Kuljetus & Logistiikka 2 / 2015
23.03.2015 • Views
Share Embed Flag

Kuljetus & Logistiikka 2 / 2015

Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.

Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
tohonka

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

MAALLA MERELLÄ ILMASSA<br />

2/<strong>2015</strong> • 18. vuosikerta • www.kuljetusjalogistiikka.com<br />

Helsingin Sataman<br />

toiminta kasvaa<br />

Tammermaticilta<br />

uusi ajoneuvopesuri<br />

Kokkolan<br />

Satamaan<br />

KULJETUS-<br />

LOGISTIIKKA<br />

ratkaisee globaalin<br />

verkkokaupan menestyksen<br />

VUOKRATILOJEN<br />

SUOSIO<br />

kasvaa<br />

suomessakin<br />

Paperinkeräys Oy:<br />

LOGISTIIKASSA<br />

ei ole vielä<br />

keksitty kaikkea<br />

KALAJOEN<br />

SATAMASSA<br />

taas uusi<br />

ennätys

www.euroports.fi • www.euroports.com<br />

RAUMAN KAUTTA<br />

TEHOKKAASTI MAAILMALLE<br />

www.portofrauma.com<br />

RAUMA

Tässä lehdessä:<br />

Baltic Bulk:<br />

Neljä vuotta<br />

huimaa kasvua..................... 4<br />

Yhteistyö<br />

satamien kesken voi<br />

poikia miljoonia<br />

Helsingin Sataman<br />

toiminta kasvaa....................8<br />

Baltic Linen Turun reitille<br />

jälleen lisäkapasiteettia<br />

ja uusi linjayhteys<br />

Ruotsiin..............................10<br />

Kokkolan Sataman<br />

kautta kulki<br />

ennätysmäärä tavaraa ...... 16<br />

Kalajoen satamassa<br />

taas uusi ennätys ............ 20<br />

Miljoonainvestointeja<br />

Inkoon Satamaan............. 24<br />

Tammermaticilta<br />

uusi ajoneuvopesuri<br />

Kokkolan Satamaan......... 26<br />

Kaskisista<br />

uusia yhteyksiä<br />

länteen ........................... 28<br />

Langhin yritysten<br />

yhteinen tekijä on<br />

ympäristötietoisuus......... 30<br />

Suvanto Trucksille<br />

MANin merkkimyynti ....... 38<br />

Liikenne- ja viestintäministeriön Leena Sirkjärvi kaipaili <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong><br />

–lehdessä 3/2014 suomalaisilta enemmän aktiivisuutta EU-rahoitusten<br />

haussa. Varsinkin nyt, kun rahaa on jaossa liikenteen infralle<br />

enemmän kuin vuosiin.<br />

Sirkjärvi vinkkasi tekemään hakemuksia yhdessä ruotsalaisten kanssa,<br />

jotka ovat onnistuneet näpäyttämään tiuhaan TEN-T-rahoja EU:lta kuin<br />

Nilssonin mamma ruotsinlaivalla voittoja hedelmäpelistä.<br />

Aivan kuin HaminaKotkan, Helsingin, Naantalin ja Turun Satamassa<br />

olisi kuunneltu tarkkaan, mitä Sirkjärvi sanoi. Kyseiset Satamat hyppäsivät<br />

talvella kuvainnollisesti samaan veneeseen ja laativat kolme yhteistä<br />

hakemusta eurooppalaisten liikenneverkkojen CEF-hakuun.<br />

Hakemus on historiallinen. Ainakaan Helsingin Sataman toimitusjohtaja<br />

Kimmo Mäki ei muista, että suomalaiset satamat olisivat koskaan<br />

aiemmin hakeneet yhdessä mitään. Sen sijaan ulkomaisten satamien,<br />

kuten Uumajan ja Tallinnan kanssa, suomalaisilla on ollut yhteisiä hakemuksia<br />

– ja menestyneitä sellaisia.<br />

Helppoa ja nopeaa yhteisten hakemusten teko ei ole. Ensin piti varmistaa,<br />

että Satamien kesken puhuttiin samaa kieltä. Esimerkiksi pollari<br />

voitiin määrittää eri paikoissa eri tavoin.<br />

Oman työajan lisäksi tarvittiin kaksi ulkopuolista konsulttia, mikä on<br />

etenkin Ruotsissa yleinen tapa. Sen jälkeen, kun asiat oli saatu oman väen<br />

kanssa selviksi, ne oli käännettävä Brysselin kielelle. Eikä se tarkoita<br />

ranskaa tai englantia, vaan sitä hallinnollista, byrokraattista kieltä, jota<br />

päättäjät ymmärtävät.<br />

On myös hyvä, että EU:ssa on joku, joka lobbaa hankkeita eteenpäin.<br />

Tulokseksi saatiin hakemuksia, jotka ovat pitkälti sitä, mitä EU toivoi.<br />

Se painottaa meri- ja raideliikennettä kumipyöräliikenteen sijaan. Ympäristöystävällisyys<br />

ja turvallisuus ovat edelleen suosiossa.<br />

HaminaKotkan, Helsingin, Naantalin ja Turun Sataman hakemuksissa<br />

on mukana satamainfrastruktuurin kehittämistä, kuten uusia ja parannettuja<br />

laitureita, ramppeja ja logistiikka-alueita. Toisessa hakemuksessa<br />

on keskitytty Satamien tarjoamiin ympäristöpalveluihin, kuten LNG,<br />

maasähkö ja jäteveden vastaanotto.<br />

Niin, ja ne ruotsalaisetkin ovat mukana, aivan kuten Sirkjärvi neuvoi.<br />

Kaksi hakemusta jätettiin yhdessä Tukholman Satamien kanssa.<br />

Nyt toivotaan, että hankkeet hyväksytään ja Satamat työllistävät<br />

myös joukon infran rakentajia. Sitä odotellessa voi lukea<br />

tästä lehdestä mitä muuta uutta tapahtuu Suomen satamissa tällä<br />

hetkellä. Paljon nimittäin tapahtuu, ihan ominkin voimin.<br />

Vuokratilojen<br />

suosio<br />

kasvaa Suomessakin ....... 43<br />

KOULUTUS ............................... s. 54-58<br />

<strong>Logistiikka</strong>kuulumisia<br />

ammattikorkeakoulusta....................54<br />

TTS tuo pohjalaismaakuntiin vahvaa<br />

autoalan koulutusosaamista.............56<br />

Yrittäjä, hyödynnä uusi<br />

veroporkkana................................... 58<br />

TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, 20200 Turku. Email: lehti@pp.inet.fi<br />

PÄÄTOIMITTAJA M-T. Toivola, puh. + 358 40 717 5686, lehti@kuljetusjalogistiikka.com<br />

TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki, puh. + 358 40 9125 983, tiina.isomaki@luukku.com<br />

JAKELU Itella Oyj • ISSN 1458-1086 (painettu) • ISSN 1798-7962 (verkkojulkaisu)<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 3

Neljä vuotta<br />

huimaa<br />

kasvua<br />

<strong>Logistiikka</strong>yrityksen Baltic Bulkin liiketoiminta on kasvanut<br />

huimasti viimeiset neljä vuotta. Samalla on kehitetty<br />

asiakasraportointia, laatujärjestelmää ja hiottu malmirikasteiden<br />

kuljetusketjua yhdeksi ainutlaatuisimmista koko maailmassa.<br />

Yleisestä taantumasta huolimatta<br />

Baltic Bulkin liiketoiminta<br />

on kasvanut huimasti vuodesta<br />

2010 lähtien. Vuonna 2012 sen yritystoiminta<br />

laajeni huomattavasti yrityksen<br />

solmiessa yhteistyösopimuksen kattamaan<br />

Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan<br />

kaivoksen malmirikasteiden logistiikkaoperoinnin.<br />

Liiketoiminnan kasvun myötä myös<br />

asiakaskunta laajeni, joka toi vakautta<br />

yritykseen.<br />

– Tämä on erittäin hyvän ja osaavan<br />

henkilökunnan aikaansaannos. Henkilökunnan,<br />

joka ei tingi joustavuudesta<br />

ja jatkuvasta kehityksestä, vaikka monet<br />

päivät venyvät pitkiksi ja välillä voi<br />

olla tosi haastavia hetkiä. Hyvä lopputulos<br />

aina lämmittää tekijää, ja asiakas<br />

on tyytyväinen. Tällainen dynaamisuus<br />

on nykyään erittäin tärkeää, kun haluaa<br />

menestyä ja tuottaa hyvää palvelua,<br />

Baltic Bulkin operatiivinen johtaja Kim<br />

Lindström kertoo.<br />

GTP standardi toi ryhtiä<br />

Vuonna 2011 Baltic Bulk lähti tavoittamaan<br />

GTP standardia, jotta saataisiin<br />

terminaalien epäyhtenäisiin toimintatapoihin<br />

muutos. GTP standardi on lähinnä<br />

tarkoitettu vilja- ja öljykasvien käsittelyä<br />

ja varastointia varten, mutta se antaa<br />

hyvän rungon ja ryhdin myös kaikelle<br />

muulle toiminnalle.<br />

– Tällainen muutos vie oman aikansa,<br />

mutta kunhan kaikki sen omaksuvat, siitä<br />

tulee jokapäiväinen toimintatapa eikä<br />

mikään rasite, Lindström kertoo.<br />

Baltic Bulkille standardi myönnettiin<br />

noin vuoden kuluttua sen hakemisesta.<br />

Reaaliaikainen softa tarjoaa<br />

tietoa asiakkaalle<br />

Vuonna 2013 Baltic Bulkissa lähdettiin<br />

kehittämään omaa operatiivisen toiminnan<br />

työkalua, johon oli tarkoitus sisällyttää<br />

tehokas raportointi.<br />

– Halusimme tarjota asiakkaalle<br />

mahdollisuuden seurata meidän toimintaamme<br />

ja logistiikkaamme. Tarkoitus<br />

oli luoda softa, joka antaa riittävästi ja<br />

reaaliaikaista tietoa, ihan kuin asiakas<br />

olisi itse seuraamassa toimintaa terminaalillamme.<br />

– Halusimme myös eroon aikaa vievän<br />

Excelin täytöstä. Se tuntui vain kasvavan<br />

päivästä toiseen, varsinkin kun vilkas rikasteliikenne<br />

vaati uutta ja helpompaa<br />

tapaa kirjata tapahtumia. Asiakkailta on<br />

jo tässä vaiheessa tullut paljon hyvää palautetta,<br />

joten softan jalkautuminen kaikille<br />

asiakkaille on menossa, Lindström<br />

sanoo.<br />

Baltic Bulk Oy tuottaa kokonaisval-<br />

Polar Bulktransin autokalustolle on<br />

riittänyt töitä.<br />

4<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

taisia logistiikkaratkaisuja asiakkaiden<br />

tarpeisiin räätälöitynä yhdessä samaan<br />

Laaksonen yritysperheeseen kuuluvan<br />

Polar Bulktrans Oy;n kanssa, jonka<br />

päätoimialana ovat kuljetuspalvelut.<br />

<strong>Kuljetus</strong>yrityksen juuret ulottuvat aina<br />

70-luvulle asti.<br />

Baltic Bulk on kehittänyt vuosien varrella<br />

toimintaansa ja tällä hetkellä yritys<br />

työllistää n. 30 henkilöä ja yrityksen liikevaihto<br />

on kasvanut 12,5 milj. euroon.<br />

•<br />

Baltic Bulk Oy<br />

• Aloitti logistiikkapalvelut vuonna 1991.<br />

• Kuljettaa ja varastoi muun muassa sellu & paperitehtaiden ja bioenergian tuotteita<br />

ja raaka-aineita sekä maataloustuotteita.<br />

• Palvelee myös elintarvike-, rehu-, paperi-, rakennus-, kemian- ja metalliteollisuutta<br />

bulk-materiaalien satamavarastoinnissa ja kuljetuksissa.<br />

• Myönnetty GTP sertifikaatti.<br />

• Terminaalit Kaskisissa, Oulussa, Kemissä, Haminassa, Kotkassa ja Kaipiaisissa<br />

Kundassa (Virossa) sekä Uddevallassa ja Gävlessä (Ruotsissa).<br />

Malmirikasteiden kuljetus poiki<br />

uusia innovaatioita<br />

Komposiittilaatikko nytkähtää<br />

ilmaan kuorma-auton perästä,<br />

kun massiivinen kääntötrukki<br />

tekee työtään. Ylös nousee merikontin<br />

verran malmirikastetta, Pohjoisen kaivoksista<br />

satamaan tuotua. Trukki kiepsauttaa<br />

laatikon ympäri, joka tyhjenee<br />

nopeasti.<br />

Baltic Bulkin kehittämä malmirikasteiden<br />

kuljetusketju kaivoksilta satamaan<br />

on Suomessa uutta, todennäköisesti<br />

muuallakin maailmassa. Ainakaan<br />

Baltic Bulkin toimitusjohtaja Mikko<br />

Laaksonen ei ole nähnyt missään vastaavaa.<br />

Ilmaan noussut merikontin kokoinen<br />

laatikko kätkee yksinkertaisiin muotoihinsa<br />

koko logistista ketjua parantavan<br />

oivalluksen.<br />

Auto ilmassa ympäri<br />

Idea syntyi Etelä-Amerikassa, jossa<br />

Laaksonen kävi katsomassa, kuinka paikalliset<br />

hoitavat mineraalien ja viljojen<br />

käsittelyn ja kuljetuksen. Baltic Bulkilla<br />

oli kyllä vuosikymmenien kokemus ja<br />

tieto malmirikasteiden tuonnista Suomeen,<br />

kuten Oulun ja Porin satamiin ja<br />

niistä eteenpäin, mutta ei viennistä.<br />

Siitä ei sen kummemmin ollut kokemusta<br />

Suomessa juuri kenelläkään muullakaan.<br />

Kevitsan kaivos Sodankylässä oli<br />

ensimmäinen, josta malmirikasteiden<br />

vienti alkoi vuonna 2012.<br />

Eteläamerikkalaiseet hoitivat autojen<br />

tyhjennyksen perin erikoisella tavalla.<br />

Suomalaisittain tuttua kippiä kuormaautoissa<br />

ei ollut. Sen sijaan koko auto<br />

käännettiin pystyyn.<br />

– Siitä syntyi idea omasta variaatiostamme.<br />

Mitoitimme komposiittilavan<br />

standardin merikontin kokoiseksi, mutta<br />

kolme kertaa sitä kevyemmäksi, Laaksonen<br />

kertoo.<br />

Koko auton sijaan kipattiin ympäri<br />

siis vain komposiittilaatikko. Keveys oli<br />

hyväksi paitsi tyhjennyksessä myös kuljetuksessa.<br />

Mitä pienempi on kuormaauton<br />

oma massa, sen suuremman hyötykuorman<br />

se saa kuljettaa.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 5

Autossa ei tarvita kippiä, sillä massiivinen kääntötrukki tyhjentää lavan.<br />

Uusiokäyttö hyväksi<br />

– Alumiiniperävaunujen ja komposiittilavan<br />

avulla saimme ainakin kolme<br />

tonnia lisää hyötykuormaa. Autoihin ei<br />

tarvinnut asentaa kippejä, jotka lisäävät<br />

painoa. Lisäksi ei tarvitse kuljettaa öljyä<br />

niin paljon mukana. Siksi myös ympäristöystävällisyys<br />

parani.<br />

Baltic Bulkin 64 tonnin autot pystyvät<br />

nyt kuljettamaan 48 tonnin hyötykuormaa.<br />

Ruotsalaisten rakentamat 90<br />

tonnin yhdistelmät Pajalan kaivosten<br />

kuljetuksia varten saivat kantaa hyötykuormaa<br />

vain vajaa kymmenen tonnia<br />

enemmän kuin suomalaisten.<br />

Baltic Bulkin kevyempien autojen<br />

etuna on myös vähäisempi polttoaineen<br />

kulutus.<br />

– Ajattelimme myös uusiokäyttöä.<br />

Suunnittelimme päällirakenteet niin, että<br />

kuorma-autoihin sopii suoraan merikontti<br />

kiinni. Siksi ne voi myydä käytön<br />

jälkeen melkein minne tahansa.<br />

Nyt rikastekuljetukset rullaavat maanteillä,<br />

mutta kontit suunniteltiin siten,<br />

että ne voi siirtää viikossa rautatieliikenteen<br />

matkaan.<br />

Rikaste tarttui lavaan<br />

kiinni<br />

Baltic Bulkille malmirikasteiden operointi<br />

oli uusi ja iso haaste, joka vaati kehittämään<br />

uusia innovaatioita ja luomaan<br />

toimivan kokonaisvaltaisen kaivosteollisuuden<br />

tarpeita palvelevan tehokkaan<br />

logistiikkaketjun niin lastauksien ja säkityksen,<br />

kuljetuksien, varastoinnin ja<br />

ahtaustoimintojen osalta.<br />

Kuljetettavat volyymit olivat kovat, samoin<br />

pohjoisen olosuhteet, eikä malmirikaste<br />

materiaalina ole kaikkein helpoin<br />

kuljetettava.<br />

– Tullessaan tuutista tuotannosta<br />

kuparirikaste on jonkin verran kosteaa.<br />

Se reagoi tiettyjen materiaalien kanssa.<br />

Kuparirikaste tarttuu erittäin helposti<br />

kuorma-autojen rauta- ja alumiinilavoihin<br />

ja pakkanen jäädyttää sen niihin<br />

kiinni. Jossain määrin irtonikkelissä on<br />

sama haaste, Polar Bulktrans Oy:n kuljetuspäällikkö<br />

Tiia Mäkitulkkila sanoo.<br />

Polar Bulkissa keksittiin pinnoittaa<br />

lavat muovilla, jolloin rikasteet irtosivat<br />

paremmin.<br />

Oman kaluston lisäksi käytetään alihankkijoiden<br />

autoja.<br />

– Löysimme hyviä yhteistyökumppaneita.<br />

Vaikka lähtevät volyymit ovat<br />

suuria, pyrimme hyödyntämään paluuliikennettä.<br />

Pohjoisen suuntaan tulee<br />

kappaletavaraa ja jonkun verran omia<br />

kuljetuksiamme etelästä, Mäkitulkkila<br />

kertoo. •<br />

6<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Container

Alustavien suunnitelmien mukaan autot ajavat sisään laivaan terminaalin alta.<br />

Helsingin Sataman<br />

toiminta kasvaa<br />

Helsingin Satama Oy:llä<br />

on alkamassa lupaavia<br />

hankkeita. Länsi-Sataman<br />

matkustajaterminaali<br />

rakennetaan nopean<br />

liikenteen tarpeisiin, ja kun<br />

Äänekosken biotuotetehdas<br />

käynnistyy, arviolta 800<br />

000 tonnia sellua kulkee<br />

Vuosaaren sataman läpi.<br />

Teksti Sari Järvinen<br />

Jos suunnitelmat menevät kuten pitää,<br />

vuonna 2017 valtavat imukupit<br />

kiinnittävät Tallink Siljan uuden<br />

aluksen Helsingin Länsi-Sataman vastavalmistuneen<br />

terminaalin kylkeen. Suomessa<br />

ennen näkemätön Auto mooring<br />

-kiinnitys on nopeampi kuin perinteinen<br />

köysikiinnitys, ja nimenomaan nopeus on<br />

valttia tulevaisuuden matkustajaliikenteessä.<br />

Samaan on tähdätty uuden terminaalirakennuksen<br />

suunnittelussa. Julkinen liikenne<br />

ja henkilöautot tuovat matkustajat<br />

suoraan terminaalin lasiovien eteen, josta<br />

he astuvat sisään avaraan aulaan. Rullaportaat<br />

nostavat matkustajat toiseen kerrokseen.<br />

Vastassa on lipuntarkistuksen<br />

lisäksi koko seinän kokoinen lasi-ikkuna<br />

ja maisema suoraan merelle.<br />

– Matkustajien ei tarvitse kävellä pitkien<br />

matkustajaputkien läpi, vaan ison aulan<br />

toisesta kerroksesta pääsee nopeammin<br />

laivaan. Se lyhentää aluksen kääntöaikaa<br />

satamassa, Helsingin Satama Oy:n<br />

toimitusjohtaja Kimmo Mäki kertoo.<br />

Mikäli Helsingin Sataman hallitus hyväksyy<br />

terminaalihankkeen keväällä <strong>2015</strong><br />

ja rakentamiseen liittyvät lupa-asiat etenevät,<br />

Mäellä on edessään harvinaislaatuinen<br />

rakennusprojekti. Suomessa matkustajaterminaaleja<br />

on harvoin päästy rakentamaan<br />

suoraan liikenteen tarpeisiin,<br />

sillä suuri osa on muokattu vanhoihin<br />

tavaraterminaaleihin.<br />

Nyt terminaalia on pystytty suunnittelemaan<br />

tiiviisti yhdessä varustamon kanssa.<br />

Yli 50 miljoonan<br />

investointi<br />

Länsi-Sataman terminaali liikennejärjestelyineen<br />

maksaa yli 50 miljoonaa euroa.<br />

Helsingin Satama hakee yhdessä Tallin-<br />

8<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Länsisataman viitesuunnitelma / alustava kooste 13.02.<strong>2015</strong><br />

nan sataman kanssa EU:lta CEF-tukea<br />

(Connecting Europe Facility), jossa on<br />

mahdollisuus saada 20 prosenttia hankkeen<br />

kuluista. Helsingin Satama rahoittaa<br />

itse loppuosan.<br />

– Tallinnan liikenne on kasvanut yhtäjaksoisesti<br />

jo useamman vuoden ajan.<br />

Uusi terminaali tarvitaan, koska kapasiteetti<br />

ei muuten riitä, Mäki toteaa.<br />

Terminaali rakennetaan satama-alueen<br />

päähän, jota on viime vuosina laajennettu.<br />

Teknisesti rakennustyö ei ole vaikeaa,<br />

mutta halpaa sataman laajentaminen<br />

merelle päin ei ole. Mäki arvioi laiturin<br />

pidennyksen maksaneen joitakin kymmeniä<br />

miljoonia.<br />

Merkittävä sopimus<br />

Metsä Fibren kanssa<br />

Helsingin Satama on solminut merkittävän<br />

aiesopimuksen Metsä Groupiin kuuluvan<br />

Metsä Fibren kanssa. Sen mukaan<br />

vuonna 2017 Äänekosken biotuotetehtaan<br />

vienti kulkee Vuosaaren sataman kautta.<br />

Tavaraa, aluksi sellua, kulkee arviolta 800<br />

Kimmo Mäki kertoo<br />

kappaletavaraliikenteen kasvun<br />

jatkuneen Helsingin Satamassa<br />

alkuvuonna <strong>2015</strong>.<br />

000 tonnia vuodessa.<br />

– Se on todella iso sopimus meille. Tehtaan<br />

toiminnan käynnistymisen jälkeen<br />

liikenne olisi yli kymmenen prosenttia<br />

Vuosaaren koko liikenteestä. Lisäksi tulee<br />

välillisiä vaikutuksia, Mäki toteaa.<br />

Sopimuksen myötä Vuosaareen infrastruktuuri<br />

paranee. Liikenneyhteydet<br />

helpottuvat, ja todennäköisesti myös laivayhteydet<br />

kehittyvät entisestään.<br />

Mäki uskoo niiden houkuttelevan uusiakin<br />

toimijoita alueelle. •<br />

Kappaletavaraliikenne<br />

lisääntyi<br />

Helsingin Sataman kautta kulkenut<br />

kappaletavaraliikenne lisääntyi<br />

vuonna 2014 neljä prosenttia vuodesta<br />

2013. Siitä vienti nousi seitsemän<br />

prosenttia ja tuonti yhden<br />

prosentin.<br />

– <strong>Kuljetus</strong> Baltian kautta lisääntyi.<br />

Lisäksi kuljetusyksiköiden kuten<br />

konttien, trailerien ja rekkojen määrä<br />

nousi. Helsingin Satama on vahva<br />

juuri tällaisessa liikenteessä, jossa<br />

tavara lastataan tehtaalla suoraan<br />

kuljetusyksikköön ja viedään sataman<br />

läpi suoraan asiakkaalle, Helsingin<br />

Satama Oy:n toimitusjohtaja<br />

Kimmo Mäki sanoo.<br />

Uusia asiakkaita houkuttelivat<br />

myös Helsingin Sataman, varustamojen<br />

ja operaattoreiden parantuneet<br />

palvelut, kuten uudet laivayhteydet.<br />

Koska Suomen satamaliikenne ei<br />

kasvanut vuonna 2014, Helsingin<br />

Sataman liikenteen lisäys on merkinnyt<br />

sen markkinaosuuden nousua<br />

Suomen satamien keskuudessa.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 9

