M/s Bore Sea - Suomen Merimies-Unioni
M/s Bore Sea - Suomen Merimies-Unioni
M/s Bore Sea - Suomen Merimies-Unioni
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Nº4/ 2011<br />
kesäkuu<br />
merimies<br />
sjömannen<br />
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />
vintage-stämning<br />
på vattenbussen<br />
s. 22<br />
s. 4<br />
merimiehet<br />
villissälännessä<br />
SAK:n<br />
edustajakokous<br />
M/S BORE SEA<br />
kohti Biskajaa!<br />
SJÖMÄN<br />
i Vilda västern<br />
FFC:s<br />
1<br />
representantmöte
pääkirjoitus:<br />
Oma työ,<br />
yhteiset oikeudet<br />
sisältö:<br />
4 Merimiehet<br />
Villissä Lännessä<br />
7 M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong><br />
kohti Biskajan tuulia<br />
8 Vintage-tunnelmissa<br />
vesibussilla<br />
Nº 4/2011<br />
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,<br />
00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2011, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu<br />
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS<br />
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki /<br />
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />
VAIHDE / VÄXEL<br />
+358 (0)9 615 2020<br />
TELEFAX<br />
+358 (0)9 615 20 227<br />
KOTISIVUT / HEMSIDOR<br />
www.smu.fi<br />
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS<br />
etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi<br />
Heli: "Meri vei sydämen."<br />
Tarjoilija Ilkka Dahwan kertoo<br />
Royal Line-varustamossa olevan<br />
hyvän yhteishengen.<br />
10 Asiointi Kuljetusalan<br />
Työttömyyskassassa<br />
12 Ulosliputtamiselle<br />
tultava stoppi!<br />
ILMOITUKSET • ANNONSER<br />
puh. / tel. (09) 615 2020<br />
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.<br />
Tidningen utkommer åtta gånger om året.<br />
TILAUSHINNAT (2011)<br />
1/1 vuosi 25 e<br />
1/2 vuosi 15 e<br />
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:<br />
www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti /<br />
www.smu.fi > på svenska > kommunikation ><br />
Sjömannen > mediakort<br />
SMU Goes Country-tapahtuman<br />
puitteet Messilässä olivat<br />
hulppeat!.<br />
<strong>Merimies</strong>ten lännenpäivien<br />
ohjelma huomioi perheen<br />
pienimmätkin. Siru Oja<br />
muuntautui keväthenkeen<br />
perhoseksi.<br />
Kannen kuvassa:<br />
Mikael Ahlfors Laivan Viihdeammattilaisista.<br />
MERIMIES – SJÖMANNEN<br />
ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011<br />
no aineisto toimituksessa ilmestyminen<br />
material i redaktion utges<br />
5 22.8. 16.9.<br />
6 26.9. 14.10.<br />
7 31.10. 18.11.<br />
8 28.11. 16.12.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />
toivottaa kaikille jäsenilleen<br />
oikein aurinkoista kesää!<br />
SAK:n edustajakokous kokoontui kesäkuun<br />
alussa Tampereella ja vaati voimakkaasti työntekijöille<br />
reilumpaa kohtelua kuin se tällä hetkellä<br />
on. Tänä itsekkyyden aikana ainoa arvo<br />
maailmassa tuntuu olevan vain ”omistajien<br />
etu”. Maailma elää murroksessa, jossa valtioiden<br />
rajat hämärtyvät. Suurilla, monikansallisilla<br />
yrityksillä on toimipisteitä ja tehtaita maapallon<br />
ympäri. Toimintojen hajauttaminen ja<br />
valtiorajojen ylitys ei kuitenkaan poista niiden<br />
vastuuta: päinvastoin: yritysten on alettava<br />
kiinnittää entistä laajempaa huomiota paitsi<br />
työntekijöihinsä, myös yhteiskuntaan yleensä.<br />
Työnetsintä ei ole paljon muuttunut sitten<br />
menneiden vuosikymmenten, vaan työntekijät<br />
joutuvat kulkemaan työn perässä maasta toiseen<br />
kuten ennenkin – ja toisin kuin olettaisi,<br />
muuttotahti näyttää vain kiihtyneen. Siirtolaisuudesta<br />
on muodostunut osa globalisaatiota,<br />
joka johtuu osaksi rikkaiden teollisuusmaiden<br />
ja köyhimpien maiden elintasokuilusta.<br />
Kuilu hyvin toimeentulevien ja kädestä<br />
suuhun elävien välillä on kasvanut myös kotimaassa.<br />
Työ ei aina takaa toimeentuloa,<br />
vaikka sitä tehtäisiin säännöllisesti. Syitä saa<br />
hakea esimerkiksi osa-aikatyön lisääntymisestä<br />
ja erilaisten epämääräisten työsuhteiden<br />
räjähdysmäisestä kasvusta. Suomessa työskentelee<br />
700 000 työntekijää muussa kuin<br />
vakituisessa tai kokoaikaisessa työsuhteessa.<br />
Työntekijän on saatava<br />
työstään sellainen<br />
palkka, jolla hän<br />
pärjää seuraavaan<br />
palkkapäivään.<br />
<strong>Suomen</strong> suurimman keskusjärjestön,<br />
SAK:n, tavoitteena on saada Suomeen lisää<br />
uusia investointeja ja työpaikkoja. Myös uusia<br />
tekijöitä tarvitaan. <strong>Suomen</strong> väestöllinen<br />
huoltosuhde heikkenee voimakkaasti, kun<br />
eläkeläisten määrä kasvaa ja suomalaiset elävät<br />
yhä pidempään. Lapsia ja eläkeläisiä oli<br />
viime vuonna noin 50 sataa työikäistä kohden,<br />
vuonna 2026 suhteen on arvioitu olevan<br />
70/100.<br />
SAK:laisten työntekijöiden työllisyys ja toimeentulo<br />
riippuvat ratkaisevasti siitä, miten<br />
suomalainen työ pärjää. SAK:n tavoiteohjelma<br />
vuosiksi 2011–2016 kuuluu: ”Oma työ,<br />
yhteiset oikeudet”. Jokaisella pitää olla oma<br />
työ. Työn tulee tukea työntekijän kasvamista<br />
ja kehittymistä. Valtaosalle palkansaajista työ<br />
ei ole tärkeää pelkästään toimentulon turvaamisen<br />
takia, vaan työ ja työelämään osallistuminen<br />
nähdään arvoksi sinänsä.<br />
Oman työn lisäksi pitää olla yhteiset oikeudet,<br />
eli mahdollisuus neuvotella ja sopia<br />
työstä, sen sisällöistä ja ehdoista. Mutta kuten<br />
me kaikki tiedämme, jollei Suomessa ole<br />
tulevaisuudessa tarpeeksi työpaikkoja, niin se<br />
heikentää myös SAK:n liittojen sopimisen ja<br />
vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tämä koskettaa<br />
samalla tavalla meitä merimiehiä: jos ei<br />
ole suomalaista tonnistoa, niin ei ole myöskään<br />
työpaikkoja suomalaiselle merimiehille,<br />
joiden työehdoista voimme neuvotella.<br />
Tulevaisuudessa työpaikkojen säilyminen<br />
sekä uusien yritysten tuomat uudet työpaikat<br />
Suomeen ovat elinehtona niin kansalaisille<br />
kuin ammattiyhdistysliikkeellekin. Suomalaista<br />
sopimusyhteiskuntaa tarvitaan myös<br />
jatkossa.<br />
Kenneth Bondas<br />
liittosihteeri<br />
kenneth.bondas@smu.fi
Venny Minkkinen sonnustautui tapahtumaan asianmukaisella<br />
Merimiehet<br />
perhosaiheisella kasvomaalauksella kuin intiaani konsanaan.<br />
Villissä Lännessä<br />
– Nuolet viuhuivat, bootsit kopisivat ja<br />
country raikui<br />
Johan oli pirskeet! Vintti raikasi ja heinät pöllysivät <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />
ammattiosastojen järjestämässä <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> Goes Country<br />
-tapahtumassa Hollolan Messilässä 21.–22.5. Maalaismiljöö istui mainiosti<br />
merimiesten ensimmäisten kevätpäivien pitopaikaksi, jossa oli niin aikuisille<br />
kuin lapsillekin suunnattua ohjelmaa.<br />
teksti: Katja Gräsbeck ja Saana Lamminsivu KUVat: Saana Lamminsivu<br />
Villin Lännen meiningeissä oli mukana<br />
60 henkeä. Tapahtuman yhteistyökumppaneita<br />
olivat Vakuutusyhtiö<br />
Turva, <strong>Merimies</strong>palvelutoimisto sekä<br />
<strong>Merimies</strong>eläkekassa.<br />
Eikä Lännen tunnelmaa tapahtumasta puuttunut!<br />
Upeisiin country-asuihin sonnustautunut väki kokeili ja<br />
hioi taitojaan jousiammunnassa, lassonheitossa sekä puhallusputkiammunnassa<br />
4event -ohjelmapalvelun opastuksella.<br />
Pienemmät ja suuremmat osallistujat ottivat<br />
mittaa toisistaan monissa eri kilpailuissa: hienoimmat<br />
country-asut sekä ammuntojen parhaat tähtääjät palkittiin<br />
aplodien saattelemina iltajuhlassa. Myös Turvan arvontaan<br />
osallistuneet saivat upeat palkinnot.<br />
Markkinaravintolan karaokessa esiteltiin laulutaitoja,<br />
lasten kasvoille ja käsiin loihdittiin perhosia ja muita kuvioita.<br />
Aikuiset saivat mittauttaa kehonsa koostumusta,<br />
notkeutta sekä voimaa, josta heille annettiin todistukseksi<br />
4eventin vireyskirjan.<br />
Monet entiset ja nykyiset seilauskaverit tapasivat kevätpäivien<br />
aikana toisiaan ja kuulumisia vaihdettiin, myös<br />
uusia tuttavuuksia luotiin. Ilta huipentui herkulliseen ruokailuun<br />
sekä R & B Bandin tahdittamaan musiikkiin ja<br />
tanssiin.<br />
Nallit piiloon, seriffi saapuu! Cowboyt ja intiaanit<br />
painuivat kaktusten taakse piiloon, kun Jaana<br />
Vainio pokkasi jenkki-tyylillään naisten parhaan<br />
asun palkinnon.<br />
Lännenlokarit Harri Heinonen ja Henri Heinonen<br />
laittoivat sen sijaan ranttaliksi ja parikaksikko<br />
nappasi voiton parhaasta miesten asusta.<br />
<strong>Merimies</strong>ten kevätpäivien tunnelma nousi<br />
niin korkealle, että tapahtuma päätettiin<br />
järjestää uudelleen!<br />
Päivi Kling lassonheittotunnelmissa miehensä Mårtenin<br />
kanssa (s.17). "Mahtavat järjestelyt, ehdottamasti<br />
jatkossakin vastaavia tapahtumia!", he iloitsivat yhdessä<br />
pojanpoikansa, Micon, kanssa.<br />
Polle aisoihin! Oskari Nevala, 5 vuotta, lassosi humman<br />
taitavasti. Karaokessa hän lauloi teemaan liittyen – mitäs<br />
muuta – kuin Lauri Tähkä & Elonkerjuun 'Pitkät pellot'.<br />
Oskari Nevala tähtää laserpistoolilla ja hattupäinen<br />
Olli Westerlund seuraa vieressä.<br />
4 5
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> Goes Country -tapahtuman<br />
pääjärjestelyistä vastasi Rauno Mutka.<br />
Hopoti hoi! Markku Lauriala ja Helena Nikkinen kesyttivät<br />
pilke silmässä ratsu-Reiman: Villi Länsi kutsuu!<br />
Täyskymppi! Aura Minkkinen sijoittui komeasti kolmannelle sijalle<br />
puhallusputkiammunnassa. Tapahtuman lajijärjestelyistä vastasi 4event.<br />
Kuin Villissä Lännessä! Messilän puitteet tapahtumalle olivat hulppeat.<br />
Tunnelmallinen koristelu kruunasi juhlatilan ja illallispöydästä saattoi<br />
valita itselleen makoisimmat tex mex-herkut. Hämärtyvässä illassa soi<br />
pitkälle yöhön rock ja kaihoisa blues, kun R & B-band tunnelmoi.<br />
M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong><br />
suuntaa kohti Biskajan tuulia!<br />
<strong>Bore</strong>-varustamo toi uutta tekniikkaa edustavan ”Ro-Flex”-aluksen <strong>Suomen</strong><br />
lipun alle toukokuussa. M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong> ja sen sisaralus M/s <strong>Bore</strong> Song ovat<br />
ekologisen merenkulun tienviitoittajia.<br />
teksti: Saana Lamminsivu kuva: Jörgen Mansnerus<br />
Katso kuvagalleria<br />
<strong>Unioni</strong>n kotisivuilta:<br />
www.smu.fi > Viestintä<br />
> Nettijutut > SMU Goes Country<br />
<strong>Bore</strong>-varustamon uusi rahtilaiva,<br />
M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong>, kastettiin 6. toukokuuta<br />
Flensburgissa Saksassa<br />
ja aluksen ahteriin nostettiin<br />
uljaasti <strong>Suomen</strong> lippu!<br />
<strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong>n kanssa samaan aikaan Flensburger<br />
Schiffbau-Gesellschaftin telakalla vesille<br />
laskettiin myös sen sisarlaiva, M/s <strong>Bore</strong><br />
Song. Alukseen tehdään tällä hetkellä vielä<br />
viimeistelytöitä ja liikenteessä sen on tarkoitus<br />
aloittaa heinäkuussa.<br />
Edelläkävijä<br />
ympäristöajattelussa<br />
<strong>Bore</strong>-varustamon mukaan ympäristöystävällisyys<br />
oli lähtökohta uusien laivojen<br />
tilaamiselle. Rakennusvaiheessa niiden<br />
energian- ja polttoaineenkulutusta testattiin<br />
usein eri tavoin.<br />
”Uudet alukset ovat ekologisia ajaa ja<br />
polttoainekustannukset ovat paljon pie-<br />
nemmät muihin vastaavin kokoisiin laivoihin<br />
verrattuna”, M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong>n kapteeni<br />
Tom Rönnqvist kertoo.<br />
Alusten toinen erikoisuus on joustavuus.<br />
Esimerkiksi <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong>stä löytyy kolme<br />
eri lastikantta. Yksi niistä on lähes 7<br />
metriä korkea, mikä mahdollistaa sen, että<br />
mafivaunun (pyörällinen lastialusta) päälle<br />
voidaan lastata kaksi konttia päällekkäin,<br />
minkä ansiosta alus pystyy kuljettamaan<br />
huomattavasti enemmän rahtia kuin muut<br />
vastaavankokoiset laivat. Tämän ”joustavan”<br />
ominaisuutensa ansiosta <strong>Bore</strong> on antanut<br />
uusille aluksilleen nimen ”Ro-Flex” ja<br />
patentoinut keksinnön.<br />
Uusinta tekniikkaa<br />
M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong>:ssä on 12 hengen miehistö,<br />
joista osa on puitesopimuksen mukaisesti<br />
EU:n ulkopuolisia työntekijöitä. Ensimmäiset<br />
liikennöintipäivänsä alus ajoi Itämerellä.<br />
”Kaikki on uutta komentosillalta koneeseen.<br />
Laivasta löytyy esimerkiksi oma erillinen<br />
painolastivesien puhdistusjärjestelmä,<br />
mikä mahdollistaa sujuvan siirtymisen liikennealueelta<br />
toiselle”, kapteeni Rönnqvist<br />
kuvailee aluksen tekniikkaa.<br />
Myös keittiössä ollaan tyytyväisiä uusiin<br />
tiloihin.<br />
”Työtilat on viimeisen päälle!”, kokkistuertti<br />
Niklas Falenius kehuu.<br />
Zeebrügge-Bilbao -linjalle<br />
Itämereltä <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong>n suuntasi kohti Biskajaa,<br />
