Finnsteve Oy Ab - ELLO
Finnsteve Oy Ab - ELLO
Finnsteve Oy Ab - ELLO
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS<br />
Yritysten parhaat käytännöt<br />
Case: <strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong>, Vuosaari<br />
<strong>ELLO</strong> – Etelä-Suomen logistiikka<br />
WP4: EcoHub konseptin kehittäminen<br />
Forssa, 9.8.2010<br />
Virpi Pennanen<br />
Virpi Pennanen<br />
Kirsi Rautelin<br />
Kirsi Rautelin
SISÄLLYS<br />
1 JOHDANTO ................................................................................................................ 1<br />
2 FINNSTEVE OY AB .................................................................................................. 1<br />
2.1 Vuoden 2009 tunnuslukuja.................................................................................. 2<br />
2.2 Ympäristöperiaatteet, ympäristöjärjestelmä ja ympäristölupa ............................ 2<br />
2.3 <strong>Finnsteve</strong>n tarjoamat palvelut ............................................................................. 2<br />
3 FINNSTEVE OY AB:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUOSAAREN SATAMASSA 3<br />
3.1 Rakennusten ja varastojen koko ja muoto ........................................................... 4<br />
3.2 Koneet ja laitteet.................................................................................................. 4<br />
3.3 Polttoaineen tankkausasema ................................................................................ 4<br />
3.4 Jätehuolto ............................................................................................................ 5<br />
3.5 Jätevedet .............................................................................................................. 5<br />
3.6 Hulevedet ............................................................................................................ 5<br />
3.7 Energia ................................................................................................................ 6<br />
3.7.1 Polttoaineen kulutus ................................................................................ 6<br />
3.8 Melu .................................................................................................................... 6<br />
3.9 Päästöt ilmaan ..................................................................................................... 6<br />
4 NYKYTILA JA ARVIOITA TULEVASTA .............................................................. 7<br />
4.1 Jäte- ja energia-asiat ............................................................................................ 7<br />
4.2 Logistiikka ........................................................................................................... 7<br />
4.3 Palvelut ................................................................................................................ 8<br />
LÄHTEET ........................................................................................................................ 9
1 JOHDANTO<br />
Tämä raportti on osa Ello-hankkeen EcoHub konseptin kehittämistä, jonka<br />