Baltic Linen Turun reitille<br />

ja uusi linjayhteys Ruotsiin<br />

Norjalaisvarustamo Nor Lines AS on yli kaksinkertaistanut<br />

Suomen laivakapasiteettinsa vuoden sisällä. Maaliskuussa 2014<br />

Nor Linesin operoimaan Baltic Line -liikenteeseen asetettu mv<br />

Link Star avasi suoran laivayhteyden Turusta Norjan lisäksi<br />

Puolaan ja Tanskaan. Toisen laivan asettaminen mahdollisti<br />

myös siirtymisen viikoittaisiin lähtöihin Turun satamasta<br />

aikaisemman kahden viikon aikataulutuksen sijaan.<br />

Nyt, lähes tasan vuotta myöhemmin,<br />

liikenteen aloittaa<br />

mv Link Starin sisaralus mv<br />

Mini Star, joka korvaa nykyisin reitillä<br />

kulkevan Baltic Betinan. Mini Star lisää<br />

reitin kapasiteettia 2000 tonnilla ja alus<br />

aloittaa liikennöinnin viikolla 15. Molemmat<br />

alukset on varustettu perä- ja<br />

sivuportein sekä avattavin kansiluukuin.<br />

Link Star purjehtii Suomen ja Mini Star<br />

Ruotsin lipun alla. Nor Lines AS:n agenttina<br />

Suomessa toimii Baltic Line Finland<br />

Oy.<br />

– Kahden uuden aluksen tuominen<br />

reitille ja viikkoliikenteeseen siirtyminen<br />

on parantanut linjan kilpailukykyä merkittävästi,<br />

iloitsee Baltic Line Finlandin<br />

toimitusjohtaja Tomas Uschanow.<br />

– Molemmat laivat ajavat jatkossa<br />

säännöllisen viikkoaikataulun mukaisesti<br />

reittiä Turku–Swinoujscie–Fredericia–Lysekil–Norjan<br />

satamat. Uutena<br />

satamana reitillä on siis Lysekil Ruotsin<br />

länsirannikolla, jonne linjaliikenne aloitetaan<br />

huhtikuussa, Uschanow lisää.<br />

Asiakkaina koko Suomen<br />

teollisuus<br />

Baltic Line palvelee koko Suomen teollisuutta.<br />

Linjalla kulkee niin viennissä<br />

kuin tuonnissakin mekaanisen ja kemiallisen<br />

metsäteollisuuden tuotteita, terästä<br />

ja muita metalleja, kemikaaleja, kontteja,<br />

veneitä sekä konepajateollisuuden<br />

projektilasteja. Molemmilla aluksilla on<br />

ro-ro-ramppi ja linjalla onkin mahdollisuus<br />

kuljettaa myös pyörillä tai teloilla<br />

kulkevia koneita ja laitteita. Baltic Line<br />

keskittyy rahtiliikenteeseen eikä kuljeta<br />

matkustajia reiteillään.<br />

– Kokonaisuudessaan lisäkapasiteetin<br />

myötä Baltic Linen kuljetusmäärät kasvoivat<br />

yli 100 000 tonnilla vuonna 2014,<br />

10<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

jälleen lisäkapasiteettia<br />

mikä on merkittävä piristys myös Turun<br />

satamalle. Turun satamaan on hyvät<br />

yhteydet niin maanteitse kuin rautateitsekin.<br />

Lisäksi Turusta löytyy riittävästi<br />

kenttä- ja terminaalikapasiteettia täyttämään<br />

teollisuuden vaativatkin tarpeet,<br />

kertoo Baltic Line Finlandin myynti- ja<br />

kehitysjohtaja Mika Saarinen.<br />

Mika Saarinen lisää, että nämä projektilastit<br />

voidaan hoitaa ro-ro-yksiköillä<br />

Turusta nopealla aikataululla perille<br />

saakka kattaen koko Norjan. Näin minimoidaan<br />

jälleenkäsittelyt reitillä, mikä<br />

on laivaajille huomattava kustannusetu<br />

ja vähentää riskiä kuljetusvaurioihin. •<br />

Vasemmalla Baltic Line Finlandin toimitusjohtaja Tomas Uschanow.<br />

Oikealla Baltic Line Finlandin myynti - ja kehitysjohtaja Mika Saarinen.<br />

Paljon potentiaalia<br />

Pohjois-Norjassa<br />

Baltic Line liikennöi useisiin eteläisen<br />

Norjan satamiin aina Bergeniin saakka.<br />

Bergenistä lastit voidaan jälleenlaivata<br />

Nor Linesin rannikkoliikenteen aluksilla<br />

jopa Hammerfestiin saakka.<br />

– Investoinnit pohjoisen Norjan uusille<br />

kaasu- ja öljykentille ovat huimia, ja<br />

näistä kuljetuksista Baltic Line tavoittelee<br />

uusia asiakkuuksia jatkossa, painottaa<br />

Uschanow.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 11

Mann Lines panostaa<br />

Turun liikenteeseen<br />

Turun sataman kapasiteetti Manner-Eurooppaan ja Englantiin kasvoi merkittävästi kun Mann<br />

Lines toi vuoden alusta Turun reitilleen lisäkapasiteettia. Nyt ro-ro-linjareittiä Harwich–Cuxhaven–<br />

Paldiski–Turku–Bremerhaven liikennöi Stena Foreteller. Uusi alus on osa laajempaa Mann Linesin<br />

ja Stena Linen yhteistyötä, jonka myötä Turusta käynnistyi myös nopea meriyhteys Rotterdamiin.<br />

Stena Foreteller kasvatti reitin kaistametrejä 700 metrillä aina 3 000 metriin asti. Kasvanut<br />

kapasiteetti palvelee erinomaisesti Bremerhavenin kautta tuotteitaan kuljettavaa konepaja- ja<br />

metsäteollisuutta sekä erityyppisiä projektilasteja.<br />

M<br />

ann Linesin ja Stena Linesin<br />

yhteistyössä on kolme tukijalkaa.<br />

Vuoden <strong>2015</strong> alusta<br />

Mann Linesille aikarahdatun aluksen<br />

lisäksi Mann Lines toimii koko Stena<br />

Linesin reittiverkoston myyntiagenttina<br />

Suomessa. Stena Linelle puolestaan on<br />

varattu vakiomäärä tilaa Mann Linesin<br />

reiteillä.<br />

– Haemme synergiaa Stena Linen olemassa<br />

olevien linjojen kanssa. Heillä on<br />

laaja linjaverkosto Euroopassa ja haluamme<br />

integroida liikenteemme heidän<br />

liikenteeseensä, Mann Lines Oy:n toimitusjohtaja<br />

Timo Helanto kertoo.<br />

Uuden yhteyden myötä<br />

asiakkaille avautuu<br />

koko maailma<br />

Ensimmäinen konkreettinen esimerkki<br />

Mann Linesin asiakkaille yhteistyön<br />

hyödyistä on nopean yhteyden avaaminen<br />

Suomesta Rotterdamiin.<br />

– Kykenemme tarjoamaan käytännössä<br />

saman nopeuden kuin suoralla yhteydellä.<br />

Laiva lähtee Turusta perjantaina ja<br />

lasti on Rotterdamissa jo tiistaiaamuna.<br />

Sen jälkeen koko Eurooppa ja maailma<br />

ovat auki, sillä maailman johtaviin kuuluva<br />

satama tarjoaa asiakkaillemme valtavan<br />

potentiaalin, Helanto iloitsee.<br />

Yhteys on myös hiilijalanjäljeltään pienempi<br />

vaihtoehto kuin meritie Saksaan<br />

ja sen jälkeen ajaminen Benelux-maihin.<br />

Kansainvälisille asiakkaille Mann Lines<br />

pystyy tarjoamaa esimerkiksi hyvän ja<br />

kilpailukykyisen raideyhteyden Stanmaihin<br />

Paldiskin satamasta Virosta.<br />

Uusi yhteys täydentää<br />

Turun sataman<br />

palvelutarjontaa<br />

Turun Sataman rahtiliikennejohtaja Jarmo<br />

Koskinen on tyytyväinen uudesta<br />

linjaliikenteestä ja uskoo yhteistyön,<br />

joustavan palvelun ja nopeuden olevan<br />

tulevaisuudessakin Turun valtteja.<br />

– Tämä on jo pitkään odotettu juttu,<br />

koska olimme melkein kymmenen vuotta<br />

ilman toimivaa yhteyttä Rotterdam–<br />

Anwerpen suunnalle. Tämä täydentää<br />

hyvin Turun sataman palvelutarjontaa ja<br />

antaa irtoperäliikenteelle uusia mahdollisuuksia.<br />

Pidemmällä aikavälillä toivomme<br />

tietysti vielä lisää reittejä. Uskonkin,<br />

että jo vuoden–kahden sisällä tämä alkaa<br />

kantaa hedelmää, Koskinen pohtii. •<br />

12<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

TWO PORTS<br />

STRONGER<br />

TOGETHER<br />

A LOGISTIC HUB FOR THE BOTHNIA REGION<br />

SWEDEN<br />

UMEÅ<br />

VAASA<br />

FINLAND<br />

KVARKENPORTS.COM

Kvarken<br />

Ports aloitti<br />

toimintansa<br />

Kvarken Ports Ltd eli Vaasan ja Uumajan yhteisesti omistama<br />

satamayhtiö aloitti toimintansa 1.1.<strong>2015</strong>. Tämä maiden rajat<br />

ylittävän satamatoimintojen yhdistämisen tavoitteena on tuottaa<br />

tehokkaita, laadukkaita ja ympäristöystävällisiä satama- ja<br />

logistiikkaratkaisuja asiakkaille sekä vahvistaa entisestään<br />

Merenkurkun alueen kuljetusreittejä.<br />

-K<br />

varken Portsin käynnistäminen<br />

on ollut hyvin mielenkiintoista<br />

aikaa, Matti<br />

Esko, yrityksen toimitusjohtaja, sanoo.<br />

- Aloitamme täysin uuden aikakauden<br />

Merenkurkun alueen logistisessa yhteistyössä<br />

uuden yhteisyrityksen voimin,<br />

joka tukee Vaasan ja Uumajan seutujen<br />

kasvavaa tavara- ja matkustajavolyymia.<br />

Tavoitteemme on satamien jatkuva kehittäminen,<br />

palvelujemme parantaminen<br />

sekä yhteistyön vahvistaminen kaikkien<br />

Merenkurkun alueen logistiikkatoimijoiden<br />

kanssa, Esko jatkaa.<br />

Hedelmällistä<br />

yhteistyötä<br />

Uumaja ja Vaasa ovat jo pitkään tehneet<br />

yhteistyötä Merenkurkun yli, ja hyvät<br />

suhteet johtivat vuonna 2012 uuden<br />

laivan hankintaan yhteisesti omistetun<br />

Wasalinen puitteissa. Nyt maita yhdistää<br />

myös uusi Kvarken Ports. Esko on hyvin<br />

vaikuttunut mukana olevien osapuolten<br />

tahdosta ja sitoutumisesta sekä maiden<br />

nopeasti saavuttamasta yhteisymmärryksestä.<br />

- Yhteisen satamayhtiön käynnistäminen<br />

on ollut sekä haastavaa että kannustavaa<br />

Uumajan ja Vaasan kaupunkien ja<br />

satamien henkilökunnalle. Kaikki voivat<br />

olla ylpeitä onnistuneesta yhteistyöstä<br />

tässä laajuudessa näin lyhyessä ajassa.<br />

Organisaatio ja<br />

toiminta-alusta<br />

Kvarken Ports on Vaasan kaupungin ja<br />

Umeå Kommunföretag AB:n yhteisesti<br />

(50/50) omistama yhtiö. Näin ollen Uumajan<br />

ja Vaasan satamien henkilökunta,<br />

noin 30 henkilöä, siirtyikin vuodenvaihteessa<br />

uuden yhtiön palvelukseen vanhoina<br />

työntekijöinä.<br />

Uusi yhtiö vuokraa Vaasan ja Uumajan<br />

satamarakanteet asianomaisilta omistajilta<br />

eli Vaasan ja Uumajan kaupungeilta.<br />

Vuokrasopimuksen piiriin kuuluvat<br />

rakennukset, kentät, laiturit, satama-altaat,<br />

satamien rautatielaitteet sekä nosturit.<br />

Yhtiö vastaa jatkossa rakenteiden<br />

kunnossa- ja ylläpidosta.<br />

Korvaus- ja laajennusinvestoinnit toteutetaan<br />

yhteistyössä vuokraisäntien eli<br />

Vaasan ja Uumajan kaupunkien kanssa.<br />

Yhtiötä johtaa vahva<br />

tiimi<br />

Matti Eskolla on kansainvälistä kokemusta<br />

yksityiseltä satama- ja kuljetusalalta,<br />

viimeisimpänä Euroports Finland<br />

Oy. Myös hallituksessa on vankan alakokemuksen<br />

omaavia yritysjohtajia ja<br />

asiantuntijoita. Lennart Petterson,<br />

ensimmäisen maan rajat ylittävän satamayhtiön,<br />

Copenhagen Malmö Portin<br />

entinen varatoimitusjohtaja, on hallituksen<br />

jäsen. Riitta Björkenheim, Vase-<br />

14<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

kin logistiikka-asiantuntija kuuluu myös<br />

yhtiön hallitukseen.<br />

Tulevaisuutta<br />

tekemässä<br />

Merenkurkun liikennettä kehitetään voimakkaasti<br />

myös Midway Alignment of the<br />

Bothnian Corridor hankkeen johdolla. Kyseessä<br />

on Uumajan ja Vaasaan sekä EU:n<br />

yhteishanke vilkkaan lauttaliikenteen ja<br />

Botnian käytävän varmistamiseksi. Kvarken<br />

Ports tukee hanketta ja haluaa näin<br />

antaa panoksensa tulevaisuuden tekemisessä.<br />

•<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 15

Panamax- ja Capesize-luokan alusten liikennöinti kasvoi Kokkolan Satamassa<br />

vuodesta 2013 vuoteen 2014 yhteensä 38 prosenttia.<br />

Kokkolassa on pyritty mahdollisimman<br />

nopeaan rautatiekuljetusten<br />

purkuun.<br />

Kokkolan Sataman<br />

kautta kulki<br />

ennätysmäärä tavaraa<br />

Suomen kolmanneksi<br />

suurimman sataman<br />

Kokkolan Sataman<br />

kautta kulki vuonna<br />

2014 enemmän tavaraa<br />

kuin koskaan: 8,575<br />

miljoonaa tonnia. Sataman<br />

toimitusjohtaja Torbjörn<br />

Wittig kertoo miksi.<br />

Teksti Sari Järvinen kuvat Kokkolan Satama<br />

Suuria Panamax ja Capesize-luokan<br />

aluksia nähtiin viime vuonna Kokkolan<br />

satamassa entistä useammin,<br />

sillä sataman kokonaisliikennemäärä<br />

ylitti ensimmäistä kertaa kahdeksan<br />

miljoonan tonnin rajan. Tavaraa virtasi<br />

700 000 tonnia enemmän kuin edellisenä<br />

ennätysvuonna 2011.<br />

– Lisäys selittyy erityisesti Venäjän<br />

transitoliikenteen kasvulla. Transiton<br />

osuus sataman kokonaisuudesta on 42<br />

prosenttia. Venäjältä tulee etenkin rautapohjaista<br />

raaka-ainetta eri muodoissa.<br />

Sen lisäksi saimme ilahduttavasti kasvua<br />

Keski- ja Pohjois-Suomen markkina-alueelta,<br />

erityisesti kaivannaisteollisuudesta,<br />

Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja<br />

Torbjörn Witting kertoo.<br />

Kyse ei kuitenkaan ole vain satunnaisesta<br />

ennätysvuodesta. Sataman liikennevirrat<br />

ovat lisääntyneet taantumasta<br />

huolimatta viimeiset kymmenen vuotta.<br />

Kasvua on ollut 185 prosenttia.<br />

Torbjörn Witting, mistä oikein on kyse?<br />

Laivalle lyhyt pysähdys<br />

– Takana on pitkäjänteistä työtä. Armottoman<br />

pitkäjänteistä. Olemme rakentaneet<br />

Kokkolan Satamasta palvelukokonaisuuden,<br />

jossa on kapasiteettia ja tehokkuutta.<br />

Ne ovat molemmat perusedellytyksiä,<br />

Witting sanoo.<br />

Kokkolassa Sataman johtoajatuksena<br />

on laivojen mahdollisimman nopea ja tehokas<br />

lastaus ja purku. Mitä kauemmin<br />

alus joutuu olemaan satamassa, sen kal-<br />

16<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Witting toivoo valtiolta nopeaa rahoituspäätöstä Kokkolan Sataman väylän<br />

syventämiseksi, jotta suuret alukset saataisiin lastattua täyteen kuormaan.<br />

liimmaksi se varustamolle ja asiakkaalle<br />

tulee.<br />

– Tällä alalla aika on rahaa. Olemme<br />

investoineet oikeanlaisiin laitteisiin, kuten<br />

erikokoisiin nostureihin. Niiden pitää<br />

olla mitoitettu oikein erikokoisiin aluksiin.<br />

Viiden vuoden aikana tuplasimme<br />

tuotantovälineiden määrän.<br />

Myös toiminta-alue on kaksinkertaistettu<br />

15 vuoden aikana. Kokkolan Satama<br />

koostuu kolmesta osasta: Kantasatamasta,<br />

Syväsatamasta ja Hopeakivestä.<br />

Pääosa liikenteestä kulkee Syväsataman<br />

kautta, joka on niin sanotun tumman bulkin<br />

satamanosa. Kappaletavaraa ja kontteja<br />

käsitellään Kantasatamassa. Hopeakiveä<br />

räätälöidään yhä enemmän vaalean<br />

bulkin, kuten kalkkikiven käsittelyyn.<br />

Pieni mutta tehokas<br />

Kokkolan Satamalla on kokoa 64 hehtaaria.<br />

Moneen muuhun Suomen satamaan<br />

verrattuna se on vähän, mutta Kokkolassa<br />

tila on hyvin tehokkaassa käytössä.<br />

Näin on oltava, sillä sen satamaan<br />

kulkevat Suomen isoimmat alukset. Suurimmat<br />

pystyvät ottamaan 3 600 rekkaautokuormallista<br />

tavaraa uumeniinsa,<br />

Panamax-luokan aluksiin mahtuu lastia<br />

1 150 junavaunullista.<br />

Alusta varten tavaraa tulee usein seitsemän<br />

päivän aikana etupäässä rautateitse,<br />

sillä Kokkola on Suomen suurin<br />

raideliikennesatama. Isotkin alukset lastataan<br />

kahdessa – kahdessa ja puolessa<br />

päivässä.<br />

– Bulkki ja raaka-aineiden käsittelyssä<br />

ja kuljetuksessa olemme varmasti Suomen<br />

tehokkain satama.<br />

14 organisaatiota<br />

yhdessä<br />

Sataman tehokkuus ei ole kiinni pelkästään<br />

toimivasta infrastruktuurista. Kun<br />

asiakkaiden tavaroita operoi sataman<br />

alueella jopa 14 eri organisaatiota luotseista<br />

junayhteyksien hoitajiin, kaikkien<br />

on toimittava saumattomasti yhteen.<br />

– On oltava selvä hierarkia siitä, kuka<br />

tekee mitäkin. On tärkeää, ettei asiakkaan<br />

tarvitse asioida kuin yhden edustajan<br />

kanssa. Meille asiakkaan palvelu on<br />

ykkösasia, Witting sanoo.<br />

Metri lisäisi<br />

kilpailukykyä<br />

Kokkolan Sataman pitkäaikainen toive<br />

on ollut saada metri lisää syvyyttä väylälle.<br />

Hakemus väylän syventämisestä 13<br />

metristä 14 metriin laitettiin vireille jo<br />

vuonna 2007.<br />

Syvennys olisi tarpeen, sillä nyt Panamax-luokan<br />

alukset lähtevät Kokkolasta<br />

vajaassa lastissa.<br />

– Syvennys pitäisi saada tehtyä mahdollisimman<br />

nopeasti, sillä kilpailu on<br />

kovaa. 14-metrinen väylä merkitsisi asiakkaillemme<br />

edullisempia kuljetuksia,<br />

kuten Keski- ja Pohjois-Suomen kaivannaisteollisuudelle,<br />

Witting sanoo. •<br />

Kokkolan Satama<br />

• Suomen suurin bulksatama ja<br />

Suomen yleissatamista kolmannella<br />

sijalla tonnimääräisessä<br />

vertailussa.<br />

• Vuosi 2014 on Kokkolan sataman<br />

tuorein ennätysvuosi 8.575.000<br />

tonnia<br />

• Vuosi <strong>2015</strong> on Kokkolan Satamalle<br />

juhlavuosi, sillä satamatoiminta<br />

alkoi 190 vuotta sitten.<br />

• Yhteensä 15 satamanosturia.<br />

Nostokyky 40-50 tonnia, sekä 140<br />

tonnin projektinosturi.<br />

• Mm. Mantsinen ja Essemkon materiaalinkäsittelykoneet.<br />

• Lastauskuljetinjärjestelmä.<br />

• Junavaunun kaatolaiteterminaali:<br />

käsittelyteho noin 20 vaunua<br />

tunnissa.<br />

• AWT, katettu laivanlastausterminaali.<br />

• Katettuja varastotiloja 8 hehtaaria.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 17