jossa se liikennöi Zeebrügge–Bilbao -linjalla.<br />
Biskajan tuulet eivät Rönnqvistiä saati<br />
Faleniusta pelota, sillä kumpaisellakin on<br />
aiempaa kokemusta suuremmilla aalloilla<br />
seilaamisesta. Yhteyttä perheeseen ja ystäviin<br />
pidetään internetin avulla, joka toimii merellä<br />
satelliitin kautta. Uudesta laivasta löytyvät<br />
myös tuiki tärkeät kuntosali ja sauna.<br />
6<br />
7
Kesätyöntekijä, huolehdi järjestäytymisestäsi!<br />
Liity <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n sekä Kuljetusalan<br />
Työttömyyskassan jäseniksi kirjallisesti heti<br />
työsuhteen alusta lähtien.<br />
”Merityö voi viedä mennessään!”<br />
Heli työskentelee Royal Line-varustamossa<br />
jo kolmatta kesäänsä.<br />
Vintagetunnelmissa<br />
Aamunkajo kultaa taivaanrannan ja vesi välkkyy kangastuksena<br />
laivan kyljessä, kun Royal Line-varustamossa laivahuoltajana toimiva<br />
Heli aloittaa työpäivänsä vesibussilla.<br />
teksti jA KUVat: Saana Lamminsivu<br />
Heli astelee teräsrappuja pitkin<br />
M/s Natalian kannelle ja puikahtaa<br />
keulaovista sisään. Laivat<br />
siivotaan aamuisin, kun ne<br />
ovat vielä laiturissa. Kesän tultua työt alkavat<br />
jo viiden – kuuden aikaan.<br />
”Aamun hetket ovat parhaita. On viileää<br />
ja töitä saa tehdä rauhassa. Siistimme yhden<br />
aluksen kerrallaan ja kierrämme rannassa<br />
laivasta laivaan”, Heli selostaa.<br />
Minäkö, merimies?<br />
Heli työskentelee kolmatta kesäänsä Royal<br />
Linen palveluksessa. Talvisin hän on toiminut<br />
muun muassa somistajana. Esteettistä<br />
silmää ja kädentaitoja saa hyödyntää myös<br />
nykyisessä työssä. Myös Helin kollegalla,<br />
Sadulla, pysyy vasara – ja tarvittaessa maalisutikin<br />
– kourassa, sillä hän on puuseppä<br />
koulutukseltaan.<br />
Satu on merillä töissä ensimmäistä kesää.<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> on hänelle melko<br />
tuntematon toimija. Myös alan työehdot,<br />
palkkaus ja lainsäädäntökin ovat kaikki aivan<br />
uutta.<br />
”On hyvä, että tänne laivalle tullaan kertomaan<br />
näistä asioista”, Satu toteaa.<br />
Rannikko- ja sisävesiliikenteessä<br />
Vesibusseilla työskentelee kesäisin paljon<br />
kausityöntekijöitä. He ovat yhtä lailla<br />
merimiehiä kuin kaikki muutkin<br />
merenkulkijat: Aina kun alus liikkuu,<br />
työntekijöihin sovelletaan merityölainsäädäntöä<br />
ja merenkulun liittojen neuvottelemia<br />
työehtosopimuksia. Rannikko- ja<br />
sisävesiliikenteessä matkustaja-aluksella,<br />
kuten vesibussilla, työskentelevään noudatettava<br />
työehtosopimus on nimeltään<br />
Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus<br />
(KMA).<br />
”Omaan työehtosopimukseen olisi syytä<br />
tutustua tarkemmin. Ihmiset alkavat kiinnostua<br />
omista asioistaan yleensä vasta sitten, kun<br />
tulee ongelmia”, Satu ja Heli tuumivat.<br />
Royal Line: perheyritys<br />
kolmannessa sukupolvessa<br />
Royal Line on helsinkiläinen, jo kolmannessa<br />
sukupolvessa toimiva perheyritys, jonka perusti<br />
Jaakko Rautakorpi vuonna 1945. Varustamolla<br />
on kuusi ravintolalaivaa ja se työllistää<br />
noin 50 työntekijää kesäsesonkina.<br />
”Tänä keväänä on ollut erityisen haastavaa<br />
löytää kokkeja. Tilanne on sama koko Helsingin<br />
alueella”, turvallisuuspäällikkö Mikko<br />
Rautakorpi kertoo.<br />
Varustamo perehdyttää ja kouluttaa uudet<br />
työntekijät tehtäviinsä. Rautakorven mukaan<br />
työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen<br />
panostaminen kannattaa aina. Jos joku sai-<br />
Tarkista palkkakuittisi aina!<br />
Rannikko- ja sisävesiliikenteen kausityössä<br />
päivät voivat venyä pitkiksi. Royal Line-varustamon<br />
miehistö on valmis paiskimaan pitkää<br />
päivää, kun töitä on tarjolla.<br />
”Tänne vaan kaikki töihin, jotka eivät töitä<br />
pelkää”, huikkaa tarjoilija Ilkka Dhawan.<br />
Merillä olennainen osa palkkaa ovat erilaiset<br />
lisät. Omat työtunnit kannattaa merkitä<br />
tarkoin ylös työaikapäiväkirjaan, josta<br />
ne on tarvittaessa helppo tarkistaa palkan-<br />
rastuisi, tilalle saattaa olla vaikeaa löytää uutta<br />
osaajaa.<br />
”Turvallisuusohjeistusta ei ole aluksissa<br />
koskaan liikaa. Pienistä asioista voi tulla pahojakin<br />
vammoja, jos hosutaan. Juosta ei<br />
saa, kun laivalla liikutaan. Korostamme myös,<br />
että kenkien tulee olla kumipohjaiset, jotta ei<br />
liukastu”, itsekin varustamon aluksia kipparoiva<br />
Rautakorpi ohjeistaa.<br />
”Varustamossamme on myös nollalinja<br />
alkoholin kanssa. Perusteena on työturvallisuus:<br />
laivalla olemme aina myös vastuussa<br />
työtovereista ja matkustajista.”<br />
maksua varten.<br />
Royal Line-varustamon turvallisuuspäällikkö<br />
Mikko Rautakorpi on havainnut vuosien<br />
varrella, että kotimaan matkustaja-alusliikenteen<br />
työehtosopimuksen teksti ja sen tulkinta<br />
on monelle kesätyöntekijälle haastavaa.<br />
”Työehtosopimuksen teksti ei ole kovin<br />
selkeää. Olisi hyvä, jos sopimustekstiä saataisiin<br />
selkokielisemmäksi, jotta sen tulkinta<br />
helpottuisi,” Rautakorpi ehdottaa.<br />
Laivahuoltajan<br />
vastuullinen työ<br />
Laivahuoltajat huolehtivat aluksen yleisilmeestä.<br />
Työ edellyttää tekijältään toimeliasta,<br />
luotettavaa ja vastuullista luonnetta.<br />
”Liikuntaa on harrastettava. Työssä vaaditaan<br />
hyvää kuntoa ja säännöllisiä elämäntapoja.<br />
Aamuisin on tultava töihin, eli pommiin<br />
ei saa nukkua, sillä aluksen siisteys ja<br />
yleinen järjestys ovat laivahuoltajan vastuulla”,<br />
Heli pohtii.<br />
Helin mukaan työssä haastavinta on kiireen<br />
kanssa kamppailu.<br />
”Laivat lähtevät rannasta liikkeelle tiettyyn<br />
aikaan, jolloin niiden tulee olla puhtaina<br />
ja kunnossa. Työssä on seurattava tarkasti<br />
kelloa.”<br />
Laivahuoltajien tehtävä on huolehtia<br />
myös aluksen varastoista. Kiirepäivinä he<br />
avustavat myös tarvittaessa keittiössä tiskien<br />
kanssa. Yhden kesäpäivän aikana vesibussilla<br />
saattaa kulkea satoja matkustajia,<br />
mutta laivahuoltajien ansiosta saamme<br />
aina astua sisään siistiin ja vanhalta puulta<br />
tuoksuvaan laivaan. Monelle lomalaiselle<br />
päiväristeily merellä tai järvellä on kesän<br />
kohokohta ja muodissa olevaa vintagea parhaimmillaan!<br />
8 9
Asiointi<br />
Kuljetusalan<br />
Työttömyyskassassa<br />
Kuljetusalan<br />
Työttömyyskassa<br />
Käyntiosoite:<br />
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki<br />
Postiosoite:<br />
PL 65, 00531 Helsinki<br />
Postitse<br />
Hakemuksen liitteineen voi lähettää perinteisesti<br />
postin välityksellä. Hakemukset lähetetään Kuljetusalan<br />
Työttömyyskassalle osoitteeseen:<br />
Kuljetusalan Työttömyyskassa<br />
PL 65<br />
00531 HELSINKI<br />
Huom!<br />
Jäsenrekisteriasiat<br />
Kuljetusalan Työttömyyskassa ei vastaa jäsenyyttäsi<br />
koskeviin asioihin. Jäsenrekisteriasioissa<br />
Sinua palvelee <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenrekisteri,<br />
Tiina Kytölä, puh. (09) 6152 0257 tai<br />
s-posti: tiina.kytola@smu.fi.<br />
Puhelinasiointi<br />
Puhelinkassa<br />
Puhelinkassassa voit tehdä<br />
jatkohakemuksen puhelinsoitolla.<br />
Uutta<br />
Kuljetusalan<br />
Työttömyyskassassa!<br />
Kuljetusalan puhelinkassa on avoinna 24 tuntia<br />
vuorokaudessa numerossa (09) 613 111.<br />
Yleistä puhelinkassassa<br />
Kuljetusalan puhelinkassan kautta voit lähettää<br />
jatkohakemuksen, jos olet kokonaan työtön tai<br />
lomautettu. Palvelu toimii puheentunnistuksella.<br />
• Valitse ensin valikosta numero 1 (tietoa<br />
maksupäivästä ja päivärahan hakemisesta).<br />
• Valitse sitten uudestaan 1 (puhelinkassa).<br />
Mikäli olet päivärahanhakija, sinun ei tarvitse<br />
näppäillä tietojasi, vaan voit jättää hakemuksen<br />
vastaamalla automaatin esittämiin kysymyksiin.<br />
Puhelinkassaan kannattaa soittaa paikasta,<br />
jossa ei ole hälyä taustalla.<br />
Kirjaudu palveluun kertomalla henkilötunnuksesi<br />
ja postinumerosi. Luettele merkit selkeästi yksi<br />
kerrallaan, niiden avulla sinut tunnistetaan.<br />
Puheentunnistus toimii vain suomen kielellä.<br />
Hakemuksen lähettämisen lisäksi voit saada puhelinkassasta<br />
tiedon viimeisimmästä ansiopäivärahan<br />
maksupäivästä. Puhelinkassasta saat<br />
tiedon myös siitä, montako päivää ansioturvan<br />
enimmäisajasta sinulle on maksettu.<br />
Puhelinpäivystys<br />
p. (09) 613 111<br />
ma–pe klo 9.00–12.00<br />
Faksi: (09) 6131 1333<br />
Puhelun hinta on lankapuhelimesta soitettaessa<br />
paikallisverkkomaksun suuruinen ja matkapuhelinverkosta<br />
soitettaessa oman operaattorin<br />
hinnoittelun mukainen.<br />
Hakemuksen jättämisen jälkeen voit halutessasi<br />
jatkaa asiointia normaalisti puhelinpäivystäjiemme<br />
kanssa.<br />
Käyttöohjeita<br />
puhelinkassassa asiointiin:<br />
Anna vastaus suluissa oleviin puhelinkassan<br />
esittämiin kysymyksiin.<br />
1. Soita palvelunumeroon (09) 613 111<br />
(valitse valikosta ensin 1 ja sitten<br />
uudestaan 1 Puhelinkassa)<br />
2. Palvelu toimii puheentunnistuksella.<br />
Näppäilyä ei tarvita.<br />
3. Luettele aluksi henkilötunnuksesi merkki<br />
kerrallaan (henkilötunnus)<br />
4. Haluatko kuulla ohjeita kuinka toimia,<br />
jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan<br />
(kyllä/en).<br />
5. Luettele seuraavaksi postinumerosi merkki<br />
kerrallaan (postinumero).<br />
6. Puhelinkassa ilmoittaa edellisen jo käsitellyn<br />
hakemuksen maksupäivän ja maksettujen<br />
päivien lukumäärän.<br />
7. Haluatko siirtyä tekemään kokonaan työttömän<br />
tai kokonaan lomautetun jatkohakemuksen?<br />
(kyllä/en)<br />
8. Oletko ollut kokonaan työtön tai kokonaan<br />
lomautettu hakujaksolla (automaatti ilmoittaa<br />
seuraavan hakemuksen ajan)? (kyllä/en)<br />
9. Saatko hakujakson ajalta eläkettä tai muita<br />
sosiaalietuuksia (kyllä/en)<br />
10. Vakuutatko edellä mainitut tiedot oikeiksi?<br />
(kyllä/en)<br />
11. Jatkohakemuksesi on nyt jätetty.<br />
Henkilökohtainen<br />
puhelinpäivystys<br />
Työttömyyskassan henkilökohtaisessa<br />
puhelinpäivystyksessä puhelinnumerossa<br />
(09) 613 111 voit asioida maanantaista–<br />
perjantaihin klo 9–12.<br />
Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna:<br />
Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu)<br />
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (touko–elokuu)<br />
Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (touko–elokuu)<br />
Sähköinen asiointi<br />
Työttömyyskassan jäsenillä on mahdollisuus<br />
käyttää kassan sähköisiä palveluita osoitteessa:<br />
www.akt.fi > Kuljetusalan Työttömyyskassa<br />
Suora nettiosoite:<br />
www.akt.fi/fi/kuljetusalan_tyottomyyskassa<br />
Palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta,<br />
jolta on internet-yhteys. Kassa maksaa kaikki<br />
asioinnista aiheutuvat kustannukset, joten palvelun<br />
käyttäminen on jäsenelle täysin ilmaista.<br />
Työttömyyskassan verkkopalvelussa voit:<br />
1. lähettää ansiopäiväraha- ja<br />
vuorottelukorvaushakemuksen kassalle<br />
2. lähettää hakemuksen liitteet<br />
pdf-tiedostoina<br />
3. selata ja muuttaa omia henkilötietojasi<br />
4. lähettää viestin suoraan hakemusten<br />
käsittelijöille<br />
5. seurata, missä vaiheessa hakemuksesi<br />
käsittely on.<br />
Verkkopalvelua voit käyttää myös matkapuhelimen<br />
avulla, mikäli puhelimellasi saa<br />
yhteyden internetiin. Mobiilipalvelun kautta<br />
osoitteesta https://mtytti.akt.fi voit lähettää<br />
ansiopäivärahan jatkohakemuksen neljältä<br />
viikolta tai kuukaudelta. (Palvelun käyttäjätunnus<br />
on henkilötunnuksesi, esim. 123456-<br />
123A. Salasana on postinumerosi esim.<br />
00100. Vaihda käyttäjätunnuksesi ja salasanasi<br />
ensimmäisen käyttökerran jälkeen.)<br />
Verkko- ja mobiilipalvelun kautta saapuneet<br />
jatkohakemukset käsitellään automaattisesti<br />
ja ne ovat maksussa nopeimmillaan kahden<br />
arkipäivän kuluttua. Esimerkiksi maanantaina<br />
klo 12.00 mennessä verkkopalvelun<br />
kautta lähetetyt hakemukset ovat maksussa<br />
keskiviikkona.<br />
Hakemusten käsittely<br />
Hakemusten käsittelyaika on alkavien<br />
ansiopäivärahojen ja soviteltujen päivärahojen<br />
osalta 1,5 viikkoa.<br />
Seuraa käsittelyajan päivityksiä osoitteessa:<br />
www.akt.fi > Kuljetusalan Työttömyyskassa<br />
Usein kysyttyä:<br />
Jos toimitan jatkohakemuksen kuluvalla viikolla kassaan,<br />
milloin se on maksussa?<br />
Kaikki kuluvan viikon aikana, eli maanantain ja perjantain<br />
välillä postin kautta saapuneet jatkohakemukset ovat maksussa<br />
pääsääntöisesti seuraavan viikon tiistaina. Poikkeuksia aiheuttavat<br />
mahdolliset tiistaille osuvat juhlapyhät.<br />
Jos lähetät jatkohakemuksen netin kautta, saat maksun 2–3<br />
päivän sisällä hakemuksen saapumisesta. (Koskee ainoastaan<br />
jatkohakemusta, jossa on 4 viikon tai kalenterikuukauden täysin<br />
työtön jakso.)<br />
Uutena palveluna voit tehdä jatkohakemuksen helposti ja<br />
vaivattomasti myös puhelinkassassa numerossa (09) 613 111.<br />
