Pidetään huolta linjoista - Fingrid
Pidetään huolta linjoista - Fingrid
Pidetään huolta linjoista - Fingrid
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Pidetään</strong> <strong>huolta</strong> <strong>linjoista</strong>
<strong>Fingrid</strong> lyhyesti<br />
Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten<br />
arkipäivää. Suomi toimii sähköllä.<br />
<strong>Fingrid</strong> on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön<br />
siirtojärjestelmän toimivuudesta. Yhtiön toiminta<br />
pohjautuu sähkömarkkinalakiin.<br />
Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat<br />
liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset<br />
jakeluverkot. <strong>Fingrid</strong>in hallitsemaan Suomen kantaverkkoon<br />
kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin<br />
14 000 kilometriä sekä yli sata sähköasemaa.<br />
<strong>Fingrid</strong> huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä<br />
myös tulevaisuudessa. Lähivuosina rakennetaan lähes<br />
3 000 kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä<br />
sähköasemaa. Näin olemme mukana kehittämässä suomalaista<br />
yhteiskuntaa ja jokaisen suomalaisen hyvinvointia.<br />
<strong>Fingrid</strong> edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ja osallistuu<br />
aktiivisesti kehitystyöhön tavoitteena tehokkaasti toimivat<br />
yhteiseurooppalaiset sähkömarkkinat, joihin sidosryhmät<br />
luottavat.<br />
3<br />
<strong>Fingrid</strong> Oyj:n<br />
voimansiirtoverkko<br />
1.1.2013<br />
400 kV kantaverkko<br />
220 kV kantaverkko<br />
110 kV kantaverkko<br />
Muiden verkko<br />
Pohjakartta ©<br />
Karttakeskus Oy<br />
Lupa L9505/12
Avainasemassa turvallisuus<br />
ja sähkönsiirron häiriöttömyys<br />
4<br />
Voimajohtojen tuntumassa sijaitsevan puuston<br />
ja muun kasvillisuuden säännöllisellä, asianmukaisella<br />
käsittelyllä <strong>Fingrid</strong> haluaa varmistaa<br />
ihmisten turvallisuuden sekä myös voimajohdon<br />
käyttövarmuuden.<br />
Liian lähelle virtajohdinta ulottuva puu on turvallisuusriski,<br />
josta voi aiheutua vakavia vahinkoja. Johtimien päälle<br />
kaatuessaan se on myös yksi yleisimmistä sähkökatkosten<br />
aiheuttajista.<br />
Tässä esitteessä kerrotaan voimajohto- ja piha-alueiden<br />
kasvuston ja reunapuiden käsittelytavoista sekä niistä turvallisuusseikoista,<br />
jotka tulee ottaa huomioon käsiteltäessä<br />
puita ja puutavaraa voimajohtojen läheisyydessä.
Kantaverkkoyhtiö<br />
<strong>Fingrid</strong>in omistamia<br />
voimajohtoja risteilee<br />
noin 14 000 kilometrin<br />
verran ympäri<br />
Suomen.<br />
5
Voimajohdon haltijalla käyttöoikeus johtoalueeseen<br />
<strong>Fingrid</strong> ei omista voimajohtojen alla olevaa maata<br />
eikä johtoalueen puustoa, vaan ne kuuluvat<br />
maanomistajalle. Yhtiö on lunastamalla hankkinut<br />
pysyvän oikeuden käyttää johtoaluetta. Lunastuksen<br />
perusteella yhtiöllä on oikeus mm. johtoalueen<br />
käyttöön, rakentamisen rajoittamiseen, johtoaukean<br />
raivaukseen ja ylipitkien reunavyöhykepuiden<br />
käsittelyyn.<br />
6<br />
Johtoalueen käyttöoikeus on korvattu lunastustoimituksessa<br />
määrätyllä kertakorvauksella.<br />
<strong>Fingrid</strong> ei päätä lunastuskorvauksista, vaan niiden<br />
suuruuden määrittää puolueeton toimikunta<br />
lunastuslain mukaisesti.<br />
Mikäli maanomistajalle koituu voimajohdon<br />
kunnossapidon yhteydessä haittaa tai vahinkoja,<br />
niiden korvaamisesta sovitaan hänen kanssaan<br />
tapauskohtaisesti erikseen.
