jtiili.pdf, 1797 kB
jtiili.pdf, 1797 kB
jtiili.pdf, 1797 kB
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
38<br />
systeemissä. Se on kielen tilalle ominainen vakio riippumatta käytetystä taajuudesta<br />
ainakin tämän mittauksen taajuuksien alueella.<br />
f vakio v<br />
(14)<br />
aallonpituus ja v aaltoliikkeen vaihenope-<br />
,missä f on aaltoliikkeen taajuus,<br />
us kielessä.<br />
Aaltoliikkeen vaihenopeudet mittauksessa käytetyillä kielillä (kuvan 27 suorien<br />
kulmakertoimet) ovat:<br />
keltainen kieli, pituus 204 cm, 1,0 kg punnus:<br />
keltainen kieli, pituus 204 cm, 1,2 kg punnus:<br />
keltainen kieli, pituus 120 cm, 1,0 kg punnus:<br />
punainen kieli, pituus 204 cm, 1,0 kg punnus:<br />
6200 cm/s = 62 m/s<br />
6900 cm/s = 69 m/s<br />
6300 cm/s = 63 m/s<br />
3200 cm/s = 32 m/s<br />
Kielen jännityksen kasvattaminen lisää aallon vaihenopeutta. Tämä voidaan<br />
tulkita siten, että väliaineen jännitystilan kasvattaminen lisää siinä etenevän aallon<br />
vaihenopeutta. Kielen pituusmassan kasvattaminen sitä vastoin pienentää vaihenopeutta.<br />
Tämä voidaan tulkita siten, että väliaineella on myös oma hitautensa, jonka<br />
kasvamisen vaikutus väliaineessa etenevän aallon vaihenopeuteen on pienentävä.<br />
Kielen pituudella ei näyttäisi olevan merkitystä aallon vaihenopeudelle. Kielen lyhentäminen<br />
siirtää kielen ominaistaajuuksia korkeammille taajuuksille, mutta taajuuden<br />
ja aallonpituuden tulo säilyy muuttumattomana, vaikka kielen pituus muuttuu.<br />
7.2. Kielen jännitysvoiman ja pituusmassan vaikutus aaltoliikkeen vaihenopeuteen<br />
Kielen jännitysvoimalla ja pituusmassalla havaittiin vaikuttavan aaltoliikkeen<br />
vaihenopeuteen jännitetyssä kielessä. On paikallaan tutkia näitä riippuvuuksia tarkemmin<br />
ja täsmentää tehtyä havaintoa.<br />
Tutkittiin tarkemmin kielen jännitysvoiman vaikutusta vaihenopeuteen.<br />
Käytettiin yhtä kieltä (keltainen, pituusmassa 2,54 0,02 g/m), jonka pituus<br />
(l = 204 cm) pidettiin vakiona. Varioitiin kielen jännitystä vaihtamalla kielen päähän<br />
erimassaisia punnuksia. Käytettiin punnuksia 500 g:n ja 1700 g:n väliltä. Aaltoliikkeen<br />
nopeus kielessä määritettiin kielen resonanssien avulla. Piirrettiin kieleen syntyneiden<br />
ominaisvärähtelyjen aaltoliikkeiden taajuudet aallonpituuksien käänteisarvojen<br />
funktiona. Tähän pistejoukkoon sovitettiin Matlabilla suora, jonka kulmakerroin<br />
on aaltoliikkeen vaihenopeus kyseisessä kielessä. Mitatut aallonpituudet, taajuudet<br />
ja (1/,f)-koordinaatistoon sovitettujen suorien kulmakertoimet ovat taulukossa<br />
7.
Change language