(Ks. ohjeet viereiseltä sivulta)<br />
Lähetänkö kassaan verottajalta saamani verokortin<br />
ensimmäisen hakemuksen mukana?<br />
Työttömyyskassa saa alkuperäisen verokortin tiedot suoraan<br />
verottajalta.<br />
Normaali verokortti vai muutosverokortti?<br />
Verohallinnon päätöksen mukaisesti työttömyysetuuksien<br />
pidätysprosenttia korotetaan 2 prosenttiyksiköllä alkuperäisestä,<br />
mutta ennakonpidätys normaalilla verokortilla on aina vähintään 20 %.<br />
Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan<br />
ansio-osaa, veroprosenttiasi korotetaan 4 prosenttiyksikköä.<br />
Ota selvää omasta verotoimistostasi, kannattaisiko sinun toimittaa<br />
työttömyyskassaan muutosverokortti etuutta varten.<br />
Mikäli toimitat kassaan muutosverokortin etuutta varten,<br />
tarvitsemme sen alkuperäisenä tai voit lähettää sen skannattuna<br />
internetin kautta. Työttömyysetuutta varten annettuun<br />
muutosverokorttiin ei tehdä korotuksia tai alennuksia, vaan prosentti<br />
on juuri se, jonka veroviranomainen on sinulle laskenut.<br />
Olen saanut päätöksen, jossa lukee lomakorvauksen jaksotus,<br />
mitä se tarkoittaa?<br />
Lomakorvaus on korvausta pitämättömästä lomasta ja se jaksotetaan<br />
työsuhteen päättymisen jälkeen. Lomakorvauksen jaksotuksen ajalta<br />
ei ole oikeutta päivärahaan.<br />
Milloin minulta otetaan 7 päivän omavastuu?<br />
7 päivän omavastuu otetaan aina, kun sinulle tulee täyteen<br />
työssäoloehtoa 34 viikkoa edellisen määrityksen ja 500 päivän<br />
laskurin nollauksen jälkeen.<br />
Minulla alkaa yli 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö kesken hakujakson:<br />
pitääkö minun odottaa kunnes hakujakso on täynnä vai voinko<br />
lähettää hakemuksen ensimmäisenä työpäivänä?<br />
Voit lähettää hakemuksen heti työsi alettua, jos on selvää, että työ<br />
kestää yli 2 viikkoa. Työn päätyttyä, lähetä kassalle palkkatodistus<br />
työssäolojaksolta ja kopio työsopimuksesta.<br />
Minulla tulee 500 pv täyteen ensi viikon tiistaina ja syntymävuoteni<br />
on 1960. Milloin voin lähettää viimeisen hakemuksen ja mitä minun<br />
pitää tehdä tämän jälkeen? Milloin pääsen takaisin kassaan?<br />
Voit lähettää hakemuksen heti keskiviikkona ja ilmoittaa työ- ja<br />
elinkeinotoimistoon, että 500 pv on täynnä. Kassa lähettää sinulle<br />
postitse todistuksen 500 päivän täyttymisestä. Ota tämän jälkeen<br />
yhteyttä Kelaan ja ota todistus mukaasi päivärahaa hakiessasi.<br />
Uusi oikeus 500 päivään syntyy, kun olet ollut töissä vähintään 34<br />
viikkoa ja jäät sen jälkeen työttömäksi. Työssäoloviikoiksi luetaan<br />
edellisen päivärahan määrityksen jälkeen tehdyt (vähintään 18 tunnin)<br />
työviikot 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä.<br />
Maailman<br />
meriltä<br />
"Ruotsin varustamoyhdistys haluaa<br />
koonnut: Juhani Artto<br />
maailman huonoimman rekisterin!"<br />
Otsikko on suoraan ruotsalaisen Sjömannen-lehden äskettäisestä numerosta.<br />
Jutussa ammattiliitto SEKO Sjöfolkin puheenjohtaja Kenny Reinhold<br />
varoittaa, että ruotsalaisvarustamoiden havittelema kansainvälinen<br />
alusrekisteri vaikuttaisi vakavasti ruotsalaisten merimiesten asemaan. Se<br />
olisi Euroopan tai ehkä koko maailman huonoin rekisteri, ellei diktatuuria<br />
muistuttavia maita otettaisi mukaan vertailuun. Ruotsin työoikeuden<br />
nykyiset pelisäännöt menisivät pirstaleiksi ja kansainvälisiä sopimuksia<br />
rikottaisiin, Reinhold kirjoittaa.<br />
EU suunnittelee hiilidioksidiveroa aluksille<br />
EU:n valtionvarainministerit esittävät, että laivojen ja lentokoneiden hiilidioksidipäästöille<br />
määrättäisiin yläraja. Sen ylittävien varustamoiden ja<br />
lentoyhtiöiden olisi ostettava saastuttamislupia.<br />
Ideana olisi paitsi hillitä haitallisten päästöjen kasvua myös koota varoja<br />
ilmastonmuutosta hidastavien hankkeiden rahoittamiseen. Rajoitukset ja<br />
kauppa saastuttamisluvilla tulisi toteuttaa maailmanlaajuisesti niin, etteivät<br />
ne vääristäisi eri maissa toimivien yritysten välistä kilpailua.<br />
Tietyin oletuksin päästöjen suuruudesta ja maksattamalla liioista<br />
päästöistä 35 euroa hiilidioksiditonnilta järjestelmällä koottaisiin noin<br />
17 miljardia euroa. Ne ohjattaisiin kansainväliseen ilmastorahastoon, johon<br />
on määrä saada eri tavoin ja eri lähteistä yhteensä 70 miljardia euroa.<br />
Ilmastoasioista vastaava komissaari Connie Hedegaard sanoo, että<br />
EU:n on ajettava laiva- ja lentoliikennettä koskevia määräyksiä neuvoteltavana<br />
olevaan kansainväliseen ilmastosopimukseen. Varustamoilta ja lentoyhtiöiltä<br />
on odotettu vuodesta 1997 lähtien vapaaehtoisia toimia päästöjen<br />
rajoittamiseksi, mutta niille annettu aika on nyt umpeutumassa, Hedegaard<br />
toteaa EurActiv-verkkojulkaisussa.<br />
Hinnan määräämistä hiilidioksidipäästöille on tutkittu Kansainvälisessä<br />
merenkulkujärjestössä IMOssa pitkään, ja työ on edistynyt hyvin,<br />
järjestön tiedottaja sanoo EurActivissa. Hänen mukaansa IMOn eräät<br />
jäsenet esittävät alusten energiatehokkuudelle vähimmäisvaatimusta, ja<br />
käsittelyssä on myös markkinoiden ohjaukseen perustuvia toimenpiteitä<br />
päästöjen vähentämiseksi.<br />
Kiista Osaman hautaamisesta mereen<br />
Maailman tunnetuin terroristijohtaja Osama bin Laden haudattiin mereen<br />
toukokuun alussa pohjoisella Arabianmerellä. Ruumiin pesu ja muut uskonnolliset<br />
menot suoritettiin Yhdysvaltojen laivaston lentotukialuksella<br />
USS Carl Vinsonilla. Ruumis laskettiin mereen säkissä painojen kanssa.<br />
Monen islamilaisyhteisön uskonnolliset johtajat tuomitsivat menettelyn<br />
sanoen sen loukkaavan islamin perinteitä. Vainaja voidaan haudata<br />
mereen ainoastaan siinä tapauksessa, että hän on menehtynyt aluksella<br />
kaukana lähimmästä rannasta, he korostivat. Yhdysvaltojen erikoisjoukot<br />
ampuivat Osaman Pakistanissa.<br />
Kansainvälisessä mediassa moni kommentoija arveli, että Yhdysvallat<br />
hautasi Osaman mereen, jotta hänen kannattajansa eivät voisi hyödyntää<br />
Osaman hautaa omiin tarkoitusperiinsä. Indian Express -lehdessä muistutettiin,<br />
että merimiesten keskuudessa mereen hautaamista pidetään<br />
kunnianosoituksena.<br />
Läs på svenska: www.smu.fi > på svenska ><br />
kommunikation > från världens hav<br />
10<br />
11
Ulosliputtamiselle<br />
tultava<br />
stoppi!<br />
Porin Reposaaressa, paikallisesti Räpsöössä, asuva Jouni Lahtinen<br />
on vajaan vuoden seurannut sairaseläkkeeltä kotimaisen merenkulun<br />
kamppailua olemassaolostaan. Hän listaa alan ykkösongelmista<br />
kärkeen suomalaislaivojen jatkuvan ulosliputtamisen.<br />
Teksti: Jouko Kahila kuva: Marko Palenius<br />
Sille on tultava stoppi”, reilut parisenkymmentä<br />
vuotta mereltä<br />
leipänsä tienannut Lahtinen tiivistää.<br />
Lahtinen odottaa myös uudelta hallitukselta<br />
pikaisia toimia ulosliputtamisen<br />
lopettamiseksi esimerkiksi ajamalla läpi<br />
hankkeilla olevan uuden tonnistoverolainsäädännön.<br />
Lahtinen on huolissaan lisäksi<br />
myös suomalaisten merimiesten merityöpaikoista.<br />
”Ongelmana ovat myös laivojen sekamiehitykset.<br />
Varustamot pyrkivät niillä<br />
polkemaan palkkoja ja kasvattamaan voittojaan.”<br />
<strong>Merimies</strong>ammattien ongelmana on niin<br />
ikään jatkuva kiire. ”Sitä avittaa osaltaan laivojen<br />
minimiin vedetyt satamassaoloajat”,<br />
Lahtinen tietää.<br />
Ensimmäinen pesti messikallena<br />
Lahtinen aloitti merimiesuransa 16-vuotiaana<br />
messikallen pestillä Englantiin liikennöivässä<br />
Pirjo-nimisessä kuivarahtialukses-<br />
sa. Elettiin 1960-luvun loppua ja Räpsöön<br />
pojasta oli upeata päästä seilaamaan sekä<br />
viihteelle kiehtoviin satamakaupunkeihin.<br />
”Huomasin kuitenkin nopeasti, että merellä<br />
tehtiin raskasta työtä”, Lahtinen muistelee.<br />
Merelle lähteneistä samanikäisistä kavereistaan<br />
harvat jäivät laivahommiin. Suurin<br />
osa jäi perheen perustettuaan maihin.<br />
Jotkut ryyppäsivät merellä itsenä tärviölle.<br />
Nykyisin viinankäyttö on laivoilla entiseen<br />
verrattuna vähäistä.<br />
Avioiduttuaan ja tultuaan kahden pojan<br />
isäksi Lahtinen päätti jäädä myös maihin ja<br />
hakeutui hitsauskursseille. Hän teki metallihommia<br />
muun muassa silloisella Rauma-<br />
Repolan Porin telakalla.<br />
”Lukuunottamatta lyhyitä pestejä paikallisessa<br />
satamahinaajassa ja kalastustroolarissa<br />
maissa vierähti pitkä tovi, noin 15<br />
vuotta”, hän kertoo.<br />
Kovaa työtä puskuhinaajissa<br />
Lahtinen seilasi viimeiset 15 merityövuottaan<br />
Itämeren rannikkoliikenteessä olleissa<br />
puskuhinaajissa. Ensin 13 vuotta Alfa- ja<br />
Bravo-luokan hinaajissa. Ne puskivat Para-<br />
Uno-proomuissa, irto-, eli bulkkitavaraa,<br />
kuten kalkkikiveä, puutavaraa, hiiltä sekä<br />
puupöllejä.<br />
Hinaajissa tehtiin kuuden tunnin työvuoroja.<br />
Kuukauden työrupeamaa seurasi<br />
kuukauden mittainen vapaa. Työ oli raskasta<br />
ja vähäisiä vapaa ja lepoaikoja haittasi<br />
hinaaja-proomuyhdistelmän aiheuttama<br />
kova meteli.<br />
Steel-nimisessä puskuhinaajassa Lahtinen<br />
hoiti poosun pestiä. Se oli kovanonnen<br />
alus. Hinaaja upposi Finn-nimisenä vuonna<br />
1990 Hangon edustalla vieden mukanaan<br />
kahdeksan miehistön jäsentä. Noston, kunnostuksen<br />
ja nimenvaihdon jälkeen hinaaja<br />
puski Botnia-proomua bulkkirahtinaan<br />
muun muassa rautamalmirikastetta.<br />
”Steel puski lähes nonstoppina; proomun<br />
vaihto toiseen kesti satamassa yleensä<br />
vain puolesta tunnista tuntiin”, Lahtinen<br />
muistelee työtään merillä.<br />
Lahtinen odottaa uudelta hallitukselta pikaisia toimia<br />
ulosliputtamisen lopettamiseksi esimerkiksi ajamalla läpi hankkeilla<br />
olevan uuden tonnistoverolainsäädännön.<br />
§<br />
Jäsenetuna<br />
Avioeron liitännäisvaatimuksina<br />
voidaan käräjäoikeudelta<br />
vaatia päätökset lasten huollosta,<br />
asumisesta, tapaamisoikeudesta,<br />
elatuksesta, puolison elatuksesta<br />
ja yhteiselämän lopettamisesta. Näistä<br />
asioista käräjäoikeus voi myös antaa väliaikaisen<br />
määräyksen ennen asian lopullista<br />
ratkaisua.<br />
Yhteiselämän lopettamista koskevassa<br />
päätöksessä ratkaisukriteerinä on asunnon<br />
tarve. Merkitystä ei ole sillä, kumpi<br />
puolisoista omistaa asunnon ja onko<br />
asunto avio-oikeuden alaista omaisuutta.<br />
Päätöksessä voidaan asumisoikeuden saanut<br />
puoliso oikeuttaa käyttämään myös<br />
toisen puolison omistamaa yhteisen kodin<br />
irtainta omaisuutta. Yhteiselämän<br />
lopettamista koskeva päätös voidaan<br />
panna täytäntöön häädön uhalla heti,<br />
vaikka siitä olisikin valitettu. Omaisuuden<br />
myynti kolmannellekaan ei tätä estä.<br />
Omistajalla on kuitenkin oikeus saada osituksessa<br />
kohtuullinen korvaus asuntonsa<br />
käyttämisestä avioerotuomion lainvoimaiseksi<br />
tulon ja osituspäivän väliseltä ajalta.<br />
Puoliso haluaa avioeron<br />
– mitä voin tehdä?<br />
Avioerohakemuksen liitännäisasiana tai<br />
erikseen voidaan käräjäoikeudelta hakea<br />
määräys pesänjakajalle toimittaa ositus tai<br />
omaisuuden erottelu. Yleensä hakemuksessa<br />
ensiksi esitetty henkilö suostumuksensa<br />
perusteella valitaan, ellei ole erityisiä<br />
vastasyitä. Pesänjakajalle voi asianosainen<br />
puoliso esittää erilaisia vaateita liittyen<br />
omaisuuden arvostamiseen ja jakoon. Ositusperuste<br />
syntyy avioerohakemuksen vireilletulopäivänä.<br />
Sen mukaan määräytyy<br />
puolisoiden ositettava omaisuus.<br />
Riiteleminen on kallista ja aiheuttaa<br />
pahaa mieltä monelle. Avioeroa se ei estä<br />
eikä hidasta. Lapsista voidaan riidellä lasten<br />
täysi-ikäisyyteen saakka. Omaisuuden osituksesta<br />
saadaan halutessa monivuotinen<br />
riitaprosessi, jossa kolme juristia laskuttaa<br />
entisiä puolisoita.<br />
Hyvä tapa hankaluuksien ehkäisemiseksi<br />
on asioiden järjestely etukäteen.<br />
Puolisot voivat tehdä sopimuksen<br />
mahdollisen avioeron varalta jo<br />
avioliiton aikana. Siinä sovitaan lasten<br />
huollosta, asumisesta, elatuksesta<br />
sekä yhteisessä kodissa asumisesta ja<br />
lakineuvonta<br />
yksityiselämän asioissa<br />
<strong>Suomen</strong> lain mukaan puolisot voivat hakea avioeroa yhdessä tai erikseen.<br />
Perusteita ei tarvita. Puoliso ei voi estää avioeroa. Jos avioerohakemus on<br />
vain toisen tekemä, tuomioistuimen on varattava toiselle puolisolle tilaisuus<br />
tulla kuulluksi. Avioeroon liittyvä kuuden kuukauden harkinta-aika alkaa<br />
kulua avioerohakemuksen tiedoksiantopäivästä.<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenillä on jäsenetuna<br />
oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä<br />
puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään<br />
kuuluvissa oikeudellisissa asioissa.<br />
Jäsenille palvelu on ilmainen.<br />
Bützow Helsinki p. (09) 431 531<br />
Hämeenlinna p. (03) 612 5501 tai (03) 612 1944<br />
Tampere p. (03) 3138 2800<br />
Turku p. (02) 274 2000<br />
tulevan osituksen sisällöstä. Myös avioehtosopimus<br />
on tehtävissä, mutta puolisoa<br />