Voimajohdon rakenne ja johtoalue<br />
Suomessa käytetään voimajohtojen jännitetasoina<br />
110, 220 ja 400 kilovolttia (kV)*. Jännitetason voi<br />
helposti tunnistaa eristinketjun pituuden ja eristinlautasten<br />
lukumäärän perusteella:<br />
Jännitetaso<br />
kV<br />
Eristinketjun<br />
pituus<br />
110 noin 1 metri 6–8<br />
220 noin 2 metriä 10–12<br />
400 noin 4 metriä 18–21<br />
*1 kV = 1 000 volttia (V)<br />
Eristinlautasten<br />
lukumäärä<br />
Ukkosjohdin<br />
Ukkosuloke<br />
Orsi<br />
Eristinketju<br />
Eristinlautanen<br />
Virtajohdin<br />
Vaakaside<br />
Jalka<br />
Harus<br />
Numerokilpi<br />
7<br />
20 m<br />
20 m<br />
10 m<br />
10 m<br />
MAANALAISET RAKENTEET<br />
Perustus<br />
Maadoitusjohdin<br />
Harusankkuri<br />
Reunavyöhyke<br />
Johtoaukea<br />
Johtoalue / Rakennuskieltoalue<br />
110 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 26–30 metriä.<br />
220 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 32–38 metriä.<br />
400 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 36–42 metriä.<br />
Reunavyöhyke<br />
Kuvan pylvästyyppi on yleisimmin käytetty harustettu<br />
portaalipylväs, mutta käytössä on myös ns. vapaasti<br />
seisovia teräspylväitä, joista harukset puuttuvat.<br />
Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin 10 metriä, aina yhteensä 20 metriä.<br />
Johtoalue on se alue, johon <strong>Fingrid</strong> on lunastanut<br />
käyttöoikeuden. Käyttöoikeus asettaa maanomistajalle<br />
käyttörajoituksia.
8<br />
Voimajohto ja korkeiksi<br />
kasvaneet puut ovat<br />
huonot naapurukset.
Puuston säännöllinen käsittely takaa käyttövarmuuden<br />
Johtoaukeiden puusto raivataan joko koneellisesti<br />
tai miestyövoimin 5–8 vuoden välein.<br />
Voimajohtojen reunavyöhykepuut käsitellään<br />
10–25 vuoden välein. Ylipitkät puut kaadetaan<br />
tai puiden latvoja katkaistaan 2–4 metriä helikopterisahauksella.<br />
Latvasahattuja puita ei tarvitse<br />
korjata heti. Latvotun puun lahoaminen etenee<br />
niin hitaasti, että lahovauriot eivät ehdi alentaa<br />
puiden arvoa, kunhan niiden hakkuu liitetään jonkin<br />
läheisen metsäkuvion hakkuuseen lähivuosina.<br />
Myös latvomattomat reunavyöhykepuut kannattaa<br />
hakata samalla kertaa.<br />
<strong>Fingrid</strong> ilmoittaa johtoaukeiden raivauksista ja<br />
reunavyöhykkeiden puustonkäsittelystä maanomistajille<br />
kirjeitse.<br />
Mikäli reunapuut joudutaan kaatamaan, <strong>Fingrid</strong><br />
pyrkii järjestämään korjattaville puille yhteishakkuun<br />
ja -myynnin. Puuston omistajana maanomistajalla<br />
on kuitenkin oikeus päättää, miten<br />
johdon kunnossapidon aiheuttama reunapuiden<br />
korjuu ja myynti järjestetään. On silti muistettava,<br />
että sähköjohdon lähellä tehtävä hakkuu vaatii<br />
erityistä ammattitaitoa, eikä sitä pitäisi tehdä<br />
omatoimisesti metsänomistajatyönä.<br />
Jos suurin osa reunavyöhykepuista on ylipitkiä, on<br />
yleensä järkevintä käsitellä reunavyöhyke kokonaisvaltaisesti<br />
niin, että vyöhykkeeltä hakataan<br />
pois kaikki muut paitsi sivun 7 kaaviokuvan mukaista<br />
pituutta selvästi lyhyemmät puut.<br />
Reunavyöhykkeiden metsänhoitoon liittyy<br />
