Pöytäkirja - Fingrid
Pöytäkirja - Fingrid
Pöytäkirja - Fingrid
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MUISTIO<br />
1 (6)<br />
Kimmo Kuusinen 1.4.2011<br />
LUONNOS<br />
KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2011<br />
Aika Torstai 17.3.2011 klo 10:00 - 12:30<br />
Paikka<br />
Koulutuskeskus Dipoli, Espoo<br />
Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy<br />
Erkki Nuortio<br />
Kemijoki Oy<br />
Raimo Peltola<br />
Fortum Power and Heat Oy<br />
Jaakko Puotinen Stora Enso Oyj<br />
Erkki Tiippana<br />
VR-Rata Oy Ab<br />
Ismo Reinikka<br />
E.ON Kainuun Sähköverkko Oy<br />
Timo Kaartio<br />
Vantaan Energia Sähköverkot Oy<br />
Reima Päivinen, pj <strong>Fingrid</strong> Oyj<br />
Kimmo Kuusinen, siht <strong>Fingrid</strong> Oyj<br />
Petri Parviainen <strong>Fingrid</strong> Oyj (kohta 5)<br />
Vesa Vänskä <strong>Fingrid</strong> Oyj (kohta 7)<br />
Poissa Ilona Erhiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy<br />
Jukka Rajala<br />
EPV Alueverkko Oy<br />
1 Kokouksen avaus<br />
Päivinen avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Erhiö ja Rajala olivat estyneitä<br />
osallistumaan kokoukseen. Erhiön sijaisena toimi Timo Kaartio. Käytiin esittelykierros<br />
uusien jäsenten tultua mukaan käyttötoimikuntaan.<br />
2 Edellisen kokouksen pöytäkirja<br />
Todettiin pöytäkirjan olevan kokouksen kulun mukainen eikä siihen ollut huomautettavaa.<br />
3 Ajankohtaista voimajärjestelmän käytöstä<br />
Aluksi Päivinen kertoi, että Fortum on myymässä omistuksensa <strong>Fingrid</strong>istä valtiolle ja<br />
työeläkeyhtiö Ilmariselle, ja myös Pohjolan Voima neuvottelee vastaavasta kaupasta.<br />
Osakekaupan jälkeen valtion omistusosuus <strong>Fingrid</strong>issä olisi 53,1 %, ja loput osakkeet<br />
omistaisivat Ilmarinen sekä pääosin suomalaiset eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöt.<br />
Talven kulutushuippu toteutui 18.2. klo 9-10 välisellä tunnilla. Keskituntiteho nousi tuolloin<br />
lähelle kaikkien aikojen ennätystä, ollen 14804 MWh/h. Kulutuksesta katettiin Suomessa<br />
olleella tuotannolla reilut 12000 MW sekä loput tuonnilla Ruotsista ja Venäjältä.<br />
Voimalaitokset toimivat ilman merkittäviä vikaantumisia, ja sähköntuotannossa olisi ollut<br />
lisätehoa vielä käytettävissä, mikäli tarvetta olisi ollut. Tuontikapasiteetti oli riittävä, vaikka<br />
Estlink tuona hetkenä oli pois käytöstä tasasähköyhteyden PLC-suodattimen vaurion<br />
vuoksi. Aiemmin samalla viikolla oli myös Fenno-Skan tasasähköyhteydellä lyhytaikainen<br />
häiriö ja Venäjän tuonti tavallista pienempää. Keskusteltiin noista Venäjän tuontiin
MUISTIO<br />
2 (6)<br />
Kimmo Kuusinen 1.4.2011<br />
LUONNOS<br />
liittyneestä tilanteesta sekä niiden tiedottamisesta. Päivinen kertoi taustalla olleen<br />
kaupalliset asiat ja asiasta annettuihin UMM:hin kirjattiin se tieto, mitä Venäjältä saatiin.<br />
Keskusteltiin taajuuteen liittyvistä asioista. Talvella esiintyi niin alitaajuustilanne tuotannon<br />
menetyksen seurauksena kuin ylitaajuustilannekin osan pohjoismaisesta<br />
yhteiskäyttöverkosta erotessa muusta osasta. Lisäksi Päivinen esitteli taajuuden laadun<br />