ei voida pakottaa näihin toimiin.<br />
Konsultoimme mielellämme.<br />
Johanna Tolppanen<br />
OTK, varatuomari<br />
Asianajotoimisto Bützow Oy<br />
www.butzow.com<br />
12 13
Kela tiedottaa:<br />
Merimiehille suorakorvaus<br />
lääkeostoista apteekeissa<br />
1.6. alkaen<br />
Suomessa asuvat, mutta toisessa EU- tai<br />
Eta-maassa tai Sveitsissä sairausvakuutetut<br />
merimiehet ja rajatyöntekijät saavat<br />
1.6.2011 alkaen suorakorvauksen lääkeostoista<br />
apteekeissa.<br />
Lue lisää Kelan sivuilta:<br />
www.kela.fi/merimiehet<br />
Liity <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />
FACEBOOK-ryhmään!<br />
Facebook löytyy Internetistäosoitteella:<br />
www.facebook.com<br />
Voit hakea ryhmän Facebookin hakutoiminnolla:<br />
’<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>’.<br />
Hae ryhmän jäsenyyttä 'liity/join'<br />
-painiketta painamalla.<br />
<strong>Merimies</strong><br />
anna äänesi<br />
kuulua!<br />
SAK perusti<br />
turvallisuusalan foorumin<br />
– <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />
työryhmässä mukana<br />
SAK:laisen ay-liikkeen toiminta turvallisuusalalla<br />
vahvistuu 5.5. perustetun SAK:n turvallisuusalan<br />
foorumin myötä. Foorumi yhdistää<br />
ne SAK:laiset liitot, joilla on jäseninään turvallisuusalan<br />
työntekijöitä.<br />
Turvallisuusalan foorumi osallistuu yhteiskunnan<br />
turvallisuutta ja turvallisuusalan kehitysnäkymiä<br />
koskevaan keskusteluun. Se myös käsittelee<br />
alan henkilöstön erityiskysymyksiä, kuten<br />
koulutus-, työterveys- ja työturvallisuusasioita.<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> on yksi foorumin jäsenistä.<br />
Foorumissa kuluvat myös Julkisten ja<br />
hyvinvointialojen liitto JHL, sen yhteisöjäsenet<br />
Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto<br />
ja Vankilavirkailijain liitto sekä JHL:n<br />
palo- ja pelastusalan unioni, Palvelualojen<br />
ammattiliitto PAM ja sen jäsenyhdistys Turvallisuusalan<br />
ammattiliitto sekä Posti- ja logistiikka-alan<br />
unioni PAU.<br />
Lue lisää/ foorumin yhteystiedot:<br />
www.sak.fi<br />
Alle 30-vuotias<br />
tapaturmaeläkeläinen<br />
– olethan<br />
huomioinut tämän?<br />
Sinulla, <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsen, on nyt mahdollisuus<br />
vaikuttaa ja kertoa mielipiteesi, niistä<br />
työehtosopimusasioista, joihin sinä haluat<br />
tai te yhdessä työpaikallanne haluatte parannuksia.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SMU ry:n laivoilla<br />
työskenteleviä jäseniä koskevat alakohtaiset<br />
työehtosopimukset päättyvät 29. helmikuuta<br />
vuonna 2012. <strong>Unioni</strong>n sääntöjen<br />
mukaan työehtosopimuksen hyväksymisestä<br />
päättää <strong>Unioni</strong>n hallitus. Päätöstä tehdessään<br />
hallitus tarvitsee myös jäsenistön mielipidettä.<br />
Toimitsijatapaamiset:<br />
Toimitsijapäivystys on arkisin klo 9.00–15.00<br />
numerossa (09) 6152 0222. Tapaamisajoista<br />
on sovittava etukäteen puhelimitse.<br />
Mökkipuhelin on suljettu 18.7.–14.8.2011.<br />
Syyskuun mökkivarauksia voi tehdä 15.8.<br />
alkaen numerossa (09) 6152 0260.<br />
Työehtosopimusaloitteet<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />
toimisto on kiinni<br />
4.7.–31.7.2011<br />
Turun toimiston kesän aukioloajat:<br />
Turun toimisto on suljettu 4.7.–14.8.2011.<br />
Toimitsijapäivystys jatkuu normaalisti Turussa<br />
15.8.2011 alkaen.<br />
Jos olet alle 31-vuotias tapaturmaeläkettä saava ja<br />
tapaturmastasi on kulunut viisi vuotta (kalenterivuoden<br />
alusta), olet oikeutettu saamaan tapaturmaeläkkeeseesi<br />
16 prosentin kertakorotuksen.<br />
Pidä huolta siitä, että korotus siis maksetaan sinulle<br />
ja ole yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.<br />
(tapaturmavakuutuslaki 16 § indeksikorotus)<br />
Tilaisuudet laivoilla ja maissa<br />
15.5.–15.8.2011<br />
Pääluottamusmiehet järjestävät yhdessä laivojen<br />
luottamusmiesten kanssa laivoilla tilaisuuksia,<br />
joissa yhdessä jäsenten kanssa<br />
pohditaan työehtosopimusaloitteita. Ammattiosastot<br />
vastaavasti huolehtivat maissa järjestettävistä<br />
tilaisuuksista.<br />
Tilaisuudet pidetään 15.5.–15.8.2011 siten,<br />
että aloitteet ovat <strong>Unioni</strong>n toimistossa<br />
1.9.2011 mennessä. Kirjoita vapaamuotoinen<br />
viesti tai käytä kokouspöytäkirjamallia, jonka<br />
löydät <strong>Unioni</strong>n kotisivuilta.<br />
www.smu.fi > Edunvalvonta > Työehtosopimusaloitteet.<br />
Vastaukset voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen carita.ojala@smu.fi<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuusto vaatii maahan valittavalta hallitukselta vastuullisuutta:<br />
Viimeinen hetki pelastaa suomalaiset merityöpaikat<br />
Suomalainen kauppalaivasto on saatava kasvuun ja on luotava uusia merityöpaikkoja.<br />
Vireillä oleva tonnistoverolainsäädännön uudistaminen on saatettava loppuun heti<br />
uuden hallituskauden alussa. Perinteinen jäänmurtajakalusto kaipaa ripeää uudistamista.<br />
Monitoimimurtajat on saatettava merenkulun tukien piiriin. Itämerellä vuonna 2015 voimaan<br />
tulevat rikkipäästörajat tietäisivät jopa yli miljardin euron laskua <strong>Suomen</strong> teollisuudelle ja<br />
olisivat kotimaiselle merenkululle kuolinisku.<br />
”Huolestuneena jäsenistönsä työllisyydestä<br />
ja työpaikoista <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuusto<br />
vaatii maahan valittavalta uudelta hallitukselta<br />
pikaisia toimia kotimaisen merenkulun<br />
turvaamiseksi. Kauppalaivastomme on<br />
saatava kasvuun ja luotava uusia merityöpaikkoja.<br />
Merenkulkualalla tulisi ottaa käyttöön<br />
myös oppisopimuskoulutus.<br />
Suomalainen kauppalaivasto on vähen-<br />
tynyt dramaattisesti kuluneen 30 vuoden aikana.<br />
Vielä 1970-luvun puolivälissä <strong>Suomen</strong><br />
lipun alla seilasi yli 200 kuivalastialusta. Nyt<br />
niitä on jäljellä enää vajaa sata ja tankkilaivojakin<br />
vain kourallinen, 11 kappaletta. Ulosliputusten<br />
seurauksena olemme menettäneet<br />
myös useita suuria matkustaja-aluksia.<br />
Viime vuonna kotimaisen tonniston<br />
osuus ulkomaanliikenteen merikuljetuksis-<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuusto kokoontui 5.5.2011.<br />
Lue valtuuston julkilausuma kokonaisuudessaan <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n kotisivuilta:<br />
www.smu.fi > viestintä > tiedotteet<br />
Oletko sinä<br />
?<br />
tarinaniskijä tai innokas kuvaaja<br />
Kasautuuko pöytälaatikkoosi kirjoituksia, jotka saattaisivat<br />
kiinnostaa myös muita? Kirjoitatko mielelläsi tarinoita tai<br />
kertomuksia, mutta et tiedä mihin ne lähettäisit. Tai kenties oletkin<br />
todellinen mielipidevaikuttaja – oikea keskustelupalstojen kunkku.<br />
<strong>Merimies</strong>-lehden toimitusta kiinnostavat myös merenkulkuun<br />
liittyvät valokuvat. Jos kameraasi on tallentunut ehta otos, nyt<br />
sinulla on hyvä mahdollisuus julkaista se <strong>Unioni</strong>n medioissa.<br />
Olipa asiasi globaali tai omasta elämänpiiristä, juuri sinun<br />
näkemyksesi saattaa olla merkittävä ja jollekulle tärkeä. Lähetä<br />
meille kuvia, juttuaiheita, tarinoita, kirjoituksia tai näkemyksiäsi<br />
omalla nimelläsi tai nimimerkilläsi varustettuna. Juttuja jäseniltä<br />
julkaistaan <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n kotisivuilla ja mahdollisuuksien/<br />
sopimuksen mukaan myös <strong>Merimies</strong>-lehdessä.<br />
Anna kuulua, lähetä juttuja tai kuvia,<br />
äläkä turhaan kainostele!<br />
Lähetä juttu tai kuva sähköpostitse:<br />
katja.grasbeck@smu.fi<br />
tai postitse:<br />
Katja Gräsbeck<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />
John Stenbergin ranta 6<br />
00530 HELSINKI<br />
ta väheni edelleen: tuonnista enää vain 31<br />
prosenttia ja viennistä 18 prosenttia hoidettiin<br />
kotimaisin voimin. Merikuljetusten siirtyminen<br />
ulkomaalaisten lippujen alle aiheuttaa<br />
aidon uhan <strong>Suomen</strong> huoltovarmuuden toimivuudelle<br />
kriisitilanteessa: takeita merikuljetusten<br />
toimivuudesta hädän hetkellä ei ole…”<br />
14 15
Mihin tämä maailma<br />
on oikein menossa?<br />
Teboilille. Sieltä saa<br />
jäsenkortilla 2,5 snt/litra<br />
edullisempaa menovettä.<br />
Ledare:<br />
Eget arbete,<br />
gemensamma rättigheter<br />
Teboililla juuri sinä olet etuasiakas. Oman liittosi jäsenkortilla saat nyt erikois-<br />
alennuksen bensiinistä ja dieselöljystä -2,5 snt/litra (normaalialennus 1,7 snt/litra).<br />
Alennuksen saat kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta*. Esitä jäsenkortti<br />
kassalla ennen maksua tai syötä kortti automaattiin ennen maksuvälinettä.<br />
FFC:s kongress samlades i Tammerfors i<br />
början av juni och kräver ett bättre bemötande<br />
av anställda än de får idag. I denna<br />
själviska tid verkar det enda värdet i världen<br />
vara ”ägarnas förmån”. Världen lever i en<br />
brytningstid där ländernas gränser suddas ut.<br />
Stora, multinationella företag har kontor och<br />
fabriker runt om i världen. Att decentralisera<br />
sina funktioner och överskrida gränserna gör<br />
däremot inte att de slipper ta sitt ansvar,<br />
tvärtom: företagen måste börja fästa ännu<br />
högre uppmärksamhet på sin personal och<br />
även på samhället i stort.<br />
Sökandet efter ett arbete har inte förändrats<br />
mycket under de gångna årtiondena. De<br />
anställda måste följa med jobbet från ett land<br />
till ett annat precis som förr – och till skillnad<br />
från vad man skulle kunna tro ser utflyttningstakten<br />
ut att bara öka. Emigration har<br />
blivit en del av globaliseringen, som delvis<br />
beror på skillnaden i levnadsstandard mellan<br />
rika industriländer och fattigare länder.<br />
Den anställda ska få<br />
en sådan lön för sitt<br />
arbete att han klarar sig<br />
fram till nästa lönedag.<br />
Klyftan mellan välbärgade människor och<br />
människor som lever ur hand i mun har även<br />
ökat i Finland. Arbete garanterar inte alltid en<br />
utkomst, trots att man arbetar regelbundet.<br />
En av orsakerna är den explosiva ökningen<br />
av deltidsarbete och olika anställningar på<br />
obestämd tid. I Finland har 700 000 personer<br />
annat än fast anställning eller heltidsanställning.<br />
Finlands största centralorganisation FFC<br />
har som mål att få fler nya investeringar och<br />
arbetsplatser till Finland. Vi behöver även nya<br />
aktörer. Den demografiska försörjningsbalansen<br />
i Finland försvagas kraftigt i takt med<br />
att antalet pensionärer ökar och finländarna<br />
lever allt längre. Förra året gick det ungefär<br />
50 barn och pensionärer på 100 personer i<br />
arbetsför ålder. År 2026 tros denna siffra vara<br />
70/100.<br />
Sysselsättningen och utkomsten för medlemmarna<br />
i FFC beror helt och hållet på hur<br />
det går med finska arbeten. FFC:s målprogram<br />
för 2011–2016 inkluderar ”Eget arbete,<br />
gemensamma rättigheter”. Alla ska ha ett<br />
eget arbete. Arbetet ska hjälpa den anställda<br />
att växa och utvecklas. För majoriteten av löntagarna<br />
är det inte bara viktigt för att trygga<br />
en utkomst, utan arbete och deltagande i<br />
arbetslivet betraktas som ett värde i sig.<br />
Förutom ett eget arbete ska man ha gemensamma<br />
rättigheter, d.v.s. möjlighet att<br />
förhandla och avtala om arbetet samt dess<br />
innehåll och villkor. Men som vi alla vet så<br />
kommer en framtida brist på arbetsplatser i<br />
Finland även att försämra möjligheterna för<br />
FFC:s förbund att teckna avtal och vara med<br />
och påverka. Det rör även oss sjömän: om<br />
det inte finns något finskt tonnage finns det<br />
inte heller några arbetsplatser åt finska sjömän,<br />
vars arbetsvillkor vi kan förhandla om.<br />
I framtiden kommer bevarandet av arbetsplatser<br />
och nya arbetsplatser i form av nya<br />
företag i Finland att utgöra ett levnadsvillkor<br />
för både befolkningen och fackföreningsrörelsen.<br />
Det finska avtalssamhället behövs även<br />
i framtiden.<br />
Kenneth Bondas<br />
förbundssekreterare<br />
kenneth.bondas@smu.fi<br />
Mårten Kling en stadscowboy.<br />
innehåll:<br />
18 Sjömän i Vilda västern<br />
21 M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong><br />
styr mot vindarna i Biscaya!<br />
22 Vintage-stämning<br />
på vattenbussen<br />
24 Transportbranschens<br />
Arbetslöshetskassas tjänster<br />
25 FFC:s representantmöte<br />
i Tammerfors 6-8 juni<br />
26 Vi måste sätta stopp för<br />
utflaggningen av finska fartyg<br />
Finlands Sjömans-Union<br />
önskar alla medlemmar<br />
en skön sommar!<br />
*Alennusta ei saa Teboil Express –automaattiasemilta. Erikoistarjous on voimassa 1.6.-31.8.2011.<br />
www.teboil.fi/liitto<br />
16 17
Linnea Reijonen<br />
Cowboy & Cowgirl Goes Wild!! Petri<br />
Vuorimies och Taina Suontama.<br />
Sjömän<br />
i Vilda<br />
västern<br />
– pilarna ven, bootsen<br />
klapprade och<br />
countrymusiken ljöd<br />
Vilket party! Musiken spelade på loftet och<br />
höet yrde på <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> Goes Country,<br />