tavoitteena on luoda konsepti ekologisesta logistiikka-alueesta. Tässä raportissa<br />
perehdytään <strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong>:n Vuosaaren toimipisteeseen. Selvitämme<br />
vahvan kansainvälisen toimijan parhaat käytännöt painettujen dokumenttien<br />
pohjalta sekä haastatteluilla. Raportissa keskitymme ympäristöasioihin<br />
sekä käytössä oleviin energia- ja jäteratkaisuihin. Olemme kiinnostuneita<br />
käytössä olevista energiamuodoista, -määristä ja kokemuksista<br />
erityisesti uusiutuvan energian osalta. Jätehuollon osalta keräämme tietoa<br />
määristä ja lajittelun asteesta suhteessa toimijan kokoon. Selvitämme<br />
myös isäntiemme mielipiteitä yrityksensä nykytilasta energia- ja jäteasioissa<br />
sekä näkemyksiä seuraavan viiden vuoden aikana tulevista muutoksista<br />
ja niiden aiheuttajista.<br />
Vierailimme <strong>Finnsteve</strong>llä 5.8.2010. Isäntänämme toimivat kehityspäällikkö<br />
Veli Takanen ja kiinteistöpäällikkö Aarne Winqvist. He ovat molemmat<br />
työskennelleet <strong>Finnsteve</strong>llä useita vuosia. Winqvist oli ollut myös<br />
mukana suunnittelemassa <strong>Finnsteve</strong>n toimintojen sijoittamista Vuosaaren<br />
satamaan.<br />
2 FINNSTEVE OY AB<br />
<strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong> hoitaa Finnlines konsernin säännöllisen linjaliikenteen<br />
tarvitsemia suuryksikköpalveluita Helsingissä, Turussa ja Kotkassa. Suuryksikköpalveluita<br />
ovat esimerkiksi ahtaus, terminaalitoiminta, laivanselvitys<br />
ja konttivarikkopalvelut. Suuryksiköillä tarkoitetaan kontteja ja perävaunuja.<br />
(Vuosikertomus 2009; <strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong>)<br />
Finnlines <strong>Oy</strong> on Pohjois-Euroopan suurimpia roro- ja matkustajaliikennevarustamoita<br />
ja samalla osa italialaista Grimaldikonsernia. Finnlinesin merikuljetukset<br />
ovat keskittyneet Itämerelle ja Pohjanmerelle. (Vuosikertomus<br />
2009)<br />
Vuonna 2009 <strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong> jaettiin palvelujen ja tehokkuuden kehittämiseksi<br />
kolmeen eri yhtiöön: <strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong> ja uudet tytäryhtiöt Containersteve<br />
<strong>Oy</strong> ja FS-Terminals <strong>Oy</strong>. Emoyhtiö <strong>Finnsteve</strong> vastaa roroliikenteen<br />
palveluista Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa. Containersteve<br />
tarjoaa konttiliikenteen ahtaus- ja varikkopalveluja Helsingin<br />
ja Kotkan satamissa ja FS-Terminals hoitaa tuonti- ja vientiterminaalipalveluita<br />
Vuosaaren satamassa Helsingissä. (Vuosikertomus 2009)<br />
Tällä hetkellä Vuosaaren satamassa työskentelee 580 henkilöä, joista ahtaajia<br />
noin 400. Osa toiminnoista hoidetaan 5-vuorotyössä. Laivojen purkua<br />
ei tehdä yötyönä, kuin erikoistapauksissa. Tällaisia tapauksia voivat<br />
olla laivayhtiöiden tarpeet myöhässä olevien alusten aikatauluihin pääsemiseksi.<br />
(Takanen, haastattelu 5.8.2010.)<br />
1
2.1 Vuoden 2009 tunnuslukuja<br />
Vähentyneet lastimäärät ja uusien kilpailijoiden mukaantulo Vuosaaren<br />
sataman käynnistymisen myötä kiristivät kilpailua Helsingin satamassa ja<br />