heikkenemistä vuosi vuodelta ja kertoi sen taustalla olevan suuret ja nopeat tuotannon<br />
muutokset tunninvaihteissa.<br />
Eurooppalaisten verkkosääntöjen kehitystyö on käynnissä. Menettelytapa valmistelussa<br />
on, että eurooppalaiset regulaattorit (ACER) tekevät ensin puiteohjeen (framework<br />
guideline), jonka pohjalta ENTSO-E tekee verkkosäännöt (network code). Päivinen<br />
painotti verkkosääntöjen olevan sitovaa lainsäädäntöä ja koskevan kantaverkkoyhtiöiden<br />
lisäksi mm. tuotantoa, jakeluverkkoja ja kulutusta. Regulaattoreiden valmistelussa on tällä<br />
hetkellä järjestelmän käyttöä ja verkkoon liittymistä koskevat puiteohjeet. Niihin liittyvien<br />
verkkosääntöjen valmistelu tapahtuu vuosien 2012-2015 aikana.<br />
Lopuksi Päivinen kertoi voimatalouspoolin organisoimasta valmiusharjoituksesta "Touko<br />
2011". Nimetty suunnitteluryhmä valmistelee harjoitusta, jonka tavoitteet ovat:<br />
– tilannekuvan ylläpito ja välittäminen<br />
– eri osapuolten välinen yhteistoiminta ja viestintä sähköjärjestelmän vakavassa ja<br />
pitkittyneessä normaaliolojen häiriötilanteessa<br />
Harjoitukseen osallistuu n. 40 organisaatiota, ja se pidetään 24. – 25.5.2011 käyttäen<br />
harjoitusportaalia - kukin osallistuja on omalla toimipaikallaan.<br />
4 Kilpailulainsäädännön noudattaminen asiakaselimissä<br />
<strong>Fingrid</strong> on laatinut ohjeen kilpailulainsäädännön noudattamisesta yhtiön asiakaselimissä.<br />
Ohjeistus jaettiin jäsenille ja käytiin pääpiirteissään läpi toimikunnassa. Jäseniä pyydettiin<br />
tutustumaan lähemmin ohjeeseen. Uuden jäsenen liittyessä toimikuntaan, on hänen aina<br />
tutustuttava ohjeeseen.<br />
Uudessa ohjeessa on täsmennetty ja kirjattu aiemmin noudatettu käytäntö. Lähtökohtana<br />
on avoimuus kilpailuoikeuden rajoissa. <strong>Fingrid</strong>in asiakaselimiä koskevissa pelisäännöissä<br />
täytyy ottaa huomioon kokousmenettelyt, kilpailijoiden välinen kanssakäyminen ja<br />
luottamuksellisen tiedon käsittely. Oleellista on laatia selkeät esityslistat, esitysaineistot ja<br />
pöytäkirjat sekä julkaista kokousmateriaalit samanaikaisesti niin jäsenille kuin<br />
ulkopuolisille. Kokouksissa ei käsitellä yksittäistä yritystä koskevia tietoja eikä muuta<br />
luottamuksellista tietoa, jota esim. ole ei saatavissa julkisista lähteistä (kuten FG:n<br />
netistä) tai joka voi vaikuttaa markkinakäyttäytymiseen.<br />
5 Kantaverkkosopimuksen 2012 valmistelu<br />
Aluksi Parviainen kertoi kantaverkon rajauksesta, joka on herättänyt voimakastakin<br />
keskustelua asiakkaiden kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmä käsitteli<br />
asiaa osana selvitystään koskien 3.3.2011 julkaistua EU:n uutta sisämarkkinadirektiiviä,<br />
joka oli tarkoitus toteuttaa uudessa sähkömarkkinalaissa. <strong>Fingrid</strong> pyrki julkaisemaan
MUISTIO<br />
3 (6)<br />
Kimmo Kuusinen 1.4.2011<br />
LUONNOS<br />
alustavan, esillä olleisiin kantaverkon rajausperiaatteisiin nojautuvan, yksityiskohtaisen<br />
kantaverkkomäärittelyn keväällä 2011, mutta TEM:n työryhmän selvityksen<br />
