Kuljetus & Logistiikka 2 / 2015

Tässä lehdessä:
Baltic Bulk:
Neljä vuotta
huimaa kasvua..................... 4
Yhteistyö
satamien kesken voi
poikia miljoonia
Helsingin Sataman
toiminta kasvaa....................8
Baltic Linen Turun reitille
jälleen lisäkapasiteettia
ja uusi linjayhteys
Ruotsiin..............................10
Kokkolan Sataman
kautta kulki
ennätysmäärä tavaraa ...... 16
Kalajoen satamassa
taas uusi ennätys ............ 20
Miljoonainvestointeja
Inkoon Satamaan............. 24
Tammermaticilta
uusi ajoneuvopesuri
Kokkolan Satamaan......... 26
Kaskisista
uusia yhteyksiä
länteen ........................... 28
Langhin yritysten
yhteinen tekijä on
ympäristötietoisuus......... 30
Suvanto Trucksille
MANin merkkimyynti ....... 38
Liikenne- ja viestintäministeriön Leena Sirkjärvi kaipaili Kuljetus & Logistiikka
–lehdessä 3/2014 suomalaisilta enemmän aktiivisuutta EU-rahoitusten
haussa. Varsinkin nyt, kun rahaa on jaossa liikenteen infralle
enemmän kuin vuosiin.
Sirkjärvi vinkkasi tekemään hakemuksia yhdessä ruotsalaisten kanssa,
jotka ovat onnistuneet näpäyttämään tiuhaan TEN-T-rahoja EU:lta kuin
Nilssonin mamma ruotsinlaivalla voittoja hedelmäpelistä.
Aivan kuin HaminaKotkan, Helsingin, Naantalin ja Turun Satamassa
olisi kuunneltu tarkkaan, mitä Sirkjärvi sanoi. Kyseiset Satamat hyppäsivät
talvella kuvainnollisesti samaan veneeseen ja laativat kolme yhteistä
hakemusta eurooppalaisten liikenneverkkojen CEF-hakuun.
Hakemus on historiallinen. Ainakaan Helsingin Sataman toimitusjohtaja
Kimmo Mäki ei muista, että suomalaiset satamat olisivat koskaan
aiemmin hakeneet yhdessä mitään. Sen sijaan ulkomaisten satamien,
kuten Uumajan ja Tallinnan kanssa, suomalaisilla on ollut yhteisiä hakemuksia
– ja menestyneitä sellaisia.
Helppoa ja nopeaa yhteisten hakemusten teko ei ole. Ensin piti varmistaa,
että Satamien kesken puhuttiin samaa kieltä. Esimerkiksi pollari
voitiin määrittää eri paikoissa eri tavoin.
Oman työajan lisäksi tarvittiin kaksi ulkopuolista konsulttia, mikä on
etenkin Ruotsissa yleinen tapa. Sen jälkeen, kun asiat oli saatu oman väen
kanssa selviksi, ne oli käännettävä Brysselin kielelle. Eikä se tarkoita
ranskaa tai englantia, vaan sitä hallinnollista, byrokraattista kieltä, jota
päättäjät ymmärtävät.
On myös hyvä, että EU:ssa on joku, joka lobbaa hankkeita eteenpäin.
Tulokseksi saatiin hakemuksia, jotka ovat pitkälti sitä, mitä EU toivoi.
Se painottaa meri- ja raideliikennettä kumipyöräliikenteen sijaan. Ympäristöystävällisyys
ja turvallisuus ovat edelleen suosiossa.
HaminaKotkan, Helsingin, Naantalin ja Turun Sataman hakemuksissa
on mukana satamainfrastruktuurin kehittämistä, kuten uusia ja parannettuja
laitureita, ramppeja ja logistiikka-alueita. Toisessa hakemuksessa
on keskitytty Satamien tarjoamiin ympäristöpalveluihin, kuten LNG,
maasähkö ja jäteveden vastaanotto.
Niin, ja ne ruotsalaisetkin ovat mukana, aivan kuten Sirkjärvi neuvoi.
Kaksi hakemusta jätettiin yhdessä Tukholman Satamien kanssa.
Nyt toivotaan, että hankkeet hyväksytään ja Satamat työllistävät
myös joukon infran rakentajia. Sitä odotellessa voi lukea
tästä lehdestä mitä muuta uutta tapahtuu Suomen satamissa tällä
hetkellä. Paljon nimittäin tapahtuu, ihan ominkin voimin.
Vuokratilojen
suosio
kasvaa Suomessakin ....... 43
KOULUTUS ............................... s. 54-58
Logistiikkakuulumisia
ammattikorkeakoulusta....................54
TTS tuo pohjalaismaakuntiin vahvaa
autoalan koulutusosaamista.............56
Yrittäjä, hyödynnä uusi
veroporkkana................................... 58
TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, 20200 Turku. Email: lehti@pp.inet.fi
PÄÄTOIMITTAJA M-T. Toivola, puh. + 358 40 717 5686, lehti@kuljetusjalogistiikka.com
TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki, puh. + 358 40 9125 983, tiina.isomaki@luukku.com
JAKELU Itella Oyj • ISSN 1458-1086 (painettu) • ISSN 1798-7962 (verkkojulkaisu)
Kuljetus & Logistiikka 3