Kestävyysvajetta asumisessa? - PubliCo Oy

män kyselyjä maalämpöjärjestelmän asentamisesta. Kerrostalojen
osuus maalämmön käyttäjistä onkin selvästi lisääntynyt,
vaikka pientalot ovatkin vielä maalämmön suurin käyttäjäryhmä”,
kertoo aluepäällikkö Heikki Immonen Gebwell Oy:stä.
”Muun muassa Gebwellillä on tällaisia isoja kiinteistöjä
varten lämpöpumppuja, joiden yksikkötehot ovat välillä 50–
85 kilowattia (kW). Nämä G-sarjan pumput ovat moduulirakenteisia,
joten niitä voidaan yhdistellä vielä suurempien tehojen
saamiseksi.”
Näin ollen maalämpöpumpuilla saadaan Immosen mukaan
riittävästi tehoa esimerkiksi kuntien isojen koulu- tai päiväkotikiinteistöjen
lämmittämiseen.
Taloyhtiö Mikkelissä vaihtoi maalämpöön
Maalämpö- ja kaukolämpöjärjestelmien kustannuserot riippuvat
usein paikallisista olosuhteista.
”Kaukolämmön hinnat vaihtelevat alueellisesti”, muistuttaa
Immonen.
”Joillakin paikkakunnilla kiinteistöjen lämmitystä on vaihdettu
kaukolämmöstä maalämpöön, koska maalämpö on todettu
kustannustehokkaammaksi ratkaisuksi.”
Selvää on, että myös sähkö- ja öljylämmitteisissä taloyhtiöissä
energiahintojen kohoaminen on saanut monet kiinteistönomistajat
ja isännöitsijät harkitsemaan entistä taloudellisempia
lämmitysvaihtoehtoja. Tosin lämpöpumppukin kuluttaa
jonkin verran sähköä.
”Esimerkiksi Mikkelissä vaihdoimme kaksi vuotta sitten
maalämpöjärjestelmän pienkerrostaloon, jossa aikaisemmin
oli ollut öljykeskuslämmitys”, Immonen mainitsee.
Vuonna 1972 valmistuneessa kiinteistössä oli 18 asuinhuoneistoa
ja 955,5 kerrosneliötä. Keväällä 2011 kiinteistöön
asennettiin maalämpöjärjestelmä, johon kuului 60 kW:n lämpöpumppu
ja 5 000 litran varaaja. Pihalle porattiin kuusi 200
metrin syvyistä lämpökaivoa.
Järjestelmän uusimisen hinta oli 111 800 euroa, mutta
maalämmön on todettu säästävän lämmityskustannuksia vuosit-
46 kita 4/ 2013