valmistuminen on vienyt odotettua pidempään. Uusi sähkömarkkinalaki tullee voimaan<br />
tämän vuoden loppuun mennessä. Kantaverkon määritelmä vahvistetaan siinä<br />
vaiheessa, mutta <strong>Fingrid</strong> tekee oman esityksen kantaverkon määrittelyksi kesään<br />
mennessä. Mikäli kantaverkon määrittely edellyttää verkon omistusjärjestelyitä,<br />
käynnistetään ne asianomaisten tahojen kanssa mahdollisimman nopeasti niin, että<br />
tarvittavat verkkokaupat tai vastaavat järjestelyt ovat tehty ennen uuden<br />
kantaverkkosopimuskauden alkamista.<br />
Vuoden 2012 alusta voimaan astuvassa nelivuotisessa kantaverkkosopimuksessa<br />
säilytetään nykyisen kaltainen energiaperustainen tariffirakenne. Liityntäpistemaksusta on<br />
suunniteltu luopua. Kantaverkkopalvelun hintataso nousee johtuen mittavasta<br />
investointiohjelmasta sekä häviösähkö- ja reservikustannusten noususta.<br />
Kantaverkkopalvelun hintataso ja yksikköhinnat vahvistetaan vuosittain seuraavalle<br />
vuodelle kuluvan vuoden syyskuussa.<br />
Parviainen kertoi sopimuksen kattavuuden laajenemisesta, sillä siihen sisällytetään<br />
loissähkö- ja loistehoreserviasiat sekä tiedonvaihtoasiat. Lisäksi täsmennetään<br />
järjestelmävastuuseen, ilmoitusmenettelyyn huolto- ja vikatilanteissa sekä<br />
vahingonkorvausvastuisiin kuuluvia seikkoja. Yleiset liittymisehdot ja voimalaitosten<br />
järjestelmätekniset vaatimukset päivitetään myös.<br />
Uutena komponenttina Parviainen esitteli liittymismaksun, jonka valmistelu on<br />
meneillään. Sen käyttöönotto edellyttää EMV:n periaatepäätöstä ja <strong>Fingrid</strong>in hallituksen<br />
hyväksyntää. Liittymismaksun käyttöönotto vahvistettaisiin viimeistään syyskuussa 2011.<br />
Sen soveltaminen aloitettaisiin liitynnöille vuoden 2012 alusta, mutta jos liittyjä tekee<br />
liittymissopimuksen ennen sen käyttöönoton päättämistä ja liityntä valmistuu ennen<br />
30.6.2012 (väh. 110 kV osuus), liittymismaksua ei peritä. Liittymismaksun tavoitteena on<br />
ohjata uudet liitynnät sekä käyttövarmuuden että siirtokapasiteetin kannalta<br />
tarkoituksenmukaisesti kantaverkon ja jakeluverkon välillä sekä kannustaa liittymään<br />
sähköasemalle voimajohdon sijasta. Kantaverkkotariffin osana olevalla<br />
liityntäpistemaksulla ei saavutettu haluttua ohjausvaikutusta. Liittymismaksu on<br />
tasapuolinen kaikille liittyjille ja vastaa keskimääräisiä liityntäkustannuksia sekä<br />
lähtökohtana on asiakkaan tarve. Keskusteltiin liittymismaksun suuruudesta erityisesti<br />
110 kV tasolla. EMV on esittänyt kantanaan, että kaavailtu 0,6 MEUR maksun tulisi<br />
sisältää käyttö- ja kunnossapitomaksut eikä tulisi periä erillistä 0,1 MEUR. Jäsenet -<br />
luonnollisesta syystä - yhtyivät EMV:n kannanottoon.<br />
Sovittiin, että jäsenet voivat antaa näkemyksiään suunnitellusta liittymismaksusta<br />
sähköpostitse Kuusiselle, joka välittää ne edelleen eteenpäin.<br />
6 <strong>Fingrid</strong>in kaasuturbiinien käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen<br />
Esityksensä aluksi Kuusinen kävi läpi yhteispohjoismaisesti sovittuja sähköjärjestelmän<br />