vaikuttivat negatiivisesti vuoden 2009 taloudellisiin lukuihin. Vuonna<br />
2009 <strong>Finnsteve</strong>n satamatoimintojen liikevaihto oli 73,2 miljoonaa euroa ja<br />
se työllisti 799 henkilöä vuoden lopussa. (Vuosikertomus 2009)<br />
2.2 Ympäristöperiaatteet, ympäristöjärjestelmä ja ympäristölupa<br />
<strong>Finnsteve</strong> on tehnyt pitkäjännitteistä työtä niin ympäristö- kuin turvallisuusasioissakin.<br />
Myös riskikartoitukset ovat kuuluneet toimintaan. Järjestelmällinen<br />
toiminta on tuonut mukanaan myös mittauksia, joista merkittävin<br />
on ympäristökuormien mittaaminen. Lähtötasoksi <strong>Finnsteve</strong> asetti<br />
aikoinaan vuoden 1998 toteumat. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä on tarkoitus<br />
ottaa käyttöön vuoden 2011 alusta. Sertifioitu laatujärjestelmä on jo<br />
käytössä. (Stevis; Takanen, haastattelu 5.8.2010)<br />
<strong>Finnsteve</strong>n konevarikon toiminnoille Vuosaaren satamassa on myönnetty<br />
ympäristölupa vuonna 2008.(Ympäristölupa)<br />
2.3 <strong>Finnsteve</strong>n tarjoamat palvelut<br />
<strong>Finnsteve</strong> tarjoaa tehokasta purkaus- ja lastauspalvelua sekä niihin liittyviä<br />
oheispalveluja kaikille tavaraa kuljettaville yrityksille. <strong>Finnsteve</strong>llä on<br />
Vuosaaressa tuonti- ja vientiterminaalit, joiden kautta kulkee monenlaista<br />
tavaraa. Terminaalit huolehtivat mm. erikokoisten ja -muotoisten erikoistavaroiden<br />
purkauksesta ja lastauksesta edelleen kuljetettaviksi. Tavaroiden<br />
käsittely- ja varastointipalveluiden lisäksi <strong>Finnsteve</strong> tarjoaa tuontiterminaalista<br />
jakelupalvelua. (<strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong>)<br />
<strong>Finnsteve</strong> tarjoaa konttivarikkopalveluita Helsingin Vuosaaressa, Kotkan<br />
Mussalossa ja Turun Länsisatamassa. Konttivarikkopalvelut sisältävät<br />
mm. konttien tarkastusta ja korjausta. (<strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong>; Takanen, haastattelu<br />
5.8.2010.)<br />
Marras-maaliskuu välisenä aikana <strong>Finnsteve</strong> tarjoaa myös lämpövarastopalveluita.<br />
Varastoon voidaan sijoittaa kontteja, joiden sisältämä tavara ei<br />
kestä pakkasta.(Takanen, haastattelu 5.8.2010.)<br />
Muita <strong>Finnsteve</strong>n tarjoamia palveluita ovat laivaselvitykset ja dokumentoinnit.<br />
Laivaselvittäjänä <strong>Finnsteve</strong> vastaa järjestelytehtävistä eli yhteyksistä<br />
tulliin, luotsiin ja satamalaitoksiin. Dokumentointipalvelut käsittävät<br />
lähinnä tuontiin ja vientiin liittyvät huolinta toimeksiannot.<br />
2
3 FINNSTEVE OY AB:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUOSAAREN<br />
SATAMASSA<br />
Helsinki on Suomen tärkein tuontisatama, ja merkittävä tekijä myös viennissä.<br />
Helsingissä käy viikossa yli 20 konttialusta ja 50 ro-ro alusta, eli<br />
keskimäärin 10 laivaa päivässä lauantait ja sunnuntait mukaan lukien.<br />
Sataman toiminnot perustuvat suuryksikköjen, eli konttien ja perävaunujen<br />
käsittelyyn. Kaikki Helsingin toiminnot on keskitetty Vuosaaren satamaan.<br />
(<strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong>)<br />