Suomen ABB:lle yli 60 miljoonan tilaus<br />

Azipod®-järjestelmistä<br />

ABB on saanut yli 60 miljoonan<br />

dollarin tilauksen Azipodsähköpropulsiojärjestelmien<br />

toimituksesta kahteen<br />

Norwegian Cruise Linen<br />

alukseen. Breakaway-<br />

Plus-luokan risteilyalukset<br />

rakennetaan Saksan MEYER<br />

WERFTin telakalla ja ne<br />

toimitetaan vuoden 2018<br />

alkupuolella ja vuoden 2019<br />

lopussa.<br />

Azipod-potkurijärjestelmällä varustettu alus säästää polttoainetta jopa 20 prosenttia<br />

perinteisiin potkureihin verrattuna.<br />

Azipod-ruoripotkurijärjestelmät<br />

valmistetaan Suomen ABB:n<br />

Vuosaaren ja Haminan tehtailla.Toinen<br />

Azipod-potkurijärjestelmistä<br />

tilattiin vuonna 2014 ja toinen kirjataan<br />

kuluvalle vuodelle.<br />

Sea Load Control Finland Oy Ltd<br />

• alusten ja lastien tarkastukset<br />

• vahinkotarkastukset<br />

• Keskuskauppakamarin HTT-Tavarantarkastukset<br />

Hyväksytty HTT-Tavarantarkastaja Esa Anttio<br />

Kalajoentie 298<br />

FI-85100 Kalajoki Finland<br />

Tel. +358-500-324 456<br />

office@seaload.net<br />

www.seaload.net

ABB:n polttoainetta säästävät Azipod<br />

XO -sähköpropulsiojärjestelmät ovat<br />

jo käytössä useilla Norwegian Cruise<br />

Linen uusilla aluksilla, luksusluokan<br />

Norwegian Breakawayllä ja Norwegian<br />

Getawayllä sekä suuremman Breakaway-Plus-luokan<br />

Norwegian Escapella<br />

ja Norwegian Blisillä, jotka ovat parhaillaan<br />

rakenteilla MEYER WERFTin telakalla.<br />

Suomen ABB toimittaa laivoihin<br />

myös täydelliset sähkövoimantuotantojärjestelmät<br />

ja taajuusmuuttajakäytöt.<br />

Norwegian Cruise Line otti yhtenä ensimmäisistä<br />

risteilylinjoista maailmassa<br />

käyttöön uuden sukupolven Azipod XO<br />

-ratkaisun.<br />

- ABB:n Azipod XO -ratkaisun avulla<br />

laivan käyttöaikaiset kustannukset pienenevät<br />

ja kannattavuus paranee. Tämä<br />

uusintatilaus maailman johtavalta risteilyaluksia<br />

rakentavalta telakalta MEY-<br />

ER WERFTiltä on vahvistus lippulaivatuotteemme<br />

asiakkaalle tuottamasta<br />

lisäarvosta, liiketoimintajohtaja Juha<br />

Koskela ABB:ltä sanoo.<br />

Azipod-potkurijärjestelmällä varustettu<br />

alus säästää polttoainetta jopa 20<br />

prosenttia perinteisiin potkureihin verrattuna.<br />

Polttoainesäästö perustuu häiriöttömään<br />

veden virtaukseen potkureissa.<br />

Tyypillisessä Itämeren automatkustajalautassa<br />

järjestelmän käyttö vähentää<br />

hiilidioksidipäästöjä noin 10 000 tonnia<br />

vuodessa perinteiseen potkurijärjestelmään<br />

verrattuna. •<br />

Azipod XO<br />

ABB:n Azipod-ruoripotkuri on vaihteeton<br />

ohjattava propulsiojärjestelmä,<br />

jossa voimanlähteenä toimiva<br />

sähkömoottori on laivan rungon ulkopuolella.<br />

Azipod XO -sovellus on suunniteltu<br />

vähentämään aluksen käyttöaikaisia<br />

kustannuksia ja lisäämään sen tuottavuutta.<br />

Azipod XO tarjoaa varustamoille ja<br />

laivayhtiölle parempaa tehokkuutta<br />

ja ohjattavuutta sekä enemmän kuljetuskapasiteettia.<br />

Kansainvälinen<br />

LOGISTIIKAN JA<br />

KULJETUKSEN<br />

SUURTAPAHTUMA<br />

Helsingissä<br />

<strong>Logistiikka</strong>- ja kuljetusala kokoontuu<br />

Suomen suurimmille <strong>Logistiikka</strong>-<strong>Kuljetus</strong><br />

-messuille 11. – 13.6.<strong>2015</strong> Messukeskukseen<br />

Helsinkiin.<br />

Kaikki messujen osa-alueet; kuljetus,<br />

sisälogistiikka ja logistiikkapalvelujen<br />

tarjoajat, ovat messuilla mukana kattavasti.<br />

Uutena tuotekokonaisuutena on<br />

älylogistiikka. <strong>Logistiikka</strong>-<strong>Kuljetus</strong> -messuille<br />

osallistuu yli 250 yritystä. Messukeskuksen<br />

viisi hallia ja ulkoalueet ovat<br />

tapahtuman käytössä.<br />

Kaikki merkittävimmät kuorma- ja<br />

pakettiautomerkit osallistuvat messuille.<br />

Mukana ovat myös keskeisimmät suomalaiset<br />

perävaunu- ja päällirakennevalmistajat.<br />

Perävaunuja ja päällirakenteita<br />

esittelee 40 yritystä. Trukkien maahantuojat<br />

ovat lähteneet mukaan messuille<br />

isosti. Halliin rakennetaan myös koeajoalue<br />

trukeille.<br />

<strong>Logistiikka</strong>palveluja messulla esittelevät<br />

kotimaiset ja kansainväliset toimijat.<br />

•

Kalajoen satamassa<br />

taas uusi ennätys<br />

Kalajoen sataman<br />

liikennemäärä rikkoi viime<br />

vuonna ensimmäisen kerran<br />

yli puolen miljoonan tonnin<br />

rajan. Kasvua edelliseen<br />

vuoteen oli yhdeksän<br />

prosenttia.<br />

Teksti: Virpi Adamsson<br />

Kalajoen satamalla on toimitusjohtaja<br />

Esa Anttion mukaan<br />

positiivinen ongelma. Asiakkaita<br />

tulee välillä melkeinpä ovista ja ikkunoista.<br />

Sataman liikenne on viimeisten<br />

kahdeksan vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut.<br />

– Tämä on tietyllä tavalla lumipalloilmiö.<br />

Monet myönteiset asiat ja signaalit<br />

tuovat koko ajan uutta liikennettä. Pohjois-Pohjanmaan<br />

tuulivoimalaprojektit<br />

ovat lähteneet voimalla liikkeelle. Pyhäjoen<br />

ydinvoimahankkeesta odotetaan lisää<br />

kasvua.<br />

Menestyksen takana on Anttion mukaan<br />

monta tekijää. Hän nostaa valokeilaan<br />

Kalajoen sataman kaksi operaattoria;<br />

Rahjan Huolinta Oy:n sekä Oy Blomberg<br />

Stevedoring Ab:n. Molemmat ovat onnistuneet<br />

kasvattamaan liikennettä ja pystyneet<br />

palvelemaan asiakkaita kustannustehokkaasti.<br />

Kalajoen kaupunki saa myös kiitokset.<br />

Se on määrätietoisesti kehittänyt omistamansa<br />

sataman toimintaa ja rakentanut<br />

infraa asiakkaiden toiveiden mukaisesti.<br />

– Painottaisin ennen kaikkea sitä, että<br />

kaupunki on yksimielisesti seissyt sataman<br />

takana ja tukenut kaikkia päätöksiämme<br />

ja investointejamme. Ne on hyväksytty<br />

yksimielisesti. Meidän on ollut<br />

äärettömän helppo toimia, Anttio toteaa.<br />

Hän toteaa että myös sillä saattaa olla<br />

merkityksensä, että satamassa palvellaan<br />

asiakkaita ainakin viidellä kielellä. Palveluja<br />

saa molempien kotimaisten lisäksi<br />

20<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

englanniksi, venäjäksi ja saksaksi. Onpa<br />

Anttio pitänyt tervetulopuheen japaniksikin,<br />

jota hän kertoo oppineensa jonkin<br />

verran nuorena merillä seilatessaan.<br />

Jatkuvaa laajenemista<br />

ja rakentamista<br />

Kalajoen kaupunki on hankkinut yli 20<br />

hehtaaria uutta satama-aluetta sen ympäristöstä.<br />

Nyt satama-alue on kaikkiaan<br />

54 hehtaaria. Siitä vasta puolet on<br />

rakennettu, joten tilaa liikenteen kasvulle<br />

löytyy.<br />

Viime vuodet ovat olleet satamassa<br />

melkoista investointien ja laajentamisen<br />

aikaa. Uutta on rakennettu joko<br />

operaattoreiden tai sataman toimesta:<br />

satamalaituria ja varastoja on peruskorjattu,<br />

uusia varastoja ja satamakenttiä<br />

on tehty. Viime vuonna kenttäala laajentui<br />

parilla hehtaarilla ja tänä vuonna<br />

suunnitelmissa on tehdä ainakin kolme<br />

hehtaaria lisää.<br />

– Merkittävin investointi lähitulevaisuudessa<br />

on laiturin jatkaminen niin,<br />

että saamme yhden laivapaikan lisää.<br />

Lisäksi olemme jättäneet Liikennevirastolle<br />

esityksen nykyisen 8,5 metrin<br />

meriväylän syventämisestä kymmeneen<br />

metriin. Se mahdollistaisi liikennöinnin<br />

30 000 tonnin laivalla nykyisen 20 000<br />

Tuulivoimaloiden siipien purkausta laivasta Kalajoen satamassa.<br />

tonnin laivan sijaan.<br />

Satamasta tuli osakeyhtiö<br />

Kalajoen satamasta tuli tämän vuoden<br />

alusta osakeyhtiö. Sataman koko omaisuusmassa<br />

maa- ja vesialueineen, laitureineen<br />

sekä rakennuksineen siirtyi kaupungilta<br />

Kalajoen Satama Oy:lle.<br />

– Tämä on merkittävin muutos sataman<br />

toiminnassa. Uuden yrityksen alkava<br />

tase oli yhteismäärältään noin 10 miljoonaa<br />

euroa. Tämä ratkaisu takaa aloittavalle<br />

yhtiölle erittäin hyvät, elinkelpoiset<br />

ja tuloksentekokykyiset lähtökohdat,<br />

toimitusjohtaja Esa Anttio kuvailee.<br />

Kalajoen satama on erikoistunut sahatavaran<br />

käsittelyyn. Satamaa työllistävät<br />

sahateollisuuden vienti ja tuulivoimateollisuuden<br />

tuonti. Myös viljan viennissä<br />

odotetaan merkittävää kasvua. Satamassa<br />

käsitellään myös paljon rehuja,<br />

Blomberg Stevedoring<br />

on rakentanut vuosittain<br />

lisää varastotilaa.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 21

THE PORT OF<br />

OPPORTUNITY<br />

Blomberg Stevedorin<br />

on hankkinut kaksi<br />

uutta kurottajaa siirtämään<br />

tuulivoimaloiden osia.<br />

lannoitteita, kalkkia, mineraaleja, magnesiumsulfaattia sekä<br />

muita irtolasteja.<br />

Kalajoen satamassa kävi viime vuonna 128 alusta. Vuosittainen<br />

liikenne vastaa noin 15 000 rekkakuormaa. Koko<br />

rekkasaattueen pituus olisi luokkaa Hangosta Petsamoon ja<br />

takaisin.<br />

Meritietä<br />

pitkin<br />

kaikkialle<br />

maailmaan<br />

HaminaKotka on täyden palvelun satama,<br />

joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ja monipuolisia<br />

palveluja. Satama yritys- ja logistiikka-alueineen luo<br />

dynaamisen ja logistisesti tehokkaan toimintaympäristön<br />

yritystoiminalle. HaminaKotkan satamaan<br />

on helppo tulla, siellä toimia, kasvaa ja menestyä!<br />

HAMINAKOTKA SATAMA OY<br />

www.haminakotka. • marketing@haminakotka.<br />

Ihanteellinen satama operaattorille<br />

Satamaoperaattori Oy Blomberg Stevedoring Ab on toiminut<br />

Kalajoella vuodesta 2007 lähtien. Toimitusjohtaja Sakari<br />

Mäki-Fränti sanoo Kalajoen sataman olleen kaikista sen<br />

toimintasatamista viime vuosina eniten kehittyvä ja kasvava.<br />

Sen sijainti 15 kilometriä kaupungin keskustasta on ihanteellinen.<br />

– Kalajoen satama on siitä harvinainen, että se sijaitsee<br />

metsän keskellä. Siellä on hyvät laajenemismahdollisuudet,<br />

ja kun asutusta ei ole lähellä on helppo laajentaa. Ei tule intressiristiriitoja.<br />

Mäki-Fränti kehuu sataman liikenneyhteyksiä. Se on valtateiden<br />

8 ja 27 risteyksessä. Maantieyhteydet ovat erittäin hyvät<br />

ja ne soveltuvat niin raskaalle kuin kevyelle liikenteelle.<br />

Tuulivoima toi töitä<br />

Blomberg Stevedoringille Kalajoen satama on monipuolinen<br />

tuontisatama. Yritys on rakentanut vuosittain lisää varastotilaa<br />

ja päivittänyt kalustoa. Alkuvuosina eniten työllistivät<br />

agribulk-tuotteet. Nyt kasvava tuulivoimaloiden tuonti tuo<br />

paljon töitä.<br />

– Tuulivoimarakentaminen tuo kymmeniä lisälaivoja<br />

vuodessa. Olemme investoineet sitä varten kahteen uuteen<br />

kurottajaan, jotta kykenemme siirtämään tuulivoimaloiden<br />

osia. Niiden nostoteho on noin 60 tonnia. Kaikki vapaat kentät<br />

ovat täynnä tuulivoimakomponentteja. Niiden kuljettaminen<br />

raskaina erityiskuljetuksina tulee näkymään maanteillä.<br />

Mäki-Fränti odottaa tuulivoimalabuumin jatkuvan lähivuosina.<br />

Myös Pyhäjoen mahdollinen ydinvoimarakentaminen<br />

toisi paljon uutta liikennettä Blomberg Stevedoringille.<br />

– On mahdoton tietää, kuinka suuri osuus sen kuljetuksista<br />

tulisi meriteitse. Kalajoen satamalla on kuitenkin riittävät<br />

resurssit palvella hanketta, vaikka kaikki liikenne tulisi<br />

tämän kautta. Meillä on mahdollista rakentaa ja laajentaa<br />

tarpeen vaatiessa. •

Kiinalaisyritys siirtää<br />

tuotantoaan Suomeen<br />

Kiinalainen kaivinkonevalmistaja Sunward siirtää tuotantoaan<br />

Suomeen. Osa yrityksen Euroopan markkinoille toimittamien<br />

koneiden valmistuksesta siirtyy suomalaiselle sopimusvalmistajalle<br />

Walpella Oy:lle.<br />

Toistaiseksi voimassa olevan yhteistyösopimuksen työllistävä<br />

vaikutus Suomessa on 10–20 henkilötyövuotta. Tuotanto<br />

toteutetaan Walpellan Tampereen ja Valkeakosken yksiköissä.<br />

Varaosapalvelut ja huolto on keskitetty Tampereen yksikköön.<br />

Kymmenen vuotta Euroopan markkinoilla toiminut Sunward<br />

tuottaa vuosittain noin 10 000 kaivinkonetta. Suomen markkinoille<br />

yritys on viimeisen vuosikymmenen aikana toimittanut<br />

useita satoja koneita.<br />

Nyt sovitun yhteistyön avulla Sunward pystyy Walpellan mukaan<br />

tarjoamaan asiakkailleen eurooppalaisen tuotteen markkinoiden<br />

edullisimmalla hinnalla.<br />

Walpellan osalta sopimus<br />

taas merkitsee satojen kaivinkoneiden<br />

vuosittaista valmistusta<br />

sekä pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä.<br />

• www.walpella.com<br />

Mikko Puttonen toimii Walpellan<br />

toimitusjohtajana.<br />

Walpella toimii kansainvälisesti<br />

prosessi-,energia-, offshore-,<br />

kaivos- ja koneteollisuudessa.<br />

Paperiset rekisteröintitodistukset<br />

jäävät historiaan<br />

Rekisteröintitodistuksen ykkösosaa ei tulevaisuudessa enää<br />

tarvitse pitää autossa mukana, kun liikutaan kotimaassa.<br />

Paperisen rekisteritodistuksen sijaan ajoneuvon omistaja<br />

saa ajoneuvokohtaisen koodin eli omistajaoikeutta osoittavan<br />

varmenteen.<br />

Ulkomailla ajettaessa paperinen todistus on pidettävä mukana.<br />

Tulosteen saa maksutta pyytämällä Liikenteen turvallisuusvirasto<br />

Trafista.<br />

Kun auto myydään, omistaja voi luovuttaa uudelle omistajalle<br />

rekisteri-ilmoituksen tekemistä varten joko pelkän varmenteen<br />

tai paperisen todistuksen.<br />

Asiaa koskeva lakimuutos tulee voimaan 16. marraskuuta<br />

<strong>2015</strong>. Bussien, kuorma-autojen ja perävaunujen rekisteröintitodistuksia<br />