som anordnades av Sjömans-Unionens<br />
fackavdelningar i Hollola i Messilä den 21–22<br />
maj. Landsbygdsmiljön utgjorde en perfekt<br />
scen för sjömännens första vårdagar med<br />
program för både vuxna och barn.<br />
text: Katja Gräsbeck och Saana Lamminsivu bilder: Saana Lamminsivu<br />
Leif Drockila<br />
Taisto och Stiina Saukkonen<br />
personer deltog i Vilda västern. Samarbetspartners<br />
i evenemanget var Försäkringsbolaget Turva, Sjö-<br />
60 mansservicebyrån och Sjömanspensionskassan.<br />
Och nog kändes det som Vilda västern! Deltagarna bar härliga<br />
country-kläder och provade på och förbättrade sina kunskaper i<br />
bågskytte, lassokastning och blåsrörsskytte under vägledning av<br />
evenemangsarrangören 4event. Stora och små deltagare mätte sina<br />
krafter i många olika tävlingar, och de finaste country-kläderna och<br />
de bästa skyttarna belönades med både priser och applåder på kvällens<br />
fest. Personerna som deltog i Turvas utlottning vann också fina<br />
priser.<br />
På karaoken på marknadsrestaurangen visade deltagarna upp<br />
sina sångtalanger, och ansiktsmålare trollade fram fjärilar och<br />
andra mönster på barnens ansikten och händer. De vuxna kunde<br />
mäta sin kroppssammansättning, smidighet och styrka och fick en<br />
vitalitetsbok från 4event som intyg.<br />
Många gamla och nuvarande seglingskamrater träffades under vårdagarna<br />
och pratade om vad som hade hänt sedan sist och skapade<br />
även nya kontakter. Kvällen kulminerade med en delikat middag<br />
med musik av R & B Band och dans.<br />
Linnea Lindevall<br />
Stämningen på sjömännens vårdagar var så hög att<br />
man bestämde sig för att göra om det!<br />
18 19
På händelsen såg man den ena finare hatten än den andra.<br />
text Saana Lammisivu<br />
bild: Jörgen Mansnerus<br />
Antti Zitting kom på andra plats<br />
i laserskyttstävlingen.<br />
Bildgalleriet på Unionens hemsidor:<br />
www.smu.fi > på svenska > Kommunikation<br />
> Sjömannen - webtexter > Sjömän i Vilda vestern<br />
M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong><br />
styr mot vindarna i Biscaya!<br />
Rederiet <strong>Bore</strong> registrerade sitt ”Ro-Flex”-fartyg, utrustad med<br />
den senaste tekniken, under finsk flagg i maj. M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong> och<br />
systerfartyget M/s <strong>Bore</strong> Song stakar ut vägen för ekologisk sjöfart.<br />
text: Saana Lamminsivu bild: Jörgen Mansnerus<br />
Marjo Hakkarainen och Pasi Siro<br />
längst fram till vänster och i bakgrunden<br />
Ilona och Jouko Hietala.<br />
Rederiet <strong>Bore</strong>s nya ro-ro-fartyg<br />
M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong> döptes den 6 maj<br />
i tyska Flensburg. Samtidigt<br />
hissades den finska flaggan<br />
stolt i fartygets akter!<br />
Samtidigt med <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong> sjösattes fartygets<br />
systerfartyg M/s <strong>Bore</strong> Song på varvet<br />
Flensburger Schiffbau-Gesellschaft. För närvarande<br />
utförs de sista arbetena på fartyget,<br />
som är tänkt att inleda sin trafikering i juli.<br />
Flaggskepp för miljötänkandet<br />
Enligt rederiet <strong>Bore</strong> utgick man från miljövänligt<br />
tänkande när man beställde de nya<br />
fartygen. Olika energi- och bränsleförbrukningstester<br />
genomfördes på fartyget när de<br />
byggdes.<br />
”De nya fartygen är ekologiska att köra<br />
och bränslekostnaderna är mycket lägre än<br />
hos andra fartyg av liknande storlek”, berät-<br />
tar Tom Rönnqvist, kapten på M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong>.<br />
En annan av fartygets specialiteter är<br />
dess flexibilitet. <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong> har till exempel<br />
tre olika lastdäck. Ett av dem är nästan sju<br />
meter högt, vilket gör att man kan lasta två<br />
containrar på varandra på en hjulförsedd<br />
lastplattform. Det innebär att fartyget kan<br />
transportera förvånansvärt mycket mer<br />
frakt än andra fartyg av liknande storlek.<br />
Tack vare denna ”flexibla” egenskap har<br />
<strong>Bore</strong> gett sitt nya fartyg namnet ”Ro-Flex”<br />
och patenterat uppfinningen.<br />
Den senaste tekniken<br />
M/s <strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong> har en besättning på 12 personer,<br />
varav en del enligt ramavtalet är arbetstagare<br />
som kommer från länder som är<br />
utanför EU. Fartyget körde sina första trafikeringsdagar<br />
på Östersjön.<br />
”Allt är nytt, från kommandobryggan till<br />
maskinen. Fartyget har till exempel ett eget,<br />
separat reningssystem för ballastvatten,<br />
vilket gör att det enkelt kan ta sig från ett<br />
trafikområde till ett annat”, säger kapten<br />
Rönnqvist om fartygets teknik.<br />
Kökspersonalen är också nöjd med de<br />
nya lokalerna.<br />
”Arbetsutrymmet är suveränt!” berättar<br />
kocksteward Niklas Falenius.<br />
Till Zeebrügge-Bilbao-linjen<br />
<strong>Bore</strong> <strong>Sea</strong> åkte från Östersjön till Biscaya,<br />
där det trafikerar Zeebrügge-Bilbao-linjen.<br />
Vindarna i Biscaya skrämmer varken<br />
Rönnqvist eller Falenius, då båda har tidigare<br />
erfarenhet av stora vågor. Kontakten<br />
med familj och vänner sköts via Internet,<br />
som sker via satellit på havet. Det nya fartyget<br />
har också ett mycket välkommet gym<br />
och bastu.<br />
20<br />
21
”Man kan bli fast i sjöarbetet!” Det är tredje sommaren<br />
som Heli jobbar på Royal Line-rederiet.<br />
Vintage-stämning<br />
I gryningen är horisonten gyllene och vattnet glittrar<br />
som en hägring vid båtens sida när Heli som arbetar<br />
som ekonomibiträde på Royal Line-rederiet börjar<br />
sin arbetsdag på vattenbussen.<br />
text och bilder: Saana Lamminsivu<br />
eli går längs ståltrapporna på M/s Natalias<br />
däck och slinker in genom dörren<br />
i fören. Båtarna städas på morgnarna<br />
medan de fortfarande står vid bryggan.<br />
När sommaren kommer börjar arbetet redan<br />
vid fem-sextiden.<br />
”Morgonstunderna är de bästa. Det är<br />
svalt och man får arbeta i fred. Vi städar ett<br />
fartyg i taget och går längs stranden från<br />
båt till båt”, förklarar Heli.<br />
Jag, sjöman?<br />
Det är tredje sommaren som Heli arbetar<br />
för Royal Line. Om vintrarna har hon bland<br />
annat arbetat som dekoratör. Hon har nytta<br />
av sitt estetiska sinne och sitt handalag<br />
även i det nuvarande arbetet. Även Helis<br />
kollega, Satu, kan hålla i en hammare – och<br />
vid behov även en målarpensel – för hon är<br />
snickare till utbildningen.<br />
Det är första sommaren som Satu jobbar<br />
till sjöss. Sjömans-Unionen är ganska<br />
okänd för henne. Branschens arbetsvillkor,<br />
avlöning och lagstiftning är också de helt<br />
nya för henne.<br />
”Det är bra att man kommer hit till båten<br />
och berättar om de här sakerna”, konstaterar<br />
Satu.<br />
Kust- och insjötrafik<br />
Om somrarna arbetar många säsongsarbetare<br />
på vattenbussarna. De är lika mycket<br />
sjömän som alla andra till sjöss: Så fort fartyget<br />
är i rörelse omfattas arbetstagarna av<br />
sjölagstiftningen och de kollektivavtal som<br />
sjöfartsbranchernas förbund förhandlat<br />
fram. Den som arbetar på ett passagerarfartyg,<br />
till exempel en vattenbuss, som går<br />
i kust- och insjötrafik måste följa det kollektivavtal<br />
som heter: Inrikesfartens passagerarfartygsavtal.<br />
”Det är skäl att bekanta sig närmare<br />
med ens eget kollektivavtal. Folk brukar<br />
inte bli intresserade av sina egna ärenden<br />
förrän det är något problem”, menar Satu<br />
och Heli.<br />
Royal Line:<br />
familjeföretag<br />
i tredje generation<br />
Royal Line är ett familjeföretag i tredje generation<br />
från Helsingfors grundat av Jaakko<br />
Rautakorpi år 1945. Rederiet har sex restaurangfartyg<br />
och sysselsätter cirka 50 anställda<br />
under sommarsäsongen.<br />
”Den här våren har det varit speciellt utmanande<br />
att hitta kockar. Situationen är likadan<br />
i hela Helsingforsområdet”, berättar säkerhetschef<br />
Mikko Rautakorpi.<br />
Rederiet skolar in och undervisar nya anställda<br />
i deras uppgifter. Enligt Rautakorpi<br />
lönar det sig alltid att betona de anställdas<br />
hälsa och säkerhet. Om någon skulle bli sjuk<br />
kan det hända att det är svårt att hitta en kunnig<br />
ersättare.<br />
”Man kan aldrig ha för mycket säkerhetsanvisningar<br />
på ett fartyg. Små saker kan orsaka<br />
allvarliga skador om man har bråttom.<br />
Man får inte springa när båten är i rörelse. Vi<br />
understryker också att man ska ha skor med<br />
gummisula så att man inte halkar”, instruerar<br />
Rautakorpi som också är kapten på rederiets<br />
fartyg.<br />
”Vårt rederi har även en nolltolerans när<br />
det gäller alkohol. Orsaken till det är arbetssäkerheten:<br />
på fartyget har vi också alltid ansvar<br />
för arbetskamraterna och passagerarna.”<br />
Kontrollera alltid<br />
ditt lönekvitto!<br />
Dagarna kan bli långa när man säsongsarbetar<br />
i kust- och insjötrafiken. Besättningen<br />
på Royal Line-rederiet är redo att ligga i och<br />
jobba långa dagar om det finns arbete.<br />
”Kom hit och jobba, alla ni som inte är<br />
rädda för att arbeta”, hojtar servitör Ilkka<br />
Dhawan.<br />
Till sjöss består en väsentlig del av lönen<br />
av olika tillägg. Det lönar sig att anteckna<br />
sina egna arbetstimmar i arbetstidsdagboken,<br />
så att det är lätt att kontrollera<br />
arbetstiderna för löneutbetalningen.<br />
Royal Line-rederiets säkerhetschef Mikko<br />
Rautakorpi har med åren lagt märke till att<br />
kollektivavtalet för inrikesfartens passagerarfartyg<br />
kan vara en utmaning för många<br />
sommarjobbare att läsa och tolka.<br />
”Texten i kollektivavtalet är inte så värst<br />
tydlig. Det vore bra om man kunde få ett<br />
tydligare språk i avtalstexten så att den blev<br />
lättare att tolka”, föreslår Rautakorpi.<br />
Sommarjobbare, ta hand om din organisering!<br />
Gå med i Sjömans-Unionen och Transportbranschens<br />
Arbetslöshetskassa skriftligen så fort arbetsförhållandet inleds.<br />
Ekonomibiträdet<br />
har ett ansvarsfullt<br />
arbete<br />
Ekonomibiträdena tar hand om fartygets allmänna<br />
intryck. Jobbet förutsätter att man har<br />
en energisk, pålitlig och ansvarstagande karaktär.<br />
”Man måste motionera. Arbetet kräver<br />
god kondition och regelbundna levnadsvanor.<br />
Om morgnarna måste man komma till<br />
jobbet, man får inte försova sig, för fartygets<br />
städning och allmänna ordning är ekonomibiträdets<br />
ansvar”, resonerar Heli.<br />
Heli anser att den största utmaningen i arbetet<br />
är att hantera jäkt.<br />
”Fartygen lägger ut vid ett visst klockslag,<br />
och då ska allt vara rent och i ordning. Man<br />
måste ha bra koll på klockan i det här jobbet”.<br />
Till ekonomibiträdenas uppgifter hör även<br />
att ta hand om fartygens förråd. Jäktiga dagar<br />
hjälper de vid behov också till med disken<br />
i köket. På en sommardag kan vattenbussen<br />
transportera hundratals passagerare, men<br />
tack vare ekonomibiträdena får vi alltid stiga<br />
in i ett städat fartyg som doftar gammalt trä.<br />
För många semesterfirare är en dagskryssning<br />
till havs eller på sjön sommarens höjdpunkt<br />
och det är modern vintage när den är<br />
som bäst!<br />
22 23
Transportbranschens<br />
Arbetslöshetskassas tjänster<br />
Transportbranschens<br />
Arbetslöshetskassa<br />
Besöksadress:<br />
Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors<br />
Postadress:<br />
PB 65, 00531 Helsingfors<br />
ELEKTRONISK SERVICE<br />
på adressen https://mtytti.akt.fi<br />
(Ditt användarnamn på tjänsten är din personbeteckning<br />
t.ex. 123456-123A.<br />
Lösenordet är ditt postnummer t.ex. 00100.<br />
Ändra användarnamnet och lösenordet efter<br />
den första inloggningen.)<br />
De ansökningar som ankommit via kassans<br />
nättjänst eller som mobilansökningar handläggs<br />
automatiskt och de betalas ut snabbast<br />
inom två vardagar. Den fortsatta ansökan<br />
som har ankommit till kassan t.ex. på måndag<br />
senast kl. 12, betalas ut på onsdag.<br />
Telefonjour<br />
tel. (09) 613 111<br />
mån–fre kl 9.00–12.00<br />
fax:(09) 6131 1333<br />
Behandling av ansökan<br />
Handläggningstiden för inkomstrelaterad<br />
arbetslöshetsdagpenning och jämkad dagpenning<br />
är för närvarande i genomsnitt 1,5<br />
veckor.<br />
Se handläggningstidens uppdateringar<br />
på adressen:<br />
www.akt.fi<br />
>Transportbranschens arbetslöshetskassa<br />
FRÅGOR & SVAR:<br />
Arbetslöshetskassans<br />
kundtjänst är öppen:<br />
Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april)<br />
Sommartid kl. 8.00–15.30 (maj–augusti)<br />
Sommarfredagar 8.00–14.30 (maj–augusti)<br />
Obs!<br />
Medlemsregisterärenden<br />
Transportbranschens Arbetslöshetskassa<br />
svarar inte för ärenden som gäller ditt medlemskap.<br />
I medlemsregisterärenden betjänas<br />