mitoitusperiaatteita, joista tärkein on se, että sähköjärjestelmän pitää joka hetki kestää<br />
mikä tahansa yksittäinen vika niin, ettei se johda vian vaikutusalueen laajenemiseen tai<br />
pahimmillaan suurhäiriöön Suomessa. Häiriöt hallitaan sähköjärjestelmässä<br />
ylläpidettävillä häiriöreserveillä, joiden ylläpidosta <strong>Fingrid</strong> vastaa. Pääosan tästä
MUISTIO<br />
4 (6)<br />
Kimmo Kuusinen 1.4.2011<br />
LUONNOS<br />
kapasiteetista muodostavat <strong>Fingrid</strong>in omistamat kaasuturbiinit. Kuusinen esitti, että niitä<br />
voidaan käyttää myös alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen häiriötilanteissa, mutta niitä ei<br />
käytetä alue- tai jakeluverkon siirtojen hallintaan normaalissa käyttötilanteessa. Hän<br />
painotti, että käynnistyskäytännöt tulee olla etukäteen sovittuna <strong>Fingrid</strong>in ja asiakkaan<br />
kesken.<br />
Käytiin läpi alla oleva kaasuturbiinin käynnistämisprosessi:<br />
1. Asiakkaan tulee esittää pyyntö käynnistykseen.<br />
2. <strong>Fingrid</strong> voi käynnistää kaasuturbiinin tarvittaessa estämään häiriön laajenemista<br />
tai sähkön syötön katkeamista kuluttajille, jos<br />
– asiakkaan verkossa tapahtuu sellainen häiriö- tai muu poikkeuksellinen<br />
tapahtuma, joka ylittää normaalit käyttövarmuutta suunnitellessa<br />
noudatetut kriteerit<br />
– alueella sijaitsee <strong>Fingrid</strong>in nopean häiriöreservin laitos, joka on<br />
käytettävissä ko. hetkellä ja<br />
– joka voidaan käynnistää vaarantamatta kantaverkon käyttövarmuutta.<br />
Käynnistyksen yhteydessä asiakkaan ja <strong>Fingrid</strong>in käyttöhenkilöstö neuvottelevat laitoksen<br />
käytöstä (mm. tarvittavasta tehosta, käytön pituudesta). Kaasuturbiinin tuottama energia<br />
kirjataan <strong>Fingrid</strong>in sähkötaseeseen.<br />
Tällaisissa tapauksissa <strong>Fingrid</strong> laskuttaa asiakkaalta 10000 € suuruisen<br />
käynnistysmaksun, jolla katetaan laitoksen käynnistysvalmiuden ylläpidosta ja<br />
käynnistyksestä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi <strong>Fingrid</strong> laskuttaa tuotetusta energiasta<br />
laitoksen senhetkisiin tuotantokustannuksiin perustuvan energiamaksun.<br />
Keskusteltiin, että kantaverkkosopimukseen voisi laittaa maininnan tällaisen yhteistyön<br />
mahdollisuudesta, mutta asiasta olisi hyvä laatia sopimus niiden asiakkaiden kanssa,<br />
joita tämä kaasuturbiinituen mahdollisuus koskee.<br />
7 Reservikatsaus - pohjoismainen yhteistyö ja käynnistynyt markkina<br />
Vänskä kertoi meneillään olevasta pohjoismaisten TSO:iden yhteisprojektista, jonka<br />
tavoitteena on analysoida nykyisiä reservivaatimuksia sekä ehdottaa tarvittavia<br />
muutoksia. Yksityiskohtina hän mainitsi voimassa olevien ohjeiden ja kansallisten<br />
käytäntöjen kehittämistarpeet, yleisten mallien ja menetelmien kehittämisen, yhteisten<br />
määritelmien sopimisen reservien seurantaan sekä reservien mitoituksen primääri- ja<br />
sekundäärireservien osalta. Taustalla on tilanne, jossa taajuusohjattujen reservien<br />
määritelmät ovat kymmeniä vuosia vanhat ja nykyisten määritelmien jälkeen on<br />
