jtiili.pdf, 1797 kB
jtiili.pdf, 1797 kB
jtiili.pdf, 1797 kB
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2<br />
2. Fysiikan käsitteenmuodostus ja hahmottava lähestymistapa<br />
Tämä luku perustuu lähteeseen [11], ellei toisin mainita.<br />
2.1. Fysiikan käsitteenmuodostus<br />
Fysiikan käsitteenmuodostus on tieteellinen prosessi, joka pyrkimyksenä on<br />
luonnossa tapahtuvien tahdosta riippumattomien ilmiöiden selittäminen luonnontieteellistä<br />
metodia käyttäen samojen yleisten peruslakien avulla. Lähtökohtana on<br />
luonto ja tavoitteena luoda sen käyttäytymistä kuvaava yhtenäinen teoria, joka tarjoaa<br />
selitysperustan kaikille tahdosta riippumattomille luonnonilmiöille. Fysiikan oppimisen<br />
prosessi on oleellisesti samanlainen. Tieto luodaan nyt vain osaksi oppijan<br />
tietorakennetta samalla tavoin kuin se on luotu fysiikan tietorakenteeksi.<br />
Käsitteenmuodostuksen kannalta ei ole olemassa puhtaasti kokeellisia tai<br />
puhtaasti teoreettisia fysiikan käsitteitä. Uuden fysiikan käsitteen syntyyn tarvitaan<br />
empirian ja teorian keskinäistä vuorovaikutusta. Puhutaan empirian ja teorian yhdistävästä<br />
dualismista. Kaikki fysiikan käsitteet syntyvät hahmoina, joiden merkitys<br />
kehittyy sekä empirian että teorian avulla.<br />
Empiriaa ovat havainnot ja mittaukset. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan tee<br />
fysiikasta tiedettä ja edistä tieteellistä käsitteenmuodostusta. Käsitteet ovat teorian<br />
peruselementtejä. Fysiikan teoria liittää olioiden ominaisuuksia kuvaavat suureet laeiksi<br />
ja kokoaa ilmiöspesifiset peruslait yhdeksi fysiikan kunkin osa-alueen perusteoriaksi,<br />
jotka yhdessä muodostavat fysiikan teoreettisen tietorakenteen. Pelkkä teoria<br />
ilman kokeellista todistusaineistoa on kuitenkin merkityksetön. Nämä kaksi elementtiä,<br />
empiria ja teoria tarvitsevat kiinteästi toisiaan. Fysiikan tieto muodostuu<br />
empirian ja teorian yhteistyöstä. “Toinen saa merkityksensä toisen kautta”. Kaikki<br />
fysiikan käsitteet ovat luonteeltaan empiiris-teoreettisia. Täten tiukka jako teoreettiseen<br />
fysiikkaan ja kokeelliseen fysiikkaan on merkityksetön käsitteenmuodostuksen<br />
kannalta.<br />
Tieteellisessä prosessissa käsitteenmuodostuksen suunta on kuitenkin aina<br />
empiriasta teoriaan. Samalla siirryttäessä kohti teoriaa käsite yleistyy ja abstrahoituu<br />
koska siirrytään kauemmaksi ihmisen havaintomaailmasta, tehdystä kokeesta. Käsitteen<br />
sitominen empiriaan on välttämätöntä ymmärtämisen kannalta. Todellinen<br />
ymmärtäminen alkaa havainnosta, empiriasta. Havaintojen avulla luodaan käsitteelle<br />
ensin merkitys. Käsitteiden merkitykset syntyvät empiirisinä hahmoina havainnosta<br />
ennen itse käsitettä, jolle tulee näin järkevä merkitys. Ilman havaintoon sitomista<br />
käyttöön otettu käsite on turha, koska sille ei ole annettu mitään havaintoon liittyvää<br />
merkitystä. Täten empirian primaarisuus korostuu aina uutta käsitettä luotaessa. Empiirisista<br />
lähtökohdista luotua käsitettä yleistetään ja täsmennetään sekä empirian<br />
että teorian keinoin. Käsitteen kehittymisen hahmotusprosessi empiriasta teoriaan ei<br />
ole kuitenkaan suoraviivainen. Hahmottamisen dynamiikka on kaksisuuntaista teorian<br />
ja empirian vuorottelua. Sitä voidaan havainnollistaa kuvan 1 induktiodeduktiosyklillä.
Change language