ja</strong>a (mukana 2<br />
luokittelujärjestelmän ra<strong>ja</strong>lla olevaa)<br />
• alkumittaus – interventio - loppumittaus
KOERYHMÄ YHTEENSÄ<br />
6 opiskeli<strong>ja</strong>a P-virheet L-virheet yhteensä lukuaika<br />
alkumittaus 123 130 253 27.08<br />
loppumittaus 97 98 195 26.34<br />
muutos - 26 - 32 - 58 - 34 s<br />
VERTAILURYHMÄ YHTEENSÄ<br />
3 opiskeli<strong>ja</strong>a P-virheet L-virheet yhteensä lukuaika<br />
alkumittaus 51 61 112 11.14<br />
loppumittaus 42 62 104 10.49<br />
muutos - 9 + 1 - 8 - 25 s
KOE- JA VERTAILURYHMÄN TULOKSET<br />
• koeryhmä 6 opiskeli<strong>ja</strong>a (3 P-, 3 L-<br />
tyyppiä)<br />
• koeryhmän kokonaisvirhemäärä<br />
vähentyi 58 virhettä eli 22.9 %<br />
(p
Lukemisvirheiden kokonaismäärän muutos
TASAPAINOMALLIN ARVIOINTIA<br />
• tasapainomallille on ominaista teoreettinen johdonmukaisuus <strong>ja</strong> vankka<br />
empiirinen perusta<br />
• mallista johdettujen <strong>kuntoutus</strong>menetelmien soveltaminen arkipäivän<br />
käyttöön on työlästä, koska diagnosointi on aikaavievää <strong>ja</strong> vaatii opetta<strong>ja</strong>lta<br />
vahvaa teoriatietämystä<br />
• Bakkerin a<strong>ja</strong>tusten kytkeminen muuhun <strong>lukemisvaikeus</strong>tutkimuk<strong>sen</strong><br />
traditioon on työlästä, koska hän ei ole lähtenyt näitä yhteyksiä tarkemmin<br />
kuvaamaan (Korhonen 2005).<br />
• Tutkimuk<strong>sen</strong> suurin anti on <strong>sen</strong> uutuusarvo kansainvälisesti ensimmäinen<br />
tieteellinen selvitys tasapainomallin mukaisesta aikuisten dysleksian<br />
kuntoutuksesta<br />
• <strong>ja</strong>tkotutkimushankkeena pitkittäistutkimus suuremmalla otoksella tulosten<br />
tilastolli<strong>sen</strong> merkityk<strong>sen</strong> varmentamiseksi <strong>ja</strong> pysyvyyden mittaamiseksi
Change language