Oman rakennushankkeensa <strong>Finnsteve</strong> käynnisti Vuosaaren satamassa jo<br />
vuonna 2003; aikaisemmin kuin muut rakennuttajat. Rakennustyöt saatiin<br />
valmiiksi elo-syyskuussa 2008. Alueelle rakennettiin kuusi hallia, joista<br />
yksi on varattu saapuvan junaliikenteen lastia varten. Kokonaisinvestointi<br />
oli noin sata miljoonaa euroa, josta yli 60 miljoonaa euroa kului hallien<br />
rakentamiseen. Pääurakoitsijana toimi Rakennusosakeyhtiö Hartela, joka<br />
toteutti kokonaishintaurakkana kaikki kuusi rakennusta. (Projektiuutiset)<br />
<strong>Finnsteve</strong>n konevarikko sijaitsee Vuosaaren sataman koillisosassa ja<br />
<strong>Finnsteve</strong> hallinnoi kyseistä aluetta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.<br />
Konevarikolla säilytetään, huolletaan ja korjataan <strong>Finnsteve</strong>n ahtaustoimissa<br />
käytettäviä työkoneita. Konevarikolla on vetomestarihalli ja konekorjaamo<br />
sekä satamalukkiparkki ja polttoaineentankkausalue. (Ympäristölupa)<br />
Lisäksi <strong>Finnsteve</strong>llä on satama-alueella konttifeeder–alue ja tyhjien konttien<br />
varastoalue. Konttifeeder-aluetta (kuva 1) ohjataan tuotannonsuunnittelun<br />
avulla. Tuotannonsuunnittelulla pyritään minimoimaan konttien siirtomatkat<br />
ja –kerrat sekä optimoimaan konttilukkien reitit. Tyhjiä kontteja<br />
säilytetään varastoalueella päällekkäin pinottuina (max korkeus 8 konttia).<br />
(Takanen, haastattelu 5.8.2010.)<br />
Kuva 1<br />
<strong>Finnsteve</strong>n konttifeeder-alue Vuosaaren satamassa. Oikealla takana uusia<br />
konttinostureita.<br />
3
3.1 Rakennusten ja varastojen koko ja muoto<br />
<strong>Finnsteve</strong>llä on Vuosaaren satamassa kuusi terärunkoista hallia. Hallit on<br />
rakennettu satamaa varten mereen läjitetyn täyttömaan päälle. Hallit ovat<br />
75 metriä leveitä, maksimissaan 300 metriä pitkiä ja suurimmalta vapaalta<br />
korkeudelta 7,5 metriä. Hallit on mitoitettu yli 30 m/s tuulennopeutta vastaaville<br />
korotetuille tuulikuormille. (Projektiuutiset)<br />
Paperirullien logistiikkaan tarkoitettu V15-halli oli alun perin tarkoitus rakentaa<br />
Keravalle. Uusi sijoittamispäätös tehtiin kuitenkin 2006 ja halli<br />
saatiin sovitettua satamakenttäkartalle. V15-hallissa paperirullat (kuva 2)<br />
puretaan junan vaunuista ja lastataan edelleen kontteihin. (Projektiuutiset)<br />
Kuva 2<br />
Paperirullien logistiikkaan varattu halli sisältä.<br />
3.2 Koneet ja laitteet<br />
<strong>Finnsteve</strong>llä on käytössä konevarikon alueellaan 75 eri kokoista trukkia,<br />
64 vetomestaria, 20 konttilukkia, 4 raskasta kurottajaa, 14 kevyttä kurottajaa,<br />
3 kontinsiirtolaitetta ja 5 kuormaavaa vaunua. Yhteensä 185 konetta.<br />
Koneet käyttävät pääasiassa vähärikkistä moottoriöljyä. Trukeista seitsemän<br />
toimii sähköllä.(Ympäristölupa)<br />
Satamassa on neljä uusinta tekniikka olevaa konttinosturia, joiden nostokyky<br />
on satatonnia. Uudet nosturit kykenevät nostamaan niin sanotulla<br />
tandem-tekniikalla kaksi 40 jalan konttia kerralla. Lisäksi nostureiden jarrutusenergia<br />
otetaan talteen. Nostureiden takaisin maksuajaksi on <strong>Finnsteve</strong>llä<br />