tapahtunut paljon: järjestelmän koko on kasvanut, tuotantorakenne on muuttunut,<br />
sähkömarkkinat ovat kehittyneet sekä on rakennettu lisää yhteyksiä synkronialueen<br />
ulkopuolelle. Aiheesta järjestettiin TSO:ille ja tuottajille tammikuussa tilaisuus Tanskassa<br />
ja toukokuussa järjestetään uusi tilaisuus - ilmeisesti Oslossa. Siellä on tarkoituksena<br />
esitellä tuottajille työryhmän alustavia tuloksia. Tiedusteltiin, että missä vaiheessa<br />
Pohjoismaissa olisi yhtenäiset käytännöt reservien säätökyvyn todentamiselle,
MUISTIO<br />
5 (6)<br />
Kimmo Kuusinen 1.4.2011<br />
LUONNOS<br />
8 Muut asiat<br />
reaaliaikamittaukselle ja muille vaatimuksille, joita tasapuoliselta markkinalta vaaditaan.<br />
Vänskä totesi, että nopeaa muutosta ei ole tulossa.<br />
Vänskä kertoi vuodenvaihteessa käynnistyneestä taajuusohjattujen reservien<br />
markkinoista. <strong>Fingrid</strong> on tehnyt vuosisopimukset seitsemän reservinhaltijan kanssa<br />
tarjouskilpailun perusteella seuraavista määristä soveltaen marginaalihinnoittelua:<br />
– 71 MW taajuusohjattua käyttöreserviä , 9,97 €/MW<br />
– 244 MW taajuusohjattua häiriöreserviä, 1,48 €/MW<br />
Vuosihankinnassa käytetään kotimaista voimalaitoskapasiteettia ja Viipurin DC-linkkiä.<br />
Tuntimarkkinat ovat käynnistyneet täydentävänä hankintana vuosimarkkinalle.<br />
Hankintakanavana tuntimarkkinalla ovat kotimaiset voimalaitokset. Lisäksi <strong>Fingrid</strong> voi<br />
tehdä tuntihankintaa muista Pohjoismaista sekä Virosta. Tuntimarkkinalle voi tulla<br />
mukaan kesken vuoden.<br />
Vänskä kertoi, että toteutuneet kaupat ja hinnat julkaistaan viikoittain FG:n kotisivuilla, ja<br />
FG:n Internet-sivujen uudistamisen jälkeen ne julkaistaan samassa paikassa kuin esim.<br />
siirrot ja säätösähköön liittyvä informaation.<br />
Kokemuksina tuntimarkkinoista Vänskä mainitsi:<br />
– Reservien ennustettavuus <strong>Fingrid</strong>in kannalta on parantunut sitovien<br />
suunnitelmien myötä.<br />
– Hankittavan reservimäärän optimointi helpompaa kuin aiemmin.<br />
– Tuntimarkkinoita on käytetty päivittäin, enemmän lisähankintatarvetta on<br />
ollut taajuusohjatun häiriöreservin puolella.<br />
– Toimijoita tuntimarkkinoilla on toistaiseksi suhteellisen vähän.<br />
– Heiluntaa on ollut tuntihinnoissa alkuvuonna, helmikuussa oli tasaisempaa.<br />
– Estlinkillä ei ole ollut vapaata siirtokapasiteettia taajuusohjatun<br />
käyttöreservin hankintaan.<br />
Jäsenet esittivät, että keskustelu uusista sopimuksista käynnistettäisiin heti kesän<br />
jälkeen, jotta he voivat ottaa asian huomioon mm. budjetoinnissa.<br />
Jäsenistöltä tiedusteltiin halukkuutta vastaanottaa tekstiviesteinä ilmoitus kantaverkossa<br />
sattuneista häiriöistä. Esille nousi, että 400 kV häiriöt voisivat tulla kaikille asiakkaille,<br />
jotka palvelun itselleen haluavat, mutta 110 kV liittyvät häiriöt voitaisiin jakaa alueittain.<br />
Lisäksi tiedusteltiin, onko viesti mahdollista saada sähköpostitse. <strong>Fingrid</strong> selvittää<br />
palvelun toteutusta.
MUISTIO<br />
6 (6)<br />
Kimmo Kuusinen 1.4.2011<br />
LUONNOS<br />
9 Seuraava kokous<br />
Seuraava kokous pidetään 14.6.
Change language