monia erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon<br />
reunametsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä<br />
päätettäessä.<br />
Kehittääkseen näiden erityiskohteiden metsänhoitoa<br />
Metsätalouden kehittämiskeskus<br />
Tapio on laatinut metsänhoitosuositukset reunavyöhykkeille.<br />
Nämä suositukset on esitetty<br />
ns. metsänhoitokortissa, joka on ladattavissa<br />
<strong>Fingrid</strong>in internetsivuilta.<br />
9
Pihapuut ja voimajohto<br />
Piha-alueiden puuston käsittely on tärkeä tehtävä,<br />
josta <strong>Fingrid</strong> haluaa huolehtia mahdollisimman<br />
hyvin.<br />
<strong>Fingrid</strong>in voimajohdot on alun perin rakennettu<br />
etäälle asutuksesta, mutta talojen ja<br />
kesämökkien pihapiirien laajentuessa vuosikymmenien<br />
mittaan pihoja on levittäytynyt voimajohtojen reunaalueille<br />
tai jopa johdon alle. Piha-alueiden osuus <strong>Fingrid</strong>in<br />
hoitovastuulla olevasta, kaikkiaan noin 33 000 hehtaarin<br />
johto alueesta on kuitenkin varsin vähäinen, vain parin<br />
pro sentin luokkaa.<br />
10
<strong>Fingrid</strong> pyrkii pihapuiden<br />
raivauksessa 5–8 vuoden<br />
kiertoon johto- ja reunaalueiden<br />
raivausmallin<br />
mukaisesti.<br />
11
12<br />
<strong>Fingrid</strong>issä pidetään tärkeänä<br />
mahdollisimman hyvää<br />
yhteistoimintaa kiinteistöjen<br />
omistajien ja pihapiirin<br />
asukkaiden kanssa kaikissa<br />
voimajohdon naapuruuteen<br />
liittyvissä asioissa.
Turvallisesti voimajohdon naapurina<br />
Voimajohtojen läheisyydessä kasvavaan pihapuustoon<br />
liittyy tuntuvasti suurempi henkilövahinkoriski<br />
kuin metsässä tai muilla asutuksesta etäällä<br />
sijaitsevilla johtokaduilla ja reuna-alueilla kasvaviin<br />
puihin.<br />
Mitä pidemmäksi puu venähtää, sitä suuremmaksi<br />
kasvaa turvallisuusriski. Pihapuiden aiheuttamien<br />
vaaratilanteiden eliminoimiseksi <strong>Fingrid</strong> tarkastaa<br />
ja käsittelee voimajohtojensa lähialueilla sijaitsevien<br />
pihojen puuston säännöllisin väliajoin.<br />
Liian lähelle virtajohdinta kasvanut – tai kaatunut<br />
– puu aiheuttaa oikosulun virtajohtimen ja<br />
maan välille. Tällainen maaoikosulku synnyttää<br />
valokaaren ja voimakkaan ”sähköiskun” virtajohtimesta<br />
maahan. Maasulussa purkautuva sähköenergia<br />
ja sen aikaansaama valokaari voivat aiheuttaa<br />
vahinkoja useiden metrien etäisyydelle vikapaikasta.<br />
Johtoaukealle maahan kaivetut kaapelit ja<br />
muut johdon alla olevat sähköä johtavat rakenteet<br />
voivat toimia ”johtimina”, joiden kautta ”sähköisku”<br />
voi levitä vaarallisen voimakkaana myös lähellä<br />
oleviin asuinrakennuksiin.<br />
Puutarha- ja pihaistutuksia tehtäessä kannattaa<br />
ottaa huomioon johtoalueen läheisyys. Valitsemalla<br />
matalakasvuisia puita ja pensaita voidaan<br />
raivaustarve välttää jopa kokonaan. Lisäksi puustoa<br />
hoitamalla, esim. säännöllisellä oksien ja latvan<br />
leikkaamisella, vältytään suuremmilta toimenpiteiltä.<br />
Nyrkkisääntö on, että voimajohtojen läheisyydessä<br />
ei saa kasvaa mitään neljää metriä<br />
pidempää.<br />
13<br />
<strong>Fingrid</strong> tarjoaa pihapuita koskevissa asioissa<br />
neuvontaa ja maksutonta kaatoapua.