laskettu 5-6 vuotta nostureiden käyttöiän ollessa 25-30 vuotta. (Projektiuutiset;<br />
Winqvist, haastattelu 5.8.2010)<br />
3.3 Polttoaineen tankkausasema<br />
Polttoaineentankkausasema (475 m 2 ) sijaitsee lukkiparkin itäpäässä. Asemalla<br />
tankataan satamatoiminnassa käytettäviä työkoneita. Vähärikkinen<br />
polttoaine varastoidaan (standardin SFS 2733 mukaisessa) maanpäällisessä<br />
terässäiliössä, jonka tilavuus 50m 3 . Säiliö on varustettu umpinaisella teräbetonirakenteisella<br />
turva-altaalla, jonka tilavuus 55m 3 . (Ympäristölupa)<br />
4
3.4 Jätehuolto<br />
<strong>Finnsteve</strong> on sopinut kiinteistöjätteen keräämisestä Lassila & Tikanoja<br />
<strong>Oy</strong>j:n kanssa. Jätehuoltoyritys vastaa jätteen vastaanottamisesta, kuljettamisesta,<br />
esikäsittelystä, hävittämisestä ja raportoinnista. Myös ongelmajätteiden<br />
vastaanottamisesta, kuljettamisesta ja käsittelystä <strong>Finnsteve</strong> on sopinut<br />
Lassila & Tikanoja <strong>Oy</strong>j:n kanssa. Suurin osa jätteistä syntyy kappaletavaraterminaaleissa.<br />
(Ympäristölupa; Winqvist, haastattelu 5.8.2010)<br />
<strong>Finnsteve</strong>llä on Vuosaaren satamassa konevarikon alueella keräysastiat<br />
sekajätteelle (1 kpl 8m 3 ), paperille (1 kpl 0,6m 3 ), muoville (1 kpl 0,6m 3 ),<br />
puulle (1 kpl 25m 3 ) ja metallille (1 kpl 25m 3 ) sekä pahville 4 rullakkoa.<br />
Näiden lisäksi käytössä on kymmenkunta puristinta. (Ympäristölupa;<br />
Winqvist, haastattelu 5.8.2010)<br />
Taulukko 1 . <strong>Finnsteve</strong>n toiminnasta syntyneet jätteet vuonna 2009.<br />
JÄTELAJI<br />
MÄÄRÄ (t/v)<br />
Sekajäte 44,2<br />
Biojäte 7,2<br />
Tietosuojapaperi 1,0<br />
Keräyspaperi 16,0<br />
Pahvi 5,2<br />
Puu 24,2<br />
Metalli 35,7<br />
Energiajae 33,7<br />
Sähkö- ja elektroniikkaromu 0,117<br />
Hiekanerotuskaivojäte 14,18<br />
Öljy 19,564<br />
Kemialliset jätteet 0,089<br />
Paristot ja akut 1,827<br />
Hydrauliikkaletkut ja suodattimet 4,86<br />
3.5 Jätevedet<br />
Vuosaaren satama-alueen vesijohto- ja viemäriverkosto on Helsingin Sataman<br />
omistuksessa ja se on liitetty Helsingin Veden ylläpitämiin verkostoihin.<br />
<strong>Finnsteve</strong>n rakennukset on liitetty alueen vesi- ja viemäriverkostoon<br />
omana kuluttajana. Konevarikon kaikki jätevedet kerätään varikon jätevesiviemäriverkostoon<br />
ja johdetaan erotin- ja sulkujärjestelmien kautta<br />
Vuosaaren sataman ja edelleen Helsingin Veden viemäriverkostoon. Konevarikko<br />
alueen öljynerotuskaivot on varustettu öljynhälyttimellä ja öljynpintaa<br />
seurataan säännöllisesti. Erottimien tyhjennys hoidetaan kunnossapito-ohjelman<br />
mukaisesti. (Ympäristölupa)<br />
3.6 Hulevedet<br />
Vetomestarihallissa syntyvät hulevedet, konekorjaamon korjaamo- ja pesutoiminnassa<br />
syntyvät hule- ja pesuvedet sekä tankkausasemalla syntyvät<br />
hulevedet johdetaan hiekanerotus- ja öljynerotuskaivojen kautta liitos- ja<br />
5
sulkukaivoihin, jotka on yhdistetty Vuosaaren sataman viemäriverkostoon.<br />
(Ympäristölupa)<br />
3.7 Energia<br />
<strong>Finnsteve</strong>n konevarikon rakennukset ovat pääosin puolilämpimiä tiloja,<br />
joiden lämmitykseen käytetään kaukolämpöä. Toimisto- ja aputiloissa on<br />