on kuitenkin pidettävä mukana ajoneuvossa 31.<br />

joulukuuta 2016 saakka. •<br />

Turku AutoSaloon <strong>2015</strong><br />

18-19.4.<strong>2015</strong>, Turun Messukeskuksessa<br />

Huhtikuun loppupuolella neljättä kertaa järjestettävät AutoSaloon<br />

ajoneuvomessut tulee esittelemään monipuolisesti harrasteajoneuvoja,<br />

alan kerhoja ja yrityksiä. Lisäksi tapahtuma<br />

esittelee Pohjois Euroopan näyttelykalustoa, toimintaa unohtamatta.<br />

Tapahtuma kokoaa saman katon alle niin autot kuin<br />

moottoripyörätkin.<br />

Tämän vuoden teemoina ovat Super-autot ja ulkona näytösajoissa<br />

isot Monsteriautot, höystettynä kilpa-autoilla ja moottoripyörillä<br />

. Super-autot pitää sisällään niin pakastavedetyt urheiluautot<br />

kuin vanhemmat klassikkoautot: Ferrari, Lamborghini,<br />

Lotus, Pantera… Harrastepuolella on tänä vuonna teemana<br />

rakennetut paketti- ja avolava -autot. • www.autosaloon.fi<br />

Helsinki<br />

–<br />

Tallinna<br />

–<br />

Eurooppa<br />

RUOTSI<br />

Tukholma<br />

Kapellskär<br />

Ahvenanmaa<br />

Turku<br />

SUOMI<br />

Helsinki<br />

365<br />

päivää<br />

vuodessa<br />

07<br />

lähtöä<br />

päivässä<br />

jopa02 tunnissa<br />

Tallinna<br />

Paldiski<br />

VIRO<br />

Riika<br />

LATVIA<br />

Lue lisää:<br />

www.tallinksilja.fi/cargo

Vuonna 2014<br />

Inkoo Shipping<br />

käsitteli 1,4 miljoonaa<br />

tonnia tavaraa.<br />

Miljoonainvestointeja<br />

Inkoon Satamaan<br />

Inkoo Shipping Oy Ab rakentaa<br />

biovoimaloiden raaka-aineiden<br />

tuonnin tueksi varastoa, sillä<br />

kotimainen raaka-aine ei<br />

tulevaisuudessa riitä. Lisää<br />

toimintaa Inkooseen tuo myös<br />

uusi viljasatama.<br />

Teksti Sari Järvinen, kuvat Inkoo Shipping Oy<br />

-A<br />

lkuvuosi on lähtenyt Inkoo<br />

Shipping Oy:llä poikkeuksellisen<br />

vauhdikkaasti<br />

käyntiin. Yleensä tammi – maaliskuu on<br />

meillä aika hiljaista, mutta tänä vuonna<br />

liikennettä on hyvin, Inkoo Shipping Oy<br />

Ab:n toimitusjohtajan René Fagerström<br />

kertoo.<br />

Kasvanut liikenne on johtunut pääosin<br />

energiahiilen tuonnista Fortumin omistaman<br />

sataman kautta, jonka liikennettä<br />

Inkoo Shipping on operoinut reilun vuoden.<br />

Sen seurauksena on avautunut Fortumin<br />

voimalaitoksen 13-metrinen väylä<br />

ja satama-allas muunkin laivaliikenteen<br />

käyttöön.<br />

Sen myötä avautui mahdollisuuksia<br />

myös muille kuin hiiltä kuljettaville<br />

aluksille. Mikäli suunnitelmat toteutuvat,<br />

lähivuosina Fagervikin lahteen lipuu<br />

laivoja, joiden uumenissa lepää ainakin<br />

pellettiä ja viljaa.<br />

Biovoimaloille tuontia<br />

Inkoo satamaan nousee lähiaikoina biopolttoaineteollisuuden<br />

varastoja, pääosin<br />

pellettiä varten. Suomeen on tulossa niin<br />

paljon biovoimaloita, ettei kotimaisen<br />

raaka-aineen uskota riittävän.<br />

- Olemme keskustelleet biopolttoaineen<br />

tuonnista ja varaston rakentamisesta.<br />

Pellettivaraston paloturvallisuuden<br />

kanssa ollaan tarkkoja, mutta olemme<br />

24<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Inkoo Shipping on erikoistunut<br />

kuivabulkin käsittelyyn,<br />

jonka lisäksi sataman kautta kulkee<br />

jonkin verran kappaletavaraa.<br />

saaneet suunnitelmat kuntoon, Fagerström<br />

kertoo.<br />

Suunnitteilla on telttahalleja, joita<br />

saatetaan rakennetaan pellettiä varten 4<br />

080 neliömetriä. Ennestään varastohalleja<br />

on 22 000 neliömetriä. Tilaa Inkoon<br />

satamassa on hyvin: 107 hehtaarista käytössä<br />

on 30 hehtaaria.<br />

Hakkeen varastointi on pellettiä helpompaa,<br />

sillä Fagerströmin mukaan sen<br />

voi tehdä ulkona.<br />

Välivarastointi vähenee<br />

Apetit-konserniin kuuluva Avena Nordic<br />

Grain Oy päätti investoida 1,8 miljoonaa<br />

euroa viljan vastaanoton, varastoinnin<br />

ja vientitoiminnan kehittämiseen. Viljasataman<br />

terminaalin myötä Inkoon Satamaan<br />

nousee uusia rakennuksia 6 120<br />

neliömetriä eli tänä vuonna rakennetaan<br />

yhteensä 10 200 neliömetriä varastoja.<br />

Investointi tehostaa viljan vientiä Etelä-Suomesta,<br />

sillä se mahdollistaa suorat<br />

toimitukset satamaan ja vähentää välivarastoinnin<br />

tarvetta.<br />

Avena rakentaa kolme erilaista varastoa,<br />

joihin mahtuu noin 20 000 tonnia<br />

viljaa. Inkoo Shipping lastaa. Se merkitsee<br />

Satamalle pieniä kalusteinvestointeja.<br />

Inkoo Shipping on tehnyt Avena Nordic<br />

Grainin kanssa pienemmässä mittakaavassa<br />

yhteistyötä aiemminkin. Erityisiä<br />

uusia laitteita ei tarvita tasovarastojen<br />

tyhjennykseen ja täyttöön. Perinteinen<br />

kauhakuormaaja sopii viljan käsittelyyn,<br />

kun puhtaudesta pidetään huolta.<br />

Viljan vienti lisääntyy<br />

- Ilmeisesti viljan vienti Suomesta kasvaa.<br />

Muistan aikakauden, kun viljaa vietiin<br />

pienemmillä aluksilla lähemmäs. Eri<br />

aikoina on erikokoisten laivojen markkinoita.<br />

Tällä hetkellä tuntuu olevan suurempien,<br />

jopa Panamax-luokan aluksien<br />

markkinat. Suuremmat laivat vievät<br />

yleensä kauemmas, Fagerström sanoo.<br />

Avenan uusien varastojen on määrä<br />

valmistua loppukesästä ja ottaa vastaan<br />

viljaa jo ensi syksyn puinneista.<br />

- Olemme erittäin tyytyväisiä, että<br />

voimme pian tarjota alueen viljelijöille<br />

mahdollisuuden toimittaa viljaa suoraan<br />

vientisatamaan. Inkoon satama on<br />

tehokas, ja siellä lastataan sekä pienempiä<br />

laivoja että suuria valtamerialuksia.<br />

Panamax-luokan aluksiin mahtuu jopa<br />

60 000 tonnia viljaa, Avenan toimitusjohtaja<br />

Kaija Viljanen toteaa.<br />

Sataman alue kasvussa<br />

Paitsi syvällä väylällään yksityinen Inkoon<br />

satama houkuttelee asiakkaita sijainnillaan.<br />

Helsinki on maanteitse noin<br />

60 kilometrin päässä, Lahti 150 ja Turku<br />

120 kilometrin päässä.<br />

Seuraavaksi Inkooseen suunnistaa<br />

Gasum, joka suunnittelee sinne LNGterminaalia<br />

ja maakaasuputkea, Balticconectoria.<br />

Putken toinen pää sijaitsisi<br />

Viron Paldiskissa.<br />

- Näistä hankkeista voi tulla meille synergiaa.<br />

Inkoo Shipping voi esimerkiksi<br />

purkaa rakentamisen aikaisia projektilasteja<br />

ja auttaa Gasumia laivojen liikenteenohjauksessa,<br />

sillä järjestämme myös<br />

laivojen selvitystoimintaa, Fagerström<br />

toteaa. •<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 25

Tammermaticilta<br />

uusi ajoneuvopesuri<br />

Kokkolan Satamaan<br />

Kokkolan Satama panostaa<br />

puhtauteen ja ympäristöasioihin<br />

ottamalla<br />

käyttöön ajoneuvopesurin,<br />

jolla pestään pääasiassa<br />

ajoneuvojen alustat,<br />

renkaat ja ajoneuvojen sivut<br />

parin metrin korkeuteen.<br />

Ajo- neuvopesuri edustaa<br />

tehokkainta saatavissa<br />

olevaa konepesutekniikkaa<br />

maailmassa.<br />

Raskaan kaluston puhtaus on<br />

palveluntuot tajalle niin imago-,<br />

ympäristö- kuin tuottavuuskysymys.<br />

Puhtaudella on myös tärkeä merkitys<br />

energiakulutuksen näkökulmasta,<br />

sillä suuriin ajoneuvoihin voi kertyä likaa<br />

satoja, jopa tuhansia kiloja.<br />

Myös ajoneuvojen huoltaminen helpottuu<br />

kun niiden alusta, voimansiirto<br />

ja jarrukoneistot pidetään puhtaana. Tämän<br />

lisäksi pitkällä aikavälillä laitteiden<br />

elinkaari pitenee ja huoltotarve vähenee<br />

puhtauden ansiosta kun erittäin kuluttavat<br />

kiintoaineet on minimoitu pesemällä<br />

ajoneuvot kerran vuorossa ajoneuvopesurilla.<br />

Ajoneuvoja liikkuu alueella päivittäin<br />

n. 150 erilaisissa tehtävissä ja ne tullaan<br />

pesemään pääsääntöisesti kerran vuoron<br />

aikana, joten ajoneuvopesurilla tullaan<br />

pesemään noin 35000 pesua vuodessa.<br />

- Pidimme tärkeänä, että kone on help-<br />

26<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

pokäyttöinen, jotta kuljettajat voivat pestä autoja omatoimisesti,<br />

Kokkolan Sataman tekninen johtaja Tapio Lampinen<br />

kertoo. Uusi ajoneuvopesuri on sijoitettu satama-alueelle hyvien<br />

kulkuyhteyksien varrelle.<br />

– Automaattipesu on huomattavasti käsinpesua nopeampaa,<br />

joten koneellinen pesu nostaa merkittävästi kalliin kaluston<br />

käyttökapasiteettiastetta, Tapio Lampinen muistuttaa.<br />

– Lyhyet seisokit parantavat kannattavuutta ja huollon<br />

sujuvuutta, sillä muun muassa huoltotoimenpiteet on nopeampi<br />

tehdä puhtaalle kalustolle.<br />

Pohjoismaiden johtava raskaan kaluston<br />

pesu laitevalmistaja<br />

Tammermatic Groupilla on 50 vuoden kokemus raskaan<br />

kuljetuskaluston, henkilöautojen ja junien pesujärjestelmien<br />

suunnittelusta ja valmistuksesta.<br />

– Olemme toimialallamme ainoa aidosti globaalis- ti toimiva<br />

raskaan kaluston pesujärjestelmiä kehittävä ja myyvä<br />

yritys. Toimitamme tuotteitamme yli 70 maahan, jokaiselle<br />

mantereelle. Pohjoismaissa olemme henkilöautojen ja raskaan<br />

kaluston pesulaitteiden markkinajohtaja.<br />

Tuotteidemme laadusta kertoo paljon se, että muun muassa<br />

suuret kuorma-autojen valmistajat ovat solmineet monivuotisen<br />

globaalin yhteistyösopimuksen kanssamme.<br />

Muita uusia merkittäviä asiakkuuksia ovat muun muassa<br />

Exxon Kanadassa, jossa 400 tonnin dumpperit pestään<br />

Tammermaticin toimittamalla kalustolla sekä Hong Kongin<br />

kaupunki, joka asensi kahdeksan Spinner Ultima pesukonetta<br />

yhteen pesupaikkaan rinnakkain, Tammermaticin tuotejohtaja<br />

Lauri Hurme kertoo.<br />

Täyden palvelun Tammermatic Group tarjoaa myös laajan<br />

valikoiman erityisesti raskaan kaluston pesemiseen tarkoitettuja<br />

Swanline -pesuaineita ja -vahoja. Kemikaalit valmistetaan<br />

yrityksen omissa tuotantotiloissa Tampereella ja ne<br />

toimitetaan yhä kasvavissa määrin supertiivisteinä, jotka vähentävät<br />

kuljetus-, käsittely- ja varastointikustannuksia.<br />

Tammermatic Oy:<br />

kotimaan myyntipäällikkö Raimo Laurila, puh. 0400 233 433 ja<br />

raskaan kaluston tuotejohtaja Lauri Hurme, puh. 0400 299 162<br />

Kokkolan Satama:<br />

Tekninen johtaja Tapio Lampinen, puh. 040 557 5928<br />

Logistisia ratkaisuja<br />

asiakkaan eduksi.<br />

• Ahtaus- ja terminaalipalvelut<br />

• Konttivarikko- ja reeferpalvelut<br />

• Vaativien erikoislastien käsittelypalvelut<br />

• Laivanselvitykset, huolinta ja dokumentointi<br />

• Varastointipalvelut, ym.<br />

Helsinki • Turku<br />

Pääkonttori Helsinki:<br />

Komentosilta 1, 00980 Helsinki (PL 225, 00181 Helsinki)<br />

puhelin 010 565 60, telefax (09) 685 7253<br />

sähköposti: sales@finnsteve.fi, info@finnsteve.fi<br />

www.finnsteve.fi<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 27

Kaskisista uusia<br />

yhteyksiä länteen<br />

Keski- ja osin Pohjois-Suomen kumipyöräliikenne rullaa entistä<br />

nopeammin Etelä-Ruotsiin, kun uusi laiva aloittaa liikennöinnin<br />

Kaskisten Satamasta. Sahatavaraa sen sijaan liikkuu jo entistä<br />

tiheämmin Englantiin uuden laivayhteyden myötä.<br />

Teksti Sari Järvinen, kuvat Kaskisten Satama Oy<br />

Kaskisten Satama Oy:ssä on<br />

käyty alustavia neuvotteluja<br />

uudesta Ruotsiin kulkevasta<br />

lautasta. Kumipyöräliikenteen tarpeisiin<br />

suunniteltu alus voisi lähteä arki-iltaisin<br />

Kaskisista ja lähtisi takaisin Ruotsista<br />

seuraavana aamuna.<br />

– Keski- ja Pohjois-Suomesta ajaa todella<br />

paljon kuorma-autoja Etelä-Ruotsiin<br />

ja Norjaan. Kaskisista lähtevä alus<br />

säästäisi aikaa. Nyt autoilla ajetaan reitti<br />

noin kerran viikossa, uuden yhteyden<br />

jälkeen ehtisi ajaa pari kertaa viikossa,<br />

Kaskisten Sataman projektipäällikkö<br />

Patrik Hellman arvioi.<br />

Liikennöintiin sopisi joku jo valmiiksi<br />

olemassa oleva RoPax-lautta.<br />

Neuvotteluja on käyty kolmen ruotsalaisen<br />

sataman kanssa laivayhteyden<br />

päätepisteestä läntisessä naapurimaassa.<br />

Vielä maaliskuussa oli liian aikaista<br />

sanoa, koska yhteys aloittaisi ja mikä varustamo<br />

sitä hoitaisi.<br />

Sahatavaralinja Hulliin<br />

Helmikuun puolivälissä Pohjanlahden<br />

aalloilta Kaskisten suojaisaa satamaa lä-<br />

28<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Fri Brevik on rakennettu vuonna 2001<br />

ja sen bruttovetoisuus on 2 868 tonnia.<br />

hestyi sinivalkoinen alus. Se oli Ruotsin<br />

vanhimman varustamon Ahlmark Linesin<br />

Fri Brevik, joka oli tulossa noutamaan<br />

ensimmäistä puutavarakuormaansa<br />

Suomesta.<br />

– Uusi sahatavaralinja Englannin<br />

Hulliin on lähtenyt hyvin liikkeelle, sillä<br />

Englannin punta on vahva ja euro on<br />

heikko. Löysimme Ahlmarkista hyvän<br />

yhteistyökumppanin. Heillä on oma terminaali<br />

Hullissa, Hellman kertoo.<br />

Laivayhteyttä ovat jo ehtineet hyödyntää<br />

useat sahat Kainuusta Etelä-Suomeen.<br />

– Ainakin pariin ensimmäiseen laivaan<br />

on löytynyt tavaraa. Määrä tietysti<br />

vaihtelee. Keskimäärin tarkoituksena on<br />

ajaa joka kolmas viikko Englantiin.<br />

Noin puolet kuormasta tulee Suomesta,<br />

toinen puoli matkan varrelta Ruotsista.<br />

Kyytiin mahtuu kerralla noin 6 000<br />

kuutiota sahatavaraa.<br />

Junaradan puolestapuhujat kävivät<br />

eduskunnassa ja pääsivät liikenne- ja<br />

viestintäministeri Paula Risikon vastaanotolle.<br />

Rata on elintärkeä Satamalle<br />

ja Kaskisissa toimivalle sellutehtaalle.<br />

– Risikko oli varovaisen myönteinen<br />

hankkeelle. Virastossa ja ministeriössä<br />

on nyt tieto ja ymmärrys siitä, että radan<br />

kunnostaminen on tärkeää. Ministeri<br />

vieraili Satamassa 23.3.<br />

Uusitun radan kautta myös Kaskisten<br />

Sataman uusi bioenergiaterminaali<br />

pystyisi vastaanottamaan sujuvammin<br />

raaka-ainetta ja kuljettamaan valmista<br />

haketta.<br />

Viime vuonna toimintansa aloittanut<br />

bioenergiaterminaali on myynyt puolen<br />

vuoden aikana 40 gigawattituntia energiaa.<br />

Raakapuuta on riittänyt. Kotimaisen<br />

lisäksi sitä tuodaan Baltiasta.<br />

– Hake säilytetään osittain ulkona ja<br />

osittain sisällä asiakkaan tarpeesta riippuen.<br />

Kaskisten Satamassa riittää varastotilaa,<br />

sillä sitä on yli 50 000 neliömetriä ja<br />

alueella toimii neljä satamaoperaattoria.<br />

•<br />

Rautatie vaatii kunnostusta<br />

Vaikka paljon on saatu aikaan, Sataman<br />

ja sen ympäristön kehittäminen jatkuu.<br />

Yksi pisimmistä tavoitteista on Kaskisten<br />

ja Seinäjoen välisen junaradan kunnostaminen.<br />

Helmikuussa valmistui selvitys<br />

sen tarpeellisuudesta.<br />

– Radan volyymi voisi kunnostetulla<br />

radalla kasvaa. Esimerkiksi metalliteollisuus<br />

vie täältä tavaran kumipyörillä<br />

Venäjän rajalle, josta ne siirretään raideliikenteeseen.<br />

VR ei anna Suomessa<br />

kilpailukykyistä hintaa, sillä radan ajonopeus<br />

on liian alhainen, noin 50 kilometriä<br />

tunnissa. Se nostaa kuljetuksen<br />

kuluja.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 29

Langhin yritysten<br />

yhteinen tekijä<br />

on ympäristötietoisuus<br />

Suomen Osto- ja<br />

<strong>Logistiikka</strong>yhdistys<br />

LOGY myönsi Vuoden<br />

Logistikko <strong>2015</strong> -palkinnon<br />

merenkulkuneuvos,<br />

kauppatieteiden tohtori<br />

h.c. Hans Langhille.<br />

Palkinto myönnetään aktiivisesti<br />

logistiikan parissa toimivalle<br />

henkilölle ja sitä Hans Langh<br />

on ollut jo yli neljänkymmenen vuoden<br />

ajan.<br />

Laivoja puhdistamaan<br />

Ensimmäinen Hans Langhin Alaskartanon<br />

tilalla aloittama yritystoiminta sivuaa<br />

voimakkaasti logistiikkaa, sillä se<br />

tarjoaa palveluitaan myös laivoille. 1973<br />

perustettu Pesupalvelu Hans Langh Oy<br />

puhdistaa teollisuuden vaikeita kohteita,<br />

erilaisia säiliöitä, konehuoneita ja julkisivuja.<br />

Tällä hetkellä yrityksen toimitusjohtajana<br />

toimii Hans Langhin nuorempi tytär<br />

varatuomari Linda Langh.<br />

Puhdistajasta<br />

laivanvarustajaksi<br />

1983 Hans Langh osti ensimmäisen laivansa<br />

oltuaan sitä ennen osaomistajana<br />

parissa laivassa.<br />

Nyt Langh Ship Oy Ab:lla on viisi uutena<br />

hankittua alusta, joista kolme kuljettaa<br />

Outokummun terästä Torniosta<br />

Hollantiin ja kaksi on rahdattuna Containershipsin<br />

konttiliikenteeseen Suomesta<br />

muualle Eurooppaan ja Venäjälle.<br />

Vuoden alussa Hans Langhin vanhempi<br />

tytär, KTM Laura Langh-Lagerlöf<br />

tuli varustamon toimitusjohtajaksi Hansin<br />

siirtyessä yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi.<br />

”Tytöt ovat olleet mukana yrityksessä<br />

aivan pienestä ja sama jatkuu edelleen”,<br />

toteaa Hans Langh, ”Lauran pojat tulivat<br />

Lauran mukana toimistolle ihan<br />

sylivauvoina ja samalla tavalla Lindakin<br />

näyttää tyttärensä perheyritykseen vihkivän.”<br />

Hans Langhin vaimo, Aila Langh on<br />

hallitustyöskentelyssä mukana. ”Ja yrittäjyyden<br />

tukena olemisen lisäksi hän on<br />

ollut hyvin tärkeä olemalla perheemme<br />

peruspilari. Voin tunnustaa, ettei kotitöitä<br />

ole meillä todellakaan jaettu tasan,<br />

vaan Aila on aina vastannut siitä puolesta”,<br />

kertoo Hans, ” siksi olen voinut laittaa<br />

niin paljon energiaa yrittämiseen.”<br />

Vastaus rikkidirektiiviin<br />

1.1.<strong>2015</strong> tuli Itä- ja Pohjanmerelle voimaan<br />

EU-direktiivinä uusi IMOn määräys,<br />

jolla käytetyn polttoaineen rikkipitoisuusraja<br />

putosi 1 %:sta 0,1 %:iin. Käytännössä<br />

se tarkoitti siirtymistä raskaas-<br />

30<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

ta polttoöljystä meridieselin käyttöön.<br />

Toisena mahdollisuutena oli puhdistaa<br />

savukaasut siten että niiden mukana<br />

ilmaan menevät rikkimäärät vastaavat<br />

meridieseliin siirtymistä.<br />

Varustamo tutki markkinoilla olevia<br />

savukaasupesureita eli skrubbereita ja<br />

totesi niissä olevan kaksi ongelmaa: hinta<br />

ja savukaasun pesuveden puhdistaminen,<br />

kertoo varustamon toimitusjohtaja<br />

Laura Langh-Lagerlöf: ”Jos halusi, ettei<br />

epäpuhtauksia vain siirrettäisi ilmasta<br />

mereen, vaan tuotaisiin maihin asianmukaista<br />

käsittelyä varten, olisi pesuvesille<br />

pitänyt varata laivasta suuret säilytystankit.<br />

Maissa tällaisten vesimäärien<br />

kuljettaminen olisi tullut kalliiksi.”<br />

Pesupalvelu Hans Langhilla on monien<br />

vuosien kokemus likaisten vesien<br />

käsittelystä mm. monien nokisten kohteiden<br />

pesun jäljiltä. Yrityksellä on jopa<br />

ympäristölupa vesien puhdistamiseksi<br />

Piikkiössä. ”Itse asiassa olemme laajentamassa<br />

tätä toimintaa isohkolla investoinnilla<br />

tänä vuonna”, toteaa pesupalveluyrityksen<br />

toimitusjohtaja Linda<br />

Langh.<br />

Tähän kokemukseen perustuen varustamo<br />

aloitti suuren tuotekehitysprojektin<br />

ja lopputuloksena oli skrubberi,<br />

jonka pesuveden puhdistusmenetelmä<br />

on markkinoiden tehokkain. Projekti vakuutti<br />

myös Tekesin, joka lähti rahoitukseen<br />

mukaan.<br />

Kuvassa Aila Langh, Laura Langh-Lagerlöf, Linda Langh ja hänen tyttärensä<br />

Ingrid Perheentupa sekä Hans Langh<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 31

