Pöytäkirja - Fingrid
Pöytäkirja - Fingrid
Pöytäkirja - Fingrid
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MUISTIO<br />
4 (6)<br />
Kimmo Kuusinen 1.4.2011<br />
LUONNOS<br />
kapasiteetista muodostavat <strong>Fingrid</strong>in omistamat kaasuturbiinit. Kuusinen esitti, että niitä<br />
voidaan käyttää myös alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen häiriötilanteissa, mutta niitä ei<br />
käytetä alue- tai jakeluverkon siirtojen hallintaan normaalissa käyttötilanteessa. Hän<br />
painotti, että käynnistyskäytännöt tulee olla etukäteen sovittuna <strong>Fingrid</strong>in ja asiakkaan<br />
kesken.<br />
Käytiin läpi alla oleva kaasuturbiinin käynnistämisprosessi:<br />
1. Asiakkaan tulee esittää pyyntö käynnistykseen.<br />
2. <strong>Fingrid</strong> voi käynnistää kaasuturbiinin tarvittaessa estämään häiriön laajenemista<br />
tai sähkön syötön katkeamista kuluttajille, jos<br />
– asiakkaan verkossa tapahtuu sellainen häiriö- tai muu poikkeuksellinen<br />
tapahtuma, joka ylittää normaalit käyttövarmuutta suunnitellessa<br />
noudatetut kriteerit<br />
– alueella sijaitsee <strong>Fingrid</strong>in nopean häiriöreservin laitos, joka on<br />
käytettävissä ko. hetkellä ja<br />
– joka voidaan käynnistää vaarantamatta kantaverkon käyttövarmuutta.<br />
Käynnistyksen yhteydessä asiakkaan ja <strong>Fingrid</strong>in käyttöhenkilöstö neuvottelevat laitoksen<br />
käytöstä (mm. tarvittavasta tehosta, käytön pituudesta). Kaasuturbiinin tuottama energia<br />
kirjataan <strong>Fingrid</strong>in sähkötaseeseen.<br />
Tällaisissa tapauksissa <strong>Fingrid</strong> laskuttaa asiakkaalta 10000 € suuruisen<br />
käynnistysmaksun, jolla katetaan laitoksen käynnistysvalmiuden ylläpidosta ja<br />
käynnistyksestä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi <strong>Fingrid</strong> laskuttaa tuotetusta energiasta<br />
laitoksen senhetkisiin tuotantokustannuksiin perustuvan energiamaksun.<br />
Keskusteltiin, että kantaverkkosopimukseen voisi laittaa maininnan tällaisen yhteistyön<br />
mahdollisuudesta, mutta asiasta olisi hyvä laatia sopimus niiden asiakkaiden kanssa,<br />
joita tämä kaasuturbiinituen mahdollisuus koskee.<br />
7 Reservikatsaus - pohjoismainen yhteistyö ja käynnistynyt markkina<br />
Vänskä kertoi meneillään olevasta pohjoismaisten TSO:iden yhteisprojektista, jonka<br />
tavoitteena on analysoida nykyisiä reservivaatimuksia sekä ehdottaa tarvittavia<br />
muutoksia. Yksityiskohtina hän mainitsi voimassa olevien ohjeiden ja kansallisten<br />
käytäntöjen kehittämistarpeet, yleisten mallien ja menetelmien kehittämisen, yhteisten<br />
määritelmien sopimisen reservien seurantaan sekä reservien mitoituksen primääri- ja<br />
sekundäärireservien osalta. Taustalla on tilanne, jossa taajuusohjattujen reservien<br />
määritelmät ovat kymmeniä vuosia vanhat ja nykyisten määritelmien jälkeen on<br />
tapahtunut paljon: järjestelmän koko on kasvanut, tuotantorakenne on muuttunut,<br />
sähkömarkkinat ovat kehittyneet sekä on rakennettu lisää yhteyksiä synkronialueen<br />
ulkopuolelle. Aiheesta järjestettiin TSO:ille ja tuottajille tammikuussa tilaisuus Tanskassa<br />
ja toukokuussa järjestetään uusi tilaisuus - ilmeisesti Oslossa. Siellä on tarkoituksena<br />
esitellä tuottajille työryhmän alustavia tuloksia. Tiedusteltiin, että missä vaiheessa<br />
Pohjoismaissa olisi yhtenäiset käytännöt reservien säätökyvyn todentamiselle,