vesikeskuslämmitysjärjestelmä ja korjaamohalleissa lattialämmitys. Konehalli<br />
lämmitetään kierrätysilmapuhaltimilla. (Ympäristölupa)<br />
Taulukko 2 . <strong>Finnsteve</strong>n energian kulutus vuonna 2009.<br />
ENERGIAMUOTO KULUTUS / MWh<br />
Kaukolämpö 2500<br />
Sähkö 11560<br />
3.7.1 Polttoaineen kulutus<br />
<strong>Finnsteve</strong>llä on satama-alueella käytössä työkoneiden lisäksi henkilöautoja,<br />
koska turvallisuus syistä satama-alueella ei saa liikkua jalan. Kaikissa<br />
ajoneuvoissa kuorma-autoja lukuun ottamatta tulee käyttää myös keltaista<br />
vilkkuvaloa satama-alueella. Vuoden 2009 polttoaineen kulutukset on esitetty<br />
taulukossa 3.<br />
Taulukko 3 Polttoaineen kulutus vuonna 2009.<br />
POLTTOAINE<br />
KULUTUS / litraa<br />
Polttoöljy 1 800 000<br />
Bensiini 40 000<br />
3.8 Melu<br />
Konevarikko rajoittuu sataman koillissivulle rakennetun melumuurin<br />
sisäpuolelle. Alue on lisäksi pohjoiskulmastaan erotettu ympäristöstään<br />
korkein rakennusmassoin (rakennukset V 16 ja V 17). Ympäristöluvassa<br />
on määritelty konevarikon aiheuttaman melun olevan normaalia satamakoneiden<br />
liikennöinnistä aiheutuvaa melua. (Ympäristölupa)<br />
3.9 Päästöt ilmaan<br />
Satamakoneiden pakokaasupäätöt konevarikolla eivät vaikuta merkittävästi<br />
ilmanlaatuun, koska varikkoalue on tarkoitettu työkoneiden parkkeerausta,<br />
korjaamista, huoltoa ja pesua varten. (Ympäristölupa)<br />
6
4 NYKYTILA JA ARVIOITA TULEVASTA<br />
4.1 Jäte- ja energia-asiat<br />
<strong>Finnsteve</strong>n satamatoiminnoista syntyvän jätteen määrä on ollut laskussa<br />
viime vuosien aikana. Takanen uskoo jätemäärän per käsittely-yksikkö<br />
laskevan tulevaisuudessakin. Muuttuvina tekijöinä hän näkee lastiliikenteen<br />
määrien kehittymisen sekä koneiden ja tuotannonsuunnittelun kehityksen.<br />
(Takanen, haastattelu 5.8.2010.)<br />
Jätehuollon järjestäminen keskitetysti Vuosaaren satamassa olisi kiinnostunut<br />
<strong>Finnsteve</strong>ä. Takanen ja Winqvist hieman ihmettelivät Helsingin sataman<br />
ratkaisu jättää keskitetty jätehuolto pois, vaikka asiasta oli jo tehty<br />
selvitykset. Heidän mielestään alueen jätevirtojen yhdistäminen olisi kaikkien<br />
etu. He arvioivat, että esimerkiksi jätekuljetuksia tarvittaisiin vähemmän<br />
ja näin saavutettaisiin säästöjä. (Takanen, haastattelu 5.8.2010;<br />
Winqvist, haastattelu 5.8.2010.)<br />
Kaukolämmön vähäisen kulutuksen vuoksi (rakennukset pääasiassa puolilämpimiä)<br />
Winqvist ei näe tarvetta energiamuodon muutoksiin. (Winqvist,<br />
haastattelu 5.8.2010.)<br />
4.2 Logistiikka<br />
Takanen näkee tarvetta koko kuljetusketjun optimointiin. Hänen mielestään<br />
Suomessa on määrällisesti liikaa satamia. Toimintojen keskittämisellä<br />
5-7 satamaan saavutettaisiin tuntuvia säästöjä. Varastojen määrä vähenisi<br />
satamien vähenemisen myötä. Myös tavaroiden varastointiaika lyhenisi,<br />
koska suuremmista satamista on enemmän kuljetuksia eikä tavaroiden tarvitsisi<br />
odottaa varastossa koko aluksen lastimäärän täyttymistä. Kustannussäästöjä<br />
saavutettaisiin myös satamien ylläpitokustannuksista, kun hoidettavia<br />