Kehtovälikannet ja<br />

erikoiskontit<br />

Langh-yritysten innovatiivista otetta<br />

kuvaa hyvin, ettei laivakuljetuksiakaan<br />

tarjottu pelkästään vanhan mallin mukaan<br />

vaan niitäkin haluttiin parantaa.<br />

Jo vuonna 1999 varustamo aloitti<br />

jatkuvan tuotekehitystyön kuljetusmenetelmien<br />

parantamiseksi. Ensimmäiset<br />

tulokset – kehtovälikannet ja<br />

sivuovelliset tuentatolpin varustetut<br />

kontit – otettiin käyttöön jo seuraavana<br />

vuonna. Nyt vuonna <strong>2015</strong> näiden<br />

menetelmien onnistumista kuvaa se,<br />

ettei kummassakaan menetelmässä ole<br />

syntynyt lainkaan lastivaurioita kaikkien<br />

näiden vuosien aikana.<br />

Langh Group Cargo Solutions -tuotemerkillä<br />

vuokrattavien ja myytävien<br />

konttien valikoima on kasvanut pariinkymmeneen<br />

erikoiskonttityyppiin.<br />

Teräskeloille ovat omat kehtokonttinsa,<br />

joita on niin laivojen tarpeisiin<br />

kuin rautateillekin. Painavilla teräskonteilla<br />

voidaan optimoida laivojen<br />

vakautta ja siten myös vähentää muun<br />

laivalla kuljetettavan lastin vaurioita.<br />

Nykyaikana kasvanutta nostokapasi-<br />

Käyttäjäystävälliset uuden sukupolven Dräger-alkolukot nyt saatavana!<br />

Valmiina lähtöön.<br />

Dräger Interlock ® 7000 ja 5000.<br />

Alkolukkojen edelläkävijän Drägerin uudet käyttäjäystävälliset<br />

Interlock ® 7000 ja 5000 mallit ovat nyt saatavana Suomessa.<br />

Niissä Drägerin tunnetut tekniset huippuominaisuudet yhdistyvät<br />

nykyajoneuvoihin sopivaan tyylikkääseen ulkonäköön.<br />

• Nopeasti käyttövalmis lyhyen lämpenemisajan ansiosta.<br />

• Pienikokoinen, tyylikkäästi muotoiltu käsiosa.<br />

• Helppo ja luonteva käyttöergonomia.<br />

• Laaja käyttölämpötila-alue -45°C...+85°C.<br />

• Alhainen virrankulutus lepotilassa < 1 mA.<br />

• Hyväksynnät uuden eurooppalaisen EN 50436 2014<br />

-standardin mukaisesti.<br />

• Tunnettua ja arvostettua Dräger-huippulaatua.<br />

Nopea. Tarkka. Luotettava. Dräger.<br />

Dräger-alkolukkojen markkinointi ja tukkumyynti: Oy KAHA Ab<br />

Katso jälleenmyyjät: www.kaha.fi/jm<br />

www.drager.fi

teettia voidaan hyödyntää täysimääräisesti<br />

40 jalan kehtokontilla, joka kestää<br />

nostamisen täydessä 100 tonnin lastissa,<br />

vaikka kontin taara on vain 10 tonnia.<br />

”Kontti, joka kestää nostamisen, kun<br />

sisällä on 100 000 kiloa lastia, on itse<br />

asiassa maailman ennätys”, kertoo tuotepäällikkö<br />

Markku Yli-Kahri.<br />

Teräskeloille suunniteltujen konttien<br />

kantavuus on korkea ja siksi ne soveltuvat<br />

myös painavan bulkin tai – flexitankin<br />

kanssa – nesteiden kuljetukseen, mikä<br />

tekee niistä monipuolisia ja vähentää<br />

tyhjien konttien kuljettamistarvetta.<br />

Yritys on lisäksi kehittänyt erikoiskontteja<br />

bulkin kuljettamista varten samoin<br />

kuin teräslevyjen kuljetukseen.<br />

Myös tankkikontit kuuluvat yrityksen<br />

valikoimaan.<br />

Kokonaisvaltaisella<br />

suunnittelulla Kaukoitään<br />

”Kun lähdetään hakemaan parasta tapaa<br />

tehostaa asiakkaan kuljetuksia, on tärkeää<br />

tutustua olemassa olevaan kuljetusketjuun<br />

perusteellisesti”, kertoo Yli-Kahri,<br />

”vasta sitten voidaan katsoa, millaisiin<br />

menetelmiin kannattaa investoida.”<br />

Usein Langh Group Cargo Solutions<br />

joutuu tällöin menemään suunnittelupöydän<br />

ääreen. Mikä toimii yhdellä asiakkaalla,<br />

ei välttämättä toimi toisella,<br />

joka on kehittänyt oman kuljetettavan<br />

tuotteensa kilpailuedut soveltumaan juuri<br />

tiettyihin oman asiakkaansa tarpeisiin.<br />

Niin kuljetusten tiheys, kuljetuskalusto,<br />

Tuotepäällikkö Markku Yli-Kahri johtaa<br />

Langh Group Cargo Solutionsin tuotteiden<br />

optimoimista asiakkaille.<br />

tuotantomenetelmät, asiakkaan vastaanottolaitteet<br />

kuin tuote itsekin asettavat<br />

omat haasteensa.<br />

Yritys on saanut avattua pään Korean<br />

markkinoille ja Kaukoitä onkin tällä hetkellä<br />

yrityksen markkinoinnin painopistealueita.<br />

•

Merenkulkijoiden kunto<br />

joutuu koville<br />

hätätilannetehtävissä<br />

Laivalla työskentelevien kunto joutuu kovalle koetukselle<br />

poikkeustilanteissa kuten karilleajossa, tulipalossa tai<br />

törmäyksessä. Pelastustoimien kuormitus vastaa ajoittain<br />

jopa erittäin raskasta työtä, osoittavat Työterveyslaitoksen<br />

SeaFit-hankkeen tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin<br />

hätätilannetehtävissä kuormittumista todellisia olosuhteita<br />

simuloivissa allasharjoituksissa, savusukelluskoulutuksessa<br />

sekä merellisessä suuronnettomuusharjoituksessa.<br />

Pelastustehtävien fyysinen kuormittavuus<br />

vaihteli kevyen ja<br />

erittäin raskaan työn välillä. Raskaimpia<br />

vaiheita olivat aallokossa uinti<br />

ja narutikkaille kiipeäminen. Naiset<br />

kuormittuivat pelastustehtävissä miehiä<br />

enemmän.<br />

Tutkimuksen koehenkilöille tehdyissä<br />

kuntotesteissä suuri osa saavutti hyvät<br />

tulokset ja selvisi hyvin tehtävistään.<br />

SeaFit-tutkimuksen mukaan merenkulkijoilla<br />

on hyvä kehonhallinta, nivelten<br />

liikkuvuus ja tasapaino, joista on etua<br />

tehtävistä selviytymisessä.<br />

– Onnettomuustilanteiden pelastamistehtävät<br />

ovat merellä ja laivaolosuhteissa<br />

fyysisesti raskaita, joten suosittelemme<br />

fyysisen toimintakyvyn perusmittausten<br />

ottamista osaksi merenkulkijoiden terveystarkastuksia.<br />

Kuntotestien tuloksia<br />

voidaan käyttää varhaisen kuntoutuksen<br />

tukena ja tarvittaessa yksilöllisen työkyvyn<br />

säilyttämisen apuna, sanovat Työterveyslaitoksen<br />

asiantuntijat.<br />

– Kuntotestien ja terveydentilan arvioinnin<br />

ensisijainen tehtävä olisi motivoida<br />

ja tukea merenkulkijaa pitämään<br />

huolta itsestään. Riittävä fyysinen kunto<br />

tukee työturvallisuutta, työssä selviytymistä<br />

ja meidän kaikkien muidenkin<br />

vesillä liikkuvien turvallisuutta, sanoo<br />

ylilääkäri Päivi Miilunpalo Työterveyslaitoksesta.<br />

Vaativimpia tehtäviä, joihin merenkulkijat<br />

saattaa hätätilanteissa joutua,<br />

on savusukellus.<br />

– Laivalla tapahtuva savusukellus<br />

edellyttää erittäin hyvää aerobista kestävyyttä,<br />

lihaskuntoa ja kehonhallintaa.<br />

Erityisvaatimuksia asettaa uhrien kantaminen<br />

ahtaissa rappukäytävissä joskus<br />

rajustikin keinuvassa laivassa. Palo- ja<br />

34<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

pelastusalalla on käytössä yksilöllisesti<br />

motivoivat ohjeet ja toimintatavat, joita<br />

voidaan soveltaa myös merenkulkuun,<br />

muistuttaa tiimipäällikkö Sirpa Lusa<br />

Työterveyslaitoksesta.<br />

Merenkulun erityispiirteet on<br />

otettava huomioon<br />

työterveysyhteistyössä<br />

Merimieslääkärien tekemissä työterveystarkastuksissa<br />

on tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään<br />

toimintaan nykyistä enemmän.<br />

– Kunnon ylläpitämiseen pitää kiinnittää<br />

huomiota myös merillä ollessa ja laatia<br />

siihen malliohjelmia, joilla ehkäistään pitkien<br />

työjaksojen aikana passiivisuudesta<br />

johtuvaa fyysisen toimintakyvyn laskua.<br />

Mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen<br />

laivajaksoilla tulisi turvata. Erityistä huomiota<br />

on kiinnitettävä painonhallintakeinoihin,<br />

sanoo Miilunpalo.<br />

Arvioiden mukaan yli 90 prosenttia maiden<br />

välisestä kaupasta kuljetetaan meriteitse.<br />

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin<br />

liikennöidyistä merialueista, jossa liikkuvien<br />

laivojen ja lastin määrä on jatkuvasti<br />

kasvanut. Itämerellä liikennöi joka hetki<br />

noin 2000 ja kuukausittain 3500–5000<br />

alusta.<br />

Suomessa merimiesammateissa työskenteli<br />

9 813 henkilöä vuonna 2013, joista<br />

2 733 oli naisia. Eniten suomalaisia merenkulkijoita<br />

työllistävät matkustajavarustamot.<br />

•<br />

Se aika viikosta.<br />

Viikottainen konttiliikennevuoro Kokkolan Satamasta on<br />

helppo, luotettava, nopea, ympäristöystävällinen, yksilöllinen,<br />

joustava ja kokonaisedullinen tapa kuljettaa yrityksesi<br />

rahti niin Suomesta maailmalle kuin maailmalta Suomeenkin.<br />

Odotamme yhteydenottoasi hihat käärittyinä<br />

– yhteistyö voidaan aloittaa vaikkapa jo huomenna klo 7.<br />

KOKKOLAN SATAMA OY • Puh: (06) 824 2400<br />

satama@portofkokkola.fi • www.portofkokkola.fi

36<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Kansanedustaja Antti Kaikkonen:<br />

Tieverkon<br />

korjaamiseksi<br />

ratkaisuja<br />

Viimeistään nyt kevään tullen jokainen<br />

autoilija huomaa, missä<br />

kunnossa tieverkkomme alkaa<br />

olla. Huonommassa kuin miesmuistiin.<br />

Tikittävä tieverkon korjausvelka näkyy<br />

nyt kaikkialla Suomessa. Tilanne pahenee<br />

vuosi vuodelta. Näin ei voi jatkaa.<br />

Tieverkon ylläpidon rahoitus on laskenut<br />

selvästi kymmenessä vuodessa.<br />

Erityisesti alaspäin on menty muutaman<br />

viime vuoden aikana. Taustalla ovat poliittiset<br />

päätökset, joita myös säästöiksi<br />

kutsutaan. Mutta säästöjen nimissä tehdyt<br />

leikkaukset eivät itse korjaustarvetta<br />

hävitä minnekään. Se on edessä, eikä<br />

se eteenpäin lykkäämällä halvemmaksi<br />

muutu.<br />

Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan<br />

peruskorjaustarpeessa olevia teitä on<br />

tällä hetkellä Uudellamaalla, Kanta- ja<br />

Päijät-Hämeessä yhteensä 600 kilometriä.<br />

Määrä kasvaa nopeasti. Kymmenen<br />

vuoden kuluttua niitä on jo 2 000 kilometriä,<br />

jos lisärahoitusta ei saada. Kehitys<br />

on sama myös muualla Suomessa.<br />

Korjaustarve kasvaa myös esimerkiksi<br />

rampeissa ja silloissa, ja sorateiden kelirikko-ongelmat<br />

lisääntyvät. Maaseudulla<br />

on yhä vaikeampi liikkua, erityisesti raskaammalla<br />

kalustolla.<br />

Teiden heikko kunto on yhä suurempi<br />

ongelma myös liikenneturvallisuudelle.<br />

Yhä useamman onnettomuuden syynä<br />

lähitulevaisuudessa on tien heikko kunto.<br />

Tästä koituu myös kustannuksensa,<br />

niin inhimilliset kuin taloudelliset.<br />

Elinkeinoelämä kärsii tilanteesta koko<br />

ajan. Kuljetukset hidastuvat ja niiden<br />

ennakoitavuus heikkenee. Tieverkko<br />

voi yllättää ikävällä tavalla hankalaan<br />

aikaan. Tätä tapahtuu jo nyt jatkuvasti.<br />

Tämän asian kustannuksia on vaikea arvioida,<br />

mutta kuljetusyrittäjillä on siitä<br />

varmasti oma näppituntumansa.<br />

Oma riskinsä on myös liikennevalvonnan<br />

heikkeneminen. Äskettäin juttelin<br />

mäntsäläläisen kuljetusalan yrittäjän<br />

kanssa, joka kertoi liikkuvan poliisin lakkauttamisen<br />

näkyvän selvänä liikennevalvonnan<br />

heikkenemisenä. Käski välittää<br />

tästä terveiset ministeri Räsäsellekin.<br />

Välitin terveiset.<br />

Liikennevalvontaa tarvitaan. Varsinkin<br />

ulkomaista kalustoa liikkuu teillämme<br />

aika kirjavassa kunnossa, ja valitettavan<br />

iso osa siitä ei kestä lähempää<br />

tarkastelua. Tämä on väärin myös kotimaisten<br />

yrittäjiemme kannalta.<br />

Viime aikoina on käytetty paljon aikaa<br />

erilaisiin pohdiskeluihin tietullien käyttöön<br />

otoksi Suomessa. Vaihtoehtoisesti<br />

on esitetty GPS-paikannukseen perustuvia<br />

tienkäyttömaksuja. Täytyy sanoa, että<br />

henkilökohtaisesti en isommin innostu<br />

kummastakaan näistä. Molempien järjestelmien<br />

perustaminen olisi kallis pieti,<br />

ja myös ylläpito maksaa. Vaikka teknologia<br />

kehittyy, tietullit tuovat liikenteeseen<br />

jäykkyyttä. GPS-paikannus puolestaan<br />

tuntuu ajatuksena vieraalta. Valtio valvoisi<br />

jokaisen meistä liikehdintää. Onko<br />

se todella valtion tehtävä?<br />

Yksinkertaisempi tapa olisi tehdä<br />

polttoaineveroon määräaikainen korotus<br />

nyt, kun öljyn maailmanmarkkinahinnat<br />

ovat aikaisempaa kohtuullisemmalla tasolla.<br />

Saatava verotuotto osoitettaisiin<br />

lyhentämättömänä tieverkon parantamiseen.<br />

Korotus olisi syytä kompensoida<br />

verotuksessa ammattiautoilijoille.<br />

Jos maailmanmarkkinahinnat nousevat,<br />

korotus voidaan siinä vaiheessa perua.<br />

Esimerkiksi viiden sentin korotuksella<br />

saataisiin noin 150 miljoonaa euroa vuodessa<br />

perustienpitoon. Sillä olisi jo merkitystä.<br />

Vaikka veronkorotuksista harva<br />

tykkää, uskon, että moni tienkäyttäjä olisi<br />

tällaiseen ratkaisuun valmis. Syntyisi<br />

siinä samalla pari tuhatta työpaikkaakin<br />

tienkorjauksen merkeissä.<br />

Muitakin vaihtoehtoja on. Pisara-radan<br />

hinnalla päästäisiin eroon koko tieverkkomme<br />

tämänhetkisestä korjausvelasta.<br />

Kummastakohan olisi maallemme<br />

enemmän hyötyä?<br />

Itse asiassa juuri nyt olisi monellakin<br />

tapaa hyvä aika panostaa tieverkkoon.<br />

Rakennusala on laskusuhdanteessa.<br />

Alalla on vapaata työvoimaa ja urakkahinnat<br />

ovat aikaisempaa kohtuullisempia.<br />

Nyt olisi hyvä aika rakentaa. Myös<br />

välillisiä hyötyjä tulisi. Tieverkon korjaus<br />

olisi myös kansantaloudellisesti elvyttävä<br />

piristysruiske. Sellaista tarvittaisiin<br />

juuri nyt. •<br />

Antti Kaikkonen, kansanedustaja (kesk)<br />

Eduskunnan talousvaliokunnan jäsen<br />

Tuusula<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 37

Mikko Seppälä (vas.) ja Eetu Suvanto kertovat, että vaikka uusien kuorma-autojen kauppa on käynyt hitaasti,<br />

käytettyjä on myyty vilkkaasti.<br />

Suvanto Trucksille<br />

MANin merkkimyynti<br />

Käytetyistä kuormaautoista<br />

ja nostureista<br />

tunnettu Suvanto Trucks<br />

Oy myy nyt myös uutta.<br />

Se sai Suomessa ainoana<br />

maahantuontiliikkeiden<br />

ulkopuolisena luvan myydä<br />

MANia. Lisäksi Suvanto<br />

Trucksilla tehdään niihin<br />

päällirakenteita.<br />

Suvanto Trucks sai MANin jälleenmyyntioikeudet<br />

maaliskuun<br />

ensimmäisenä päivänä. Uusien<br />

esittelyautojen tulo Turun ohikulkutien<br />

varrella sijaitsevaan liikkeeseen kestää<br />

tovin, mutta se ei tarkoita, ettei kauppaa<br />

olisi jo tehty.<br />

Eetu Suvanto ja Mikko Seppälä<br />

ovat jo ehtineet myydä neljä ensimmäistä<br />

MANia.<br />

– Tavoitteemme on myydä niitä 20 ensimmäisenä<br />

vuotena, Suvanto Trucksin<br />

omistaja ja toimitusjohtaja Eetu Suvanto<br />

kertoo.<br />

Vuonna 2014 koko Suomessa ensirekisteröitiin<br />

49 MANia, vuotta aiemmin<br />

118.<br />

Kuorma-autojen myyminen on miehille<br />

tuttua hommaa. Vuonna 2014 Mikko<br />

Seppälä, Eetu ja Timo Suvanto saivat<br />

kaupaksi 400 käytettyä kuorma-autoa ja<br />

nosturia. Luku pitää Suvanto Trucksin<br />

Suomen suurimpana käytettyjen kuorma-autojen<br />

myyjänä merkkiliikkeiden<br />

ulkopuolella.<br />

– MANin myynti on äärettömän mielenkiintoista.<br />

Meiltä on ennenkin kysytty<br />

uusia kuorma-autoja, joten hienoa, että<br />

voimme nyt tarjota niitä, Mikko Seppälä<br />

sanoo.<br />

Hän uskoo käytettyjen kuorma-autojen<br />

ja uusien MANien sopivan hyvin samaan<br />

liikkeeseen.<br />

– On harhaluulo, että ostajia on vain<br />

38<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Eetu Suvanto on tyytyväinen MANin edustukseen.<br />