14<br />
Piha-alueiden puut kaadetaan<br />
yleensä juuresta, mutta<br />
poikkeuksellisesti pihapuita<br />
voidaan lyhentää myös<br />
latvomalla, mikäli turvaetäisyys<br />
virtajohtimiin sen sallii.
Tiedä ennen kuin toimit!<br />
Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa<br />
johtoon päin. Kaatosuunta on aina varmistettava<br />
puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti.<br />
Puutavaraa tai energiapuuta ei saa varastoida<br />
voimajohdon alle eikä sivusuuntaan mitattuna<br />
kymmentä metriä lähemmäksi johdon lähintä<br />
virtajohdinta.<br />
Pylväsrakenteiden läheisyydessä toimittaessa<br />
ja liikuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta.<br />
Voimajohdolle aiheutettu pieneltäkin<br />
tuntuva vaurio saattaa johtaa vakaviin seurauksiin.<br />
Työkoneen tai sen osan osuminen pylväsrakenteisiin<br />
voi aiheuttaa jopa hengenvaaran.<br />
3 m<br />
JOHDON KESKILINJA<br />
3 m 3 m<br />
3 m<br />
Harustettu,<br />
kaksijalkainen<br />
pylväs. Voimajohdon<br />
pylvään<br />
pylväsala<br />
ulottuu kolmen<br />
metrin etäisyydelle<br />
maanpäällisistä<br />
pylväsrakenteista.<br />
15<br />
Jos puu varotoimista huolimatta alkaa<br />
kaatua voimajohtoon päin, toimi näin:<br />
Keskeytä työskentely välittömästi.<br />
Loiki vain toinen jalka maata kerrallaan koskettaen<br />
mahdollisimman nopeasti vähintään<br />
20 metrin etäisyydelle puusta.<br />
Jos kaatuva puu osuu johtoon tai jää kiinni<br />
johtimiin, ilmoita siitä heti <strong>Fingrid</strong>in kantaverkkokeskukseen<br />
(puh. 030 395 4300) tai<br />
yleiseen hätänumeroon 112.<br />
Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene lähelle<br />
puuta.<br />
Johtimia koskettavaa puuta ei saa<br />
mennä irrottamaan, ennen kuin<br />
johto on kytketty jännitteettömäksi<br />
johto on työmaadoitettu<br />
olet saanut luvan irrotukseen johdon<br />
omistajalta.<br />
Jos konetyössä kuormain koskettaa<br />
johtoa, toimi NÄIN:<br />
Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa.<br />
Yritä ajaa kone irti sähköjohdosta.<br />
Jos kone syttyy tuleen tai sen renkaat savuavat,<br />
hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa.<br />
Älä kosketa työkonetta ja maata samanaikaisesti.<br />
Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen<br />
mahdollisimman nopeasti vähintään<br />
20 metrin etäisyyteen työkoneesta.<br />
Ota välittömästi yhteys <strong>Fingrid</strong>iin, vaikka<br />
sähköjohto ei olisi näkyvästi vaurioitunut.<br />
Varmista onnettomuuspaikan vartiointi.<br />
Tietoa turvallisesta toiminnasta voimajohtojen<br />
lähellä löytyy <strong>Fingrid</strong>in verkkosivuilta<br />
www.fingrid.fi.
FINGRID OYJ<br />
Läkkisepäntie 21, PL 530, 00101 Helsinki | Puhelin 030 395 5000 | Faksi 030 395 5196 | www.fingrid.fi<br />
<strong>Fingrid</strong>in Kantaverkkokeskus | Puhelin 030 395 4300 (24 h)
Change language