Du av Sjömans-Unionens medlemsregister,<br />
Tiina Kytölä, tel. (09) 6152 0257 eller e-post:<br />
tiina.kytola@smu.fi.<br />
Individuell telefonjour<br />
På arbetslöshetskassans individuella telefonjour<br />
kan man uträtta ärenden måndag–<br />
fredag kl. 9–12 på telefonnummer<br />
(09) 613 111.<br />
Exempel på motioner:<br />
• öka jämnställdheten i lagstiftningen<br />
och arbetsavtalen för<br />
arbetare i olika arbetsförhållanden<br />
• stärkt position för FFC:arnas<br />
förtroendemän och arbetarskyddsrepresentanter<br />
• användning av hyresarbete<br />
• arbetshälsovård<br />
• utveckling av utkomstskyddet<br />
för arbetslösa och arbetslöshetskassorna<br />
• Finland måste ta sin plats som<br />
kunnig aktör i Arktis<br />
• utveckling av arbetsvälbefinnandet<br />
Eget arbete, gemensamma rättigheter<br />
FFC:s 18:e representantmöte hölls i Tammerfors 6–8 juni. Representantmötet är FFC:s<br />
högsta beslutande organ och det sammanträder vart femte år. I mötet deltog de 270<br />
medlemsförbundens representanter. Sjömans-Unionens representanter på mötet var<br />
Kari Nurmirinta och Tarja Rännäli.<br />
text och bild: Saana Lamminsivu<br />
Om jag skickar den fortsatta ansökan till<br />
kassan denna vecka, när får jag betald?<br />
Alla ansökningar som ankommit till kassan<br />
per post denna vecka dvs. mellan måndag<br />
och fredag betalas ut på tisdag nästa vecka<br />
men t.ex. när tisdag blir helgdag kan det<br />
förorsaka avvikelser i betalningar.<br />
Ifall du skickar den fortsatta ansökan via nätet,<br />
får du betald inom 2–3 dagar. (Gäller endast<br />
fortsatta ansökningar för fyra veckor eller för<br />
en månad och om medlemmen har varit helt<br />
arbetslös under hela ansökningsperioden.)<br />
Bör jag skicka det skattekort, som jag har<br />
fått från beskattaren, till kassan i samband<br />
med min första ansökan?<br />
Kassan får skatteuppgifter direkt från skattemyndigheten.<br />
Ett normalt skattekort eller<br />
ett ändringsskattekort?<br />
Enligt skatteförvaltningens beslut, verkställs<br />
förskottsinnehållning på inkomstrelaterad<br />
dagpenning till minst 20 procent och innehållningsprocenten<br />
är höjd med två procentenheter.<br />
Ifall du är berättigad till förhöjd<br />
förtjänstdel eller omställningsskyddets förtjänstdel,<br />
är beskattningen fyra procentenheter<br />
högre.<br />
Ta reda på din egen skattebyrå om det lönar<br />
sig att skicka ett ändringsskattekort som är<br />
givet för förmåner till kassan.<br />
Endast ett ändringsskattekort som är givet<br />
för sociala eller andra förmåner bör sändas<br />
till kassan i original eller via kassans webbtjänst.<br />
Innehållningsprocenten ändras inte<br />
ifall ändringsskattekortet är givet för sociala<br />
eller andra förmåner. Då är innehållningsprocenten<br />
precis den som beskattaren har<br />
räknat för er.<br />
Jag har fått ett beslut där det står<br />
periodisering av semesterersättning.<br />
Vad betyder den?<br />
Semesterersättning är ersättning för oanvända<br />
semestrar och den periodiseras efter att<br />
arbetsförhållandet har upphört. Under periodisering<br />
av semesterersättningen är du inte<br />
berättigad till dagpenning.<br />
När pågår självrisktiden<br />
på 7 vardagar på nytt?<br />
Varje gång det nya arbetsvillkoret på 34 veckor<br />
uppfylls, nollas de tidigare betalda dagarna<br />
och börjas en ny betalningsperiod på 500<br />
dagar. I samband av detta pågår självrisktiden<br />
på nytt (alltid i början av en ny 500-dagarsperiod).<br />
Jag påbörjar ett nytt anställningsförhållande<br />
på heltid som varar längre än två veckor<br />
mitt i ansökningsperioden: bör jag vänta<br />
tills hela perioden har fortgått eller kan<br />
jag skicka ansökan redan när den första<br />
arbetsdagen börjar?<br />
Du kan skicka ansökan strax efter att ditt arbete<br />
har påbörjat om det är klart att det fortgår<br />
i minst två veckor. Efter att arbetsförhållandet<br />
har upphört, skicka ett löneintyg över arbetet<br />
och en kopia av arbetsavtalet till kassan.<br />
Min maximitid på 500 dagar går ut på tisdag<br />
nästa vecka och jag är född 1960. När kan<br />
jag skicka den sista ansökan och vad bör jag<br />
göra efter det? När blir jag berättigad till<br />
inkomstrelaterad dagpenning igen?<br />
Du kan skicka ansökan genast på onsdag<br />
och informera din arbets- och näringsbyrå att<br />
maximitiden på 500 dagar har gått ut. Kassan<br />
skickar dig ett intyg över att 500 dagar har<br />
gått ut per post. Efter detta kan du kontakta<br />
FPA och bifoga kassans intyg till ansökan när<br />
du ansöker om dagpenning från FPA.<br />
För att erhålla en ny 500-dagarsperiod av<br />
dagpenning ska ditt arbetsvillkor på 34 veckor<br />
uppfyllas inom 28 månaders granskningsperiod.<br />
I arbetsvillkoret kan ingå alla veckor<br />
på minst 18 arbetstimmar.<br />
FFC:s målprogram för åren 2011–2016<br />
heter Eget arbete, gemensamma rättigheter.<br />
Målprogrammet omfattar till exempel FFC<br />
strävan till att man inom alla branscher<br />
ska ha en minimilön på 1 800 euro innan<br />
år 2016. I målprogrammet framkom till<br />
exempel också situationen för egenföretagare<br />
samt situationen för skiftesarbetare<br />
och snuttjobbare. Vid sidan om inkomstpolitiken<br />
försöker FFC även uppnå en ny<br />
arbetsmarknadsmodell.<br />
Röstning om FFC:s<br />
regionverksamhet<br />
Under representantmötet gjordes flera<br />
ändringar i utkastet till representantmötets<br />
målprogram. Den största delen av<br />
ändringarna var preciseringar och kompletteringar,<br />
men man röstade också om<br />
några ändringsmotioner.<br />
Störst antal inlägg fick den punkt i målprogrammet<br />
där FFC:s regionverksamhet<br />
Lue suomeksi: www.smu.fi > viestintä > SAK:sta<br />
ställs upp. Efter en omröstning gjordes en<br />
ändring i målprogrammet, där man konstaterar<br />
att FFC:s regionorganisation i fortsättningen<br />
utgörs av fem verksamhetsområden<br />
och tretton regionkontor med personal.<br />
”Det finns många branscher<br />
inom FFC där månadslönen inte<br />
räcker till följande löningsdag.”<br />
-inlägg i salen-<br />
FFC:s tryckta tidningar består<br />
FFC:s styrelse framförde för representantmötet<br />
att tyngdpunkten i FFC:s kommunikation<br />
borde övergå från tryckt kommunikation<br />
till nätkommunikation, vilket<br />
i praktiken skulle ha inneburit att tidningarna<br />
Palkkatyöläinen, Löntagaren och<br />
Arvo inte längre skulle ges ut i tryck.<br />
Representantmötet avslog dock anförandet<br />
utifrån <strong>Suomen</strong> Sosialidemokraattisen<br />
Sanomalehtimiesliitos (SSSL) motion, och<br />
på så sätt tryggades utgivningen av FFC:s<br />
tidningar i tryck under följande femårsperiod.<br />
Rekordmånga motioner<br />
Under mötet behandlades sammanlagt 58<br />
motioner från förbunden, och det är det<br />
största antalet på länge. Förbättringen av<br />
snuttjobbarnas och egenföretagarnas ställning<br />
samt att ta vara på arbetarnas kunnande<br />
låg överst på agendan i anförandena till<br />
representantmötet.<br />
”Vi måste stå upp emot YTK<br />
någon gång!”<br />
-inlägg i salen-<br />
24<br />
25
Vi måste<br />
sätta stopp<br />
för utflaggningen<br />
av finska fartyg<br />
Jouni Lahtinen bor i Räfsö i Björneborg, lokalt kallad Räpsö,<br />
och har som sjukpensionär följt den inhemska sjöfartens kamp<br />
för sin överlevnad under ett knappt års tid. Enligt Jouni står<br />
den ständiga utflaggningen av finska fartyg högst upp på<br />
listan över branschens problem.<br />
Text: Jouko Kahila bild: Marko Palenius<br />
Vi måste sätta stopp för det”,<br />
sammanfattar Lahtinen, som<br />
har förtjänat sitt levebröd till<br />
havs i drygt tjugo år.<br />
Lahtinen väntar också på att den nya regeringen<br />
ska vidta snabba åtgärder för att<br />
sätta stopp på utflaggningen genom att t.ex.<br />
driva genom den nya tonnageskattelagstiftningen<br />
som är på gång. Lahtinen är dessutom<br />
bekymrad för de finska sjömännens<br />
arbetsplatser till havs.<br />
”Problemet är också blandbesättningarna<br />
på fartygen. Rederierna använder dem för<br />
att försöka hålla nere lönerna och öka sina<br />
vinster.”<br />
Ständig stress utgör ytterligare ett problem<br />
för sjömännen. ”Stressen ökar i sin<br />
tur av de minimala tider som fartygen<br />
ligger i hamn”, säger Lahtinen.<br />
Första jobbet<br />
var som mässkalle<br />
Lahtinen inledde sin sjömanskarriär vid 16<br />
års ålder då han började arbeta som mässkalle<br />
på ett torrfraktfartyg vid namn Pirjo,<br />
som gick till England. Det var i slutet av<br />
1960-talet och killen från Räpsö tyckte att<br />
det var underbart att få segla och besöka<br />
fascinerande hamnstäder.<br />
”Jag märkte dock snabbt att arbetet till<br />
havs var tungt”, minns Lahtinen.<br />
Få av kamraterna i samma ålder som<br />
gått till havs blev kvar. De flesta stannade<br />
kvar på land för att bilda familj. Några söp<br />
sig fördärvade till havs. Idag dricks det mindre<br />
på fartygen än innan.<br />
Efter att ha gift sig och fått två pojkar<br />
bestämde sig även Lahtinen för att bli kvar<br />
på land och sökte sig till en svetskurs. Han<br />
arbetade med metall på bland annat varvet<br />
Rauma-Repola i Björneborg.<br />
”Förutom några korta jobb på den lokala<br />
hamnbogseraren och på en fisketrålare blev<br />
jag kvar på land länge, cirka 15 år”, berättar<br />
han.<br />
Hårt arbete på skjutbogserare<br />
De sista 15 åren i sin sjömanskarriär seglade<br />
Lahtinen på skjutbogserare som gick<br />
i kusttrafik på Östersjön. Först i 13 år på<br />
bogserare i Alfa- och Bravo-klass. De transporterade<br />
lös- eller bulkvara på pråmen<br />
Para-Uno, som t.ex. kalksten, trävirke, kol<br />
och trästockar.<br />
Skiften på skjutbogserarna var sex timmar<br />
långa. En månads arbete följdes av en<br />
månads ledighet. Arbetet var tungt, och de<br />
få ledigheterna och vilopauserna påverkades<br />
negativt av oväsendet på kombinationen<br />
bogserare-pråm.<br />
På en bogserare vid namn Steel arbetade<br />
Lehtinen som båtsman. Det var ett olycksdrabbat<br />
fartyg. Bogseraren sjönk år 1990<br />
utanför Hangö under namnet Finn och tog<br />
Lahtinen väntar<br />
på att den nya<br />
regeringen ska vidta<br />
snabba åtgärder för<br />
att sätta stopp på<br />
utflaggningen genom<br />
att t.ex. driva genom<br />
den nya tonnageskattelagstiftningen<br />
som är på gång.<br />
med sig åtta män ur besättningen. Efter<br />
att bogseraren bärgats, renoverats och bytt<br />
namn pushade den en pråm vid namn<br />
Botnia, som fraktade bland annat järnmalmskoncentrat<br />
i bulk.<br />
”Steel gick nästan non-stop – det tog<br />
oftast bara en halvtimme–timme att byta<br />
från en pråm till en annan i hamn”, säger<br />
Lahtinen om sitt arbete till havs.<br />
Den äkta hälften vill skiljas<br />
– vad kan jag göra?<br />
Enligt Finlands lag kan makar ansöka om skilsmässa tillsammans<br />
eller enskilt. Några grunder behövs inte. Maken/makan kan inte<br />
hindra skilsmässan. Om det bara är den ena parten som gjort<br />
skilsmässoansökan, måste en domstol reservera ett tillfälle för den<br />
andra parten att bli hörd. Den sex månader långa betänketiden som hör<br />
till skilsmässan påbörjas från skilsmässoansökans delgivningsdag.<br />
Som tilläggskrav till skilsmässan<br />
kan man i tingsrätten kräva<br />
beslut om vårdnad av barn,<br />
boende, umgängesrätt, underhåll,<br />
underhåll av make/maka och avslutande<br />
av samlevnad. Tingsrätten kan även<br />
ge ett tillfälligt förordnande i dessa ärenden<br />
innan ärendet får sin slutgiltiga lösning.<br />
I beslut som gäller avslutande av samlevnad<br />
är beslutskriteriet behovet av bostad.<br />
Det har ingen betydelse vem av makarna<br />
som äger bostaden och om bostaden är<br />
giftorättsgods. I beslutet kan den av makarna<br />
som fått boenderätt ges rätten att även<br />
använda lösöre som den andra hälften äger<br />
i det gemensamma hemmet. Beslut gällande<br />
avslutande av samlevnad kan verkställas<br />
genast vid hot om vräkning, även om man<br />
skulle ha överklagat det. Ingenting hindrar<br />
heller att egendomen säljs till en tredje<br />
part. Vid bodelningen har dock ägaren rätt<br />
att få skälig ersättning för användningen av<br />
hans/hennes bostad för tiden mellan det att<br />
skilsmässodomen vinner laga kraft och fördelningsdagen.<br />
I tingsrätten kan man antingen som tilllägg<br />
till skilsmässoansökan eller separat<br />
ansöka om ett åläggande för en bodelare<br />
att utföra en bodelning eller avskiljning av<br />
egendom. I allmänhet är det personen som<br />
anges först i ansökan som väljs med dennes<br />
samtycke, om det inte finns några särskilda<br />
skäl emot det. Den sakägande maken/<br />
makan kan förevisa olika krav för bodelaren<br />
vad gäller värdering och fördelning av egendom.<br />
Avvittringsgrund uppstår dagen för<br />
inträde av anhängighet för skilsmässoansökan.<br />
Enligt den avgörs vilken egendom<br />