Sen myötä liikkeen pihalle tulee asfalttia ja<br />

MANin kyltit.<br />

kaksi ryhmää: Niitä, jotka ostavat uusia, ja niitä, jotka<br />

ostavat käytettyjä. Jotkut ostavat molempia.<br />

Päällirakenteet omalta pajalta<br />

Kuorma-autoalan trendinä on ollut, että maahantuojat<br />

varustavat autot yhä valmiimmiksi asiakkaiden käyttöön,<br />

ilman että autoa on vietävä erikseen jollekin konepajalle.<br />

Suvanto Trucksilla homma on tuttua, sillä<br />

sen tytäryhtiössä Turun Hydrauliikka-asennus Oy:ssä<br />

päällirakenteita on tehty jo pitkään.<br />

Sama työ jatkuu uusien MANien kanssa. Uutta on<br />

myös erikoismatalista apurungoista tunnettujen AJKkoukkulaitteiden<br />

tulo Suvannon valikoimiin.<br />

– Saamme rakennettua tietyt uudet autot tietyllä<br />

päällirakenteella suoraan asiakkaan käyttöön, Eetu toteaa.<br />

Suvanto Trucks on tunnettu erityisesti nosturiautojen<br />

varustamisesta. Liikkeessä on Suomen suurin<br />

käytettyjen nosturien valikoima, haastattelua tehdessä<br />

niitä löytyi varastosta yli 20.<br />

– Vaikka rakentamisessa on ollut viime vuosina hiljaista,<br />

nosturiautoja on mennyt hyvin kaupaksi, Eetu<br />

Suvanto kertoo.<br />

Lisää tilaa päällirakentamiselle<br />

Kun Suvanto Trucks muutti kolme vuotta sitten 1 500<br />

neliömetrin tiloihin, Eetu oli varma, ettei paikka käy<br />

koskaan ahtaaksi.<br />

Toisin kävi. Liike on kasvanut sellaisella vauhdilla,<br />

että maaliskuun alussa ostettiin 1 000 neliömetrin halli<br />

tien toiselta puolelta. Sinne on tarkoitus rakentaa siirtää<br />

tilat päällirakentamista varten.<br />

– En vielä tiedä, tarvitaanko lisää henkilökuntaa.<br />

Meitä on nytkin aika hyvä joukko: Samuli Holmberg on<br />

varaosapuolella, korjaamossa ja Turun Hydrauliikkaasennuksessa<br />

on molemmissa kuusi työntekijää.<br />

Kulujen ennakointi entistä tarkempaa<br />

Suvanto Trucks tarjoaa uusien MANien ostajille kaikki<br />

yleisimmät rahoitusvaihtoehdot. Saksalainen lähtee<br />

liikkeestä jopa ilman käsirahaa.<br />

– Voimme myös sopia, että lunastamme leasing-auton<br />

esimerkiksi 36 kuukauden kuluttua ja maksamme<br />

loppuvelan autosta. Sen jälkeen asiakas voi ottaa taas<br />

uuden MANin käyttöön, Eetu kertoo.<br />

– Kauppaan voi kuulua myös huoltosopimus. Silloin<br />

kulut pysyvät kiinteinä, Mikko lisää.<br />

Monen kuljetusyrittäjän haasteena on omien kulujen<br />

ennakointi. Jos kalusto on kirjavaa ja työtehtävät vaihtelevia,<br />

on vaikea ennustaa, minkä verran menoja on.<br />

– Digipiirturit ovat tasanneet tilannetta. Kaukoliikenteessä<br />

kilometrisuorite ei kasva kuten ennen, ja<br />

lähiliikenteen aikatauluissa digipiirturi on orjallinen.<br />

Tulevaisuudessa ajoja seurataan todennäköisesti sähköisen<br />

seurannan avulla, Mikko pohtii. •<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 39

OAK hakee lupaa<br />

isommille rekoille<br />

Suomen teillä nähdään jo tänä<br />

vuonna koko joukko uusia rekkoja,<br />

joissa on kuormaa yli 50 %<br />

enemmän kuin nykyisissä yhdistelmissä.<br />

OAK:n toimitusjohtaja Jaana Kokko<br />

uskoo, että uusi kalusto tuo kaivattua tehoa<br />

rahtiliikenteeseen.<br />

”Suurempi kuljetuskapasiteetti vähentää<br />

kalustoa maanteillä ja auttaa optimoimaan<br />

kuljetuksia tehokkaammiksi.<br />

Se näkyy myös pienempinä päästöinä”,<br />

Kokko sanoo. OAK, Scania ja NTM aloittivat<br />

viime vuonna yhteisprojektin, jonka<br />

tarkoituksena on kehittää OAK:lle ympäristöystävällinen,<br />

erikoispitkä Green<br />

Double -yhdistelmä.<br />

”Suunnitelmamme on hyödyntää<br />

Etelä-Suomi–Oulu-rahtiliikennettämme<br />

molempiin suuntiin. Yhdistelmämme<br />

monipuolisuus avaa uusia mahdollisuuksia<br />

erilaisille kuljetuksille. Pohjoiseen<br />

ajamme elintarvikkeita ja etelään<br />

massatavaraa, jonka kuljetuksissa suurempi<br />

kantavuus on merkittävää. Green<br />

Doublen perävaunumme olemme mitoittaneet<br />

niin, että saamme kyytiin kerralla<br />

kahden 40 jalan merikontin kuorman –<br />

tai 66 eurolavapaikkaa”, Kokko kiittelee<br />

suunnittelua.<br />

Yhdistelmälle on haettu helmikuussa<br />

Trafilta kaksi poikkeuslupaa liikennöintiin<br />

Oulu–Etelä-Suomi-välillä. OAK:ssa<br />

yhdistelmällä haetaan kustannustehokkuutta<br />

suurempien lastien ja pienempien<br />

polttoainekulujen ja päästöjen myötä.<br />

”Green Double -yhdistelmämme ovat<br />

paitsi asiakkaidemme myös muiden autoilijoiden<br />

ja ympäristön etu. Suunnittelussa<br />

olemme huomioineet, että ajoneuvon<br />

teho, hallittavuus ja turvallisuus<br />

perustuvat lakiin ajoneuvojen käytöstä<br />

tiellä. Turvallisuutta lisäävät itseohjautuvat<br />

akselit takana, optimoidut akselivälit<br />

ja nastarenkaat talvella. Turvaseikkojen<br />

lisäksi on mukava muistaa, että ajossa<br />

olevien rekkojen määrä vähenee. Trafilta<br />

odottelemme päätöksiä toukokuussa<br />

– toivottavasti myönteisiä”, OAK:n Kokko<br />

sanoo.<br />

OAK:n Green Double -yhdistelmä<br />

koostuu Scanian R730 -puoliperävaununvetäjästä<br />

ja kahdesta NTM:n valmistamasta<br />

FRC-luokitellusta välitasoilla ja<br />

sivuovilla varustetusta puoliperävaunusta.<br />

Pituutta yhdistelmällä on 32 metriä.<br />

Sen suurin sallittu massa on 88 tonnia,<br />

joten kantavuutta saadaan jopa 53 %<br />

enemmän kuin perinteisillä yhdistelmillä.<br />

Kuormatilojen ympäristöystävälliset,<br />

hiilidioksidilla toimivat CryoTech CT-15<br />

-kylmäkoneet ovat Suomen ensimmäiset<br />

runkoliikenteessä. Yhdistelmät merkitään<br />

pitkä kuljetus -merkinnöin.<br />

Tutkimus tulossa<br />

Mikäli Trafin päätös lupahakemukselle<br />

on myönteinen, OAK teettää tutkimuksen<br />

Green Double -yhdistelmien kannattavuudesta<br />

ja toimivuudesta suomalaisessa<br />

liikenteessä.<br />

”Autoihin on suunniteltu tiedonkeruujärjestelmät,<br />

jotka tallentavat niin paikkatiedot,<br />

ajetut kilometrit kuin kulutuksenkin.<br />

Saamme myös arvokasta tietoa<br />

ajokäyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa.<br />

Tiedot analysoimme yhdessä Scanian<br />

ja NTM:n kanssa.” •<br />

40<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Varastotilat<br />

vähissä?<br />

Olemme avanneet uuden varastointipalvelun!<br />

Jousihotelli<br />

on suunnattu asiakkaille, jotka tuotannossaan<br />

ja liiketoiminnassaan tarvitsevat<br />

jousia säännöllisesti. Hyvin onnistuneet<br />

pilottiprojektit v. 2014 osoittivat<br />

palvelun kilpailukyvyn ja tarpeellisuuden<br />

kyseisille yrityksille. Jouset varastoidaan<br />

Suomessa lähelle asiakasta ja<br />

toimitetaan halutuissa toimituserissä<br />

1-2 vrk:n toimitusajalla.<br />

• Hankintaerien optimointi valmistavalta<br />

tehtaalta mahdollistaa kilpailukykyisen<br />

hinnan ja minimoi logistiikkakustannukset<br />

• Jousien saatavuus on varmistettu ja<br />

”puskuri” mahdollistaa tuotannolliset<br />

muutostarpeet<br />

• Vähentää omaa varastointitarvetta ja<br />

helpottaa laadunvarmistusta<br />

Varasto: Elovainiontie 13, 33470 Ylöjärvi<br />

www.jousitukku.fi<br />

Ota yhteyttä<br />

Ristoon ( puh. 044 3660 600 / risto.kuusisto@jousitukku.fi ) tai<br />

Kalleen ( puh. 050 569 1544 / kalle.eskelinen@jousitukku.fi )<br />

niin katsotaan miten voimme auttaa teidän varastointitarpeissanne.

42<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Ruotsalaiset yritykset vuokraavat rohkeasti siirtokelpoisia tiloja<br />

Vuokratilojen suosio<br />

kasvaa Suomessakin<br />

Viime vuonna Suomen markkinoille tulleen Temporent Oy:n tavoitteena on vuokrata 10 000<br />

neliötä siirtokelpoisia tiloja yrityksille, kouluille ja päiväkodeille seuraavan kahden vuoden aikana.<br />

Ruotsin siirtokelpoisten tilojen<br />

toiseksi suurin toimittaja Temporent<br />

aikoo kilpailla Suomen<br />

markkinoilla olevien toimijoiden kanssa<br />

tilojensa monimuotoisuudella, viihtyisyydellä,<br />

energiatehokkuudella ja muita<br />

paremmalla äänieristyksellä sekä tilojen<br />

varustetasolla.<br />

Temporentillä on Pohjoismaissa tilaa<br />

vuokralla reilut 182 000 neliömetriä,<br />

joista Ruotsissa on noin 150 000 neliömetriä.<br />

Ruotsissa melkein puolet Temporentin<br />

tilavuokrabisneksestä tulee yrityspuolelta.<br />

Temporentillä on tytäryhtiöt myös<br />

Tanskassa ja Norjassa.<br />

Temporent Oy:n Suomen maajohtajan<br />

Frank Blomqvistin mukaan Ruotsissa<br />

vuokrausvaihtoehto on todettu kustannustehokkaaksi<br />

ja nopeaksi tavaksi vastata<br />

muuttuviin tilanteisiin.<br />

- Varsinkin silloin, kun yrityksellä ei<br />

ole investointimahdollisuuksia, järkevä<br />

tapa kasvattaa liiketoimintaa on vuokratilan<br />

pystytys omalle tontille, hän sanoo.<br />

- Uskon, että myös yrityspäättäjät<br />

Suomessa innostuvat erityisesti tällaisessa<br />

tilanteessa vuokrausvaihtoehdosta.<br />

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella<br />

on suora vaikutus siihen, miten yritykset<br />

kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeitaan,<br />

sanoo Temporent Oy:n Suomen<br />

maajohtaja Frank Blomqvist .<br />

- Siirtokelpoisten tilojen vuokraus on<br />

nopea ja kustannustehokas tapa päästä<br />

liikkeelle, silloin kun se yrityksen toiminnan<br />

kannalta on tärkeää. Tilat ovat<br />

asiakkaan käytössä jopa neljässä viikossa,<br />

hän jatkaa.<br />

Pohjoismaissa ja Baltiassa siirtokelpoisten<br />

tilojen kysyntä onkin viime vuosina<br />

lisääntynyt voimakkaasti perinteisen<br />

rakennussektorin ulkopuolella.<br />

Scania ja Volvo isoja<br />

asiakkaita<br />

- Ruotsissa meillä on pitkäaikaisina<br />

asiakkaina esimerkiksi Scania ja Volvo,<br />

joilla on ollut useita Temporentin vuokratiloja<br />

toimistokäytössään jo monen<br />

vuoden ajan. Yritysasiakkaamme ovat<br />

monelta eri toimialalta. Ruotsissa vuokratilavaihtoehtomme<br />

koetaan nykypäivän<br />

tavaksi toimia, Blomqvist sanoo.<br />

Investointimahdollisuudet<br />

heikentyneet<br />

Suomen Yrittäjien helmikuussa julkaiseman<br />

kevään <strong>2015</strong> Pk-yritysbarometrin<br />

mukaan odotukset pk-yritysten investointien<br />

lähiajan kehityksestä romahtivat.<br />

Suomen yrittäjien ekonomistin Petri<br />

Malisen mukaan investoinneille on tällä<br />

hetkellä useita jarruja. Lähes 60 prosenttia<br />

SY:n barometriin vastanneista kertoi,<br />

että rahoittajien luottopolitiikka on kiristynyt<br />

vakuusvaatimusten kiristymisenä,<br />

marginaalien nousuna ja suurempana<br />

omarahoitusosuutena.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 43

Södertäljessä toimivat Scania CV:n ja<br />

Scania AB:n toiminnat ovat laajentuneet<br />

voimakkaasti vuosien saatossa. Siksi on<br />

tarvittu nopeasti uusia nykypäivän vaatimukset<br />

täyttäviä toimistotiloja. Siirtokelpoisilla<br />

vuokratiloilla on saatu ratkaistua<br />

myös muita tilantarveongelmia, esimerkiksi<br />

kokous- ruokailu- ja varastotilojen<br />

puutteita.<br />

Scania CV:n toimistorakennus on nelikerroksinen,<br />

käsittäen 1 800 neliömetriä.<br />

Se on rakennettu 36:sta Temporentin<br />

RYMD –modulista.<br />

Scania AB:n toimistorakennus on 3<br />

600 neliömetriä ja se on kolmessa kerroksessa.<br />

Kokonaisuus on rakennettu<br />

72:sta Temporentin RYMD –modulista.<br />

Boråsissa toimiva Volvo Buss tarvitsi<br />

lisää toimisto- ja kokoustilaa, jotka rakennettiin<br />

kuudesta Termporentin KU-<br />

BIK –modulista. Tilaa niissä on yhteensä<br />

168 neliömetriä.<br />

Temporentin vuokratiloja on esimerkiksi<br />

toimistokäytössä, ruokasaleina,<br />

pukuhuoneina, kauppoina, auditorioina,<br />

kirjastoina, vapaa-ajantiloina, yksinkertaisina<br />

liikunta- ja voimistelutiloina sekä<br />

musiikkistudioina.<br />

Suvanto Trucks Oy<br />

MAN-jälleenmyyjäksi<br />

Länsi-Suomessa<br />

Asiakkaitten suusta kuulee<br />

totuuden<br />

- Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä<br />

siirtotiloihimme, sanoo Blomqvist.<br />

- Kun kuulimme sanan väliaikaiset<br />

tilat, näimme mielikuvissamme jotain<br />

aivan muuta kuin mitä saimme. Arvaa,<br />

olimmeko iloisesti yllättyneitä, kun Temporentin<br />

tilat saapuivat. Valoisaa ja raikasta<br />

ja aivan erilaista kuin mihin olimme<br />

varautuneet.<br />

- Sekä sisä- että ulkotilojen ulkonäköön<br />

on kiinnitetty erityistä huomiota.<br />

Esimerkiksi ulkovuoraukset ovat puuta,<br />

joten ne on helppo maalata ympäristöönsä<br />

sopiviksi. Tarjoamme vuokratiloiksi<br />

taloja, emme parakkeja, joiksi siirtotilat<br />

usein ymmärretään, Blomqvist sanoo.<br />

Toimitilat voidaan rakentaa kahteen<br />

kerrokseen. Kaikki toimiston väliseinät<br />

ovat siirrettäviä tai liikuteltavia.<br />

Tilan voi helposti mukauttaa sekä<br />

avoimiksi tiloiksi että yksittäisiksi työhuoneiksi.<br />

Suuret ikkunat, seinien lasiosat<br />

ja hyvä katon korkeus antavat huoneille<br />

valoisan ja ilmavan vaikutelman.<br />

Toimitilaan voidaan rakentaa sosiaalitilat,<br />

kokoustilat sekä auditorio, keittiö<br />

sekä wc- ja suihkutilat. Vuokratila voidaan<br />

yhdistää päärakennukseen käytävällä.<br />

Käytävä voidaan rakentaa samanaikaisesti<br />

pystytyksen yhteydessä.<br />

- Pystytämme Temporent-tilat asiakkaan<br />

maa-alueelle ja vuokraamme ne<br />

niin kauaksi aikaa kuin on tarvetta. Ruotsissa<br />

yritysasiakkaiden vuokrasopimukset<br />

solmitaan yleensä yhdestä vuodesta<br />

10 vuoteen. Kun lisätilaa ei enää tarvita,<br />

siirrämme moduulirakennukset seuraavalle<br />

asiakkaalle, Blomqvist jatkaa.<br />

Tiloissa hyvä äänieristys<br />

Blomqvistin mukaan Temporent-tilojen<br />

yksi kilpailuvaltti on tilojen hyvä äänieristys.<br />

- Kun tiloissamme on tehty äänieristysmittauksia,<br />

tulokset ovat olleet huimasti<br />

parempia kuin kovimmalla kilpailijallamme,<br />

Blomqvist sanoo.<br />

Blomqvistin mukaan esimerkiksi<br />

Temporentin toimittamissa koulutiloissa<br />

kiinnityspintoina käytettävät takaseinämateriaalit<br />

toimivat ääntä vaimentavina<br />

elementteinä. Siksi tilojen kaikuäänet<br />

ovat muiden ratkaisuja paljon pienemmät.<br />

•<br />

Frank Blomqvist<br />

Suomen aluejohtaja<br />

Temporent Oy<br />

puh. 0400-840 880<br />

frank.blomqvist@temporent.fi<br />

www.temporent.fi<br />

44<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

www.mantruckandbus.fi<br />

Suvanto Trucks on uusi MAN-myyjä<br />

Länsi-Suomessa.<br />

Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat tutustumaan ja tekemään kauppaa<br />

MAN-tuotteista. Meiltä saat monipuoliset sekä edulliset rahoitusvaihtoehdot<br />

ja vaihdossa meille kelpaa kaikki kaivinkoneista kuorma-autoihin.<br />

Oheisiiin varastoautoihin tarjoamme leasingtarjouksen ja 3 vuoden lisäturvan autolle.<br />

Man TGX 26.520 6x2 - 36 kk leasing<br />

Rahoitettava määrä<br />

yhteensä: 119.000 €<br />

Maksukauden vuokra: 2.240,68 €/kk<br />

MAN 35.560 8x4 Tridem - 48 kk leasing<br />

Rahoitettava määrä<br />

yhteensä: 129.000 €<br />

Maksukauden vuokra: 1.994,19 €/kk<br />

Man TGS 18.320 - 36 kk leasing<br />

Rahoitettava määrä<br />

yhteensä: 87.000 €<br />

Maksukauden vuokra: 1.624,95 €/kk<br />

Maximi kilometrisuorite 130.000 km/vuosi. Esimerkkihinnat on alustojen hintoja ilman päälirakenteita.<br />

Pollenkuja 6, 20380 Turku<br />

suvantotrucks@hotmail.com<br />

www.suvantotrucks.com<br />

Eetu Suvanto 044 5567 887<br />

Mikko Seppälä 0400 179 424<br />

Timo Suvanto 040 1285 885

Power Truck Show<br />

- Pohjoismaiden monipuolisin kuljetusmessutapahtuma<br />

Power Truck Show on kansainvälinen kuljetusalan suurtapahtuma, joka järjestetään keskellä<br />

Etelä-Pohjanmaan lakeuksia Kauhavan Alahärmässä. Powerpark tarjoaa vuosi toisensa jälkeen<br />

tapahtumalle ainutlaatuisen näyttely-ympäristön, josta nauttivat niin näytteilleasettajat kuin<br />

yleisökin. Power Truck Show tuo 7.-8.8.<strong>2015</strong> jälleen yli 30 000 vierasta tutustumaan kuljetusalaan<br />

ja sen tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin. Power Truck Show on avoinna perjantaina ja lauantaina<br />