satamia olisi vähemmän. (Takanen, haastattelu 5.8.2010.)<br />
Erityisesti Takanen näkee tarvetta kuljetusten suunnittelulle ajatellen lähetyksen<br />
koko matkaa lähettäjältä vastaanottajalle. Lasti voitaisiin hänen<br />
mukaansa pakata jo lähettäjän päässä siten, että se kestää merikuljetuksen<br />
ja voidaan satamassa siirtää suoraan alukseen eli tavara on pakattu valmiiksi<br />
esimerkiksi konttiin. Näin lastauksia olisi vähemmän ja käsittelyn<br />
aiheuttamat rasitukset kuormalle vähenisivät. Takanen uskoo, että tulevaisuudessa<br />
tavaroita kuljetetaan yhä enemmän yksiköissä. Hän näkee myös,<br />
että tulevaisuudessa raideliikenteen kehittämiseen on syytä panostaa jo<br />
pelkästään rautatiekuljetusten ekologisuuden vuoksi. (Takanen, haastattelu<br />
5.8.2010.)<br />
Toimintaympäristö ja satama-alueen logistiikka Vuosaaressa on koettu<br />
toimivaksi. Ainakaan vielä ei tullut esiin tarpeita muutoksiin.(Winqvist,<br />
haastattelu 5.8.2010.)<br />
7
4.3 Palvelut<br />
Takanen arvioi lähitulevaisuudessa siirryttävän kokonaan sähköiseen asiointiin.<br />
Lähinnä EU:n ulkopuolinen konttiliikenne vaatii vielä tällä hetkellä<br />
fyysistä asiointi palvelupisteissä. Hän arvioi muutoksen tapahtuvan 2-3<br />
vuoden kuluessa. Jo nyt asiakas voi seurata perävaunun liikkeitä extranetpalvelun<br />
välityksellä. Palvelusta voi nähdä mm. milloin perävaunu on lastattu<br />
ja mille paikalle aluksessa. Ainoastaan perävaunun kenttäpaikkaa satama-alueella<br />
ei välitetä palvelun avulla turvallisuussyistä. (Takanen,<br />
haastattelu 5.8.2010.)<br />
Vuosaaren sataman lastaus- ja purkaustoimintojen automatisoitumiseen<br />
lähitulevaisuudessa Takanen ei usko. Automaattiset kontinkäsittelijät vaativat<br />
kapasiteettia, jotta hankinta olisi kannattava. Hän arvioi, että satamalukit<br />
tulevat säilymään vielä pitkään. (Takanen, haastattelu 5.8.2010.)<br />
8
LÄHTEET<br />
<strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong>. Tietoa yrityksestä. Viitattu 3.8.2010.<br />
http://www.finnsteve.fi/asp/system/empty.asp?P=510&VID=default&SID<br />
=474494072060907&S=0&C=26888<br />
Vuosikertomus. 2009. Finnlines <strong>Oy</strong>, pdf-tiedosto. Viitattu 2.8.2010.<br />
http://www.finnlines.com/company_fin/<br />
Stevis. <strong>Finnsteve</strong>n tiedotus ja uutislehti. 3/2000. <strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong>, pdftiedosto.<br />
Viitattu 3.8.2010.<br />
http://www.finnsteve.fi/uploads/kvbrau9c97.pdf<br />
Ympäristölupa. <strong>Oy</strong> <strong>Finnsteve</strong> <strong>Ab</strong>. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu<br />
3.8.2010.<br />
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=82850<br />
Projektiuutiset. Rakennusalan ammattilehti. 1/2009. Viitattu 4.8.2010.<br />
http://www.reedbusiness.fi/fi/artikkelit/vuosaari-finnsteve<br />
HAASTATTELUT<br />
Takanen, V. 2010. Kehityspäällikkö. <strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong>. Haastattelu<br />
5.8.2010.<br />
Winqvist, A. 2010. Kiinteistöpäällikkö. <strong>Finnsteve</strong> <strong>Oy</strong> <strong>Ab</strong>. Haastattelu<br />
5.8.2010.<br />
9
Change language