makarna måste dela på.<br />
Det är dyrt att gräla och det får många<br />
att må dåligt. Det varken hindrar eller fördröjer<br />
en skilsmässa. Man kan gräla om<br />
barnen ända tills de blir myndiga. Om man<br />
vill kan man få en mångårig rättsprocess<br />
om fördelningen av egendomen, där tre<br />
jurister fakturerar de före detta makarna.<br />
Ett bra sätt att förebygga svårigheter<br />
är att ordna saker i förväg.<br />
Makarna kan göra en överenskommelse<br />
för hur man gör vid en eventuell<br />
skilsmässa redan medan man är gifta.<br />
I avtalet kommer man överens om vårdnaden<br />
av barn, boende, underhåll och<br />
boende i det gemensamma hemmet<br />
LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RÖRANDE<br />
PRIVATLIVET SOM MEDLEMSFÖRMÅN<br />
Sjömans-Unionens medlemmar har som<br />
medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning<br />
på Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden<br />
som rör privatlivet. Tjänsten är gratis för<br />
medlemmar.<br />
Bützow tel.<br />
Helsingfors (09) 431 531<br />
Tavastehus (03) 612 5501 eller (03) 612 1944<br />
Tammerfors (03) 3138 2800<br />
Åbo (02) 274 2000<br />
samt om innehållet i den kommande fördel-ningen.<br />
Man kan även göra upp ett äktenskapsförord,<br />
men man kan inte tvinga<br />
maken/makan till det.<br />
Konsultera oss gärna.<br />
Johanna Tolppanen<br />
vicehäradshövding<br />
Advokatbyrå Bützow Oy<br />
www.butzow.com<br />
26 27
Kollektivavtalsmotioner<br />
Du Sjöman – låt din röst höras!<br />
Du som är medlem i Sjömans-Unionen har<br />
nu möjlighet att påverka och komma med<br />
din åsikt om kollektivavtalsfrågor som du<br />
själv eller ni tillsammans på er arbetsplats<br />
vill ha förbättringar i.<br />
De branschvisa kollektivavtalen som tillämpas<br />
för Finlands Sjömans-Union FSU rf:s<br />
medlemmar på fartygen upphör den 29.<br />
februari 2012. Enligt Unionens stadgar beslutar<br />
Unionens styrelse om godkännande<br />
av ett kollektivavtal. När besluten görs<br />
behöver styrelsen också känna till medlemmarnas<br />
åsikter.<br />
Mötesprotokollet kan hittas på web-sidan:<br />
Tillfällen på fartygen och<br />
i land under tiden 15.5–15.8.2011<br />
Huvudförtroendemännen ordnar tillsammans<br />
med fartygens förtroendemän tillfällen<br />
ombord på fartygen, där man tillsammans<br />
med medlemmarna funderas över<br />
kollektivavtalsförslag. Fackavdelningarna<br />
bör på motsvarande sätt ordna tillfällen i<br />
land.<br />
Tillfällena hålls under tiden 15.5–15.8, så att<br />
förslagen kan vara tillhanda på Unionens<br />
kontor senast den 1.9.2011. Ni kan använda<br />
våra mötesprotokoll eller skriva förslagen<br />
som meddelanden i fri form.<br />
smu.fi > på svenska > intressebevakning > kollektivavtalsmotioner<br />
Svaren kan också skickas med e-post till<br />
adressen carita.ojala@smu.fi<br />
Sjömans-Unionens<br />
kontor är stängt<br />
4.7–31.7.2011<br />
Ombudsträff: Telefontjänst för ombud<br />
vardagar kl. 9.00–15.00 på telefonnummer<br />
(09) 6152 0222. Överenskommelse om<br />
tidpunkt för mötet i förväg per telefon.<br />
Stugtelefonen är stängd 18.7–14.8.2011.<br />
Stugreserveringar för september kan göras<br />
fr.o.m. 15.8. på nummer (09) 6152 0260.<br />
Öppettider under sommaren på kontoret<br />
i Åbo: Kontoret i Åbo är stängt 4.7–14.8.2011.<br />
Ombudsmannen håller jour nästa gång<br />
15 augusti på Åbo kontoret.<br />
Sjömans-Unionens fullmäktige kräver ansvarsfullhet av landets följande regering:<br />
Sista stunden kommen<br />
för att rädda finländska sjöarbetsplatser<br />
Den finländska handelsflottan måste växa och nya sjöarbetsplatser måste skapas.<br />
Revisionen av den anhängiga tonnageskattelagstiftningen måste avslutas genast i början<br />
av den nya regeringsperioden. Den traditionella isbrytarflottan behöver snabb förnyelse.<br />
Kombiisbrytarna måste omfattas av sjöfartsstöden. De svavelutsläppsbegränsningar som<br />
träder i kraft på Östersjön år 2015 skulle innebära en räkning på upp till över en miljard för<br />
Finlands industri och skulle vara dödsstöten för den finländska sjöfarten.<br />
”Sjömans-Unionen är orolig för sina medlemmars<br />
sysselsättning och arbetsplatser och kräver<br />
att landets nya regering agerar snabbt för<br />
att trygga den inhemska sjöfarten. Vår handelsflotta<br />
måste växa och nya sjöarbetsplatser<br />
måste skapas. Sjöfartsbranschen borde också<br />
ta läroavtalsutbildning i bruk.<br />
Den finländska handelsflottan har mins-<br />
kat dramatiskt under de senaste 30 åren. I<br />
mitten av 1970-talet seglade fortfarande över<br />
200 torrlastfartyg under finländsk flagg. Nu<br />
finns det bara knappt hundra kvar och bara<br />
en handfull tankfartyg, 11 stycken. Som en<br />
följd av utflaggningar har vi även förlorat flera<br />
stora passagerarfartyg.<br />
I fjol minskade det inhemska tonnagets<br />
Läs uttalande i sin helhet: www.smu.fi > på svenska > kommunikation > meddelanden<br />
andel av utlandstrafikens sjötransporter ytterligare:<br />
av importen var det bara 31 procent<br />
som sköttes med inhemska krafter och av exporten<br />
18 procent. Att sjötransporterna övergår<br />
till utländsk flagg är ett verkligt hot för hur<br />
väl Finlands försörjningsberedskap fungerar<br />
i en krissituation: det finns inga garantier för<br />
sjötransporternas funktionalitet i en kris…”<br />
FFC bildade ett forum för säkerhetsbranschen<br />
- Sjömans-Unionen är med i arbetsgruppen<br />
FFC stärkte sin fackföreningsverksamhet<br />
inom säkerhetsbranschen med FFC:s forum<br />
för säkerhetsbranschen, som bildades den 5<br />
maj. Forumet förenar de FFC-förbund vars<br />
medlemmar arbetar i säkerhetsbranschen.<br />
Forumet för säkerhetsbranschen deltar<br />
i diskussioner om synen på utvecklingen av<br />
säkerheten i samhället och säkerhetsbranschen.<br />
Det tar också upp särskilda frågor som<br />
rör personalen i branschen, som utbildning,<br />
arbetshälsa och skydd i arbete.<br />
Sjömans-Unionen är en av medlemmarna<br />
i forumet. Forumet består också av Förbun-<br />
FPA informerar:<br />
Direktersättning<br />
frånapoteket<br />
till sjömän fr.o.m. 1.6.2011<br />
det för den offentliga sektorn och välfärdsområdena<br />
JHL, dess samfundsmedlemmar<br />
Underofficersförbundet, Sjöbevakningsförbundet,<br />
Tullförbundet och Fängelsefunktionärernas<br />
förbund samt brand- och räddningsbranschens<br />
union i JHL, Servicefacket<br />
PAM och dess medlemsförening Säkerhetsbranschens<br />
fackförbund samt Post- och logistikunionen<br />
PAU.<br />
Mer information om forumet och<br />
kontaktuppgifter: www.sak.fi<br />
Sjömän och gränsarbetare som bor i Finland men som är sjukförsäkrade<br />
i ett annat EU-, EES-land eller Schweiz får från och<br />
med 1.6.2011 direktersättning på läkemedel från apoteket.<br />
Du under 30 med<br />
olycksfallspension<br />
–du har väl observerat<br />
det här?<br />
Om du är under 31 år, får olycksfallspension<br />
och det har gått fem år (från<br />
kalenderårets början) sedan din olycka<br />
inträffade, är du berättigad till en engångsförhöjning<br />
på 16 procent på din<br />
olycksfallspension. Se till att förhöjningen<br />
betalas ut till dig och kontakta ditt<br />
eget försäkringsbolag.<br />
(olycksfallsförsäkringslagen<br />
16 § indexhöjning)<br />
Läs mera från FPAs hemsidor:<br />
www.kela.fi > På Svenska > Om FPA > Information och<br />
kommunikation > Meddelanden > 2011<br />
Alster och fotografier<br />
från våra medlemmar<br />
Är du en historieberättare eller en entusiastisk fotograf? Är<br />
din skrivbordslåda fylld med alster som kanske även intresserar<br />
andra? Tycker du om att skriva historier och berättelser, men vet<br />
inte vart du kan skicka dem. Eller kanske du är expert på att påverka<br />
andras åsikter – en riktig kung i diskussionsforumen. Sjömannens<br />
redaktion är även intresserad av fotografier med sjöfartsmotiv. Nu<br />
har du möjlighet att publicera dina fotografier i Unionens medier<br />
om du fångat äkta sjöfartsstämning med din kamera.<br />
Just din synpunkt kan vara av betydelse eller viktig för någon,<br />
vare sig dina tankar och synpunkter rör globala frågor eller är<br />
hämtade från ditt eget liv. Skicka oss bilder, diskussionsämnen,<br />
historier, artiklar eller dina synpunkter under eget namn eller<br />
under signatur. Alster och bilder från våra medlemmar publiceras på<br />
Sjömans-Unionens webbplats och i tidningen Sjömannen utifrån<br />
möjligheter/avtal.<br />
Skicka historier per e-post<br />
katja.grasbeck@smu.fi<br />
Ta mod till dig och skicka oss<br />
dina alster eller fotografier!<br />
eller per post<br />
Katja Gräsbeck<br />
Finlands Sjömans-Union<br />
John Stenbergs strand 6<br />
00530 Helsingfors.<br />
28 29
IN MEMORIAM<br />
AMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT /<br />
AVDELNINGARNA INFORMERAR<br />
Kesän menotärpit:<br />
Kuva: Tall Ships Races Turku – kuva-arkisto<br />
Lämmin kiitos M/s Finnmaidin miehistölle<br />
Reijo Leppäsen muistokirjoituksesta.<br />
Kiitos myös monille muille adresseista<br />
sekä kukkatervehdyksistä.<br />
Olin Reijon luona, kun hän hiipui pois.<br />
Laskin ruususydämeni haudalle kiirastorstaina.<br />
Suru on raskas.<br />
Kiitollisuudella Reijon elämänkumppani<br />
Päivi Aalto ja mäyräkoira Pentti<br />
Reijon uurna laskettiin 16.4.2011 Naantalin<br />
kirkkomaalle kasvattiäiti Aune<br />
Pentikäisen sukuhautaan.<br />
KIITOS / TACK<br />
Kiitokset M/s Marjatan seilureille ja<br />
Helille, Turun konepäällystöyhdistykselle<br />
sekä Langh Ship -varustamolle täyttäessäni<br />
vuosia.<br />
Eläkeläinen Jarmo Ukkonen<br />
Kiitän M/t Stena Poseidonin henkilökuntaa<br />
sekä Neste Shipping -varustamoa<br />
muistamisesta merkkipäivänäni.<br />
Veijo Salmi<br />
Lämmin kiitos työnantajalle ja työkavereille<br />
saamistani lahjoista jäädessäni<br />
eläkkeelle Silja Europalta.<br />
Eini Sirkka-Liisa Märsylä<br />
ELÄKKEELLE /<br />
PENSIONERING<br />
Kiitos ystävät kaikesta siitä huomiosta<br />
sekä lahjoista, jotka tulivat osakseni<br />
jättäessäni arkisen aherruksen<br />
M/s Silja Serenadella.<br />
Lämmöllä teitä muistellen<br />
Marja Wuorisalo<br />
Kiitokset M/s Mariellan työkavereille<br />
muistamisesta.<br />
Kari Syrjälä<br />
Amorella. Kiitos työkaverit suola- ja<br />
sokeri päivistä.<br />
Jatkoja toivottaen eläkeläismuori Aino<br />
Kiitän Viking Lineä ja Mariellan väkeä<br />
muistamisesta jäädessäni eläkkeelle.<br />
Extra kiitos messi-Marjalle runosta.<br />
Jag tackar Viking Line och Mariellas<br />
besättning för ihågkommandet när jag<br />
blivit pensionär. Extra tack till Marja i<br />
mässen för dikten.<br />
Raimo "Rami" Vuorinen<br />
Kiitoksia Tallink Silja Linelle muistamisesta<br />
jäädessäni eläkkeelle.<br />
Pekka Nikula<br />
Kiitos M/s Mariellan henkilökunnalle<br />
saamistani lahjoista ja onnen toivotuksista<br />
jäädessäni eläkkeelle…kuuntelemaan<br />
radiota.<br />
P.S. Erityiskiitokset yökerhon jengille!<br />
Pirjo Sparre Alias Kettunen<br />
(Räppi Pirjolle)<br />
”Kuhan mie täältä lähen!”<br />
Pirjo eläkkeelle siirtyy pian<br />
mutta…ei vielä ihan.<br />
Hommia tiistaiaamunkin duunaa<br />
ennen lähtöä Turkuun paikatkin puunaa<br />
Kuhan mie täältä lähen<br />
Sanonta tuttu on monelle kyllä<br />
eikä, ihan totta!, moni Pirjon tasolle yllä.<br />
Salaatit, erinomaiset laittaa<br />
Tottavie, mikä määrä porukalle maittaa<br />
Kuhan mie täältä lähen<br />
Puhtautta, siisteyttä pitää olla<br />
muutenhan messi olisi ihan nolla.<br />
Ei tarvii miettii, mitä suuhunsa laittaa<br />
kipotkin Pirjo moneen kertaan vaihtaa.<br />
Kuhan mie täältä lähen<br />
Se voi olla, ett messi ei lähe toimii<br />
jos tilalles ei tule samanlaisii voimii!<br />
Mahat meillä varmaan kaikilla toimii<br />
mikäli on, mitä suuhunsa poimii<br />
Kuhan mie täältä lähen<br />
Huumoria, tsemppiä pidä vain yllä<br />
olemme varmoja, sinä pärjäät kyllä.<br />
Joukkoon Mariellan aina voit tulla.<br />
Saattaa olla, ett pöytääsi tuodaan<br />
kahvi ja pulla<br />
Vaikka sää täältä lähet<br />
(Marja Suihkonen)<br />
SYNTYMÄPÄIVÄT /<br />
FÖDELSEDAGAR<br />
Rämön Olli Haminasta täytti<br />
65 vuotta 20.6.2011.<br />
KULTAMERKIT /<br />
GULDSMÄRKEN<br />
Marko Kinnunen<br />
Tyyne Sillgren<br />
Kaarina Virtala<br />
Pekka Nikula<br />
Aino-Kaisa Partanen<br />
Pohjoisen osasto (002)<br />
Pohjoisen osaston toimikunta jatkaa kauden 2011–2012<br />
pääosin samalla miehityksellä, uudeksi jäseneksi toimikuntaan<br />
valittiin Jarkko Heikkinen. Puheenjohtaja<br />
Pentti Holappa ja varapuheenjohtaja Markku Kylmämaa,<br />
sihteeri ja taloudenhoitaja Asko Juntunen, varsinaiset<br />
jäsenet: Tapani Björkbacka, Seppo Hannula,<br />
Jarkko Heikkinen, Pekka Kangas, Markku Kangosjärvi ja<br />
Outi Ketola, varajäsenet: Uwe Berg, Risto Passila sekä<br />
Toni Lähdemäki.<br />
Etelä-<strong>Suomen</strong> osasto (009)<br />
Osastolla on lippuja jäsenilleen<br />
KOM-teatterin näytökseen:<br />
Vadelmavenepakolainen<br />
pe 16.9. klo 19<br />