9.00–18.00 ja lauantaina ilta jatkuu valoshow’n merkeissä 18.00-23.00.<br />

Power Truck Show’n kuljetusmessut<br />

on viihteellinen messutapahtuma,<br />

joka tarjoaa näytteilleasettajille<br />

mahdollisuuden tavoittaa<br />

alan ammattilaiset sekä pitää huolta niin<br />

nykyisistä kuin tulevistakin asiakkaista.<br />

Näytteilleasettajat panostavat erityisesti<br />

messuosastoihin, tuotteiden ja palvelujen<br />

esittelyihin sekä työnäytöksiin. Messuille<br />

osallistujat pääsevät tehokkaasti<br />

tutustumaan kuljetusalan tuote- ja palvelutarjontaan<br />

sekä samalla he pysyvät<br />

ajan tasalla myös muutoksissa, joita<br />

sääntelyt ja teknologian kehitys tuovat.<br />

Perjantaina on mahdollisuus osallistua<br />

kuljetusalan ajankohtaiseen seminaariin.<br />

46<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Ekorekka käyttöön<br />

Keskossa<br />

– tehokkuutta pitkien matkojen kuljetuksiin<br />

Keskon päivittäistavarakaupan kuljetuksissa<br />

otetaan käyttöön uusi suurempi kalustoratkaisu<br />

Ekorekka, jolla saadaan kuljetettua tavaraa jopa<br />

kaksinkertainen määrä normaalia enemmän. Ekorekalla<br />

tehostetaan päivittäistavaroiden lämpötilasäädeltyjä<br />

elintarvikekuljetuksia pitkien etäisyyksien Suomessa.<br />

<strong>Kuljetus</strong>kaluston juhlat<br />

Autonäyttelyssä juhlitaan kuljetuskalustoa<br />

yli 300 näyttelyauton voimin.<br />

Kovatasoinen ja laadukas autonäyttely<br />

esittelee Euroopan laajuisesti upeimmat<br />

maalatut ja rakennetut kuorma-autot.<br />

Suomen huippurakentajat ovat mukana<br />

autonäyttelyssä, mm. viime vuonna<br />

palkinnot kahminut Mika Auvisen<br />

”Highway Hero” sekä Juha Ristimaan<br />

”Madonna”. Luonnollisesti myös<br />

vanit, pickupit, USA Carsit, jenkkiveturit,<br />

nostalgia- ja veteraanikuorma-autot<br />

ovat edustettuna näyttelyssä. Yhden<br />

välivuoden jälkeen myös tuningautot<br />

ovat jälleen mukana. Autonäyttely huipentuu<br />

lauantai-iltana kuorma-autojen<br />

valoshow’hun, jolloin yleisöllä on mahdollisuus<br />

nähdä autojen valoloisto.<br />

Truck Pulling areenalla<br />

Suomi-Hollanti maaottelu<br />

Truck Pulling areenalla on kovat piipussa,<br />

kun Suomi ja Hollanti kohtaavat toisensa<br />

Truck Pulling maaottelussa. Nelinkertainen<br />

Truck Pullingin Hollannin<br />

Mestari Team van Vlastuin Agro tulee<br />

haastamaan Suomen Mestarit Sauli<br />

Kivimäen ja Pekka Herlevin. Härmä<br />

Pulling Team vastaa, että Truck Pulling<br />

areenan kisajärjestelyt ja rata ovat huippukunnossa.<br />

Tapahtumassa ovat perinteisesti mukana<br />

myös Miss Power Truck, viralliset<br />

jatkobileet Rock Nightissa sekä paljon<br />

muuta oheisohjelmaa. •<br />

www.powertruckshow.fi<br />

Ekorekan avulla saadaan parannettua merkittävästi logistista tehokkuutta,<br />

kun kerralla pystytään kuljettamaan jopa kaksinkertainen<br />

määrä kaupan rullakoita perinteiseen yhdistelmärekkaan<br />

verrattuna.<br />

– <strong>Kuljetus</strong>ten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat yksi toimintamme<br />

merkittävimmistä ympäristövaikutuksista. Tällä ratkaisulla pienennämme<br />

myös päästöjä. Olemme laskeneet, että Ekorekalla saamme vähennettyä<br />

jopa 600 Vantaan ja Oulun välistä kuljetuskertaa vuosittain, kertoo Ruokakeskon<br />

logistiikkayhtiön Keslog Oy:n toimitusjohtaja Mika Salmijärvi.<br />

Käyttöönotettavan Ekorekan pituus on 34 metriä ja massa täydessä<br />

kuormassa 90 tonnia. Se tulee liikennöimään Ruokakeskon Vantaan<br />

keskusvarastojen ja Oulun jakelualueen Kempeleen terminaalin välisessä<br />

runkoliikenteessä. Liikennöintiin on Trafin määräaikainen poikkeuslupa.<br />

Kokeilu kestää vuoden 2019 loppuun. Päätökset jatkosta tehdään saatujen<br />

kokemusten perusteella.<br />

– Mahdollistamme poikkeusluvilla uusien ajoneuvoratkaisujen testaamisen<br />

liikenteessä. Kokeilujen kautta toivotaan löytyvän turvallisia ja tehokkaita<br />

ratkaisuja, jotka parantavat logistista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä,<br />

kertoo hanketta ohjaamassa ollut Liikenteen turvallisuusviraston<br />

Trafin Yksikön päällikkö Otto Lahti.<br />

Hanketta on valmisteltu Keslogin johdolla noin kaksi vuotta ja siinä on<br />

mukana useampi yhteistyökumppani. Ajoneuvon suunnittelusta ja rakentamisesta<br />

ovat vastanneet Volvo Trucks Oy ja korivalmistaja VAK Oy Vahdosta.<br />

Ekorekkaa liikennöi Keslogin yhteistyökumppani Mikko Niskala Oy<br />

Haukiputaalta.<br />

– Olemme olleet hankkeessa alusta asti mukana ja on hienoa vihdoin<br />

päästä tositoimiin, iloitsee kuljetusliikkeen toimitusjohtaja Mikko Niskala<br />

hankkeen käynnistymistä. •<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 47

<strong>Kuljetus</strong>logistiikka<br />

ratkaisee globaalin<br />

verkkokaupan menestyksen<br />

Amazon.com ilmestyi varhaiseen internettiin 20 vuotta sitten<br />

ja kyseistä hetkeä voidaan pitää nettikaupan lähtölaukauksena.<br />

Liiketoimintaidea oli mullistava: kirjakauppa, jonka “hyllyssä”<br />

voisi periaatteessa olla kaikki maailman kirjat. Varastot<br />

voisivat olla valtavia ja sijaita kustannusten ja logistiikan<br />

kannalta edullisissa paikoissa. Selluloosaa ei tarvitsisi enää<br />

kaupitella kaupunkien keskustojen kalleimmilla paikoilla ja<br />

kaikki prosessit voitaisiin miettiä täysin uusiksi kustannusten<br />

ja toimivuuden näkökulmasta.<br />

Risto Metso, DI, ammattilentäjä<br />

Nettikauppa oli myös vuosituhannen<br />

vaihteen IT-kuplan<br />

keskeisiä elementtejä. Visiot<br />

olivat kieltämättä inspiroivia. Sevettijärveläinen<br />

kuksan valmistaja voisi periaatteessa<br />

keskittyä tuotteeseensa ja<br />

nettikaupan kautta koko maailma olisi<br />

potentiaalista asiakaskuntaa.<br />

Kuksia myyvää nettikauppaa ei ole<br />

vaikeaa perustaa Sevettijärveltä käsin,<br />

mutta kuksien saaminen Kiotolaiselle<br />

vähittäisasiakkaalle järkevään hintaan<br />

onkin sitten jo suurempi ongelma.<br />

Taloussanomat haastatteli tammikuun<br />

alussa armeijan ylijäämätavaraa<br />

myyvän Varustelekan perustajaa Valtteri<br />

Lindholmia. Vuonna 2003 perustettu<br />

Varusteleka on kasvanut Lindholmin auton<br />

takakontista Euroopan suurimmaksi<br />

48<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Mikäli kuilua logistiikan kilpailukyvyssä ei<br />

saada kurottua umpeen, ei suomalaisilla<br />

verkkokaupoilla ole pitkässä juoksussa<br />

mitään mahdollisuuksia selvitä hengissä.<br />

armeijan ylijäämätavaran kauppiaaksi noin kymmenessä<br />

vuodessa. Haastattelussa Lindholm totesi, että vähittäismyyntiä<br />

harjoittavan verkkokaupan toimituskulut ulkomaille<br />

ovat “ihan järkyttävät”.<br />

Allekirjoittanut joutui viime syksynä tilaamaan saatavuusongelmien<br />

takia kuvassa näkyvän ilmanpainemittarin<br />

USA:sta. Puolen tunnin surfauksen seurauksena<br />

päädyin maksamaan tämän $30 hintaisen<br />

mittarin kuljettamisesta Suomeen<br />

$35. Jos rahdit ovat<br />

liian kalliita, niin kauppa ei<br />

yksinkertaisesti käy ja kukaan<br />

ei saa mitään.<br />

Mitä on tapahtunut 20:ssä<br />

vuodessa? Amazon myy kaikkea<br />

mahdollista maan ja taivaan<br />

väliltä. Kuluttajat ovat hiljalleen<br />

sisäistäneet, että kirjat ovat<br />

ainoastaan informaatiota, joka voidaan<br />

toimittaa hetkessä minne tahansa.<br />

Amazon ei ole jäänyt haikailemaan selluloosan<br />

perään, vaan julkaisi jo 8 vuotta sitten sähköisten<br />

kirjojen lukemiseen suunnitellun laitteen, Kindlen.<br />

Kuluttajat saavat käyttäytyä kuten haluavat ja Amazon.com<br />

pitää huolen, ettei se jää nuolemaan näppejään.<br />

Yhdysvalloissa Google ja Amazon nokittelevat parasta aikaa<br />

nettikaupan toimitusajoilla. Yhä suurempaan määrään<br />

kaupunkeja luvataan toimitukset vielä saman päivän aikana.<br />

Miksi tulevaisuudessa pitäisi enää lähteä autolla kauppaan,<br />

jos siitä ei ole ajallisesti mitään merkittävää hyötyä?<br />

Liikkumisesta tulee tämän lisäksi aina kustannuksia.<br />

Monet lukijoista ovat varmasti huomanneet asian itse<br />

tai kuulleet kommentteja, joissa kerrotaan tavaran tulevan<br />

nopeammin ja edullisemmin saksalaisesta verkkokaupasta,<br />

kuin suomalaisesta. Mikäli kuilua logistiikan kilpailukyvyssä<br />

ei saada kurottua umpeen, ei suomalaisilla verkkokaupoilla<br />

ole pitkässä juoksussa mitään mahdollisuuksia<br />

selvitä hengissä.<br />

Viime kädessä ongelmaa pitäisi olla ratkaisemassa logistiikan<br />

palveluita ja rahtia tarjoavien yritysten. On yksinkertaisesti<br />

tuotettava sellaisia palveluita, joita yritykset ja<br />

yksityishenkilöt haluavat käyttää. •<br />

Logentia Oy on suomalainen rahtien hintatiedon tuottamiseen<br />

ja vertailuun erikoistunut yritys, joka on toimittanut<br />

verkkokaupoille “price picking” –järjestelmiä<br />

verkkokaupan kilpailukyvyn parantamiseksi. Täsmäpalveluiden<br />

puuttuessa Logentia rakentaa asiakkailleen rahtisopimuskannan,<br />

jota optimaalisesti käyttäen eri kokoiset<br />

lähetykset saadaan lähetettyä asiakkaille järkevään<br />

hintaan. Nettikaupan ostoskorien rahdit hinnoitellaan<br />

lennosta todelliseen kustannukseen perustuen.<br />

TILAN<br />

TARVETTA?<br />

Toimitamme tarpeenne mukaiset hallit<br />

perustuksineen asennettuna<br />

SOITA, KERROMME LISÄÄ<br />

044 590 0045 JUSSI<br />

0500 499 935 TIMO<br />

www.linnasteel.fi<br />

TERÄSHALLIEN AATELIA YLI 25 VUOTTA

”Logistiikassa<br />

ei ole vielä<br />

keksitty<br />

kaikkea”<br />

Kyösti Pöyryn luotsaaman Paperinkeräys Oy:n liikevaihto kasvoi,<br />

vaikka suomalaisten kuluttaman paperin ja kuidun määrä<br />

laski. Mahdottomalta kuulostavan yhtälön takana ovat uudet ja<br />

räätälöidyt palvelut.<br />

Teksti ja kuvat Sari Järvinen<br />

Trukkipiikit sujahtavat kuormalavan<br />

alle, ja korkea pino tyhjiä<br />

lavoja lähtee uudelle matkalleen<br />

kohti hallin ulko-ovia. Niiden reitti jatkuu<br />

Raisioon, jossa Paperinkeräys Oy:n<br />

asiakas on tilannut ne käyttöönsä.<br />

Matkaan lähteneet kuormalavat ovat<br />

pieni siivu kahdesta miljoonasta kuormalavasta,<br />

jotka kulkevat Paperinkeräyksen<br />

kautta vuosittain.<br />

Niiden lisäksi Paperinkeräys liikuttaa<br />

250 alihankkijana toimivan liikennöitsijän<br />

ajoneuvoja ja työllistää myös omien<br />

tytäryhtiöidensä Hämeen <strong>Kuljetus</strong>piste<br />

Oy:n ja Hyötypaperi Oy:n kalustoa.<br />

Kyydissä kulkee paljon muutakin kuin<br />

paperia, pahvia ja kuormalavoja, paljon<br />

enemmän kuin moni tietää.<br />

Poliisin paperit ojanpenkalla<br />

Paperinkeräyksen emoyhtiön liikevaihto<br />

liikkui viime vuonna 60 miljoonassa eurossa,<br />

ja voittoa syntyi 2,5 miljoonaa.<br />

Eteenpäin on menty siitä huolimatta,<br />

että vuonna 2008 alkoi kuidun alamäki.<br />

Paino- ja kirjoituspaperien käyttö, eli<br />

Paperinkeräyksen leipä, väheni 40 prosenttia.<br />

- Viime lama opetti, että paperinkulutuskin<br />

voi niiata pahasti. 90-luvulla se<br />

laski 15 prosenttia. Mietin, että kun tulee<br />

seuraava lama, tässä käy huonosti, Paperinkeräys<br />

Oy:n toimitusjohtaja Kyösti<br />

Pöyry toteaa.<br />

Mutta Pöyry ei ole niitä miehiä, jotka<br />

jäävät vikisemään maailman vääryyttä.<br />

Hän tiesi, ettei logistiikassa ole keksitty<br />

kaikkea.<br />

Varsinkaan jätelogistiikassa.<br />

Yritysten tärkeitä asiakirjoja veroilmoituksista<br />

lähtien sullottiin yleisiin<br />

roskakoreihin, ja pahimmillaan poliisin<br />

papereita lenteli ojanpientareilla.<br />

Tuotantopäällikkö Ari Aalto (vas.) ja<br />

toimitusjohtaja Kyösti Pöyry Turussa<br />

jättimäisen paalaimen edessä,<br />

joka syöltää silputtua paperia.<br />

50<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Kuuntele asiakasta<br />

- 90-luvulla tuotteistimme ensin paperinkäsittelyn<br />

tietosuojan.<br />

Paperinkeräys Oy kehitti sisälogistiikkaa<br />

ja toi asiakkaiden tiloihin muun muassa<br />

lukittuja laatikostoja, joihin salassa<br />

pidettävät asiakirjat laitettiin asiallista<br />

hävittämistä odottamaan.<br />

Nykyään tietoturvapalveluihin kuuluu<br />

myös muun muassa tullin ja poliisin<br />

kautta tulleiden tuoteväärennöksien tuhoaminen.<br />

- Olemme asiakkaiden kanssa paljon<br />

tekemisissä. Sieltä tulee kysyntä. Aina<br />

jossain on joku pullonkaula, jota voi ehdottaa<br />

parannettavaksi, Pöyry pohtii.<br />

Uusia palveluja<br />

Ensin Paperinkeräyksen palveluihin tulivat<br />

polttokelpoiset jakeet. Sekajätettä<br />

ei kärrätty suoraan kaatopaikalle, vaan<br />

eroteltiin selvä ja kuiva pakkausjäte, jolla<br />

oli energia-arvoa. Se murskattiin pieniksi<br />

sipseiksi ja kuljetettiin voimaloiden<br />

kattiloihin.<br />

Vuonna 1996 Paperinkeräys aloitti ensimmäisenä<br />

Suomessa alumiinitölkkien<br />

käsittelyn.<br />

Nyt Paperinkeräyksellä on erilaisia<br />

palveluja hieman laskutavasta riippuen<br />

noin 15. Teollisuudelle ja yrityksille on<br />

räätälöity omia ratkaisuja, kunnille, taloyhtiöille<br />

ja yksityisille kuluttajille omia<br />

jätehuollon palveluja.<br />

- Nyt helpot jakeet, kuten lasit, kuidut<br />

ja muovit, on jo pitkälle kierrätetty.<br />

Tietysti vielä erilaisia muoveja voisi prosessoida<br />

tarkemmin. Sähkö- ja elektroniikassa<br />

on paljon tekemistä. Joistakin<br />

raaka-aineista on pulaakin, jolloin niitä<br />

voitaisiin uusiokäyttää paremmin. On<br />

myös puhuttu, että huonekaluja ja vaatteita<br />

voisi kierrättää entistä enemmän.<br />

Köysti Pöyryn ohjaksissa<br />

Paperinkeräyksen tuotevalikoima laajeni<br />

jätehuoltoasiakkuuksiin ja uusiokäyttötuotteisiin,<br />

kuten kuormalavoihin.<br />

Pöyryn mielestä jätteiden kierrätys ei<br />

ole vielä valmista.<br />

- Logistiikassa ei ole vielä keksitty<br />

kaikkea, mies hymyilee, mutta ei paljasta,<br />

mitä uutta on seuraavaksi tulossa.<br />

Jotain on, sen kyllä arvaa.<br />

- Sen verran voin sanoa, että laitoimme<br />

tarjouksen mukaan rengaskierrätykseen.<br />

Silla alalla emme vielä ole aiemmin<br />

olleet, Pöyry toteaa. •<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 51

Kurko Koponen luottaa Fassiin<br />

KYLMÄÄ KYYTIÄ<br />

LUMIKKO TURVAA KYLMÄKETJUN<br />

KAIKISSA OLOSUHTEISSA<br />

Kurko-Koponen Oy ja Grutech Oy ovat<br />

sopineet Suomen mittakaavassa huomattavasta<br />

yhteensä yli 10:n Fassi<br />

-nosturin toimituksesta Kurko-Koposen<br />

uusiin asennusnosturiautoihin. Toimitus<br />

sisältää mm. uusia raskaansarjan<br />

Fassi F990RA.2.28 xhe-dynamic ja<br />

F1950RAL.2.28 he-dynamic<br />

nostureita.<br />

Fassi F990RA nosturit<br />

lukeutuvat 99 tonnimetrin<br />

luokkaan. Peruskone on varustettu<br />

8:lla hydraulisella<br />

jatkeella ja sillä pystytään<br />

käsittelemään yli 3:n tonnin<br />

kuormaa n. 20 m:n<br />

päässä.<br />

Lisäksi pakettiin kuuluu<br />

6-jatkeinen n. 6 tonnin jibi<br />

sekä 3 / 6 tn vinssi, joilla<br />

mahdollistetaan kuormien<br />

monipuolinen käsittely.<br />

Kurko-Koponen Oy vahvistaa<br />

näin asemaansa valtakunnallisesti<br />

toimivana<br />

raskaisiin nostoihin asennus- ja siirtotöissä<br />

keskittyneenä yrityksenä.<br />

Fassi -nosturit ja Grutech Oy niiden<br />

maahantuojana ovat saavuttaneet vankan<br />

maineen luotettavina, tehokkaina<br />

ja ennen kaikkea asiakkaiden kannalta<br />

joustavina toimijoina. •<br />

Kuva ensimmäisten autojen luovutuksesta. Kuvassa<br />

Tuomas Fyrsten ja Seppo Pudas, Kurko-koponen Oy,<br />

Jan Andersson ja Juha paukkunen Grutech Oy sekä<br />

Tom Martelin Scania Finland.<br />

TEHOKAS<br />

LUOTETTAVA<br />

KILPAILUKYKYINEN<br />

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN<br />

PAIKALLINEN PALVELU<br />

LAAJA HUOLTOVERKOSTO<br />

Rengaspaineiden ja renkaiden<br />

lämpötilojen valvonta on raskaassa<br />

kalustossa erittäin tärkeä asia<br />

Lumikko Technologies Oy on erikoistunut kuormatilan<br />

lämpötilansäätölaitteiden tuotekehitykseen<br />

ja valmistukseen. Lue lisää: www.lumikko.com<br />

Kestävä, kuumasinkitty<br />

astinvetokoukku turvalliseen<br />

lastaukseen<br />

Auto-Kirmola Oy<br />

Kartanontie 45, PORI<br />

Puh. 634 3400, 044 344 1514<br />

www.kirmola.com<br />

Oy Automotive Technology Europe<br />

Ltd / Tpms-Finland ja Rengas-<br />

Center ovat solmineet yhteistyön<br />

uuden sukupolven rengaspaine<br />

-ja lämpötilavalvonta järjestelmän<br />

myynnistä ja markkinoinnista.<br />

- Olemme erittäin tyytyväisiä,<br />

että pääsimme aloittamaan yhteistyön<br />

tällaisen uuden palvelun<br />

tiimoilta TPMS-Finlandin kanssa.<br />

<strong>Kuljetus</strong>yrittäjät etsivät jatkuvasti<br />

tapoja, jolla säästetään renkaita,<br />

vähennetään rengasrikkoja ja<br />

parannetaan polttoainetaloudellisuutta.<br />

Nyt meillä on markkinoiden<br />

paras ratkaisu tuohon kysyntään,<br />

Mikko Kirves Rengascenter<br />

Oy:stä kertoo.<br />

- Vastaavaa järjestelmää ei ole<br />

saatavilla Suomen markkinoilla.<br />

RengasCenter voitti selkeästi<br />

myyntioikeuden tuotteiden jakeluun<br />

Suomessa vahvalla yrittäjäpohjaisella<br />

verkostolla kiitos siitä<br />

kaikille RengasCenter yrittäjille,<br />

Jukka Adolfsen TPMS Finlandista<br />

sanoo.<br />

Erityisesti raskaalla puolella<br />

liian alhaiset rengaspaineet aiheuttavat<br />

rengasrikkoja, kuluttavat<br />

renkaita merkittävän nopeasti ja<br />

nostavat helposti polttoainelaskua<br />

vuodessa tuhansilla euroilla. •<br />

52<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Kuluttajille uusi tiedonhakupaikka<br />

veneistä ja veneilytuotteista<br />

Venealan Keskusliitto Finnboat ry on avannut kokonaan<br />

uuden veneilyn hakuportaalin www.suomiveneilee.fi.<br />

Tässä laajuudessa ja muodossa se on<br />

ainoa laatuaan maassamme.<br />

Hakuportaalissa on näin alkuvaiheessa jo yli<br />

500 eri venemallia ja yli 100 venemerkkiä. Moottori-malleja<br />

löytyy yli 400 ja eri moottorimerkkejä<br />

kolmisen kymmentä. Monipuolisen, mutta helppokäyttöisen<br />

hakutoiminnan kautta kuluttaja saa listauksen<br />

veneistä, jotka häntä kiinnostavat. Näistä<br />

voidaan nostaa halutut veneet suoraan vertailuun<br />

ja kaikista veneistä löytyvät myös täydelliset jälleenmyyjälistat.<br />

Sivuilta löytyvät myös venealan varusteet jaoteltuina<br />

12 pääryhmään ja niiden alaryhmiin. Kun kuluttaja haluaa katsoa vaikkapa<br />

kelluntavälineitä, hän saa haun kautta suorat linkit niiden yritys-ten sivuille, joka<br />

näitä tuotteita tarjoavat.<br />

Myös korjaamo- ja telakointipalvelut ja niiden sijainti google mapsissa löytyvät<br />

sivuilta, kuten myös kuntokartoittajien yhteystiedot.<br />

Sivuilla on myös video-osio ”Vinkkejä Veneilijöille”,<br />

jossa voi käydä katsomassa miten vaikkapa vene<br />

vedetään trailerille. Myös Veneilyn Aapisen saa<br />

nyt ensimmäistä kertaa sähköisessä muodossa jättämällä<br />

yhteystietonsa sivulle.<br />

Hakuportaali kehittyy ja täydentyy koko ajan ja<br />

sen sisältöä ylläpitävät Finnboatin 280 jäsenyritystä<br />

itse. Sivut soveltuvat myös monipuoliseen mobiilikäyttöön.<br />

•<br />

AUTOKALUSTEET.FI<br />

kaikella on<br />

paikkansa<br />

Autokalustuksessa tärkeintä olet sinä, kalusteiden käyttäjä<br />

System Edström tarjoaa autokalustusratkaisuja kaikille, joille pakettiauto<br />

on myös työpaikka. Hyvä järjestys säästää aikaa, lisää turvallisuutta<br />

ja parantaa työn jälkeä. Asennuspisteessä asennettujen<br />

kalusteiden takuu on 5 vuotta.<br />

www.suomiveneilee.fi<br />

Ensimmäisen lasikuiduton gauge 13<br />

käsine, jonka viiltosuojaluokka on 5<br />

myynti - suunnittelu - asennus<br />

www.autokalusteet.fi<br />

Maahantuonti:<br />

Ja-Tools Ja-Elektro Oy<br />

www.jaoy.com, puh. (03) 2836 600<br />

Honeywell lanseeraa maailman ensimmäisen lasikuiduttoman nitriilipinnoitteisen<br />

gauge 13 käsineen, jonka viiltosuojaluokka on korkein mahdollinen (luokka 5) EN<br />

388: 2003 -standardin (Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan) mukaan.<br />

Käsineissä on käytetty erittäin innovatiivista materiaalia ja ne sopivat suojaamaan<br />

esimerkiksi autoteollisuuden, ilmailuteollisuuden, rakennusalan ja lasintuotannon<br />

työntekijöitä tehokkaasti yleisiltä viilto-onnettomuuksilta. Lisäksi niissä ei<br />

ole lainkaan lasikuitua, joka voi usein aiheuttaa ihoärsytystä ja allergioita,<br />

kuten kosketusdermatiittia.<br />

Käsineiden kämmenissä ja sormissa olevan nitriilipinnoituksen<br />

ansiosta käsineet ovat erittäin kestävät.<br />

Pinnoite parantaa otetta ja käsineiden taipuisuutta,<br />

minkä ansiosta ne sopivat ihanteellisesti<br />

terävien osien käsittelyyn kuivissa<br />

tai rasvaisissa olosuhteissa. Tiivis gauge<br />

13 kudos on kahdeksan kertaa ohuempaa<br />

kuin nailon ja kaksi kertaa ohuempaa<br />

kuin käsineissä yleisesti käytetyt<br />

aramidikuidut. Tämän ansiosta käsineet<br />

ovat huomattavan mukavakäyttöiset, kevyet<br />

ja erittäin hengittävät.<br />

Perfect Cutting® Diamond -käsineissä on<br />

myös erinomainen luokan 4 suoja hankausta ja<br />

repeämistä vastaan standardin EN 388: 2003 mukaisesti.<br />

Tämän ja viiltosuojaluokan 5 ansiosta käsineet<br />

sopivat ihanteellisesti käyttäjille, jotka kohtaavat<br />

työssään viiltoriskejä esimerkiksi metallilevyjä tai teräviä<br />

osia käsiteltäessä. •<br />

Klikkaa ja tutustu myös<br />

lehden nettiversioon<br />

www.kuljetusjalogistiikka.com<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 53

koulutus<br />

<strong>Logistiikka</strong>kuulumisia<br />

ammattikorkeakoulusta<br />

<strong>Logistiikka</strong>-alan<br />

muutokset luovat myös<br />

koulutukselle haasteita.<br />

Suomi edustaa korkeaa<br />

logistiikkaosaamista, ja<br />

siksi alan yritysten ja<br />

koulutusorganisaatioiden<br />

tuleekin miettiä, miten<br />

varmistetaan myös jatkossa<br />

oikeanlaisten osaajien<br />

saaminen alalle.<br />

Marjo Kumpula<br />

Turun ammattikorkeakoulu on<br />

monipuolinen logistikkojen kouluttaja.<br />

Turussa voi opiskella<br />

kuljetus- ja logistiikka-alaa sekä insinööri-<br />

että tradenomiopinnoissa. Insinööriopinnoissa<br />

tämä on mahdollista etenkin<br />

ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä tuotantotalouden<br />

koulutuksessa. Tradenomiopinnoissa<br />

alan opiskelu toteutuu<br />

puolestaan liiketoiminnan logistiikan<br />

koulutuksessa.<br />

Ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa insinööriopiskelijat<br />

voivat perehtyä paitsi<br />

auton ja työkoneiden tekniikkaan myös<br />

kuljetuksiin. Valmistuneet sijoittuvat auto-,<br />

työkone- ja moottorialan teollisuuden,<br />

kaupan ja huollon tehtäviin sekä ajoneuvokatsastukseen.<br />

Tuotantotalouden koulutuksessa<br />

opiskelija voi tuotantotalouden<br />

lisäksi suuntautua myynti-, hankinta- tai<br />

kuljetus- ja logistiikkainsinööriksi. Liiketoiminnan<br />

logistiikan koulutuksessa tradenomit<br />

erikoistuvat hankintoihin, kuljetuksiin,<br />

varastointiin, huolintaan, toimitusketjuihin<br />

ja informaatiologistiikkaan.<br />

Opetussuunnitelmissa on hiljattain<br />

siirrytty moduulirakenteeseen, mikä tulee<br />

mahdollistamaan opiskelijalle entistä<br />

54<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

joustavammat opiskelupolut. Opiskelijat<br />

voivat valita opintoihinsa osia myös<br />

muilta koulutusaloilta. Tuleva insinööri<br />

voi opiskella osana tutkintoaan esimerkiksi<br />

myyntiä, hankintoja tai muuta logistiikkaa.<br />

Tällaisilla opintojen rakenteilla<br />

vastataan työelämästä esitettyihin<br />

monipuolisen osaamisen tarpeisiin,<br />

ammatillista ydinosaamista kuitenkaan<br />

vaarantamatta. Turun ammattikorkeakoulun<br />

organisaatiouudistuksessa on<br />

tänä vuonna muodostettu oma koulutuksen<br />

ja tutkimuksen vastuualue: hankinnat,<br />

myynti ja logistiikka. Kyseisellä<br />

vastuualueella otetaan haltuun toimitusketju<br />

varsin monitahoisesti ja monialaisesti<br />

yhdistäen kaupallista ja teknistä<br />

osaamista.<br />

Opetussuunnitelmia työstetään yhdessä<br />

alan toimijoiden kanssa, jotta oppiminen<br />

olisi mahdollisimman työelämälähtöistä.<br />

Koulutuksessa tulee suunnata<br />

katse aina myös tulevaisuuteen.<br />

Millaisin keinoin yritykset pystyvät jatkossa<br />

rakentamaan kysynnän mukaan<br />

herkemmin mukautuvia toimitusketjuja<br />

ja miten ylipäätään päästään integroitumaan<br />

asiakkaan toimitusketjuihin?<br />

Miten esimerkiksi digitalisaatio, globalisaatio,<br />

mobiilikauppa, palautuslogistiikka,<br />

vihreä logistiikka ja älykkäät tuotanto-<br />

ja logistiikkajärjestelmät otetaan<br />

huomioon niin koulutuksessa kuin alan<br />

tutkimuksessa? Kaikilla aloilla asiakaslähtöisyys<br />

ja asiakkaan saama lisäarvo<br />

ovat nousseet keskiöön.<br />

Opiskelu sekä insinööri- että tradenomipuolella<br />

on tänä päivänä opiskelumenetelmiltään<br />

entistä monipuolisempaa<br />

sisältäen lähiopetuksen lisäksi<br />

esimerkiksi ryhmätöitä, monialaisia<br />

projektitöitä, osallistavia opetusmenetelmiä,<br />

tutkimus- ja kehitystyötä sekä<br />

omaehtoista opiskelua. Turun ammattikorkeakoulussa<br />

kehitetyn innovaatiopedagogiikan<br />

oppien mukaisesti pyritään<br />

kouluttamaan eri aloille ammattilaisia,<br />

jotka kykenevät aiempaa enemmän<br />

osallistumaan työelämän innovaatioprosesseihin.<br />

Kaikkiin koulutuksiin sisältyy<br />

myös liki puolen vuoden harjoittelu.<br />

Valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään<br />

entistä enemmän laaja-alaisuutta. Koulutuksessa<br />

painotetaan myös kansainvälistymistä,<br />

ja kansainvälisen kokemuksen<br />

hankkimista suositellaan esimerkiksi<br />

kansainvälisenä työharjoitteluna<br />

tai opiskeluna osan aikaa ulkomaisissa<br />

yhteistyökorkeakouluissa.<br />

Alan yritysten ja oman alueen<br />

koulutus- ja tutkimustahojen kannattaakin<br />

olla yhteistyössä edistämässä<br />

suomalaista kilpailukykyä logistiikkasektorilla<br />

nimenomaan korkeaan osaamiseen<br />

ja innovaatioihin panostamalla.<br />

•<br />

Ammattikorkeakoulun soveltava<br />

tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K)<br />

pyrkii selvittämään ja ratkaisemaan<br />

työelämästä esiin nousseita käytännön<br />

ongelmia. T&K-toiminnalla pyritään<br />

alueelliseen vaikuttavuuteen, lisäämään<br />

opiskelijoiden työelämävalmiuksia, vahvistamaan<br />

yhteyksiä alueen yrityksiin<br />

sekä kehittämään myös henkilökunnan<br />

osaamista. Alueellista vaikuttavuutta<br />

tuovat myös opiskelijoiden opinnäytetyöt,<br />

jotka tehdään pääsääntöisesti yritystoimeksiantoina.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 55

koulutus<br />

TTS tuo pohjalaismaakuntiin<br />

vahvaa autoalan<br />

koulutusosaamista<br />

Pohjalaismaakuntiin saadaan vahvaa autoalan<br />

koulutusosaamista. TTS Työtehoseura avaa tänään<br />

toimipisteen Seinäjoen Rytmikorjaamolla ja aloittaa autoalan<br />

aikuiskoulutukset kevään aikana. TTS:llä on ollut maakunnassa<br />

jo tutkimustoimintaa muun muassa Valion ja ProAgrian<br />

kanssa, mutta uuden toimipisteen avaaminen tuo TTS:n koko<br />

koulutustarjonnan pohjalaisten ulottuville.<br />

–T<br />

TS:ssä on totuttu siihen,<br />

että toimintaympäristön<br />

muutoksiin on reagoitava<br />

ennakoidusti ja nopeasti. Voimakkaat<br />

yhteiskunnalliset muutokset ovat<br />

yleensä merkinneet TTS:lle vahvaa toiminnallista<br />

kasvua. Seinäjoen toimipisteen<br />

avaaminen on yksi esimerkki tästä,<br />

TTS:n toimitusjohtaja ja rehtori Tarmo<br />

Luoma sanoo.<br />

Työtehoseuran perusperiaate, työn<br />

tuottavuuden parantaminen, on jo yli<br />

56<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

90 vuoden ajan auttanut suomalaista<br />

yhteiskuntaa ja yrityksiä. Tuottavuuden<br />

parantaminen on erityisesti tänä päivänä<br />

sekä yritystoiminnan että julkisen palvelusektorin<br />

avainasioita.<br />

Autoala edellä<br />

TTS aloittaa koulutuksensa Pohjanmaalla<br />

autoalan täydennyskoulutuksilla, koska<br />

niille on alueella tarvetta.<br />

– Monipuolinen ja laaja autoalan<br />

osaamisemme kasvattaa myös yritysasiakkaidemme<br />

osaamista. Tämän takaa<br />

pitkä yhteistyömme autoalan maahantuojien,<br />

autoliikkeiden ja Autoalan Keskusliiton<br />

kanssa, autoalan yksikön päällikkö<br />

Juha Ristiluoma kertoo.<br />

Kevään koulutuskalenterissa ovat jo<br />

sähköpätevyys- ja ilmastointikoulutukset<br />

Seinäjoella. Tutkintoon johtaviin<br />

koulutuksiin haetaan opiskelijoita parasta<br />

aikaa.<br />

– TTS:llä on maan kattavin koulutustarjonta<br />

autoalan tutkinnoista. Tarjoamme<br />

ainoana oppilaitoksena Suomessa<br />

kaikkia autoalan perus-, ammatti- ja<br />

erikoisammattitutkintoja ja niihin sisältyviä<br />

tutkinnonosia sellaisenaan tai yritysten<br />

tarpeisiin räätälöitynä, Seinäjoen<br />

toimipisteen asiakkuuspäällikkö Mika<br />

Palosaari sanoo.<br />

Palosaaren mukaan toiminnan lähtökohtana<br />

on järjestää asiakkaille sellaista<br />

koulutusta, jota he kulloinkin tarvitsevat.<br />

– Me menemme asiakkaan luokse eikä<br />

päinvastoin. Tämä tuo asiakkaillemme<br />

myös kustannussäätöjä, kun henkilöstön<br />

ei tarvitse lähteä enää kauemmas oppia<br />

hakemaan, hän toteaa.<br />

Hyötyä koko alueelle<br />

TTS on kehittänyt autoalan aikuiskoulutusta<br />

yhdessä Autoalan keskusliiton<br />

(AKL) kanssa Autoalan pätevöitymisohjelmassa<br />

(APO) ja AKL-Akatemiassa.<br />

– Osaaminen tulevaisuudessa muuttuu<br />

merkittävästi. Aikuiskoulutusten järjestäjillä<br />

tulee olla hyvät valmiudet viedä<br />

kehitystä eteenpäin. On oltava aina askeleen<br />

edellä muutoksia, AKL:n tekninen<br />

johtaja Jouko Sohlberg toteaa.<br />

AKL:n mukaan TTS:n vahva autoalan<br />

osaaminen kehittää alan yritysten ammattitaitoa<br />

entisestään pohjalaismaakunnissa.<br />

– Alueella on mittava autokaupan ja<br />

korjaamojen keskittymä, joka hyötyy<br />

TTS:n kouluttajien osaamisesta ja kokemuksesta.<br />

Myös tiivis yhteistyö ja yritysten<br />

ehdoilla tapahtuva koulutus on monelle<br />

tervetullut asia, Sohlberg kertoo.<br />

Sohlberg myöntää, että AKL:ssä on<br />

oltu huolissaan autoalan aikuiskoulutustarjonnan<br />

notkahduksesta pohjalaismaakunnissa.<br />

– TTS:llä on koko skaala aina perustutkinnosta<br />

erikoisammattitutkintoon<br />

saakka hyvin hallussa. Siksi TTS:n tulo<br />

Seinäjoelle on mielestämme todella positiivinen<br />

asia koko alueelle, Sohlberg<br />

sanoo. •<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 57

koulutus<br />

Yrittäjä, hyödynnä uusi<br />

veroporkkana<br />

Tiukan talouskuurin aikana<br />

on helpottavaa tietää, että<br />

yrityksillä on tiettyjä etuja,<br />

joita on nyt ajankohtaista<br />

hakea. Vuoden 2014 alussa<br />

tulleen lainmuutoksen myötä<br />

työnantajien on mahdollista<br />

saada koulutusvähennystä<br />

koulutuksiin osallistuneiden<br />

työntekijöiden<br />

palkkakustannuksista.<br />

Saadun vähennyksen arvo<br />

riippuu työntekijöiden<br />

koulutuspäivien määrästä<br />

ja keskimääräisestä<br />

päiväpalkasta.<br />

-E<br />

simerkiksi 80 työntekijän<br />

yrityksessä työttömyysvakuutusmaksun<br />

perusteena<br />

oleva koko yrityksen henkilöstön palkkasumma<br />

voi olla 3 285 000 euroa. Jos yritys<br />

kouluttaa jokaista työntekijäänsä vuoden<br />

aikana 3 päivän ajan, on verottajalle<br />

ilmoitettava koulutusvähennyksen määrä<br />

tässä tapauksessa jopa noin 25 000 euroa,<br />

toteaa koulutus.fi-sivuston viestintäpäällikkö<br />

Eveliina Rengstedt.<br />

Rengstedtin mukaan koko lakiuudistuksen<br />

ideana on tukea työnantajaa sen<br />

työajan osalta, jonka työntekijät käyttävät<br />

koulutukseen, eivätkä tee ”tuottavaa työtä”.<br />

– Koulutusvähennys on myös hieno<br />

mahdollisuus työnantajille satsata työntekijöiden<br />

osaamiseen! Koska kyseessä<br />

on eräänlainen kokeilu valtion taholta,<br />

on ensiarvoisen tärkeää, että työnantajat<br />

hyödyntävät tämän mahdollisuuden,<br />

Rengstedt tiivistää.<br />

Nyt on aika hakea viime<br />

vuoden koulutusvähennystä<br />

Koulutusvähennyksen saamiseksi työnantajan<br />

tulee tehdä vuoden alussa koulutussuunnitelma<br />

koko henkilöstön osalta<br />

– mikä on jo normaali osa yt-lain piiriin<br />

kuuluvan yrityksen vuosisykliä.<br />

– Itse vähennystä haetaan verottajalta<br />

löytyvällä lomakkeella, johon tulee täyttää<br />

vain muutamat kohdat. Viime vuoden<br />

koulutusvähennystä haetaan vuoden<br />

<strong>2015</strong> veroilmoituksen jätön yhteydessä eli<br />

monelle yritykselle tämä on ajankohtaista<br />

juuri nyt, Rengstedt ohjeistaa. •<br />

Lataa ilmainen tietopaketti sivulta<br />

www.koulutus.fi/koulutusvahennys.<br />

58<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Turvallisuutta ja tehokkuutta kaikkiin<br />

ajoneuvoihin, koneisiin ja aluksiin<br />

Orlaco kehittää, valmistaa, toimittaa ja huoltaa kameraja<br />

monitorijärjestelmiä. Orlaco-järjestelmät antavat käyttäjälle<br />

näkyvyyden jokaiseen kuolleeseen kulmaan.<br />

Tämä tuottaa mukavuutta ja parantuneita työskentelyolosuhteita.<br />

Aktiivinen lähestymisemme tukee markkinoiden<br />

vaatimuksia. Orlacon innovaatiot tekevät asiakkaistamme<br />

tyytyväisiä ja innokkaita lähettiläitä markkinoille.<br />

Lisätietoja: OEM Automatic/Tuotealue Konenäkö<br />

Asiakaspalvelu puh. 0207 499 499, sähköposti: info@oem.fi<br />

Meiltä akut kaikkiin käyttökohteisiin!<br />

Tule tutustumaan laajaan akkuvalikoimaamme:<br />

~ Raskaan kaluston akut ~ Trukki- ja nostinlaiteakut<br />

~ Starttiakut ~ AGM-akut<br />

~ Vapaa-ajan akut<br />

ILMAINEN<br />

AKKUJEN<br />

TESTAUS<br />

HELSINKI<br />

Mekaanikonkatu 21<br />

00880 HELSINKI<br />

Puh. 09 765 733<br />

TAMPERE<br />

Hatanpään valtatie 20<br />

33100 TAMPERE<br />

Puh. 03 2159 004<br />

TURKU<br />

Lemminkäisenkatu 36<br />

20520 TURKU<br />

Puh. 02 4695 544<br />

PORI<br />

Satakunnankatu 38<br />

28130 PORI<br />

Puh. 02 6318 600<br />

Avoinna arkisin klo 8.00-17.00 - akkupojat@akkupojat.fi - www.akkupojat.fi

neste.fi<br />

Voiteluvarmuutta<br />

äärimmäisiin<br />

oloihin.<br />

Neste Oil tarjoaa vain parasta laatua<br />

vaativaan ammattikäyttöön.<br />

Kattava valikoimamme tarjoaa juuri tarpeeseen sopivat huippuluokan rasvat<br />

ja voiteluöljyt. Laadukkailla Neste Oil -voiteluaineilla varmistat moottorin pitkän<br />

iän ja huolettomat ajokilometrit – suorituskykyä, polttoaineen säästöä ja<br />

toiminta varmuutta kaikissa olosuhteissa. Valitse raskaalle kalustollesi uuden<br />

suku polven täyssynteettinen dieselmoottoriöljy Neste Turbo NEX. Se ja muut<br />

huippu tuotteemme ovat parasta liikenteeseen, työhön ja teollisuuteen.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!