Hillitön komedia suomalaisesta miehestä joka haluaa<br />
vapaaehtoisesti tulla ruotsalaiseksi. Mikko Virtanen on<br />
syntynyt väärään kansalaisuuteen. Hän tuntee olevansa<br />
ruotsalainen sielu suomalaisessa ruumiissa. ”Suomessa<br />
olen kansalaisuustransuna yhden ihmisen vähemmistö,<br />
jonka ihmisoikeudet ovat huonolla tolalla.”<br />
Lipun hinta 10 € (norm. 26 €, osasto ja <strong>Merimies</strong>palvelutoimisto<br />
maksavat erotuksen)<br />
Varaa lippu tekstiviestillä Marilta, puh. 050 528 3564, tai<br />
s-postitse mariikonen@hotmail.com.<br />
Matkailu- ja Huolinta-ala (010)<br />
Tuli on irti! -näyttely<br />
Matkailu- ja Huolinta-alan jäsenillä on mahdollisuus<br />
käydä katsomassa Logomon Tuli on irti! -näyttelyä.<br />
Näytä jäsenkorttisi ja henkilöllisyystodistuksesi ja kerro<br />
olevasi Matkailu- ja Huolinta-alan jäsen, niin pääset<br />
näyttelyyn ilmaiseksi.<br />
Näyttely on avoinna 18.12.2011 asti päivittäin klo 11–19<br />
osoitteessa Köydenpunojankatu 14, Turku.<br />
Laivan viihdeammattilaiset (011)<br />
Hyödynnä jäsenyyttäsi kesätapahtumissa!<br />
Voit jälleen päättää, mihin kesätapahtumiin haluat<br />
mennä: teatteriin, konserttiin tai festareille – mikä sinua<br />
sitten miellyttääkin. Yhdistys hyvittää jäsenilleen max<br />
70 € kesätapahtumista.<br />
Jokainen huolehtii itse lippujen ostamisesta. Hyvitys<br />
lipusta maksetaan suoraan pankkitilille. Lähetä kuitti<br />
lipusta ja liitä mukaan nimi, pankkitilin numero, sähköpostiosoite<br />
ja puhelinnumero. Kuitti liitteineen tulee<br />
postittaa 31.8.2011 mennessä osoitteeseen:<br />
Nina Peltola, Koulukatu 4, 32700 Huittinen.<br />
Ahvenanmaan Meripäivät<br />
– suuri rannikkokulttuuritapahtuma<br />
12.–17.7.2011<br />
Perinteisten purjelaivojen kilpapurjehdus Föglöstä, Degerbystä<br />
Maarianhaminan Itäsatamassa sijaitsevaan Merikortteliin<br />
13.7.2011. Lisäksi on kilpapurjehdus perinteisille käyttöveneille,<br />
moottorivenekilpailu, risteilyjä, lastenohjelmaa, käsitöitä, viihdettä ja<br />
tanssia.<br />
www.sjokvarteret.com<br />
Ålands Sjödagar - stort kustkulturevenemang<br />
12.7–17.7.2011<br />
Kappsegling för traditionella segelfartyg och storbåtar från<br />
Föglö Degerby till Mariehamns Österhamn 13.7.2011. Dessutom<br />
seglingsturer, motorbåtstävling och träbåtsparad. Barnprogram,<br />
visning och försäljning av hantverk, mat och dryck och<br />
musikunderhållning med dans.<br />
www.sjokvarteret.com<br />
Höyrylaivoja ja Päijänteen vanhoja laivoja<br />
16.7.2011, Jämsä<br />
Jämsän satamaan kokoontuu yhteisregattaan aitoja höyrylaivoja ja<br />
Päijänteen laivureiden vanhoja laivoja. Laivat saapuvat lähivesille<br />
perjantaina 15.7. ja tulevat lauantaina 16.7. Jämsänjokea pitkin<br />
Jämsän satamaan. Mukana arviolta 7 höyrylaivaa ja 20–30 Päijänteen<br />
laivureiden laivaa. Yleisö pääsee tutustumaan höyrylaivoihin,<br />
lastaamaan laivoihin halkoja ja äänestämään parasta laivaa.<br />
Ohjelmassa on myös pelimannimusiikkia ja merimieslauluja.<br />
The Culture 2011 - Tall Ships Regatta<br />
26.–28.8.2011, Turku<br />
Sail Training International (STI) ja Turun kaupunki järjestävät<br />
The Culture 2011 Tall Ships Regatan Itämerellä Turun<br />
kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi. Aurajoen varsille saapuu<br />
suuri joukko komeita purjelaivoja, muun muassa merten jättiläiset<br />
Kruzenshtern, Sedov, Mir ja Dar Mlodziezy.<br />
www.tallships2011.fi<br />
Kotkan Meripäivät<br />
28.–31.7.2011<br />
Merellistä ohjelmaa sekä karnevaalitunnelmaa. MeripäiväAreenalla<br />
muun muassa: Jukkapoika, Paleface, Twisted Sister, Michael Monroe,<br />
Kotiteollisuus, Pelle Miljoona, Paula Koivuniemi, Yö, Village People,<br />
ja Popeda. Satamassa tutkimusalus Aranda, purjelaiva Gerda sekä<br />
vartiolaiva Tavi. <strong>Merimies</strong>laulukilpailun finaalikonsertti<br />
la 30.7. Kotkan konserttitalolla.<br />
www.meripaivat.com<br />
Meripäivien perjantaina 29.7. kokoontuvat myös syvien merten<br />
miehet Kotkaan. <strong>Merimies</strong>palvelutoimisto ja <strong>Suomen</strong><br />
Laivahistoriallinen Yhdistys järjestävät ohjelmaa.<br />
www.mepa.fi<br />
”<strong>Merimies</strong>kirkko – tarinoita elämän merillä”<br />
14.5.–4.9.2011, Laivasilta 8, Loviisa<br />
”<strong>Merimies</strong>kirkko – tarinoita elämän meriltä” on tämän kesän teema<br />
Loviisan Merenkulkumuseon erikoisnäyttelyssä. Näyttelyn toteuttavat<br />
yhteistyössä Loviisan Merenkulkuhistorian Säätiö ja <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Merimies</strong>kirkko ry.<br />
Pekan<br />
pähkinät<br />
Koonnut: Pekka Mantere<br />
1. Missä sijaitsee Munsalan satama, jossa on muun<br />
muassa öljyn varmuusvarasto?<br />
a) Paraisilla<br />
b) Merikarvialla<br />
c) Uudessakaarlepyyssä<br />
2. Mikä on <strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen<br />
uusin öljyntorjunta-alus?<br />
a) Halli<br />
b) Louhi<br />
c) Hylje<br />
3. Mitä ovat Mir-1, Mir-2, Alvin, Nautile ja Shinkai?<br />
a) Lentotukialuksia<br />
b) Tutkimusaluksia<br />
c) Miehitettyjä tutkimussukellusaluksia<br />
4. Missä sijaitsee Långnäsin satama?<br />
a) Ruotsissa<br />
b) Ahvenanmaalla<br />
c) Manner-Suomessa<br />
5. Meriliitto ry on <strong>Suomen</strong> merellisten intressipiirien<br />
yhteistyöfoorumi. Kuka on yhdistyksen puheenjohtaja?<br />
a) Tuomas Nylund<br />
b) Asko Arkkola<br />
c) Markku Mylly<br />
6. Missä voi ihailla kuvanveistäjä Eila Hiltusen<br />
laivateräksestä hitsaamaa korkokuvaa ”Ahtojäät”?<br />
a) Arctia Shipping Oy:n pääkonttorissa<br />
b) Jäänmurtaja Urholla<br />
c) Merimuseo Vellamossa<br />
7. Ketkä olivat pääosissa elokuvassa<br />
”Merimiehen vaimo”?<br />
a) Stan Laurel ja Oliver Hardy<br />
b) Tauno Palo ja Ansa Ikonen<br />
c) Matti Pellonpää ja Kati Outinen<br />
Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3c, 4b, 5c, 6b, 7a<br />
30 31
Kilpailu<br />
Tävling<br />
<strong>Merimies</strong>lehden<br />
kilpailuun<br />
tuli<br />
tällä kertaa 53<br />
vastausta. Melkein<br />
kaikki vastaajat tiesivät,<br />
että ESL-Shippingin alukset kuljettavat kivihiiltä<br />
Suomeen. <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimitsija<br />
Carita Ojala arpoi kilpailuun osallistuneiden<br />
joukosta voittajaksi Teuvo Hokkasen, M/s<br />
Estradenilta. Hokkanen voitti jo toisen kerran<br />
tänä vuonna.<br />
Denna gång kom det in 53 svar i tidningen<br />
Sjömannens tävling. Nästan alla som svarade<br />
visste att ESL-Shippings fartyg transporterar<br />
stenkol till Finland. Sjömans-Unionens<br />
ombudsman Carita Ojala lottade bland dem<br />
som deltagit i tävlingen, och vann gjorde<br />
Teuvo Hokkanen på M/s Estraden. Hokkanen<br />
vann för andra gången i år.<br />
Missä kaupungissa Royal Line<br />
-varustamo sijaitsee?<br />
Valitse yksi vaihtoehto:<br />
1) Helsingissä<br />
2) Turussa<br />
3) Porvoossa<br />
Kaikkien oikein vastanneiden kesken<br />
arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.<br />
Voittajan nimi julkaistaan <strong>Merimies</strong>-lehdessä<br />
nro 5/2011.<br />
Osallistu kilpailuun<br />
19.8.2011 mennessä:<br />
1) <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n kotisivuilla:<br />
www.smu.fi > viestintä > <strong>Merimies</strong>-lehden<br />
kilpailu<br />
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan<br />
vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite,<br />
puhelinnumero).<br />
Vastauksen voit lähettää osoitteella:<br />
<strong>Merimies</strong>-lehti<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />
John Stenbergin ranta 6<br />
00530 Helsinki<br />
I vilken stad finns rederiet<br />
Royal Line?<br />
Välj ett alternativ:<br />
1) Helsingfors<br />
2) Åbo<br />
3) Borgå<br />
Bland alla som svarar rätt på frågan<br />
lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala.<br />
Namnet på vinnaren publiceras i numret<br />
5/2011 av tidningen Sjömannen.<br />
Du kan delta i tävlingen senast<br />
den 19.8.2011 på följande sätt:<br />
1) På Sjömans-Unionens webbplats:<br />
www.smu.fi > på svenska > kommunikation<br />
>Tävlingen för Sjömannen<br />
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina<br />
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).<br />
Skicka svaret till adressen:<br />
Sjömannen<br />
Finlands Sjömans-Union<br />
John Stenbergs strand 6<br />
00530 Helsingfors<br />
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //<br />
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,<br />
00530 Helsinki<br />
POST- OCH BESÖKADRESS<br />
John Stenbergs strand 6,<br />
2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />
VAIHDE / VÄXEL<br />
+358 (0) 9 615 2020<br />
TELEFAX<br />
+358 (0) 9 615 20 227<br />
Kuljetusalan<br />
Työttömyyskassa<br />
Postiosoite<br />
PL 65, 00531 Helsinki<br />
Asiakaspalvelu<br />
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso<br />
Helsinki<br />
arkipäivisin klo 8.30–16.00<br />
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)<br />
Kesäperjantaisin 8.00–14.30<br />
(1.5.–31.8.)<br />
Puhelinpäivystys<br />
klo 9.00–12.00<br />
puh. (09) 613 111<br />
Faksi: (09) 6131 1333<br />
Työttömyyskassan<br />
sähköinen palvelu<br />
www.akt.fi/fi/kuljetusalan_<br />
tyottomyyskassa 32<br />
KOTISIVUT / HEMSIDOR<br />
www.smu.fi<br />
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS<br />
etunimi.sukunimi@smu.fi<br />
förnamn.efternamn@smu.fi<br />
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER<br />
Arkisin klo 8.30–16.00<br />
Vardagar kl. 8.30–16.00<br />
Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)<br />
klo 8.00–15.30<br />
Transportbranschens<br />
Arbetslöshetskassa<br />
Postadress<br />
PB 65, 00531 Helsingfors<br />
Kundtjänst<br />
Broholmsgatan 3–5, gatuplan<br />
Helsingfors<br />
vardagar kl. 8.30–16.00<br />
sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)<br />
sommarfredagar kl. 8.00–14.30<br />
(1.5.–31.8.)<br />
Telefonjour<br />
tel. (09) 613 111<br />
kl 9.00–12.00<br />
Fax: (09) 6131 1333<br />
Arbetslöshetskassans<br />
elektroniska tjänster<br />
www.akt.fi/se/arbetsloshetskassan<br />
HENKILÖKUNTA / PERSONAL<br />
Puheenjohtaja / Ordförande<br />
Simo Zitting<br />
(09) 615 20 250 / 0400 813 079<br />
Liittosihteeri / Förbundssekreterare<br />
Kenneth Bondas<br />
(09) 615 20 254 / 040 456 0245<br />
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />
Tetta Härkönen<br />
(09) 615 20 252 / 040 455 9834<br />
Hallinnon sihteeri /<br />
administrationens sekreterare<br />
Sari Helenius<br />
(09) 6152 0225 / 040 450 6768<br />
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare<br />
Klaus Lust<br />
(09) 615 20 211 / 040 505 1957<br />
Toimitsija / Ombudsman<br />
Carita Ojala<br />
(09) 615 20 231 / 0400 829 039<br />
Toimitsija / Ombudsman<br />
Satu Silta<br />
(09) 615 20 213 / 040 526 3435<br />
Toimitsija / Ombudsman<br />
ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör<br />
Ilpo Minkkinen<br />
(09) 615 20 253 / 040 728 6932<br />
Toimitsija/Ombudsman<br />
Niclas Nyberg<br />
(09) 615 20 224 / 045 7731 2441<br />
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator<br />
Simo Nurmi<br />
(09) 615 20 255 / 040 580 3246<br />
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör<br />
Kenneth Bengts<br />
(09) 615 20 258 / 040 455 1229<br />
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />
Anja Uusitalo<br />
(09) 615 20 251 / 040 519 0351<br />
Toimitsija, Ahvenanmaa<br />
Ombudsman, Åland<br />
Henrik Lagerberg<br />
(018) 199 20 /0400 478 884<br />
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn<br />
Taloudenhoitaja / Ekonom<br />
Mikko Tuominen<br />
(09) 615 20 218 / 0400 422 379<br />
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare<br />
Stiina Raitio<br />
(09) 615 20 219<br />
Kirjanpitäjä / Bokförare<br />
Tuula Ylhävuori<br />
(09) 615 20 220<br />
Toimittaja / Journalist<br />
Saana Lamminsivu<br />
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020<br />
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister<br />
Tiina Kytölä<br />
(09) 615 20 257<br />
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />
Arja Merikallio<br />
(09) 615 20 259<br />
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />
Katja Gräsbeck<br />
(09) 615 20210 / 045 7730 1021<br />
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />
Essi Voutilainen<br />
(09) 615 20 210 / 045 7731 0076<br />
(hoitovapaalla / vårdledig)<br />
Toimistotyöntekijä, Turku /<br />
Kontorsbiträde, Åbo<br />
Salme Kumpula<br />
(02) 233 7416<br />
Maariankatu 6 B, 5. krs.<br />
20100 Turku<br />
Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo<br />
Vaasa / Vasa<br />
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa<br />
Storalånggatan 43, 65100 Vasa<br />
MÖKKIVARAUKSET /<br />
BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR<br />
puh. / tel. (09) 615 20 260<br />
Lounais-<strong>Suomen</strong> osaston mökin<br />
varaukset Turun toimistolta /<br />
Sydvästra Finlands avdelnings<br />
stugans bokningar från kontoret<br />
i Åbo
Change language